Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2014"

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin Tilinpäätös 2014 Kaupunginhallitus

2 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kouvolan kaupungin hallinto Yleinen ja Kouvolan alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset Kouvolan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja - menot Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Budjettirahoitteisten tehtävien toteutuminen Kohderahoitteiset tehtävät Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kaupungin tuloslaskelma Kaupungin rahoituslaskelma Kaupungin tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Kaupungin ja konsernin tunnusluvut LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos Kouvolan seudun ammattiopisto Vesihuolto LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä tositelajeista TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Koonti ja julkaisu: Konsernipalvelut, talous ja omistajuus

3 Toimintakertomus 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2014 oli kaupungin talouden näkökulmasta olosuhteisiin nähden hyvä. Tilikauden tulos muodostui positiiviseksi, tosin kertaluonteisten erien vaikutuksesta. Taloutta on saatu sopeutettua kaupunginhallituksen asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Toimintakatteen kasvu oli 3,1 % ja ilman varautumista Carean alijäämien kattamiseen 1,7 prosenttia. Henkilöstösäästöjen etsimistä jatkettiin pitkin vuotta ja yhteistoimintamenettelyn ensimmäisen vaiheen tuloksena henkilöstön todettiin vähentyneen vuoden 2014 loppuun mennessä noin 320:llä. Yhteistoimintamenettelyn toista vaihetta ei käynnistetty vielä keväällä, vaan vähennykset päätettiin kytkeä rakenteellisiin ja toiminnallisiin uudistuksiin palveluketjuittain sekä näiden edellyttämiin tapauskohtaisiin yhteistoimintamenettelyihin siten, että sopeuttamispäätökset tehdään vuoden 2014 aikana. Asetettu tavoite lähes saavutettiinkin, kun henkilöstömäärä vuoden 2013 alussa oli 6 600, niin vuoden 2014 lopussa henkilöstömäärä vakiintui noin 6 050:een. Kokonaisuudessaan henkilötyövuodet vähenivät noin 390:llä eli 6,5 %:lla, joka tarkoittaa 15,6 miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoissa. Henkilöstön eläköityminen antaa jatkossa hyvät mahdollisuudet uudistaa henkilöstörakennetta. Tavoitteena onkin hyödyntää eläköitymiset vähintään 30 %:sti tulevina vuosina. Yleinen taloustilanne ei osoita merkittävää elpymistä ja kaupungin talouden määrätietoinen sopeuttaminen jatkuu vielä tulevina vuosinakin. Kuntatalouden tila ei kestä nykyistä menojen kasvuvauhtia. Työpaikkojen määrän kehitys sekä osittain siitä johtuva Kouvolan väkiluvun kehitys ovat negatiivisia, joka vähentäisi kaupungin verotulokertymää ilman jo päätettyjä kunnallisverotuloprosenttiin tehtyjä korotuksia. Korotuksista huolimatta kaupungin tulot eivät riitä nykyisen laajuisen palvelurakenteen ylläpitämiseksi. Jatkossa tuleekin omaksua kaupungin palveluja uudistava toimintakulttuuri ja kehittämisen pääpainon tulee olla kuntalaispalvelujen uudistamisessa ja kuntalaisten omaehtoisen vastuun lisäämisessä. Sähköisten palvelujen kehittyessä voidaan suuri osa nyt kiinteisiin rakenteisiin eli seiniin kiinnitetyistä palveluista korvata uusilla toimintatavoilla. Palvelumallin valmistelussa onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Valmistelu tulee toteuttaa yhteistyössä päättäjien ja virkamiesten välillä. Valmisteluun tulee alusta alkaen kytkeä asiakasnäkökulman huomiointi. Kuntalaisten palvelutarve tulee selvittää ennen kuin uusia toimintatapoja voidaan ottaa käyttöön. Ratamokeskuksen ja siihen liittyvän toimintamallin valmistelua on toteutettu onnistuneesti. Kulunut vuosi on ollut valmistautumista tulevaan Sote uudistukseen, jonka piti muuttaa radikaalisti kuntien toimintaa, päätöksentekoa ja henkilöstön asemaa sekä palvelujen rahoitusta. Nyt näyttää siltä, että koko uudistus vähintäänkin lykkääntyy, mahdollisesti jopa hautautuu pidemmäksikin aikaa. Tehty työ ei kuitenkaan mene hukkaan ja tavoitteena olleesta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden nostamisesta pidetään Kouvolassa kiinni. Kaupungin elinvoimaa vahvistavat strategiset kärkihankkeet (mm. Ratamo, logistiikkakeskus, keskusta ja matkakeskus, Asuntomessut, Kimolan kanava) edellyttävät lähivuosina mittavia investointeja. Ratkaisut investointien rahoittamiseen tulee tehdä mahdollisimman pian. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja 1

4 Toimintakertomus Kouvolan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Syksyllä 2012 pidettiin kunnallisvaalit ja uusi valtuusto aloitti toimintansa tammikuussa Kaupunginvaltuustoon kuuluu 59 jäsentä. Edellisellä kaudella valtuutettujen määrä oli 75. Valtuusto kokoontui vuoden 2014 aikana 7 kertaa ( kertaa). Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut Harri Helminen (SD), I varapuheenjohtajana Jari Suomela (KOK), II varapuheenjohtajana Jari Lindström (PS) ja III varapuheenjohtajana Markku Pakkanen (KESK). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (valtuustoryhmä suluissa): Airaksinen Katja (DEM) Eloranta Maria (DEM) Eskelinen Antti (PS) Grönlund Reino (DEM) Heikari Jani-Ville (KOK) Helkala Maarit (KOK) Hyttinen Jyrki (KOK) Jokiranta Kimmo (KESK) Kaarlampi Vesa (SIT) Karvonen Tapio (KOK) Kasurinen Outi (SD) Koivisto Antti (DEM) Korpivaara Pekka (PS) Koskela Birgit (KOK) Kossila Päivi (DEM) Kähärä Hannu (KOK) Käki Jari (PS) Laine Raimo (SD) Lakka Marjo (SD) Lampiranta Toni (PS) Lankinen Sari (KESK) Larikka Jari (KOK) Lehtomäki Maija (KESK) Leinonen Kari (SD) Leppänen Jouko (KOK) Liukkonen Jorma (VAS) Lonka Mirja (KESK) Nikkanen Seppo (PS) Norppa Matti (SIT) Nuorivuori Marja-Terttu (SIT) Nyberg Jukka (SD) Nykänen Marjatta (KOK) Palm Sari (KD) Paloranta Pertti (PS) Peltola Pulla (SIT) Päivärinta Juha (PS) Rouvari Sinikka (KOK) Saavalainen Tiina (VAS) Sahamies Arto (KD) Salonen Ville (SD) Seppälä Topi (KESK) Sipiläinen Kirke (KOK) Smeds Sakari (KD) Sorsa Matti (KOK) Sorvali Ritva (VIHR) Spies Kaisa (VIHR) Suninen Jouni (PS) Tähtinen Anssi (MUUT) Töttö Ensio (SD ) Vainio Vesa (KD) Valkeapää Reijo (KESK) Wall Janne (KESK) Varjola Liisa (KESK) Viinikainen Sakari (SIT) Viljakainen Hannele (DEM) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallitukseen kuuluu 13 jäsentä, kun edellisellä valtuustokaudella jäsenmäärä oli 15. Kaupunginhallitus kokoontui vuonna kertaa (v kertaa). Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Jari Larikka (KOK), I varapuheenjohtajana Jukka Nyberg (SDP) ja II varapuheenjohtajana Anssi Tähtinen (MUUT). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Hietanen Minna (PS) Jokiranta Kimmo (KESK) Korpivaara Pekka (PS) Lakka Marjo (SD) Lehtomäki Maija (KESK) Nykänen Marjatta (KOK) Palm Sari (KD) Salonen Ville (SDP) Sipiläinen Kirke (KOK) Viinikainen Sakari (SIT) Kaupunginhallituksella on vuonna 2014 ollut kolme jaostoa, elinkeinojaosto, henkilöstöjaosto ja konsernijaosto. Lautakunnat ja johtokunnat Aikuisväestön lautakunta Ikäihmisten lautakunta Keskusvaalilautakunta (jonka alaisuudessa vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta) Kymen jätelautakunta Lasten ja nuorten lautakunta 2

5 Toimintakertomus Maaseutulautakunta (jonka alaisuudessa yksityistiejaosto) Rakennus- ja ympäristölautakunta Tarkastuslautakunta Tekninen lautakunta Liikelaitos Kouvolan Veden johtokunta Liikelaitosten johtokunta Palveluorganisaatio Kouvolan kaupungissa otettiin vuoden 2013 alussa käyttöön prosessiorganisaatio. Tällä vastattiin niihin haasteisiin, jotka kaupunginvaltuusto oli jo asettanut linjatessaan organisaation uudistamisen tavoitteiksi mm. johtamisjärjestelmän yksinkertaistamisen ja tehostamisen, sopimusohjausmallin ja prosessiajattelun tukemisen ja kaupungin ydintehtävien tunnistamisen. Kouvolassa tunnistettiin viisi ydinprosessia sekä näitä tukevat ja ohjaavat konsernipalvelujen prosessit. Ydinprosessit nimettiin palveluketjuiksi, jotka jakaantuvat palvelukokonaisuuksiksi, palveluiksi ja palveluyksiköiksi. Palveluketjut ja palvelukokonaisuudet muodostavat palvelutuotannon johtamisen ja ohjaamisen prosessit. Palvelutasolla ja palveluyksikkötasolla tehdään varsinaista asiakastyötä. Liikelaitos Kouvolan Veden toiminta päättyi alkaen, jolloin toiminta siirtyi Kouvolan Vesi Oy:hyn. Vuosien 2013 ja 2014 aikana on valmisteltu uutta palveluorganisaatiota, joka tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Palveluorganisaatio Yleinen ja Kouvolan alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote pieneni 0,1 prosenttia vuonna Bruttokansantuotteella mitattuna talouskehitys oli suhteellisen tasaista. Tilastokeskuksen mukaan viime vuosi oli kolmas peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Suomen Pankin "Talouden näkymät" -julkaisun mukaan Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vaatimattomana ja tuotanto alkaa hienoisesti kohentua vuoden 2015 aikana, mutta tuotannon määrä jää arvioilta 0,1 % edellisvuotista pienemmäksi. Neljä vuotta kestäneen tuotannon supistumisen jälkeen talouden ennustetaan kasvavan jälleen vuonna 2016, mutta vain 1,0 prosentin vauhtia. Suomen pankin mukaan Suomen talouden näin pitkään jatkunut supistuminen ja sen jälkeinen hidas kasvu ovat sekä historiallisesti että kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisia. 3

6 Toimintakertomus Ulkomaankaupan kasvun ennustetaan käynnistyvän vaimeana vuonna Ulkomaankauppa ei nettomääräisesti tue kasvua, koska tuonti kasvaa samaa vauhtia viennin kanssa. Ennustejaksolla viennin kasvun jäänee selvästi hitaammaksi kuin vientimarkkinoiden kasvu. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia. Julkisten kulutusmenojen volyymi puolestaan kasvoi 0,2 prosenttia. Työttömyysaste vuonna 2014 oli 8,7 prosenttia Työllisten määrä väheni 0,3 prosenttia ja työtuntien määrä pieneni 0,2 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan koko kansantalouden hintatason arvioidaan nousseen 1,1 prosenttia vuonna 2014 mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Kuluttajahintaindeksi nousi viime vuonna 1,0 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 1,5 prosenttia. Ero selittyy kansantalouden tilinpidon ja kuluttajahintaindeksin erilaisilla laskentamenetelmillä. (Lähde: Tilastokeskus, Kansatalouden tilinpito 2014 ja Suomen Pankki, Talouden näkymät 5/2014) Vuonna 2014 Verohallinnon keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 54,0 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen nähden tuli 1,3 miljardia euroa (+2,5 %). Merkittävin verolajikohtainen kasvu oli henkilöasiakkaiden tuloverokertymissä yhteensä 1,3 miljardia (+4,7 %). Ansiotulot kasvoivat noin 2 prosenttia ja keskimääräinen kunnallisveroprosentti kiristyi 0,35 prosenttiyksikköä, näistä johtuen ennakonpidätykset kasvoivat lähes miljardi euroa (+3,6 %). Myös edelliseen verovuoteen liittyvät ennakon täydennysmaksut kasvoivat merkittävästi. Muista verolajeista kasvoivat eniten osinkoihin liittyvät ennakonpidätykset sekä lähdevero. Näihin vaikuttivat verotusperusteissa ja -menettelyissä tapahtuneet muutokset sekä kertaluonteisiksi luonnehdittavat 2014 maksetut suuret lisäosingot. Odotettua alhaisemmaksi jäänyt arvonlisäverokertymän kasvu (+0,8 %) kuvaa kotimaisen kysynnän heikkoutta. Vuoden 2014 merkittävimmästä veroperustemuutoksesta, yhteisöverokannan alentamisesta 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin, johtuen yhteisöverokertymissä tapahtui suuri lasku, lähes 800 miljoonaa (-16 %). (Lähde: Verohallinto, 2015) Euroalueen pitkien korkojen korrelaatio Yhdysvaltain pitkiin korkoihin väheni jossain määrin vuoden 2014 aikana. Alueitten talous on kulkenut jokseenkin eri tahtiin ja pitkät korot ovat laskeneet euroalueella selvästi enemmän kuin Yhdysvalloissa. Euroalueen pitkiä korkoja ovat laskeneet vaimea talouskasvu, matala inflaatio ja Euroopan Keskuspankin (EKP) rahapoliittiset toimet. Pitkiä korkoja parhaiten kuvaava 10 vuoden SWAP-korko tippui alkuvuoden kahden prosentin tasosta loppuvuotta kohti niin, että vuoden 2014 lopussa 10 vuoden SWAP-korko oli tasolla 0,85 %. Sama suunta on jatkunut edelleen alkuvuodesta 2015 EKP:n ilmoitettua aloittavansa massiiviset valtionlainaostot, niin että tammi-helmikuussa 10 vuoden SWAP-korko on käynyt jo alle 0,70 %:ssa. Viiden viime vuoden keskiarvo 10 v. SWAPin osalta on 2,25 % ja korkeimmillaan tuona ajanjaksona on käyty lähellä neljän prosentin tasoa huhtikuussa Odotettavissa lienee, että pitkät korot palautuvat hitaasti ylöspäin, kun heikon euron ja halvan öljyn vaikutukset alkavat näkymään vähitellen positiivisempina kasvuodotuksina Euroopassa. Vuoden 2015 osalta markkinat ennustavat 10 v. SWAPin tasoksi vuoden lopussa 1,60 %. Kouvolan alueen taloudellinen kehitys Taloustilanteen epävarmuudesta ja edelleen vaikeana pysyvästä työllisyystilanteesta huolimatta on toisaalta myös myönteisiä merkkejä havaittavissa. Yrityssektorilla tapahtuvia investointeja on vireillä sekä suurteollisuudessa, että pkyrityksissä. Pienestä piristymisestä kertoo myös se, että uusia yrityksiä perustettiin v hieman edellisvuotta enemmän. Kokonaisuutena seudulla toimivien yritysten suhdanneodotukset (Pk-yritysbarometri) osoittavat, että tilanteen arvioidaan pysyvän ennallaan seuraavan vuoden aikana. Logistiikkasektorin kehittämiseen kohdistetaan sekä yksityisiä että julkisia panoksia. Tehdyt julkiset panostukset VR:n koulutustoimintaan tukevat tätä kehitystä. Kouvolan kaupunki on hakenut merkittävää EU-rahoitusta Tehola- Kullasvaara logistiikka-alueen ja siihen tukeutuvan yritysympäristön kehittämiseen. Kouvolan kaupunkikeskustaan liittyviä rakennushankkeita on käynnissä tai vireillä useita. Vaikka julkinen sektori pyrkii pääosin vähentämään työvoimaansa, ovat Puolustusvoimien organisaatiouudistuksen mukaiset toimet tuoneet Kasarminmäelle Itäisen Logistiikkakeskuksen ja toimintoja on muutenkin keskitetty lisää Kouvolaan. 4

7 Toimintakertomus Väestömäärä Väestömäärä vuoden 2014 lopussa oli Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna väestömäärä laski 451 henkilöllä. Kouvolan väestömäärä on Tilastokeskuksen ennusteiden perusteella edelleen laskusuunnassa. Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen. Työllisyys Kouvolan työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta on 16,1 prosenttia, kun se koko maassa oli 13,9 prosenttia ja Kaakkois-Suomessa 16,6 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita (ml. lomautetut) oli Työttömien määrä kasvoi edellisen vuoteen verrattuna 5,8 prosenttia. Työttömistä työnhakijoista alle 25-vuotiaita oli Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen mukaan työttömiä, ylioppilastutkinnon varassa olevia nuoria on edellisvuotta huomattavasti enemmän sekä nuorten pääsy työmarkkinoille ja etenkin ensimmäiseen työpaikkaa on vaikeaa. Vuoden lopussa Kouvolassa oli uusia avoimia työpaikkoja 527 kpl. Muutos edelliseen vuoteen oli 124,3 %. Eniten paikkoja oli avoinna palvelu-, myynti ja asiantuntijatehtävissä. Suurin osa kasvusta selittyy myyntiedustus- ja puhelinmyyntipaikoilla, joita ilmoitettiin TEtoimistoon aikaisempaa enemmän. (Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014) Rakentaminen Kouvolaan valmistui 105 asuntoa, näistä 65 oli pientaloasuntoja, 5 rivitaloasuntoja ja 35 kerrostaloasuntoja. Asuntoja valmistui 70 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rakennuslupia myönnettiin asuinrakennuksiin yhteensä 53 kappaletta ja vapaa-ajan asuinrakennuksiin 23 kappaletta Olennaiset muutokset Kouvolan toiminnassa ja taloudessa Verotulot ja valtionosuudet Kouvolan verotulotilitykset pienenivät edelliseen vuoteen nähden kunnallisverojen osalta 2,6 %, (koko maa +1,3 %). Laskuun vaikutti vuonna 2013 tehty verontilityslain muutos, joka aiheutti vuodelle 2013 kertaluonteisen korotuksen, 5

8 Toimintakertomus kun jäännösverojen ensimmäisen erän tilitys siirtyi tammikuulta joulukuulle. Kunnallisverojen tilityksien kasvuun vuonna 2013 vaikutti myös kuntaryhmän jako-osuuden korotus. Kunnallisverotulojen kehitykseen vaikuttava ansiotulojen kasvu on Kouvolan osalta ollut heikkoa, palkkatulojen osalta jopa negatiivista. Yhteisöverot kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 11,5 % (koko maa 8,2 %) ja kiinteistövero 7,0 % (koko maa 10,9 %). Valtionosuudet yhteensä (164,03 milj. euroa) olivat vuonna 2014 lähes saman suuruiset kuin edellisenä vuonna, peruspalvelujen valtionosuuden ollessa 156,8 milj. euroa (155,5 milj. euroa v. 2013), verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus -2,9 milj. euroa (-2,7 milj. euroa v. 2013) ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet 10,1 milj. euroa (11,3 milj. euroa 2013). Hallitusohjelma ja kehysriihet vuosina vaikuttavat vähentävästi kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin vuosina yhteensä 6,9 miljardia euroa. Nämä vaikutukset ovat Kouvolan peruspalvelujen valtionosuuteen noin 116 milj. euroa, josta vuodelle 2014 kohdistui noin 19,3 milj. euron vähennys. Vuoden 2015 alusta on uudistettu peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä, jonka johdosta vuoden 2015 talousarvion valtionosuuksien arvioiminen oli haasteellista. Vesiliiketoiminnan myynti ja liikelaitoksen purkaminen Kaupunki myi vesiliiketoiminnan Kouvolan Vesi Oy:lle ja liikelaitos purettiin Myynnillä ja liikelaitoksen purkamisella on vaikutusta tilikauden tuloslaskelmaan. Talousarvioon verrattuna vesihuollon toimintatuottoja jäi saamatta noin 4,5 milj. euroa, valmistuksen omaan käyttöön vaikutus oli 0,7 milj. euroa ja toimintakulut toteutuivat 5,3 milj. euroa pienempinä. Edellä mainittujen erien vaikutus vuosikatteeseen oli 0,1 milj. euroa. Suunnitelman mukaisia poistoja jäi toteutumatta n. 0,7 milj. euroa. Myyntivoitto, 20,0 milj. euroa, vaikutti kaupungin tulosta parantavasti. Ilman vesiliiketoimintakauppaa kaupungin tulos olisi ollut noin 11 milj. euroa alijäämäinen. Alla olevassa laskelmassa on esitetty liiketoimintakaupan vaikutukset, jos toiminta olisi jatkunut talousarvion mukaisesti kaupungin omana toimintana e Kaupungin tuloslaskelma Liiketoimintakaupan vaikutukset Vaikutus tuloslaskelmaan Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

9 Toimintakertomus Rautatiealan koulutus Rautatiealan koulutus siirtyi VR Koulutuskeskukselta (VRKK) osaksi Kouvolan seudun ammattiopistoa. Kesällä 2014 valtuusto päätti rautatiealan opetuksen ja työvoimakoulutustoiminnan yhtiöittämisestä ja perusti Kouvolan Rautatie- ja aikuiskoulutus Oy:n, jolle koulutustoiminta siirtyi vuoden 2015 alusta. VR edellytti, että rautatiekoulutuksen ylijäämä, ,03 euroa, tulee jäädä koulutustoiminnan käyttöön. Ylijäämä maksetaan yhtiölle vuonna Yhteiskoulu Yhteiskoulu tuhoutui tulipalossa helmikuussa Koulutyö jatkui Kankaan koulun tiloissa ja vuokratiloissa Kymen Lukolla. Neuvotteluissa vakuutusyhtiön kanssa päädyttiin koulurakennuksen purkamiseen ja vakuutusyhtiö maksoi kaupungille 5,7 milj. euron kertakorvauksen. Henkilöstövähennykset Kouvolan kaupungilla käytiin henkilöstövähennyksiä koskeva yhteistoimintamenettely, jonka tavoitteena oli 600 henkilön vähennys vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaupunginhallitus päätti henkilöstövähennyksistä Yt-menettelyn ensimmäisen vaiheen tuloksena henkilöstön todettiin vähenevän vuoden 2014 loppuun mennessä yhteensä noin 320:llä. Kokonaissäästö oli vuositasolla yhteensä noin 13 milj. euroa, joka toteutuu ensimmäisen kerran täysimääräisenä vuonna Kaupunginhallitus päätti myös, että palveluverkko kuvataan ja muutoksista päätetään kevään aikana siten, että asetettu henkilöstösäästö voidaan saavuttaa. Kaupunginhallitus päätti , että työvoiman vähentämistä koskevaa yhteistoimintaneuvottelua ei käynnistetä, vaan rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia sekä niihin liittyviä henkilöstövähennyksiä valmistellaan toimialojen esitysten pohjalta. Henkilöstön vähennystavoitteista (kh ) päätettiin pitää kiinni, mutta vähennykset päätettiin kytkeä rakenteellisiin ja toiminnallisiin uudistuksiin palveluketjuittain sekä näiden edellyttämiin tapauskohtaisiin yhteistoimintamenettelyihin (ns. II vaihe) siten, että sopeuttamispäätökset tehdään vuoden 2014 aikana. Syksyn aikana tehtiin joitakin palveluverkkoa koskevia päätöksiä, jotka vähentävät henkilöstöä. Asetettu henkilöstömäärätavoite on toteutumassa vuoden 2015 aikana, kun tarkastelussa otetaan huomioon, että henkilöstömäärää ovat vastaavasti kasvattaneet vuoden 2014 aikana voimaan tulleet lainsäädännön muutokset sekä ostopalvelujen siirto omaksi toiminnaksi. Sijoitustoiminta Kaupungin pitkäaikainen sijoitussalkku on kilpailutettu vuonna 2011 ja annettu täyden valtakirjan periaatteella kahden varainhoitajayhteisön Pohjola Varainhoidon ja Evlin hoidettavaksi. Lähtökohtana on, että tuottoja haetaan pitkäjänteisesti, riskiä karttaen. Sijoitussuunnitelman mukaisesti pitkän aikavälin tuotto-odotus perusallokaatiolla (80 % korot/20 % osakkeet) on noin 5 % ja volatiliteetti, joka kuvaa vaihtelua odotetun tuoton ympärillä on noin 6 %. Vuoden 2014 lopussa kaupungin sijoitussalkku on jakaantunut niin, että korkosijoitusten osuus on n. 72,2 % ja osakesijoitusten osuus n. 27,8 %. Paremman hajautuksen aikaansaamiseksi sijoitukset on toteutettu rahastojen kautta. Kaupungin sijoitussalkun kehitys tilikauden aikana oli suotuisa. Molemmat varainhoitajista onnistuivat hyvin kaupungin varojen kartuttamisessa. Pitkäaikaisen sijoitussalkun kirjanpidollinen arvo nousi 21,1 milj. eurosta noin 22,5 milj. euroon. Sijoitustoiminnan myyntivoittoja realisoitui reilut 1,3 milj. euroa ja palkkion palautuksina saatiin vajaat euroa. Realisoitumatonta, lähinnä kehittyvien maiden rahastoista johtuvaa arvon alenemista kirjattiin tilinpäätöksen yhteydessä noin euroa. Markkina-arvon mukaan laskettuna kaupungin varainhoitosalkun tuotto vuonna 2014 oli erinomainen 8,65 %. Vertailun vuoksi parhaan suomalaisen eläkeyhtiön tuotto viime vuodelta oli huomattavasti suuremmalla osakepainolla 7,1 %. Kaupungin varainhoitosalkun markkina-arvo vuoden lopussa oli noin 24,9 milj. euroa, kun se vuotta aiemmin oli 22,9 milj. euroa. 7

10 Toimintakertomus Palvelutoiminnan kehittäminen Ratamo-projekti on Kouvolan suurin kehittämishanke. Se tähtää perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhdistämiseen toimivaksi kokonaisuudeksi. Ratamo-projekti etenee suunnitellusti. Syksyllä kaupunginhallitus teki päätöksen Ratamokeskuksen suunnittelijoista. Palvelu- ja hankintapoliittiset linjaukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Merkittävimmät tavoitteet liittyvät palvelusetelin käytön laajentamiseen ja paikallisten yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen. Kaupungin ja yrittäjien välisen yhteistyön lisäämiseksi järjestettiin ensimmäinen hankintapäivä lokakuussa Lisäksi hankintakalenterin käyttöä on tehostettu. Kaupunginvaltuusto päätti jo vuoden 2015 alussa tulevista muutoksista kaupungin palveluorganisaatioon. Organisaatiomuutoksen voimaantulo vaati runsaasti valmistelua mm. johtamisjärjestelmän, tilirakenteen ja tietojärjestelmien osalta. Hallintosääntöön uuden organisaation edellyttämät muutokset tehtiin vuoden 2014 aikana. Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet toiminnan ja talouden muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun pohjalta tehtiin paljon työtä myös kunnissa. Maakunnassa mietittiin, miten uutta lakia lähdettäisiin soveltamaan Kaakkois-Suomen osalta. Kouvolalla oli useita erilaisia vaihtoehtoja tutkittavana. Yhteistyön ovet on haluttu pitää tuotantoalueen perustamisen osalta auki Etelä- Kymenlaakson lisäksi niin Päijät-Hämeeseen kuin Etelä-Karjalaankin. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi sekä sen toimeenpanolaiksi. Järjestämislailla piti uudistaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuotantoa, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Lakiesityksen valmistelua kritisoitiin kunnissa alusta asti ja lopulta eduskunta maaliskuussa 2015 jätti lakiesityksen perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta hyväksymättä kokonaan. Todennäköisesti Sote tuotantoalueiden valmistelu jatkuu tulevana vuotena. Lain tarkoitus tuottavuuden nostamiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa on edelleen ajankohtainen ja tavoiteltava päämäärä Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 tulos muodostui ylijäämäiseksi ainoastaan satunnaisten erien ansiosta. Kertyneen yli-/alijäämän kehitys on kuvattu alla olevassa kaaviossa, josta voidaan todeta, että talouden tasapainottamistyötä on edelleen jatkettava. Kaupungin talouden ongelmana on menojen ja tulojen epätasapaino eli huomattavasti suurempi kasvu toimintakatteen osalta kuin verotulojen ja valtionosuuksien osalta. Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman laadinnassa käytetty arvio vuoden 2014 ylijäämästä oli toteutunutta suurempi, joten talouden tasapainottamistoimenpiteitä on edelleen jatkettava. 8

11 Toimintakertomus Kaupungin investointitaso on ollut poistoihin nähden liian korkealla tasolla. Tavoitteena pitkällä aikavälillä pitää olla investointien rahoitus omarahoituksella. Investointitasoa on pystyttävä laskemaan vuosittain asteittain niin, että päästään tasapainoon investointien omarahoituksessa taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Kestävä investointitaso pitkällä aikavälillä on noin 20,0 milj. euroa vuodessa. Vuonna 2014 on aloitettu pitkän aikavälin investointisuunnitelman laadinta, jonka tarkoituksena on kartoittaa investointitarpeet vuoteen 2030 saakka. Suunnitelman avulla tehdään linjaukset pitkän aikavälin investointien painotuksesta ja asetetaan investoinneille taloudelliset puitteet, joiden avulla mahdollistetaan investointitason alentaminen taloutta kestävälle tasolle. Investointitasoa nostavat erillisinvestoinnit, kuten Ratamo-keskuksen rakentaminen sekä muut strategiset kärkihankkeet kuten esimerkiksi rautatie- ja maantieterminaalin kehittämishanke. Taloussuunnitelmakaudella pyritään sopeuttamaan taloutta ja saamaan vuosikatetta kasvatettua. Vuosikatteen tulisi kattaa vähintään poistot. Erillisinvestoinnit tulevat kasvattamaan nettoinvestointien määrää, jolloin myös lainamäärä tulee nousemaan huomattavasti. Poistojen määrän kasvuun investoinnit vaikuttavat vuodesta 2019 lähtien. Alla oleva kaavio osoittaa lainakannan määrän sekä lainakannan asukasta kohden. Vuonna 2014 lainojen lyhennykset olivat lainojen lisäyksiä suuremmat eli lainakanta aleni 178,9 milj. euroon (2069 eur/asukas). Suunnitteilla olevat strategiset investoinnit tulevina vuosina kasvattavat merkittävästi lainamäärää, joka tulee olemaan vuonna 2020 lähes 450,0 milj. euroa eli 5261 euroa asukasta kohden. Vuosikatetta pitäisi tulevina vuosina pystyä kasvattamaan, jotta sen avulla saataisiin katettua osa investoinneista. Tämän seurauksena myös lainakanta alenisi, koska uutta lainaa ei tarvittaisi niin paljon. 9

12 Toimintakertomus 10

13 Toimintakertomus Henkilöstö Päättyneeltä tilikaudelta laaditaan erillinen henkilöstökertomus, jossa käsitellään laajemmin henkilöstöä koskevia tunnuslukuja. Henkilöstö toimialoittain Kouvolan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 4 819, määräaikaisia ja tukitoimenpitein työllistettyjä 92. Henkilöstömäärän kehitystä on seurattu myös osavuosi- ja kuukausikatsauksissa. Kaupungin henkilöstömäärä väheni selvästi edellisvuodesta, vaikka henkilöstöä olikin vuoden 2014 lopussa tavanomaista enemmän. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 134:llä ja määräaikainen henkilöstö (pl. työllistetyt) 3:lla. Palkkatuella työllistettyjen määrä väheni 19:llä. Henkilöstö jakautui toimialoittain seuraavasti: Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Henkilöstö Henkilöstö Muutos lkm Muutos- % Konsernipalvelut *) ,8 Hyvinvointipalvelut ,3 Kaupunkikehitys ,8 Tilaliikelaitos ,1 Tekninen tuotanto ,9 Kouvolan Vesi **) ,0 Yhteensä ,5 Henkilöstö *) Konsernipalveluihin siirtyi alkaen hyvinvointipalveluista ja kaupunkikehityksestä 14 henkilöä, kun tukipalveluja keskitettiin. **) Kouvolan Vesi yhtiöitettiin alkaen. Kaupunginhallitus päätti käynnistää yhteistoimintamenettelyn, jonka tavoitteena on 600 henkilön vähennys vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Henkilöstövähennyksissä päätettiin hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia keinoja (mm. eläköityminen, määräaikaisten vähentäminen, muut yksilötason ratkaisut, organisaatiomuutokset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt, ulkoistukset tai lakkautukset, palvelujen laatutason laskeminen, palveluverkkojen uudistaminen sekä irtisanomiset). Toimenpiteillä tavoiteltava nettosäästö on ollut vuositasolla n. 20 milj. euroa. Asetetun tavoitteen mukainen henkilöstömäärä on ollut yhteensä Kaupungin henkilöstömäärä vakiintui loppuvuoden 2014 aikana noin 6 050:een. Henkilöstöä oli vuodenvaihteessa tavanomaista enemmän johtuen suuresta hoitohenkilöstön sijaistarpeesta. Henkilöstömäärätavoite toteutuu vuoden 2015 aikana. Henkilöstömäärä henkilötyövuosina Tarkemmin henkilöstömäärää kuvaa henkilötyövuosi (htv), jolla tarkoitetaan koko vuoden kokoaikatyössä ollutta henkilöä. Osan vuotta, osa-aikaisesti työskentelevän sekä palkattomalla virka-/työvapaalla olleen työpanos on laskettu tehdyn työajan suhteessa. Tunnusluvusta ei vähennetä vuosilomia tai muita palkallisia poissaoloja. Henkilötyövuodet jakautuvat toimialoittain seuraavasti: Toimiala Vakinaiset Määräaik. Työllistetyt Tot Tot Muutos- % Konsernipalvelut 62,53 13,09 0,00 75,62 78,05-3,11 Hyvinvointipalvelut 3 266, ,41 67, , ,54-1,52 Kaupunkikehitys 204,14 33,98 0,00 238,12 251,26-5,23 Tilaliikelaitos 16,60 0,08 0,00 16,68 17,72-5,87 Tekninen tuotanto 558,89 110,62 28,45 697,96 700,61-0,38 Kouvolan Vesi 35,02 3,35 0,00 38,37 59,61-35,63 Yhteensä 4 143, ,53 96, , ,79-1,94 Vuonna , ,09 104, ,79 11

14 Toimintakertomus Henkilötyövuodet ovat vähentyneet edellisvuodesta yhteensä 110,57:llä eli 1,94 %:lla, mikä on huomattava vähennys, koska vuonna 2013 toteutettiin henkilöstön lomautukset. Henkilötyövuodet vähenivät vakinaisten osalta 13,13:lla, määräaikaisten osalta 89,56:lla ja työllistettyjen osalta 7,88:lla. Palkattomien talkoovapaiden vaikutus henkilötyövuosien määrään oli yhteensä noin 17 htv, kun edellisvuonna lomautukset ja talkoovapaat vähensivät henkilötyövuosia noin 135:llä. Henkilötyövuosien väheneminen johtuukin selvästi henkilöstömäärän vähenemisestä. Konsernipalvelujen henkilötyövuodet kasvoivat loppuvuonna tukipalvelujen keskittämisen seurauksena. Kouvolan Vesi yhtiöitettiin syyskuun alusta, minkä vuoksi henkilötyövuodet jäivät sen osalta edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. Henkilöstömenot Kaupungin henkilöstökulut tilikaudelta olivat 272,9 milj. euroa, josta liikelaitosten henkilöstökulut olivat 29,3 milj. euroa (10,7 %). Henkilöstökulut jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Toimiala 1000 e Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Yhteensä Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Kaupunkikehitys Tilaliikelaitos Tekninen tuotanto Kouvolan vesi Yhteensä Vuonna Henkilöstömenot vähenivät edellisvuodesta noin 5,1 milj. eurolla eli 1,8 %:lla. Vähennys on ollut merkittävä, koska vuoden 2013 henkilöstömenoja vähensivät toteutetut henkilöstön lomautukset. Suoria henkilöstömenojen säästöjä kertyi tuolloin lomautusten seurauksena yhteensä noin 5,0 milj. euroa. Kokonaissäästö oli kuitenkin suurempi, koska edellä mainittuun summaan ei sisälly kertymättä jääneistä työaikakorvauksista (esim. vuorolisät) syntyneitä säästöjä eikä välillisiä henkilöstömenojen säästöjä, kuten määräaikaisen henkilöstön vähäisempi käyttö. Vuonna 2014 palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, jonka kustannusvaikutus oli kunta-alalla keskimäärin 0,8 %. Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja oli vuonna 2014 keskimäärin 19,0 kalenteripäivää viranhaltijaa/työntekijää kohden ja 20,9 kalenteripäivää/htv. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta huolimatta niiden vähentämiseksi käynnistetyistä toimenpiteistä. Eri toimialojen väliset erot sairauspoissaoloissa ovat huomattavia. Sairauspoissaolot jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Toimiala Kalpv täyspalkallinen Kalpv osapalkallinen Kalpv palkaton Kalpv yhteensä v kalpv/ hlö v kalpv/ hlö v kalpv/ htv v kalpv/ HTV Konsernipalvelut ,0 11,4 15,2 12,3 Hyvinvointipalvelut ,2 17,0 20,3 18,9 Kaupunkikehitys *) ,4 16,9 21,3 19,6 Tilaliikelaitos ,7 4,8 4,5 4,9 Tekninen tuotanto ,8 25,4 25,7 26,8 Kouvolan Vesi **) ,2 19,2 17,8 19,6 Yhteensä ,0 17,9 20,9 19,8 Vuonna ,9 19,8 *) Kaupunkikehityksessä sairauspoissaolot olivat vuonna 2014 ilman lomituspalveluja 14,0 kpv/hlö ja 14,3 kpv/htv. **) Kouvolan Veden osalta sairauspoissaolot

15 Toimintakertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kouvolan kaupungissa riskeillä tarkoitetaan epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa Kouvolan kaupunki tai sen yksikkö ei saavuta sille asetettuja tavoitteita ja/tai kokee huomattavia menetyksiä. Vuoden 2014 talousarviossa kirjattiin tavoitteita uhkaavia merkittäviä riskejä osana toimintaprosesseja. Kaupungin toiminnan kannalta on tärkeää toiminnan suunnittelun ja strategisten valintojen onnistuminen. Yksittäisillä tapahtumilla on harvoin niin suurta vaikutusta kaupungin toimintaan, että asetettujen tavoitteiden toteutuminen vaarantuisi merkittävästi. Useammat riskit lyhyen ajan kuluessa voivat kuitenkin johtaa tavoitteiden toteutumattomuuteen. Strategiset riskit Strategiset riskit liittyvät asiakastarpeen arviointiin. Kaupungin organisaatiossa lisätään asiakasohjausta ja asiakasvastuullista toimintaa. Äkillisissä toimintaympäristön muutoksissa on käytössä sekä työ- ja elinkeinoministeriön äkillisen rakennemuutoksen malli että paikallinen rakennemuutosmalli. Rakennemuutoksessa on tärkeää selkeä ja toimiva johtaminen sekä strategiasta johdettujen tavoitteiden toteutuminen käytännön tekemisen tasolla. Kaupungin organisaation ydinosaamisen tunnistamiseksi, kehittämiseksi ja saatavuuden turvaamiseksi kehitetään osaamisen johtamisen toimintamallia. Henkilöstösuunnittelun laadullista osuutta ja kaupunkitason koulutussuunnittelua on kehitetty. Palkkausjärjestelmää kehitetään vuosina Henkilöstöjohtamisen strategialähtöisyyttä on lisätty mm. henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman kautta. Strategisen johtamisen osaamista lisätään koulutuksella ja strategian toiminnan ja päätöksenteon ohjaavuutta kehitetään. Taloudelliset riskit Kaupungin tärkeimpinä tavoitteina rahoitusriskien hallinnassa on oleellisten riskien tunnistaminen, riskirajojen määrittely ja ennakoitavuuden parantaminen. Tämän ohella korostuu myös konkreettisten toimenpiteiden seuranta ja valvonta. Riskit huomioon ottaen pyrkimyksenä on taloudellisen tuloksen heilahtelujen vähentäminen ja samalla rahoituksellisen tuloksen optimointi pitkällä aikavälillä. Rahoitusriskit voidaan jakaa likviditeetti-, luotto- ja markkinariskeihin. Lyhytaikainen alle vuoden mittainen rahoitus turvataan konsernitilin luottolimiitillä ja kuntatodistusohjelmalla. Pitkäaikaisen rahoituksen perusinstrumentteja ovat velkakirja- ja joukkovelkakirjalainat sekä leasingrahoitus. Markkinariskeistä kuntatoimijan kannalta keskeisin on korkoriski. Se on koronmuutoksen aiheuttamaa epävarmuutta korkovirroissa (korkovirtariski) sekä epävarmuutta sijoitusten arvossa (hintariski). Lainojen hallinnan osalta korkoriski liittyy markkinakorkojen nousuun ja sitä kautta rahoituskustannusten kohoamiseen. Korkoriskiä vastaan kaupunki suojautuu hajauttamalla rahoitussopimukset eri maturiteetteihin sekä säätelemällä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta salkussa. Kouvolan kaupungin lainat nostetaan pääsääntöisesti vaihtuvakorkoisina. Osa kaupungin lainasalkusta on suojattu korkojohdannaisilla. Korkosuojausinstrumentteina on käytetty koronvaihtosopimuksia ja korko-optioita (esim. korkokatto). Kaupunki käyttää korkojohdannaisia korkoriskin hallitsemiseen. Samalla pyritään pienentämään korkomenojen vaihtelua ja parantamaan ennustettavuutta. Johdannaissopimuksia oli tilinpäätöshetkellä 68 miljoonaa euroa eli 38 % kaupungin lainakannasta. Lisäksi kaksi tehtyä forward-start johdannaissopimusta (yhteensä 20 milj. euroa) alkaa vuonna Kaikki kaupungin johdannaissopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa eikä lainasalkkuun sisälly valuuttakurssiriskiä. Mukaan lukien puhtaasti kiinteäkorkoiset lainat, oli kaupungin lainasalkun suojausaste tilinpäätöshetkellä noin 55 %. Sijoitusten osalta hintariskiä pienennetään hajauttamalla varat eri omaisuuslajien ja yksittäisten arvopaperien suhteen. Kaupungin sijoitussuunnitelmassa on rajattu sallitut omaisuuslajit ja kullekin niistä enimmäis- ja vähimmäisrajat. Riskilimiiteillä määritellään ja varmistetaan hallittu riskinotto sijoitustoiminnassa. Kaupungin pitkän sijoitussalkun korko- ja osakesijoitusten perusjakauma 80/20 % on riskiltään suhteellisen varovainen vaihtoehto. Maksimissaan osakepaino saa tilinpäätöshetkellä voimassa olevan sijoitussuunnitelman mukaisesti olla enintään 40 %. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on toteutettu viime vuosina ja niitä jatketaan myös tulevina vuosina. Lainasalkulle on tehty suojauskeinoja ja korkoriskeihin varauduttiin pitkäaikaisten lainojen avulla. Pitkän aikavälin investointisuunnitelmaa on laadittu. Palvelustrategia ja palveluverkkosuunnittelu tukevat menojen hallintaa. Mikäli palveluverkkoa ei pystytä sopeuttamaan, määrärahat eivät riitä mm. kiinteistöjen, verkostojen ja katujen saneeraukseen ja kunnossapitoon, jonka seurauksena korjausvastuut kasvavat. Sopimusvastapuoliriskeihin varaudutaan sopimushallintaa parantamalla, sopimusosaamista lisäämällä, pyrkimällä huomioimaan vastapuoliriski sopimusta tehdessä ja sopimalla sopimuksen seurannan menettelyistä. Palvelusopimuksia on tarkennettu ja palvelusopimuksien sisältöä on avattu henkilöstölle ja asiakkaille. 13

16 Toimintakertomus Sopimushallintakeinot ovat jatkossa kehittämisen painopistealueina. Vuoden 2014 aikana ei ilmennyt merkittäviä sopimusriskejä. Toiminnalliset riskit Toiminnalliset riskit liittyvät esimerkiksi henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen, tietojärjestelmien toimivuuteen, suhdannevaihteluihin ja lainsäädännön muutoksiin. Merkittäviä toiminnallisia riskejä aiheutuu, jos hankintalakia ja - ohjeita ei noudateta. Hankintakilpailutuksissa on käytetty hankintayksikön asiantuntemusta. Myös muiden ohjauskäytäntöjen (esim. kirjanpidon ohjeet, viestintäohje, henkilöstön rekrytointiohje ja muut henkilöstöasioita koskevat ohjeet) merkitys vähenee, jos ohjeita ei noudateta. Yhteistoimintaneuvottelut ja jatkuvat organisaatiomuutokset ovat lisänneet epävarmuutta ja organisaatiosta saattaa lähteä osaajia, jolloin palvelutuotanto ja palvelujen laatu kärsii. Avainhenkilöriskit lisääntyvät henkilöstöresurssien vähentyessä. Organisaatiossa johtajat ovat vastanneet avainhenkilöiden tunnistamisesta, tiedon jakamisesta ja sijaisjärjestelyistä sekä varahenkilöjärjestelyistä oman vastuualueensa osalta. Henkilöstöllä on paljon sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyden kustannukset ovat korkeat. Työhyvinvointia on pyritty edistämään monin eri tavoin. Henkilöstöohjelmaa on valmisteltu vuoden 2014 aikana. Työhyvinvointiohjelma on hyväksytty maaliskuussa 2014 ja sitä on jalkautettu esimiesten työpajojen kautta. Työterveyshuoltoyhteistyötä on tehostettu. Syksyllä 2014 toteutettiin työelämän laatu kunnissa -kysely (KuntaQkysely), jonka avulla on kartoitettu henkilöstön näkemyksiä työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden osalta. Kyselyn tulokset käsitellään työyksiköissä helmikuussa 2015 ja valitaan työyksikkökohtaisia kehittämistoimenpiteitä. Haasteena on, miten saadaan henkilöstöasioita koskevat ohjeet jalkautumaan aidosti koko organisaatiossa ja kaikki esimiehet toimimaan samalla tavalla. Kaupungin mainetta ja imagoa pyritään parantamaan strategiaa tukevalla viestintäohjelmalla, jossa viestinnän tavoitteina ja pääpainopisteinä ovat valmistelu- ja päätösviestintä, asukas- ja palveluviestintä, työyhteisöviestintä sekä kaupunkimarkkinointi. Tietohallinto on ottanut käyttöön erilaisia riskien ja tietoturvan hallintakeinoja. Kaupungin ja sen toiminnan kannalta merkittävimmät tietoturvariskit liittyvät järjestelmien, tietoverkkojen ja tietojen käsittelyn luotettavuuteen sekä työntekijöiden tietoturvalliseen toimintaan. Kaupungissa on panostettu työntekijöiden tietoturvakoulutuksiin tietovuotojen ja tietoturvariskien ennaltaehkäisemiseksi. IT-omaisuuden hankintaa seurataan, analysoidaan, raportoidaan ja ohjeistetaan jatkuvasti. IT-omaisuuden riskienhallintakeinot ovat riittävät mutta muuttuvasta kyberturvallisuusympäristöstä johtuen niiden kehittämistä jatketaan. Tietoturvan hallintajärjestelmän mukaisten toipumissuunnitelmien tekeminen on vielä kesken johtuen resurssipulasta. Vuoden 2014 maaliskuussa kaupungin verkkosivuille kohdistui useita hajautettuja palvelunestohyökkäyksiä (DDos), joiden aiheuttama haitta toiminnalle jäi lyhytaikaiseksi vastatoimenpiteiden ja varajärjestelmän johdosta. Vahinkoriskit Vahinkoriskit liittyvät mm. omaisuuteen, keskeytyksiin ja vastuisiin sekä ympäristöön ja onnettomuuksiin. Riskeihin on varauduttu vahinko- ja vastuuvakuutuksin. Merkittävänä toteutuneena riskinä voidaan pitää Kouvolan yhteiskoulun tulipaloa. Rakentamiseen liittyen teknisiä riskejä (esim. vesivuodot, jäätymiset) ja toiminnan keskeytysriskejä (tulipalot, ilkivalta) pienennetään rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisin turva- ja automatiikkajärjestelyin. Merkittäviä riskitilanteita voi aiheutua myös mm. vedenpuhdistusprosessien häiriöistä ja operatiivisen toiminnan kriisitilanteista (tierakenteen vauriot, tulipalo, vaarallisen aineen vuoto rakennuksessa, ruokamyrkytysepäily, epidemia, pandemia). Vahinkoriskeihin on varauduttu valmiusharjoituksiin osallistumalla, riskikartoituksella ja valmiussuunnitelmalla sekä valmistelemalla häiriötilanteen toimintaprosessi ja johtamisryhmä varajäsenineen. Pelastussuunnitelmat ovat pääosin ajan tasalla. Tekniikka- ja ympäristötalon pelastussuunnitelma valmistui keväällä Keskeiset oikeudenkäynnit ja muut oikeudelliset tai viranomaisen toimenpiteisiin liittyvät riskit Toiminnan lainmukaisuutta valvovien viranomaisten (AVI, Valvira) selvityspyyntöjä sekä muita valvontatoimenpiteitä on toteutunut erityislainsäädännön määrittelemien tehtävien ja velvoitteiden osalta. Lisäksi päätöksiin on haettu muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen, esim. lukion lakkauttamispäätös. Valvontatoimenpiteet ja oikeuden päätökset eivät ole osoittaneet merkittäviä puutteita toiminnassa tai edellyttäneet muutoksia. Oikeudellista riskiä lisää oikeudellisen asiantuntemuksen vähäisyys. Kaupungilla ei ole tekniikka- ja ympäristöpalveluihin ja lupiin perehtynyttä juristia. Helsingin käräjäoikeuden antama tuomio asfalttikartellista ei ole lainvoimainen, sillä asiasta on valitettu hovioikeuteen. Lemminkäisen maksama korvaussumma, 1,1 milj. euroa, on kirjattu varovaisuuden periaatetta noudattaen siirtovelkoihin. Lisäksi vireillä on ns. puukartelli oikeudenkäynti Helsingin käräjäoikeudessa, jossa kaupunki hakee n. 0,1 milj. euron suuruista korvausta kartelliepäilyihin liittyen. 14

17 Toimintakertomus Ympäristötekijät Ympäristötilinpäätös kuvaa kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Ympäristötilinpäätöksen ja Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman mittareiden avulla voidaan arvioida, mitä esim. ilman ja maaperän suojeluun käytetyillä taloudellisilla panoksilla on saatu aikaan ja miten se näkyy ympäristön tilassa. Taloudellisten panostusten vaikutusta arvioidaan ympäristöohjelman raportissa, joka julkaistaan vuosittain kesäkuussa. Yhteenvetona ympäristötekijöistä voidaan todeta, että suurin osa kaupungin ympäristöohjelman tavoitteista etenee haluttuun suuntaan, ja myös taloudellisia säästöjä on jo aikaansaatu etenkin jätehuollossa, paperin kulutuksessa ja myös osittain energiankulutuksessa. Vuonna 2014 panostettiin erityisesti jätteiden lajitteluun, energiansäästöön ja energiatehokkuuteen, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseen sekä ekotukitoimintaan. Ympäristötalouden tunnusluvut Ympäristötilinpäätöksen tilivuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska tietojenkeruu tehdään käsin, ja tietoja on kerätty ja saatu enemmän vuosina kuin esim. vuonna Kehittynyt tietojenkeruu selittää osaksi sen, miksi ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit ovat kasvaneet vuosittain. Poikkeuksena viime vuosi, jolloin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit laskivat huomattavasti johtuen lähinnä vesihuollon siirtymisestä Kouvolan Vesi Oy:lle lähtien. Jätevesihuolto on näytellyt isoa osaa ympäristötilinpäätöksessä. Tietojenkeruun haasteet selittävät myös sen, miksi ympäristökulut nousivat ympäristötuottoja suuremmiksi ensi kerran vasta vuonna Vuosia voidaan alkaa vertailla keskenään, kun tietojenkeruumenetelmä ja kaupungin organisaatio vakiintuvat. Kouvolan kaupungin yhteenlasketut ympäristötuotot vuonna 2014 olivat noin 5,6 milj. euroa. Ympäristötuotot olivat 2,2 milj. euroa (29 %) pienemmät kuin vuonna Tämä selittyy hyvin pitkälti vesihuollon siirtymisestä Kouvolan Vedelle 2014 syyskuun alusta, josta alkaen jätevesimaksutulot eivät ole enää tulleet kaupungille. Kaupungin ympäristökulut olivat vuonna 2014 yhteensä 6 milj. euroa. Ympäristökulut pienenivät 37 % vuoteen 2013 verrattuna. Kulujen huomattavaan pienentymiseen vaikuttaa lähes yksinomaan Kouvolan Veden yhtiöittäminen. Kaupungin ympäristöinvestoinnit olivat tilikaudella 2014 yhteensä 3,5 milj. euroa. Ympäristöinvestoinnit laskivat 58 % verrattuna vuoteen Tähän vaikuttaa eniten jätevesien käsittelyn investointien lasku. Tuloslaskelmaan ja taseeseen tulevat tiedot Tuotot Kulut Investoinnit 1000 e Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnon- ja maisemansuojelu Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Kouvolan kaupungin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit vuonna 2014 Kouvolan kaupungin ympäristötuottojen ja -kulujen jakauma

18 Toimintakertomus Kouvolan kaupungin ympäristöinvestointien jakauma 2014 Tunnusluvut v v.2010 v.2011 v v v Ympäristötuottojen osuus kunnan kaikista 3,9 2,0 1,95 2,0 7,4 4,8 toimintatuotoista, % Ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun, euroa/asukas ,6 65 Ympäristökulujen + poistojen osuus kunnan kaikista 1,3 0,8 0,8 0,9 1,6 0,9 toimintakuluista ja poistoista, % Ympäristökulut + poistot suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristöinvestointien osuus kunnan kokonaisinvestoinneista, % 4,9 4, ,9 20,7 2,9 Ympäristöinvestoinnit suhteessa asukaslukuun, e/asukas ,6 41 Ympäristötoimintatuotot ympäristötoimintokuluista, % Kunnan maksamat jätevesimaksut, euroa Jätevesilaitoksen nettotulot/menot Kunnan maksamat jätehuoltomaksut, euroa Jätehuollon nettotulot/menot, euroa *Näitä lukuja on käytetty tunnuslukujen laskemiseen. Luvut ovat vahvistamattomia ja voivat poiketa koko kaupungin tilinpäätöksestä. Ympäristötilinpäätös tehdään ennen koko kaupungin tilinpäätöksen vahvistamista. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut v Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina

19 Toimintakertomus 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta koskee kaikkia kaupungin organisaatiotasoja ja kaikkea toimintaa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävistä ja vastuista on määräykset hallintosäännössä ja taloussäännössä sekä niitä täydentävissä ohjeissa ja määräyksissä. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta vastuualueillaan. Esimiehet seuraavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta osana operatiivista johtamista. Kuntalain velvoitteiden mukaisesti valtuusto hyväksyi kaupunkia ja kaupunkikonsernia koskevat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet syksyllä Ohjeet tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Kaupunginhallitus antoi kertomusvuonna valtuuston hyväksymiä perusteita noudattaen yksityiskohtaisemmat ohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta kaupungin toiminnassa. Ohjeet käsiteltiin kaikissa toimielimissä ja ne saatettiin tiedoksi henkilöstölle. Kaupunginhallituksen selonteko perustuu toimielinten toiminnastaan antamiin selontekoihin sekä sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustietoihin. Toimielinten selontekojen tueksi palveluketjujen ja liikelaitosten johtoryhmät tekivät itsearviointeja tilinpäätösohjeeseen sisältyneen arviointimallin avulla sekä hyödynsivät muuta arviointitietoa toimialueensa sisäisen valvonnan tilasta. Arviointitietojen perusteella kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on pääosin hyvällä tasolla. Toimielinten selonteoissa todettiin organisaatiomuutosten ja henkilöstön vähentämisen lisänneen haasteita toimivan valvontajärjestelmän ylläpitämiseen ja lisänneen virheellisen toiminnan mahdollisuutta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säännösten tai hyvän hallintotavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarviossa asetettuihin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin ja niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty talousarvion toteutumisosassa. Toiminnan ja talouden seuranta- ja raportointijärjestelmät ovat jatkuvan kehittämisen kohteena. Kehittämistoimilla pyritään parantamaan toiminnallisen ja taloudellisen tiedon oikeellisuutta, riittävyyttä ja ajantasaisuutta. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan järjestämisen ja toteuttamisen vastuut on määritelty johtosäännöissä ja niitä täydentävissä määräyksissä. Riskienhallinnan toteutus tapahtuu toimialoilla ja liikelaitoksissa ao. johdon vastuulla. Konsernipalvelujen strategia ja kehittäminen -yksikön tehtävänä on kaupungin riskienhallinnan kehittäminen ja koordinointi. Riskienhallinnan ohjeistus uusittiin vuonna 2014 osana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta. Ohjeessa kuvataan kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet ja riskienhallintaprosessi sekä riskienhallinnan kytkeytyminen osaksi keskeisiä toimintaprosesseja. Riskienhallinnan systemaattisuutta parannettiin sisällyttämällä riskienhallinta osaksi strategia- ja talousarvioprosessia. Konsernitason riskiarviointi suoritetaan strategiatarkastuksen yhteydessä vuosittain. Palveluketjut ja liikelaitokset tunnistavat riskinsä ja laativat riskienhallintasuunnitelmansa talousarvion yhteydessä ja palvelut käyttösuunnitelmien yhteydessä. Riskienhallinnan raportointi on kytketty osaksi toiminnan ja talouden seurantaa ja raportointia. Toimintamallin rakentaminen ja käyttöönotto ovat osin kesken. Tarkoitus on saada toimintamalli kokonaisuudessaan käyttöön vuoteen 2017 mennessä. Tietoturvallisuudessa toimitaan kaupunginhallituksen hyväksymän tietoturvapolitiikan mukaisesti. Vuoden 2014 aikana tehtiin tietoturvaa ja tietosuojaa koskeva ulkoinen tarkastus. Tarkastuksessa ei tullut esille merkittäviä sisäisen 17

20 Toimintakertomus valvonnan tai riskienhallinnan puutteita. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää kehitetään perustuen soveltuvin osin ISO standardiin. Kaupungin toiminnan ja omaisuuden vakuuttamisperiaatteet on määritelty kaupunginhallituksen hyväksymässä vakuuttamispolitiikka -asiakirjassa. Vakuutusturva on järjestetty vakuuttamispolitiikan mukaisesti. Kouvolan kaupungin vakuutusopas sisältää ohjeet ja menettelytavat vahinkotilanteisiin. Vakuutukset kilpailutettiin vuoden 2014 aikana ja samalla arvioitiin vakuutusturvan riittävyys. Arvio merkittävimmistä riskeistä on esitetty toimintakertomuksen kohdassa Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta laiminlyöntiä tai virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheutua kaupungille merkittävä korvausvastuu tai muu oikeudellinen vastuu. Kouvolan yhteiskoulun kiinteistö tuhoutui tulipalossa Palo sai alkunsa vikaantuneesta sähkökaapelista liikuntasalin nurkkauksessa. Vakuutusyhtiön maksoi vahingosta kertakorvauksena 5,7 milj. euroa. Vakuutuskorvaus kattoi myös koulunkäynnin siirrosta aiheutuneet muutostyöt. Nopean pelastautumisen johdosta henkilövahingoilta vältyttiin. Onnettomuustutkintakeskuksen tekemässä selvityksessä ei tullut esille mitään tahallisuuteen tai tuottamuksellisuuteen liittyviä seikkoja. Sopimustoiminta Sopimustoiminnan vastuut on määritelty ja toimintaa on ohjeistettu. Kaupunginlakimies avustaa tarvittaessa sopimusten laadinnassa. Sopimusrekisteriä ylläpidetään Dynasty-asianhallintajärjestelmässä. Hankintojen kilpailuttamisessa, sopimusehtojen noudattamisessa ja valvonnassa sekä sopimusrekisterin ylläpidossa havaittiin tilikauden aikana puutteita. Sopimustoiminnan kehittämistä jatketaan huomioiden sopimuksen koko elinkaari. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus avustaa kaupungin ylintä johtoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kaupunginjohtajan hyväksymän tarkastussuunnitelman ja kaupungin johdolta saamiensa toimeksiantojen perusteella. Sisäisen tarkastuksen toimintaa ohjaa kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen tarkastuksen toimintaohje. Ohjeessa on määritelty sisäisen tarkastuksen tehtävät ja toimintatavat. Sisäinen tarkastus on riippumatonta tarkastettavasta toiminnosta. Vuonna 2014 tarkastukset kohdistuivat mm. päätöksentekoon, hankintamenettelyihin, määräaikaisiin työsopimuksiin sekä tietoturvaan. Tarkastuksia tehtiin kaikilla toimialoilla. Sisäinen tarkastus antoi raporteissaan ja muistioissaan tarkastuskohteille suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi. Tarkastuksista raportoitiin kaupunginjohtajalle, kaupunginjohtoryhmälle, tarkastuskohteille sekä tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajalle. Raporteissa annettujen suositusten toteutumista seurataan säännöllisesti. Tarkastusten lisäksi sisäinen tarkastus valmisteli sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ja osallistui riskienhallintaprosessin kehittämiseen. 18

21 Toimintakertomus 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut e 1000 e Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,6 15,8 Vuosikate/poistot, % 24,0 116,8 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Kaupungin tuloslaskelma kuvaa tilikauden tuloksen muodostumista ja sitä miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Tuloslaskelmassa on yhdistetty peruskaupungin tuloslaskelmaan liikelaitosten tuloslaskelmaerät sisäiset tuotot ja kulut eliminoiden. Toimintatuottoja kertyi 90,0 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,0 milj. euroa (1,2 %). Vertailussa edelliseen vuoteen on huomioitava alkanut rautatiealan koulutus, jonka vaikutus toimintatuottojen kertymään oli 7,7 milj. euroa sekä vesihuollon yhtiöittämisen vaikutus. Vesihuollon loppuvuoden tuotot olisivat olleet noin 4,5 milj. euroa. Toimintatuottojen merkittävimmän osan muodostavat myynti- ja maksutuotot, joita kertyi yhteensä 60,2 milj. euroa. Myynti- ja maksutuottojen osuus toimintatuotoista oli 66,8 prosenttia. Myyntituottoja kertyi 31,8 milj. euroa ja maksutuottoja 28,4 milj. euroa. Myyntituottoja kertyi 3,2 milj. euroa (11,4 %) enemmän kuin edellisenä tilikautena. Maksutuotot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Tukia ja avustuksia kertyi 14,0 milj. euroa. Tuet ja avustukset vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 2,8 milj. euroa. Muutosta selittää yhdistymisavustus, 2,1 milj. euroa, jonka viimeinen erä maksettiin vuonna Muita toimintatuottoja kertyi 15,9 milj. euroa eli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,8 milj. euroa (5,6 %). Pysyvien vastaavien myyntivoitot toteutuivat edellisvuotta suurempina, merkittävimmät erät muodostuivat Kymenlaakson Vesi Oy:n osakkeiden (12 kpl) myynnistä Haminan kaupungille ja keskustan alueen kahden määräalan myynnistä. Toimintakulut olivat 580,7 milj. euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 13,4 milj. euroa (2,4 %). Rautatiealan koulutus lisäsi toimintakuluja 7,1 milj. euroa, kun taas vesihuollon vuoden viimeisen kolmanneksen kulut olisivat olleet noin 5,3 milj. euroa. Toimintakulujen merkittävimmät erät muodostuivat henkilöstökuluista ja palveluiden ostoista. Henkilöstökulut olivat 272,9 milj. euroa, joka oli 35,8 % toimintakuluista. Henkilöstökulut vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 5,1 milj. euroa, eli 1,8 %. Vertailussa edelliseen vuoteen on huomioitava, että rautatiealan koulutus vaikutti henkilöstökuluja lisäävästi vajaalla 1,0 milj. eurolla ja vesihuollon loppuvuoden henkilöstökulut olisivat olleet noin 1,7 19

22 Toimintakertomus milj. euroa. Palkkojen ja palkkioiden osuus henkilöstökuluista oli 207,6 milj. euroa, kun ne edellisenä tilikautena olivat 211,0 milj. euroa. Vähennys on merkittävä, koska vuoden 2013 henkilöstömenoja vähensivät toteutetut lomautukset. Palveluja ostettiin 218,2 milj. eurolla, mikä oli 37,6 % toimintakuluista. Asiakaspalvelujen ostojen osuus oli 131,8 milj. euroa, mikä oli 60,4 % palvelujen ostoista. Muita palveluita ostettiin 86,4 milj. eurolla. Palvelujen ostoissa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 12,8 milj. euroa. Palvelujen ostoihin on kirjattu pakollinen varaus 6,3 milj. euroa, jolla varaudutaan Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (Carean) alijäämien kattamiseen. Rautatiealan osuus palvelujen ostoista oli 5,4 milj. euroa. Vesihuollon palveluiden ostot loppuvuodelta olisivat olleet noin 2,6 milj. euroa. Lisäksi palvelujen ostojen ja avustuksien vertailuun edelliseen vuoteen nähden vaikuttavat kirjauskäytännön tarkennukset niiden välillä. Aineita, tavaroita ja tarvikkeita hankittiin 36,9 milj. eurolla eli 1,1 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Avustuksia maksettiin 41,2 milj. euroa. Maksettujen avustusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5,7 milj. euroa, joka selittyy edellä mainitusta kirjauskäytännön tarkennuksesta. Muut toimintakulut olivat 11,5 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 1,2 milj. euroa eli 11,7 %. Erä sisältää kaupungin ulkopuolelle maksetut vuokrat, joita maksettiin 6,0 milj. euroa, mikä on 2,0 milj. euroa enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Pääosin kasvu selittyy rautatiealan koulutuksen ja yhteiskoulun väistötilojen vuokrakuluista. Toimintakate oli -487,4 milj. euroa eli kasvua edelliseen tilikauteen oli 3,1 %. Toimintatuotot kattoivat 15,5 % toimintakuluista. Verotuloja kertyi 322,2 milj. euroa ja valtionosuuksia 164,0 milj. euroa. Verotulokertymä oli 3,8 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna verotilitysjärjestelmän muutoksesta johtuen. Valtionosuudet pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Rahoitustuotot, 10,2 milj. euroa, pysyivät viime vuoden tasolla. Rahoituskulujen toteutuma oli 3,5 milj. euroa eli noin 0,5 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kasvu edellisestä vuodesta selittyy keskikorkokannan 0,28 % nousulla. Tähän vaikuttivat pankkien marginaalien kohoaminen sekä korkosuojausasteen nostaminen, jolla pyritään varautumaan tulevaan korkotason nousuun kaupungin lainamäärän kasvaessa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate oli 5,5 milj. euroa ja se kattoi poistot 24,0 prosenttisesti. Asukasta kohden laskettuna vuosikate oli 64 euroa. Poistoja kertyi tilikaudelle yhteensä 23,6 milj. euroa eli noin 2,2 milj. euroa enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Poistot sisältävät pysyviin vastaaviin vuosina aktivoitujen katujen palvelukykyarvoinnin perustella tehdyn 2,7 milj. euron lisäpoiston. Satunnaisiin eriin on kirjattu Yhteiskoulun vakuutuskorvaus 5,7 milj. euroa ja myyntivoitto Kouvolan Veden liiketoimintakaupasta 20,0 milj. euroa. Kaupungin tilikauden tulokseksi muodostui 8,2 milj. euroa, joka on 4,7 milj. euroa edellisen vuoden tulosta parempi. Ilman satunnaisia eriä kaupungin tulos olisi muodostunut 17,5 alijäämäiseksi. Poistoeron jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 8,3 milj. euroa. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / toimintakulut, % = 100*toimintatuotot / (toimintakulut valmistus omaan käyttöön) Kaupungin toimintojen organisointi, kuten toimintojen yhtiöittäminen ja kuntien välinen yhteistoiminta sekä oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate prosenttia poistoista, % = 100*vuosikate / poistot ja arvonalentumiset Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kaupungin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kaupungin vuotuista keskimääräistä investointitasoa. Vuosikate, euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kaupungin toiimintojen organisointi ja palvelutoiminnan laajuus ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen. Erityisesti silloin, kun kaupungin talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin, on otettava huomioon erot veroprosenteissa. 20

23 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 euroa Investointien tulorahoitus, % 7,6 69,7 Lainanhoitokate 0,2 1,1 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli 15,9 milj. euroa ja vähennystä edelliseen tilikauteen oli 7,1 milj. euroa. Tilikauden aikana kirjatut satunnaiset erät, 25,7 milj. euroa, huomoidaan toiminnan rahavirrassa. Tulorahoituksen korjauserät, yhteensä -15,3 milj. euroa, muodostuivat pysyvien vastaavien myyntivoitoista/-tappiosta (netto -21,6 milj. euroa) ja pakollisen varauksen muutoksesta (6,3 milj. euroa). 21

24 Toimintakertomus Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Investointimenoja oli 74,6 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 73,5 milj. euroa, pääosin vesiliiketoiminnan myynnistä, ja rahoitusosuuksia saatiin 1,8 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella 16,6 milj. euroa. Investointien omahankintamenosta 7,6 % on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella. Investointien tulorahoitusprosentti oli poikkeuksellisen pieni johtuen sijoituksesta Kouvolan Vesi Oy:öön. Toiminnan ja investointien rahavirran tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pidemmällä aikavälillä. Kertymä muodostui 59,4 milj. euroa negatiiviseksi eli omarahoitusvaatimus ei täyttynyt. Rahoituksen rahavirta esittää ne rahoitukselliset erät, joilla varsinaisesta toiminnasta ja investoinneista syntynyt rahoitustarve katetaan. Rahoituksen rahavirta toteutui 17,9 milj. euroa negatiivisena. Pitkäaikaisten lainojen lisäys oli 37,1 milj. euroa, josta uuden pitkäaikaisen lainan osuus oli 25,0 milj. euroa ja 12,1 milj. euroa Tilaliikelaitoksen lainajärjestelyjä. Lainojen lyhennykset olivat 44,3 milj. euroa, josta tilaliikelaitoksen lainajärjestelyjä oli 12,1 milj. e ja veden liiketoimintakaupan vaikutusta 10,8 milj. euroa. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyydestä lainojen hoitoon. Kaupungin vuoden 2014 lainanhoitokate oli 0,2 eli heikko. Muut maksuvalmiuden muutokset muodostuivat toimeksiantojen varojen ja pääomien muutoksista, vaihto-omaisuuden muutoksista, saamisten muutoksista ja korottomien velkojen muutoksista. Näihin eriin sisältyy konsernitilin saamisten muutos. Rahavarojen muutos kertoo kaupungin kassavarojen muutoksen tilikaudella. Rahavarojen muutos oli 1,3 milj. euroa negatiivisenen. Kassan riittävyys oli 17 päivää. Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa Toiminnan ja investointien rahavirran tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet (mutta ei luovutusvoitot). Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kaupungin omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kaupungin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kaupungin lainahoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluvun arvo on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kaupungin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. 22

25 Toimintakertomus 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA e 1000 e 1000 e 1000 e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Aineettomat oikeudet Edellisten tilikausien alijäämä Muut pitkävaikutteiset menot Tilikauden ylijäämä Ennakkomaksut OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Aineelliset hyödykkeet Poistoero Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet PAKOLLISET VARAUKSET Koneet ja kalusto Eläkevaraukset Muut aineelliset hyödykkeet Muut pakolliset varaukset Ennakkomaksut ja keskener. hank PAKOLLISET VARAUKSET Aineelliset hyödykkeet TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Sijoitukset Valtion toimeksiannot Osakkeet ja osuudet Lahjoitusrahastojen pääomat Muut lainasaamiset Muut toimeksiantojen pääomat Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Sijoitukset VIERAS PÄÄOMA PYSYVÄT VASTAAVAT Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat julkisyhteisöiltä Valtion toimeksiannot Saadut ennakot 297 Lahjoitusrahastojen erityiskatt Muut velat Muut toimeksiantojen varat Pitkäaikainen vieras pääoma TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lyhytaikainen vieras pääoma VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä 156 Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet Ostovelat Vaihto-omaisuus Muut velat Siirtovelat Saamiset Lyhytaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset VIERAS PÄÄOMA Lainasaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Muut saamiset Omavaraisuusaste, % 53,7 54,0 Siirtosaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % 47,1 46,2 Lyhytaikaiset saamiset Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Saamiset Lainat, eur/asukas Lainakanta , 1000 e Rahoitusarvopaperit Lainasaamiset , 1000 e Muut arvopaperit Asukasmäärä Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA

26 Toimintakertomus Tase sisältää kaupungin omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Taseessa on otettu huomioon myös liikelaitosten omaisuus ja pääomaerät, mutta kuten tulos- ja rahoituslaskelmassakin erät eivät sisällä kaupungin eri yksiköiden välisiä sisäisiä eriä. Kaupungin taseen loppusumma tilinpäätöshetkellä oli 608,1 milj. euroa, joka oli 18,9 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Pysyviä vastaavia oli 530,5 milj. euroa, joista merkittävimmät erät olivat aineelliset hyödykkeet 329,8 milj. euroa ja sijoitukset 198,1 milj. euroa. Vesihuollon liiketoimintakauppa vaikutti näiden taseerien väliseen muutokseen. Toimeksiantojen varat olivat 1,3 milj. euroa, muutosta edelliseen vuoteen oli -0,1 milj. euroa. Merkittävin tekijä varojen supistumiseen oli Perusturvarahaston käyttö. Vaihtuvat vastaavat olivat 76,2 milj. euroa. Merkittävimpä eränä oli saamiset 41,6 milj. euroa, jotka kasvoivat edellisestä vuodesta 3,8 milj. euroa. Kasvusta 3,0 milj. euroa on saamista Kouvolan Vesi Oy:ltä koskein osakepääoman konvertointia. Rahoitusarvopapereita tilinpäätöshetkellä oli 22,5 milj. euroa eli 1,4 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden tilinpäätöksessä. Rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden lopussa 11,4 milj. euroa. Kaupungin oma pääoma tilinpäätöshetkellä oli 323,1 milj. euroa. Oma pääoman erään muut omat rahastot sisältyy Kouvolan kaupungin pääomarahasto, jonka pääoma vuoden lopussa oli 33,9 milj. euroa. Poistoeroa kirjattiin 2,0 milj. euroa. Pakolliset varaukset olivat 6,3 milj. euroa. Toimeksiantojen pääomat olivat 2,5 milj. euroa, joista merkittävimmät erät olivat lahjoitusrahastojen pääomat 1,5 milj. euroa sekä muut toimeksiantojen pääomat 0,8 milj. euroa. Vierasta pääomaa oli 274,2 milj. euroa, josta pitkäaikaista vierasta pääomaa oli 153,8 milj. euroa ja lyhytaikaista 120,4 milj. euroa. Vieraan pääoman kasvu edellisvuodesta oli 4,5 milj. euroa. Kaupungin omavaraisuusaste oli 53 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 48 %. Kertynyt ylijäämä taseessa on 3,4 milj. euroa, joka asukasta kohti oli 39 euroa. Lainakanta oli 181,3 milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Lainasaamiset tilinpäätöshetkellä olivat 40,1 milj. euroa, jota Kouvolan Vesi Oy:lle myönnetty antolaina kasvatti 18,6 milj. euroa. Taseen tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kaupungin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kaupungin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsevät kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuutta kuvaavaa tunnuslukua laskettaessa omaan pääomaan rinnastetaan myös poistoero sekä vapaaehtoiset varaukset. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kaupungin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa kuinka paljon kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liiikumavarana, tai paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa/asukas = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Lainakanta = vieras pääoma (saadun ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) sekä Lainat euroa/asukas Kaupungin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. 24

27 Toimintakertomus Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kaupungin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 1.5 Kokonaistulot ja - menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulot ja -menot kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Kaupungin kokonaistulot vuonna 2014 olivat 703,1 milj. euroa ja kokonaismenot 712,1 milj. euroa. TULOT 1000 e MENOT 1000 e Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot Muut rahoituskulut 192 Muut rahoitustuotot Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos Pysyvien vast. hyödykkeiden -Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutusvoitot luovutustappiot -15 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuusinvestoinnit Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 296 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Oman pääoman vähennykset 0 Oman pääoman lisäykset 0 Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulot yhteensä

28 Toimintakertomus 1.6 Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kouvolan kaupungin konserniin kuului vuoden 2014 lopussa 19 tytäryhteisöä, joista 18 yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin 4 kuntayhtymää. Kouvola-konserniin kuului myös 23 osakkuusyhteisöä, joista konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset 6 yhteisöä. 26

Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2014

Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2014 Kouvolan kaupungin Tilinpäätös 2014 Kaupunginvaltuusto 8.6.2015 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS...1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus...1 1.1.2 Kouvolan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös tilinpäätös 2014 KOOSTE tilinpäätös 2014 tilinpäätös 2014 s 2014 tilinpäätös 201 s 2014 tilinpäätös ös 2014 til ä Onnistumisia Onnistumisia Toimintakatteen kasvu oli 3,1 %, ilman varautumista Carean alijäämien

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2013

Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2013 Kouvolan kaupungin Tilinpäätös 2013 Kh 31.3.2014 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 1 1.1.2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin konsernitilinpäätösanalyysi 2014

Kouvolan kaupungin konsernitilinpäätösanalyysi 2014 Kouvolan kaupungin konsernitilinpäätösanalyysi 2014 Versio : 9.7.2015 Bo-Erik Ekström / Rudolf Ekström B&MANs - 1 - Sisältö Tausta ja tavoitteet Kouvolan kaupunki 2010-2014 Kouvolan kaupunkikonserni 2014

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS. Kouvolan kaupunki

TILINPÄÄTÖS 2014 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS. Kouvolan kaupunki TILINPÄÄTÖS 2014 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS Kouvolan kaupunki Sisällys 1. Yleistä ympäristötilinpäätöksestä... 2 2. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit 2014... 3 2.1 Ympäristötuotot... 3 2.2 Ympäristökulut...

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 Kirkkoneuvosto 24.04.2013

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 Kirkkoneuvosto 24.04.2013 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 18.55 Paikka: Seurakuntatalo Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Hämäläinen Sari Kantola Pentti Karjalainen Esa Markkanen

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot