Kotitilalta4/2012. Rehuanalyysi ohjaa kannattavaan ruokintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta4/2012. Rehuanalyysi ohjaa kannattavaan ruokintaan"

Transkriptio

1 Kotitilalta4/2012 HK Agri yhdistää viljan myyjän ja ostajan s Rotukarjaketju alkaa vahvasta vasikasta s. 31 Rehuanalyysi ohjaa kannattavaan ruokintaan s. 6 7

2 pääkirjoitus Parhailla toimintamalleilla kannattavuutta Vielä alkukesästä Yhdysvaltojen maatalousviranomaiset ennustivat historian kovinta maissisatoa. Tulikin historian suurin kuivuus. Satoennusteen pienennyttyä taas heinäkuussa syöksyivät maailmanmarkkinahinnat nousuun. Hintapainetta ei helpota se, että maissi on vallannut pinta-alaa soijalta, jonka viljelyala oli pienin viimeiseen 50 vuoteen. Myös Suomessa hinnan vaikutukset olivat välittömät. Viljan hinta nousi parissa kuukaudessa lähes 40 euroa tonnilta. Soijan hinta puolestaan ampaisi ylös historiallisen jyrkästi ja lähes tuplaantui. Hintapiikki oli jo kolmas vuoden 2007 jälkeen, mutta myös nopein ja valkuaisrehuissa merkittävin. Sika-, nauta- ja siipikarjaketjut toimivat erilailla ja erilaisin rehuhyötysuhtein. Eri eläinlajit ovat myös markkinoilla erilaisissa asemissa. Niiden hinnanmuodostusta ei voi täysin verrata keskenään. Vastakkainasettelu on yhtä turhaa kuin kiistely Lontoon olympialaisissa siitä, viekö joku urheilulaji toiselta jotakin pois. Tuloksia saadaan ennen kaikkea urheilijoiden kovalla harjoitteluasenteella. Mahtava esimerkki on Lindgrenin veljekset, jotka nukkuivat purjehdusmatkoillaan omassa pakettiautossa, treenivälineidensä keskellä. HKScan-konsernissa haetaan paraikaa parhaita koko konsernin kattavia toimintamalleja eri toimintoihin. Konsernin eri maiden toimintoja vertailtaessa löydämme varmasti myös uusia, kannattavuutta parantavia ajattelumalleja kaikkiin lihaketjun osiin alkutuotannosta kaupan hyllylle. Vastuullamme on kotieläintuotannon kannattavuus joka eläinlajissa, mutta myös se, että suomalaiset saavat jatkossakin kotimaista ruokaa. Määräarviot Suomen viljasadosta näyttävät hyvältä. Toivotaan, että syksyn kelit antavat mahdollisuuden sen korjaamiselle. Hyvää korjuukautta! Terveisin, SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 HK Agri tarjoaa 4 kannattavimmat rehuratkaisut Teoriaa ja käytäntöä 6 nautojen ruokinnasta Ruokinnan suunnittelu 8 on osa investointia Tarkkuus on valttia liemiruokinnassa 10 Schippers tarjoaa ammattilaisen 12 vaihtoehtoja joka lähtöön Rehuyhteistyö tuo 14 kilpailuetua HK:n broileriketjuun Satarehussa yksinkertainen 16 on kaunista Okra esitteli kotieläintilan uutuudet 18 Rypsiporsas -tuottajat 21 tapasivat Okrassa Viljavälitys päässyt vauhtiin 22 Itä-Suomen ainoa nautateurastamo 24 valmiina tulevaan Kaksipyöräiset Savon maisemissa 26 Eläinvälitysautosta näkyy tilojen arki 28 Hyviä pihvivasikoita välitykseen 31 LSO Osuuskunnan kuulumiset 32 Päättäjän puheenvuoro 33 Värikäs ruokasyksy kutsuu kokkaamaan 34 Ajankohtaista 36 Kotilalla tapahtuu 38 Snabbt och kort 39 Kannen Kuva: Pasi Leino Kannen kuva: Merja Ojala Veli-Matti Jäppilä Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Taitto Päivi Liikamaa, puh , phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Kotitilalta 4/2012

3 MARKKINAKATSAUS Tasapaino alkaa löytyä Porsasvälityksessä selvittiin tänä kesänä selvästi paremmin kuin kahtena edellisenä vuonna. Keväällä aloitetun sopimusuudistuksen keskeisin tavoite oli porsasja lihasikakapasiteetin tasapaino. Nyt se alkaa löytyä. Syyskuun aikana saamme sopimuskierroksen päätökseen, minkä jälkeen kapasiteettien pitäisi olla lähellä tasapainoa. Uusia haasteita on edessä. Nopeasti nousseet rehuraaka-aineiden pörssihinnat realisoituvat syksyn kuluessa kohonneina rehukustannuksina. Suomessa puintikausi on vasta alkamassa, mutta jo nyt on ennakoitavissa, että syksyn ja talven viljakauppaa tullaan käymään korkein hinnoin. Kuva: Pasi Leino HK Agri on osallistunut sikatilojen vaikeaan kustannustilanteeseen nostamalla sian tuottajahintaa viidellä sentillä kilolta viikon 34 alusta. Tämä on jo HK Agrin kolmas tuottajahinnan nosto kesän aikana, kun mukaan lasketaan heinäkuun alussa tehdyn sopimusuudistuksen tuoma hinnan nousu. HK Agri seuraa syksyn kuluessa aktiivisesti tuotantokustannuksiin vaikuttavien rehuraaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten hintakehitystä. Etsimme myös jatkuvasti HK Agrin tuottajille uusia kustannustehokkaita rehuratkaisuja, joilla kustannusten nousua saadaan tasattua. Olli Paakkala Pidetään kiinni investointitahdista Kahden teurastamon malli tarjoaa maitotiloille ylivoimaista palvelua. Tuleva syksy tuo isoja muutoksia nautasektorille. Vuodenvaihteen jälkeen HK:n Outokummun teurastamo on Itä-Suomen alueen ainoa merkittävä nautateurastamo. Lännessä yhteistyö Paimion teurastamon kanssa varmistaa teurastuskapasiteetin riittävyyden. Kahden teurastamon mallilla haluamme tarjota maitotiloille ylivoimaista palvelua eläinten noutojen osalta. Nuoren naudan tuotantoketjua on määrätietoisesti kehitetty ja kasvavalle vasikkamäärälle on varmistettu kasvatuspaikat. Investoinnit nuoren naudan kasvatukseen lähtivät loppukeväästä lupaavasti liikkeelle. Loppukesällä nousuun lähteneet rehukustannukset varmasti mietityttävät investointeja suunnittelevia, ja tulevaisuuden näkymät huolettavat yrittäjiä tuotantoaan hiljan laajentaneilla tiloilla. Teemme HK Agrissa kaikkemme, että myönteinen kehitys nautakasvattamoinvestoinneissa jatkuu ja nuoren naudan kasvatus on terveellä pohjalla. Sami-Jussi Talpila Sää toi haasteita broileriketjulle Päättyvän kesän sää on ollut varsin vaihteleva. Broilerinlihan kulutuksessa sääolot ovat näkyneet lähinnä fileen menekissä, joka tuoteryhmänä kasvoi noin seitsemän prosentin vauhtia. Keväällä oli merkkejä isommastakin kasvusta, mutta se ei toteutunut ilmojen puolesta. Hyvää kesässä alkutuotannon ja teurastamon kannalta oli hallittu kasvu, joka näyttää jatkuvan myös syksyllä. Tämän vuoden kulutuksen kasvuksi näyt- täisi broilerissa muodostuvan noin viisi ja tuotannon kasvuksi 10 prosenttia. Mustina pilvinä tuotantoa varjostaa viljan ja rehuraaka-aineiden poikkeuksellisen voimakas hinnannousu. Hyvää satoa ei näytä tulevan missään merkittävässä viljantuottajamaassa. Haasteena tuleekin olemaan kustannusten siirtäminen ketjussa eteenpäin tulevana talvena. Myös kuiviketurpeen saatavuus tulee olemaan niukkaa, sillä sää on vaikeutta- Nyt on hyvä varmistaa talven kuiviketoimitukset. nut turpeen nostoa. Jokaisen tuottajan onkin hyvä nyt varmistaa kuiviketoimitukset talven ajaksi. Kiitos tuottajille hyvin hoidetuista kesän toimituksista! Jarmo Seikola Kotitilalta 4/2012 3

4 HK Agri tarjoaa kannattavimmat Ruokinnalla on valtava merkitys alkutuotannon kilpailukyvylle. Jos ruokinta on liian kallista, koko alkutuotannon olemassaolo Suomessa on vaarassa, perustelee rehuliiketoiminnan johtaja Ulf Jahnsson HK Agrin toimintaa rehukaupassa. Yrityksenä pyrimme vastaamaan huutoomme. Ratkaisumme on hakea edullisia rehuraaka-aineita teollisuuden sivujakeista, jotka muuten joutuisivat hukkaan. Nämä sivutuoterehut täydennetään parhaalla tavalla sioille. Sivutuotteiden käyttäminen lihantuotannossa on myös eettisesti kestävää. Jahnssonin mukaan eläin ei ole jätemylly. Rehujen tulee täyttää tiukat ravitsemukselliset ja laadulliset vaatimukset. Komponenttirehustuksella päästään selvästi parempiin tuloksiin kuin täysrehulla. Logistiset reunaehdot huomioiden sirehu- ratkaisut HK Agri on noussut merkittäväksi toimijaksi rehumarkkinoilla. Lihayritys näkee omaksi tehtäväkseen varmistaa, että alkutuotanto pystyy kilpailemaan hollantilaista, saksalaista ja tanskalaista tuotantoa vastaan. Teksti Raila Aaltonen Kuva Pasi Leino vutuoterehut ovat edullisin tapa ruokkia lihaeläimet. Silti rehustus on viime kädessä tilakohtainen juttu. Joillekin tiloille täysrehuruokinta on paras ratkaisu. Reippaan kasvun vuosia HK Agri välittää sivutuoterehuja, jotka syntyvät tärkkelys-, etanoli- ja meijeriteollisuudessa. Herat, huuhteet ja ohraprosessien sivujakeet muodostavat kolme neljäsosaa HK Agrin rehunvälityksestä. Lisäksi HK Agri välittää nautatiloille perunarehua ja bioetanoliteollisuudessa syntyvää leipäjaetta. Määrä on kasvanut reippaasti viimeisten kolmen vuoden aikana St1:n kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Kokonaisvolyymi on vajaat tonnia vuodessa. Volyymi onkin Jahnssonin mukaan ratkaiseva tekijä. Sivutuotteiden käyttö on 4 Kotitilalta 4/2012

5 HK Agri kantaa vastuuta lihantuotannon kannattavuudesta. Siksi yritys on ottanut aktiivisen roolin rehukaupassa, Ulf Jahnsson sanoo. kannattavaa yleensä korkeintaan 150 kilometrin päässä rehujakeen syntypaikasta, mutta HK Agri on saanut ison volyymin ja ohjatun logistiikan avulla käyttöalueen säteen venytettyä jopa 250 kilometriksi. Lisäksi ehdottoman tärkeä osatekijä ovat ammattitaitoiset sopimusautoilijamme. Heidän palvelukykynsä on toiminnassa kultaakin arvokkaampaa, Jahnsson kiittää. Kustannukset hallinnassa HK on toiminut rehukaupassa jo pitkään, alkuun omistajana Lounaisrehussa ja sen jälkeen osaomistajana Lounaisfarmissa. Vuonna 2009 yritys tarttui ruokinnan kehittämiseen entistä tiukemmin ostaessaan itselleen rehuyrityksen koko osakekannan. Emme tee kauppaa kaupan vuoksi, vaan puhtaasti alkutuotannon lähtökoh- dista. Tässä eroamme muista alan yrityksistä, ja tämä myös antaa meille olemassaolon oikeutuksen, Jahnsson näkee. Toiminnan johtotähtenä on hänen mukaansa kustannustehokkuus. Pieneen organisaatioon ja kevyeen kustannusrakenteeseen nojaten yritys laajensi viljanvälitystään tänä vuonna Etelä-Suomeen. Uusi kohderyhmä ovat broileritilat, joilla on kova tarve ostoviljalle vuodenvaihteen jälkeen oman sadon tultua käytetyksi. Kuljetamme viljaa suoraan tilalta tilalle ja välityspalkkiomme on pieni. Sekä viljatila että rehuviljan ostaja hyötyvät. Osaavaa valkuaiskauppaa Viljakaupassa HK Agri toimii täysin kotimaassa, rehuvalkuaista se hankkii muiden tapaan ulkomailta. Yritys ostaa rapsirouhetta lastin kerrallaan vuoroin Vaasaan ja vuoroin Kuopion varastoon voidakseen palvella ostajia tasapuolisesti koko maassa. Hinnat määräytyvät Chicagon ja Pariisin raaka-ainepörsseissä. Pienenä ostajana HK Agri on joustavampi kuin alan isot toimijat. Hinnat noudattavat pääsääntöisesti määrättyjä lainalaisuuksia, joita ennakoimalla olemme onnistuneet ostoissa melko hyvin. Yllätyksellisyys kuuluu kuitenkin asiaan. Valkuaisraaka-aineiden erittäin merkittäviä hinnannousuja kesän aikana tuskin kukaan pystyi ennakoimaan. Kilpailukykyä ja lisäarvoa Jahnsson kannustaa lihantuottajia kilpailuttamaan rehuntoimittajansa aika ajoin. Rehulla on niin suuri merkitys tuotannon kannattavuudelle, että ostojen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja hakea parhaat tilakohtaiset ratkaisut. Onnistuneeseen kokonaisuuteen kuuluu hinnan lisäksi laatu ja palvelu. Kukaan ei pysty olemaan aina halvin. HK Agrin kolme kehityskohdetta 1. Suomalaisella sikataloudella on takamatkaa ruokinnassa erityisesti porsaspuolella. HK Agri lanseeraa oman tuotepaletin emakoiden ja porsaiden ruokintaan vuodenvaihteen tienoilla. 2. Rehun ja lihan hinnat eivät riittävän tiukasti seuraa toisiaan, sillä lihamarkkinoilla hinnan muodostumista määräävät muut tekijät kuin rehun hinta. HK Agri kehittää suojautumistyökaluja rehun hintavaihteluita vastaan. 3. Markkinaehtoinen viljakauppa tilalta tilalle. Kun rehuratkaisu toimii, tilalla päästään hyviin kasvuihin sekä alhaiseen kuolleisuuteen ja hylkäysprosentteihin. Tekijät, jotka pitkälle määräävät lihantuotannon kannattavuuden, ovat tärkeitä myös lihayritykselle, muistuttaa Jahnsson. Meille on tärkeää ruokinnan vaikutus lihan laatuun, sillä siitä me vastaamme kuluttajalle. HK on todistanut käytännössä, että jopa lihan ravitsemuksellista laatua voi räätälöidä tarkkaan mietityllä rehustuksella. Rypsiporsas -konsepti on Ulf Jahnssonin mielestä loistava esimerkki ruokintaratkaisun lihalle tuomasta lisäarvosta. Ilman hyviä tuottajia hyväkään tuotantomalli ei kuitenkaan ole yhtään mitään. Tämä vaatii tiloilta korkeaa ammattitaitoa ja sitoutumista. Teollisuudelle se tuo myös haasteita. Tällaista ei ole tehty missään muualla, sillä toiminta edellyttää tiukkaa ja vahvaa ketjua. Meille on tärkeää ruokinnan vaikutus lihan laatuun, sillä siitä me vastaamme kuluttajalle. Kotitilalta 4/2012 5

6 Nauta on märehtijä. Tätä ei tule unohtaa, kun puhumme nautojen ruokinnasta. Huolimatta reilun sadan vuoden jalostuksella saavutetusta tuotantokyvyn noususta naudat ovat ruoansulatukseltaan hyvin samanlaisia kuin 1600-luvulla sukupuuttoon kuollut alkuhärkä. Teoriaa ja käytäntöä nautojen ruokinnasta Kuva: Harri Jalli Harri Jalli Tuotantoneuvoja L aiduntaminen on naudoille tyypillinen tapa hankkia ravintoa. Luonnossa ne syövät ruohoa ja muita puuvarrettomia kasveja ja kasvinosia. Nauta on saavuttanut kuninkaallisen asemansa kotieläimenämme nimenomaan ruoansulatuksensa ansioista. Se pystyy käyttämään hyväkseen yksimahaisille arvottomia rehuja. Tämä perustuu pitkälti naudan pötsissä olevien mikrobien kykyyn hajottaa vaikeammin sulavia kuituja. Kun annamme naudalle rehua, emme varsinaisesti ruoki nautaa itseään, vaan sen pötsin mikrobeja. Hiilihydraateista tulee mikrobikäymisen kautta haihtuvia rasvahappoja, jotka ovat naudan käytettävissä energianlähteenä. Valkuaisaineita mikrobit käyttävät omien solujensa rakennusaineena. Myös tätä mikrobivalkuaista nauta käyttää hyväkseen. Pötsin hajoamatta ohittanut valkuainen, ohitusvalkuainen, sulaa osaltaan ohutsuolessa kuten mikrobivalkuainenkin. Tasapainoisesti eri rehuja Oikein toimiakseen naudan pötsi tarvitsee riittävästi karkearehua, joka yleisimmin on säilörehu. Oikeanlaatuinen säilörehu onkin kaikkien nautojen ruokinnan perusta. Kokoviljasäilörehu ja heinä ovat myös mahdollisia, emoilla lisäksi olki. Kun annamme rehua naudalle, ruokimme itse asiassa sen pötsin mikrobeja. Karkearehu on eläimelle ainoa pitkän kuidun lähde, joten sitä on oltava ruokinnassa aina riittävästi. Väkirehujen osuus ruokinnassa on tavallisesti prosenttia kuiva-aineesta. Yleisin väkirehu on vilja, jota on helposti saatavilla ja jonka käsittelyyn tiloilla on kalustoa. Lisäksi se on hyvä energianlähde. Valkuaista vilja sisältää melko vähän ja suurina annoksina se voi happamoittaa pötsiä. Seosrehuruokinta, jossa rehun eri komponentit sekoitetaan keskenään, mahdollistaa muuten hankalasti käytettävien rehujen käytön. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset tuoreet teollisuuden sivujakeet kuten mäski, rankki, tuoreleike ja perunarehu. Viljan kuivaaminen ei ole välttämätöntä, vaan seosrehussa voidaan käyttää myös murske- tai märkäsäilöttyä viljaa. Kasviöljyteollisuudesta tulee sekä soija- että rypsiöljyn puristamisen tai uuttamisen sivutuotteena erilaisia rouheita 6 Kotitilalta 4/2012

7 Vasikalle täysi huomio Vasikan alkukasvu on tärkeä riippumatta eläimen tulevasta käyttötarkoituksesta. Aluksi vasikka on täysin riippuvainen nestemäisestä ravinnosta ja sen ruuansulatus muistuttaa yksimahaisen ruuansulatusta. Kehitys märehtijäksi edellyttää suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia elimistössä. Juottorehuista parhaat kasvutulokset on saatu maitopohjaisilla tuotteilla. Alle kuukauden ikäiselle vasikalle parasta ravintoa ovat kaseiinivalkuaista sisältävät juottorehut, jotka juoksettuvat juoksutusmahassa. Hera- ja kasvisvalkuaista sisältävät juottorehut sopivat paremmin loppujuottoon. Vasikka kehittyy märehtijäksi, kun sille tarjotaan nuoresta pitäen hyvälaatuista korsirehua ja väkirehua. Pötsin koko kasvaa ja sen seinämien rakenne kehittyy. Pötsin mikrobit aloittavat toimintansa ja pötsistä tulee ruuansulatuksen keskus. Kuva: Pasi Leino Rehuanalyysillä saat vakuutustodistuksen omalle rehulle. Kuva: Pasi Leino Vasikat pitää tutustuttaa juomakoneeseen, jotta kehitys varmistuu. Kuivaa rehua vasikka alkaa syödä 1 2 viikon ikäisenä ja ensimmäiset märehtimiset havaitaan viikon parin kuluttua tästä. Juotolta vierotus voidaan yleensä tehdä turvallisesti 7 9 viikon iässä, kun vasikka syö riittävästi kuivaa rehua. ja puristeita. Ne ovat erittäin hyviä valkuaislähteitä naudoille. Elintarviketeollisuudesta, kuten leipomoista tulevilla sivutuotteilla on paikallista merkitystä. Analysoi ja suunnittele Ruokinta perustuu aina ruokintasuunnitelmaan ja suunnitelma puolestaan analysoituihin rehuihin. Säilörehun laadun tunteminen on välttämätöntä ruokintasuunnitelman teossa. Kaikki analyysin koostumuksen tekijät, D-arvo, kuiva-aine, raakavalkuainen ja NDF-kuitu, vaikuttavat suunnitelmaan. Tilan parhaat rehut kuuluvat aina lypsäville lehmille ja vasikoille tai kasvaville sonneille ja teurashiehoille. Väkirehujen hinnanvaihtelut, erityisesti viimeaikainen hinnannousu, ovat korostaneet säilörehun merkitystä. Ruokintasuunnitelmalla kotoisista rehuista saadaan paras hyöty irti ja väkirehukustannusta on mahdollista pienentää. Hiehojen kasvussa parannettavaa Maidontuotannossa hiehot poikivat ensimmäisen kerran noin 27 kuukauden iässä. Tutkimustulosten valossa oikea poikimisikä hyvin kehittyneillä hiehoilla on jonkin verran alempi, 24 kuukautta. Siemennysikä venyy, koska kokoa ei ole riittävästi. Nykyisin teuraaksi tulleitten hiehojen keskikasvu on 600 grammaa päivässä. Vierotuksen jälkeen vasikan tulisi kasvaa grammaa päivässä. Tällöin se painaa 15 kuukauden siemennysiässä kiloa ja poikiessaan kiloa. Hiehon ruokinta perustuu säilörehuun, heinään ja väkirehutäydennykseen. Karkearehulla saadaan pötsiin tilavuutta ja valkuaispitoisella väkirehulla kasvatetaan raamikas hieho. Liian suuri viljamäärä rasvoittaa hiehoa. Pihvihiehot siemennetään, kun ne ovat saavuttaneet 65 prosenttia aikuisen eläimen painosta, eli esimerkiksi kiloa. Jos kasvu ennen vierotusta on 800 grammaa päivässä, hieho painaa seitsemän kuukauden iässä 200 kiloa. Vierotuksesta uuteen laidunkauteen tarvitaan lisäkasvua vielä 200 kiloa, eli 800 g/pv seuraavat kahdeksan kuukautta. Teuraaksi tulleitten pihvihiehojen keskikasvu on tätä luokkaa. Koska joukossa on paljon alun perinkin teuraaksi kasvatettuja eläimiä, voidaan päätellä, että uudistukseen tarkoitettujen hiehojen kasvu on monilla tiloilla tätä heikompi. Hyvälaatuinen säilörehu ja heinä riittävät usein uudistuspihvihiehon riittävään kasvuun. Joskus tarvitaan pientä energia- ja valkuaistäydennystä väkirehun muodossa. Kasvavat hiehot tarvitsevat lisäksi riittävän kalsiumpitoisen kivennäisen. Hiehon oikealla kivennäisruokinnalla varmennetaan kestävä ja hyvin tiinehtyvä lehmä. Kotitilalta 4/2012 7

8 Uuden kasvattamon rakentaminen on tärkeä etappi tilan historiassa. Hyvä ruokinta taas on jokapäiväisen toiminnan kulmakivi, joka pitää suunnitella huolella alusta asti. Mikko ja Pekka Lappalainen miettivät kasvattamoinvestoinnin yhteydessä kaikki asiat tarkkaan läpi niin rakennuksen kuin ruokinnankin osalta. Teksti ja kuvat Harri Jalli Kurottaja hankittiin varsinaisesti seosrehuvaunun täyttöön, mutta se on hankkinut hintansa takaisin jo kasvattamon rakennustöissä. Ruokinnan suunnittelu on osa investointia Rantasalmelaisen Mansikkaharjun tilan historia alkaa Huttulan kartanon torpan itsenäistymisestä vuonna Veljesten vanhemmat rakensivat navetan vuonna 1984 ja vuoden 1999 laajennuksen jälkeen tilalla on ollut 45 lypsävää. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen, vuodesta 2008, Mikko ja Pekka Lappalainen ovat viljelleet tilaa maatalousyhtymänä. Lehmät ovat olleet jo pitkään viljapuolitiivisteruokinnalla ja leipävehnää on myyty vuosittain. Kenttäedustaja Matti Karjalainen oli puhunut tilalla jo jonkin aikaa naudanlihantuotannon puolesta. Syksyllä 2010 veljekset kiersivät tutustumassa kasvattamoihin ja suunnitelmat nytkähtivät liikkeelle rakennussuunnittelija Marko Lappalaisen kanssa. Huhtikuussa 2011 kasvattamolle saatiin ympäristölupa ja marraskuussa in- Betonisen väliaidan tolppa jatkuu välikannaksen valun läpi kuilun pohjaan asti. Tämä rakenne kestää varmasti, toteaa Pekka Lappalainen. vestointitukipäätös. Jo kesällä oli perustettu lisää nurmia, jotta uuden kasvattamon eläimille saatiin riittävästi rehua. Rehuntuotannossa kaksi tavoitetta Säilörehun tuotannossa Lappalaisilla ei ole kuin kaksi tavoitetta: sadon pitää olla mahdollisimman laadukas ja suuri. Siksi viljelyyn panostetaan joka kohdassa. Rikkakasvien torjunta ja hyvä lannoitus ovat tärkeä osa tuotettaessa hyvää rehua niin lehmille kuin sonneillekin. Kun hyvää rehua riittää, säästyy väkirehuissa suuria summia. Lappalaisten mielestä laadun heikkeneminen tulee kalliiksi. Vaikka sato olisikin suuri, sen täydentäminen tulee kalliiksi ja tuotos ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin hyvällä säilörehulla. Siksi säilörehun tuotantokustannusta ei tuijoteta liian yksisilmäi- 8 Kotitilalta 4/2012

9 sesti. Taloutta pitää ajatella koko tilan mittakaavan mukaan. Säilörehu on Mansikkaharjun tilalla korjattu pyöröpaaliin ja parikymmentä vuotta. Paalaaminen sopii eteläsavolaisille peltolohkoille hyvin. Tämänhetkinen ajatus on, että rehu säilyy paaleissa. Mutta mitään ei saa päättää liian tiukkaan, sillä tilanne voi muuttua. Monesti tilalla jymähdetään yhteen tapaan eikä uusia omaksuta, toteaa Mikko. Kasvattamon rakentaminen Rakennuspaikalla tehtiin viime syksynä pieniä valmisteluja. Talvella kaadettiin puut pois ja huhtikuun puolivälissä alkoivat varsinaiset maansiirtotyöt. Luja-Betonin toimittamat betonielementit asennettiin viikolla 21 ja Termaterin katto seuraavalla viikolla. Uutta on betonielementin ja vesikaton väliin tulleet valmiit elementit, jotka tulivat kattovalmistajalta. Lämpimän kasvattamon karsinat ovat ritiläpohjaisia 20 sonnin ryhmäkarsinoita. Vasikat tulevat kasvattamoon teineinä navetan keskelle. Jokaisessa neljänneksessä on neljä karsinaa. Pinta-ala eläintä kohti kasvaa runsaasta kahdesta 3,1 neliömetriin kasvatuskauden edetessä. Ilmanvaihto mitoitettiin reilusti yläkanttiin. Kattoon tulevien imureitten määrä tiputettiin kuudesta neljään, kun Kun hyvää rehua riittää, säästyy väkirehuissa suuria summia. imurit muuttuivat voimavirtamoottoreiksi ja isompiin hormeihin. Alapoistot tulevat rakennuksen keskellä olevan kokoojakanavan molempiin päihin. Parasta ammattitaitoa ilmanvaihdon suunnitteluun Lappalaiset löysivät sikalakalusteita myyvistä yrityksistä. Valaistussuunnitelman loisteputket vaihdettiin kovametallilamppuihin ja ledeillä järjestettävään yövaloon. Navettakalusteet tulevat Sirviön Metallista. Rakentaminen on pysynyt aikataulussa. Lokakuun alussa rakennukseen siirretään ensin navetassa ja rehuladossa kasvamassa olevat 80 sonnia. Vaikka uuteen kasvattamoon ei saa investointitukea ritilämattoihin, ne saatetaan silti asentaa ennen eläimien tuloa, jolloin asennus on helpompaa. Mattoja puoltaa myös eläinten hyvinvointi: uusi betoni on kaikkein rankin alusta rehuladossa kasvaneille sonneille. Seosrehuruokintaan Vanhassa navetassa niin lehmien kuin nuorkarjankin väkirehut jakaa automaatti. Uuden kasvattamon myötä tilalla siirrytään seosrehuruokintaan. Laajennuksen jälkeen rehujen määrät nousevat niin suuriksi, että seosrehuruokinta oli itsestään selvää. Vaunuksi hankittiin 25 kuution pystyruuvivaunu. Viljaa murskesäilötään komponenttivaraston viereen tulevalle kentälle. Viljaa ostetaan naapurustosta. Kun tuotanto suunnitellaan niin tarkasti kuin Mansikkaharjun tilalla, ovat onnistumisen mahdollisuudet mitä parhaat. Lappalaisten rakennusprojekti on pysynyt aikataulussa. Eläimet uuteen kasvattamoon siirretään lokakuun alussa. Kotitilalta 4/2012 9

10 Kuvat: Merja Ojala Tarkkuus on valttia liemiruokinnassa Ruokinta-asioiden säännöllinen läpikäyminen maksaa vaivan, sillä ruokinnan onnistumisella on iso merkitys sikalan taloudelliselle tulokselle. Tärkeää on, että raakaainetiedot syötetään oikein ruokintalaitteeseen, rehukäyrä tarkastetaan päivittäin ja laitteiston puhdistuksessa ei fuskata. Johanna Daka Kehitysasiantuntija Satafood Kehittämisyhdistys ry V astuullinen sikatalous -hanke on reilun vuoden aikana tehnyt tilakäyntejä, joilla on katsottu läpi reseptioptimointeja, liemiruokkijan asetuksia sekä tarkistettu valmiista rehusta otettujen näytteiden perusteella, onko sioille jaettu rehu ollut tavoitteiden mukaista. Hankkeen inspiroimana on Viljavuuspalvelu lisännyt omaan analyysipalveluvalikoimaansa sikojen liemirehupaketin, mikä helpottaa sikatuottajien omaehtoista ruokinnan tarkistamista. Liemiruokkijan oikeilla säädöillä varmistetaan sian kasvu. Uuden sadon viljojen analysointi Vilja-analyyseihin perustuvat reseptilaskelmat ovat olleet osa rehun toimittajien palvelukokonaisuutta pitkään. Yllättävän usein reseptit on kuitenkin laskettu taulukkoarvoilla, käyttäen esim. ohralle parhaita mahdollisia arvoja. Koska viljojen laatu vaihtelee riippuen mm. lajikkeesta, kasvuolosuhteista ja lannoituksesta, kannattaa omasta viljasta ottaa näytteitä korjuun aikana. Jos viljaa aiotaan ostaa tietyiltä naapureilta, voidaan myös heiltä edellyttää näytteenottoa, jolloin kaupanteko voi perustua muuhunkin kuin tonnimääriin. Liemiruokkijan säädöt kohdalleen Uusitun rehureseptin syöttö ruokkijalle kannattaa tehdä ajatuksella. Reseptilaskelmassa raaka-ainekoostumuksen voi ilmaista useammalla eri tavalla, esim. prosentteina ilman vettä, prosentteina kuiva-aineesta tai prosentteina energiasta. Rehun optimoija voi valita tulostuksessa näkyvät vaihtoehdot, joten jos mikään resepti ei ole oman koneen periaatteen mukainen, kannattaa pyytää resepti uusiksi. Oikeat tiedot käytetyistä raaka-aineista täytyy myös syöttää ohjaustietokoneelle. Kuiva-aineprosentti ja energia-arvo (ry/kg tai ry/kg ka) ovat välttämättömät tiedot, sillä niiden perusteella säädetään kohdalleen liemirehun kuiva-aine ja lasketaan rehukäyrän mukaiset annokset. Käytettyjen raaka-aineiden kuiva-aineja energia-arvotiedot ovat usein mukana 10 Kotitilalta 4/2012

11 optimointilaskelmassa, mutta kannattaa tarkistaa, että ry-arvo syötetään oikeassa yksikössä. Jos käytössä on liemiraaka-aineita, kuten heraa tai OVR:ää, ruokintaa voidaan edelleen tarkentaa käyttämällä eräkohtaisia kuiva-ainetietoja. Kun resepti on syötetty tietokoneelle ja raaka-aineiden tiedot päivitetty ajan tasalle, kannattaa katsoa, vastaako valmiin seoksen energia-arvo reseptilaskelman arvoa. Tämä on helppo tapa tarkistaa, että raaka-ainetiedot on syötetty oikein. Rehukäyrä määrittää annokset Liemiruokinnassa päästään parhaaseen rehuhyötysuhteeseen kun annostelun perustana on rehukäyrä, jossa on määritetty annokset rehuyksiköinä tai kuiva-ainekiloina eläintä kohden päivässä. Rehuyksikköpohjainen järjestelmä on suositeltava erityisesti silloin, kun käytetään rehuraaka-aineita, joissa rehuarvo vaihtelee paljon. MTT on julkaissut verkkosivuillaan sikojen energiaruokintasuositukset eri tuotantovaiheissa, huomioiden eläinaineksen vaikutuksen. Jälleen kannattaa olla lukuarvoja verratessa tarkkana laitteistossa käytetyn yksikön suhteen! Puhtaus on puoli ruokaa Hankkeen puitteissa otetuista liemirehunäytteistä on määritetty myös mikrobiologinen laatu. Sekoitussäiliön puhdistuksen laiminlyönti näkyy bakteeri- ja homeitiömäärien kasvuna liemiseoksessa. Kun uusi laitteisto otetaan käyttöön, kannattaa selvittää millaista pesuohjelmaa laiteen valmistaja suosittelee, ja katsoa, että tarvittavat ohjelmat on asennettu koneelle. Seoksen riittävä happamuus (ph 4,2 4,8) on tärkeää etenkin haitallisten bakteerien kasvun estämiseksi. Viime talvena liemirehuista löytyi usein kohonneita homeitiömääriä, todennäköisesti seurauksena viljojen sisältämistä homeista. Homeiden estoon puree muurahaishappoa paremmin propionihappo, joten ph:n säätöön kannattaa valita sopiva seos. Jos resepti ei ole oman koneen periaatteen mukainen, kannattaa pyytää resepti uusiksi. Miksi et selvittäisi viljan laatua? Kuva: Pirjo Leva Lasse Siukkola teettää vilja-analyysin heti puintien jälkeen niin se ei unohdu muiden töiden alle. Lihasikojen ruokinnassa suurin osa rehuyksiköistä tulee viljoista. Jos tämän osan energia- ja valkuaistiedot puuttuvat, on ruokintasuunnitelman teko turhaa. Viljojen analysointi on onnistuneen ruokinnan perusta. Oikea valkuais- ja aminohappotäydennys takaa sioille hyvän kasvun. Vasta sitten voidaan mennä yksityiskohtiin, joilla sikojen kasvua ja terveyttä saadaan vielä parannettua. Vuosittainen vaihtelu omillakin peltolohkoilla on suurta, sillä kesät eivät ole veljeksiä keskenään. Lihasiantuottaja Lasse Siukkola Kouvolasta käyttää hyväkseen HK Agrin tarjoamaa analysointipalvelua. Syksyllä puintien päätyttyä hän lähettää ohran ja vehnän näytteet HK Agrin yhteistyökumppani Raisioagron laboratorioon. Osanäytteet hän kerää jokaisesta kuivurillisesta ja sekoittaa ne keskenään. Tulokset valmistuvat noin viikossa, ja analyysituloksen saa myös sähköpostina. HK Agrin ruokintasuunnittelijan kanssa käydään keskustelu viljojen laadusta ja määrästä. Ruokintaresepti on aivan erilainen 14 prosentin raaka-ainevalkuaisella kuin 9 prosenttisella viljalla. Suunnittelija tekee uuden ruokintasuunnitelman, jota tarvittaessa tarkennetaan myöhemmin, esimerkiksi siirryttäessä omasta viljasta ostoeriin. Siukkola ostaa viljaa tarpeen mukaan. Mallasohrasta rehuviljaksi vaihtuneet erät ovat lihasikalaan hyvää rehuraaka-ainetta. Näiden erien analyysitiedot ovat jo ostohetkellä tiedossa. Järkevää olisi pyytää ennakkonäyte kaikista viljaeristä ennen ostopäätöstä. Silloin rehuoptimoija ehtii tehdä tarvittavat muutokset reseptiin. Siukkolan tilalla on oma hehtolitrapainonmittari, mutta valkuaisarvoista ei kotikonstein pääse jyvälle. Pirjo Leva Kotitilalta 4/

12 Katja-Maarit Kujanpäällä on vankka sika-alan kokemus, myös tilatöistä. Lisäksi hän käyttää pääkonttorin asiantuntijoiden apua paneutuessaan asiakkaiden ongelmiin. Sianlihantuottajat ovat saaneet nauttia Schippersin edullisista tuotteista jo muutaman vuoden ajan. Lähinnä tarvikevalikoimaa ovat hyödyntäneet isommat emakkosikalat. Valtaosa ostoista on keskittynyt pientarvikkeisiin. Kuusi vuotta Schippersin sikapuolen myyntipäällikkönä toiminut Katja-Maarit Kujanpää kuitenkin painottaa, että tarjonta vastaa myös lihasikaloiden arkihaasteisiin. Valikoimissa on mm. virikeleluja sekä pesu- ja desinfiointiaineita. Kujanpäällä on yli kymmenen vuoden kokemus sikatilan töistä. Hänestä Schippersin suurin vahvuus on juuri ammattitaito. Hollanti on kova maatalousmaa. Siellä on jo ratkaistu ne ongelmat, joiden kanssa me Suomessa vielä painimme. Meillä on puhelinyhteyden päässä jokaisesta tuoteryhmästä spesialistit, joiden ainoa tehtävä on pysyä omassa kategoriassaan ajan tasalla. Ratkaisu ongelmiin löytyy heidän avullaan aina. Ammattilaiselle on kysyntää. Samat ratkaisut eivät välttämättä toimi kaikilla tiloilla. Vaikka pellot olisivat vierekkäin, on viljasadoissa laatueroja. Analyysi tarvitaan aina. Lisäksi käytettävät koneet Schippers tarjoaa ammattilaisen vaihtoehtoja joka lähtöön Nyrpistääkö sika kärsäänsä vesilinjastosi vedelle? Puuttuvatko lähimaatalousliikkeestäsi tehokkaat sorkanhoitotarvikkeet? HK Agrin yhteistyökumppani, tarviketalo Schippers tarjoaa näihin ja yli muuhun tilanteeseen pätevän ratkaisun. Jouni Vanhatalo on maito- ja lihanautatilojen yhteyshenkilö. Teksti Katja Toivanen, Mirva Heikkilä Kuvat Schippers 12 Kotitilalta 4/2012

13 ja putkiston kunto vaikuttaa siihen, mikä toimii ja mikä ei. Kaiken kokoisille nautatiloille Parhaiten sikatalona Suomessa tunnettu Schippers tarjoaa tuotteita HK Agrin kautta nyt myös nautatuottajille. 15 vuotta maatalousalalla toiminut Jouni Vanhatalo otti Schippersin nautamyyntijohtajan tittelin vastaan pari vuotta sitten. Meillä kilpailuetuna on edullinen hinta. Lisäksi voimme tarjota hyvät tuotteet kaiken kokoisille maito- ja nautatiloille. Pienemmille 25 kilon pakkauksessa, suurille jopa reilun tonnin kontissa. Ratkaisuja löytyy navettailman parantamiseen, eläinten merkitsemiseen ja poikimahalvauksen hoitoon. Lisäksi valikoimissa on mm. jokapäiväiseen eläinpaikkojen kuivituskäyttöön kuivadesinfiointiaine. Yksi syksyn kiinnostavimmista tuotteista on vesiverkostoon liitettävä, kahdella vaikuttavalla aineella toimiva laitteisto, jolla saa parannettua veden laatua. Yhteistyöstä etuja HK Agri aloitti yhteistyön Schippersin kanssa pari vuotta sitten. Kesällä uusitun sopimuksen myötä yhteistyö ja tarvikevalikoima laajenivat ja alkutuotannon edut paranivat. HK Agrin tuottajana saat Schippersin valikoimista tuntuvan 10 prosentin alennuksen listahinnasta. Voit tilatessasi hyödyntää Schippersin myyntipäälliköiden tuotetuntemusta, tai tilata kätevästi kaiken HK Agrin myyntiassistentilta puhelimella tai sähköpostilla. Tuotteet tulevat kotiovelle noin puolentoista viikon toimitusajalla. Kattava valikoima takaa, että saat kaikki päivittäistarvikkeet samasta paikasta yhdellä rahdilla. Schippersin tuoteryhmäekspertit kehittävät valikoimaa jatkuvasti. Valikoimissa on tällä hetkellä peräti tuotetta, ja joka kuukausi tarjolle tulee uusia hyvin valikoituja tuotteita helpottamaan kotitilan arkea. Vuoden vaihteessa myös broileripuoli saa Suomeen oman edustajan. Siihen asti Schippersin broileripuolen tarjoomaa voi tiedustella Kujanpäältä tai Vanhatalolta. HK Agrin ja Schippersin tiivistynyt yhteistyö näkyy syksyn aikana myös HK Agrin verkkosivuilla. Rehuosiossa aletaan julkaista Schippers-vinkkejä, joissa esitellään ajankohtaisia ratkaisukokonaisuuksia. Ensimmäisten joukossa perehdytään veden laatuun. Sinua palvelevat Schippers Jouni Vanhatalo Myyntipäällikkö, nauta puh Katja-Maarit Kujanpää Myyntipäällikkö, sika puh HK Agri Mirva Heikkilä Myyntiassistentti puh Martin Schippers, yrityksen perustaja, aloitti kaupankäynnin vuonna 1967 ensin kiertämällä maatiloilla. Ensimmäisen Alankomaiden ulkopuolisen toimistonsa yritys avasi vuonna Schippers on laajentunut vuosien myötä yli 40 maahan ja yrityksen toiminnassa on mukana jo seuraava sukupolvi. Huomio juomaveden laatuun Moni pitää itsestään selvänä, että sikojen juomaveden laatu on hyvä. Usein kuitenkin on niin, että sikalalle tuleva vesi on hyvälaatuista, mutta laatu heikkenee vesilinjaston huonon hygienian vuoksi. Linjastoa ei ole ehkä koskaan puhdistettu eikä veden laatua tutkittu säännöllisesti. Vuosien saatossa on putkien sisäpinnalle kasvanut paksu kerros biofilmiä. Vesilinjastot tulee puhdistaa aina osaston tyhjennyttyä kovalla paineella huuhtelemalla. Huuhtelu on helppo tehdä, jos linjaston päässä on huuhteluveden poistamista varten hana. Ellei hanaa ole, voidaan vesinippoihin laittaa pyykkipoika tai naula ja juoksuttaa huuhteluvesi pois. Tämän jälkeen veden joukkoon laitetaan pesuaine. Muistathan aina tarkistaa tuoteselosteesta tuotteen oikea annostus ja vaikutusaika. Huolehdi, että pesuvesi tulee alastuloputkiin aina nippaan saakka, ja anna pesuaineen vaikuttaa. Liotuksen jälkeen putkisto huudellaan ja desinfioidaan tuoteselosteen mukaan. Lopuksi vesinipat irrotetaan ja liotetaan niitä pesuaineliuoksessa, huuhdellaan, desinfioidaan ja asennetaan takaisin. Ennen porsaiden tuloa päästä vielä nipoista vettä, jotta alastuloputkissa oleva vesi vaihtuu. Kuivaa vesi pois rehukaukaloista. Vesilinjasto voidaan puhdistaa, vaikka eläimet ovat osastoissa, kun valitaan tähän tarkoitukseen suunniteltu puhdistusaine. Noudata tuoteselosteen ohjeita. Veden mukana eläimille annettavien lääkkeiden, vitamiinien, hapon ym. teho saadaan irti vain, jos vesilinjasto on puhdas. Kun tuotteen anto lopetetaan, puhdista linjasto uudelleen, jotta tuotteiden jäämät saadaan pois. Esimerkiksi happo tuo veteen hapon vaikutuksen, mutta ei puhdista linjastoa! Ulla Ketola Kotitilalta 4/

14 Kuva: Pasi Leino Rehuyhteistyö tuo kilpailuetua HK:n broileriketjuun HK Agrin broileripuoli tekee jatkuvaa yhteistyötä rehutehtaiden kanssa rehujen toimivuuden ja tuotantoketjun kilpailukyvyn parantamiseksi. Rehuohjelmien seurannan tulokset ovat sekä ketjun tuottajien että rehutehtaiden hyödynnettävissä. Eija Talvio Kehityspäällikkö Rehukustannus voi muodostaa jopa 70 prosenttia broilerikasvatuksen muuttuvista kustannuksista. Oikealla rehun koostumuksella ja ruokinnalla voidaan vaikuttaa muun muassa broilereiden kasvuun, poistumaan, teurashylkäyksiin ja tietenkin kustannustehokkuuden kannalta erityisen tärkeään rehuhyötysuhteeseen. Emopuolella rehustuksella voidaan vaikuttaa parven muna- ja untuvikkotuotokseen, rehuhyötysuhteeseen sekä lintujen hyvinvointiin. Broilerirehuja valmistaa Suomessa kolme toimijaa: Raisioagro, Satarehu ja Hankkija-Maatalous. Jokaisen kanssa käydään noin kolme kertaa vuodessa kehityskokoukset ja työpalavereihin kokoonnutaan tarvittaessa useamminkin. Kokouksissa keskustellaan ajankohtaisista asioista sekä rehutehtaan että teurastamon näkökulmasta. Yhteistyötä monella tasolla Yhteistyössä kasvattajien ja rehutehtaiden kanssa tehdään tilaverranteita ja -seurantoja rehujen testaamiseksi. Testeissä HK Agrin osuus keskittyy yleisimmin yhteisen ideoinnin lisäksi käytännön järjestelyihin ja tarvittaessa näytteiden ottoon sekä tulosten keräämiseen ja analysointiin. Tilaverranteet antavat tärkeää tietoa rehujen toimivuudesta käytännössä. Ehdottoman luotettavia tuloksia niistä ei 14 Kotitilalta 4/2012

15 Rehuseuranta Seurannassa kootaan yhteen eri rehutehtaiden rehuilla ruokittujen vertailukelpoisten kasvatuserien keskiarvotulokset useista muuttujista: Broilereiden ikä Poistuma tilalla ja kuljetuksen aikana Teurashylkäysten määrä Toteutunut teuraspaino Rehuhyötysuhde Tilalla syötetyn viljan määrä Suhteellinen kasvunopeus verrattuna jalostajan standardiin Tilitetyt lihakilot toimitettua untuvikkoa kohti Vesipöhöhylkäykset kuitenkaan saada, sillä parven menestymiseen vaikuttavat myös useat rehusta riippumattomat tekijät, kuten untuvikkojen alkuperä ja kasvatuksen aikaiset olosuhteet, jotka vaihtelevat aina kasvatusosastojen välillä. Tilaverranteiden merkitys rehujen kehitystyössä saattaa lisääntyä jatkossa, kun kokeelliset siipikarjatutkimukset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanaloissa lopetetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Tuotantotulokset päätöksenteon ja rehujen kehitystyön tukena HK Agri seuraa kaikkien broileri- ja emonuorikkokasvatuserien sekä emomunitusparvien tuotantotuloksia. Selvä heikkeneminen esimerkiksi jonkin rehuohjelman tuloksissa selvitetään rehutehtaan kanssa mahdollisimman pikaisesti suurempien vahinkojen välttämiseksi. Broilerikasvatuserien tulokset analysoidaan kerran kuussa ja niistä tehdään yhteenveto rehutehtaittain (ns. rehuseuranta) ja ruokintaohjelmittain. Rehuseurantojen säännöllinen toimittaminen broilerikasvattajille ja rehutehtaille Tilaverranteet antavat tärkeää tietoa rehujen toimivuudesta käytännössä. aloitettiin Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen aikana ja sitä on jatkettu sen jälkeenkin. Kasvattaja voi seurannan avulla verrata sekä rehutehtaiden tuloksia keskenään että omia tuloksiaan vastaavan rehuohjelman keskiarvotuloksiin. Kasvattaja voi hyödyntää seurantaa esimerkiksi seuraavan erän rehustuksen suunnittelussa ja ostopäätöksissä. Nuorikko- ja emotuottajat saavat HK Agrilta noin kerran vuodessa kaikkien emoparvien tulokset lajiteltuna haudontamuna- ja untuvikkosaannon perusteella. Munintakauden pituuden vuoksi emotuottajien kanssa käydään parvikohtaista keskustelua ruokinnan onnistumisesta ja mahdollisista muutostarpeista. Rehutehtaiden kanssa seurataan reaaliaikaisesti kaikkien emoparvien tuotannon etenemistä ja tarvittaessa tehdään tarkempaa seurantaa muun muassa rehumuutosten vaikutuksista tuloksiin. Kukin rehutehdas saa lisäksi tiedot omilla rehuillaan ruokittujen broileriparvien tuotantotuloksista ja emoparvien onnistumisesta. Rehuvalmistajille kattavat tuotantotulostiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tietojen avulla valmistaja pystyy seuraamaan suhteellisen nopeasti muun muassa ruokintaohjelmissa tehtyjen muutosten vaikutuksia. Yhteistyöllä vaikuttavuutta Rehujen kehitystyöhön käytetyt panokset ja niistä saadut hyödyt leviävät nopeasti koko tuotantoketjuun parantaen sen kilpailukykyä. Tuotantoketjun menestymisen ydin on hyvä toimitusvarmuus kaupan suuntaan. HK Agrin ja rehutehtaiden välisen sujuvan yhteistyön avulla pystytään tarttumaan mahdollisiin ongelmakohtiin nopeasti ja osaltaan turvaamaan hyvä toimitusvarmuus. Broilerituotantoketjun kyky havaita ongelmat ja reagoida niihin nopeasti onkin varsin hyvä. Luontevaa yhteistyötä rehutehtaalle Rehutehtaan ja teurastamon yhteistyö on luontevaa; mehän toimimme saman ketjun osasina ja meillä on siis yhteisiä päämääriä. Tärkeintä yhteistyössä on tiedon ja ajatusten vaihto. HK kerää paljon yksityiskohtaista tietoa ketjun eri vaiheista ja sen avulla muodostuu kattava kuva koko broileriketjun toiminnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Yhdessä sitten etsimme niitä kohtia, joihin keskittymällä pyrimme kehittymään. Tietysti suuri hyöty on myös vertailutiedosta, jonka perusteella nähdään, miten rehuillamme on onnistuttu muihin verrattuna. Joustava ja luottamuksellinen yhteistyö teurastamon kanssa on tarpeen myös, kun haluamme testata uusien rehuratkaisujen toimivuutta tilatasolla yhteistyössä tuottajien kanssa. Eija Valkonen Kehityspäällikkö Hankkija-Maatalous Oy Kotitilalta 4/

16 Satarehussa yksinkertainen on kaunista Broilerituottajien omistaman rehuyhtiön filosofiassa yksinkertainen on myös kustannustehokasta ja tasapuolista. Rehutehdas Vampulassa käy lähes täydellä teholla ja palvelee kasvavia asiakasmääriä. Mari Korkeaoja-Nurmo Satarehu Oy Raaka-ainepohja on varsin yksinkertainen: yli 90 prosenttia rehusta koostuu kuoritusta kaurasta, vehnästä, soijarouheesta ja kasviöljystä. Teollisuuden sivutuotteita ei käytetä. Satarehu ostaa viljaa Avenan ja paikallisen K-maatalous Mylenin kautta. Satarehu hinnoittelee rehut raaka-ainekustannuksen mukaan ja hinnasto on sama kaikille asiakkaille. Rehua voi tilata internetin tilausohjelman kautta, sähköpostilla tai puhelimella. Kuljetukset on kilpailutettu ja keskitetty yhdelle kuljetusliikkeelle. Ainoastaan Satarehun käyttöön varattu auto toimittaa rehua vain broileritiloille ja yleensä täysinä 40 tonnin kuormina. Tämä toimintatapa varmistaa kustannustehokkaasti rehun hyvän hygieenisen laadun säilymisen tilojen siiloihin asti. Hyvinvointia ihmisille ja broilereille Satarehun asiakkaita ovat sekä tuottajat että itse broilerit. Rehulla pitää saavuttaa paras mahdollinen taloudellinen lopputulos broilerien hyvinvointia unohtamatta, mikä vaatii tasapainoa rehuhyötysuhteen, kuolleisuuden, hylkäysmäärien ja raaka-ainekustannuksen välillä. Raaka-aineiltaan halvin rehu ei tuo useinkaan parasta lopputulosta. Pieni kuolleisuus varsinkin kasvatuksen lopussa helpottaa tuottajan työtä, joten sillekin on laskettava arvo. Tuotekehitys käyttää apunaan HK Agrin tuotantoseurantaa, joka kertoo kuukausittain Satarehun rehua syöneiden broilerien kasvunopeuden, rehuhyötysuhteen ja muut keskeiset tulokset. Mahdollisiin ongelmiin pystytään reagoi maan nopeas- Kuva: Kimmo Haapanen 16 Kotitilalta 4/2012

17 ti, koska palautetta saadaan myös suullisesti asiakkailta ja HK Agrilta. Nykyinen broilerijaloste muuttuu koko ajan nopeasti, joten myös rehujen on muututtava. Jalostajankaan suositukset rehujen koostumuksesta eivät ehkä pysy jalosteen perässä, eivätkä ole täysin sovellettavissa Suomen olosuhteisiin. Täällä broilerit kasvavat jalostajan suositusta nopeammin, sillä tautipaine on pieni eikä rokotuksia tai lääkintää tuotantopolvelle tarvita. Myös kasvattamoiden olosuhteet ovat erittäin hyvät. Maltillinen alkukasvu toimii Satarehun strategiana on maltillinen alkukasvu, joka antaa broilerin luustolle sekä verenkierto- ja hengityselimille aikaa kehittyä kestämään myöhempi nopea kasvu. Keskiarvoa alhaisempi kuolleisuus ja hylkäysmäärät kertovat strategian toimivuudesta. Satarehu ohjeistaa asiakkaitaan rehujen käytössä ja käy tarvittaessa myös tiloilla neuvomassa olosuhdekysymyksissä. Asiakkaille tehdään myös valkuais analyyseja. Tehtaalle tuodusta tai rehuauton mukana lähetetystä viljanäytteestä saa vastauksen usein jo samana päivänä. Rehun tilausta helpottaa asiakkaiden käyttöön tehty excel-pohjainen tilausmäärien laskentataulukko sekä päiväkirjapohja. Elopainosuositustaulukosta Mikä on Satarehu? Vuonna 2007 Satarehu oli muutaman broilerituottajan idea: integroidaan rehunvalmistus broilerituotantoketjuun tukemaan tilojen pääasiallista liiketoimintaa, broilerien kasvatusta. Rehutehdas haluttiin keskelle broileri- ja vehnäntuotantoaluetta. Rehujen tuotanto Vampulassa alkoi vuoden Nyt Satarehu on 30 HK Agrin broilerituottajan omistama yhtiö. Yritys valmistaa pitkissä sarjoissa pääasiassa viittä eri rehua noin 50 miljoonaa kiloa vuodessa. Arkipäivisin tuotanto käy kahdessa vuorossa, ruuhka-aikoina kolmessa. Työntekijöitä on kuusi. Toimitusjohtaja on Jarkko Jokinen ja tuotekehityksestä vastaa Mari Korkeaoja-Nurmo. selviää tavoitepaino kullekin kasvatuspäivälle kasvatusiän mukaan. Vehnänvälityksen päänavaaja Vehnäruokintaa täydentävien rehujen valmistajana Satarehu myös välittää hyvälaatuista vehnää tiloille. Vehnän lisääminen rehuun tilalla pienentää rehun rahtija prosessointikustannuksia. Lisäksi kokonainen vehnä tekee hyvää suolistolle. Vehnäkuorman tilaaminen on yhtä helppoa kuin rehukuorman. Vehnätarpeet on kuitenkin hyvä ilmoittaa ajoissa, jotta kysyntään ja laatuun ehditään varautua. Muutamat broileriparvet ovat harmillisesti alkaneet hylkiä kokonaista vehnää ruokinnassa, mikä on hieman vähentänyt vehnän käyttöä tiloilla sekä jarruttanut suunnitelmia esim. puolitiivisteiden tuomisesta markkinoille. Hylkimisen ehkäisemiseksi kuppeja pitäisi syöttää jo viikon iästä alkaen usein tyhjäksi ruokintakertojen välillä, jotta broilerit oppisivat, että valikoimiseen ei ole varaa. Emoille ja kukoille omat rehut Satarehu valmistaa rehuja myös broileriemoille ja siitoskukoille. Emorehut sisältävät paljon kuitua kaurasta. Näin emoille voidaan antaa reilu määrä rehua ja ne tuntevat olonsa pitkään kylläisiksi. Rehussa ei ole liikaa valkuaista, koska emon ei ole tarkoitus kasvattaa suuria lihaksia vaan munia. Rehut ovat saaneet erityiskiitosta kuivina pysyvistä pohjista. Satarehu toi ensimmäisenä Suomessa markkinoille siitoskukoille optimoidun rehun. Siinä on enemmän energiaa, mutta vähemmän valkuaista ja kalsiumia kuin emorehuissa. Kukkorehun käyttö edellyttää erillisiä kukkoruokkijoita ja siiloja. Kukkorehu helpottaa kukkojen pitämistä tavoitepainossa ja parantaa niiden hedelmällisyyttä ja siten haudontatulosta varsinkin muninnan lopussa. Kukot ovat kuin elokuvista, kuvasi eräs tuottaja rehun vaikutuksia tilallaan. Satarehun asiakkaita ovat noin 30 broileritilaa. Rehutoimituksista huolehtiva yritys ei kuljeta samalla autolla muita rehuja. Kotitilalta 4/

18 Okra Kuhn SW 4004 paalikäärimellä voidaan kääriä kanttipaaleja, jotka ovat kooltaan 80 x x 200 / 120 x x 200. Pyöröpaalien kääriminen onnistuu, jos koko on x Paalin maksimipaino on kiloa. Käärin toimii täysin automaattisesti. Kuljetusleveys 2,5 metriä. Lisätiedot ja myynti: Kuva: Harri Jalli esitteli kotieläintilan uutuudet Kuva: Harri Jalli Sää suosi Oripäässä heinäkuussa järjestettyä Okra Maatalousnäyttelyä. Messukentältä tarttui mukaan vinkkejä hyödyllisistä tuoteuutuuksista niin nauta-, sika- kuin broileritiloillekin. Kuva: Harri Jalli Saija Bor -puna-apila on satoisa ja talvenkestävä diploidi puna-apila koko nurmenviljelyalueelle. Kokeissa Saija on tuottanut hyvin satoa myös 2. ja 3. satovuonna. Talvenkestävyys on hyvä. Saija polveutuu Bjurselen ja suomalaisten maatiaiskantojen risteytyksestä. Lisätiedot: Seko Samurai 700/300 seosrehuvaunu on tilava 30 kuution seosrehuvaunu suurille nautatiloille. Vaakaruuvivaunu, hydrauliset purukuljettimet 900 x 800 mm. Vaunun kapasiteetti jopa 15 tonnia rehua. Lisätiedot ja myynti: 18 Kotitilalta 4/2012

19 Rehut suunnitellaan yhä tarkemmin eläinten tarpeen mukaan. Kuva: Harri Jalli Kuva: Harri Jalli Rehuapteekki Kun kotoisten rehujen analyysit ovat kunnossa, ruokintaa on mahdollista suunnitella älykkäästi. Suomen Rehun Rehuapteekista saa tilakohtaisesti niin energian, valkuaisen kuin kivennäis- ja hivenaineittenkin mukaan täsmätyt rehut. Kuvassa ruokinta-asiantuntijat Jani Kautto ja Mira Hartikainen. Lisätiedot: ja Prinzing Pribot Ritilänpuhdistusrobotin työleveys on mm ja liikenopeus 3 5 m/min. Neljän tunnin latauksella robotti työskentelee 20 tuntia ja hakeutuu laturin luo automaattisesti. Reittiohjelmointi kaukosäätimellä, esteentunnistus/väistötoiminto. Lisätiedot ja myynti: Kuva: Harri Jalli Broilertekniikka Oy:n osastolla Seppo Kirra esitteli painepesuriin liitettävää teleskooppi-suutinputkistoa. Sen päässä olevat kaksi pyörivää suutinta pesevät ilmastointihormit 1,8 metristä aina 7,2 metrin korkeuteen asti. Lisätiedot ja myynti: Kuva: Harri Jalli Tipu-auto keventää ja nopeuttaa työtä broilerikasvattamossa, kun yhdellä työvaiheella levitetään untuvikkojen rehupaperi ja untuvikkorehu. Lisätiedot ja myynti: Kuva: Harri Jalli Portequip vasikoiden lisäruokinta-automaattin tilavuus on 400 litraa. Siirrettävissä helposti etukuormaimen trukkipiikeillä kuljetusraudasta tai kolmipistekiinnityksellä. Erittäin tukeva rakenne. Kulkuaukko säädettävissä helposti vasikan korkeuden mukaan. Lisätiedot ja myynti: Kotitilalta 4/

20 Kuva: Harri Jalli Kuva: KImmo Haapanen Big Dutchman seinätuloilmaluukussa palautuspaino on luukun yläreunassa. Myynti: Murska-täyttölaite on yleiskuljetin, jolla voidaan siirtää viljaa valssimyllyyn, kärryyn, kuorma-autoon tai siiloon. Kapasiteetti noin 60 tn/h, sopii yhteen tehokkaimpien myllyjen kanssa, eikä kärryn kippaamisaika veny pitkäksi. Nopea vaihtaa työasennosta kuljetukseen, käyttö mahdollista myös pellolla. Lisätiedot: myynti: Entistä suorituskykyisemmät koneet tuovat nopeutta ja tehoa viljan käsittelyyn. Kuva: Harri Jalli Kuva: Triotec VDL Agrotech Matrix kukkoruokkijassa kukot pystyvät syömään yhtä aikaa molemmin puolin ruokintalinjaa. Ruokintalinja vaatii vähemmän tilaa kuin kupit ja se sulkeutuu rehun täytön ajaksi. Lisätiedot ja myynti: www. triotec.fi. Kuva: Harri Jalli Kuljetusvaunu tehokkaimpienkin tarkkuussilppureiden rinnalle. Vaunua voidaan käyttää myös mm. hakkeen tai turpeen kuljetukseen. Tilavuus 46 m 3 ja kantavuus kg. Lisätiedot ja myynti: Rivakka Hamax 300 vasaramylly on uusi tehokas vasaramylly kaikille kotieläintiloille. Moottorikoolla kw saavutetaan kuivalla ohralla kg/h teho. Ruostumattomasta teräksestä valmistetun seulan leveys on 300 mm. Lisätiedot ja myynti: www. nipere.fi. 20 Kotitilalta 4/2012

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Punaheltta on Paras!

Punaheltta on Paras! on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Sikatalouden tulosseminaari 4.11.2014, Tampere Aineisto Tilakäynti ja haastattelu

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA ALITUOTANTOKASVIT TEOLLISUUDESSA, TARPEET JA TOIVEET Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy MILDOLA SUOMALAINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA Avena Nordic Grain Oy: vilja-

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle

Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle Primo-juomarehut Primo Kasvatus -rehut Kivennäiset lihanaudoille Komponentit lihanautojen seosruokintaan Hyvä vasikan alkukasvu tuottaa tulosta koko

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta Pötsin täydeltä rehua Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Ruokintavaihtoehdot Säilörehun laatu Kivennäisruokinta ja vesi Ruokinnan aiheuttamat sairaudet Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Maitorotuisilla

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Räätälöidyllä ruokinnalla tehokasta ja taloudellista kasvua Sikojen ruokinnassa on tärkeää varmistaa optimaalinen

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot