Kaarinan kaupunki TASEKIRJA

Transkriptio

1 Kaarinan kaupunki TASEKIRJA

2 Kaarinan kaupunki 2011 Sisällysluettelo Toimintakertomus Kaupunginjohtajan katsaus 3 Kaupungin hallinto Organisaatio 5 Kaupunginvaltuusto 6 Kaupunginhallitus 7 Lautakunnat 7 Kaupunginviraston johtoryhmä 8 Toimikunnat, neuvostot ja niiden puheenjohtajat 8 Yleiskatsaus Kaarinan kaupungin talouteen tilivuodelta Kaupungin henkilöstö 13 Kaarinan kaupungin sisäinen valvonta 13 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 15 Kaarinan kaupungin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Kaarinan kaupungin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset 17 Kaarinan kaupungin tase ja sen tunnusluvut Konsernin toiminta ja talous 19 Konsernilaskelmat Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 23 Talousarvion toteutuminen 24 Käyttötalouden toteutuminen Konsernijohto 25 Tarkastuslautakunta 30 Elinkeinopolitiikka / Kaarinan Kehitys Oy:n toimintakertomus 31 Vuokratalotoiminta 34 Palo- ja pelastustoimi 36 Hallintopalvelut 37 Henkilöstölautakunta 43 Sivistyslautakunta 45 Perusturvalautakunta 56 Erikoissairaanhoito 76 Kansalaistoiminnan lautakunta 77 Tekninen lautakunta 82 Vesihuoltolaitos 92 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 97 Ympäristönsuojelulautakunta 102 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 105 Investointiosan toteutuminen 106 Henkilöstötilinpäätös 109 Tilinpäätöslaskelmat 121 Kaarinan kaupungin tuloslaskelma Kaarinan kaupungin rahoituslaskelma Kaarinan kaupungin tase Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot 129 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 148 Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilintarkastusmerkintä 149 Tasekirja 2

3 Kaarinan kaupunki 2011 Tasekirja Kaupunginjohtajan katsaus Finanssikriisin jälkeinen maailmantalouden kasvu lähes pysähtyi vuoden 2011 aikana. Euroopan, lähinnä Kreikan, julkisen sektorin rahoitusongelmat heijastuivat myös Suomeen. Turun seudulla telakkateollisuuden positiiviset uutiset pitivät kuitenkin positiivista virettä yllä. Myös kaarinalaisten yritysten tunnelmat säilyivät positiivisina. Monipuolinen elinkeinorakenne, hyvä yritysilmasto, monipuolinen tonttitarjonta ja hyvä imago edesauttavat kaarinalaisen elinkeinoelämän kehittymistä. Erityisen tärkeää on, että kaupungissa toimivien yritysten, niin pienten kuin suurtenkin, kyky työllistää säilyi hyvänä. Alhainen työttömyys, kohtuullinen verokertymä toimintatuottojen taso sekä alhainen korkotaso takasi vuoden 2011 osalta taloudellisen tasapainon. Sen sijaan budjetoitua suuremmat sosiaali- ja terveysmenot ovat alkua kehitykselle, jossa Kaarinan on tehtävä selviä muutoksia palvelurakenteeseen, ellei nykyistä rahoitusjärjestelmää valtion toimesta muuteta. Kaarinan kaupunki on ollut aktiivisesti mukana valmistautumassa julkisen sektorin haasteisiin. Vuoden 2011 aikana päätettiin liittyä seudulliseen joukkoliikenneviranomaiseen sekä päätettiin osallistumisesta seudulliseen energiayhteistyöhön menemällä osakkaaksi Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy:öön. Kaukolämpöverkko ja liiketoiminta vuokrattiin Turku Energialle. Vuoden aikana on neuvoteltu myös perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen ja ensihoidon seudullisesta kehittämisestä. Seudullisuus on näkynyt myös kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Koulutuksen osalta seudullinen yhteistyö on pääosin keskittynyt osaamisen kehittämiseen. Kaupungin menestymisen ehto on hyvä strategia ja sen noudattaminen. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti toteutuu Kaarinassa aktivoimalla kuntalaisia omatoimisuuteen ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Omatoimisuuteen kannustettiin muun muassa järjestämällä lukuisia infopäiviä ja erilaisia teemapäiviä (savuttomuus, painonhallinta) sekä luomalla mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen. Syrjäytymistä ehkäistiin muun muassa etsivää nuorisotyötä sekä tiivistä viranomaisyhteistyötä jatkamalla. Vuoden aikana aloitettiin myös riskiryhmien kartoitus sekä jatkettiin työttömien aktivointia. Kustannus- ja laatutietoisuutta parannettiin muun muassa sillä, että sivistyslautakunta toteutti syksyllä 2010 vertailevan selvityksen yksityisen ja kunnallisen päiväkotihoidon kustannuksista ja toimintatavoista. Selvityksen perusteella on käynnistetty sekä jatkoselvityksiä että toiminnan tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä kaikissa kunnan päiväkodeissa. Ekologisesti viihtyisää ja merellistä ympäristöämme paransimme muun muassa rakentamalla uusia laitureita ja kevyenliikenteen väyliä. Aktiivisella roolilla Turun seudun rakennemallityössä on merkittäviä pitkänajan vaikutuksia. Rakennemallissa saatiin seudulle yhteinen näkemys siitä, miten yhteiskuntarakenne koko seudulla jatkossa muotoutuu. 3

4 Kaarinan kaupunki 2011 Tasekirja Luovuudesta olemme tulleet entistä tunnetummaksi. Olemme olleet mukana Tekesin rahoittamassa Kahli-hankkeessa ("kannusta ja aktivoi henkilöstösi luovaan innovaatioon"). Projektissa on rakennettu hyvinvointipalveluihin käytännönläheinen aloitejärjestelmä, jossa jokaisen työntekijän, esimiehen tai johtajan on helppo esittää työhön liittyviä ideoita. Järjestelmä laajennetaan koko organisaatioon vuoden 2012 aikana. Kaarinan kaupunki on yli asukkaan kaupunki. Kaupunki on riittävän suuri pystyäkseen tarjoamaan asukkaidensa tarvitsemat palvelut. Kaupunki on riittävän pieni tarjoamaan nämä palvelut ihmisläheisesti, demokraattisesti, joustavasti ja ilman ylimääräistä byrokratiaa. Eli itsenäisenä, ihmisenkokoisena, elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä kaupunkina Kaarinan kaupungilla on ollut ja on jatkossakin kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin. Harri Virta kaupunginjohtaja 4

5 Kaarinan kaupunki 2011 Kaupungin hallinto Organisaatio Tasekirja Konsernijohto Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Palo- ja pelastustoimi Hallintopalvelut Kanslia- ja viestintäpalvelut Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tietohallinto Ruokapalvelut Hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin edistäminen Perusturvalautakunnan yleishallinto Perhepalvelut Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut Kotihoito- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Sivistyspalvelut Ympäristöpalvelut Sivistyslautakunnan yleispalvelut Kirjasto Koulutus Varhaiskasvatus Ympäristöpalveluiden yleishallinto Yhdyskuntatekniikka Tilakeskus Rakentamispalvelut Maankäyttö Ympäristönsuojelu Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta sekä seuraavat toimialoilla toimivat lautakunnat: Hallintopalvelut Henkilöstölautakunta Keskusvaalilautakunta Hyvinvointipalvelut Kansalaistoiminnan lautakunta Perusturvalautakunta Sivistyspalvelut Ympäristöpalvelut Sivistyslautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristönsuojelulautakunta 5

6 Kaarinan kaupunki 2011 Kaupunginvaltuusto Tasekirja Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto kokoontui vuoden 2011 aikana 11 kertaa. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon vuosiksi yhteensä 51 valtuutettua, jotka jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Kansallinen Kokoomus 18 valtuutettua, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 13 valtuutettua, Vihreä liitto 7 valtuutettua, Vasemmistoliitto 4 valtuutettua, Suomen Keskusta 4 valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraatit 2 valtuutettua, Ruotsalainen kansanpuolue 2 valtuutettua ja sitoutumattomat 1 valtuutettu. Muutokset edelliseen: Vuonna 2011 Janne Aso erosi Keskiryhmien valtuustoryhmästä ja muodosti Perussuomalaisten valtuustoryhmän. Valtuutettu Puolue Valtuutettu Puolue Ranne Matti pj SDP Koskenvoima Antti SDP Hurme Hannu 1. vpj KOK Kujanpää Pertti KOK Fröberg Ralph vpj RKP Kuosmanen Pekka VAS Toivonen Toni vpj KD Kurkilahti Tomi VIHR Järvinen Jarkko 3. vpj SDP Kylkis Margita RKP Rantanen Mika 4. vpj KOK Laaksonen Ilkka SDP Ailanto Pirjo SDP Laine Tuomo VAS Alander Matti KESK Laitinen Aila KOK Arell Oskari KOK Lindblad Niklas KOK Aso Janne PS Mäki Vesa KOK Elo Arto SDP Männistö Milla VIHR Eriksson Terttu VIHR Nikkonen Kari SDP Friman Kari KOK Ossa Jaakko KOK Gustafsson Irja SDP Raittila Tapani SIT. Hartonen Teuvo KOK Rautanen Hannu VIHR Hautakoski Rainer SDP Ruohonen Maija SDP Hollmén Kimmo KOK Saario Mari VIHR Hollmén Timo KESK Savo Seija VAS Hukkanen Sari SDP Seivästö Ismo KD Hyppönen Sirpa KOK Sirkiä Hanna KOK Jalo Henrik SDP Suutari Anneli VIHR Järvinen Jere SDP Sysinoro Olli-Pekka KOK Kallio Pentti VAS Tapper Keijo KOK Kannisto Petri KOK Tähkämaa Sanna KESK Kantalainen Merja KOK Virranheimo Niina VIHR Korvensyrjä Kalervo KOK Kaarinan kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 1 :n mukaan kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginvaltuuston puheenjohtajan sekä riittävän määrän varapuheenjohtajia kahden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa tai päättyy valtuutettujen toimikauden päättyessä. 6

7 Kaarinan kaupunki 2011 Tasekirja Kaupunginvaltuuston puheenjohtajistossa valtuustokaudella tapahtuneet muutokset: 2. varapuheenjohtajaksi toimikaudelle valittiin Ralph Fröberg ja toimikaudelle Toni Toivonen. Kaupunginvaltuuston 4. varapuheenjohtajana ajalla toimi Kimmo Hollmén. Kaupunginhallitus Konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön 1 :n mukaan kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallitukseen 13 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kahden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa tai päättyy valtuutettujen toimikauden vaihtuessa. Kaupunginhallituksen jäsenten keskuudesta kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen, toisen ja kolmannen varapuheenjohtajan. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden 2011 aikana 28 kertaa. Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Mäki Vesa pj KOK Tähkäpää Päivi KOK Ossa Jaakko 1. vpj KOK Kannisto Petri KOK Jalo Henrik 2. vpj SDP Vuori Mikko SDP Saario Marjo 3. vpj VIHR Suutari Anneli VIHR Friman Kari KOK Arell Oskari KOK Laitinen Aila KOK Hyppönen Sirpa KOK Sirkiä Hanna KOK Kantalainen Merja KOK Aso Janne PS Alander Matti KESK Ilus Anneli KD Kylkis Margita RKP Kylkis Margita RKP Ilus Anneli KD Nikkonen Kari SDP Laaksonen Ilkka SDP Ruohonen Maija SDP Taimila Marjo SDP Rautanen Hannu VIHR Eriksson Terttu VIHR Suominen Matti Savo Seija VAS VAS Kallio Pentti Lautakunnat Puheenjohtaja Puolue Henkilöstölautakunta Jensen, Eivor KOK Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Järvinen, Jere SDP Kansalaistoiminnan lautakunta Virranheimo, Niina VIHR Keskusvaalilautakunta Halttunen, Tuula VAS Sivistyslautakunta Tähkämaa, Sanna KESK Perusturvalautakunta Vuorinen, Olli KOK Tarkastuslautakunta Korvensyrjä, Kalervo KOK Tekninen lautakunta Kujanpää, Pertti KOK Ympäristönsuojelulautakunta Lehtisalo, Esko SDP 7

8 Kaarinan kaupunki 2011 Tasekirja Kaupunginviraston johtoryhmä Kaupunginjohtaja Harri Virta Hallintojohtaja Päivi Antola Tekninen johtaja Jyrki Lappi Hyvinvointipalvelujen johtaja Antti Parpo Sivistysjohtaja Esko Poikela Talousjohtaja Janne Lavén Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen Tietohallintojohtaja Kari Hölsö Johtoryhmän sihteeri Pirkko Aalto Henkilöstön edustaja Kirsti Bergendahl Toimikunnat ja neuvostot Puheenjohtaja Puolue Agenda 21 toimikunta Elias Aarnio VIHR Ansiomerkkitoimikunta Timo Hollmén KESK Lapsi- ja nuorisoneuvosto Taru Ruohonen SDP Ryhmäpuheenjohtajien toimikunta Matti Ranne SDP Saaristotoimikunta Tapio Koskenvoima SDP Seurantatoimikunta Vesa Mäki KOK Työllistämistoimikunta Marja-Helena Salmio KOK Veteraanitoimikunta Jaakko Förbom SDP Kaarinan vanhusneuvosto Sirpa Hyppönen KOK Kaarinan vammaisneuvosto Paula Mäkinen, palveluyhdistys Kasevan nimeämä edustaja 8

9 Kaarinan kaupunki KAUPUNGINVALTUUSTO (51) Henkilöstö- lautakunta (9) Ympäristönsuojelulautakunta (11) Keskusvaalilautakunta (5) Tekninen lautakunta (11) Kaavoitus- ja rakennus- lautakunta (11) Sivistys- lautakunta (11) Perusturva- lautakunta (11) Tarkastuslautakunta (9) Tilin- tarkastajat Hallinto- palvelut Ympäristö- palvelut Sivistys- palvelut Hyvinvointi- palvelut Tila- keskus Koulutus Varhais- kasvatus Kirjasto Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut Kotihoito ja vanhuspalvelut Henkilöstöhallinto Tietohallinto Kanslia- ja viestintäpalvelut Ruoka- palvelut Yhdys- kunta- tekniikka Maan- käyttö Raken- tamis- palvelut Yleispalvelut Terveyspalvelut KAUPUNGINHALLITUS (13) Kehitysprojektit Ympä- ristön- suojelu Yleispalvelut Yleispalvelut Perhepalvelut Hyvinvoinnin edistäminen Hankintakeskus Kansalais- toiminnan- lautakunta (11) Elinkeino ja kehitys Kaarinan Kehitys Oy Taloushallinto Konsernijohto

10

11 Yleiskatsaus Kaarinan kaupungin talouteen tilivuodelta 2011 Valtion rahoitus kunnille Kaarinan kaupungin tilivuosi 2011 poikkesi tulojen suhteen merkittävästi vuodesta Valtio antoi kunnille vuodelle 2010 lamatukea ja kyseisenä vuotena verotulot toteutuivat merkittävästi korkeampina kuin, mitä valtakunnan tasolla valtion ja Kuntaliiton ennusteissa osattiin ennakoida. Valtiontalous lähti myös heikkenemään kyseisenä vuotena. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä verotulojen kasvu jäi ainoastaan 2,2 %:iin kun vastaavasti toimintakate kasvoi 4,6 %:ia, vaikka vertailuvuoden luvuissa oli vielä Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen kulut. Oppilaitoksen siirtyminen kuntayhtymään on suurin syy siihen, miksi valtionosuuksien määrä laski 5,1 %:ia. Käyttötalousmenot ovat kasvaneet yli inflaation ja väestön kasvun, mikä kertoo siitä, että palvelujen parantamiseksi on käytetty varoja. Tulojen kasvu jää kulujen kasvua pienemmäksi, joten kaupungin käyttötalousosan rahoitus on siirtymässä alijäämäiseksi. Kaupungin käyttötalousosa Perusturvalautakunta ylitti talousarvionsa kahdella miljoonalla eurolla suhteessa alkuperäiseen talousarvioon. Toimintakatteen kasvu oli 8,8 %:ia, mikä tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja perusterveydenhuollon resurssit kasvoivat tuntuvasti ja ylittivät muutetun talousarvion miljoonalla eurolla. Erikoissairaanhoidon kuntalasku Kaarinan kaupungille kasvoi maltillisesti 2,4 %:ia, mutta suurin syy maltilliseen kasvuun on siinä, että sairaanhoitopiiri teki tappiollisen tuloksen ja myös se, että sairaanhoitopiirin vuosikate ei riitä kattamaan normaaleja investointeja, vaikka investoinneista vähennetään sairaaloiden uudisrakennuksen pois. Näin olleen sairaanhoitopiiri velkaantuu ja velkaantuminen tukee suoritehintojen alhaisuutta. Jos suoritehinnat asetetaan sille tasolle, että piirin vuosikate riittää kaikkiin normaaleihin investointeihin yksittäisiä sairaalahakkeita lukuun ottamatta, niin hinnastohinnat kasvaisivat nopeammin. Investointiosa Kaupungin velkataso on lähtenyt kasvuun, koska vuosikate 12 miljoonaa euroa ei riittänyt 18 miljoonan euron investointien rahoittamiseen. Ylitys selittyy Jalostuspalvelujen kiinteistön ostolla, mutta taloustasapaino on muutenkin heikentynyt, koska käyttötalousosan menojen kasvu ylitti tulojen kasvun. On mahdollista, että menojen kasvu ylittää myös tilivuoden 2012 aikana tulojen kasvun. Kaupungin rahoitus Kaupungin nettokorkotulos oli 1,4 miljoonaa euroa voitolla, vaikka kaupungilla oli korollisia nettovelkoja 36 miljoona euroa. Tämä johtuu onnistuneista korkosuojauksista ja rahoitushallinnon tuloksesta. Tulevaisuuden näkymät tilivuodelle 2012 Tilivuodelle 2012 on budjetoitu 11 miljoonan euron kassa-alijäämää eli sitä, että investointimenot ylittävät tällä summalla vuosikatteen. Tilinpäätös 2011 kertoo tästä suunnasta.

12 Kaarinan kaupungin väestö Muutos 2011 / 2010 Elävänä syntyneet ,0 % Kuolleet ,8 % Syntyneiden enemmyys ,3 % Kuntien välinen tulomuutto ,2 % Kuntien välinen lähtömuutto ,0 % Kuntien välinen nettomuutto ,8 % Nettomaahanmuutto ,5 % Väestönlisäys yhteensä ,9 % Väkiluku ,5 % (lähde: Tilastokeskus; väkiluku 2011 perustuu ennakkotietoon viimeisen vuosineljänneksen lopussa) Vuosi Asukasluku Muutos Työpaikat Muutos Työvoima Muutos Työvoima Työpaikkakpl kpl kpl suhteessa omavaraiasukkaisiin suusaste ,5 % 62,2 % ,0 % ,6 % ,0 % 51,5 % 62,0 % ,9 % ,3 % ,7 % 51,3 % 60,2 % ,1 % ,9 % ,8 % 51,2 % 61,4 % ,0 % ,0 % ,3 % 50,8 % 61,8 % ,0 % ,6 % ,6 % 50,2 % 61,8 % ,7 % ,6 % ,6 % 50,1 % 62,5 % ,6 % ,9 % ,8 % 50,2 % 64,4 % ,4 % ,5 % ,8 % 50,4 % 63,6 % ,4 % ,7 % ,1 % 49,7 % 60,7 % ,5 % ,2 % 45,9 % ,5 % Kaarinan kaupungin työpaikkaomavaraisuusasteesta on Tilastokeskuksesta saatavilla vasta tiedot vuodelta

13 Kaarinan kaupungin henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2011 lopussa oli 1796, josta vakinaisia 1368 henkilöä ja määräaikaisia 428 henkilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstön määrä oli vähentynyt 59 henkilöllä. Tilinpäätösvuoden palkat ja palkkiot olivat euroa ja henkilösivukulut euroa, yhteensä henkilöstökulut euroa. Edelliseen tilikauteen verrattuna henkilöstökulut ovat nousseet 1,3 % (2010: euroa). Tilinpäätökseen sisältyy erillinen henkilöstötilinpäätös, jossa henkilöstöasioita on käsitelty laajemmin. Kaupungin kokoaikaisen ja osa-aikaisen henkilöstön määrä vakinaiset 2011 vakinaiset 2010 vakinaiset 2009 määräaikaiset 2011 määräaikaiset 2010 määräaikaiset 2009 kokoaikaiset osa-aikaiset yhteensä Kaarinan kaupungin sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kaarinan kaupunginhallitus on ( ) hyväksynyt sisäisen valvonnan yleisohjeet. Yleisohjeiden mukaan esimiesasemassa olevien henkilöiden on raportoitava tarvittaessa ja vähintään puolivuosittain ylemmälle esimiehelle/luottamusmiesorganisaatiolle sisäisessä valvonnassa esille tulleista, toimenpiteisiin johtaneista tai johtavista asioista. Luottamusmiesorganisaatiolle tapahtuva raportointi suoritetaan aina kirjallisesti ja raportit toimitetaan myös tarkastuslautakunnalle. Talousarvion toteutumisesta on raportoitu kolmannesvuosiraporteissa. Hallintopalvelut Kaarinan kaupungissa on vuonna 2008 otettu käyttöön sopimustenhallintajärjestelmä, joka on tällä hetkellä käytössä kansliapalveluissa sekä tietohallinnossa. Tavoitteena on laajentaa järjestelmä kaikille toimialoille. Työ on aloitettu alkuvuodesta Järjestelmän avulla kyetään seuraamaan sopimusten voimassaoloaikoja ja mahdollisia optiovuosia sekä vakuusmääräaikoja. Tilintarkastajat ja tarkastuslautakunta ovat kiinnittäneet kertomuksissaan huomiota ns. vaarallisiin työyhdistelmiin. Tehtävien sisältöä on tarkasteltu erityisesti talous- ja palkkahallinnossa ja vaaralliset työyhdistelmät pyritty minimoimaan. Esimerkiksi ostoreskontran hoitaja ei tallenna toimittajien tilitietoja ja laskuttaja ei käsittele suorituksia. Myös henkilöstöhallinnon riskit ovat liittyneet riskialttiisiin työyhdistelmiin palkanlaskennassa. Tämä on ollut yksi syy laskentapalveluiden perustamiseksi: suuremmassa yksikössä on tehtäväketjuja helpompi hajottaa. Mahdollistamalla siirto sujuvasti on valvontaa ja riskien hallintaa helpotettu tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi Web Ags mahdollistaa esimiehille mm. palkkojen seurannan. Kaupungin vakuutukset kilpailutettiin loppuvuodesta 2011 ja tarjouspyynnön valmistelussa huomioitiin kattavasti vakuutettavat kohteet. Sivistyspalvelut Sisäinen valvonta on järjestetty sivistyspalveluissa Kaarinan kaupunginhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan yleisohjeiden mukaisesti. Valvonta toteutuu siten, että organisaation ja siinä toimivien henkilöiden tuloksia ja toimintatapaa verrataan säädettyihin lakeihin, kaupungin toimintojen järjestämisestä annettuihin säädöksiin ja ohjeisiin ja kaupunkia sitoviin sopimuksiin sekä toisaalta varattuihin resursseihin ja toimintatavoitteisiin. Sivistyspalveluiden johtoryhmä johtaa omalta osaltaan toimialan päätöksentekoa, kehittämistä sekä toiminnan ja talouden seurantaa. 13

14 Yksiköiden pelastus- ja turvallisuussuunnitelmia pidetään ajan tasalla ja henkilöstön hyvinvointiin vaikutetaan mm. päivähoidon ikäjohtamiseen painottuvalla ohjelmalla. Yksityisen päiväkodin ja kunnallisen päivähoidon toteutettu kustannusvertailu on antanut eväitä muutamien epäkohtien korjaamiseen päiväkotitoiminnan organisoinnin suhteen. Ostolaskuja on seurattu pistokokein ja havaittuihin ongelmiin esim. hyväksymiskäytännöissä on puututtu ja väärinkäsityksiä on oikaistu. Sivistyspalveluissa tullaan tekemään erillinen ohjeistus sivistyspalveluiden alaisten hankkeiden hallinnoinnista. Hallinnointia tehostetaan lisäämällä velvollisuutta tiedottaa hankkeista sivistysjohtoa. Sivistyspalveluiden johdon käytössä tulee olla tieto kaikkien lautakunnan talousarvion kautta kulkevien hankkeiden sisällöstä, tehdyistä raporteista sekä taloudesta. Vuoden 2012 aikana päätetään, missä laajuudessa sivistyspalvelujen sopimukset viedään Kaarinan kaupungin käytössä olevaan sopimustenhallintajärjestelmään. Vuodelle 2012 laaditaan oma sisäisen valvonnan toimintasuunnitelma. Sivistyspalvelujen mittaristoja uusitaan edelleen vuoden 2013 talousarvioon. Kehitystyö parantaa osaltaan myös sisäistä valvontaa, koska oikeanlaisten mittarien avulla toiminnan seuraaminen ja muutosten havaitseminen tehostuu. Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa talousseurantaa ja talousjohtamista on tehostettu mm. puuttumalla konkreettisin toimenpitein palveluihin, joissa kustannustaso on ollut korkea suhteessa muiden kuntien kustannustasoon. Kustannustietoisuutta on kasvatettu osallistumalla keskisuurten kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvertailuhankkeeseen. Vuoden 2011 lopussa asetettiin vastuualueille talousjohtamisen tavoitteet. Tavoitteissa painotettiin tärkeyttä kiinnittää huomiota kriittisiin merkittäviin menokohtiin sekä menoihin, joiden kasvu on ollut voimakasta. Talousjohtamisessa kiinnitettiin huomiota myös palvelujärjestelmän rakenteellisiin ratkaisuihin. Huolimatta taloudellisen toimintatavan juurruttamisesta toimialueelle, vuoden 2011 toiminnan kustannukset ylittävät talousarviossa ennakoidun. Tästä syystä talousjohtamista tullaan entisestään tehostamaan. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalvelut on toiminnassaan noudattanut kaupungin yleisiä sisäisen valvonnan ohjeita ja lisäksi omia vuoden 2008 lopulla laadittuja Ympäristöpalveluiden omia tarkennettuja sisäisen valvonnan ohjeita, joissa on otettu huomioon valvonnan lisäksi riskejä ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Ympäristöpalvelujen osalta keskeisimmät riskit ovat vesihuollon ja kaukolämmön toimitusten keskeytyminen sekä työturvallisuus. Vesihuollon ja kaukolämmön toimitushäiriöihin on pyritty valmistautumaan valmiussuunnitelmien ajantasaistamisella, sekä ennakoivalla huollolla. Työturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota mm. työturvallisuusmittausten avulla. Konsernivalvonta Kaarinan kaupunginvaltuuston hyväksymissä konserniohjeissa ( ) on määritelty periaatteet ja menettelytavat, joita käytetään kaupungin määräysvaltaan kuuluvien yhteisöjen johtamisessa ja yhteydenpidossa. Vuoden 2010 lopulla tehtiin valtuustoaloite konserni- ja osakkuusyhtiöasioiden seurantaa varten perustettavasta jaostosta. Aloitteen perusteella kaupunginhallitus päätti , että yhdistymissopimuksen mukaisesti perustettu seurantatoimikunta tulee hoitamaan konserni- ja osakkuusyhteisöjen sekä merkittävien seudullisten yhteistyöhankkeiden seurantaa. Seurantatoimikunta kokoontui vuoden 2011 aikana yhdeksän kertaa. Mikäli asian on tärkeys edellyttänyt, toimikunta on saattanut asian kaupunginhallituksen käsittelyyn Kuntalain 23 :n mukaisten ohjeiden antamiseksi kaupungin edustajalle ohjausryhmässä. Seurantatoimikunta raportoi kolmannesvuosittain kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle seurantatyönsä tuloksista. Seurantatoimikunta on antanut ohjeistuksia mm. Kaarinan kaupungin vuokrataloyhtiöiden vuonna 2012 toteutettavaan fuusioon. Seurantatoimikunnan työn lisäksi Kaarinan kaupunki valvoo tavoitteiden saavuttamista seuraamalla kolmannesvuosiraportteja, jotka sisältävät myös konsernia koskevia osia. 14

15 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Kaarinan kaupungin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 ) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 20,8 % 20,5 % 18,4 % Vuosikate/Poistot % 170 % 231 % 90 % Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintatuottojen % -osuus toimintakuluista osoittaa paljonko toimintakuluista saadaan katettua palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuloilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikate prosenttia poistoista kertoo tulorahoituksen riittävyydestä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistojen määrä vastaa kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Keskimääräinen investointitaso vuonna 2011 on ollut tuhatta euroa ja tuhatta euroa vuonna Vuosikate euroa/asukas kertoo tulorahoituksen riittävyydestä. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Kuntien välisissä vertailuissa on otettava myös huomioon erot veroprosenteissa. Riittävä tulorahoitus voi olla saavutettu erilaisella verorasitteella kuntalaisiin. Vertailuluvuiksi saadaan 378 euroa vuonna 2011 ja 356 euroa vuonna

16 Kaarinan kaupungin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutos Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -3 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 72,4 % 190,6 % 57,2 % Pääomamenojen tulorahoitus % 70,6 % 166,0 % 45,9 % Lainanhoitokate 26,8 11,8 2,0 Kassan riittävyys pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus % = 100* Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo, paljonko investointien omarahoitusosuudesta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100* Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo paljonko investointien omahankintamenosta, antolainojen lisäyksestä ja lainanlyhennyksistä on katettu tulorahoituksella (=vuosikatteella). Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun arvo jää alle yhden. Vuonna 2011 johdannaissopimusten ansiosta kaupungin korkokulut ovat tuottoja ja tunnusluku on laskettu vuosikatteen ja lainanlyhennysten suhteena. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Tunnusluvulla kuvataan kunnan maksuvalmiutta. Se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Kassasta maksut saadaan tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Toimintakulut, Valmistus omaan käyttöön, Korkokulut, Muut rahoituskulut, Investointimenot, Antolainojen lisäys ja Pitkäaikaisten lainojen vähennys. 16

17 Rahoitusasema ja sen muutokset Kaarinan kaupungin tase ja sen tunnusluvut (1000 ) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

18 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut rahastot 0 3 Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä/ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste % 53,6 % 49,8 % 44,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 48,4 % 54,3 % 67,1 % Kertynyt yli-/alijäämä (1000 ) Kertynyt yli-/alijäämä ( / asukas) Lainakanta (1000 ) Lainakanta ( / asukas) Lainasaamiset (1000 ) Asukasmäärä

19 Taseen tunnusluvut Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus % = ( Vieras pääoma Saadut ennakot ) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Lainakanta Lainakantaan lasketaan korollinen vieras pääoma. Kaarinan kaupungin kassavaroista oli vuoden 2011 lopulla 10,7 miljoonaa euroa sijoitettu korkeakorkoisiin, nopeasti rahaksi muutettaviin pankkitalletuksiin. Kun kaupungin korollisista lainoista vähennetään korkeakorkoiset pankkitalletukset, niin korollinen lainakanta asukasta kohden on euroa/asukas. Tämä kuvaa paremmin kaupungin velkaantumista kuntia vertailtaessa. Vuoden 2010 vastaava vertailuluku oli euroa/asukas. Kuntakonsernin toiminta ja talous Kunnan, joka muodostaa tytäryhteisöineen kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään konsernitase, konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot. Kunnan konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kunta on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty yhteensä 9 tytäryhteisöä. Kaarinan kaupunkikonserniin kuuluu 9 tytäryhteisöä, 2 osakkuusyhteisöä ja 5 kuntayhtymää. Luettelo konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä on tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä

20 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhtöiden voitosta 14 1 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät -5-1 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 7-4 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut % 39,4 % 38,0 % Vuosikate / Poistot % 150,2 % 196,6 % Vuosikate euroa / asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnuslukua käytetään arvioitaessa investointeihin käytettävissä olevan tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Tässä pitää ottaa huomioon myös se, vastaavatko poistot ja arvonalentumiset konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikate euroa / asukas Tunnuslukua käytetään arvioidessa tulorahoituksen riittävyyttä. Konsernin tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. 20

21 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -5-1 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset 10 6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaiset lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 67,6 % 140,6 % Pääomamenojen tulorahoitus % 61,8 % 94,1 % Lainanhoitokate 5,6 2,7 Kassan riitttävyys (pv) Investointien tulorahoitus % Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omarahoitusosuudesta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus % Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus on riittävä, jos sen arvo on yksi tai suurempi. Jos tunnusluvun arvo on alle yksi, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan konserniyhteisöjen omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kassan riittävyys (pv) kuvaa konsernin maksuvalmiutta. Tunnusluku kertoo, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. 21

22 Konsernitase ja sen tunnusluvut (1000 ) VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden alijäämä/ylijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Vähemmistöosuudet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero Sijoitukset Vapaaehtoiset varaukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Pakolliset varaukset Muut lainasaamiset Eläkevaraukset Muut saamiset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen korollinen Saamiset Pitkäaikainen koroton Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen korollinen Lyhytaikainen koroton Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 42,0 % 39,9 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 60,0 % 64,7 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä) /asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainat /asukas Konsernin lainasaamiset Kunnan asukasmäärä

23 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tulos on ,17 euroa. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että poistoeroa vähennetään suunnitelman mukaan ,67 euroa ja että tilikauden ylijäämä ,84 euroa siirretään kaupungin taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämäriville. 23

24 Talousarvion toteutuminen-valtuuston sitovat määrärahat Kuntalain 65 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, johon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Valtuuston sitova taso käyttötaloudessa on nettomääräraha eli taulukon katerivi. Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama TOT-MTA Poikkeama MTA:sta % (1000 ) Konserni- Tuotot ,8 % johto Kulut ,7 % Kate ,9 % Aluepelastus- Tuotot laitos Kulut ,0 % Kate ,0 % Hallinto- Tuotot ,6 % palvelut Kulut ,3 % Kate ,1 % Henkilöstö- Tuotot ,5 % lautakunta Kulut ,8 % Kate ,3 % Tarkastus- Tuotot lautakunta Kulut ,5 % Kate ,5 % Sivistys- Tuotot ,3 % lautakunta Kulut ,7 % Kate ,5 % Perusturva- Tuotot ,4 % lautakunta Kulut ,1 % Kate ,2 % Erikois- Tuotot sairaanhoito Kulut ,9 % Kate ,9 % Kansalais- Tuotot ,0 % toiminnan Kulut ,6 % lautakunta Kate ,0 % Tekninen Tuotot ,5 % lautakunta Kulut ,4 % Kate ,8 % Rakennus- ja Tuotot ,2 % kaavoitus- Kulut ,1 % lautakunta Kate ,3 % Ympäristön- Tuotot ,8 % suojelu- Kulut ,2 % lautakunta Kate ,1 % Yhteensä Tuotot ,5 % Kulut ,5 % Kate ,1 % 24

25 Konsernijohto 100 Konsernijohto Kaupunginjohtaja Harri Virta Toiminta-ajatus Konsernijohtoon lukeutuvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja sekä palo- ja pelastustoimi. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiasta ja kaupungin toimintaan keskeisemmin vaikuttavista asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat. Talous Euroa TP 2011 MTA 2011 TA 2011 TP 2010 TP 11/10% Tuotot ,1 % Kulut ,1 % Kate ,1 % 100 Kaupunginvaltuusto Kaupunginjohtaja Harri Virta Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Kaupunginvaltuusto TP 2011 TP 2010 TA 2011 Kokoukset, lukumäärä Käsitellyt asiat, Tehdyt valtuustoaloitteet, lukumäärä Kaupunginhallitus 112 Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Harri Virta 113 Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Harri Virta Kaupunginhallituksen pj. 114 Elinkeinopalvelut Kaupunginjohtaja Harri Virta Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Kaupunginhallitus TP 2011 TP 2010 TA 2011 Kokoukset, lukumäärä Käsitellyt asiat, Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen päämäärä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Tavoite Mittari Mittarien tavoitearvo Seutuyhteistyön läpinäkyvyyden parantaminen Seudullinen päätöksenteko vuosisuunnitelmassa Seudulliset päätösten ja suunnitelmien käsittely Vuosisuunnitelma laadittu ja suunnitelmaa noudatetaan Päätösten ja suunnitelmien käsittely verkossa helppoa sekä kuntalaisille, henkilöstölle että päätöksentekijöille Toteutuma: Turun kaupunkiseudun ohjausryhmän ja alatyöryhmien toiminnalle on laadittu suunnitelma vuodelle Työryh- 25

26 mät ovat raportoineet säännöllisesti ohjausryhmää suunnitelmiensa toteutumisesta ja tarvittaessa vuosisuunnitelmia on päivitetty. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Yhteistyön edistäminen Turun kaupunkiseudulla Seudullisten yhteistyömuotojen määrä Turun kaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät uudet kotisivut valmistuivat ja uusien sivujen tarkoituksena on olla entistä asiakaslähtöisemmät ja helppokäyttöisemmät. Kaarinan kaupungin kotisivuilta on linkki tähän sivustoon. Kaarinan kaupunki on mukana kaikissa kaupunkiseutusuunnitelmaan liittyvissä selvityksissä Toteutuma: Kaarinan kaupunginhallitus on vuoden 2011 aikana päättänyt olla mukana Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla hankkeessa ja seudullisen rakennusvalvonnan selvitystyössä sekä seudullisen ympäristönsuojelun selvitystyössä. Samoin myönteinen kanta otettiin seudullisen urheiluakatemian rahoittamiseen. Sen sijaan seudulliseen infratilaajaorganisaatiota koskevaan selvitykseen mukaan lähtemiseen Kaarinan kaupunki ei ottanut kantaa tässä vaiheessa, vaan edellytti ensin päätöksiä seudullisesta infratuotantoorganisaatiosta. Seudulliseen esteettömyysasiamiesprojektiin kaupunki ei lähtenyt mukaan. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Kustannustietoisuuden lisääminen Toimialojen yhteisen kustannuslaskentajärjestelmän rakentaminen Lisäksi Kaarina on mukana monissa aiemmin käynnistyneissä kaupunkiseutusuunnitelman mukaisissa selvityksissä. Järjestelmä on valmis Toteutuma: Järjestelmää valmistellaan ja sen vaatimasta mahdollisesta järjestelmähankinnasta tehdään vuoden 2013 budjettiin määrärahaesitys. 26

27 Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palveluketjujen toimivuus Organisaation toimivuus Organisaation toimivuuden arvioinnin perusteella on tehty johtopäätökset ja tarvittavat muutosesitykset organisaatiorakenteisiin. Toteutuma: Kaupunginhallitus päätti elokuussa yhdistää palkka- ja taloushallinnon laskennan uuden vastuualueen Laskentapalvelut alaisuuteen. Ruokapalveluiden mahdolliseen toimialan vaihtoon liittyvä selvitys tehdään alkuvuodesta Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Ekologisesti viihtyisä asuinympäristö Työyhteisön kehittäminen Yhdistymisen vaikutusten arviointi Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö Työyhteisötaitojen kehitys/ kysely Kuntalaiskysely Tuottavuuden lisääntyminen henkilöstön osalta Metsäkartoitusten ja - luokitusten tekeminen Esimies- ja alaistaidot ovat kehittyneet Toteutuma: Koko kaupungin tasolla työhyvinvointikyselyn tulokset ovat parantuneet 0,14 yksiköllä (asteikko 1-5). Kyselyn tulokset osoittavat yhdistymisen vaikuttaneen positiivisesti koko Kaarinan alueen kehitykseen. Päällekkäisiä toimintoja on karsittu. Toteutuma: Kysely toteutetaan maaliskuussa Kartoitus ja luokitus on tehty mennessä, kehittämissuunnitelma ja materiaalit ovat valmiina Toteutuma: Metsäkartoitus valmistui tammikuussa Kartoituksen pohjalta valmistellaan luokitus ja kehittämissuunnitelma vuoden 2012 aikana. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Viestinnän kehittäminen Johdon viestintävalmiuksien kartoittaminen ja kehityssuunnitelma Kartoitus on tehty mennessä, kehittämissuunnitelma ja materiaalit ovat valmiita Toteutuma: Työ aloitettu elokuussa

28 vakituisen tiedottajan tultua töihin. Kartoitus toteutetaan viestintätutkimuksen muodossa huhtikuun 2012 loppuun mennessä. Mahdolliset haastattelut toteutetaan touko-kesäkuussa Syksyllä 2012 toteutetaan työpajat johdolle ja esimiehille. Kehittämissuunnitelmat ja käytännöt ovat valmiina käyttöön mennessä. Kolmannesvuosiraporttien ja tilinpäätöksen sisällön kehittäminen Pyydettyjen selvitysten keskeiset havainnot on raportoitu kolmannesvuosiraporteissa ja tilinpäätöksessä sen jälkeen, kun selvitykset ovat valmistuneet. Toteutuma: Toteutunut Toimiva johtaminen Konserniseurannan, - tavoitteiden sekä valvonnan kehittäminen Käsiteltyjen asioiden määrä Konserniin kuuluvien yhteisöjen eri asioiden käsittely seurantatoimikunnassa kaupunginhallituksen määrittelemän tehtävän mukaisesti. Toteutuma: Seurantatoimikunta on kokoontunut vuoden 2011 aikana yhdeksän kertaa ja käsittelyssä ovat olleet mm. Parasohjausryhmän esityslistan mukaiset asiat. Lisäksi seurantatoimikunta on valitsemiensa painopisteiden mukaisesti käsitellyt Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Vanhusten Palvelukeskuksen Säätiön sekä Piikkiön Vanhustenkotisäätiön yhteistyön kehittämisasiaa sekä vuokrataloyhtiöiden fuusion etenemistä. 28

29 Toiminnan kehittäminen Kaupungin oma toiminta Konsernijohto luo edellytyksiä tuottavuuden edistämiseen kehittämällä toimintamalleja ja toimintaprosesseja sekä kustannustehokkuutta. Kansainvälisyys- ja ystävyyskuntatoiminta Vuoden aikana Kaarinan kaupungin uutena ystävyyskuntana aloitti Ansiaõ Portugalista. Sen lisäksi sopimus uudistettiin Ruotsin Enköpingin ja Norjan Nedre Eikerin kanssa. Ystävyyskuntina jatkavat myös Szentes/ Unkari, Sovetski/Venäjä ja Jõgeva/Viro. Konserniohjauksen kehittäminen Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi konsernin tytäryhtiöiden kohdalla painotetaan yhteistyön tavoitteiden toteuttamisen tärkeyttä ja kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian toteuttamista tytäryhtiöissä. Konsernin sisällä kehitetään yhteistyötä ja raportointia konsernijohdon tarpeisiin. 29

30 Tarkastuslautakunta 110 Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuuston pj Matti Ranne Tarkastuslautakunnan pj. Kalervo Korvensyrjä Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta arvioi kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja valvoo tilintarkastusta. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksen, jossa arvioidaan päättynyt tilikausi. Tämä lisäksi tarkastuslautakunta antaa väliraportteja. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen päämäärä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Kolmannesvuosiraporttien antama informaatio arvioidaan valtuustolle Arviot tehty Kolmannesvuosiraportit on arvioitu valtuustolle erillisillä arvioraporteilla Toteuma: Kolmannesvuosiraportit on arvioitu valtuustolle erillisillä arvioraporteilla. Talous Euroa TP 2011 MTA 2011 TA 2011 TP 2010 TP 11/10% Tuotot Kulut ,8 % Kate ,8 % Toiminta Tarkastuslautakunta on arvioinut valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista sekä kunnan toimintojen tarkoituksenmukaisuutta, taloudellisuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Lautakunta on valvonut tilintarkastusta. Tarkastuslautakunta kokoontui 12 kertaa vuoden 2011 aikana. Tilintarkastajana toimi JHTT tilintarkastusyhteisö PwC Julkistarkastus Oy ja vastuualaisena tilintarkastajana JHTT Tomi Moisio. Lautakunnan painopistealueena on ollut Sivistystoimi kokonaisuutena sekä johtaminen. Arviointia on toteutettu mm. haastatteluin, toimipaikkavierailuin ja tilinpäätösasiakirjaan tutustumalla. Lautakunta teetti Työterveyslaitoksella (Ttl) työyhteisöselvityksen, jonka tarkoituksena oli tuottaa kokonaisvaltainen kuva kaupungin ympäristöpalvelujen työilmapiiristä ja johtamisesta. Selvitystyö kuului vuoden 2010 painopistealueeseen. Raportin tulokset on otettu tehokkaasti hyötykäyttöön. 30