TERVE LUOTTORISKIN ARVIOINTI JA LAINOJEN ARVOSTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVE LUOTTORISKIN ARVIOINTI JA LAINOJEN ARVOSTAMINEN"

Transkriptio

1 1 SISÄLLYSLUETTELO TERVE LUOTTORISKIN ARVIOINTI JA LAINOJEN ARVOSTAMINEN Suosituksen perustana olevat periaatteet 2 Tavoite ja yhteenveto 3 Pankkivalvonnan tervettä luottoriskin arviointia ja lainojen arvostamista koskevat odotukset 4 Periaate 1 5 Periaate 2 6 Periaate 3 7 Periaate 4 7 Periaate 5 9 Periaate 6 10 Periaate 7 12 Pankkivalvonnan suorittama lainojen, niitä koskevien kontrollien ja pääoman riittävyyden arviointi 14 Periaate 8 14 Periaate 9 14 Periaate 10 15

2 2 Suosituksen perustana olevat periaatteet Tämä valvontaohje on muotoiltu kahteen laajempaan kategoriaan jaetuksi kymmeneksi periaatteeksi. Pankkivalvonnan tervettä luottoriskin arviointia ja lainojen arvostamista koskevat odotukset 1. Pankin ylin johto ja toimiva johto ovat vastuussa siitä, että pankilla on sen luotonannon koko, luonne ja rakenne huomioiden asianmukaiset luottoriskin arviointiprosessit ja tehokkaat sisäiset kontrollit pankin voimassaolevien menetelmien ja käytäntöjen, sovellettavan tilinpäätössäännöstön ja valvojan ohjeistuksen mukaisten luottotappiovarausten johdonmukaiseen määrittämiseen. 2. Pankilla tulee olla käytössään järjestelmä, joka luotettavasti luokittelee lainat luottoriskin perusteella 3. Pankin toimintaperiaatteiden tulee asianmukaisesti sisältää luottoriskin sisäisten arviointimallien validointi. 4. Pankin tulee soveltaa luottoriskin arviointiin, ongelmaluottojen tunnistamiseen ja luottotappiovarausten viivytyksettömään määrittämiseen terveitä luottotappioiden käsittelymenetelmiä, ja sen tulee myös dokumentoida nämä menetelmät. Näiden menetelmien tulee sisältää riskien arviointia koskevat menetelmät, käytännöt ja kontrollit. 5. Pankin sopimuskohtaisesti ja ryhmäkohtaisesti arvioitujen luottotappiovarausten kokonaismäärän tulee olla riittävä lainasalkusta estimoitujen luottotappioiden kattamiseen. 6. Pankin käyttämä kokemukseen perustuva luoton arviointi ja hyväksyttävät estimaatit ovat olennainen osa luottotappioiden dokumentointia ja mittaamista. 7. Pankilla tulee olla lainojen luottoriskin arviointiprosessia varten tarpeelliset välineet, käytännöt ja havaintoaineisto, jotka ovat käytettävissä luottoriskin arviointitarkoituksiin, lainojen arvonalentumisen laskentaan ja pääomavaatimusten määrittämiseen. Pankkivalvonnan suorittama lainojen, niitä koskevien kontrollien ja pääoman riittävyyden arviointi 8. Pankkivalvojien tulee säännöllisesti arvioida pankin luottoriskin toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen tehokkuutta luottojen laatua arvioidessaan. 9. Pankkivalvojien tulee olla vakuuttuneita pankin luottotappiovarausten laskennassa käyttämistä menetelmistä sen suhteen, että nämä tuottavat järkeviä ja varovaisia laskelmia lainasalkun estimoiduista luottotappioista ja että ne viivyttelemättä dokumentoidaan.

3 3 10. Pankkivalvojien tulee pankin pääoman riittävyyttä arvioidessaan ottaa huomioon pankin luottoriskiarvioinnin ja arvostamisen käytännöt. Tämän valvontaohjeen tarkoituksena ei ole asettaa tilinpäätössääntelyä antavien tahojen määräysten ylittäviä lisävaatimuksia luottotappiovarauksille. Sen sijaan tämä valvontaohje käsittää senkaltaisia seikkoja kuin pankin luottoriskin hallinta ja lainoihin liittyvät pääoman arviointi kysymykset. Tavoite ja yhteenveto 1. Tämän suosituksen tarkoituksena on antaa pankeille ja valvojille ohjeistusta koskien tervettä luottoriskin arviointia ja lainojen arvostamisen periaatteita ja käytäntöjä riippumatta siitä, millaista tilinpäätössäännöstöä noudatetaan. Varsinaisesti tämän suosituksen sisältämien periaatteiden tarkoituksena on olla yhdenmukaisia niiden periaatteiden kanssa, joita sovelletaan lainojen arvonalentumisiin kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa (IFRS). Erityisesti tämä suositus keskittyy siihen, kuinka yhteisiä tietoja ja prosesseja voidaan käyttää luottoriskin arviointi-, tilinpäätöskäsittely- ja pääoman riittävyystarkoituksiin ja tuoda esiin niitä varautumisen käsitteitä, jotka ovat yhdenmukaisia vakavaraisuus- ja tilinpäätössäännöstöissä. Tämä ohjeistus keskittyy niihin toimintaperiaatteisiin ja käytäntöihin, jotka Baselin pankkivalvontakomitea katsoo edistävän tervettä luottoriskien arviointia ja valvontatoimintoja. 2. Tässä esitetyt käytännöt keskittyvät pankkien terveisiin luottoriskin arviointi-, arvostamis- ja hallintaprosesseihin sekä ylimmän ja toimivan johdon vastuisiin huolehtia luottotappiovarauksesta kokonaismäärästä. Asiakirja käsittelee myös niitä yleisiä ohjeita, miten valvojien tulee arvioida pankkien luottoriskitoimintaperiaatteiden vaikuttavuutta, kun ne tekevät arvion pankin luottoriskin arvioinnin ja vakavaraisuuspääoman riittävyydestä. 3. Valvojat odottavat pankin luottoriskiarvioinnin ja arvostamisperiaatteiden ja -käytäntöjen olevan yhdenmukaisia sovellettavien tilinpäätössäännöstöjen, vakavaraisuusvaatimusten ja muiden asianmukaisten pankkivalvonnan ohjeiden kanssa. Tämän Baselin komitean ohjeistuksen lähtökohtana on, että pankit noudattavat laadukasta tilinpäätössäännöstöä. Tämän suosituksen tarkoituksena ei ole antaa sellaisia luottotappiovarauksia koskevia lisävaatimuksia, jotka ylittävät tilinpäätössääntelyä antavien tahojen määräykset. Suosituksen tarkoituksena ei ole yhdistää sitä varausten tekemistä, joka tehdään tilinpäätöstarkoituksessa luottoriskin arviointiin, siihen varausten tekemiseen, joka tehdään pääoman riittävyyden mittaamiseen. Tämä suositus käsittelee kuitenkin periaatteen 7 yhteydessä tilinpäätössäännöstöjen ja vakavaraisuussäännöstöjen välisiä eroja luottotappioiden mittaamisessa. Komitea myöntää, että tilinpäätösstandardien noudattamisen vastuu on pankin toimivalla ja ylimmällä johdolla ja useimmiten alistettu vahvistettavaksi viralliselle ulkoiselle tilintarkastukselle. Lisäksi lukuisa joukko julkisia tahoja valvoo tätä prosessia, kuten arvopaperimarkkinavalvojat ja tilintarkastustoiminnan valvojat. 4. Baselin komitea on kehittänyt muita suosituksia useista tähän suositukseen liittyvistä luottoriskiä koskevista aiheista mukaan lukien luottoriskien mallintamisen ja luottoriskin hallinnan. Pankkivalvojilla on luontainen kiinnostus edistää pankkien terveitä ja laadukkaita luottoriskin arviointi- ja arvostamisperiaatteita ja -käytäntöjä. Kokemus osoittaa, että eräs merkittävä syy pankkien ongelmille on luottojen huono laatu ja luottoriskin heikko arviointi. Luottojen laadun heikkene-

4 4 misen viivyttelemätön tunnistamisen ja dokumentoinnin epäonnistuminen voi pahentaa ja pitkittää ongelmaa. Täten riittämättömät luottoriskin arviointimenetelmät ja -käytännöt, jotka voivat johtaa riittämättömään ja viivästyneeseen luottotappioiden dokumentointiin ja arvostamiseen, heikentävät pääomavaatimusten tarpeellisuutta ja vaikeuttavat pankkien luottoriskin määrän kunnollista arviointia ja valvontaa. 5. Baselin perusperiaatteissa komitea määrittelee tehokkaan pankkivalvonnanjärjestelmän vähimmäisvaatimukset ja tarkastelee rahamarkkinoiden vakauden edistämisjärjestelyjä. Erityisesti tietyt perusperiaatteet vaativat pankkivalvojien olemaan vakuuttuneita, että pankeilla on ja ne noudattavat asianmukaisia toimintaperiaatteita, käytäntöjä ja menettelytapoja arvioidessaan varojen laatua ja luottotappiovarausten riittävyyttä, jotta valvojan on mahdollista saada oikea ja riittävä kuva pankin rahoitusasemasta ja sen toiminnan tuloksellisuudesta. 6. Tässä suosituksessa luottoriskin pääomavaatimusta koskeva käsittely keskittyy ensisijaisesti Basel II:n sisäisten luottoluokitusten edistyneeseen menetelmään (AIRB). Koska tämä suositus kuitenkin tarkastelee tiettyjä Baselin ydinperiaatteita, se on merkityksellinen kaikille pankeille huolimatta siitä, mitä menetelmää ne käyttävät laskiessaan luottoriskistä johtuvaa vakavaraisuusvaatimusta noudattaessaan Basel II. Terveiden käytäntöjen soveltamisen tulee kuitenkin heijastaa yksittäisen pankin toimintojen laajuutta ja monimutkaisuutta. Koska valvojien juridisen sääntelyn valtuudet, erityisesti tilinpäätösasioiden osalta, poikkeavat eri maiden kesken, tämän suosituksen tavoitteena on ainoastaan antaa ohjeita terveestä luottoriskin arviointikäytännöstä. 7. Tämän suosituksen tavoitteena on keskittyä jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen terveen luottoriskin arviointiin ja arvostamiseen. Tästä johtuen suositus ei nimenomaisesti tarkastele niitä prosesseja, joissa lainat on merkitty käypään arvoon tai (tilinpäätöspäivän alimpaan arvoon) jaksotetun hankintamenon tai käyvän arvon alittavaan arvoon. Luottoriskiä sisältyy luonnollisesti pankin muihinkin varoihin kuin jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin lainoihin ja taseen ulkopuolisiin eriin. Näihin pankin muihin varoihin liittyvät luottoriskin arviointi- ja arvostamiskäytännöt ovat tavallisesti tämän suosituksen soveltamisalan ulkopuolella. Baselin komitea katsoo kuitenkin, että pankkien tulee varmistua siitä, että terveitä luottoriskin arviointiperiaatteita ja -käytäntöjä sovelletaan näilläkin alueilla ja että luottoriski on asianmukaisesti otettu huomioon arvostettaessa näitä varoja ja eriä. Edelleen, pankin tulee laskea yhteen kaikki erät arvioidessaan laitoksen koko luottoriskiä. Näin ollen tämän suosituksen periaatteista on hyötyä pankeille ja niiden valvojille niiden käsitellessä muiden varojen kuin jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen tai muiden luottoriskiä sisältävien erien luottoriskin arviointi- ja arvostamiskysymyksiä. Pankkivalvonnan tervettä luottoriskin arviointia ja lainojen arvostamista koskevat odotukset 8. Alla kuvatut perusvaatimukset sallivat pankkien hyödyntää luottoriskin valvontajärjestelmän yhteisiä elementtejä luottoriskin arviointi-, kirjanpito- ja vakavaraisuuspääoman riittävyys tarkoituksiin.

5 5 Periaate 1 Pankin ylin johto ja toimiva johto ovat vastuussa siitä, että pankilla on sen luotonannon koko, luonne ja rakenne huomioiden asianmukaiset luottoriskin arviointiprosessit ja tehokkaat sisäiset kontrollit pankin voimassaolevien menetelmien ja käytäntöjen, sovellettavan tilinpäätössäännöstön ja valvojan ohjeistuksen mukaisten luottotappiovarausten johdonmukaiseen määrittämiseen. 9. Kunkin pankin ylin johto ja toimiva johto ovat vastuussa siitä, että pankin luottotappiovaraukset ovat riittävällä tasolla, ja siitä, että luottoriskin arviointiprosesseja ja luottotappiovarausten tekoprosesseja valvotaan ja seurataan. Lisäksi ylimmän johdon ja toimivan johdon tulee varmistua riittävällä tavalla siitä, että heidän instituutioillaan on käytössä asiaankuuluvat luottoriskin arviointiprosessit ja sisäinen valvonta johdonmukaiseen luottotappiovarausten määrittämiseen pankin voimassa olevien menetelmien ja käytäntöjen, sovellettavan tilinpäätössäännöstön ja asiaankuuluvan valvojan ohjeistuksen mukaisesti. Täyttääkseen tämän vastuun pankin ylin johto määrää toimivan johdon kehittämään tarkoituksenmukaisen, järjestelmällisen ja yhdenmukaisesti sovellettavan prosessin luottotappiovarausten määrittämiseen ja ylläpitämään tätä prosessia. Sitä mukaa kuin lainojen takaisinsaatavuuden kannalta merkittävää uutta tai lisääntynyttä tietoa saadaan käyttöön, johdonmukaisesti noudatettavan prosessin tulee sallia tällaisen informaation sisällyttäminen luottotappiovarausten määrittämisessä. Toimivan johdon on kehitettävä ja pantava täytäntöön sopivat menetelmät ja käytännöt luottotappiovarausprosessin sisäiseen kommunikointiin kaikille asiaankuuluville ja päivitettävä niitä. 10. Luottoriskin arviointiprosessin ja varausten tekoprosessin sisäisen valvonnan tulee muun muassa: a. sisältää seurantamenetelmät, jotka varmistavat sen, että informaation luotettavuus ja paikkansapitävyys on lakien, säännösten sekä sisäisten menetelmien ja käytäntöjen mukaista. b. varmistaa riittävästi se, että pankin tilinpäätös ja sen viranomaisraportointi on laadittu sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaan sekä valvojan varovaista varaustentekoa koskevan ohjeistuksen mukaan; ja c. sisältää tarkasti määritellyn ja luotonantotoiminnasta riippumattoman lainojen uudelleenarviointiprosessin, joka pitää sisällään tehokkaan luottoriskin luokittelujärjestelmän, jota sovelletaan johdonmukaisesti, ja joka tunnistaa ja luokittelee täsmällisesti eriluonteiset luottoriskit samoin kuin lainojen laatuongelmat viivyttelemättä ja joka johtaa tarpeellisiin hallinnollisiin toimenpiteisiin. joka pitää sisällään riittävän sisäisen valvonnan varmistamaan kohtuullisesti sen, että kaikki merkittävä luottojen uudelleenarviointiprosessissa saatu tieto on johdonmukaisesti otettu huomioon luottotappioiden määrää arvioitaessa. Tämä tarkoittaa, että raportointi on riittävää, uudelleenarvioinnit on tehty riittävän yksityiskohtaisesti ja siihen osallistuvat nimetyt henkilöt; ja

6 6 joka käsittää kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisen määrämuotoisen tiedonkulun ja koordinoinnin (esim. kirjalliset menetelmät ja käytänteet, johdon raportit, tarkastusohjelmat ja johtoryhmän pöytäkirjat) pankin luottohallinnon, tilinpäätösraportoinnin, sisäisen tarkastuksen, toimivan johdon, ylimmän johdon ja niiden muiden kesken, jotka osallistuvat luottoriskin arviointi- ja seurantaprosessiin. Periaate 2 Pankilla tulee olla käytössään järjestelmä, joka luotettavasti luokittelee lainat luottoriskin perusteella. 11. Tehokkaan luottoriskiarvioinnin ja luottojen tilinpäätöskäsittelyn tulee olla järjestelmällistä ja voimassaolevien menetelmien ja käytäntöjen mukaista. Jotta voidaan varovaisesti arvostaa luottoja ja määrittää riittävät luottotappiovaraukset, on erityisen tärkeää, että pankeilla on käytössä järjestelmä, joka luotettavasti luokittelee luotot luottoriskin perusteella. Pankin kannalta merkittävät luotot tulee luokitella luottoriskin luokittelujärjestelmän perusteella. Muut kuin merkittävät luotot on mahdollista luokitella joko luottoriskin luokittelujärjestelmän tai maksujen laiminlyönnin perusteella. Sekä tilinpäätösnormistot että Basel II käyttävät luokittelujärjestelmiä huolellisessa luottoriskien kokonaismäärän ja laadun arvioinnissa. Edelleen sekä Basel II että tilinpäätösnormistot edellyttävät, että kaikki luottoluokat, ei ainoastaan vain huonoimmat, tulisi ottaa tarkasteltaviksi arvioitaessa maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä ja luoton arvonalentumista. 12. Selkeä ja määritelty luottoriskin luokitusjärjestelmä on tärkeä väline, kun luottoriskiastetta eritellään pankin eri luottoriskisalkuissa. Tämä mahdollistaa täsmällisemmän määrittämisen luottosalkun kaikista tunnusmerkeistä, maksun laiminlyönnin todennäköisyydestä ja viimekädessä luottotappiovarausten riittävyydestä. Kuvattaessa luottojen luokittelujärjestelmää, pankin tulee määritellä kukin luottoriskiluokka, määrätä vastuuhenkilö järjestelmän suunnittelulle, käyttöönotolle, tuotannolle ja järjestelmän ylläpidolle. 13. Luottoriskin luokittelujärjestelmät ottavat yleensä huomioon lainansaajan nykyisen taloudellisen aseman ja maksukyvyn, vakuuden käyvän arvon ja realisoitavuuden ja muut lainansaaja ja tuotekohtaiset erityispiirteet, jotka vaikuttavat pääoman ja koron takaisinsaantimahdollisuuksiin. Koska näitä tunnusmerkkejä ei käytetä yksinomaan yhteen tarkoitukseen (esim. luottoriskiin tai tilinpäätösraportointiin), pankki voi antaa yhden ainoan luottoriskiluokan lainalle ottamatta huomioon mitä tarkoitusta varten luokittelua käytetään. Sekä Basel II että tilinpäätösnormistot tuntevat sisäisen (tai ulkoisen) luottoriskiluokitteluprosessien käytön määritettäessä luottojen ryhmiä niille luotoille, jotka tulee arvioida ryhmittäin luottotappioiden määrittämiseksi. Siten pankki voi tehdä yhden ainoan lainojen ryhmittelyn sekä Basel II:n että sovellettavan tilinpäätöskäytännön ryhmäkohtaista arviointia varten. 14. Luottoriskiluokittelut tulisi tarkistaa ja päivittää aina kun saadaan asiaankuuluvaa uutta informaatiota. Luottoriskiluokkiin määritetyt luotot tulee käydä läpi säännöllisesti (vähintään vuosittain) määrämuotoisesti, jotta kohtuullisesti varmistutaan siitä, että nämä luokat ovat oikein ja ajan tasalla. Luottoriskiluokat yksittäin arvioitaville luotoille, jotka ovat joko merkittäviä, monimutkaisia, riskipitoisia tai ongelmaluottoja, pitäisi käydä läpi jatkuvasti kuitenkin useammin kuin kerran vuodessa.

7 7 Periaate 3 Pankin toimintaperiaatteiden tulee asianmukaisesti sisältää luottoriskin sisäisten arviointimallien validointi Periaate Luottoriskin arviointi ja luottotappiovarausten teko voivat sisältää riskin mittaamismalleja ja oletukseen perustuvia estimaatteja. Malleja voidaan hyödyntää luottoriskin arviointiprosessissa eri näkökulmista kuten esimerkiksi credit scoringissa, luottoriskin arvioinnissa estimaatein tai luottoriskin mittaamisessa sekä yksittäinen liiketapahtuman osalta että koko luottosalkun tasolla, luottosalkun hallinnoinnissa, luottojen tai luottosalkkujen stressitestauksessa ja pääoman kohdentamisessa. Luottoriskin arviointimallit ottavat usein huomioon niiden muutosten vaikutuksen, jotka aiheutuvat velalliseen ja luottoihin liittyvistä muuttujista kuten maksukyvyttömyyden todennäköisyydestä, tappio-osuudesta, vastuun määrästä, vakuuden arvosta, luottoluokituksen muuttumisen todennäköisyydestä ja velallisen sisäisestä luokituksesta. 16. Koska luottoriskin arviointimalleihin sisältyy laajalti harkintaa, tehokkaat mallien validointiprosessit ovat ratkaisevan tärkeitä. Pankkien tulee määräajoin suorittaa stressi- ja toteutumatestausta arvioidessaan luottoriskin arviointimalliensa laatua ja asettaa sisäisiä toleranssirajoja odotettujen ja toteutuneiden tulosten välisille eroille ja päivittää näitä limiittejä olosuhteiden vaatimalla tavalla. Pankilla tulee olla toimintaperiaatteet, jotka edellyttävät korjaavia toimenpiteitä määriteltyjen toleranssirajojen ylittyessä. Pankkien tulee myös dokumentoida validointiprosessinsa ja siitä saadut tulokset. Näistä tuloksista tulee säännöllisesti raportoida asiaankuuluville johtotasoille. Lisäksi asiantuntevien ja riippumattomien henkilöiden (esim. sisäiset tarkastajat ja ulkoiset tilintarkastajat) tulee määräajoin arvioida luottoriskin sisäisten arviointimallien validointi. Pankin tulee soveltaa terveitä luottotappioiden käsittelymenetelmiä luottoriskin arviointiin, ongelmaluottojen tunnistamiseen ja luottotappiovarausten viivytyksettömään määrittämiseen, ja sen tulee myös dokumentoida nämä menetelmät. Näiden menetelmien tulee käsittää riskien arvioinnin menetelmät, käytännöt ja valvonnan. 17. Osana luottoriskinsä arviointiprosessia pankin tulee kehittää ja ottaa käyttöön kattavat menetelmät ja informaatiojärjestelmät lainasalkkunsa laadun valvontaan. Näihin tulee sisällyttää kriteerit, jotka tunnistavat ja raportoivat ongelmaluotot ja joiden avulla riittävästi varmistutaan siitä, että näitä sekä seurataan että hallinnoidaan asianmukaisesti ja että niistä tehdään riittävät varaukset. 18. Luottoriskin valvontajärjestelmä tuottaa olennaista tietoa ylimmälle johdolle, jotta se voi tehdä kokemukseen perustuvia arvioitaan lainasalkun luottokelpoisuudesta, samoin se tuottaa sen perustan, jonka varaan pankin luottotappio- tai varauskäytäntö rakentuu. Tämä tarkoittaa sitä, että samaa informaatiota tulisi hyödyntää ylimmän johdon suorittamassa lainasalkun laadun valvonnassa samoin kuin pankin käyttämässä menetelmässä luottotappiovarausten määrien määrittämisessä luottoriskin arviointi-, tilinpäätös- ja vakavaraisuustarkoituksessa. 19. Pankin luottotappioiden arviointimenetelmiin vaikuttavat monet tekijät kuten pankin toimintojen monimutkaisuus, liiketoimintaympäristö ja strategia, lainasalkun ominaisuudet, lainojen hallinnointiin liittyvät menettelytavat sekä johdon informaatiojärjestelmät. On kuitenkin olemassa

8 8 tiettyjä yleisiä tekijöitä, jotka pankin tulisi sisällyttää luottotappioiden arviointimenetelmiinsä, joista monet ovat pankin yleisen luottoriskiseurannan elementtejä. Pankin luottotapppiokäytännön tulee: Sisältää kirjallinen kuvaus luottoriskijärjestelmään sekä luottoriskin valvontaan liittyvistä menetelmistä ja käytännöistä tähän mukaan luettuna kuvaus pankin ylimmän johdon ja toimivan johdon rooleista ja vastuista; Sisältää säännöllisin väliajoin suoritettavan yksityiskohtaisen analyysin koko luottosalkusta; Yksilöidä ne lainat, joiden arvonalentumista on arvioitava sopimuskohtaisesti, ja ryhmitellä muu salkku samankaltaisten luottoriskiominaisuuksien (kuten lainatyypin, tuoteryhmän, markkinasegmentin, luottoriskiluokittelun ja luokan, vakuustyypin, maantieteellisen sijainnin ja erääntymisvaiheen) perusteella ryhmäkohtaista arviointia ja analyysiä varaten; Yksilöidä niistä sopimuskohtaisesti arvioiduista lainoista, jotka ovat arvoltaan alentuneita, miten arvonalentumisen määrä määritetään ja arvostetaan. Pankin tulee sisällyttää tähän kuvaus käytettävissä olevista arvonalentumisen mittaamistekniikoista samoin kuin kuvaus niistä eri vaiheista, jotka on tehtävä, kun määritetään, mikä tekniikka on annetussa tilanteessa asianmukaisin; Kuvata menetelmät, joita käytetään sen määrittämiseen, tulisiko ja miten ne sopimuskohtaisesti arvioidut lainat, joita ei kuitenkaan sopimuskohtaisesti ole pidetty arvoltaan alentuneina, ryhmitellä muiden lainojen kanssa (poisluettuina sopimuskohtaisesti arvioitujen arvoltaan alentuneiden lainojen ryhmä), joilla on samat luottoriskiominaisuudet ryhmäkohtaisesti tapahtuvaa arvonalentumisen arviointia varten; Varauskäytännön tulee perustua ajan tasalla oleviin ja luotettaviin tietoihin, sen tulee sisältää johdon kokemukseen perustuvat arviot lainasalkun luottokelpoisuudesta ja ottaa huomioon kaikki tiedossa olevat, relevantit sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka voivat vaikuttaa lainan takaisinmaksuun (kuten toimiala, maantieteelliset, taloudelliset ja poliittiset tekijät); Kuvata, miten tappiosuhdeluvut määritetään (esim. toteutuneita tappiosuhdelukuja oikaistuina ympäristötekijöillä tai keskittymisanalyysillä) ja mitä tekijöitä otetaan huomioon, kun määritetään asianmukaisesti niitä aikajaksoja, jolta ajalta tappion toteutumista arvioidaan; Ottaa huomioon ajan tasalla olevat vakuuksien arvot (vakuuden hankinnasta ja myynnistä aiheutuvilla järjestelykuluilla vähennettyinä) ja muut lainasopimukseen sisältyvät riskiä vähentävät tekijät silloin kun näiden soveltaminen tulee kyseeseen; Kuvata pankin menetelmät ja käytännöt lainojen kuluksi kirjaamisessa ja kulukirjausten peruutuksissa; Edellyttää, että analyysit, arviot, katsaukset ja muut varauksiin liittyvät toimenpiteet tekee osaava ja hyvin koulutettu henkilökunta ja ne ovat kirjallisesti hyvin dokumentoituja sekä analyysiä ja sen johtopäätöksille tukea antavin selkein selityksin varustettuja; Sisältää systemaattisen ja loogisen menetelmän yhdistellä luottotappioarviot ja riittävästi varmistaa, että taseen luottotappiovaraus on yhdenmukainen noudatettavan kirjanpitokehikon (esim. IFRS) ja relevanttien vakavaraisuusvaatimusten kanssa; ja Sisältää esityksen niistä menetelmistä, joita käytetään luottoriskin arvioinnissa käytettyjen mallien ja muiden luottoriskien hallinnoimiseen käytettävien työvälineiden (esim. stressi- ja backtestit) validointiin;

9 9 20. Pankilla tulee olla realistinen näkemys luotonantotoiminnastaan ja sen pitää tämän näkemyksen edellyttämällä tavalla arvioida luotonantoon liittyviä epävarmuuksia ja riskejä tilinpäätösinformaatiota laatiessaan. 21. Lainojen kirjapitoa koskevat periaatteet ja käytännöt pitää valita ja niitä pitää soveltaa yhdenmukaisella tavalla niin, että voidaan riittävästi varmistua siitä, että lainoja ja luottotappiovarauksia koskeva informaatio on luotettavaa ja todennettavaa. 22. Pankin tulee käyttää ajanjaksosta toiseen yhdenmukaista riskiarviointi- ja arvostusmenetelmää, samoin sen tulee soveltaa yhdenmukaisia arvostuskäsitteitä ja -menetelmiä toisiinsa liittyvissä erissä. Periaate 5 Pankin sopimuskohtaisesti ja ryhmäkohtaisesti arvioitujen luottotappiovarausten kokonaismäärän tulee olla riittävä lainasalkusta estimoitujen luottotappioiden kattamiseen. 23. Jotta voitaisiin kohtuudella varmistaa, että esitetty luottotappiovarausten määrä kuvastaa lainasalkusta tällä hetkellä takaisin saatavissa olevaa määrää, tulee luottotappioiden arviointiprosessi tarkistaa vuosittain tai tarvittaessa useammin. 24. Sopimuskohtaisesti ja ryhmäkohtaisesti arvioitujen luottotappioestimaattien tulee kuvastaa sitä, että kaikki lainasalkusta takaisin saatavissa olevaan määrään arviointipäivänä vaikuttavat merkittävät tekijät on otettu huomioon. Sopimuskohtaisesti arvioitujen lainojen estimaattien tulee kuvastaa sitä, että jokaisen yksittäisen lainan takaisinmaksuun arviointipäivänä vaikuttavat tosiasiat ja olosuhteet on otettu huomioon. Seuraavat tekijät ovat merkityksellisiä sekä Basel II:n että tilinpäätössäännöstön kannalta, kun lainojen luottotappioiden määrää estimoidaan sopimuskohtaisesti: velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet velallisen konkurssin tai muun taloudellisen uudelleenjärjestelyn todennäköisyys sopimusehtojen rikkominen, kuten koronmaksun tai lyhennysten viivästyminen tai maksamatta jättäminen; tai velkojan velalliselle tämän rahoitusvaikeuksiin liittyvistä taloudellisista tai oikeudellisista syistä johtuen antama sellainen myönnytys, jota ei muutoin harkittaisi. 25. Niiden lainaryhmien luottotappioestimaattien, joiden arvonalentumista on arvioitu ryhmäkohtaisesti, tulee ottaa huomioon näistä ryhmistä pankissa toteutunut suhteellinen nettomääräinen kulukirjaus 1 (historical net charge-off rate of the groups) oikaistuina ylös- tai alaspäin niillä trendien, olosuhteiden ja muiden merkityksellisten tekijöiden muutoksilla, jotka vaikuttavat näihin ryhmiin sisältyvien lainojen takaisinmaksuun arviointipäivänä. Jonkin lainojen ryhmän toteutuneen nettomääräisen kulukirjaussuhteen määrittämiseen sovellettavat metodologiat voivat vaihdella yksinkertaisesta, pankin kokemukseen perustuvasta keskimääräisestä nettokulukirjauksesta vallitsevan luottosyklin aikana - yhdistettynä edellä lueteltuihin, takaisinmaksuun vaikuttaviin, asiaankuuluviin, oikaisuja aiheuttaviin tekijöihin - aina monimutkaisempiin tekniikoihin, kuten 1 Toteutunut suhteellinen nettomääräinen kulukirjaus perustuu vuotuisiin toteutuneisiin bruttomääräisiin luottotappiokirjauksiin palautuksilla vähennettynä.

10 10 siirtymäanalyysiin (migration analysis - luottokelpoisuusluokkien muutosanalyysi) tai luottotappioiden estimointimalleihin. Sekä Basel II ja tilinpäätössäännöstöt vaativat toteutumatietojen käyttöä ja niiden oikaisemista vallitsevien trendien ja olosuhteiden mukaisiksi, kun ryhmäkohtaisesti arvioidaan samantyyppisen luottoriskin omaavien lainojen ryhmiä. Vaikka metodologiat toteutuneiden nettokulukirjaussuhteiden määrittämiseen, sopeutettuna nykyolosuhteisiin, vaihtelevat pankin toiminnan laajuuden ja monimutkaisuuden mukaan, pankin tulee hyödyntää yhdenmukaisia metodologioita tappioiden määrittämiseen luottoriskin arvioinnissa, kirjanpidossa ja pääoman riittävyydessä. Periaate 6 Pankin käyttämä kokemukseen perustuva luoton arviointi ja hyväksyttävät estimaatit ovat olennainen osa luottotappioiden kirjaamista ja arvostamista. 26. Lainan arvonalentumisen arviointi ja arvostaminen eivät voi perustua yksinomaan ohjaaviin sääntöihin tai kaavoihin, vaan sen lisäksi sitä on tehostettava sopivalla tasolla olevan johdon arvioinnilla. Toteutuneita tappioita koskeva kokemus tai havaintoaineisto saattaa olla rajallista tai se ei täysin vastaa vallitsevia olosuhteita; tämän vuoksi toimivalta johdolta saatetaan vaatia kokemukseen perustuvaa luottoarviointia arvonalentumistappion määrää arvioidessaan. Sekä Basel II - että tilinpäätössäännöstöt edellyttävät kokemukseen perustuvaa luoton arviointia maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä, tappio-osuutta, ja luottotappiovarauksia määritettäessä. Koska kokemukseen perustuvat arvioinnit saattavat olla välttämättömiä, tosiasiallisen harkinnan laajuus tulee olla varovaisesti rajattu ja käytössä olevan dokumentoinnin sellaisen, jotta kyetään ymmärtämään johdon noudattamia menetelmiä ja sen tekemiä arviointeja, eritoten seuraavien rajoitusten mukaan: Kokemukseen perustuvat luottojen arvioinnit tulee tehdä vakiintuneiden menetelmien ja käytäntöjen mukaisesti Lainojen laadun arviointiin tulee olla hyväksytty ja dokumentoitu analyyttinen kehikko, jota sovelletaan yhdenmukaisesti ajan kuluessa; Estimaattien tulee pohjautua hyväksyttäviin ja perusteltuihin oletuksiin ja niitä tukemassa tulee olla riittävä dokumentointi; ja Oletukset, jotka koskevat yleisessä taloudellisessa toiminnassa tapahtuvien muutosten vaikutuksia velallisiin, sekä suotuisten että epäedullisten muutosten, tulee tehdä riittävällä varovaisuudella. 27. Luottotappiovarausten määrittämismenetelmän tulee varmistaa kohtuullisesti luottotappioiden oikea-aikainen kirjaaminen. Vaikka toteutuneita tappioita koskeva kokemus ja viimeaikaiset taloudelliset olosuhteet ovat järkeviä lähtökohtia luottolaitoksen analyysiin, niin nämä tekijät eivät ole sellaisenaan riittävä perusta luottotappiovarausten kokonaismäärän sopivan tason määrittämiseen. Johdon tulee myös ottaa huomioon kaikki ne vallitsevat tekijät, jotka todennäköisesti aiheuttavat pankin salkkuun liittyviä tappioita, jotka eroavat toteutuneita tappioita koskevasta kokemuksesta kuten: Antolainauksen menetelmien ja käytäntöjen, kuten voimassa olevien luotonmyöntämisstandardien, muutokset sekä perintää, kuluksi kirjaamista ja kulukirjauksen peruutusta koskevien käytäntöjen muutokset;

11 11 Kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten taloudellisten olosuhteiden ja liiketoiminnan ja niiden kehityksen, kuten eri markkinasegmenttien olosuhteiden, muutokset Erääntyneiden lainojen ja alhaiseen luokitusluokkaan luokiteltujen lainojen ajallisen kehityksen, määrän ja vakavuuden muutokset, samoin kuin arvoltaan alentuneiden lainojen, ongelmaluottojen uudelleenjärjestelyjen ja muiden lainamuutosten ajallisen kehityksen muutokset Antolainaustoiminnon johdon ja muun henkilökunnan kokemuksen, pätevyyden ja määrän muutokset Uusiin markkinasegmentteihin ja tuotteisiin liittyvät muutokset; Pankin luottojen uudelleenarviointijärjestelmän laadun ja pankin toimivan ja ylimmän johdon valvonnan määrän muutokset Vastuiden keskittyneisyys ja niiden vaikutukset sekä näiden keskittymien tason muutokset Ulkoisten tekijöiden kuten kilpailutilanteen sekä lainsäädännön ja sääntelyn asettamien vaatimusten vaikutus arvioitujen luottotappioiden tasoon luottolaitoksen nykyisessä salkussa Salkun luottoriskiprofiilin kokonaisuusmuutokset 28. Kokemukseen perustuvaa luoton arviointia tulee myös käyttää sen hyväksyttävän ajanjakson määrittämiseen, jolta toteutuneet tappiosuhdeluvut tuotetaan. Tappiosuhdelukuja koskevia ajanjaksoja ei tulisi rajoittaa mihinkään määrättyyn ajanjaksoon, kun määritetään tietyn samantyyppisen luottoriskin omaavien lainojen ryhmien keskimääräistä toteutunutta tappiota. Pankin tulee ylläpitää riittäviä tietoja toteutuneista tappioista koko luottosyklin ajalta laadukkaiden ja tarkoituksenmukaisten tilastollisten luottotappio-estimaattien tuottamiseksi ja ryhmäkohtaisten arvonalentumistappioiden määrittämiseksi kustakin samantyyppisten lainojen ryhmästä. Silloin kun sovelletaan kokemukseen perustuvaa luottoarviointia pankin tulee tuottaa järkevät perusteet sille, että toteutuneiden tappioiden jättäminen ulkopuolelle johtuu siitä, että niiden ei katsota edustavan salkun tuloksellisuutta. 29. Estimoitaessa maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä, tappio-osuutta ja luottotappioita sekä Basel II - että tilinpäätössäännöstöjen mukaan, pankit saattavat määrittää ne joko yhtenä lukuna tai mahdollisten lukujen joukkona. Jälkimmäisessä tapauksessa pankin tulee kirjata joukkoon sisältyvän parhaan estimaatin kanssa yhdenmukainen arvonalentumistappio otettuaan huomioon kaiken arvostamispäivänä vallitsevista olosuhteista saatavilla olevan asiaan vaikuttava tieto ja ennen kuin pankki laatii loppuun valvojalle toimitettavan raportointinsa tai tilinpäätöksensä. Kun määritetään joukon sisällä olevan arvonalentumisen kokonaismäärää, pankkien on turvauduttava sellaisiin tekijöihin, jotka ovat yhdenmukaisia Basel II -säännöstö mukaisesti arvioidun luottoriskin ominaispiirteiden kanssa.

12 12 Periaate 7 Pankilla tulee olla lainojen luottoriskin arviointiprosessia varten tarpeelliset välineet, käytännöt ja havaintoaineisto, jotka ovat käytettävissä luottoriskin arviointitarkoituksiin, lainojen arvonalentumisen laskentaan ja pääomavaatimusten määrittämiseen. 30. Kuten yllä on kuvattu, pankin luottoriskin seurantajärjestelmän tulee täyttää jotkin perusvaatimukset ja käytännöt, mikä tarkoittaa tarkoituksenmukaisia työkaluja luottoriskin oikeaan arviointiin. Nämä perusvaatimukset, menetelmät ja välineet ovat yhtä tärkeitä luottoriskin arviointia, kirjanpitoa ja vakavaraisuuspääoman riittävyyden tarkastelua varten. Sen mukaisesti nämä perustekijät toimivat yhteisinä osatekijöinä arvioitaessa luottoriskiä kaikkia kolmea tarkoitusta varten. Siksi tämä yhtenevyys mahdollistaa samojen järjestelmien käytön kuhunkin kolmeen tarkoitukseen. Yhteiset järjestelmät vahvistavat tuloksena olevien lukujen luotettavuutta ja johdonmukaisuutta, lisäävät näihin kolmeen eri tarkoitukseen aikaansaatujen lopputulemien johdonmukaisuutta ja niiden avulla minimoidaan riskiä olla noudattamatta terveitä varautumiskäytäntöjä yhteen tai useampaan mittaamistarkoitukseen. Yleensä arviointi- ja arvostusmenetelmissä käytettäviin yhteisiin datatyyppeihin sisältyvät luottoriskiluokat, toteutuneet tappiosuhteet ja ne ominaispiirteet, joita käytetään ryhmäkohtaisesti arvioitavien lainojen ryhmittelyyn, sekä havaintoaineisto, jota käytetään tappioiden estimoinnissa tai toteutuneiden tappiosuhteiden oikaisemisessa. 31. Jos pankki katsoo, että havaintoaineisto ei osoita sopimuskohtaisesti arvioitavassa lainassa arvonalentumista, pankin tulee sisällyttää laina samankaltaisten luottoriskiominaisuuksien mukaiseen lainojen ryhmään ja arvioida ryhmäkohtaisesti lainojen ryhmän arvonalentumista. Kaikki lainat, joiden arvonalentumista ei ole arvioitu sopimuskohtaisesti, tulee sisällyttää myös samankaltaisten luottoriskiominaisuuksien mukaisiin ryhmiin ryhmäkohtaista arvonalentumisen arviointia varten. Nämä toimenpiteet tulee suorittaa, koska arvonalentuminen saattaa olla ilmeistä samanlaisten lainojen ryhmässä siitä huolimatta, että havaintoaineisto ei vielä anna viitteitä siitä, että mikään yksittäinen laina ryhmässä on arvoltaan alentunut. Tämä ryhmäkohtainen arviointi on välivaihe odotettavissa olevan yksittäisen lainan arvonalentumistappioiden tunnistamisessa. 32. Pankit saattavat käyttää erilaisia menetelmiä lainojen ryhmittelyyn luottoriskin arviointia ja arvostamista varten. Esimerkiksi, lainat saattavat olla ryhmiteltyinä yhden tai useamman seuraavan ominaisuuden perusteella: arvioidut tappiotodennäköisyydet tai luottoriskiluokitukset, lainatyyppi, tuotetyyppi, markkinasegmentti, maantieteellinen sijainti, vakuuslaji tai erääntymisvaihe. Useita näitä ominaisuuksia voidaan yhdistellä pidemmälle kehittyneissä luottoriskin arviointimalleissa tai odotettavissa olevien vastaisten kassavirtojen estimointiin käytettävissä menetelmissä sekä luottoriskiluokitusmenetelmissä. 33. Luottotappioestimaatit saattavat erota maasta toiseen eri syistä mukaan lukien erot tilinpäätösja sääntelykäytännöissä. Basel II:n implementointi ja kansainvälisten tilinpäätöskäytäntöjen lähentyminen (esimerkiksi IFRS:n implementoinnin johdosta) saattavat vähentää näitä eroja. Joka tapauksessa terveet luottoriskin arviointi- ja arvostusmenetelmät ja - käytännöt ovat riippumattomia varausten mittaamistarkoituksesta tai estimoitujen luottotappioiden tarkoituksesta (arvonalentumistappioiden kirjaamisesta ja vakavaraisuutta varten arvioiduista luottotappioista). Tämä tarkoittaa sitä, että sama terve luottoriskin arviointijärjestelmä tuottaa informaatiota tai tuloksia, joita hyödynnetään mitattaessa tappioita luottoriskin arviointia varten ja tilinpäätöstarkoituksiin ja pan-

13 13 kin pääoman riittävyyden arviointia varten. Siten tämä saattaa johtaa samoihin tappiolukuihin, joita käytetään lähtötietona luottoriskiarviointi-, tilinpäätös- ja pääomavaatimustarkoituksiin. 34. Kun luottoriskiarviointijärjestelmä tuottaa luottoriski-informaatiota käytettäväksi varausten määrittämisessä, tätä informaatiota, heti kun sen luotettavuus on todennettu, voidaan hyödyntää eri tavalla raportoinnin tarkoituksesta tai mittaamisen tavoitteesta riippuen. 35. Havaintoaineisto, jota käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden mittaamisessa luottoriskin arviointia varten, saattaa erota siitä, mitä käytetään tilinpäätöstarkoituksiin. Molempien - sekä Basel II:n että tilinpäätössäännösten mukaisissa - tappiotodennäköisyyden estimointi- ja arvonalentumismenetelmissä otetaan huomioon kaikki luottoriskipositiot, ei vain niitä, jotka heijastavat vakavaa luoton heikentymistä. Kuitenkin tilinpäätössäännökset, jotka soveltavat toteutuneen tapahtuman ("tappion synnyttävän tapahtuman") lähestymistapaa, edellyttävät tappioiden kirjaamiseksi havaintoaineistoa, joka antaa näyttöä tapahtumista, jotka tulevat varojen ensimmäisen kerran kirjanpitoon merkitsemisen jälkeen. Pankkivalvonnan toteuttaminen, mukaan lukien sekä luottoriskin arviointi että Basel II:n mukainen pääoman riittävyys, ei ehkä vaadi odotettavissa olevien tappioiden laskentaa varten samaa havaintoaineistoa kuin mitä tarvitaan tilinpäätökseen kirjattavia tappioita varten. Tämä tappioiden kirjaamisen lähestymistapojen ero saattaa johtaa luottoriski-informaation erilaiseen soveltamiseen tappioiden mittaamisessa luottoriskiä arvioitaessa ja tilinpäätöstä laadittaessa, erityisesti vastikään myönnettyjen lainojen osalta. Edelleen Basel II:n yhden vuoden aikahorisontti saattaa myös johtaa tappioestimaattien erilaisuuteen tietyllä ajanjaksolla. 36. Sellaiset pankit, jotka luokittelevat luottoja vakavaraisuuden odotettujen tappioiden menetelmään perustuvalla järjestelmällä, mittaavat tappiot kaikissa luottoriskiluokissa riippumatta siitä, onko luotto vastikään myönnetty vai ei. Tämä lähestymistapa ei vaadi yksittäisen luoton luottoluokan alentamista siitä luottoriskitasosta, joka sille määritettiin sitä myönnettäessä, jotta mitattavissa oleva tappiotodennäköisyys voidaan tunnistaa. Ulkoisen tai sisäisen luokittelun heikentymistä, joka luo tai lisää lainan odotettuja tappiota, tulisi kuitenkin ottaa huomioon kirjanpidollista tappiokirjausta arvioitaessa. 37. Luottotappioinformaation soveltamiseen syntyy lisää eroa siitä, miten aikahorisonttia hyödynnetään tappioiden mittaamisessa. Basel II:n mukaan vuoden sisällä odotetut tappiot identifioidaan pääomien riittävyystarkoitukseen. Vaikka tilinpäätössäännöstöt sallivat, että syntyneitä, mutta vielä tunnistamattomia tappioita tarkastellaan luottotappiovarauksia laskettaessa, näitä määrittämisiä ei ole sidottu yhden vuoden sisälle, ja näin ollen syntyy eroa tilinpäätös- ja vakavaraisuussäännöstöjen välille. 38. Näin ollen voidaan päätellä, että mahdolliset erot, jotka koskevat tilinpäätössäännöstöjen mukaista arvonalentumisten tasoa ja Basel II kehikon mukaisia odotettuja tappioita, voivat muun muassa johtua vastikään rahoitettujen lainojen mahdollisesta ulkopuolelle jättämisestä ja arvioituihin luottotappioihin käytetyistä aikahorisonteista. 39. On huomattava, että Basel II ei johda siihen, että luodaan erillinen luottotappiovaraus pääoman arviointia varten. Pikemminkin se johtaa sellaisiin vakavaraisuuspääoman vähennyksiin tai lisäyksiin, jotka johtuvat eroista kirjanpidon varausmäärien ja Basel II:n vaatimien yhden vuoden aikahorisontin sisällä olevien odotettujen tappioiden välillä.

14 14 Pankkivalvonnan suorittama lainojen, niitä koskevien kontrollien ja pääoman riittävyyden arviointi Periaate 8 Pankkivalvojien tulee säännöllisesti arvioida pankin luottoriskin toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen tehokkuutta luottojen laatua arvioidessaan. Periaate Pankkivalvojien toimintaperiaatteet edellyttävät pankin luotonannon ja luottoriskiarviointitoiminnon määräaikaista tarkastusta, ja jos tarpeellista parannussuositusten esittämistä. Valvojien tulee olla vakuuttuneita siitä, että: pankin sisäinen lainojen arviointitoiminto on kestävällä pohjalla ja se tuottaa riittävää testausta ja dokumentointia pankin luottoriskiluokittelukriteerien sisäisestä noudattamisesta; pankin prosessien ja järjestelmien laatu on riittävä tunnistamaan, luokittelemaan, valvomaan ja osoittamaan heikkolaatuiset luotot viivyttelemättä; ylimmälle ja toimivalle johdolle tuotetaan riittävästi informaatiota luottosalkun laadusta ja siihen liittyvistä varauksista säännöllisesti ja viivyttelemättä; ja johto on tehnyt arviointiaan asianmukaisella tavalla ja se on perusteltua. 41. Tehdessään näitä arviointeja valvojat voivat valita, hankkivatko tietoja säännöllisellä viranomaisraportoinnilla vai tarkastuskäynneillä, joita pankit eivät julkista. Valvojat voivat myös käyttää näitä edellä mainittuja tapoja hankkiakseen tietoja, kun he tekevät alla olevien periaatteiden 9 ja 10 edellyttämiä arviointeja. Pankkivalvojien tulee olla vakuuttuneita pankin luottotappiovarausten laskennassa käyttämistä menetelmistä sen suhteen, että nämä tuottavat järkeviä ja varovaisia laskelmia lainasalkun estimoiduista luottotappioista ja että ne viivyttelemättä dokumentoidaan. 42. Arvioidessaan pankin luottotappiovarausten laskennassa käyttämiä menetelmiä pankkivalvojien on oltava vakuuttuneita siitä, että: Pankin käyttämät menetelmät luottotappiovarausten muodostamiseen sopimuskohtaisesti arvoltaan alentuneista lainoista ovat varovaisuusperiaatteen mukaisia ja että nämä menetelmät ottavat huomioon sellaiset kriteerit, kuten päivitetyt vakuusarvot ja taloudellisia olosuhteita koskevaan ajantasaiseen arvioon perustuvat kassavirtaennusteet; Ryhmäkohtaisesti arvioitujen luottotappiovarausten muodostamisperiaatteet ovat asianmukaisia ja käytetyt menetelmät järkeviä; Luottotappiovarausten yhteismäärä on oikeassa suhteessa koko lainasalkun luottoriskiin; Ei-takaisinsaataviksi määritetyt lainat (tai lainojen osat) dokumentoidaan viivytyksettä ja asiamukaisesti joko varauksin tai kulukirjauksin; ja Pankki noudattaa sellaisia periaatteita ja käytäntöjä, jotka ovat yhdenmukaisia tässä suosituksessa esitetyn kanssa.

15 Valvojat voivat käyttää hyödykseen sitä työtä mitä sisäiset tarkastajat ja ulkoiset tilintarkastajat ovat tehneet tarkastaessaan pankin luotonanto- ja luottoriskin arviointitoimintoja. Baselin komitea on julkaissut laajan ohjeistuksen sisäisen tarkastuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä, näitä ovat Internal Audit in Banks and the Supervisor's Relationship with Auditors (Elokuu 2001) ja Internal Audit in Banks and the Supervisor s Relationship with Auditors: A Survey (Elokuu 2002). Edelleen komitea on julkaissut yhteistyössä International Auditing Practices Committee of the International Federation of Accountants- nimisen komitean kanssa, suosituksen The Relationship Between Banking Supervisors and Banks' External Auditors (Tammikuu 2002). Periaate 10 Pankkivalvojien tulee pankin pääoman riittävyyttä arvioidessaan ottaa huomioon pankin luottoriskiarvioinnin ja arvostamisen käytännöt 44. Arvioitaessa luottotappiovarausten oikeaa määrää pankin koko pääoman riittävyyden osatekijänä on tärkeää ymmärtää, että tähän liittyvät prosessit, menetelmät ja perustana olevat oletukset edellyttävät huomattavassa määrin kokemusta luottojen arvioinnissa. Silloinkin kun pankilla on käytössään terveet luottohallinto- ja perintämenetelmät sekä tehokkaat sisäiset järjestelmät ja kontrollit, luottotappioestimaatit eivät ole kaikkea huomioonottavia, koska on harkittava laajaa joukkoa tekijöitä. Edelleen, kyky estimoida luottotappioita sopimuskohtaisesti ja ryhmäkohtaisesti paranee ajan kuluessa sitä mukaa kun olennaista tietoa takaisinmaksunäkymiin vaikuttavista tekijöistä karttuu. Siksi pankkivalvojat yleensä hyväksyvät johdon estimaatit omassa arviossaan luotoista tehtyjen varausten riittävyydestä, kun johto on: (i) ylläpitänyt tehokkaita järjestelmiä ja kontrolleja varojen laatuongelmien viivytyksettömäksi tunnistamiseksi, valvomiseksi ja hoitamiseksi, (ii) analysoinut järkevästi niitä kaikkia merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat salkun takaisinsaatavissa olevaan määrään ja (iii) vakiinnuttanut hyväksyttävän luottojen varausprosessin, joka täyttää edellä kuvatut perusvaatimukset. 45. Tuodessaan esille puutteita tai suositellessaan parannuksia pankin luottoriskinarviointikäytäntöihin pankkivalvojat harkitsevat käytössään olevia kaikkia valvontatoimia saattaakseen puutteet johdon tietoon ja rohkaistakseen johtoa korjauksiin viipymättä. Valvontareaktion tulee olla suhteessa puutteiden vakavuuteen ja miten johto vastaanottaa osoitetut huolenaiheet. Valvontareaktiot voisivat esimerkiksi sisältää seuraavia lähestymistapoja ja toimia: tavanomainen yhteydenotto huolenaiheiden perusteella pankin toimivaan johtoon ja arvioida johdon vastausta siitä, mitä se tekee näille huolenaiheille; pankin luottotappiovarausten tekoa ja luottoriskinarviointikäytäntöjä koskevien huolenaiheiden sisällyttäminen valvojan antamaan luokitukseen (esim. sisällyttämällä valvojan riskienhallinnasta tai pääoman riittävyydestä antamaan luokitukseen) merkittävien huolenaiheiden viestintä toimivalle ja ylimmälle johdolle tai epävirallisiin tai virallisiin valvontatoimenpiteisiin (jotka voivat olla luonteeltaan ei-julkisia tai julkisia) ryhtyminen, joiden avulla toimivaa ja ylintä johtoa vaaditaan korjaamaan puutteet määräajassa ja toimittamaan pankkivalvojalle säännöllisiä kirjallisia edistymäraportteja. 46. Mikäli luottoriskinarvioinnin tai varausten teon puutteet ovat merkittäviä tai niitä ei poisteta viivytyksettä, pankkivalvoja voi harkita, tuleeko tällaisten puutteiden näkyä valvojan antamana luokituksena vai korkeampana pääomavaatimuksena. Esimerkiksi, jos pankilta puuttuvat sopivat

16 16 luottoriskinarviointiperiaatteet, järjestelmät tai kontrollit, pankkivalvoja voi harkita näitä puutteita arvioidessaan, onko pankin pääoma-asema riittävä suhteessa sen luottoriskeihin. Lisäksi pankkivalvojan tulisi harkita, miten nämä puutteet vaikuttavat varausten määrään ja kun puutteita esiintyy, pankkivalvojan tulisi keskustella tästä pankin kanssa ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Arvioidessaan pääoman riittävyyttä, pankkivalvojien tulee myös harkita, kuinka pankin luottojen kirjanpidon ja luottoriskinarvioinnin menetelmät ja käytännöt vaikuttavat pankin tilinpäätöksessä esitetyn tuloksen laatuun ja siten sen pääoma-asemaan.

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 FI LIITE IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 1 Kopiointi sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNANTYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

Tarkastuskomitean mandaatti

Tarkastuskomitean mandaatti EKP JULKINEN Tarkastuskomitean mandaatti Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on perustanut EKP:n työjärjestyksen artiklan 9a nojalla korkean tason tarkastuskomitean. Se vahvistaa nykyisiä sisäisen ja

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset FI LIITE IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2011 2013 1 1 Kopiointi sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (5) 3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vuoden 2005 alusta lähtien yritykset, joiden liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset instrumentit

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (7) 4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on määritellä vähimmäistaso,

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.10 Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet Rahoitustarkastukselle RA4.10 dnro 14/120/2006 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Kansainvälinen viitekehys 5 4 Normiperusta

Lisätiedot

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta EBA/GL/2015/12 19.08.2015 EPV:n ohjeet maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta 1 Sisältö 1 jakso Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet 3 2 jakso Aihe, soveltamisala ja määritelmät 4

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen.

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Luento 8 Arvonmuutokset: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Suoriteperuste Valmistusasteen mukainen tulouttaminen. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 8a: Arvonmuutokset:

Lisätiedot

luottokelpoisuuden arvioinnista

luottokelpoisuuden arvioinnista EBA/GL/2015/11 19.08.2015 EPV:n ohjeet luottokelpoisuuden arvioinnista 1 Sisältö 1 jakso Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet 3 2 jakso Aihe, soveltamisala ja määritelmät 4 3 jakso Täytäntöönpano

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, 17.12.2016 L 344/117 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/2299, annettu 2 päivänä marraskuuta 2016, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016 Tämä tilintarkastuskertomusmalli on laadittu uudistetun ISA 700:n liitteessä olevan esimerkin 1 ja hallituksen esityksen (HE 70/2016) tilintarkastuslain muuttamisesta pohjalta. Tässä mallissa toimintakertomus

Lisätiedot

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen TILINTARKASTUSKERTOMUS UUDISTUU 30.8.2016 Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen Tilintarkastuskertomus uudistuu sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti lainsäädännön ja kansainvälisten tilintarkastusstandardien

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB (EFF) on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin. PÄÄOMALAINASOPIMUS Velallinen Super Rye Oy Y-tunnus 1234567-0 Velan määrä 2.000.000,00 euroa Velan numero 1010700 Sopimuksen päivämäärä 1.8.2012 1 OSAPUOLET JA JOHDANTO Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering

Lisätiedot

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt 10/11/2016 ESMA/2016/1477 FI Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Viittaukset, lyhenteet ja määritelmät...

Lisätiedot

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen UUDISTUVA TILINTARKASTUSKERTOMUS Toukokuu 2016 Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen Tilintarkastuskertomus uudistuu sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti lainsäädännön ja kansainvälisten

Lisätiedot

Standardi RA4.5. Korkoriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.5. Korkoriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.5 Korkoriskin ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia ja muita rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

Mitä paineita markkinakriisi on aiheuttanut tilinpäätösraportoinnille ja mitä pörssiyhtiöiden tulisi kertoa tulevaisuudesta?

Mitä paineita markkinakriisi on aiheuttanut tilinpäätösraportoinnille ja mitä pörssiyhtiöiden tulisi kertoa tulevaisuudesta? Mitä paineita markkinakriisi on aiheuttanut tilinpäätösraportoinnille ja mitä pörssiyhtiöiden tulisi kertoa tulevaisuudesta? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Tiina Visakorpi ja Minna Toiviainen Markkinakriisin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Täydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Täydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriö Rahoitusmarkkinaosasto PL 28 00023 HELSINKI VM019:00/2013 Täydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi laiksi luottolaitostoiminnasta

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

19. kesäkuuta 2014 EBA/GL/2014/04. Ohjeet

19. kesäkuuta 2014 EBA/GL/2014/04. Ohjeet 19. kesäkuuta 2014 EBA/GL/2014/04 Ohjeet luottolaitosten varainhankintasuunnitelmien yhdenmukaisista määritelmistä ja raportointilomakkeista suosituksen EJRK/2012/02 suosituksen A kohdan 4 mukaisesti 1

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus

Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus Kesäkuu 2015 1 Oikeudellinen muoto ja omistussuhteet Idman Vilén Grant Thornton Oy on vuonna 1927 perustettu osakeyhtiömuotoinen KHT-yhteisö. Yhtiön

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet: Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit

Määräykset ja ohjeet: Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit : Määräykset ja ohjeet: Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit Liite 3 - OPR ilmoitus ja hakemusmenettelyt Dnro FIVA 18/01.00/2013 Antopäivä 9.12.2013 Voimaantulopäivä 1.1.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Suomen Tilintarkastajat ry LISTAYHTIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS (KONSERNI IFRS JA EMO FAS) HUOM! TILIKAUSI 2017

Suomen Tilintarkastajat ry LISTAYHTIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS (KONSERNI IFRS JA EMO FAS) HUOM! TILIKAUSI 2017 Tämä tilintarkastuskertomusmalli on laadittu uudistetun ISA 700:n liitteessä olevan esimerkin 1 ja tilintarkastuslain muutoksen 622/2016 pohjalta. Tässä mallissa toimintakertomus ei ole tilintarkastuksen

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Standardi RA4.4. Maariskin ilmoittaminen. Nimi ja nro 2

Standardi RA4.4. Maariskin ilmoittaminen. Nimi ja nro 2 Standardi RA4.4 Maariskin ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2 dnro 1/120/2005 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Normiperusta 5 4 Raportointi Rahoitustarkastukselle

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Komission tarkastukset

Komission tarkastukset Komission tarkastukset Komission tarkastuksen kulku 1/2 Ilmoitus tarkastuksesta, ennakkoaineistot Tarkastusviikko - Aloituskokous - Asiakirjatarkastukset - Käynnit tuensaajien luokse - Loppukokous Komission

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Standardi 4.1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.1 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Määräykset ja ohjeet 4.1 dnro 5/790/2003 2 (20) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 4 2 Tavoitteet 6 3 Kansainvälinen viitekehys 7 4 Normiperusta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA STOCK TRADERS TEAM FINLAND OY elo Esa Uusikartano Eurantie 198 23800 LAITILA Y-tunnus: 1860758-0 Kotipaikka: Laitila TASEKIRJA Tilikausi 01.01.2015-31.12.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 TASEKIRJA

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINTAOHJE. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Hyväksytty kuntayhtymän hallituksessa xx.x.

SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINTAOHJE. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Hyväksytty kuntayhtymän hallituksessa xx.x. SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINTAOHJE Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Hyväksytty kuntayhtymän hallituksessa xx.x.2017, 2 Sisällysluettelo 1 SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINTAOHJEEN

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

lisätä tilit 1603, 2406, 2407, 2416, 2417, 2471, 2526, 2527, 2528 ja 5111 seuraavasti:

lisätä tilit 1603, 2406, 2407, 2416, 2417, 2471, 2526, 2527, 2528 ja 5111 seuraavasti: VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 23.4.2003 Dnro 102/03/v107/531/2003 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPIDON TILIT Valtion talousarviosta annetun asetuksen (11.12.1992 1243/1992)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö BAT-päätelmistä poikkeaminen Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö - BAT huomioon ottaminen ympäristöluvissa - Poikkeamien soveltaminen 2 BAT ja direktiivilaitokset (YSL 527/2014) UUTTA:

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 28.10.2014 Tarja Vainiola, ylitarkastaja 27.10.2014 1 Oikeutus tarkastusten tekemiseen Terveydenhuollon

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf 1 (1) SAATE Kuntalain mukaan kunnan tilintarkastajan on osana tilintarkastusta tarkastettava,

Lisätiedot

OHJEET VÄHIMMÄISPALVELUT JA -TOIMINNOT SISÄLTÄVÄSTÄ LUETTELOSTA EBA/GL/2015/ Ohjeet

OHJEET VÄHIMMÄISPALVELUT JA -TOIMINNOT SISÄLTÄVÄSTÄ LUETTELOSTA EBA/GL/2015/ Ohjeet EBA/GL/2015/06 06.08.2015 Ohjeet direktiivin 2014/59/EU 65 artiklan 5 kohdan nojalla laadittavasta luettelosta, joka sisältää vastaanottajalle siirrettävän liiketoiminnan harjoittamiseksi tarvittavat vähimmäispalvelut

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/[XX*], annettu [päivänä kuuta 2016],

ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/[XX*], annettu [päivänä kuuta 2016], FI ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/[XX*], annettu [päivänä kuuta 2016], unionin oikeuden sallimien vaihtoehtojen ja harkintavallan käytöstä kansallisissa toimivaltaisissa viranomaisissa

Lisätiedot

Ohjeet. direktiivin 2014/59/EU 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen varhaisen puuttumisen toimenpiteiden käytön käynnistävistä tekijöistä

Ohjeet. direktiivin 2014/59/EU 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen varhaisen puuttumisen toimenpiteiden käytön käynnistävistä tekijöistä EBA/GL/2015/03 29.07.2015 Ohjeet direktiivin 2014/59/EU 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen varhaisen puuttumisen toimenpiteiden käytön käynnistävistä tekijöistä 1 Sisältö EPV:n ohjeet varhaisen puuttumisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Muistio 1 (5) Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittäminen FK pitää yhdenmukaisen ja läpinäkyvyyden kannalta kannatettavana,

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Metsäosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Pvm Dnro 17.3.2005 339/01/2004 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma nro 5/05 Valtuutussäännökset: Laki Metsäntutkimuslaitoksesta

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Aarno Heinonen johtaja, SanomaWSOY. Capital Markets Day

Aarno Heinonen johtaja, SanomaWSOY. Capital Markets Day Miten SanomaWSOYkonsernia analysoidaan? Aarno Heinonen johtaja, SanomaWSOY Capital Markets Day Kausivaihtelut Sanoma Magazines Liikevaihto M 300,0 3 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Q1 Q2 Q3 Q4 2000 2001

Lisätiedot

Täyttöohje: valvontamaksutekijöitä koskevien tietojen keräämisessä käytettävät kokonaisvarojen ja kokonaisriskin raportointilomakkeet

Täyttöohje: valvontamaksutekijöitä koskevien tietojen keräämisessä käytettävät kokonaisvarojen ja kokonaisriskin raportointilomakkeet Täyttöohje: valvontamaksutekijöitä koskevien tietojen keräämisessä käytettävät kokonaisvarojen ja kokonaisriskin raportointilomakkeet Helmikuu 2015 1 Yleisohjeet Kentät Nimi, Rahalaitoskoodi ja LEI-koodi

Lisätiedot

Rahastonhoitajana yhdistyksessä

Rahastonhoitajana yhdistyksessä Rahastonhoitajana yhdistyksessä Sisältö Rahastonhoitaja Yhdistyksen toiminta: lait ja säännöt Rahastonhoitaja on yksi keskeisistä toimijoista Rahastonhoitajan tehtävät ja vastuut Talousarvio Kirjanpito

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot