KOULUTUSSUUNNITELMA LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Transkriptio

1 KOULUTUSSUUNNITELMA LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Hankejohtaja Alpo Komminaho LÄNSI 2013 hankkeen koulutussuunnitelma 1(7)

2 SISÄLTÖ: 1. Johdanto Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeen yhteisestä osuudesta järjestettävä koulutus Pilottien itse järjestämä koulutus Vaihtoehtoisia koulutussisältöjä...5 LÄNSI 2013 hankkeen koulutussuunnitelma 2(7)

3 1. Johdanto Koulutussuunnitelman tarkoituksena on linjata LÄNSI hankkeen tuella järjestettävän koulutuksen pääsisällöt, kohderyhmät ja toteuttamistapa. Hanke on jatko- ja juurruttamishanke Länsi 2012 hankkeelle. LÄNSI hankkeen tavoitteena juurruttaa ja levittää edellisessä hankkeessa kehitettyjä ja käynnistettyjä toimintamalleja. Tavoitteena on edelleen mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Hankkeella tuetaan peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä. Koulutuksella vahvistetaan peruspalveluiden työntekijöiden osaamista ja tuetaan hyviin käytäntöihin tai näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöön ottamista. Hankkeen sisältöön ja toteuttamistapaan voi tutustua tarkemmin hankkeen kotisivuilla Koulutussuunnitelman valmistelu aloitettiin jo Länsi hankkeen hankevalmistelun yhteydessä. Tuolloin tuotettiin tämän suunnitelman viimeisessä luvussa esiteltävä hankkeen teemaan liittyvän koulutuksen sisällön, kohderyhmien ja toteuttamistavan kokonaisuus, josta on tähän suunnitelmaan haettu kärkiteemat. Hankevalmistelutyön yhteydessä koottua koulutuksen teemaryhmää täydennettiin hanketyön aikana siten, että kaikilla hankkeen piloteilla on ollut mahdollisuus osallistua koulutussuunnitelman valmistelutyöhön. Koulutussuunnitelman alkuperäisen version ovat valmistelleet seuraavat henkilöt: Helamo Ilkka, sairaanhoitaja, TYKS addiktioklinikka, puheenjohtajana Komminaho Alpo, projektipäällikkö, LÄNSI hanke, sihteerinä Ahokas Teija, Vakka-Suomi, Heikkinen Mika, Turku Hakala Tiina, Satshp SELMA-pilotti Hulkkonen Mikko, Keski-Satakunta ja Pyhäjärviseutu Iho Arja, Raisio Kaalikoski Raija, Pori Kauliomäki Kirsi, Rauma Koivisto Mirja, PoSa Koskinen Samuli, Omaiset mielenterveystyön tukena ry Mäkinen Pirkko, Eurajoki Niemelä Solja, Turun Yliopisto Rantanen Anna, PoSa Rohunen Matti, Turun A-klinikka Sirén Anja, Satakunnan AMK Suikkanen Minna, Naantali Virtanen Marjo, Huittinen Koulutuksen teemaryhmä jatkoi työskentelyään vuoden 2011 loppuun. Sen jälkeen koulutusasioita on käsitelty hankkeen kehittämispäivissä. Tämä suunnitelma on perusta myös jatko- ja juurruttamishankkeessa toteutettavalle koulutukselle. Koulutuksen toteutumista seurataan LÄNSI hankkeen kehittämispäivissä. Hankkeen lopussa on tarkoitus tehdä myös pilottien itsearviointiin pohjautuva arviointi koulutuksen onnistumisesta. Koulutussuunnitelman toisessa luvussa kuvataan hankesuunnitelman antamat suuntaviivat koulutukselle. Kolmannessa luvussa linjataan hankkeen yhteisestä rahoitusosuudesta järjestettävän koulutuksen sisältö ja koulutuksen järjestämisen pääperiaatteet. Tämä osuus on päivitetty pidetyssä hankkeen kehittämispäivässä. Neljännessä luvussa kuvataan pilottien omasta rahoituksestaan järjestämien koulutusten suuntaviivat. Viimeistä lukua voi kuvata koko hankkeen teema-alueen kattavana koulutustarjottimena, josta varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön työntekijät voivat poimia työnsä kehittämisen tueksi itselleen ajankohtaisimmat alueet. LÄNSI 2013 hankkeen koulutussuunnitelma 3(7)

4 2. Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeen keskeisenä työskentelytapana on tuoda uusia toimintatapoja ja toimintoja sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluihin toimimalla yhteistyössä alueiden toimijoiden kanssa. Päämetodina on osallistua työskentelyyn vastuuhenkilöiden ja -ryhmien kanssa edesauttamalla ja tukemalla toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen toimeenpanoa ja juurruttamista. Menetelminä käytetään mm. koulutuksia, yhdessä tekemällä oppimista ja mentorointia. Samalla pyritään kehittämään uusia käytäntöjä interventioiden juurruttamiseksi. Kehitettävästä toiminnasta tulee pitkäjänteisen suunnitelmallisen juurruttamisen tuloksena systemaattista, työmenetelmät ja toimintatavat sisällytetään koko asiakas- tai potilastyötä tekevän henkilöstön osaamissalkkuun. Tällöin terveyden edistäminen, haittojen ennaltaehkäisy ja varhaisen puuttumisen työote ovat koko henkilöstön toimintatapa, osa arjen toimintaa, ne eivät jää vain muutaman kiinnostuneen erityisalaksi. Hanke hankkii tarvittaessa koulutuksiin ulkopuolista osaamista ja konsultaatioasiantuntemusta. Hanke verkostoituu muiden Suomessa käynnissä olevien vastaavien hankkeiden kanssa, hankkeeseen sitoutuneiden yhteistyötahojen kanssa ja tekee yhteistyötä muiden alueella toteutettavien saman aihepiirin hankkeiden kanssa. Koulutuksen sisältöjen osalta valmistelussa on oltu yhteistyössä muiden Kaste-hankkeiden sekä alkoholiohjelman kanssa. Yhteisiä ja osin päällekkäisiä koulutussisältöjä on erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehittävän Remontti-hankkeen kanssa. Koulutustilaisuuksia järjestetään osin Kaste-hankkeiden yhteistyönä ja toisiaan täydentävinä päällekkäisyyksiä välttäen. 3. Hankkeen yhteisestä osuudesta järjestettävä koulutus Hankkeen yhteiseen osuuteen on varattu euron määräraha koulutuksen järjestämiseen. Tästä määrärahasta esitetään varattavaksi euroa hankkeen päätösseminaarin järjestämiseen ja hankejohtaja ja projektisihteerin koulutukseen. Länsi hankkeen ohjausryhmän tekemän päätöksen mukaisesti yhteinen koulutusmääräraha käytetään pääsääntöisesti pilottialueittain järjestettävään koulutukseen pilottien budjettien suhteessa. Koulutusrahan käytöstä tehdään pilottikohtainen seuranta. Em. päätöksen pohjalta on laadittu koulutuksen kärkiteemoista hankkeen yhteisen osion koulutustarjotin, jonka mukaista koulutusta hyväksytään yhteisen osan rahoilla kustannettavaksi. Kukin pilotti voi valita yhteisestä koulutusrahasta pilotille varatun määrärahan puitteissa tarjottimelta itselleen sopivaa koulutusta. Länsi hankkeen kehittämispäivässä on pilottien kanssa sovittu, että LÄNSI 2013 jatko- ja juurruttamishankkeessa yhteisestä koulutusrahasta voidaan hyväksyä seuraavien sisältöalueiden koulutuksia: 1. Terveyskeskuslääkäreille suunnattava päihteiden ja kriisitilanteiden puheeksi ottamisen ja mini-intervention koulutusta 2. Ehkäisyyn ja varhaisvaiheen tunnistamiseen sekä puheeksiottoon liittyvää päihdeja mielenterveyskoulutusta 3. Motivoiva haastattelu ja muut motivointimenetelmät ja -taidot 4. Lapset puheeksi - koulutus 5. Asiakkaan osallisuuden mahdollistavien menetelmien koulutus LÄNSI 2013 hankkeen koulutussuunnitelma 4(7)

5 Lisäksi piloteille annetaan seuraava ohje: Pilotit järjestävät koulutuksen pääsääntöisesti itsenäisesti saatuaan siihen luvan hankejohtajalta. Koulutuksen jälkeen yksikön työpaikkakokouksessa suositellaan otettavaksi koulutusasia esille siten, että yksikössä voidaan sopia uusien työkäytäntöjen käyttöön otosta. Kokemuskouluttajien käyttöä pidetään suositeltavana. Liitteenä 1 on yhteisen koulutusrahan pilottikohtainen kustannusjakotaulukko. Kustannusjako on pilottitasolla sitova, mutta vuositasolla siitä voidaan poiketa. 4. Pilottien itse järjestämä koulutus Pilotit voivat varata oman budjettinsa puitteissa haluamansa määrärahan pilotin omaan koulutukseen. Valtionavustukseen sisältyvien ohjeiden mukaisesti koulutus ei saa olla kuitenkaan lakisääteistä täydennyskoulutusta tai työnohjausta. Pilottikohtainen koulutuskokonaisuus muodostuu siis pilotin omista lähtökohdista hankkeen yhteisen määrärahan ja pilotin oman määrärahan turvin järjestetyn koulutuksen yhdistelmänä. Kaikkiaan hankkeessa koulutukseen käytettävä määräraha selviää vasta lokakuussa Vaihtoehtoisia koulutussisältöjä Konkreettinen toiminta vaatii hankkeessa läpileikkaavasti toteutettaviksi suunniteltuja koulutussisältöjä ja toteutusmalleja. Tämä luku perustuu Länsi 2012 hankesuunnitelman liitteenä olevaan koulutussuunnitelmaan, jossa on kuvattu lyhyesti koulutuksen pääkohderyhmät, koulutussisällöt sekä toteutuksen malli. Luvun tarkoituksena on antaa konkreettisia esimerkkejä koulutuksen kohdentamisen vaihtoehdoista. KOULUTUTUKSEN KOHDERYHMÄT: Peruspalveluiden työyhteisöt Terveys ja sosiaalipalvelut Varhaiskasvatus Opetustoimi Nuorisotoimi Liikuntatoimi Työvoimahallinto Kuntapäättäjät, luottamusmiehet ja virkamiesjohto Kokemusasiantuntijat, järjestöt Seurakunta Edellytys: Mielenterveys- ja päihdestrategia ainakin luonnosvaiheessa KOULUTUSSISÄLLÖT: Tiedot: A: Perusosaaminen 1. mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistaminen yksilössä, perheessä ja lähiyhteisössä 2. päihdekäytön tasojen erottaminen LÄNSI 2013 hankkeen koulutussuunnitelma 5(7)

6 a. raittius, kokeilu, kohtuukäyttö, riskikäyttö, haitallinen käyttö, riippuvuus b. motivaation muutosvaiheet, muutosvalmiusmittari 3. päihde- ja mielenterveyshäiriöiden yhteisesiintyvyys ja erottaminen, a. päihde-ehtoiset psykiatriset ja somaattiset sairaudet 4. osaaminen tunnistamisessa, puuttumisessa, hoidon tarpeen arviossa ja hoitoon ohjaamisessa a. huolen vyöhykkeistö 5. ehkäisevän työn ja riskiehkäisyn sisällöt ja menetelmät 6. palvelujärjestelmän tuntemus B: Kohdennettu koulutus 1. ehkäisevän työn, riskiehkäisyn ja korjaavan työn sisällöt 2. kokonaisuuden hahmottaminen yksilö / perhe / omaiset ja läheiset / verkosto 3. palveluohjaus, asiakas/potilaskoordinaatiotyö 4. päihde- tai mt-häiriö omassa työyhteisössä tai lähiyhteisössä Taidot: A: Perusosaaminen 1. huolen puheeksiotto siellä, missä asia havaitaan 2. riippumatta toimenkuvasta, kaikkien tulee ottaa huoli puheeksi 3. oman osaamisen rajaaminen, verkoston käyttäminen, ennakointidialogien käyttö 4. motivointitaidot, mini-interventio, muutosvaihemallin käyttö, motivoivan haastattelun perusteet 5. AUDIT, AUDIT-C, TWEAK, DEPS, BDI lomakkeiden täyttäminen, arviointi ja palautteen antaminen 6. voimavarakeskeisyys ja -kartoitus 7. hoitoon ohjaamisen taidot 8. psykososiaalinen kuntoutus peruspalveluissa 9. organisaation toimintamallien luominen vaikeisiin tilanteisiin 10. harjoittelumahdollisuus, valmennus B: Erityisosaaminen 1. motivoiva haastattelu ja motivaation muutosvaiheiden hyväksikäyttö hoitosuhteessa 2. mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt ja persoonallisuushäiriöt, opioidikorvaushoito peruspalveluissa 3. mt-häiriöisen ja päihdehäiriöisen potilaan hoito ja psykososiaalinen jälkikuntoutus 4. raskaus ja mt-häiriö, raskaus ja päihteet 5. harjoittelumahdollisuus 6. erilaisten työvälineiden hankinta omaan perustaitopakettiin (esim. ORS-mittaristo) 7. TLP (perheinterventio ja lapset puheeksi työmenetelmä) Asenteet: 1. Perusnäkemys: Päihdesairaus ja psyykkinen sairaus ovat sairauksia muiden sairauksien joukossa 2. päihde- ja mielenterveystyö on vaikuttavaa, suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä 3. päihdetyön menetelmät perustuvat tutkimusnäyttöön 4. elämäntilanteen korjaaminen esim. mt- tai sosiaalityön keinoin vaikuttaa yksilön päihdekäyttöön LÄNSI 2013 hankkeen koulutussuunnitelma 6(7)

7 5. mielenterveys- ja päihdetyön yhteiset tavoitteet 6. stigmatisaation vähentäminen 7. asiakkaan ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden ymmärtäminen 8. häiriöt yleisempiä kuin ymmärretään, työ kuuluu kaikille 9. vastuu, vastuunanto ja vastuunkanto päihde- ja mt-työ kuuluu peruspalvelujen tehtäväkenttään 10. vain motivoitunut työntekijä osaa motivoida asiakasta 11. työ tehdään ilman moralisointia 12. ideologisen keskustelun käynnistäminen työpaikoilla edellyttää yhteistoimintaa, kuuluu kaikille TOTEUTUKSEN MALLI: A: Perusosaaminen 1. osaamiskartoitus - lähtötilanteen tarkistus palautteineen 2. motivoivaa koulutusta, voimavarakeskeisyys 3. asiakoulutukset pienryhmissä, opintopiirit syventävät osaamista 4. asiasisältöä ei muuteta toteutus vaihtelee paikkakunnittain 5. mini-intervention, motivoivan haastattelun ja puheeksioton menetelmäkoulutukset, opittujen taitojen käytäntöön vieminen 6. käytännön harjoittelu, parityöskentely, tehtäväkierto 7. koulutus on osa prosessia, joka jää elämään käytäntöön 8. erikoistason konsultaatiokanavat käyttöön 9. kokemuskouluttajat mukaan koulutusten suunnitteluun ja materiaalin tuottamiseen 10. verkkopohjainen opiskelu, workshopit, mahdollisuus kysyä neuvoa 11. työyhteisö-/ ryhmätyönohjaus osana koulutuskokonaisuutta B: Erityisosaaminen eli kouluttajakoulutus 1. syventävät menetelmäkoulutukset, TLP, motivoiva haastattelu 2. asiantuntijavalmennus, haastattelutaidot, vuorovaikutustaidot 3. pedagogiset taidot 4. ylikunnallinen / kuntakohtainen verkostoituminen MUUTA: Mietittävä tuntimäärät sekä perustasolle että erityistasolle. Organisaation osaamis- ja motivaatiotila Priorisointi tärkeää Menetelmäkoulutukset pienryhmissä. LÄNSI 2013 hankkeen koulutussuunnitelma 7(7)