YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI: VALTATIE 13 TIELINJAUSVAIHTOEHDOISTA SAARIJÄRVEN ASEMANKANNAKSELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI: VALTATIE 13 TIELINJAUSVAIHTOEHDOISTA SAARIJÄRVEN ASEMANKANNAKSELLA"

Transkriptio

1 YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI: VALTATIE 13 TIELINJAUSVAIHTOEHDOISTA SAARIJÄRVEN ASEMANKANNAKSELLA Timo Itäpuisto

2 SISÄLTÖ: 1. TAUSTA Yritysvaikutusten arviointi (YRVA) osana Saarijärven keskustan yleiskaavan laatimista 1.2. YRVA:n tavoitteet ja toteuttaminen 1.3. Asemankannaksen yritysinfrastruktuuri 2. ASEMANKANNAS YRITYSALUEENA Arviointiin osallistuneiden yritysten asiakkaat ja asiointiliikenne 2.2. Toimintaympäristön mahdollisuudet ja haasteet 2.3. Valtatien ja suoran tonttiliittymän merkitys alueen yrityksille 2.4. Yrittäjien mielikuva Asemankannaksesta yritysympäristönä 3. YRITTÄJIEN PALAUTE VAIHTOEHTOISISTA TIELINJAUKSISTA A ja B vaihtoehtojen vahvuudet ja heikkoudet 3.2. Valtatielinjausten vertailua 4. VAIKUTUKSET YRITTÄJYYTEEN Vaihtoehtojen A ja B vaikutukset 4.2. Ongelmakohtien kehittämisehdotuksia 5. LOPPUPÄÄTELMIÄ AJATUKSIA YRITYSARVIOINNIN LAATIMISESTA SAARIJÄRVELLÄ YRVA:n käyttöönotto 6.2. YRVA:n liittyminen kaavaprosesseihin Saarijärven kaupungissa LIITTEET 2

3 1. TAUSTA 1.1.YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (YRVA) OSANA SAARIJÄRVEN KESKUSTAN YLEISKAAVAN LAATIMISTA Tämä yritysvaikutusten arviointi liittyy Saarijärvellä käynnissä olevaan Saarijärven ja Pylkönmäen keskustojen yleiskaavoituksen laadintaan. Kaavan valmistelu painottuu vuosille Keskustan yleiskaavassa valtatien 13 sijainti siihen liittyvine liikenneverkko- ja maankäyttöratkaisuineen on kaavasuunnittelun strategisesta ja yhdyskuntarakenteellisesti merkittävimpiä kysymyksiä. Sen vuoksi valtatietä 13 koskeva esiselvitys (A-Insinöörit Suunnittelu Oy: Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella Saarijärven keskustan yleiskaava) valmistui helmikuussa 2010, jolloin suunnittelutyö keskustan osalta ei vielä ollut edennyt. Valtatie 13 tielinjausvaihtoehtoja on selvitetty aiemminkin ja siitä on ennen yleiskaavaprosessia laadittu kolme eri asiantuntijatahojen laatimaa kehittämissuunnitelmaa. Yhteistä jokaiselle aiemmallekin suunnitelmalle on vähintään kahden kiertoliittymän sijoittuminen nykyiselle valtatielle. Aiemmista suunnitelmista on kattava kooste edellä mainitussa esiselvityksessä, joten tässä yhteydessä ei niitä käydä erikseen läpi. Todettakoon kuitenkin nykyisen ja aiempien suunnitteluprosessien osalta se ero, että nyt toteutettavassa keskustan yleiskaavan suunnittelussa avautuu aiempaa laajempi mahdollisuus kaupunkirakenteen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, jossa huomioidaan ja järjestellään maankäyttö- ja liikenneratkaisut laajempana kokonaisuutena, kuin esimerkiksi keskustan kehittämissuunnitelmassa (Small Town Networks 2005) tai Asemankannaksen yleissuunnitelmassa (2008). Molemmissa mainituissa keskityttiin vain toiseen alueista. A-Insinöörien laatimassa esiselvityksessä on esitetty kaksi vaihtoehtoista VT 13 tielinjausta Asemankannaksen kohdalla (liitteinä 1 ja 2). Vaihtoehto A:ssa valtatietä kehitettäisiin nykyisellä paikallaan ja rakennettaisiin paikallisliikenteelle rinnakkaiskatu valtatien molemmin puolin. Vaihtoehto B:ssä valtatie siirrettäisiin radan varteen ja nykyinen valtatie jäisi paikallisliikenteen rinnakkaiskaduksi. Molemmat vaihtoehdot arvioitiin selvityksessä selkeästi paremmiksi kuin 0+ vaihtoehdoksi nimetty nykytilanteen säilyttäminen pienin liittymä- ym. järjestelyin ilman rinnakkaiskatua. Vaihtoehtoja esiteltiin alueen yrityksille kevättalvella Yritykset laativat tilaisuuden jälkeen kaupungille 35 yrityksen allekirjoittaman kirjeen, jossa vastustettiin valtatien siirtämistä nykyiseltä paikaltaan. Kirjeessä yritykset toivoivat liikennejärjestelyiden joustamisen toteuttamista muilla tavoin, kuten laajentamalla tietä nykyisellä kohdalla ja lisäämällä liikenneympyröitä tai kevyen liikenteen väyliä. Lisäksi kirjeessä esitettiin, että 13 tien kaavamerkintä vahvistettaisiin nykyiselle paikalleen mahdollisimman nopeasti ja kaupunki puolustaisi tätä näkemystä jatkotoimien kaikissa vaiheissa. Halpa-Halli täydensi kannanottoa omalla päivätyllä kirjeellä, jossa todettiin mm. yrityksen rakentamis- ja investointipäätöksen perustuneen Saarijärven kaupunginhallituksen vuonna 2005 tekemään päätökseen nykyisen tielinjauksen säilyttämisestä ja ennakoitiin tien siirtämisen heikentävän jatkomahdollisuuksia. Yritysten kirjeen sisältöä arvioitaessa voidaan todeta argumenttien muistuttavan lähinnä puutteelliseksi arvioidun 0+ vaihtoehdon mukaista ratkaisua, mutta erityisesti kritiikki kohdistui vaihtoehtoon B. Yrittäjien palautteen johdosta yleiskaavan valmistumista seuraava ohjausryhmä päätti selvittää tarkemmin tienlinjausvaihtoehtojen vaikutuksia yrityksiin. Arvioinnin sisältöä ja tavoitteita pohdittiin ja kokouksissa. Jälkimmäisessä oli mukana ulkopuolisena asiantuntijana Seppo Risku Keski-Suomen yrittäjistä. Tielinjauksen todettiin vaikuttavan poikkeuksellisen suureen määrään yrityksiä ja siksi suunnitellun YRVA:n laajan toteuttamismuodon olevan perusteltu. 3

4 Kokouksessa sovittiin, että Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy laatii aikataulun ja budjetin sisältävän suunnitelman arvioinnin toteuttamisesta YRVA:N TAVOITTEET JA LAATIMINEN Ensimmäisen Saarijärvellä toteutetun YRVA:n laatiminen aloitettiin Saarijärven Seudun Yrityspalvelut Oy:ssä laaditun suunnitelman mukaisesti 60 % työajalla 24.5 ja se valmistui elokuun lopussa. Ajanjaksoon sisältyy myös neljän viikon mittainen kesälomatauko. Yritysvaikutusten arvioinnin laatimista seuraamaan perustettiin erillinen epävirallinen ohjausryhmä, joka arvioi ja ohjasi työn etenemistä. Arvioinnin laatiminen lähti liikkeelle edellä mainituissa kokouksissa laaditusta rungosta, joka on alla: 1. Nykytilan kuvaus - Liikevaihto - Työpaikat - Asiakasvirrat (paikallinen, vt 13 tien liikenteen osuus) - Toiminnan infra (tontti, rakennukset, rakennusoikeus, ikä, omistus) - investointi- ja kehittämissuunnitelmat, kasvun esteet 2. Yritysvaikutukset, vaihtoehto A ja B - Saavutettavuus - Liikenteen toimivuus (sisään ja ulos) - Liikenteen turvallisuus - Toimipaikan näkyminen (vt 13 tien käyttäjille, saapuville asiakkaille) - Vaikutus investointien toteuttamiseen, kasvun mahdollisuudet a) lyhyellä aikavälillä b) pitkällä (20 v.) aikavälillä 3. Yrittäjyysvaikutusten arviointi, vaihtoehto A ja B - Saarijärven vetovoimaisuus - Toimintaympäristön vetovoimaisuus (keskusta vs. Asemankannas) - Toimintaympäristön imagotekijät, -vaikutukset (keskusta vs. Asemankannas) - Houkuttavuus uusiin bisneksiin, liiketoiminnan kehittämiseen - Maisema- ja ympäristötekijöiden vaikutus liiketoimintaan - Yritysten yhteiset liiketoiminnan kehittämishankkeet - Aluerakentamishankkeet Vaikutusten arvioinnissa ensimmäinen keskeinen tehtävä oli kohdealueen rajaaminen. Tielinjaussuunnitelmien vaikutusten tarkka alueellinen määrittely on luonnollisesti veteen piirretty viiva ja osin sijaintiakin merkittävämpää on tien merkitys yrityksen toiminnalle. Pääpaino arvioinnissa laitettiin molemmin puolin valtatien 13 varressa oleviin yrityksiin, jotka sijaitsevat Palvasalmen ja Sara-Ahon teollisuusalueen välillä. Sara-Ahon alueella kysely lähetettiin Rentontiellä sijaitseviin yrityksiin, mutta muuten alue arvioitiin olevan suorien vaikutusten ulkopuolella. Myllymäentien kautta kulkunsa järjestävistä mukaan otettiin Hietalahden pohjukassa ja Kunniavuorentiellä sijaitsevat yritykset. Aluerajaus on esitetty kartalla liitteessä 3. Yritysvaikutusten arvioimiseksi lähetettiin 41 alueella sijaitsevalle yritykselle ja/tai yrityskiinteistön omistajalle kysely (liitteenä 4), jossa selvittiin yritysten asiakaskuntaa, liikenteen sujuvuutta, valtatien merkitystä yritykselle, yrityksen kehittymismahdollisuuksia nykyisellä paikallaan, mielikuvaa Asemankannaksesta sekä lopuksi arviota siitä, kumpi tielinjausvaihtoehdoista olisi parempi. Kyselyyn sai vastata anonyyminä, minkä toivottiin laskevan vastauskynnystä. Kyselyn liitteinä lähetettiin tielinjausvaihtoehdoista karttaluonnokset kirjallisine selityksineen ja saatekirje, 4

5 jossa kerrottiin arvioinnin taustasta. Kyselyn saaneille tarjottiin lomakkeessa mahdollisuutta ilmoittaa mahdollisesta halustaan tarkempaan haastatteluun. Tätä mahdollisuutta ei käytetty. Kyselyitä saatiin takaisin kaikkiaan 27 kappaletta. Jo kyselyä lähetettäessä oli suunniteltu osaa kyselyn saajista pyydettävän myös haastatteluun. Kyselyjä siis täydennettiin 25 yrittäjällä / kiinteistön omistajalla, joille soitettiin ja kysyttiin halukkuutta osallistua myös haastatteluun. Haastattelua tarjottiin toimijoille, joille tielinjauksella arvioitiin olevan suurin merkitys. Lisäksi mukaan haluttiin mahdollisimman monen toimialan yrittäjiä. Haastattelusta kieltäytyi neljä. Ajallisesti keskustelut kestivät 20 minuutista kahteen tuntiin ja vain yhdessä tilaisuudessa oli samaan aikaan paikalla useampi kuin yksi yrittäjä. Haastatteluissa käytettiin valmista kyselypohjaa (liite 5) ja niissä keskityttiin ennen kaikkea kahden eri vaihtoehdon vertailuun. Kyselyt ja haastattelut saatiin yhtä osallistujaa lukuun ottamatta tehtyä ennen juhannuksesta alkanutta neljän viikon taukoa. Prosessia jatkettiin elokuussa suunnitelman mukaisesti esittelemällä vaihtoehtoja 9.8 Saarijärven yrittäjien ja yrittäjänaisten yhteisessä kokouksessa, 11.8 Saarijärven keskustan palveluyrittäjien kokouksessa sekä 16.8 avoimessa yrittäjille suunnatussa tiedotus- ja keskusteluillassa. Näin arvioinnin etenemiseen ja tuloksiin pystyivät vaikuttamaan nekin yrittäjät, jotka sijaitsivat tielinjauksen välittömien vaikutusten ulkopuolella. Jälkimmäisimmässä tilaisuudessa tarjottiin paikalla olleille vielä mahdollisuutta antaa kirjallista palautetta suunnitelmavaihtoehdoista ja illan aikana esillä olleista parannusehdotuksista, jotka arvioinnin laatija oli tehnyt kyselyiden ja haastattelujen pohjalta. Iltaan osallistui myös kaupungin arkkitehti ja tiesuunnitteluinsinööri A-Insinöörit Oy:stä. YRVA:n toimeksiannossa lähdettiin liikkeelle annetuista kahdesta tielinjausvaihtoehdosta ja niiden keskinäisestä vertailusta. Jo ensimmäisissä haastatteluissa yrittäjiltä saatiin kuitenkin esityksiä siitä, miten vaihtoehtoja voisi yritysten näkökulmasta parantaa. Ehdotukset luonnollisesti kirjattiin ylös ja niistä keskusteltiin myöhemmin haastateltujen kanssa, vaikka he eivät olisi omaehtoisesti parannuksia / muutoksia esittäneetkään. Parannusideoita ei haastattelujen yhteydessä mitenkään rajattu tai arvioitu, koska niin arvioinnin tekijä kuin haastateltavakaan ei ollut tiesuunnittelun ammattilainen. Esille nostetut parannusehdotukset perustuivat kuitenkin esillä olleeseen kahteen vaihtoehtoon, eivätkä ne syntyneet ns. tyhjältä pöydältä. Tästä huolimatta YRVA:n laatimisen näkökulma hieman muuttui alkuperäisestä ajatuksesta verrata vain kahta valmiiksi annettua vaihtoehtoa keskenään. Raportin sisältö on luonnollisesti muotoutunut arviointiprosessin mukaan ja siten se poikkeaa osin alkuperäisestä suunnitelmarungosta. Yritysten nykytilanteen selvittäminen osoittautui odotettua vaikeammaksi. Esimerkiksi toiminnan infraa oli tarkoitus selvittää kaupungin ympäristötoimen järjestelmistä saaduilla tiedoilla, mutta käytössä olevat järjestelmät on suunniteltu palvelemaan muun tyyppistä toimintaa kuin tilastointia varten. Siksi ympäristötoimen suuritöiseen urakkaan, jossa käsin poimittiin tietoja järjestelmistä, jäi tietojen hyödyntämistä hankaloittavia varauksia. Kooste tiedoista on joka tapauksessa esitetty liitteessä 6. Myös yrittäjyysvaikutusten arvioinnissa päädyttiin hieman toisen tyyppiseen lähestymistapaan kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Tässäkin tapauksessa työ ohjasi tekijäänsä raportissa esille nostettavien näkökulmien suhteen. Ennen varsinaisten tulosten käsittelyä todettakoon vielä, että yleensä kunnallisessa päätöksenteossa vaikutusten arvioinnista on hahmotettavissa kaksi eri tasoa. Virkamiehet arvioivat esityksiä valmistellessaan, minkälaisin vaikutuksia päätöksillä on. Luottamushenkilöt puolestaan arvioivat sitä, ovatko päätöksen vaikutukset toivottavia. Nyt toteutetussa yritysvaikutusten arvioinnissa haettiin yrittäjiltä vastauksia molempiin puoliin: minkälaisia vaikutuksia vaihtoehtoisten 5

6 tielinjausten toteuttamisella yrittäjille olisi ja ovatko vaikutukset toivottavia. Toisaalta YRVA:n näkökulma on yhden ryhmän näkemys: tavoitteena on arvioida suunnitelmien tai päätösten vaikutusta nimenomaan paikallisen yrityselämän toimintaedellytyksiin. Nämä vaikutukset saattavat eivät luonnollisestikaan aina - olla osin ristiriidassa muiden tahojen tai tavoitteiden toteutumisen suhteen ASEMANKANNAKSEN YRITYSINFRASTRUKTUURI Alkuperäisenä tavoitteena oli selvittää mm. yritysten liikevaihtotiedot, mutta osin saadut tiedot olivat koko konsernia koskevia, josta Saarijärveä koskevien yksikköjen tietoja ei ollut eroteltavissa. Pääosin kyseiset yksiköt ovat myös suurimpia Asemankannaksella toimivia yrityksiä, joten liikevaihtotietojen tarkemmasta esittelystä raportissa luovuttiin. Työpaikkojen määrää kysyttiin haastatelluilta yrityksiltä. Jos yrityksillä oli yksiköitä myös muualla kuin Asemankannaksella, niin niiden työntekijät jätettiin laskuista pois. Haastatteluun osallistuneet yritykset ilmoittivat työpaikkojensa määriksi seuraavat: Haastatteluun osallistuneet ja työpaikkojen määrä: Keski-Suomen kuljetus 3 Serres Oy 50 Herkkumestarit 2 Saariauto 2 Halpa-Halli 28 (+ 10 sesonkiaikana) Tikalan Oy 3 Anneli Hänninen 1 Kenkä-Puu 2 Agrimarket 6 (+ 3-4 sesonkiaikana) IN Rauta Juhan autohuolto Ky 6 Konehuolto Hannu Hoppula 3 Soitin Oy 1 Mittakaluste 1 Huonekaluliike Karppinen 3 ST1 Ranta-Kivi 16 RTA Metalli (+ 6-8 sesonkiaikana) Saarijärven Katsastus 3 Yhteensä 173 ( sesonkiaikaista) Vaikka haastatteluun osallistui vain osa yrityksistä, voidaan tielinjauksen vaikutusalueella olevan yli 200 työpaikkaa. Kyseessä on siis kaupungin mittakaavassa hyvin merkittävästä asiasta. Alueen kiinteistöt ovat pääasiassa (15 kpl) yksityisten omistuksessa. Saarijärven Seudun Yrityspalveluilla (SSYP) omistamia kiinteistöjä on etupäässä Hietalahden alueella Myllynmäen tien varressa sekä Kunniavuoren teollisuusalueella, mutta näistä osa on ns. YRVA alueen ulkopuolella. Valtatie 13 varressa SSYP:n kiinteistöillä sijaitsevat Agrimarket ja Herkkumestareiden, Saariauton, Saarijärven autokorin ja katsastusaseman yrityskokonaisuus. Kaupungin, Saarijärven Kaukolämpö Oy:n tai Suomenselän Sateenkaarisäätiön omistuksessa on yhdeksän alueen kiinteistöistä. 6

7 2. ASEMANKANNAS YRITYSALUEENA 2.1. ARVIOINTIIN OSALLISTUNEIDEN YRITYSTEN ASIAKKAAT JA ASIOINTILIIKENNE Kyselyyn vastanneiden yritysten asiakaskunta koostuu sekä kuluttajista että muista yrityksistä. Yhdellätoista vastaajalla pääosa asiakkaista oli kuluttajia ja viidellä pääasiassa muita yrityksiä. Yhdeksällä kuluttajien ja yrittäjien osuus oli lähes yhtä suuri. Kuluttajapainotteisuus kertoo, että YRVA alueelle on sijoittunut etupäässä palvelualan yrityksiä. Alla olevaan taulukkoon on koottu kyselyyn vastanneiden yritysten arvio asiakaskunnan maantieteellisestä jakautumisesta (x = anonyyminä vastannut). Kahdeksallatoista yrityksellä suurin osa asiakkaista tulee Saarijärveltä, mutta moni näistä haalii asiakkaita myös kaupungin ulkopuolelta. Sekä muualla Keski-Suomessa että muualla maassamme oli kolmella yrityksellä useimmin asiakkaat. Vaikka asiakaskunta näyttää painottuvan Saarijärvelle, on huomattavaa, että kahdeksallatoista vastanneista vähintään viidennes asiakkaista tuli tai sijaitsi kaupungin ulkopuolella. Taulukko 1. Asiakkaiden suhteellinen (%) jakautuminen maantieteellisesti Yritys Saarijärveltä Naapurikunnista Muulta Keski- Suomesta Muualta Suomesta Ulkomailta x x x x x Herkkumestarit Saariauto Keski-Suomen Kuljetus Serres Tikalan IN Rauta Konehuolto Hannu Hoppula Anneli Hänninen Halpa-Halli Juhan Autohuolto Ky Kenkä-Puu Agrimarket Lasse Mykkänen Aapo Lampinen Soitin Oy Mittakaluste Autokorjaamo M. Heimonen Huonekaluliike Karppinen RTA -Metalli ST Anna-Maija Riuttamäki Saarijärven katsastus Seitsemässä vastanneessa yrityksessä käy päivittäin yli 50 asiakasta. Parhaimmillaan päivittäiseksi asiakasmääräksi ilmoitettiin Kaikki tähän ryhmään kuuluneet vastaajat olivat sellaisia, joiden 7

8 asiakaskunnasta vähintään viidennes tuli kaupungin ulkopuolelta. Nämä yritykset vähentävät Saarijärven negatiivista ostovoiman siirtymistä, eli siis tuovat kaupunkiin euroja kunnan ulkopuolelta. Kymmenellä yrityksellä päivittäinen asiakasmäärä on 5 49 henkeä, kuudella 1 4 ja vain yhdellä vastanneista kävijöitä oli alle yksi päivää kohden. Asiakaskäyntien lisäksi useimmilla yrityksillä on tuotantoon tai palveluihin liittyviä kuljetuksia 5 49 kpl päivää kohden. Kun em. liikennöintiin lisätään yritysten omien työntekijöiden päivittäinen työmatkaliikenne (määriä ei kysytty), voidaan yrityksistä johtuvan liikenteen sanoa muodostavan merkittävän osan Asemankannaksen päivittäisestä liikennöinnistä TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Yritykset ovat nykyisellään varsin tyytyväisiä sijaintiinsa ja sijaintipaikan suomiin mahdollisuuksiin toiminnan kehittämisessä. Kaikki kyselyyn vastanneet totesivat sijainnin vastaavan nykyisiä toimintatarpeita joko erittäin tai melko hyvin ja sijainnin sekä tontin mahdollistavan myös kehittämissuunnitelmien toteuttamisen joko erittäin tai melko hyvin. Samasta asiasta kertova tulos saatiin myös haastatteluissa, joihin osallistuneista vain kaksi kertoi pitävänsä silmällä uusia tiloja. Heilläkään tilojen hakeminen ei ole ollut aktiivista. Laajennussuunnitelmissa sikäli kun niitä kerrottiin olevan alueen yrittäjät lähtevät ensisijaisesti nykyisen tontin mahdollisuuksista. Kahdella haastatellulla oli mahdollisuus laajentaa tarvittaessa myös naapuritontille. Kaksi vastaaja mainitsi tontin muodon haittaavan laajentamista. Nämä maininnat tulivat Hietalahden pohjukassa olevista yrityksistä. Kuitenkin kyselyssä kaikki vastanneet totesivat yrityksen sijainnin ja tontin mahdollistavan kehittämissuunnitelmien toteuttamisen joko erittäin tai melko hyvin. Tonttia suuremmaksi ongelmaksi toiminnan kehittämisessä koettiin epävarmuus tien tulevasta sijainnista. Alueen yrityselämän kehittämisen näkökulmasta ensisijaisen tärkeää on saada aikaan päätös tielinjauksesta ja sen lisäksi aikataulu, jolla asiassa edetään. Muuten alueen ongelmat kietoutuvat yrittäjien näkökulmasta vahvasti liikenteen ruuhkaisuuteen ja vaarallisuuteen 13 tiellä. Asiakasliikenteen (niin auto- kuin kevyen liikenteen) kohdalla valtatien tonttiliittymät nostettiin esille vaaran paikkoina. Huomiot kohdistuivat näissä tapauksissa erityisesti tontilta poistumiseen: Liikenteen sujuvuus 13 tien varressa: vilkas risteys, ongelmana ruuhkat ja tielle pääseminen tiettyihin kellonaikoihin Tieliikenneruuhkat erityisesti iltapäivisin. Todella harva autoilija noudattaa 60 km/h nopeutta --> tulee väistämättä vaaratilanteita, kun joutuu väkisin tunkeutumaan liian pieniin rakoihin autolla Osa yrityksistä kaipasi myös tontin sisäisen liikenteen parantamista. Näitä kommentteja tuli ns. Halpa-Hallin korttelissa olevista yrityksistä. Lienee niin, että korttelin sisäiset liikennejärjestelyt ovat haasteelliset, kun pienellä alueella on useita eri toimialojen yrityksiä. Tilannetta tuskin helpottaa se, että kulku alueelle on järjestetty vain kahden liittymän kautta. Ruuhkaisuus ja liittymäongelmat nousivat esille myös, kun kysyttiin erikseen asiakasliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta kysyttäessä. Asemankannaksen yritykset pitävät itseään hyvin tavoitettavana, mutta valtatien ajoittainen ruuhkaisuus, tontille tulo ja siltä poistuminen on ajoittain hankalaa. Siitä huolimatta 18 vastaajaa 25:sta oli sitä mieltä, että asiakasliikenne yrityksen tontille on joko erittäin tai melko sujuvaa ja turvallista. Kokonaisuudessaan nykyisen kaavoituksen mukaiset kiinteistöratkaisut vastaavat yrittäjien mielestä hyvin heidän tarpeitaan. Liikenneongelmat ja liikkumisen turvattomuus ovat kuitenkin yrittäjien 8

9 mielestä ongelmia tuottavia. Täten pyrkimys valtatien parantamiseen ja turvallisuuden lisäämiseen tukevat hyvin myös yrittäjien tarpeita VALTATIEN JA SUORAN TONTTILIITTYMÄN MERKITYS ALUEEN YRITYKSILLE Keskuskauppakamari on selvittänyt (Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulma. Keskuskauppakamari) yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. Kauppakamarin kyselyssä liikenneyhteydet ovat kaikki yritykset huomioiden työvoiman saatavuuden jälkeen toiseksi tärkein yritysten sijoittumiseen vaikuttava tekijä. Kaupan alalla liikenneyhteydet on tärkein. Kun YRVA:ssa haluttiin selvittää, mikä ja minkälainen merkitys valtatiellä yrityksille on, ei tulos siten ollut yllättävä: Asemankannaksen yrittäjät kokevat valtatien hyvin merkitykselliseksi omalle toiminnalleen. 21 vastaajaa 26:sta piti valtatien merkityksen yritykselle joko erittäin tai melko merkittävänä. Osa yrittäjistä kertoi myös haastatteluissa tien läheisyyden vaikuttaneen keskeisesti yrityksen sijaintipaikan valintaan. Tien tärkeyttä pyydettiin kyselyssä myös perustelemaan. Vastauksissa asiaa lähestyttiin kahdesta eri suunnasta. Osa vastaajista pohti asiaa yleisellä tasolla - miten tie yleensä vaikuttaa heidän yritystoimintaansa. Toiset vastaajat pohtivat asiaa, joko kokonaan tai sitten yleisen pohdinnan lisäksi, annettujen vaihtoehtojen näkökulmasta miten A (valtatie nykyisellä paikalla) tai B (valtatie siirretty radan viereen) vaihtoehto vaikuttaisivat asiaan. Avoimeen kysymykseen saaduissa vastauksissa nostettiin usein esille se, että yritys tarvitsee paikallisten asiakkaiden lisäksi myös ohikulkevan liikenteen potentiaaliset asiakkaat. Tällöin liikennöinnin sujuvuutta ja helppoutta pidettiin merkittävänä asiana. Erityisesti kesäaikaan ohi kulkevan liikenteen asiakaspotentiaalia pidetään yrityksen toiminnan kannalta merkittävänä: Jos tie siirretään liian kauaksi, uusien ohikulkevien asiakkaiden saatavuus huononee suuresti, kun näkyvyyteni on heikompaa Kesälomaliikenne mm. kesämökeille vaikuttaa myyntiin. Yleisesti liikennöinnin helppous/vaikeus vaikuttaa asiakkaiden ostokäyttäytymiseen. Raskas liikenne + asiakkaiden peräkärryliikenne vaatii sujuvuutta ja tilaa risteysalueelle Linjauksen siirtyessä satunnaisten asiakkaiden määrä tulee romahtamaan. Tällä hetkellä meillä pysähtyy paljon ohikulkevia asiakkaita, jotka tekevät päätöksen pysähtyä meillä kun näkevät ja huomaavat tutun brändin. Tällaisten asiakkaiden määrä on sesonkiaikoina merkittävä, kuten kesäisin. Pihaan ajaminen pitää olla helppoa ja joustavaa, muuten ajetaan ohi ja valitaan sellainen piha minne on hyvä ja helppo ajaa. Takaisin ei enää käännytä, jos ohi on ajettu Kun tielinjausta pidetään tärkeänä, on luonnollista, että yrityksen on myös näyttävä valtatielle. Valtatielle näkymistä pidettiin jopa vielä tärkeämpänä kuin tielinjauksen merkitystä yleisellä tasolla. Selvästi yli puolet (kuusitoista) vastaajista piti näkyvyyttä erittäin merkittävänä ja kuusi vastaajaa melko merkittävänä. Näkyvyys on yrityksille osa ilmaista markkinointia: Toimimme palvelualalla ja kaikki näkyminen ohikulkevalle liikenteelle tuo tunnettavuutta. 13 tiellä kulkee paljon eri puolilta Suomea läpiajavia maanrakentamisen ja rakentamisen ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneita meidän yrityksen toiminnasta. Ps. kokemusta on! Autot ovat hyvin esillä (myyntikalusto) Näkyvää mainontaa, kun liike näkyy ohikulkijoille Saarijärvellä ja ympäristössä on merkittävissä määrin kesä- ja mökkiasutusta. Samoin vt 13 on vilkas turistitie etenkin kesäisin. Kuten jo aikaisemmin kerroin, meillä käy merkittävissä määrin ohikulkevia asiakkaita, jotka tekevät pysähtymispäätöksen huomatessaan tutun kauppapaikan. Palveluiden tarjontamme on niin laajaa, että tarvitsemme asiakkaita Saarijärveltä, ympäristöstä ja ohikulkevasta virrasta 9

10 Markkinoinnin lisäksi tielle näkymisen uskotaan olevan konkreettinen väylä tavoittaa asiakkaat: Asiakkaat ajavat kyseistä tietä 13-tien liikenne on merkittävä osa asiakaspohjasta Kyselyssä haluttiin myös selvittää sitä, mikä merkitys suoraan valtatieltä tulevalla tonttiliittymällä on yritykselle. Asiaa selvitettiin avoimella kysymyksellä, jossa pyydettiin arvioimaan, mitä suoria ja epäsuoria vaikutuksia olisi tien uudistamisesta seuraavalla suorien valtatietonttiliittymien poistamisella. Vastauksien informaatioarvo ei ollut kovin suuri, sillä yli kolmasosa kyselyn palauttaneista jätti kohdan tyhjäksi ja perustelut vastaukseen olivat melko yleisellä tasolla. Kaikkiaan seitsemästätoista vastanneesta kahdeksan arvioi, ettei suorien valtatietonttiliittymien poistamisella ole merkitystä. Tosin kahdella näin vastanneista ei sitä nykyisinkään ole. Toisaalta ne, jotka arvioivat vaikutuksia olevan, kokivat muutoksen hyvin hankalana (myös kahdeksan kpl). Vaikutuksia kuvattiin yksioikoisesti dramaattisiksi, katastrofiksi, merkittäviksi. Tarkemmin perustelluissa vastauksissa korostettiin raskaan liikenteen kulun hankaluuksia. Yksi vastaaja pohdiskeli seurausten saattavan olla jopa hyviäkin ja jopa parantavan liiketoimintaa liikennejärjestelyiden parantuessa YRITTÄJIEN MIELIKUVA ASEMANKANNAKSESTA YRITYSYMPÄRISTÖNÄ Alueen yrittäjät eivät pidä Asemankannasta uusien yritysten houkuttelussa mitenkään poikkeuksellisena. Pääosa vastanneista (kuusitoista) piti aluetta uusien yritysten näkökulmasta melko houkuttelevana. Ei kovin houkuttelevana sitä piti kuusi ja erittäin houkuttelevana neljä vastanneista. Positiivista on se, ettei kukaan valinnut vaihtoehtoa: ei ollenkaan houkutteleva. Alueen vahvuuksina uusien yritysten sinne houkuttelemiseksi pidettiin maisemia, kohtuullisen monipuolista palvelutarjontaa ja hyviä liikenneyhteyksiä. Kauppakamarin tutkimuksessa yritysten tärkeimmäksi sijaintiin vaikuttavaksi tekijäksi mainittu työvoiman saatavuus ei saanut mainintoja, mikä on luonnollista kysymyksen kohdentuessa pienen rajatun alueen vahvuuksiin. Liikenneyhteydet olivat siis vahvuus, mutta toisaalta esille nostettiin huoli siitä, että lopulliset ratkaisut asiassa ovat tekemättä ja myös liikenteen turvattomuutta pidettiin alueen heikkoutena. Hyvä liikenteellinen sijainti, alueella muitakin yrityksiä, kaunis ympäristö Vahvuuksia: hyvä sijainti, paljon liikennettä (asiakkaita), upeat maisemat, monipuolinen palvelutarjonta, rautatie. Heikkous: ratkaisematon tieliikennejärjestely Tänne on jo nyt tullut paljon monenlaisia yrityksiä, jotka houkuttelevat asiakkaita pysähtymään. Tässä pihapiirissä, jossa yritykseni on, on toistaiseksi tullut kiitosta hyvästä parkkitilasta. Vain risteysalueet tuottavat ongelmia/hidastusta --> nopeusrajoitusten noudattamattomuus 13 tiellä Vahvuudet: hyvät kulkuyhteydet ja näkyvyys. Heikkoudet: alikulkujen puute kevyellä liikenteellä (joita voisi myös hätätilassa käyttää ajoneuvoliikenteen hätätienä Yrittäjät uskovat Asemankannaksen synnyttävän Saarijärvestä positiivisen ensikuvan Jyväskylän suunnasta lähestyville. Monipuolisen palvelutarjonnan uskotaan antavan myönteisen ja vireän kuvan koko kaupungista. Alueen synnyttämää ensikuvaa kuvailtiin mm. seuraavasti: Mielikuvan kehittyvästä ja kasvavasta kaupungista Vireä kaupunki, kehittyvä. Houkuttelee uusia asukkaita Uskoisin, että kiinnostava ja kehittyvä alue, joka on portti Saarijärvellä, joka herättää ohikulkijan etsimään palveluja Positiivisten näkemysten vastapainona muutama vastaaja nosti esille erityisesti ympäristöön liittyviä asioita, joiden parantaminen voisi olla mahdollista kohtuullisen pieninkin panostuksin: 10

11 Etelästä tultaessa alue tosi epäsiisti. Kyltit vinossa, maalaamattomia, epäselviä. Tienvarret hoitamatta Kun viheralueet pidetään kunnossa (hoidetaan hyvin) ja ympäristö siistitään, niin ok Jossain määrin sekavan. Korjautuisi pienen harkituin parannuksin (nop.rajoitus, liikenneympyrät yms.) 3. YRITTÄJIEN PALAUTE VAIHTOEHTOISISTA TIELINJAUKSISTA 3.1. A JA B VAIHTOEHTOJEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Haastatteluissa yrittäjiä pyydettiin kertomaan kahden vaihtoehdon vahvuuksista ja heikkouksista. A vaihtoehdosta (valtatie nykyisellä paikalla) vastaajat mainitsivat 34 vahvuutta ja 35 heikkoutta. B vaihtoehdon (valtatie siirretty radan viereen) osalta määrät olivat 35 ja 28. Kommentit pyrittiin kirjaamaan siinä muodossa kuin ne annettiin ja vastausten luokittelu tehtiin vasta analysointivaiheessa. Osin luokittelu on tulkinnallista, kun asioilla on selkeitä yhtymäkohtia toisiinsa. Luokitellut vastaukset ja mainintojen määrät on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukosta on jätetty pois yksittäisiä erillisiä huomioita. Taulukko 2. A ja B vaihtoehdon vahvuudet ja heikkoudet A VAIHTOEHDON VAHVUUDET B VAIHTOEHDON VAHVUUDET 1. Turvallisuus paranee Sujuva valtatieliikenne 8 2. Liikenneympyröiden toimivuus 7 2. Alue rauhoittuu 3 3. Kevyen liikenteen yhteydet paranevat 4 3. Paikallinen liikenne sujuvaa 3 4. Näkyvyys valtatielle säilyy 5 4. Tontin liittymä ja näkyvyys säilyvät 6 5. Asiakkaiden tavoitettavuus hyvä 4 5. Turvallisuus paranee 6 6. Ratkaisu selkeä 4 7. Tontin sisäinen liikenne paranee 2 8. Liikenneympyrä toimiva 2 A VAIHTOEHDON HEIKKOUDET B VAIHTOEHDON HEIKKOUDET 1. Tonttiliittymät väärällä puolella 6 1. Asiakasvirta ajaa ohi Tonttiliittymät ahtaat 3 2. Kulku valtatielle hankaloituu 3 3. Sekava ratkaisu 4 3. Puuttuu yksi liikenneympyrä 2 4. Asiakaskulku vaikeutuu 3 5. Paavontien sulkeminen 3 6. Tontti kapenee 3 7. Meluhaitat kasvavat 2 8. Vetävätkö liikenneympyrät riittävästi? 4 A vaihtoehdon vahvuudet ovat yrittäjien mielestä erityisesti liikenteen turvallisuuden (11 mainintaa) ja toimivuuden kehittymisessä (yhteensä 11 mainintaa). Jälkimmäisen kohdalla nostettiin esille liikenneympyrät hyvänä ja toimivana ratkaisuna seitsemän kertaa ja kevyen liikenteen parantuminen neljä kertaa. Liikenteen lisäksi toinen selkeä painotus vastauksissa voidaan kiteyttää asiakkaiden tavoittamiseen niin fyysisesti kuin markkinoinnillisesti, minkä siis yritykset kokevat tärkeäksi. Myös B vaihtoehdon vahvuudet liittyvät yrittäjien mielestä vahvasti liikennöintiin, mutta vastausten sisällölliset painotukset hajosivat huomattavasti enemmän kuin A vaihtoehdon kohdalla. Tämä johtunee siitä, että B:ssä valtatieliikenne ja paikallinen liikenne eroavat fyysisesti selkeämmin toisistaan. Valtatieliikenteen sujuvuus nostettiin esiin useimmin. Tähän luokkaan laskettiin mukaan 11

12 myös raskaan liikenteen sujuvuus, joka arvioitiin useissa vastauksissa A vaihtoehtoa paremmaksi. Positiivinen suhtautuminen kertoo samalla siitä, ettei raskas liikenne tuo juurikaan asiakkaita Asemankannaksen palveluyrityksiin. Alueen rauhoittuminen johtuu myös valtatie- ja myös rautatieliikenteen siirtymisestä, vaikka jälkimmäisen osalta siirtymä ei ole kuin muutamia metrejä. Myös paikallisen (asiakas)-liikenteen nähtiin sujuvoituvan ja kokonaisturvallisuuden paranevan. A vaihtoehtoon verrattuna ratkaisu nähtiin myös selkeänä. Valtatie ja paikallisen liikenteen tason lisäksi myös tontin sisäisen liikenteen parantuminen sekä valtatielle suunniteltu liikenneympyrä olisivat kahden vastaajan mielestä vaihtoehdon vahvuuksia. Heikkouksien osalta yrittäjien näkemykset jakautuivat puolestaan A vaihtoehdon osalta enemmän kuin B:n kohdalla. A vaihtoehdon heikkoutena mainittiin useimmin tonttiliittymiä koskevia seikkoja. Liittymien siirtyminen eri puolelle kuin nykyisin koettiin huonona ratkaisuna. Niiden epäiltiin myös olevan ahtaita raskaalle liikenteelle. Varsinkin katsastuskonttorille kulkemisen arveltiin olevan hankalaa. Tämä ongelma saattaa tosin poistua, mikäli raskaan liikenteen kaluston katsastaminen asemalla päättyy. Neljä vastaajaa piti vaihtoehtoa sekavana ja osin siihen liittyen asiakaskulun epäiltiin hankaloituvan. Paavontien sulkeminen mietitytti kolmea vastannutta ja kun suunnitelma kaventaa ST1:n ja sen naapuritontin yritysten piha-aluetta, niin tilan kaventuminen koettiin luonnollisesti heikkoudeksi. Lisääntyvien teiden aiheuttaman meluhaitan uskoi kasvavan kaksi vastaajaa. Neljä haastatelluista nosti esille kysymyksen liikenneympyröiden riittävästä vetämisestä. B vaihtoehdon heikkoutena pidettiin lähes yksinomaan asiakasliikenteen ohikulkua. Yrittäjät epäilevät ohitustien vaikuttavan asiakaskunnan käyttäytymiseen ja asiakkaiden määrän siten laskevan. Erityisesti huoltoasematoiminnalle tielinjauksen epäillään olevan kuolinisku, mutta myös suurempien kaupan yksiköiden ja kahvilan asiakkaiden perille löytäminen epäilyttää. Kolme vastaajaa koki myös omalta tontilta kulun valtatielle muuttuvan hankalammaksi VALTATIELINJAUSTEN VERTAILUA Vaihtoehtojen vahvuuksien ja heikkouksien lisäksi haastateltuja pyydettiin vertailemaan A (valtatie nykyisellä paikalla) ja B (valtatie siirtyy radan viereen) vaihtoehtojen paremmuutta yhdentoista eri asian suhteen. Alla olevassa taulukossa nuo yksitoista kohtaa on tiivistetty viiteen pääluokkaan. Taulukko 3. Vaihtoehtojen A ja B vertailu VE A selkeästi parempi VE A jonkin verran parempi Ei eroa VE B jonkin verran parempi VE B selkeästi parempi Tontille asioimisen sujuvuus ja turvallisuus Vaikutus asiakaspotentiaaliin Aiheuttaa vähemmän kertaluonteisia kuluja / investointeja Paremmat mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseen Parempi Asemankannaksen ja Saarijärven kehittämisen näkökulmasta Yhteensä

13 Kokonaisuutena yrittäjät arvioivat A vaihtoehdon joko selkeästi tai jonkin verran paremmaksi 110 maininnalla, kun puolestaan B vaihtoehto mainittiin 40 kertaa paremmaksi jonkin osakokonaisuuden kohdalla. Tontille asioimisen sujuvuus ja turvallisuus oli ainoa, jossa B vaihtoehto sai useammin maininnan parempana. Sen sijaan erityisesti asiakaspotentiaalivaikutuksiltaan A vaihtoehtoa pidettiin selkeästi parempana. Samoin A:n uskottiin olevan parempi Asemankannaksen ja koko Saarijärven kehittämisen näkökulmasta. Myös liiketoiminnan kehittämiselle A vaihtoehdon uskotaan tarjoavan paremmat mahdollisuudet. Kertaluonteisten kulujen osalta vaihtoehdoissa ei ole suurta eroa. Molemmat ratkaisut muuttaisivat nykyistä tilannetta teiden väliin jäävien yritysten kohdalla. Niiden julkisivut olisivat jatkossa molemmille puolille. Valtatien siirtämisen myötä osa yrittäjistä pohti haastatteluissa opastekylttejä ja piti niiden saamista tarpeellisena. Useimmille teiden varsilla sijaitseville yrityksille molemmista vaihtoehdoista aiheutuu kertaluonteisia kustannuksia ja osalle myös uudelleen järjestelyjä pihan osalta. Vastaava tulos vaihtoehtojen paremmuudesta saatiin kyselyssä, jossa pyydettiin yksinkertaisesti kertomaan, kumpi vaihtoehdoista on parempi ja perustelemaan vastaus. Yhtenä vastausvaihtoehtona tarjottiin myös mahdollisuutta arvioida molemmat vaihtoehdot yhtä hyviksi / huonoiksi. Kaikkiaan 25 vastaajasta yksitoista säilyttäisi tien nykyisellä paikallaan. Vaihtoehdon B kannalla oli kuusi vastanneista ja kahdeksan piti ratkaisuja joko yhtä hyvinä tai huonoina. Perusteluissa osa A vaihtoehtoa parempina pitäneistä toivoi siihenkin kuitenkin parannuksia: A parempi, kunhan liittymät nykyisillä paikoillaan levennetyillä sisäänajokaistoilla. Asiakkaat ajavat muuten yrityksemme ja koko Saarijärven ohi, jolloin meille jää jäljelle vain taantuva kylä A-vaihtoehto muutoksin Kumpikaan ei ole oikein hyvä. Tarvitaan vaihtoehto C Valtatie 13 säilyminen nykyisellä paikallaan on edullisin vaihtoehto. Rakennetaan tarpeelliset kiertoliittymät helpottamaan liikenteen sujuvuutta ja parantamaan liikenneturvallisuutta Muuten A vaihtoehdon valinneet painottivat tien nykyisellä paikallaan säilyttämistä, jonka uskotaan olevan parempi yrityksen kehittämisen näkökulmasta: Tällä vaihtoehdolla säilytetään mahdollisuus nykyisten toimintojen ja palvelujen säilymiseen alueella. Myös uusien investointien ja niiden kehittäminen pääsee käyntiin, kun päätös tielinjauksesta saadaan aikaan ja sen säilymisestä nykyisellä paikalla Kiertoliittymin varustettuna ve A palvelee alueen yritystoimintaa ja edesauttaa myös ohikulkijoiden pysähtymistä kauppoihin. Uusi tielinjaus vie asiakkaat alueelta. Vaihtoehto A on myös turvallinen, kuten B:kin on B vaihtoehdon paremmuudesta esitettiin perusteluja vähemmän ja ne keskittyivät etupäässä oman yksittäisen yrityksen näkökulmaan: Jos kiinni laitettu liittymä avataan, niin b vaihtoehto Kulkuyhteys lämpölaitokselle helpompi Myös yhtä hyväksi tai huonoksi vaihtoehdon maininneista vain osa perusteli mielipiteensä. Yhtä huonoiksi vaihtoehdot merkinneistä toinen arveli vaikutukset sattumanvaraisiksi, mutta kuitenkin etupäässä nykytilannetta huonontaviksi, kun taas toinen vastaaja arvioi molempien vaihtoehtojen näivettävän huoltamotoiminnan. Positiivisesti vaihtoehdot näkevä arvioi vaikutuksia: 13 -tien ruuhka vähenisi. Liikenne joustavaksi, tie olisi turvallisempi 13

14 Kyselystä ja haastattelusta saatu palaute kertoo, että yrittäjät näkevät vaihtoehdon A (tie säilyy nykyisellä paikalla) parempana ratkaisuna. Tien radan viereen siirtämisen suurimmat pelot liittyvät asiakkaiden vähenemiseen ja osin myös asiakaspotentiaalin kehittymiseen tulevaisuudessa. Tässä suhteessa A vaihtoehto tarjoaa turvallisen ratkaisun. 4. VAIKUTUKSET YRITTÄJYYTEEN Tielinjauksen vaikutuksia yrittäjyyteen voidaan arvioida monesta eri näkökulmasta. Arviointia aloitettaessa oli olemassa tietty runko, jonka mukaan tarkasteltaisiin myös tielinjausvaihtoehtojen vaikutuksia yrittäjyyteen. Prosessin edetessä yrittäjyyden vaikutusten arvioinnin näkökulmat muotoutuivat. Seuraavaksi tarkastellaan tielinjauksen vaikutuksia yrittäjyyteen keskittyen nimenomaan linjausvaihtoehtojen kipupisteisiin yrittäjyyden edistämisen näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa tienlinjausvaihtoehtojen yritysten toimintaympäristöön aiheuttamia muutoksia VAIHTOEHTOJEN A JA B VAIKUTUKSET A (valtatie säilyy paikallaan) ja B (valtatie siirtyy radan varteen) vaihtoehtojen merkitystä yrittäjyyteen arvioitiin osin jo A-Insinöörien laatimassa esiselvityksessä. Selkeimmin esiselvityksen monipuolisista vaikutusarvioista yrityselämään liittyviä olivat maankäyttöosiossa pohditut a) palvelut (koko kaupunkialue ja kaikki palvelumuodot, erityiskysymyksenä Asemankannaksen kaupallinen alue) ja b) yritys- ja elinkeinoalueet. A-Insinöörien näkemys mainittuihin asioihin on koottu alla olevaan taulukkoon. Arvioinnissa käytetty arvosteluasteikko oli viisitasoinen: Erittäin kielteinen vaikutus, kielteinen vaikutus, ei vaikutusta, myönteinen vaikutus tai erittäin myönteinen vaikutus. Taulukko 4. A-Insinöörien esiselityksen arviointeja vaihtoehtojen yritysvaikutuksista VAIHTOEHTO A VAIHTOEHTO B PALVELUT: Myönteistä: Liikenneyhteyksien selkiytyessä monien palveluiden saavutettavuus kaupunginosasta toiseen paranee liikenteellisesti Erittäin myönteistä: Liikenneyhteyksien selkiytyessä ja sujuvoituessa monien palveluiden saavutettavuus paranee YRITYS- JA ELINKEINOALUEET: Kielteistä: Asemankannaksen kaupalliselle alueelle saavutaan enimmäkseen radan puolelta ja nykytilanteeseen nähden takaperoisesti, mikä vaatii muutoksia tonttijärjestelyihin ja ehkä liikerakennuksiinkin Myönteistä: Työpaikka-alueiden liikenneyhteydet selkiytyvät ja paranevat jonkin verran, yhteys valtakunnan verkkoon paranee huomattavasti Erittäin myönteistä: Asemankannaksen kaupallinen alue voi kehittyä nykyisistä lähtökohdistaan, rinnakkaiskadusta voidaan kehittää kaupunkimainen kauppakatu, Kunniavuoren kortteleita voidaan tarvittaessa vaiheittain kehittää kaupallisten palvelujen suuntaan osana laajempaa kokonaisuutta Myönteistä: Työpaikkaalueiden liikenneyhteydet selkiytyvät ja paranevat jonkin verran, yhteys valtakunnan tieverkkoon paranee 14

15 Myönteistä: Parantaa Asemankannaksen kaupallisten toimintojen menestymisen mahdollisuuksia Myönteistä: Asemankannaksen pohjoisranta voi soveltua kehitettäväksi matkailuelinkeinojen sekä sitä tukevien virkistyspalveluiden tai muiden toimintojen vyöhykkeenä Erittäin myönteistä: Parantaa huomattavasti Asemankannaksen kaupallisten toimintojen menestymisen mahdollisuuksia keskustan laajentumisvyöhykkeenä Myönteistä: Asemankannaksen pohjoisranta voi soveltua kehitettäväksi matkailuelinkeinojen sekä sitä tukevien virkistyspalveluiden tai muiden toimintojen vyöhykkeenä A-Insinöörien arvioinnissa korostuu kaupungin näkeminen itsenäisenä kokonaisuutena, eikä sitä arvioida esim. osana seutukuntaa tai maakuntaa. Näkökulma sopii parhaimmin yrityksiin, joiden asiakkaat ja markkinat tulevat kotikunnasta, mutta suurelle osalle Asemankannaksen yrityksiä Saarijärven asiakaspotentiaali ei yksistään riitä tai markkinat ovat jopa kokonaisuudessaan muualla. Yrityksillä, joiden markkinat sijaitsevat kauempana, paikallisen tielinjauksen merkitys on pääsääntöisesti kohtuullisen pieni, kunhan muutoksilla ei nykytilannetta heikennetä. Sen sijaan myös kaupungin ulkopuolelta asiakaskuntaa hakevien yritysten kohdalla tielinjaus on merkittävä ja yrityksen kasvu saattaa, mikäli ennusteet laskevasta väestökehityksestä pitävät paikkaansa, olla hyvinkin pitkälti riippuvainen asiakaskunnan laajentumisesta nimenomaan ulkopaikkakuntalaisilla. Siksi seuraavassa nostetaan esille A-Insinöörien esiselvityksessä esille tuomien arvioiden lisäksi myös YRVA:n laadinnan yhteydessä yrityksiltä saatuja näkemyksiä ja niiden pohjalta johdettuja huomioita. 1) Kuten edellä mainittiin, vaihtoehtojen vaikutukset ja tien merkitys ylipäänsä ovat erilaiset eri yrityksille. Yksi merkittävimmin liikenneyhteyksistä riippuvaisia aloja on kauppa. Kaupan alan sisälläkin on löydettävissä erovaisuuksia ja esim. eri alueiden vertaaminen keskenään saattaa antaa vääristyneen kuvan tielinjauksen vaikutuksesta. Maaseutukaupungin kilpailutilanne ja toimintaympäristö eivät ole suoraan verrannollisia esim. verrata maakuntakeskus Jyväskylän tilanteeseen. Jyväskylässä kauppakeskittymät eivät ole samalla tavoin riippuvaisia tielinjauksesta, koska kaupunki itsessään muodostaa suuren kysyntäpotentiaalin. Lisäksi isot kauppakeskittymät imevät itsessään kuluttajien euroja myös maakunnan reuna-alueilta. Kauppakeskukset useine kauppavaihtoehtoineen ovat ne, joihin lähdetään. Asiakkaat menevät esim. Palokankeskukseen tai Kirriin eivätkä yksittäiseen kauppaan, kuten Saarijärvellä. Kun liikkuminen tapahtuu Jyväskylän esimerkkien tavoin kauppa-alueen sisällä kaupasta toiseen, on valtatien linjauksella erilainen merkitys kuin Saarijärvellä. Kaupan alan toimijoiden huomioiminen on Saarijärvelle erityisen tärkeää, koska kaupungin päivittäistavaroiden myynti on pienempää kuin alueen ostovoima. Tehdyssä selvityksessä (Saarijärven kaupunki vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten arviointi 2007) todettiin, että koko Saarijärven alueen ostovoiman siirtymä on negatiivista, joten ostovoimaa siirtyy kaupungin ulkopuolelle. Tällaisia ostovoimaa imeviä keskuksia ovat erityisesti Jyväskylässä Palokankeskuksen / Kirrin kauppakeskittymät. Selvityksen tarkasteluvuosi on 2005, jonka jälkeen em. keskittymien vetovoima on entisestään kasvanut uusien kauppojen suuryksiköiden myötä. Toisaalta myös 15

16 Saarijärvellä tarjonta on kyseisen vuoden jälkeen kasvanut Asemankannaksen Halpa-Hallin ja keskustaan tulleen K-Supermarketin myötä, mikä lienee parantanut Saarijärven kilpailukykyä ostovoimasta. Ostovoiman kaupungissa pitämisen lisäksi on huomioitava, että Saarijärvenkin palveluyrityksistä moni on sen kokoinen, että niiden kehittäminen edellyttää asiakkaita myös muualta kuin kaupungista. Tielinjausta pohdittaessa ostovoiman siirtymisen mahdollisuus on syytä ottaa vakavasti ja sitä kautta monien yrittäjien esiin nostama pelko asiakasvirran ohi kulkemisesta on koko kunnan talouden kannalta merkityksellinen. 2) Kaupan lisäksi toinen, tai tässä tapauksessa yhtä yksikköä koskeva huomio on huoltoasematoiminta. ST1 sijaitsee ranta-alueella, joka on molemmissa vaihtoehdoissa hankalimmassa paikassa. Varsinkin B vaihtoehto (valtatie siirtyy radan varteen) on voimakkaasti valtatieliikenteessä sidoksissa olevalle huoltamotoiminnalle huono ratkaisu. Vaihtoehdon A (valtatie säilyy nykyisellä paikalla) osalta on myös huomattava, että se ST1:n lisäksi kaventaa monen samassa ja naapurikiinteistössä olevan yrityksen piha-alueita, joten sitä kautta vaikutukset toimintaedellytyksiin heikkenevät muillakin kuin huoltamolla. Kumman tahansa vaihtoehdon toteutuessa ehdotetussa luonnosmuodossa, on varauduttava siihen, että kyseisillä tonteilla ei vuosien myötä enää ole yrityksiä vaan ne ovat muunlaisessa käytössä. Tällä hetkellä kumpikaan suunnitelmista ei myöskään tarjoa yksiselitteisen houkuttelevaa vaihtoehtoista paikkaa toiminnalle. Tämä seikka ja sen vaikutukset on huomioitava yleiskaavatyössä. Jos tielinjausratkaisu tehdään puhtaasti kahden esille olleen vaihtoehdon pohjalta, saattaa toiminnallisesti parempi ratkaisu olla alueen kaavoittaminen asumiskäyttöön. Valinnan vastapainona on siis kuitenkin usean toimivan yrityksen tulevaisuus. 3) Asemankannaksen kuin A-Insinöörien esiselvityksessä yrittäjistä pääosa koki vaihtoehdon A (valtatie säilyy nykyisellä paikalla) olevan toimivampi Asemankannaksen ja kaupungin keskustan toiminnallisuuden kehittämisessä. Tältä osin YRVA raportin tekijä ei voi varauksetta yhtyä yrittäjien näkökulmaan, sillä valtatien siirtäminen ja nykyisen muuttaminen paikallisliikenteen tieksi muokkaisi eittämättä aluetta leimallisemmin osaksi kaupungin keskustaa. Valtatien radan viereen siirtämisen myötä Asemankannaksesta tulisi siinä mielessä samantyyppinen kuin keskustasta, että valtatie kulkee alueen ulkoreunaa pitkin ja paikallinen liikenne kulkee keskustan ja Asemankannaksen välillä Paavontietä ja sen jatkoa pitkin muodostaen selkeän liikenteellisen keskuskadun. Toiminnallisesti valtatien siirtyminen radan varteen tiivistäisi Asemankannaksen ja keskustan yhteyttä. Tämän kehityskulun vaikutukset yrityselämään eivät kuitenkaan ole yksiselitteiset tai suoraan ennustettavissa olevat. Todennäköistä kuitenkin on, että paikallisliikenteen yhteyksien parantuessa asiakasliikenne keskustasta Asemankannakselle kasvaisi. Tämä tukisi Asemankannaksen kehittymistä. Toisaalta kun kaupungin sisäinen asiakasmäärä ei kasva, niin kehittymisen painopiste siirtyisi sitä myötä keskustasta Asemankannaksen suuntaan. Mielenkiintoisen, mutta myös vaikeasti ennakoitavan ulottuvuuden tähän kehitykseen tuo väestön ikääntyminen, jonka seurauksena yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa Saarijärvellä voimakkaasti. Tämän väestön liikkumisen tavat vaikuttavat voimakkaasti palvelutarpeisiin ja palveluiden sijoittumiseen. 4) Vaikka alueen yhtenäisyys lisääntyisi, ei molemmissa vaihtoehdoissa esitettyä Paavontien valtatieyhteyden sulkemisen vaikutuksia ole arvioitu. Yritysvaikutuksiltaan sulkeminen heijastuu suoraan ns. Sillankorvan kiinteistöön, joka jää molemmissa vaihtoehdoissa syrjään valtatiestä. Muita vaikutuksia pohdittiin 11. elokuuta pidetyssä Saarijärven keskustan palveluyrittäjien 16

17 kokouksessa. Keskustelujen pohjalta keskustan palveluyrittäjät esittivät yleisenä kantanaan jos liittymiä keskustaan pitää vähentää Nahkurintien liittymän sulkemista ja Paavontien liittymän säilyttämistä. Tämä muutostoive koskee luonnollisesti molempia vaihtoehtoja. Paavontien valtatieyhteyden sulkemista mietittäessä on huomioitava, ettei Nahkurintieltä ole tällä hetkellä näkymää esim. keskustan ruoka- ja päivittäistavarakauppoihin ja hyvin vähäisessä määrin muihinkaan palveluihin. Tilanne ei tältä osin eroa Paavontien tilanteesta, eikä muutoksella siten ole keskustan palveluliikkeiden valtatienäkymään muutosta. Keskustan liikennetilanteeseen Paavontien sulkeminen vaikuttaa. Yleiskaavaprosessin edetessä on mm. pohdittava Kauppakadun liikenteen kasvun seuraukset, jos kulku valtatielle tapahtuu jatkossa Nahkurintien kautta. Esimerkiksi Kauppakadulta käännyttäessä vasemmalle Nahkurintielle joutuu jo nykyisin odottamaan suoraan ajavia, joten liikenteen lisääntyminen saattaa tuoda muutoksia keskustan risteyksiin. Nahkurintien kauneusarvo joka toki on katsojan silmissä ei nykyisellään vedä vertoja Paavontielle, joka erityisestä Palavasalmen kohdalla avaa kauniin järvinäkymän sillan molemmin puolin. Myös kirkko ja sen ympäristö avautuvat tätä kautta kulkijalle hyvin. 5) Vaihtoehtojen alueellisia vaikutuksia pohdittaessa Kunniavuoren yrityksille suora yhteys ns. Pajulammen liikenneympyrään on selkeä parannus nykytilanteeseen verrattuna. Uusi tieyhteys antaisi uusia mahdollisuuksia yrittäjyyden kehittämiseen Kunniavuorentiellä ja sen läheisyydessä. B vaihtoehto (valtatie siirretty radan viereen) rajaa kuitenkin potentiaalisia yrityksiä jonkin verran enemmän, sillä merkittävästi valtatieliikenteestä asiakkaita saavia yrityksiä ei alueelle voi sijoittua. Rohkeasti kasvua tavoitteleva kaavoitus tähtäisi alueen osalta hyvin pitkälti palveluja tarjoaviin yrityksiin, mikä tarkoittaisi alueella toimivan teollisuuden sijoittumista kauemmaksi keskustasta. 6) Vaikutukset Sara-ahoon ja Kolkanlahteen voidaan arvioida kohtuullisen vähäisiksi. Arviota tukee se, että YRVA:ssa mukana olleet Sara-ahossa sijaitsevat yritykset pitivät vaihtoehtojen eroja pieninä. Tätä selittänee se, että teollisuusalueen liikennejärjestelyt eivät vaihtoehdoissa käytännössä juurikaan eroa toisistaan. Molemmissa parantuvat kevyen liikenteen väylät ja liikenneympyrä parantavat turvallisuutta. Alueelta Jyväskylään suuntautuva raskas liikenne joutuu molemmissa vaihtoehdoissa nousemaan kohtuullisen jyrkkää mäkeä, mikä saattaa hidastaa liikennettä. Muuten alueen yrityksissä ei ole juurikaan päivittäistä asiakasliikennettä, joten toiminta ei ole niin sidoksissa liikennejärjestelyihin kuin Asemankannaksen palveluyrityksissä. Kolkanlahti on selkeästi YRVA alueen ulkopuolella, joten suorat vaikutukset jäävät eri vaihtoehdoissa pieniksi. 7) Raskaalle liikenteelle vaihtoehto B (valtatie siirretty radan varteen) tarjoaa sujuvamman kulun. Vaihtoehto A:ssa (valtatie nykyisellä paikalla) Pajulammen liikenneympyrä pysäyttää raskaan liikenteen vauhdin ja Jyväskylän suuntaan kuljettaessa matka jatkuu ylämäkeen, mikä erityisesti talvella saattaa aiheuttaa ongelmia. Radan varressa valtatiellä ei vastaavaa hidastetta olisi ONGELMAKOHTIEN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Yrityksiltä kyselyissä ja haastatteluissa saadun palautteen pohjalta prosessin aikana laadittiin vaihtoehtoisia malleja, joilla voitaisiin yritysten näkökulmasta parantaa kahta tielinjausluonnosta. Parannusvaihtoehdoista keskusteltiin 16.8 yleisessä tiedotus- ja keskusteluillassa, jossa oli yrittäjien ja virkamiesten lisäksi mukana A-Insinöörien liikennesuunnittelija. Tehdyt parannusehdotukset A ja B vaihtoehdon osalta perustuivat siis yritysten näkemyksiin. Lisäksi arvioinnin laatija oli tehnyt tilaisuuteen ehdotuksen, jossa yhdistettiin A ja B vaihtoehdot. Parannusehdotukset on esitetty karttamuodossa liitteinä 7-9. Yrittäjien kanssa keskusteltaessa esille nostettiin usein myös näkemys siitä, että nykytilannetta parannettaisiin pienin muutoksin. Nämä näkemykset olisivat 17

18 toteutukseltaan lähinnä A-Insinöörien esiselvityksessä riittämättömäksi havaittua 0+ vaihtoehtoa, joten sitä ei tässä yhteydessä käsitellä. Asemankannaksen yrittäjät pitivät vaihtoehtoa A (valtatie nykyisellä paikalla) yritysten näkökulmasta parempana, mutta se sai kuten aiemmin tuotiin esille vastauksissa useita varauksia. Kun siihen pyydettiin parannusehdotuksia, niin saadut vastaukset olivat pitkälti sidoksissa vastanneen yrityksen sijaintiin. Parannusten osalta ehdotuksia tehtiin erityisesti ympyröiden sijoittelussa, mutta kokonaisuuden näkökulmasta pienet muutokset niiden sijoittelussa eivät juuri muuttaisi tilannetta vaan parantaisivat tietyn yrityksen tai yritysryppään edellytyksiä. Vaihtoehtoisia ympyröiden sijoituspaikkoja on esitetty liitteessä 7. Sen sijaan B vaihtoehdosta (valtatie siirretään radan viereen) löytyi selkeä keino parantaa sen toimivuutta alueen yritysten näkökulmasta. Tämä parannus, jota voitaisiin nimittää vaihtoehdoksi B+, tarkoittaisi tien siirtämistä vaihtoehdossa B esitetyn mallin mukaisesti radan varteen, mutta tielle sijoitettaisiin kaksi liikenneympyrää, joista toinen sijoittuisi Tikkukujan päähän vastapäätä suunnitteilla olevaa ns. Pajulammen liikenneympyrää. Toinen ympyrä sijaitsisi Ale-Makasiinin ja Agrimarketin välisellä alueella. Tällöin liikenneympyrät sijaitsivat alueen suurimpien kauppojen läheisyydessä ja Tikkujan päässä oleva ympyrä tukisi myös alueen laajentamista Jyväskylän suuntaan. Mikäli kolmas ympyrä olisi mahdollinen, niin luonnokseen esitetty Myllymäentietä vastapäätä oleva ympyrä säilytettäisiin. Muussa tapauksessa siitä luovuttaisiin. B+ vaihtoehto helpottaisi valtatieltä Asemankannakselle poikkeavien asiakkaiden kulkemista ja ympyröiden sijoittaminen alueen merkittävimpien kaupallisten toimijoiden läheisyyteen tukisi myös niiden toimintaa. Tikkutien päässä oleva ympyrä parantaisi Pajulammen liittymän itäpuolelle mahdollisesti sijoittuvien yritysten liikenneyhteyksiä ja toimintaedellytyksiä järjestetyssä tiedotus- ja keskusteluillassa A-Insinöörien tiesuunnittelija piti mallin ongelmana kahden liikenneympyrän mahduttamista niille suunnitelluille paikoille. Hän epäili myös Tiepiirin kantaa kahteen ympyrään. Vaihtoehto B + on esitelty liitteessä 8. A ja B vaihtoehdon yhdistelmässä valtatien linjaus kulkisi Myllymäentien risteykseen vaihtoehdon A mukaisesti ja kääntyisi sitten Paskolammen ja Kehälammen välistä radan varteen. Pajulammen ja Myllymäen tien risteyksen lisäksi valtatielle sijoitettaisiin kolmas liikenneympyrä Ale-Makasiinin ja Agrimarketin väliin. Yritysten näkökulmasta malli olisi ainoa esitetty, joka säilyttäisi nykyisen huoltamon ja ko. alueen toimintaedellytykset nykyisellä tasolla. Lisäksi kaupallisten yritysten toimintaedellytykset säilyisivät ja paikallinen liikenne pystyttäisiin erottamaan seudullisesta ja valtakunnallisesta liikenteestä Pajulammen tieympyrään saakka. Liikenteellisesti jyrkähköjä mutkia sisältävä tie olisi haasteellinen, minkä myös liikenneinsinööri toi esille 16.8 pidetyssä tiedotus- ja keskusteluillassa. Muita haasteita olisivat paikallisliikenteen erottaminen valtatieliikenteestä Pajulammen liittymästä itään päin menevällä osalla ja mallissa valtatielle sijoittuvat kolme liikenneympyrää, joiden määrän hän arvioi Tiepiirille liian suureksi. Vaihtoehto on esitelty liitteessä 9. 18

19 5. LOPPUPÄÄTELMIÄ YRVA tehtiin kesäloma pois lukien reilun kahden kuukauden aikana osa-aikaisella työpanoksella. Aikataulu mahdollisti yritysten laajan kuulemisen ja sen perusteella tehtyjen analyysien tekemisen. Tässäkin muodossa toteutus on laajempi ja perusteellisempi kuin yleisesti käytettävät tavat kunnissa. Tämä raportti ei kuitenkaan ole tutkimus. Syvällinen tielinjausvaihtoehtojen vaikutusten arviointi edellyttäisi pitkäaikaista tutkimusta, jossa huomioitaisiin esim. asiakasnäkökulma haastattelemalla asiakkaita, tekemällä seurantaa valtatieltä satunnaisesti alueen yrityksissä poikkeavista asiakkaista ja selvittämällä laajasti vastaavantyyppisten, jo toteutettujen tielinjausten seurauksia. Em. tyyppisen tutkimuksen tekeminen vaatii kuitenkin aikaa ja resursseja aivan toisessa mittakaavassa, kuin nyt oli mahdollista. Tuolloin ei myöskään enää tehdä yritysvaikutusten arviointia ainakaan siinä mielessä, miten se laajemmin ymmärretään. Yrityselämän ja sen kehityksen näkökulmasta keskeistä linjauksesta riippumatta on ratkaisun saaminen asialle. Olipa se mikä tahansa, niin sen myötä yritykset voisivat toimintaansa suunnitella. Ratkaisun ohella toinen keskeinen asia on aikataulu. Ilman aikataulua suunnitelman etenemisen odottelu vaikeuttaa huomattavasti investointien tekemistä ja todennäköisesti uusien yritysten alueelle saamista. Suurella osalla Asemankannaksen yrityksiä asiakaskunta kulkee valtatietä pitkin ja tien merkitys on siten suuri. Jos ja kun yleiskaavasta päätettäessä valinta tehdään puhtaasti kahdesta YRVA prosessissakin esillä olleesta vaihtoehdosta, on kysymys myös tietynlaisesta arvovalinnasta: panostetaanko ohittavan liikenteen sujuvuuteen vai valitaanko yrityksille liiketoiminnallisesti turvallinen ratkaisu. Valtatietä 13 kulkevan valtakunnallisen liikenteen sujuvuuden osalta on myös huomattava, että nyt käsillä oleva tielinjaus koskee vain parin kilometrin mittaista osuutta. Huomattavasti suurempi vaikutus erityisesti henkilöliikenteelle on sillä, että valtatien yleinen nopeusrajoitus pudotettiin pari vuotta sitten aiemmin useassa kohdassa sallitusta 100 km/h:sta 80 km/h nopeuteen. Toki myös tämä ratkaisu paransi valtatien kokonaisturvallisuutta. Molemmat vaihtoehdot parantavat liikenneturvallisuutta, jota myös alueen yritykset pitävät puutteellisena ja yritystoiminnan kehittämisen kannalta ongelmana. Erityisesti kevyen liikenteen väylät paranisivat molemmissa vaihtoehdoissa merkittävästi. Paikallisliikenteen erottaminen seudullisesta ja valtakunnallisesta liikenteestä helpottaisi keskustan ja Asemankannaksen välistä kulkemista ja yhdistää nämä kaksi aluetta tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Tätä yhteyttä palvelisi myös Paavontien valtatieliittymän sulkeminen. Liikenneturvallisuutta lukuun ottamatta edelliset seikat eivät kuitenkaan ole välttämättä yrityselämän odotuksia palvelevia. Nykyisten yritysten päivittäisen toiminnan ja tonteille kulkemisen näkökulmasta kumpikin vaihtoehdoista heikentää osin tilannetta. Joko pihaliittymät siirtyvät osalla yrityksiä takaperoisiksi tai sitten etäisyys valtatielle kasvaa huomattavasti. Tällä hetkellä keskeisimmät Asemankannaksen kaupalliset toimijat ovat kooltaan sitä luokkaa, että niiden toiminta edellyttää myös Saarijärven ulkopuolista kysyntää. Siksi molempien, ja erityisesti B vaihtoehdon, parantama paikallisen liikenteen yhteys yrityksiin ei välttämättä ole riittävä kompensaatio. Vaihtoehto ei kasvata saarijärveläisten ostovoimaa, mutta ostoeurot saattavat siirtyä keskustasta Asemankannakselle. Tielinjausvaihtoehdoista tehdyissä laskelmissa on arvioitu lisärakentamisen mahdollisuuksia A ja B vaihtoehdossa. Molemmat tarjoavat laskelmien mukaan yritystoiminnan laajennusmahdollisuuksia. Tässä suhteessa B vaihtoehto on A-Insinöörien laskelmien mukaan huomattavasti enemmän mahdollisuuksia tarjoava. Tulevaisuutta pohdittaessa ei voi sulkea silmiään nykyhetkeltä ja lähteä suunnittelemaan uudistuksia puhtaasti alueelle mahdollisesti sijoittuvien uusien yritysten varaan. 19

20 Lisärakentamisen toteutuminen ja sitä kautta yritystoiminnan laajentuminen alueella riippuu viime kädessä kysynnän kasvusta. Sujuvampi kaupungin läpiajaminen eittämättä vähentää myös alueella pysähtyvää seudullista ja valtakunnallista liikennettä, joten etenkään vaihtoehto B ei tue kysynnän kasvua. Alueella toimivat yritykset pitivät varauksin A vaihtoehtoa parempana. Jos kuitenkin halutaan hakea alueen yrityksille parasta ratkaisua, olisi luonnosten kehittelyä jatkettava ja hyödynnettävä jatkotyöstämisessä yritysten esille nostamia ehdotuksia. Yritysnäkökulmasta onkin hankala suositella kumpaakaan luonnosvaihtoehtoa toteutettavaksi nykymuodossaan. 6. AJATUKSIA YRITYSARVIOINNIN LAATIMISESTA SAARIJÄRVELLÄ 6.1. YRVAN KÄYTTÖÖNOTTO YRVA:n laadintaa aloitettaessa sen valmistumista seuranneessa ohjausryhmässä keskusteltiin siitä, että työn edetessä voitaisiin mahdollisesti pohtia keinoja arvioinnin vakiinnuttamisesta laajempaan käyttöön Saarijärven päätöksenteossa. Asiasta päättäminen on luonnollisesti luottamusmiesten tehtävä, mutta tässä yhteydessä tuodaan kuitenkin tuoda esille muutamia huomioita YRVA:aan liittyen. Kun YRVA:aa pohditaan laajemmin, voidaan se nähdä osana kuntien roolien muuttumista palveluiden tuottajasta niiden tarjoajaksi. Roolin muuttumisen myötä kunnat toimivat yhä enemmän yhteistyössä paikallisten ja muiden yritysten kanssa. Muutos haastaa myös kuntapäättäjät edellyttämällä entistä enemmän elinkeinopoliittista osaamista. Samalla kunnassa tehtävillä päätöksillä vaikutetaan entistä enemmän kunnan kilpailukykyyn, joka on sidoksissa kunnassa toimivien yritysten menestymiseen. Kehitystrendi on samantyyppinen kuin valtiolla on ollut aluepolitiikassa. Viime vuosituhannen lopulla alkanut kehityskulku on johtanut siihen, että aiemman maan alueellista kehitystä tasapainottavan roolin sijaan valtiovallan keskeiseksi rooliksi on noussut maan kilpailukyvyn parantaminen. Osittain samanlaiseen suuntaan on kunnissa kuljettu ja tällöin yhä keskeisempään rooliin tulee elinkeinoelämän edellytysten ja mahdollisuuksien luominen sekä turvaaminen. Yritysvaikutusten arvioinnin yksi keskeinen merkitys onkin lisätä niin virkamiesten kuin luottamushenkilöiden tietoa tässä tilanteessa. Yritysvaikutusten arviointi on viime vuosina yleistynyt kunnissa osana päätöksentekoa. Keski- Suomessa Karstula on toiminut asiassa edelläkävijänä, jota on seurannut mm. Jyväskylä. Keskisuomalaisista kunnista ainakin Hankasalmi on ottamassa yritysvaikutusten arvioinnin aktiivisesti käyttöön. Kunnissa, joissa YRVA on osa päätöksentekoa, koko arvioinnin peruslähtökohtana on halu tunnistaa ja tunnustaa päätösten vaikutukset paikalliseen yrityselämään. Yritysvaikutusten arviointia voidaan ja toteutetaankin eriasteisina. Kevyimmillään arviointia tehdään päätösten jälkeen, mutta tavoitteellinen arviointi on nimenomaan etukäteen tapahtuvaa. Jos arviointi on päätetty ottaa käyttöön, on seuraavaksi määriteltävä kriteerit, jolloin arviointi laaditaan. Tämän jälkeen arvioinnin tekemiseen on jo nykyisin useita erilaisia tapoja. Arvioinnin voi tehdä yksittäinen virkamies, joka arvioi, onko päätöksellä vaikutuksia yrityksiin. Astetta pidemmälle mennään jo, kun virkamies arvioi samassa yhteydessä vaikutusten sisältöä ja laajuutta. Vastaavaa arviointia voidaan luonnollisesti tehdä myös erilaisissa ryhmissä, jolloin näkemys asiasta monipuolistuu. Arviointiryhmänä voi olla esim. kaupungin/kunnan johtoryhmä tai virka- ja luottamusmiehistä muodostettu erillinen arviointiryhmä. Arvioinnin voivat tehdä myös yrittäjät itse, kuten Jyväskylässä tapahtuu kaavoituksen osalta. Tässäkin tapauksessa kuitenkin pyyntö arvioinnista täytyy tulla kunnasta. Lisäksi on myös mahdollinen tämän arvioinnin laatimisessa 20

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kt 43 liittymätarkastelu

Kt 43 liittymätarkastelu S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Kt 43 liittymätarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28071 Raportti 1 (9) Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014 LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Yleisötilaisuus 18.3.2015

Yleisötilaisuus 18.3.2015 Yleisötilaisuus 18.3.2015 Suunnittelualue Hakametsän yleissuunnitelma Maankäytön kehityskuvat Suunnittelutyön ensimmäinen vaihe Analyysi alueen heikkouksista ja vahvuuksista Asukaskyselyiden huomioiminen

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä

Lisätiedot

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU MUISTIO 30.11.2010 1-1 Päivämäärä 30/11/2010 Laatija Čapek Karel, Nyberg Johanna Tarkastaja Hyväksyjä SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Kuusamon alueen yrityspotentiaalikartoitus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki 3.9.2015. Mikko Leinonen

Kuusamon alueen yrityspotentiaalikartoitus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki 3.9.2015. Mikko Leinonen Kuusamon alueen yrityspotentiaalikartoitus 2015 Naturpolis Oy / Kuusamon kaupunki 3.9.2015 Mikko Leinonen 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Pirilän Kukkatalo Oy:n liiketoiminnan alueella Kerttulan kaupunginosassa

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava Vesilahti, Suomelan asemakaava Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012 Selostus 10.5.2012 JOHDANTO Selvityksessä tutkittiin maisemallisesta

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

Selvityksen tilanne jäljellä olevat asiat:

Selvityksen tilanne jäljellä olevat asiat: Selvityksen tilanne jäljellä olevat asiat: Jäljellä on vaihtoehdot 5 ja 1 Kaavaluonnosten liikenteellinen arviointi Vaiheittain rakentamisen tarkentaminen, mm. liittymien toimivuustarkastelut vielä tarkennettava

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot