NUMEROSSA 2/2013 Vuosilomien laskeminen Lääkärintodistuksen luotettavuus Jäsenyritysten työterveyshuolto kunnossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMEROSSA 2/2013 Vuosilomien laskeminen Lääkärintodistuksen luotettavuus Jäsenyritysten työterveyshuolto kunnossa"

Transkriptio

1 NUMEROSSA 2/2013 Vuosilomien laskeminen Lääkärintodistuksen luotettavuus Jäsenyritysten työterveyshuolto kunnossa

2 turussa tavataan! nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma turussa GeTTogether-tapahtumaviikonloppu on huippuluokan verkostoitumisfoorumi uuden sukupolven yrittäjille. Kohtaaminen kokoaa yhteen kerran vuodessa verkoston aktiivijäsenet, uuden sukupolven vaikuttajat ja yrittäjyyden huippuasiantuntijat! Yrittäjät, jäsenet ja yrittäjyydestä kiinnostuneet, kaikki koolla. Puolisot ja lapset myös lämpimästi tervetulleita tapahtumaan Tervetuloa Turkuun! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! Poimintoja ohjelmasta Perjantai-iltana tapaamme ja verkostoidumme vapaasti upeassa Liedon Vanhalinnan ympäristössä. Lauantain huippuseminaarissa mukana mm. Signmark, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ja Rami Aarikka, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Lauantai-ilta huipentuu Tulevaisuuden tekijätgaalaan, jossa palkitaan vuoden aikana ansioituneita nuoria yrittäjiä ja yrittäjyyttä ansiokkaasti eteenpäin vieneitä toimijoita.

3 YRITTÄJÄINFO 2/2013 TYÖNANTAJAN ABC Lakineuvoja vastaa: lääkärintodistuksen luotettavuus Vuosiloman ansaintaperiaate Arkipyhät lyhentävät työaikaa Osa-aikatyön lainsäädäntö ajan tasalla ASLAK-kuntoutuksen hakuaikaa jatkettu YRITYSTOIMINNAN ABC Tilisiirto maksuun ajoissa ennen eräpäivää Team Finland -verkoston toiminta käynnistynyt KIVINET-kiertue alkaa YRITTÄJÄ IHMISENÄ Jäsenyritysten työterveyshuolto kunnossa Työterveyshuollon korvaukset PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Palveluiden uudistamiseksi kuntien ja yritysten välisiä kokeiluja YRITTÄJÄINFO KUSTANTAJA: Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa. ISSN TOIMITUS Suomen Yrittäjät Anna Lantee, viestintäassistentti p TAITTO Kirsi Pääskyvuori, Painomerkki Oy TÄSSÄ LEHDESSÄ KIRJOITTAVAT lainopillinen asiamies Harri Hellstén varatoimitusjohtaja Anssi Kujala lakineuvoja Tuomas Liinamaa lakineuvoja Albert Mäkelä lainopillinen asiamies Atte Rytkönen lainopillinen asiamies Tiina Toivonen ILMESTYMINEN LUE YRITTÄJÄINFO NETISSÄ: YRITTAJAT.FI/YRITTAJAINFO. KIRJAUDU JÄSENNUMEROLLA.

4 Käännä lehti. Rentoudu hetkeksi. Rentous auttaa menestymään. Varmista ensi vuonna ainakin kuusi virkistävää lukuhetkeä ja tilaa Yrittäjä-lehti. Uusia näkökulmia, ajankohtaisia teemoja, virikkeitä yrittäjyyteen, juttuja yrittäjistä. Toimi heti ja tilaa nyt, Suomen Yrittäjien jäsenille vain 44 /vuosi. Maksa tilauksesi kätevästi jäsenmaksun yhteydessä. Muistathan, että tilausmaksun voi vähentää yrityksen verotuksessa. Tilaa yrittajat.fi/tilaa tai soita Hinta jäsenille vain 44 / TunTee yrittäjien jutut. vuosi

5 Arvonlisäveropäivät Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki Arvonlisäveropäivä Aamupäivä 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30 Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset henkilöstökulujen vähennykset yksityisen kulutuksen huomioiminen edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua? verottoman liiketoiminnan vaikutus Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta? kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille VH:n ohjeen täsmentynyt tulkinta Arvonlisäveron ajallinen kohdistaminen vähennysten oikea-aikainen tekeminen myynnin veron tilitys lain edellyttämällä tavalla Täsmentyneet arvonlisäverotuksen laskumerkintävaatimukset pakolliset laskumerkintävaatimukset lisäykset vuoden 2013 alussa kevennetyt laskumerkintävaatimukset korotettu alaraja alkaen Lounas Koulutus päättyy Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä Iltapäivä Ilmoittautuminen Lounas Tavaran yhteisökaupan arvonlisäverotus tavaran yhteisökaupan pääperiaatteet yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset verolliset yhteisöhankinnat Kahvi EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus EU:n ulkopuolisen tavarakaupan pääperiaatteet tavaran myynti EU:n ulkopuolelle vientikauppa tavarahankinnat EU:n ulkopuolelta maahantuontitoiminta Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus rajat ylittävän palvelukaupan pääperiaatteet palvelujen myyntimaasäännökset elinkeinonharjoittajien välillä milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen myyjän puolesta? ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus raportointivelvoitteet kausiveroilmoituksella Koulutus päättyy Seminaarin kouluttaja: arvonlisä veroasiantuntija Harri Huikuri Deloitte & Touche Oy Aamupäivän jäsenhinta 189 (+ alv) Normaalihinta 279 (+ alv) Aamukahvi ja lounas sisältyvät hintaan. Aamu- ja iltapäivän yhteishinta: Jäsenhinta 299 (+ alv) Normaalihinta 449 (+ alv) Iltapäivän jäsenhinta 189 (+ alv) Normaalihinta 279 (+ alv) Lounas ja kahvi ja sisältyvät hintaan. Osallistu koko päivään yhteishinta! Ilmoittautuminen viimeistään p , Kouluttaja: Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy Peruutus: jälkeen tehdystä peruutuksesta perimme 60 (+ alv). Jos peruutus tehdään myöhemmin kuin kolme päivää ennen koulutuksen alkua, peritään koko osallistumismaksu. Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p yrittajat.fi

6 TYÖNANTAJAN ABC Lakineuvoja vastaa: lääkärintodistuksen luotettavuus KYSYMYS Miten työnantaja voi suhtautua työntekijän toimittamaan lääkärintodistukseen, jos pitää sitä epäluotettavana? Suomen Yrittäjät Tuomas Liinamaa lakineuvoja p VASTAUS Tulkintaetuoikeus on työnantajalla Työsopimuslain lähtökohta on, että työntekijän on pyynnöstä toimitettava luotettava selvitys työkyvyttömyydestään ja sen arvioidusta kestosta. Tällaisena luotettavana selvityksenä on perinteisesti pidetty lääkärintodistusta, mutta myös muunlainen selvitys voidaan hyväksyä, jos sen todenmukaisuutta ei ole aihetta epäillä. Työntekijä voi esimerkiksi esitellä työnantajalle kipsattua kättään, jota työssä välttämättä tarvittaisiin. Yleinen väärinkäsitys on, että lääkäri määräisi työntekijälle sairauslomaa. Päätösvalta työntekijän työkyvyttömyydestä ja sen kestosta on aina viime kädessä työnantajalla (ja riitatilanteessa aikanaan tuomioistuimella). Lääkärinlausunto on ennen kaikkea asiantuntijan arvio työkyvyttömyyden tasosta ja kestosta. Sellaisena lääkärin näkemyksellä on toki suuri painoarvo. Työnantajalla onkin oltava painavat perusteet lääkärintodistuksesta poikkeavalle arviolleen. Työntekijän on todennettava työkyvyttömyytensä syy Työnantajan on pystyttävä perustelemaan päätöksensä, jos hän toimii vastoin lääkärinlausuntoa. Lain mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan vain, jos työkyvyttömyys johtuu sairaudesta tai tapaturmasta. Työnantaja voi siten edellyttää työntekijältä selvitystä myös työkyvyttömyyden taustasta. Lisäselvitystä voi vaatia esimerkiksi jos toimitetussa lääkärintodistuksessa ilmoitetaan pelkästään sairausloman kesto ilman diagnoosia tai diagnoosimerkinnästä ei voi päätellä työkyvyttömyyden syytä. On syytä muistaa, että työkyvyttömyyden taustan on oltava aidosti epäselvä, jotta työnantaja voi vaatia lisäselvitystä työkyvyttömyyden perusteesta. Esimerkiksi raajojen murtumat eivät voine johtua muusta kuin tapaturmasta, kun taas pahoinvoinnin voi aiheuttaa moni muukin seikka kuin sairaus tai tapaturma. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, mikäli hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tällöin työnantaja voi kieltäytyä sairausajan palkan maksamisesta, vaikka työkyvyttömyys sinänsä olisikin selvää. Työnantajan on kuitenkin pystyttävä todistamaan työkyvyttömyyden aiheutumistapa. Työehtosopimus tai työsopimus saattaa velvoittaa käyttämään (työnantajan nimeämää?) työterveyslääkäriä. Työnantaja ei kuitenkaan yleensä voi kieltäytyä hyväksymästä lääkärintodistusta yksinomaan sillä perusteella, että työntekijä on käynyt muulla lääkärillä. Työnantaja voi toki tiedustella, miksi työntekijä on käynyt muulla lääkärillä, ja työntekijän vastaus voi omalta osaltaan vaikuttaa asian arviointiin. Työkyvyttömyys on tehtäväkohtaista Lääkärin tulisi lausuntoa kirjoittaessaan arvioida, onko työntekijä estynyt tekemästä juuri omaa työtään. Työnantajan nimeämän työterveyslääkärin tulisi olla tietoinen työpaikan olosuhteista. Muut lääkärit joutuvat käytännössä tekemään arvion oman yleistietämyksensä ja työntekijän antamien tietojen perusteella. Lääkäri voi siten arvioida työnkuvan todellista rasittavammaksi. Jos lääkärintodistuksen perusteella on epäselvää, onko työntekijä todellisuudessa estynyt tekemästä nimenomaan omaa työtään, voi työnantaja vaatia työntekijältä lisäselvitystä. Työn tekemisen voi estää joko vaiva itse tai siitä toipumisen vaarantuminen. Tarttuvaa tautia potevan pitäminen poissa työpaikalta on työnantajankin kannalta järkevää. Toisaalta työntekijä ei voine kieltäytyä saapumasta töihin, mikäli työnantaja pystyy tarjoamaan sellaisen työskentely-ympäristön, jossa työntekijän sairaus tai vamma ei haittaa eikä pahenemisvaaraa ole. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi erityisjärjestelyjä tai korvaavia työtehtäviä. Sairauslomaa ei saa hankkia vilpillisesti Toisaalta on mahdollista, että työntekijä on sepittänyt vaivojaan vastaanotolla. Jos lääkäri ei voi todentaa oireita, joutuu hän laatimaan lausuntonsa lähinnä potilaan kertomuksen perusteella. Työnantaja voi puuttua tilanteeseen lähinnä silloin, jos hän pystyy osoittamaan työntekijän väittämät valheellisiksi. Esimerkiksi jos pahoista selkäkivuista väitetysti kärsivän työntekijän voidaan todistaa osallistuneen samaan aikaan urheilukisoihin tai kovassa kuumeessa oleva työntekijä nähdään pilkillä. Mikäli valehtelu on ollut räikeää, voi käytös oikeuttaa jopa työsuhteen päättämiseen. Epäilyttäville todistuksille toinen mielipide Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työkyvyttömyysarvion luotettavuutta tai että kyse on sairausajan palkkaoikeuden väärinkäytöksestä, voi hän asettaa sairausajan palkan maksamisen edellytykseksi sen, että työntekijä käy työnantajan osoittamalla ja kustantamalla lääkärillä. Mikäli työntekijä kieltäytyy menemästä ko. lääkärille tai 6 Yrittäjäinfo 2/2013

7 TYÖNANTAJAN ABC lääkäri arvioi hänet työkykyiseksi, työnantaja voi yleensä kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa. Luonnollisesti jos uusikin lääkäri pitää työntekijää työkyvyttömänä, on työntekijän sairausloma syytä hyväksyä. Työnantaja ei voi kuitenkaan mielivaltaisesti vaatia toista mielipidettä, vaan sen vaatimiselle on oltava perusteltu tapauskohtaisiin olosuhteisiin liittyvä syy. Epäselvyydet selvitettävä Jos työntekijä ei toimita lainkaan luotettavana pidettävää selvitystä työkyvyttömyydestään eikä saavu töihin, voi työnantaja katsoa työntekijän olevan perusteettomasti poissa töistä. Tällöin on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että työntekijä tietää, ettei työnantaja pidä selvitystä riittävänä ja että tälle näkemykselle on hyvät perusteet. Jos työkyvyttömyys sinänsä on selvää, mutta sen johtumista sairaudesta tai tapaturmasta ei ole osoitettu, voi työnantaja kieltäytyä sairausajan palkan maksamisesta. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin syytä noudattaa varovaisuutta ja selvittää tilanne tarkoin. Päätökset pystyttävä perustelemaan Työnantajan päätösvallan kääntöpuolena on vastuu päätöksistä. Jos työnantaja jättää perusteettomasti sairausajan palkan maksamatta, voidaan se myöhemmin tuomioistuimessa tuomita maksettavaksi viivästyskorkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen. Edelleen mikäli työnantaja päättää työsuhteen esimerkiksi luvattoman poissaolon perusteella ja työnantajan ratkaisu todetaan myöhemmin tuomioistuimessa vääräksi, voidaan työnantaja tuomita maksamaan perusteettoman irtisanomisen johdosta 3 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Siksi työnantajan on ehdottoman tärkeää huolehtia siitä, että pystyy perustelemaan tekemänsä päätökset silloin, kun toimii vastoin työntekijän toimittaman lääkärinlausunnon kantaa. Epäselvissä tilanteissa kannattaa soittaa maksuttomaan neuvontapalveluumme. Se auttaa arkisin klo 9 16 numerossa SeniorijäSenyyS Suomen yrittäjissä Oletko vähintään 55-vuotias liiketoiminnasta luopunut jäsenyrittäjä? Seniorijäsenyys on hyvä tapa pysyä mukana tutuissa yrittäjäympyröissä! Seniorijäsenenä saat mm. Yrittäjäsanomat-lehden, Yrittäjäinfo-tiedotteen sekä neuvontapalvelut numerossa Jäsenyys maksaa vain 50 euroa vuodessa. Liity ja jatka viihtymistä hyvässä seurassa! Lisätietoa Yrittäjäinfo 2/2013 7

8 TYÖNANTAJAN ABC Vuosiloman ansaintaperiaate Miten työntekijä ansaitsee vuosilomaa? Milloin työntekijä saa ns. täydet lomat ja milloin ei? Mitä tarkoitetaan 14 päivän ja 35 tunnin ansaintasäännöillä? On tärkeää erottaa käsitteet lomanmääräytymisvuosi ja lomanmääräytymiskuukausi. Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy Tänä aikana työntekijä ansaitsee vuosilomansa, joka pidetään lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen. Lomanmääräytymiskuukaudella tarkoitetaan kalenterikuukautta, joilta lomaa joko kertyy tai ei kerry työsuhteen kestosta ja työssäoloajasta riippuen. Sovellettavan työehtosopimuksen määräykset voivat vaikuttaa vuosiloman määräytymiseen. Vuosilomaa 2 vai 2,5 arkipäivää? Työntekijä ansaitsee vuosilomaa vuosilomalain 5 pykälän mukaisesti 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos kuitenkin työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde päättyy ennen kuin se on kestänyt yli vuoden, työntekijä ansaitsee kaksi arkipäivää vuosilomaa täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Niin sanotut täydet lomat eli 30 lomapäivää saa, jos ansaitsee 2,5 arkipäivää lomaa ja kaikki lomanmääräytymisvuoden lomanmääräytymiskuukaudet ovat täysiä. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään ylöspäin täyteen lomapäivään. Jos esimerkiksi työntekijä ansaitsee 2,5 lomapäivää mutta yksi lomanmääräytymiskuukausi jää täyttymättä eli lomapäivien määräksi tulee 27,5, vuosilomaa on annettava 28 päivää. Milloin kyseessä on täysi lomanmääräytymiskuukausi? Työntekijä ansaitsee lomaa joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. 14 päivän ansaintasääntöä sovelletaan, kun työntekijä työskentelee työsopimuksensa mukaan kaikkina kuukausina vähintään 14 päivää. Muussa tapauksessa hän kuuluu 35 tunnin ansaintasäännön piiriin. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään 14 päivän ansaintasäännön osalta sellaista kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää. Työpäivän pituudella ei ole merkitystä. 35 tunnin säännön piirissä täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään sellaista kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia. Työntekijä on siis aina vain joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön piirissä. Jos työntekijä on normaalisti 14 päivän ansaintasäännön piirissä, ja hän jonakin satunnaisena kalenterikuukautena tekee töitä alle 14 päivää esimerkiksi palkattoman vapaan vuoksi, hänelle ei kerry tältä kuukaudelta lainkaan vuosilomaa. Jos työntekijän työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken lomanmääräytymisvuoden siten, että siirrytään 14 päivän säännöstä 35 tunnin sääntöön tai päinvastoin, noudatetaan aikaisempaa ansaintasääntöä siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, joka ajoittuu työsuhteen muutosta edeltävään aikaan. Muutoksen jälkeen ansaitut lomapäivät lasketaan uuden ansaintasäännön mukaan. Molempien ansaintasääntöjen soveltaminen saman lomanmääräytymisvuoden aikana on mahdollista vain, jos työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi. Tilapäinen muutos ei johda ansaintasäännön muuttumiseen. Suomen Yrittäjät Albert Mäkelä lakineuvoja p Työssäolon veroinen aika Täyden lomanmääräytymiskuukauden kertymisessä on huomioitava, että työssäolon veroisena aikana pidetään vuosilomalain mukaan myös sellaista työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Tällaista aikaa ovat esimerkiksi vuosiloma ja työajan tasaamisvapaa. Työssäolon veroinen aika huomioidaan siten vuosiloman ansainnassa samoin kuin jos työntekijä olisi normaalisti työssä. 14 päivän ansaintasäännön piirissä työssäolon veroiseksi ajaksi laskettavat tilanteet on lueteltu vuosilomalain 7. pykälän 2. momentissa. Työssäolon veroista aikaa ovat muun muassa äitiys-, erityisäitiys-, isyystai vanhempainvapaat (mutta ei hoitovapaa) poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi (kuitenkin enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa) poissaolo lomauttamisen vuoksi (kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan). 35 tunnin ansaintasäännön mukaan työssäolon veroisena aikana huomioidaan vain ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaisesti olisi ollut työssä. LISÄTIETOJA: Työssäolon veroisesta ajasta on kirjoitettu yksityiskohtaisemmin Työnantajan ABC:ssä osoitteessa > Työnantajan ABC > Lomat, vapaat ja poissaolot > Vuosiloma. Työssäolon veroista on myös sellainen poissaoloaika, jolta työnantajan pitää maksaa palkkaa. 8 Yrittäjäinfo 2/2013

9 TYÖNANTAJAN ABC Esimerkkejä vuosiloman kertymisestä Seuraavat esimerkit selventävät vuosiloman ansaintasääntöä. Esimerkeissä oletetaan, että työntekijän työsuhde jatkuu ainakin saakka. Esimerkki 1: Työsuhde alkoi Lomanmääräytymisvuodelta työntekijä ansaitsee lomaa 2 pv/kk, koska työsuhde ei ole kestänyt vuotta lomanmääräytymisvuoden päättyessä Työntekijä on ansainnut lomaa 24 päivää (12 kk x 2 pv). Seuraavalta lomanmääräytymisvuodelta (joka alkaa ) työntekijä ansaitsee lomaa 2,5 pv/kk, koska tämän lomanmääräytymisvuoden päättyessä työsuhde on jatkunut yli vuoden. Esimerkki 2: Työsuhde alkoi Lomanmääräytymisvuodelta ei ole kertynyt vuosilomaa, sillä työntekijälle ei tule tältä ajalta ainuttakaan täyttä lomanmääräytymiskuukautta. Lomanmääräytymisvuodelta työntekijä ansaitsee lomaa 2,5 pv/kk, koska työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättyessä kestänyt yli vuoden. Työntekijä on siten ansainnut lomaa 30 päivää lomanmääräytymisvuodelta (12 kk x 2,5 pv). Arkipyhät lyhentävät työaikaa Arkipyhän vaikutukset työaikaan ja niistä maksettavat korvaukset kannattaa tarkistaa oman toimialan työehtosopimuksesta. Itsenäisyyspäivä on ainoa lain mukaan palkallinen vapaapäivä, jos se olisi ollut työntekijän työpäivä. Työehtosopimuksen mukaisia arkipyhiä koskeva esimerkkimme on kaupan alalta. Työaikaa lyhentävät kaupan alalla vuonna 2013 tiistai 1.1. uudenvuodenpäivä perjantai pitkäperjantai maanantai 1.4. toinen pääsiäispäivä keskiviikko 1.5. vapunpäivä torstai 9.5. helatorstai lauantai juhannuspäivä perjantai itsenäisyyspäivä tiistai jouluaatto torstai tapaninpäivä keskiviikko uudenvuodenpäivä Kaupan alalla kokoaikaisen työntekijän työajan lyhennys voidaan toteuttaa antamalla vapaapäivä kyseisellä arkipyhäviikolla tai kahtena tätä viikkoa edeltävänä tai kahtena sitä seuraavana viikkona. Vapaapäivä voidaan antaa myös sillä tasoittumisjaksolla, jolle edellä mainittu päivä sattuu. Tasoittumisjärjestelmä Pituus 2 26 viikkoa. Tasoittumisjakson aikana työaika tasoittuu työsopimuksen viikkotyöaikaan. Työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa. Laaditaan ennalta. Työntekijällä, jolla lauantai on pysyvästi vapaapäivä, on se vapaa myös itsenäisyyspäiväviikolla, tapaninpäiväviikolla ja uudenvuodenpäiväviikolla. Osa-aikatyöntekijän työajan lyhennys tai rahakorvaus lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä. Lyhennys voidaan toteuttaa maksamalla lyhennystä vastaava rahakorvaus tai antamalla lyhennystä vastaava palkallinen vapaa-aika lyhennysjakson aikana. Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden. Työsuhteen kestoa koskeva ehto ei koske itsenäisyyspäivästä johtuvaa työajan lyhennystä. Yrittäjäinfo 2/2013 9

10 TYÖNANTAJAN ABC Osa-aikatyön lainsäädäntö ajan tasalla Osa-aikatyötä selvittäneen työryhmän mielestä osa-aikatyöhön liittyvää lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa. Suomessa osa-aikatyötä tehdään vähän mutta vapaaehtoisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli selvittää osaaikatyön tarvetta työntekijöiden ja työnantajien kannalta sekä keinoja kohdistaa osa-aikatyö tarpeellisiin tilanteisiin. Lisäksi työryhmä kartoitti osa-aikatyön määrää ja käyttöä eri toimialoilla. Selvityksen keskiössä oli erityisesti työnantajan velvollisuus tarjota lisätyötä. Työryhmä julkaisi loppuraporttinsa Väylä työelämään Raportissa tuodaan esiin osa-aikatyön positiiviset mahdollisuudet. Niitä ovat ennen kaikkea työllistämisen edistäminen ja työurien pidentäminen. Osaaikatyö on väylä työmarkkinoille. Nuorille se on tapa hankkia työkokemusta ja ansaita tuloja opiskelujen ohella. Työttömille ja työmarkkinoilta poissaoleville osa-aikainen työ taas antaa mahdollisuuden integroitua uudelleen työelämään. Perhevapaiden aikana vanhemmat voivat osa-aikatöitä tekemällä säilyttää yhteyden työelämään. Se pitää vanhemmat ajan tasalla työpaikalla tapahtuvasta kehityksestä ja parantaa heidän työmarkkina-asemaansa perhevapaiden jälkeen. Tarjoamalla mahdollisuutta osa-aikatyöhön ehkäistään syrjäytymistä työmarkkinoilta ja madalletaan työnantajien kynnystä tarjota työtä nuorille ja pitkään työelämästä poissa olleille. Vähän mutta vapaaehtoisesti Suomessa 14 prosenttia työllisistä on osa-aikatyössä, mikä on vähemmän kuin suurimmassa osassa muita EUmaita. Huolimatta osa-aikatyön määrän lievästä kasvusta osa-aikatyö on Suomessa vähäisempää myös muihin Pohjoismaihin verrattuna. Enemmistö työntekijöistä tekee osa-aikatyötä omasta halustaan. Vaikka vapaaehtoinen osa-aikatyö on lisääntynyt, suhteellisen pysyvä osuus palkansaajista tekee osa-aikatyötä vastentahtoisesti, koska kokoaikatyötä ei ole ollut tarjolla. Naisilla osa-aikatyö on yleisempää kuin miehillä. Osa-aikatyötä teetetään paljon erityisesti vähittäiskaupassa ja muilla palvelualoilla. Näillä aloilla työvoiman käytössä ja työvuorosuunnittelussa on otettava huomioon tuotteiden ja palveluiden kysynnän sekä asiakasvirtojen vaihtelut. Työnantajan on syytä muistaa, että sitoutunut ja osaava henkilöstö on myös yrityksen etu. Työtyytyväisyyttä, henkilöstön pysyvyyttä sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista voidaan edistää muun muassa oikeudenmukaisilla työehdoilla, kuten työaikojen ennakoitavuudella. Pyrkimystä lisätä osa-aikaisten työntekijöiden työtuntien määrää voidaan edesauttaa esimerkiksi hyvällä työvuorosuunnittelulla, alakohtaisilla työehtosopimuksilla, yritys- ja työpaikkakohtaisilla ratkaisuilla sekä levittämällä hyviä käytäntöjä. Velvollisuus tarjota lisätyötä Suomen Yrittäjät Atte Rytkönen lainopillinen asiamies p Sitoutunut ja osaava henkilöstö on myös yrityksen etu. Työnantajalla on velvollisuus tarjota palveluksessaan jo oleville osa-aikatyöntekijöille lisätyötä, jos työtehtävät ovat työntekijöiden ammattitaito ja kokemus huomioon ottaen näille sopivia. Tämä on keskeinen osa-aikaisten työntekijöiden asemaa turvaava säännös. Lisätyön tarjoamisvelvollisuuden suhdetta muun muassa määräaikaisen työntekijän työsopimuksen jatkamiseen on täsmennetty oikeuskäytännössä. Lisätyön jakamisesta palveluksessa jo olevien osa-aikaisten työntekijöiden kesken ei kuitenkaan ole säännöksiä, vaan tällaiset tapaukset tulee aina ratkaista tapauskohtaisesti. Lisätöiden jakaminen kuuluu lähtökohtaisesti työnantajan direktio-oikeuden piiriin, mutta työnantajan on aina työtä ja työtehtäviä jakaessaan noudatettava tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja syrjimättömyyttä. Lisätyön tarjoamisen tilanteet vaihtelevat nopeasti tarjottavista lisätunneista pidempikestoisiin lisätyön tarpeisiin. Lisäksi osa-aikaisilla työntekijöillä saattaa olla eri syihin perustuvia esteitä ottaa vastaan tarjottua lisätyötä. Ei tarvetta lainsäädäntömuutoksiin Työryhmän laatiman raportin perusteella osa-aikatyötä koskeva lainsäädäntö on Suomessa ajan tasalla. On kuitenkin tärkeä muistaa, että työpaikoilla tulee yhdessä henkilöstön kanssa käsitellä osa-aikaisen työvoiman käyttöä, määrää ja kehitystä yhteistoimintasäännösten edellyttämällä tavalla. Yhteisten pelisääntöjen käsittely ja niistä tiedottaminen yrityksen sisällä on erityisen tärkeää myös sen ehkäisemiseksi, ettei lisätöiden jakaminen huononna työilmapiiriä ja synnytä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. LISÄTIETOJA: Työryhmän raportti on luettavissa osoitteessa 10 Yrittäjäinfo 2/2013

11 TYÖNANTAJAN ABC ASLAK-kuntoutuksen hakuaikaa jatkettu Vuoden 2014 ASLAK-kurssien hakuaikaa on jatkettu asti. Aiemmin ilmoitettu maaliskuun alussa päättyvä hakuaika oli työnantajille liian tiukka. ASLAK-kuntoututus on ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta, jota työnantajat voivat hakea yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kurssit räätälöidään joko työpaikan henkilöstölle tai alueellisesti jotakin tiettyä ammattiryhmää varten. Vuoden 2012 sairausvakuutuslakiuudistus edellyttää työpaikoilta ja työterveyshuollolta entistä tiiviimpää yhteistyötä sekä työntekijöiden työkyvyn seurantaa ja varhaista puuttumista, jotta työkykyä voidaan ylläpitää. ASLAK-kuntoutusta voidaan nykyisin järjestää paitsi entistä lyhyempinä laitoskuntoutusjaksoina myös avokuntoutuksena. Muutaman päivän kuntoutusjaksojen sekä avokuntoutuksen on tarkoitus parantaa kuntoutujien mahdollisuuksia irrottautua työstä ja osallistua kuntoutukseen. Työpaikka mukana Työnantajat arvioivat seuraavan vuoden ASLAK-kurssien tarvetta työpaikoilla yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kuntoutus voi kohdentua koko työpaikkaan tai vain yhteen ammattialaan. Kelan uusituissa kuntoutusstandardeissa korostetaan myös työpaikan sekä lähiesimiehen roolia kuntoutuksen aikana. Tällä pyritään varmistamaan, että yksittäisen työntekijän työkyvystä ja työolosuhteista huolehditaan paitsi kuntoutusjaksojen aikana myös niiden välissä ja kuntoutuksen jälkeen. ASLAK-kursseilla myös kuntoutujalla on itsellään aktiivinen rooli. Yhteistyössä työantajan ja työterveyshuollon edustajien pyritään kirkastamaan sekä kuntoutujan henkilökohtaiset että työhön ja työkykyyn liittyvät tavoitteet. LISÄTIETOJA: > Etusivu > Kuntoutus > Työikäisille > ASLAK-kurssit USKALLATKO PALKATA NUOREN NAISEN? Haluatko, että meillä on riittävästi työvoimaa? Haluatko, että myös naisvaltaiset alat uskaltavat palkata uusia työntekijöitä? Vanhemmuuden kustannusten kasautuminen äitien työnantajille on historiallinen jäänne. Se tekee naisen palkkaa misesta mahdotonta pienille yrityksille. Se loukuttaa nuoret koulutetut naiset pätkätöihin ja jopa työelämän ulkopuolelle. Ruotsissa vauvoista aiheutuneet kulut korva taan verovaroista. Kaikki palkansaajajärjestöistä työn antajajärjestöihin ovat tyytyväisiä, pienet yritykset luovat uusia työpaikkoja, nuoret naiset työllistyvät ja isät osallistuvat lastenhoitoon enemmän. On yhteinen etumme, että nuoren naisen voi työllistää ilman pelkoa euron vauvalaskusta nainen uskaltaa perustaa perheen pienet yritykset luovat uusia työpaikkoja ja vähentävät työttömyyttä. Allekirjoita kansalaisaloite vanhemmuuden kustannusten jakamisesta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/71 Aloitetta tukevat mm. Naisjärjestöjen Keskusliitto, Akavan Erityisalat, Lapsiperheiden Etujärjestö, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, Suomen Yrittäjät, Suomen Yrittäjäsairaanhoitajat, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät, Suomen Sairaankuljetusliitto sekä Muotikaupan Liitto. Lisätietoja: Heli Järvinen, Suomen Yrittäjänaiset ry, p Yrittäjäinfo 2/

12 YRITYSTOIMINNAN ABC Tilisiirto maksuun ajoissa ennen eräpäivää Jos kauppahintaa tai muuta maksua tai laskua ei maksa sovittuna aikana, maksu katsotaan viivästyneeksi. Asia on yrittäjille selvä mutta entä jos maksu suoritetaan tilisiirtona? Usein liikesuhteissa ei nykypäivänä enää makseta maksuja käteisellä, vaan maksua varten ostajalle tai liikekumppanille annetaan lasku ja velka hoidetaan tilisiirtona. Maksuajankohdasta sovitaan osapuolten välillä erikseen tai eräpäivä on ilmoitettu laskussa. Tilisiirtoina maksettujen laskujen oikea-aikaisuuteen liittyvät epävarmuudet koskevat pääsääntöisesti yritysten ja yrittäjien välisiä maksuja. Myyjällä tai muulla velkojana olevalla sopimuskumppanilla on oltava velan tai laskun määrää vastaava summa käytettävissään pankkitilillään eräpäivänä. Muuten maksu katsotaan viivästyneeksi. Jos laskun maksaa vasta eräpäivänä, maksu voi olla velkojan käytettävissä vasta useamman päivän kuluttua eräpäivästä. Tämä riippuu muun muassa siitä, ovatko sopijapuolten tilit samassa vai eri maksulaitoksissa ja mihin vuorokauden aikaan maksu suoritetaan. Laskun maksaminen vasta eräpäivänä voi johtaa siihen, että maksu katsotaan maksetuksi myöhässä. Seurauksena voivat olla viivästyskoron lisäksi muun muassa perintäkulut tai viivästyssakko. On myös hyvä huomata, että perintälain muutoksesta johtuen yrittäjällä voi jatkossa periä viivästyneestä maksusta vakiokorvauksena enintään 40 euroa, jos toinen elinkeinonharjoittaja tai julkisyhteisö maksaa laskunsa päivänkin myöhässä. (Lue perintälain muutoksesta Yrittäjäinfosta 1/2013.) Koska maksun maksaminen tilisiirtona laskun eräpäivänä saattaa aiheuttaa yritykselle jatkossa 40 euron lisälaskun, on yrittäjän hyvä selvittää oman pankkinsa kanssa, kuinka pitkään tilitysaikaan on varauduttava. Sopimuskumppanin kanssa on mahdollista sopia myös siitä, että lasku on maksettu oikeaan aikaan, kun tilisiirto on käynnistetty eräpäivänä. Tilisiirtomaksujen maksuajankohdat eivät koske kaikkia sopimustyyppejä. Eräissä laissa määritellyissä sopimussuhteissa maksu katsotaan maksetuksi pankin välityksellä oikea-aikaisesti silloin, kun velallinen suorittaa maksun tilisiirtona viimeistään laskun eräpäivänä. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa kuluttajakauppaan liittyvät laskut sekä huoneistojen vuokramaksut. Suomen Yrittäjät Tiina Toivonen lainopillinen asiamies p Yrittäjän on hyvä selvittää oman pankkinsa kanssa, kuinka pitkään tilitysaikaan on varauduttava. Team Finland -verkoston toiminta käynnistynyt Team Finland -verkosto edistää Suomen asiaa maailmalla: Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomen maakuvaa sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja. Verkoston tavoitteena on tuoda yhteen näiden alojen keskeiset viranomaiset ja organisaatiot, tehostaa niiden välistä yhteistyötä sekä tarjota asiakkaille entistä helpompi pääsy laajaan palvelujen kokonaisuuteen. Maailmalla Team Finland -verkostoon kuuluu 72 paikallista tiimiä, jotka kokoavat yhteen kullakin alueella toimivat Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset Suomi-toimijat. Jokaiselle tiimille on määritelty työohjelma ja koordinaattori, jolla on tiedot verkoston paikallisesta toiminnasta ja palveluista. Yhteinen tavoite Team Finland -toimintamalli pohjautuu vuoden 2011 hallitusohjelmaan, jossa asetettiin tavoitteeksi tehostaa Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaa sekä parantaa ulkomailla toimivien julkisrahoitteisten organisaatioiden välistä yhteistyötä. Verkostoa ohjaa valtioneuvosto, joka asettaa toiminnalle yhteiset, vuosittain päivitettävät tavoitteet. Team Finland ei ole uusi organisaatio eikä uusi kerros ylimääräistä byrokratiaa, vaan olemassa olevan, julkisrahoitteisen toiminnan tuomista yhteisen, entistä yksinkertaisemman sateenvarjon alle. Samalla työn tehokkuus ja vaikuttavuus kasvaa. Kyseessä on mittava hanke, joka etenee ja syvenee asteittain. LISÄTIETOA: team.finland.fi 12 Yrittäjäinfo 2/2013

13 YRITYSTOIMINNAN ABC KIVINET-kiertue alkaa KIVINET-verkosto (Kilpailukykyä kansainvälistymisestä ja viennistä) tarjoaa pk-yrityksille käytännönläheistä tietoa kansainvälistymispalveluista sekä tarjolla olevista rahoitusmahdollisuuksista. Alueelliset KIVINET-tilaisuudet kokoavat yhteen kansainvälistymistä harkit sevat tai jo kohdemarkkinoilla toimivat yritykset sekä kansainvälistymispalvelui den tarjoajat. Verkostossa on mukana reilut 20 kansallista kumppania. Tämän kevään kiertueen teemana on Team Finland. Mikä KIVINET on? Suomen kattava verkosto, joka rohkaisee ja innostaa suomalaisia pk-yrityksiä hyödyntämään vientiä ja kansainvälistymistä edistäviä palveluita. Verkosto kokoaa yhteen julkiset ja yksityiset kansainvälistymispalveluiden tarjoajat. Kenelle KIVINET on? Kansainvälistymistä harkitseville tai jo kv-markkinoilla toimiville pk-yrityksille. Mitä KIVINET tarjoaa? Avoimia ja maksuttomia verkostoitumistapahtumia joista saa kontakteja ja tietoa oman yrityksen kansainvälistymisen eri vaiheisiin ja tarpeisiin. LISÄTIETOJA: Verkostot auttavat kansainvälistymisessä Suomen Yrittäjien yhteyshenkilöverkosto Suomen Yrittäjien kansainvälisen yhteyshenkilöverkoston tarkoituksena on auttaa suomalaisia pienyrityksiä kansainvälisessä kaupassa. Verkosto täydentää nykyistä suomalaisille pienyrityksille suunnattua palvelutarjontaa. Verkostossa jäsenet puhuvat pääsääntöisesti suomea. Verkoston toimintaperiaate on, että puhelut tai sähköpostiviestit, jotka eivät vaadi vastaajalta erityistä selvitystyötä, ovat ilmaisia. Toimeksiannot ovat maksullisia. Osapuolet sopivat keskenään kohtuullisista korvauksista. yritystoiminnanabc/kv FinnCham Kauppakamarin maailmanlaajuinen FinnCham-verkosto solmii kontakteja maailmalla toimivien suomalaisyritysten ja sinne lähtevien yritysten välille, avaa ovia ja vahvistaa taloussuhteita eri maiden kanssa. Verkoston avulla luodaan vahvaa Suomi-kuvaa maailmalla ja luodaan yrityskontakteja kohdemaihin. Verkosto toimii myös siltana maailmalta Suomeen ja auttaa ulkomaalaisia yrityksiä saamaan kontakteja Suomessa. kansainvaliset-asiat/ finncham-verkosto Ulkosuomalaiset maailmalla Ulkosuomalaiset maailmalla verkosto kokoaa yhteen eri puolilla maailmaa työskenteleviä ja jo Suomeen palanneita asiantuntijoita. Aiotko maailmalle? Tutustu verkkosivujemme Kansainvälistyminen-osioon! Kansainvälinen yhteyshenkilöverkosto: Auttaa suomalaisia pienyrityksiä kansainvälisessä kaupassa. Täydentää nykyistä suomalaisille pienyrityksille suunnattua palvelutarjontaa. Käytännön opas kansainvälistymiseen: rahoitus riskit ja vakuudet tullaus tuonti ja vienti logistiikka asiakirjat Yrittäjäinfo 2/

14 YRITTÄJÄ IHMISENÄ Jäsenyritysten työterveyshuolto kunnossa Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ennalta ehkäisevä työterveyshuolto. Yrittäjälle työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista. Vaikuttava työterveyshuolto on erinomainen työkyvyn tuki. Lakisääteisen työterveyshuollon tulisi periaatteessa tavoittaa jokainen työssä käyvä kansalainen. Näin asia ei kuitenkaan ole, eikä ole missään vaiheessa suomalaisen lakisääteisen työterveyshuollon historiaa ollutkaan. Eri tietolähteiden mukaan yksityisellä sektorilla noin 90 prosenttia työntekijöistä on työterveyshuoltopalveluiden piirissä. Työterveyshuollon kattavuudesta yrittäjien keskuudessa ja pienissä yrityksissä on tarjolla hyvin erilaista tietoa. Yrittäjien osalta eri tutkimukset ja tilastot antavat kattavuudeksi 5 35 prosenttia, joskin työnantajina toimivien yrittäjien osalta on saatu parempiakin tuloksia. Kaikkein pienimmissä yrityksissä työterveyshuollon kattavuus on selvästi huonompi kuin keskimäärin kaikissa yrityksissä. Alle 10 henkeä työllistävien mikroyritysten työterveyshuollon kattavuudeksi on raportoitu prosenttia. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin tulokset kertovat vuodesta toiseen, että pienimpien yritysten työntekijät viihtyvät työssään paremmin kuin suurempien. Järjestetty työterveyshuolto ei olekaan ainoa työhyvinvoinnin mittari. Työterveyshuollon puuttuminen ei tarkoita sitä, ettei yrityksessä tehtäisi työtä työntekijöiden hyvinvoinnin eteen. Totuus toki on, että vaikuttava työterveyshuolto on erinomainen työkyvyn tuki. Mitkä ovat sitten syynä siihen, etteivät kaikki yritykset täytä lakisääteistä velvollisuuttaan järjestää työntekijöilleen ennalta ehkäisevän työterveyshuollon palvelut? Syistä on enemmän valistuneita veikkauksia kuin tutkittua tietoa. Halusin selvittää asiaa, joten lähetin kesällä 2012 Suomen Yrittäjien jäsenille työterveyshuoltoa koskevan kyselyn. Tavoitteena oli saada mahdollisimman paljon tietoa siitä, miksi pienet yritykset eivät järjestä työterveyshuoltopalvelua työntekijöilleen ja kuinka moni yrittäjä on järjestänyt kyseiset palvelut itselleen. Lakisääteinen velvoite täytetään kohtalaisesti Kyselyn mukaan Suomen Yrittäjien työnantajina toimivista jäsenyrityksistä työterveyshuollon työntekijöilleen on Suomen Yrittäjät Harri Hellsten lainopillinen asiamies p järjestänyt 88 prosenttia. Kaikkein pienimmissä yrityksissä näin on tehnyt 83 prosenttia. Järjestämisprosenttia erityisesti mikroyritysten osalta voidaan pitää korkeana, kun ottaa huomioon, mitä muut asiaa koskevat raportit kertovat. Yllättäen Uudellamaalla, jossa palveluita on varmasti tarjolla muuta maata paremmin, järjestämisprosentti on vain 79. Osittain tätä selittänee se, että alueelta vastanneet yritykset olivat keskimäärin koko vastaajajoukkoa pienempiä. Peräti 75 prosenttia työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen järjestäneistä yrityksistä (72 prosenttia mikroyrityksistä) on myös järjestänyt sekä pakollisen ennalta ehkäisevän työterveyshuollon että vapaaehtoisen sairaanhoidon. Yksityisellä lääkäriasemalla palvelut järjestäneistä yrityksistä peräti 87 prosenttia on järjestänyt myös sairaanhoidon, kun kunnallisella puolella järjestäneistä näin on toiminut vain 57 prosenttia. 100 % Työterveyshuollon kattavuus. Yrittäjät. 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kaikki Yksinyrittäjät Vain yrittäjiä työllistävät Työnantajayritykset 14 Yrittäjäinfo 2/2013

15 YRITTÄJÄ IHMISENÄ Koetteko työterveyshuollosta olevan hyötyä erityisesti työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauspoissaolojen ehkäisyssä? Työnantajayritykset. Yrityskokoluokittain. Yli 50 henkeä työllistävät henkeä työllistävät Alle 10 henkeä työllistävät Kaikki % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä En osaa sanoa Ei Mitä pienemmälle paikkakunnalle mennään, sitä yleisemmin yritys on järjestänyt vain ennalta ehkäisevän työterveyshuollon. Tätä selittää varmasti se, että pienemmillä paikkakunnilla työterveyshuoltoa tarjoavat ainoastaan kunnalliset palveluntarjoajat, joilla ei usein ole resursseja tarjota kovinkaan laajoja palveluita. Puutetta tiedosta ja hyödyistä Koska kyselyyn vastanneet yritykset olivat varsin hyvin järjestäneet palvelut, jäi kyselyn tavoite selvittää paremmin palveluiden järjestämättömyyden syitä osittain saavuttamatta. Vastausten perusteella yleisin syy työterveyshuollon järjestämättömyydelle kuitenkin on tietämättömyys järjestämisvelvollisuudesta. Toiseksi yleisin syy on se, ettei palveluiden järjestäminen ole jostain syystä onnistunut. Huolestuttava tieto on se, että osassa yrityksiä työterveyshuoltopalvelut on selvästi järjestetty ainoastaan lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi. Tähän viittaa sekä se, etteivät vastaajat täysin ymmärrä, mihin ovat työterveyshuoltosopimuksissaan sitoutuneet, että se, ettei iso osa vastaajista koe saavansa työterveyshuoltopalveluista hyötyä. Työterveyshuollon työntekijöilleen järjestäneissä yrityksissä vain 2/3:ssa ymmärretään täysin, mihin yritys on työterveyshuoltosopimuksessaan sitoutunut. Pienemmissä yrityksissä näin on muita harvemmin. Alle puolet työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen järjestäneistä yrityksistä puolestaan kokee palveluista olevan hyötyä erityisesti työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauspoissaolojen ehkäisyssä. Lähes viidennes ei osaa sanoa, onko palvelusta hyötyä vai ei. Kaikkein pienimmissä yrityksissä koetaan hyöty muita harvemmin, ja niissä ollaan epätietoisempia mahdollisesta hyödystä. Yrittäjien työterveyshuollosta Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä 73 prosenttia on järjestänyt yrittäjän vapaaehtoisen työterveyshuollon. Yksinyrittäjät järjestävät palvelut selvästi muita harvemmin, sillä heistä vain 18 prosenttia on näin tehnyt. Noin 80 prosenttia palvelun järjestäneistä on järjestänyt sekä ennalta ehkäisevän työterveyshuollon että sairaanhoidon. Yrittäjän työterveyshuolto järjestetään yleensä yksityisen lääkäriaseman kautta. Näin on tehnyt noin 60 prosenttia palvelun järjestäneistä. Lisäksi yksinyrittäjät muita yrittäjiä useammin tyytyvät vain ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon ja järjestävät palvelut kunnallisen liikelaitoksen tai terveyskeskuksen kautta. LISÄTIETOJA: Ohjeita työterveyshuollon järjestämisestä on Työnantajan ABC:ssä osoitteessa tyonantajanabc/tyoterveyshuolto JäsenyrittäJä muista hyödyntää JäsenetuJasi! Maksuton neuvontapalvelu auttaa arkisin kello 9 16 numerossa Yrittäjäinfo 2/

16 YRITTÄJÄ IHMISENÄ Työterveyshuollon korvaukset Työnantaja hakee korvausta työterveyshuollon kustannuksista takautuvasti tilikauden päättymisen jälkeen. Yrittäjille vahvistetaan vuosittain yrittäjäkohtaiset laskennalliset enimmäismäärät. Yrittäjän työterveyshuollon korvausten määrä Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen korvausluokkaan. Kummallekin korvausluokalle Kela vahvistaa joka vuosi yrittäjäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän. Kela tarkistaa enimmäismäärät vuosittain yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Korvausluokkaan I kuuluvat lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset. Korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Maksettavan korvauksen enimmäismäärä on korkeintaan 50 prosenttia tai 60 prosenttia kustannusten laskennallisesta enimmäismäärästä. Kela ei maksa korvauksia enimmäismäärän ylittävistä kustannuksista. Korvaus 50 % Korvaus on molemmissa korvausluokissa 50 prosenttia hyväksytyistä tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, kun korvaamisen perusedellytykset täyttyvät ja palvelu on toteutettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Korvaus 60 % Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista voidaan korvausluokassa I korvata 60 prosenttia, jos yrittäjä ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on kuvattu sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät ja vastuut työkyvyn hallinnassa. Työterveyshuollossa (korvausluokka I) on kaksi toisistaan riippumatonta vuotuista, yrittäjäkohtaista enimmäismäärää: korkeampi työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tekemälle työpaikkaselvitykselle alempi muulle ehkäisevälle työterveyshuoltotoiminnalle (esim. terveystarkastus tutkimuksineen, ensiapuvalmiuskustannukset ja matkakustannukset). Sairaanhoidon kustannukset (korvausluokka II) korvataan työterveyshuollon korvausjärjestelmän mukaisesti vain, kun yrittäjä on tehnyt sopimuksen ehkäisevästä työterveyshuollosta ja sen lisäksi järjestettävästä sairaanhoidosta saman palveluntuottajan kanssa. Korvaussummat näkee asiointipalvelusta Kelan asiointipalvelusta yrittäjä voi katsoa, paljonko hänelle on kertynyt työterveyshuollon kustannuksia vuoden ajalta ja paljonko hän on saanut niihin korvauksia Kelasta. Yrittäjä näkee palvelusta myös, paljonko korvausrahaa on jäljellä loppuvuodelle. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Yrittäjän työterveyshuollon korvausten määrä 2013 ENIMMÄISMÄÄRÄT 2013 Ehkäisevä työterveyshuolto (korvausluokka I) KUSTANNUSTEN (E/V) KORVAUKSEN (E/V) 50 % 60 % Työpaikkaselvitys (korkeampi) 834,00 417,00 500,40 Muu ehkäisevä työterveyshuolto (alempi) 417,09 208,55 250,25 Sairaanhoito (korvausluokka II) 297,59 148,80 16 Yrittäjäinfo 2/2013

17 YRITTÄJÄ IHMISENÄ Työterveyshuollon korvaukset työnantajalle Työnantaja hakee korvausta työterveyshuollon kustannuksista takautuvasti tilikauden päättymisen jälkeen. Kela vahvistaa laskennalliset enimmäismäärät vuosittain jälkikäteen yleistä kustannuskehitystä vastaaviksi. Sen vuoksi viimeisimmät vahvistetut enimmäismäärät ovat vuodelta Kela käyttää niitä vuoden 2012 korvaushakemusten ratkaisuissa. Työnantajan työterveyshuollon kustannukset saattavat joissakin tilanteissa olla poikkeuksellisen suuret. Korvauksen määrää voidaan korottaa, kun työnantajalla on eri toimipaikoissa yhteensä enintään 9 työntekijää omaa tai yhteistä työterveysasemaa ylläpitävälle työnantajalle on syntynyt poikkeuksellisen suuria kustannuksia. Näitä kustannuksia on voinut aiheutua tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston, kaluston tai työterveyshuollon tietojärjestelmien hankinnasta. LISÄTIETOJA: > Sairastaminen > Työterveyshuolto > Yrittäjä Kelan asiointipalvelu: https://asiointi.kela.fi/go_app/ Työnantajan työterveyshuollon laskennalliset enimmäismäärät 2012 ENIMMÄISMÄÄRÄT 2012 Työntekijäkohtainen enimmäismäärä (vähintään 10 työntekijää) KUSTANNUSTEN (E/V) KORVAUKSEN (E/V) 50 % 60 % Korvausluokka I 160,00 80,00 96,00 Korvausluokka II 240,10 120,05 Työnantajakohtainen enimmäismäärä (enintään 9 työntekijää) Korvausluokka I 1600,00 800,00 960,00 Korvausluokka II 2401, ,50 kiitä ja muista Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonen, p , Yrittäjäinfo 2/

18 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Palveluiden uudistamiseksi kuntien ja yritysten välisiä kokeiluja Valtioneuvosto linjasi puolivälitarkastelussaan, että kehysriihessä päätetään linjauksista kuntien normitalkoiden jatkamiseksi. Tavoitteena on asettaa ministeriökohtaiset tavoitteet kuntien velvoitteiden vähentämiseksi. Suomen Yrittäjät varatoimitusjohtaja Anssi Kujala p Kuntien velvoitteiden vähentäminen on erittäin hyvä tavoite ja toteutuessaan avannee myös mahdollisuuksia pk-yrityksille. Mutta normitalkoot pitää nyt oikeastaan vasta aloittaa, kun viime vuosina vallalla on ollut halu paremminkin lisätä kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Kunnilla on valtiovarainministeriön tutkimuksen mukaan jo 535 lakisääteistä tehtävää, ja määrä on peräti kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Hallitus linjasi myös, että rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille annetaan lisää vastuuta ja toimintavapautta. Tavoitteena ovat kokeilut, joissa kehitetään lähipalveluita ja uusia tuloksellisempia toimintatapoja. Ne edellyttävät uusia tapoja yritysten ja kuntien väliselle yhteistyölle. Nyt tarvittaisiinkin rohkeita kokeiluja. Sellaisia joissa selvitetään perin pohjin hyvinvointipalveluidenkin uusia tuottamistapoja. Esimerkiksi palvelualoite on jäädytetty monessa kunnassa, ja pitäisi löytää uudistumishaluisia kuntia, jotka tekisivät todellista työtä palvelutuotannon parantamiseksi ilman liian tiukkaa sääntelyä. Tämänkaltaiset toimintamallit voisivat hyvin edesauttaa kuntien kykyä kehittää ja turvata peruspalveluita. Kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää. Kuntapalvelujen vastuut selvitettävä Yrittäjien mielenkiinto kohdistuu muutenkin tänä vuonna kuntavaikuttamiseen. Hallitusohjelman kuntaosioon on kirjattu selkeä tavoite siitä, että kuntapalvelujen järjestämis- ja tuotantovastuuta tulee selkeyttää ja eriyttää kuntatasolla. Tähän tavoitteeseen vaikuttavia aiheita riittää: kuntauudistus, sote-uudistus ja kuntalain uudistus. Näillä kaikilla luodaan pohja toimiville markkinoille, joissa palveluja tuottavat kunnat, yritykset ja järjestöt. Myös käynnistyvä hankintalain päivittäminen on keskeinen kuntien ja yritysten yhteistoimintaa määrittävä normi. Keskeistä yrittäjien kannalta on se, että kunnille sallitaan olosuhteista johtuvia toimintavapauksia ilman normitusta. Siten, että paikalliset päättäjät saavat itse päättää. Tehtävä yrittäjäpäättäjille Hyvän pohjan paikalliseen työhön luo se, että syksyllä valtuustoihin valittiin ennätysmäärä yrittäjävaltuutettuja. Heitä on peräti 2020 eli 21 prosenttia kaikista valtuutetuista. Lainsäädäntötyön lisäksi pallo on kuntapäättäjillä. Kuntien yrittäjäpäättäjiä toivon pohtimaan seuraavia: vaatikaa kunnassanne palvelustrategian laatimista miettikää mitkä tehtävät yritykset hoitaisivat paremmin kiinnittäkää huomiota kuntanne hankintalinjauksiin. Lisätehtäviä kunnille? Tuore esimerkki kuntien tehtävien lisäämisestä on ajokorttilain uudistus, joka tuli voimaan tammikuussa. Kaikkia autoilijoita koskenut optikon tekemä näkökyvyn tarkastus 45 vuoden iässä poistui. Näkötarkastukset aiotaan nyt siirtää julkiselle terveydenhuollolle, mikä heikentää optikkoliikkeiden toimintaedellytyksiä. Julkiselta terveydenhuollolta tehtävästä suoriutuminen puolestaan edellyttää merkittäviä investointeja ja henkilöstön osaamisen lisäämistä. Kuntien kannalta tarkoituksenmukaista olisi ollut investointien sijaan hankkia näkökyvyn mittaukset optikoilta. Vastaavaa yritysten kannalta negatiivista kehitystä on ollut viime aikoina mm. sairaankuljetuksen ja jätekuljetuksen saralla, tuoreimpana joukkoliikenteessä. 18 Yrittäjäinfo 2/2013

19 Suomen Yrittäjien KunnalliSjohdon Seminaari lahti eväitä elinkeinopolitiikkaan uudelle valtuustokaudelle Uusia työpaikkoja syntyy Suomessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin: vuosina pk-yrityksiin luotiin uutta työpaikkaa. Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa valituksi tuli yrittäjää kuntien ja kaupunkien valtuustoihin. Tällä valtuustokaudella jokaisen kunnan on tärkeää suunnata ajatuksia elinkeinojen kehittämiseen ja uuden kasvun luomiseen. Kunnallisjohdon seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjät yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta rentoa yhdessäoloa unohtamatta. TerveTuloa mukaan! Lisätietoa ja iimoittautumiset Yhteistyössä:

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Työterveyshuoltokysely

Työterveyshuoltokysely Työterveyshuoltokysely 3 Sisällys Esipuhe................................... 5 Yhteenveto............................... 6 1. Taustatiedot.............................. 7 2. Yrittäjät..................................

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE V/2/2015 27.4.2015 1(7) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään Viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksen

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Lakiklinikka Kuntamarkkinat 11.9.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto Esityksen pääkohdat Yhtiöittämisvelvollisuutta

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. 1 (5) HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1377-01 (15/2000)

Työneuvoston lausunto TN 1377-01 (15/2000) Työneuvoston lausunto TN 1377-01 (15/2000) Työneuvoston lausunto vuosilomalain soveltamisesta X:n työsuhteessa. Annettu Vantaan käräjäoikeuden pyynnöstä 17 päivänä toukokuuta 2001. Lausuntopyyntö Vantaan

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2014 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 SISÄLTÖ LUKIJALLE... 9 1 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriala

Taide- ja kulttuuriala Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS Reijo Mattila sopimusasiantuntija 2 VUOSILOMA KIINTEISTÖPALVELUALALLA Opas perustuu 1.4.2005 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin ja kiinteistöpalvelualan työehtosopimusmääräyksiin.

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 Omaisen oikeus toimia avustajana / työntekijänä Perusasetelma on, että vammaisen henkilön (työnantajan)

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Kaija Kallinen puh. (09) 7721 444 tai 040 500 2417 kaija.kallinen@sak.fi Tilaukset: SAK/Postitus puh.

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät

Lisätiedot

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kevan Työterveyshuoltotutkimus 2012 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuntaorganisaatioiden työterveyshuollon

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriala

Taide- ja kulttuuriala Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Toimihenkilöohjesääntö

Toimihenkilöohjesääntö Toimihenkilöohjesääntö 1 Toimihenkilöt ja toimikaudet Yhdistyksellä voi olla toimihenkilöitä. Toimihenkilöt valitsee hallitus. Yhdistyksen toimihenkilöiden työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia

Lisätiedot

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) 1 OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT Työsuhteen ehdot 1.12.2015 31.3.2016 Akavan Erityisalat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Viestinnän asiantuntijat Työsuhteen ehdot I SUOSITUKSEN SOVELTAMISALA

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12.

LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12. Liite nro 1 Peruspalvelultk 16.9.2015 LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12.2008/981 8 c ) 1. YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISEN

Lisätiedot

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS Reijo Mattila sopimussihteeri 2 SISÄLTÖ 1. VUOSILOMAN ANSAINTA 3 1.1 Loman pituus 3 1.2 Työssäolon veroinen aika 3 1.3 Vuosilomavapaa 4 2. LOMAN ANTAMINEN 5 2.1 Säästövapaa

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot