Perheiden vaalit. Miten yhdistää opiskelu ja vanhemmuus? Perheillekö oma ministeri? Väestöliitto 70 vuotta - tutustu valokuvanäyttelyyn

Transkriptio

1 Pari & Perhe Väestöliitto 1/2011 Perheillekö oma ministeri? Eduskuntavaalit 2011: Perheiden vaalit Miten yhdistää opiskelu ja vanhemmuus? Väestöliitto 70 vuotta - tutustu valokuvanäyttelyyn Pari&Perhe 1/2011 1

2 Päätoimittaja Helena Hiila-O Brien toimituspäällikkö Ritva Åberg ulkoasu ja taitto Otto Paakkanen toimituksen osoite kalevankatu 16 a Pl 849, Helsinki Puh. (09) pari.perhe@vaestoliitto.fi kansikuva Annaliina Niitamo kustantaja väestöliitto ry. tilaajapalvelu tilaukset ja osoitteenmuutokset: Kaarina Rautelin (09) etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi issn X (Painettu) issn (verkkolehti) ilmestyy 4 kertaa vuodessa. viides vuosikerta. aikakauslehtien liiton jäsen. Pari&Perhe-lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. PainoPaikka Painotuote Seuraava Pari&Perhe-lehti 2/2011 ilmestyy Päätoimittajalta Helena Hiila-O Brien Mistä löytyy rohkeita perheiden puolustajia? n Maa valmistautuu eduskuntavaaleihin. Maahanmuuttopolitiikka ja eläkeikä jakavat puolueita ja äänestäjiä. Suvivirrestä ja joulukuvaelmasta on noussut suuri huoli. Jotkut haluavat nähdä maahanmuuttajat koko suomalaisen kulttuurin uhkana. Unohtuu, että vain muutama vuosikymmen sitten suomalaiset muuttivat työn perässä sankoin joukoin Ruotsiin. Loukkaannuimme kovasti, kun ruotsalaiset nimittivät viinaan meneviä maanmiehiämme Finnjäveleiksi. Nyt olemme itse isännän asemassa. Olisi hyvä, että kansakunnalla olisi vähän pitempi muisti! Suurin osa tänne muuttaneista, peräti 65 prosenttia, tulee perhesyistä. Miten panet rakkaudelle rajat avoimessa maailmassa! Ja eiköhän lasten saaminen siihen maahan, jossa itse asuu, kuulu ihan ihmisoikeuksiin. Työuria haluavat kaikki pidentää, mutta kukaan ei halua nostaa eläkeikää. Alkupäästä sopii ottaa eli juuri nuorilta. Vanhempainvapaat ovat Suomessa muita Pohjoismaita lyhyempiä ja huonommin korvattuja. Niitä ei kuitenkaan ole varaa pidentää, koska työuria on jatkettava. Antaa vain pienten lasten Perhepolitiikasta puhutaan vaarallisen vähän. Luullaanko, että kaikki on kunnossa? isien ja äitien uurastaa meidän muidenkin edestä ensin työssä, sitten kotona. Perhepolitiikasta puhutaan vaarallisen vähän. Luullaanko, että kaikki on kunnossa? Perheiden etuudet, kuten lapsilisä ja kotihoidon tuki, ovat jääneet jälkeen ansio- ja hintatason kehityksestä. Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan todettiin, että perusturvan varassa elävät eivät yksinkertaisesti pysty tulemaan toimeen ensisijaisella turvallaan. Siksi moni lapsiperhe joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Kaikkein köyhimpiä sakotetaan: lapsilisän verran leikataan pois, kun tukea määritellään. Samoin lasten kesäansiot vähentävät perheen toimeentulotukea. Se ei näytä kovin kannustavalta eikä oikeudenmukaiselta. Perheet tarvitsevat rahaa, palveluja ja aikaa. Palkkatyö on suomalaisvanhempien ensisijainen tapa rahoittaa perheen menot. OECD on kantanut huolta suomalaisäitien jäämisestä kotiin perhe-etuuksien varaan. Voimme täältä Väestöliitosta rauhoittaa OECD:n herroja (sillä miehiä niiden täytyy olla) tiedolla, jonka olemme koonneet heidän omista tilastoistaan: suomalaisäidit ovat työelämässä enemmän kuin missään muualla Euroopassa, sitten kun lapsi on täyttänyt kolme vuotta. Kannattaa myös muistaa, että he tekevät kokopäivätyötä, päinvastoin kuin sisarensa, vaikkapa Ruotsissa. Valtaosa suomalaisistakin vanhemmista haluaisi enemmän joustoa työhön perheen hyväksi. Peruspalveluja on aika ajoin leikattu säästömielessä. Tuloksena on ollut vain ongelmien ja sitä mukaa myös laskun kasvaminen ja sen siirtyminen muutamalla vuodella eteenpäin. Väestöliiton tavoitteena näissä vaaleissa on saada eduskuntaan ja hallitukseen päättäjiä, jotka pitävät rohkeasti lasten, nuorten ja perheiden puolta. Neuvolan, päivähoidon, terveyskeskuksen ja koulun palveluista ei saa leikata. Niiden saatavuutta ja laatua on pystyttävä seuraavallakin vaalikaudella kehittämään. 2 Pari&Perhe 1/2011

3 1/2011 Eduskuntavaalit 4 Suomi tarvitsee perheministerin P erheystävällinen työkulttuuri on edellytys jaksamiselle. 6 Yksinhuoltajan arki monen yksinhuoltajan elämä on loputonta sinnittelyä. 8 Vanhemmaksi opiskelijana? miten onnistuu opintojen ja perheen yhteensovittaminen? 10 Huoltajuusriidat yhä rajumpia vanhemmat taistelevat omista oikeuksistaan, mihin unohtui lapsen paras? 12 Äidinkielellä pärjätään koulussa oman äidinkielen opiskelu tukee maahanmuuttajien kielitaitoa. s. 6 Hannele Pirhosen yksinhuoltaja-arkea mutkistavat vaativa työ ja epäsäännölliset työajat. ajankohtaista 14 Womento väestöliitossa on käynnistynyt koulutettujen maahanmuuttajanaisten mentoriverkosto. 15 Raisa Cacciatore palkittiin sanavalmis kasvattaja, lasten ja nuorten puolustaja. 15 FINFO monipuolistuu maahanmuuttajien tietopalvelu neuvoo myös somaliksi ja kiinaksi. 15 Sisaruus-keskustelupalsta väestöliiton perinnöllisyysklinikan keskustelupalsta vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen sisaruksille. 16 Väestöliitto 70 vuotta väestöliiton juhlaseminaari vanhalla ylioppilastalolla. 20 Valokuvanäyttely väestöliitto juhlistaa 70-vuotista toimintaansa arkistovalokuviensa näyttelyllä. MaailMa ja ME 24 Valistusta Viipurissa 26 Nuorten seksuaalioikeudet 27 Uutisia maailmalta s. 14 WOMENTO: Rohkeutta koulutettujen maahanmuuttajanaisten työllistymiseen. vakiopalstat 19 Kolumni miila Halonen 30 Uutta kurssit, koulutus ja julkaisut. lapset ja nuoret 28 Tukihenkilö on turvallinen aikuinen lapsen elämässä tällä hetkellä erityisesti miehiä kaivataan tukihenkilöiksi. s. 20 Väestöliiton historiaa valokuvanäyttelyssä. Pari&Perhe 1/2011 3

4 Lapsiperheiden perhepoliittiset palvelut ja tuki Väestöliiton perhebarometrista käy ilmi, että alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat toivoivat ensisijaisesti tukea lasten kotihoitoon. Tätä vanhempien lasten perheissä kaivataan lisää aikaa perheelle ja tämän takia työelämän joustoja. Samoin toivotaan hoitovapaaoikeuden ulottamista lasta hoitaviin lähisukulaisiin. Äitiys- ja vanhempainvapaalta maksettavat ansiosidonnaiset päivärahat ovat Suomessa jääneet jälkeen eurooppalaisesta tasosta. Vanhempainvapaan pituus on lyhyempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vanhempainvapaiden kustannukset koh- Suomi tarvitsee perheministerin Teksti Jaana Syrjälä Kuvat Antero Aaltonen Yhteiskunnan on tuettava perheitä, lapsia ja nuoria. Tässä tärkeimpiä ovat kaikille kuuluvat ja hyvät peruspalvelut. Niistä ei saa leikata, vaan säästöjä on etsittävä muualta. P erheystävällinen työkulttuuri on edellytys sille, että työntekijät jaksavat. Työelämän on mukauduttava siihen, että työntekijöillä on mahdollisuuksia ja aikaa hoitaa myös vanhemmuutta ja parisuhdettaan. Perheiden, lasten ja nuorten tukeminen on nähtävä sijoituksena tulevaisuuteen eikä kulueränä. Suomella ei ole varaa yhteenkään koulupudokkaaseen tai syrjäytyneeseen lapseen tai nuoreen, Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila- O Brien viestittää eduskuntavaaleihin valmistautuville puolueille. Väestöliiton tavoitteena on edistää perheellistymistä ja hyvää vanhemmuutta, tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään sekä myötävaikuttaa parisuhtei- den hyvinvointiin ja pysyvyyteen. Hyvinvointivaltion tärkein tehtävä on turvata perheiden palvelut ja kohtuullinen toimeentulo. Perhepalvelut on turvattava kaikissa tilanteissa, eikä nykyistä budjettivajetta saa paikata lapsiperheiden kustannuksella. Väestöliitto ei kannata tuloverojen alentamista. Se muistuttaa, että välillisten verojen korotukset heijastuvat helposti voimakkaimpina pienituloisten lapsiperheiden talouteen. Joistakin perhe-etuuksien korotuksista huolimatta perhepolitiikka ja siihen liittyvä yhteiskunnan tuki ovat 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa edelleen alemmalla tasolla kuin 1990-luvun alkuvuosina. Yhtenä syynä perheiden tuen vähäiseen kehitykseen on perheasioiden hajanaisuus hallinnossa. Suomeen pitäisikin perustaa perheministeriö tai nimetä ainakin perheministeri seuraavaan hallitukseen. Näin perheet eivät unohtuisi päätöksiä tehtäessä. 4 Pari&Perhe 1/2011

5 distuvat voittopuolisesti naisvaltaisten alojen työnantajille. Vanhempainvakuutusjärjestelmän avulla perhevapaista aiheutuvia työnantajien kustannuksia voitaisiin tasata eri alojen kesken. Myös ne vanhemmat, joilla ei ole pitkää työuraa takanaan, tarvitsevat kohtuullista vanhempainpäivärahaa. Opiskelu ja vanhemmuus on voitava yhdistää. Köyhyysrajan alapuolella elävien lapsiperheiden määrä on viime vuosina edelleen kasvanut. Lapsiperheiden köyhyys yhdistyy monissa tapauksissa kotipalveluiden tarpeeseen. Kotiavun ja -palvelun järjestäminen lapsiperheille onkin tärkeää. Palveluja parien ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi Vanhempien välinen suhde heijastuu suoraan lasten hyvinvointiin. Vanhempia on syytä tukea ja opastaa ylläpitämään keskinäistä suhdettaan toimivana ja onnellisena. Jos eroa valmistelevilla pariskunnilla on lapsia, tulee heidät lainsäädännöllä velvoittaa osallistumaan asiantuntijan järjestämään sovitteluun. Sovittelussa tehdään sopimus, jossa sovitaan muun muassa lasten huoltajuudesta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Jokainen nuori ansaitsee kasvuympäristön, jossa hän voi terveesti, turvallisesti ja tasapainoisesti kasvaa aikuisuuteen. Jokainen nuori ansaitsee kasvuympäristön, jossa hän voi terveesti, turvallisesti ja tasapainoisesti kasvaa aikuisuuteen. Vaikka monet nuoret voivat hyvin, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä on suuri ja heidän riskikäyttäytymisensä koskee niin päihteiden käyttöä, yhteiskunnan normien ulkopuolelle joutumista kuin seksikäyttäytymistäkin. Nuorten oppilashuoltoon onkin saatava riittävästi resursseja. Tämä edellyttää sekä kouluterveydenhuollon että koulupsykologin ja -kuraattorin palvelujen lisäämistä kouluissa. Maahanmuutto on myönteinen voimavara Hyvin ja onnistuneesti hoidettu maahanmuuttopolitiikka helpottaa tilannetta, kun Suomen työvoimaan kuuluva väestö vähenee tuntuvasti seuraavien kymmenen vuoden aikana. Maahanmuuttoja kotouttamispolitiikkaa on kehitettävä pitkäjänteisesti. Vaikka maahanmuut- tajia voidaan tarkastella työvoimana, on tärkeää, että myös heidän tarpeensa perheenjäseninä ja yksilöinä huomioidaan. Sopeutuminen uuteen maahan, sosiaalisten siteiden puuttuminen suomalaisiin ja aikuisten kielitaidon puute heikentävät usein vanhemmuutta ja perheiden elämänhallintaa. Syrjäytymisriskiä lisäävät myös maahanmuuttajien korkea työttömyys ja alhainen työllisyysaste. l Eduskuntavaalit 2011 Tutustu Väestöliiton eduskuntavaalien tavoitteisiin: vaestoliitto/mita_vaestoliitto_tekee/ vaikuttamistyo/vaalit-2011/. Pari&Perhe 1/2011 5

6 Teksti ja kuvat Tuula Ainasoja Yksinhuoltajan elämä on sinnittelyä Hannele Teksti ja kuvat Tuula Ainasoja Suomen perhepolitiikan keskiössä on edelleen perinteinen kahden vanhemman perhemalli vaikka uusperheiden ja yksinhuoltajien määrä on tasaisesti lisääntynyt. Yhden vanhemman perheitä ei tueta tarpeeksi ja monen yksinhuoltajaäidin elämä onkin loputonta sinnittelyä. Jokaisella yksinhuoltajalla on oma tarinansa ja selviytymiskeinonsa. Yhteinen kuormittava nimittäjä on ehkä se, ettei lapsen kasvattamiseen liittyvää vastuuta voi jakaa kenenkään kanssa. Harvalla yksinhuoltajalla on niin hyvä suhde lasten toiseen vanhempaan, että vastuutaakka kevenisi edes tärkeimmissä lasta koskevissa päätöksissä. Osa yksinhuoltajista potee yksinäisyyttä, sillä yhteydet muihin aikuisiin voivat olla enemmän tai vähemmän satunnaisia. Äitiyslomalla tai vanhempainvapaalla ei ole kontakteja työelämään. Monel- la ei ole työpaikkaa odottamassa hoitovapaan jälkeenkään. Kolmivuotiaan Marianna-tyttären yksinhuoltajaäiti Hannele Pirhonen ei ole itse kokenut yksinäisyyttä, mutta ilmiö on tuttu. Jos isovanhemmat tai muut läheiset eivät ole tukemassa, arjen pyörittäminen saattaa olla yhden vanhemman perheessä todella rankkaa. Lapsi on otettava mukaan joka paikkaan, joskus tuntuu, että raahattava. Kauppareissujen lisäksi lapsi kulkee mukana pankkineuvottelussa, virastoissa ja Pirhonen on saanut lapselleen vuorohoitopaikan. Iso ongelma tulee kuitenkin eteen, kun Marianna-tytär aloittaa koulun. Ekaluokkaisille löytyy enintään iltapäiväkerhoja. joskus jopa lääkärissäkin. Vain jos lapsi on niin sairas, ettei häntä voi kuljettaa ympäri maita ja mantuja, täytyy yrittää saada joku hetkeksi hoitamaan, Hannele Pirhonen kuvailee tilannettaan. Taloudellinen kurimus kalvaa Hoitoavun pyytäminen pitää nöyränä. Se pitää ajoittaa tilanteisiin, jolloin muuta vaihtoehtoa ei ole. Lastenhoitopalvelua ei voi käyttää, kun se on niin kallista, että yksinhuoltajan pussi ei sitä kestä. Yksinhuoltajaperheiden taloudellinen tilanne on heikentynyt viimeisten 15 vuoden aikana. Vielä 1990-luvun puolivälissä harvempi kuin joka kymmenes yksinhuoltajaperheistä eli köyhyydessä. Nykyään neljäsosa yksinhuoltajaperheistä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Yksinhuoltajien köyhyys on syventynyt ja pitkäaikaistunut. Myös työttömyysaste on huomattavasti keskiarvoa korkeampi. 6 Pari&Perhe 1/2011

7 Väestöliiton viime syksynä julkaiseman perhebarometrin mukaan yksinhuoltajien suurimmaksi perhepoliittiseksi epäkohdaksi nousikin taloudellisen tuen riittämättömyys. Monen yhden vanhemman perheen tilannetta vaikeuttaa se, että lapsilisä lasketaan tuloksi toimeentulotuen tarvetta määriteltäessä. Kaikkein pienituloisimmilla perheillä lapsilisä siis leikkaa toimeentulotukea, joten lapsilisää vastaava summa jää heiltä saamatta. Käytännössä kaikkien tukitoimien yhteissummallakaan ei yksinkertaisesti pärjää. Osa tuista on verotettavia, ja käteen jää noin 500 euroa kuussa. Kuka elää tällä summalla nykypäivän Suomessa, kun tästä on maksettava ruoat, asuminen, vaipat ja vaatteet, puhelin ja kaikki muut elämisen kulut? Hannele Pirhosen mielestä kohtuullisen toimeentulon kynnys on euroa kuussa, tai yksinhuoltajan osa-aikaisen työn tekeminen olisi sallittava tuhannen euron nettotulotasoon saakka. Nykyään jokainen hoitovapaan aikana palkallisella työllä ansaittu sentti alentaa tuen loppusummaa, joten yksinhuoltajaperhe ajautuu helposti köyhyysloukkuun. Taloudelliseen kurimukseen liittyy minunkin työhön palaamiseni. Sinnikkäästi yritin olla hoitovapaalla kunnes lapsi täyttää kolme, mutta viime keväänä oli pakko aloittaa vauhdikkaasti työt, kun rahat loppuivat tyystin. Perhepolitiikka pielessä Hannele Pirhosen yksinhuoltaja-arkea mutkistavat vaativa työ ja epäsäännölliset työajat. Teen sairaanhoitajana kolmivuorotyötä. Se on tosi raskasta siksikin, kun tyttö on vuorohoitopaikassa. Aluksi tuntui, että sydän oli ihan vereslihalla, kun piti jättää kaksi ja puolivuotias lapsi välillä yöksikin hoitoon. Suomen perhepolitiikka on Hannele Pirhosen mielestä pahasti pielessä, kun koulunsa aloittavilla lapsilla ei ole kokopäiväistä hoitopaikkaa. Tämän vuoksi monelle äidille työn ja lastenhoidon yhteensovittaminen on edelleen vaikeaa. Lisäksi yksinhuoltajaäiti kaipaa nykyistä tepsivämpää varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen linjaa perhepolitiikkaan. Yhden vanhemman perheet, köyhyys, sosiaalinen eristyneisyys ja vanhempien Eduskuntavaalit 2011 Väestöliiton tavoitteet Lapsilisää ei pidä ottaa tulona huomioon toimeentulotukea määritettäessä. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus on nostettava 90 euroon. Kotihoidontuen perusosa on korotettava vähimmäispäivärahan tasolle 551 euroon kuukaudessa alle kaksivuotiaiden lasten huoltajille. 8 Nykyistä hoitovapaakäytäntöä olisi muutettava joustavammaksi siten, että oikeus pitää hoitovapaata ja saada tältä ajalta hoitorahaa koskee myös äidin tai isän lähisukulaista. Kunnat on velvoitettava tarjoamaan maksutonta kotipalvelua 8 sitä tarvitseville lapsiperheille. Kunnallisen kotipalvelun ohella perheet voivat vastaanottaa tuen myös palvelusetelin kautta. mielenterveysongelmat ovat kaikki lapsen hyvinvoinnin hälytysmerkkejä, joihin pitäisi reagoida ajoissa ennen kuin ajaudutaan esimerkiksi päihdeongelmiin tai lapsen kaltoinkohteluun. Yksinhuoltajien uupumista olisi ehkäistävä. Jatkuvasta väsymyksestä masentuu kuka hyvänsä. Sairaanhoitajana työskennellessään Hannele tarvitsee lapselleen toisinaan myös ilta- ja yöhoitoa työvuorojensa ajaksi. Kun omat paukut alkavat olla vähissä tai tulee taloudellisesti takapakkia, niin oma sairastuminen voi olla lähellä. Juuri sitähän yksinhuoltaja eniten pelkää. Kaikesta huolimatta Hannele arvelee, että yksinhuoltajan tilannetta ymmärtää vain toinen saman kokenut. Verkostoitumisen tuomaa tukea hän etsii Hämeenlinnan Mannerheimin lastensuojeluliiton yksinhuoltaja-kahvilasta. Helpotusta hänen arkeensa on tuonut myös oman äidin tarjoama hoitoapu. Nyt kun Marianna on päiväkodissa, mummin apua ei enää niin paljon tarvita. Toisekseen mummi asuu sadan kilometrin päässä. Hänellä on Mariannan serkku koulupäivinä hoidossa. Hannelen taakka on myös hieman huojentunut siksi, että hänellä on nykyään hyvät välit lapsensa isän kanssa. Tosin säännöllisestä hoitoon osallistumisesta ei ole sovittu. Hän hoitaa tyttöä, kun työvuoroni ovat sellaiset, että tämä joutuisi olemaan lähes pari vuorokautta yhtäjaksoisesti päiväkodissa. Omaa aikaa Hannelella ei ole ollut moneen vuoteen. Hän ei ole päässyt lenkille, elokuviin, eikä jumpalle illanvietoista puhumattakaan. Lapsen syntymän aikoihin Hannelen lähipiirissä oli vakavaa sairautta, joten 43-vuotias epäilee, olisivatko voimavarat edes riittäneet omiin menoihin. Eniten olen kaivannut unta ja mahdollisuutta levätä ilman keskeytyksiä. Yksikin yö on juhlaa. Tai että joku ottaisi tytön joskus pariksi tunniksi, niin voisin käydä tanssitunnilla tai maksaa vaikka vain rauhassa laskuja. Hannele Pirhonen ei kuitenkaan halua antaa sellaista kuvaa, että elämä yksinhuoltajana olisi läpeensä aivan kamalaa. Hän on tavannut paljon muitakin onnellisia äitejä, jotka haluavat kasvattaa lapsensa yksin ja pärjäävät ihan hyvin. Ja onhan kahden vanhemman perheilläkin ongelmia. Oma asenne on Hannelesta ratkaisevaa. Olen todella onnellinen ja kiitollinen tästä lapsesta. Asennoidun arkeemme siten, että tämä on meidän elämäämme ja haluan ehdottomasti tarjota lapselleni parasta mahdollista, mihin vain rahkeillani pystyn. Ja uskon, että pystyn. l Pari&Perhe 1/2011 7

8 Tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat saada lapsia nuorempana ja entistä enemmän. Miten onnistuu opiskelijaperheessä opintojen ja perheen yhteensovittaminen? Merkitseekö se opintojen viivästymistä ja työmarkkinoille siirtymisen hidastumista? Pauliina Kupiainen ja Juha Haukka ovat Jeminan, 10 kk, onnelliset opiskelijavanhemmat. p auliina, 25, opiskelee viidettä vuotta musiikkikasvatusta Sibelius-Akatemiassa ja hänen miehensä Juha, 26, ensimmäistä vuotta tuotantotalousinsinööriksi Metropolian ammattikorkeakoulussa. Jemina syntyi huhtikuussa 2010, minkä jälkeen Pauliina hoiti Jeminaa kotona Juhan käydessä töissä. Juha aloitti kuitenkin viime syksynä insinöörinopinnot. Aiemman ammatin töitä ei ollut tarjolla. Pauliinalla alkoi myös syyskuussa koulu. Hän käy kuitenkin vain kahdella luennolla viikossa ja hoitaa muuten Jeminaa kotona. Lapsen isoäidit viettävät Pauliinan luentojen ja musiikkituntien aikana tärkeää isoäiti-aikaa tytön kanssa. Pauliina 8 Pari&Perhe 1/2011 Ei elämää voi loputtomasti ajoittaa ja suunnitella: VanhEMMakSi opiskelijana? yrittää saada gradunsa tehtyä nyt keväällä, samalla kun hoitaa lastaan kotona. Kirjoitusaikaa on iltaisin pikkuneidin mentyä nukkumaan. Koulunkäyntiä on vaikea yhdistää lapsen hoitoon kotona, sillä Sibelius-Akatemian kursseilla on lähes sataprosenttinen läsnäolopakko opintojen luonteen takia. Yliopisto-opiskelijoille sen sijaan koulunkäynti kotoa on helpompaa, sillä heillä on suhteellisen hyvät mahdollisuudet tehdä Teksti ja kuva Annaliina Niitamo kirjatenttejä ja lukea niitä varten kotona. Pauliinasta tuntuisi kuitenkin mahdottomalta keskittyä kotona tenttiin lukemiseen, kun samalla pitää silmällä pientä vipeltävää vaippahousua. Jeminalle aletaan etsiä syyskuuksi hoitopaikkaa, jotta pariskunta voisi keskittyä koulunkäyntiin. Pauliinasta on hyvä, että tyttö pääsee leikkimään samanikäisten lasten kanssa. Muiden seurasta Jemina nauttiikin valtavasti. Riemunkiljahduksilla ei ole rajaa, kun tämä käy kerran viikossa muskarissa. Muskari on Jeminan viikon kohokohta ja hän hyrisee onnesta vielä kotonakin. Ei aikaa työlle Pauliinan mukaan raha on tiukoilla koko ajan. Aikaa työn teolle ei juurikaan Menot vain kasvavat lapsen synnyttyä, ja opintotuen myötä tulot laskevat. "

9 ole. Juha on koulussa aamukahdeksasta iltaviiteen, jonka jälkeen Pauliina kaipaisi oman ajan lisäksi isän läsnäoloa. - Kyllä lapsi tarvitsee isäänsä. On vaikea kuvitella, että Juha lähtisi vielä illaksi töihin ja tulisi kotiin vasta Jeminan mentyä nukkumaan, Pauliina huokaisee. Tarkoituksena on myös olla tasavertaisia vanhempia, huolehtia samoista jutuista ja viettää yhtä paljon aikaa Jeminan kanssa. Motivaatio opintoja kohtaan tallella Pauliinasta on onni, että hän on opintojensa loppusuoralla. Hän tuntee olevansa hyvin motivoitunut opiskelemaan. Muuten voisi tuntua raskaalta saattaa opinnot loppuun, kun kotona odottaa kodinhoidon lisäksi huoli taloudellisesta tilanteesta. Pauliina on kuitenkin aina halunnut olla nuori ja energinen äiti. Lapsen saanti tuntuu taloudellista yltäkylläisyyttä tärkeämmältä. -Ei elämää voi loputtomasti ajoittaa ja suunnitella, Asiat pitää tehdä silloin, kun ne tuntuvat hyvältä. Syitä lapsen hankkimista vastaan kuitenkin löytyy aina, kun oikein miettii, Pauliina pohtii. Muut tutut lapsiperheet ovat suuri tuki arjen kokemuksien ja kommelluksien purkamisessa. Arki on tietenkin muuttunut täysin, sen jälkeen kun Jemina syntyi. Pauliina nauttii uudesta tavasta olla kotona hoitamassa lastaan ja viettää aikaa täysin tämän ehtojen mukaan. Pelko siitä, jaksaako ja ehtiikö hän suorittaa opintoja opintotukeen vaadittavan määrän, on kuitenkin alati läsnä. Opintotukijärjestelmä rakoilee Selkeyttä ja kannustavuutta Pauliina toivoisi opintotukijärjestelmältä enemmän. Pauliinan ja Juhan opintotuen määrä laski yli kolmella sadalla eurolla Jeminan synnyttyä. Lapsensa tai puolisonsa lapsen kanssa yhdessä asuva opiskelija ei ole oikeutettu opintotuen asumislisään. Käytännössä perheellistymisen myötä on haettava yleistä asumistukea. Juhan ja Pauliinan kohdalla yleinen asumistuki on pienempi kuin opintotukeen kuuluva asumislisä, koska pienetkin tulot ja opintotuen nostaminen pudottavat yleisen asumistuen minimiin. Pauliinasta tuntuu naurettavalta, että nyt kun tuen tarve olisi Jeminan synnyttyä suurempi kuin koskaan, asumistuki putoaa kolmasosaan siitä, mitä se on ollut. Menot vain kasvavat lapsen synnyttyä, ja opintotuen myötä tulot laskevat. Aikaa tehdä ansiotyötä on entistä vähemmän. n Säännöllisen ja riittävän toimeentulon turvaamiseksi toisen vanhemman on useimmiten käytävä ansiotyössä, kun toinen hoitaa lasta kotona. Tämä merkitsee opintojen viivästymistä ja työmarkkinoille siirtymisen hidastumista. Opiskelijaperheiden päätoimista opiskelua olisi tuettava opintorahan keinoin, jotta työmarkkinoille siirtyminen olisi nopeaa. n 1990-luvun laman myötä lakkautettu opintotuen huoltajakorotus olisi tärkeä ja kaivattu lisä opiskelijahuoltajan opintotukeen. Kaikissa muissa Pohjoismaissa on opintotuessa koro- Eduskuntavaalit 2011 Väestöliiton tavoitteet 8 Huoltajakorotus palautetaan opintotukeen. 8 Osittaisen hoitorahan taso nostetaan 160 euroon. Osittaisen kotihoidon ja osa-aikaisen päivähoidon yhdistävää mallia kehitetään, niin että yhä useampi perhe voi halutessaan valita kokoaikaisen kotihoidon sijaan osaaikatyön ja osa-aikaisen kotihoidon ja osa-aikaisen päivähoidon yhdistelmän. Huoltajakorotus tulisi Pauliinasta todellakin tarpeeseen. Opintolainat on jo kokonaan nostettu, eikä lainanottaminen tunnu pidemmän päälle järkevältä vaihtoehdolta. Huoltajakorotuksesta saatava kuukausittainen raha menisi tavalliseen elämiseen ruokaan, vaippoihin ja vakuutuksiin. Jeminalle syötettävistä puhtaista luomuruuista Pauliina ei tahdo luopua. Opiskelijaperheen talouden pito vaatii huolellista suunnittelua. Lapsiperheelle yllättävät menot ovat arkipäivää. Opintotuen huoltajakorotus ilmaisee tärkeän viestin siitä, että perheellistymistä tuetaan ja siihen kannustetaan. -Kyllä asiat kuitenkin aina järjestyvät. Mitä nyt ei Jempun takia tekisi? Taloudelliset huolet unohtuvat nopeasti, kun katsoo tätä tyyppiä, äiti hehkuu. l Tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat saada lapsia nuorempina ja entistä enemmän. tus niille opiskelijoille, joilla on huollettavanaan alaikäisiä lapsia. Huoltajakorotus on muissa Pohjoismaissa keskimäärin 90 euroa kuukaudessa. n Opiskelijavanhemmat saavat pienintä vanhempainpäivärahaa, saman verran kuin työttömät ja kuntoutujat. n Opiskelijaperheen esimerkkitulot: 2 x 298 euroa opintoraha euroa yleinen asumistuki + noin 100 euroa lapsilisä + 2 x 300 euroa opintolaina + noin 315 euroa kotihoidon tuki = yhteensä 1785 euroa/kuukausi. Pois lukien vanhempainraha, eli opintotuen nostajalle 22 euroa/päivä, noin puoli vuotta äitiysvapaan jälkeen. Pari&Perhe 1/2011 9

10 Huoltajuusriidat yhä rajumpia Teksti Mia Hemming Kuva Antero Aaltonen Lapsiperheiden yleistyneet erot ovat johtaneet siihen, että lapsia koskevien riitojen määrä tuomioistuimissa on jatkuvasti lisääntynyt. Oikeudessa käydään yhä rajumpia taisteluja, joissa eroavat puolisot pitävät tiukasti kiinni omista oikeuksistaan ja vaatimuksistaan. Vanhemmat kilpailevat keskenään ja unohtavat lapsensa tarpeet. M uun muassa lapsen huoltoa, asumista, elatusapua ja tapaamisoikeutta koskevat asiat ovat käräjäoikeuksissa käsiteltäviä perheasioita. Puolisot voivat sopia näistä asioista keskenään tai kääntyä sosiaaliviranomaisten puoleen sopimuksen aikaan saamiseksi. -Käräjäoikeuksissa käsitellään noin viidestä kymmeneen prosenttia lapsiperheiden eroista, asianajaja, oikeustieteiden tohtori Maija Auvinen kertoo. Oikeusprosessien sanotaan tuhoavan vanhempien viimeisetkin mahdollisuudet yhteistyöhön. -Vaatiessaan oikeutta vanhemmat eivät aina kykene ymmärtämään ja näkemään lapsensa haurasta asemaa ja hänen tarpeitaan. Jos toinen vanhemmista ei kykene takaamaan lapselle hyvinvointia, toinen on parempi vanhempi lapselle. Usein vanhemmat eivät suostu yhtään luopumaan oikeuksistaan ja vaatimuksistaan. He eivät lapsenkaan tähden suostu näkemään kriisin vaatimaa sopeutumisaikaa. Vanhemmat kilpailevat keskenään oikeudessa, eivätkä yritä täyttää lapsensa tarpeita. Lapsiperheiden yleistyneet erot ovat johtaneet siihen, että lapsia koskevien riitojen määrä tuomioistuimissa on jatkuvasti lisääntynyt. Vuotuinen kokonaismäärä on yli kolminkertaistu- Eduskuntavaalit 2011 Väestöliiton tavoitteet 8 nut runsaan 15 viime vuoden aikana. -Huoltoriidoista on tullut myös rajumpia viime vuosien aikana. Tieto oikeusperustaisista vaatimuksista on lisääntynyt. Huoltoriitojen sovittelua yritetään helpottaa Tämän vuoden alusta kokeillaan Pohjois-Karjalan, Espoon, Helsingin ja Oulun käräjäoikeuksissa huoltoriitojen sovittelussa uudenlaista käytäntömallia. Kokeilussa lapsipsykologi tai sosiaalityöntekijä avustaa tuomaria sovittelussa. -Idea asiantuntijan käyttämisestä tuomarin avustajana on alun perin Norjasta, mutta Suomen kokeilu on nivottu tuomioistuinsovittelulakiin, Maija Auvinen tietää. Norjassa psykologi valmistelee eroavia osapuolia jättämään keskinäiset jännitteensä sivuun, kun ryhdytään sopimaan lapsia koskevista asioista. Sama tavoite on nyt myös Suomen kokeilussa. -Jos sovittelussa käytetään apuna Eroaville puolisoille on järjestettävä uudenlainen lakisääteinen sovittelu, jossa tehdään sopimus lapsen huoltajuuteen liittyvistä asioista. samalla pidetään mielessä lapsen etu ja hänen oikeutensa säilyttää suhteet molempiin vanhempiin sekä muihin hänelle läheisiin ihmisiin, kuten isovanhempiin. sosiaalityöntekijää, hänen täytyy olla käynyt perheterapia- tai muun vastaavan lisäkoulutuksen, Auvinen toteaa. Onko riittävästi selvitetty ja etsitty tuomioistuimen ulkopuolella tarjolla olevia palveluja, jotka voisivat ratkaista riidat niin, ettei tarvitsisi men- 10 Pari&Perhe 1/2011

11 nä lainkaan tuomioistuimeen? Miten perhesovittelu voisi tässä mielessä toimia paremmin tai sopimusneuvottelut lastenvalvojan luona? Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto ja Väestöliitto ovat ehdottaneet pohdittavaksi, olisiko kaikille eroaville vanhemmille hyödyllistä keskustella asiantuntijan kanssa. Keskustelussa käytäisiin läpi muun muassa erotilannetta lapsen kannalta. Järjestöt ovat myös ehdottaneet punnittavaksi, voitaisiinko vaatia esimerkiksi sovitteluun osallistumista ennen lapsiriitojen oikeuteen viemistä. -Onnistuneen sovittelun välttämätön edellytys on kuitenkin vapaaehtoisuus. En usko, että pakko lisäisi sopimusalttiutta. Va- paaehtoisen neuvonnan ja ohjauksen tarjoamista sekä sen ajallista kohtaa olisi aiheellista perusteellisesti selvittää, Auvinen arvioi. -Huoltoriitojen helpottamiseksi ei ole yhtä reseptiä. Tarvitaan rinnan eri palveluja. Muualla maailmassa on esimerkiksi sellaista toimintaa, että tuomioistuinprosessiin on kytketty ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut. Yhdestä ovesta saa monenlaista tukea. Tukea saa parisuhde- ja erodynamiikkaan sekä lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseen. Samoin saa oikeudellista apua. l Tutustu lapsiasiavaltuutetun, Lastensuojelun Keskusliiton ja Väestöliiton aloitteisiin: Lapsen paras etusijalle eropalveluissa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2010:4. pdf-julkaisuna verkossa: Tuomioistuin ratkaisee kiistat Ensisijaisesti vanhemmilla itsellään on päätösvalta lastensa elämästä niin avio- kuin avoeroissakin. Tuomioistuin ratkaisee kiistat. Mikäli kiista menee oikeuteen, tietyin perustein on mahdollisuus maksuttomaan oikeudenkäyntiin. Asianajajien hintahaitari palveluista on suuri. Keskimäärin hankala tapaamis- ja huoltajuuskiista maksaa euroa. E rosta huolimatta lapsella on oikeus säilyttää suhde myös muualla asuvaan vanhempaansa. Lapset voivat olla ainoastaan jommankumman vanhempansa luona kirjoilla, vaikka lasten aika jaettaisiin tasan vanhempien kesken. Se, jonka luona lapset ovat kirjoilla, on oikeutettu saamaan toiselta vanhemmalta elatusapua. Sosiaalietuuksia haettaessa hakijan luona asuvat lapset vaikuttavat korvausten määrään. Yhteishuollon ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että lapsen aika jaetaan puoliksi. Se ei myöskään välttämättä tarkoita sitä, että vanhemmuus jaettaisiin käytännössä. Yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat päättävät yhdessä esimerkiksi lapsensa nimestä, passista, uskontokunnasta, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Kummallakin huoltajalla on oikeus saada tietoja lapsestaan viranomaisilta, muun muassa päivähoidosta, lääkäriltä, opettajilta ja poliisilta. Vanhemmat voivat myös valita sellaisen yhteishuollon, jossa tuomioistuin on määrännyt huoltajien työnjaosta. Tällainen huoltomuoto ei voi olla vain vanhempien keskinäisen sopimuksen varassa. Tuomioistuin voi vahvistaa muitakin huoltajia kuin lapsen biologiset vanhemmat. Joskus esimerkiksi isovanhempi tai muu läheinen voi tulla nimetyksi oheishuoltajaksi. Yksinhuolto ei tarkoita sitä, että lapset eivät enää vietä aikaansa toisen vanhemman luona. Tapaamiset voivat olla hyvinkin tiheitä ja kestoltaan pitkiä. Riitaisissa eroprosesseissa yksinhuolto osoittaa selkeästi kumman vanhemman näkökulma toteutuu. Minkäänlaista ehdotonta lakisääteistä tapaamiskäytäntöä ei ole olemassa. Noin puolessa tapauksista tapaamiset jätetään avoimiksi. Joissakin tilanteissa voidaan kuitenkin välttää vanhempien välisiä tapaamiskiistoja yksityiskohtaisella tapaamissopimuksella, jossa ei ole tilaa tulkinnalle. Lähihuoltaja ei voi pakottaa tapaajavanhempaa ottamaan lasta luoksensa, vaikka olisikin tehty tapaamissopimus. Jos tapaaja kieltäytyy vastaanottamasta lapsia, lähihuoltaja voi olla oikeutettu vahingonkorvauksiin. Näin silloin, jos hänelle on aiheutunut sopimuksen rikkomisesta ylimääräisiä kuluja, kuten lastenhoitokuluja. Tai jos hän on joutunut peruuttamaan maksetun kurssin tai matkan. Vahingonkorvausta haetaan käräjäoikeudesta. Lähde: Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Eroamassa. Pari&Perhe 1/

12 Äidinkielellä pärjätään koulussa Teksti Tiina Kirkas Kuva Lehtikuva/Tor Wennström Euroopassa ajatellaan yhä yleisemmin, että oma äidinkieli eristää maahanmuuttajat yhteiskunnan valtavirrasta. Ajatellaan, että lapset eivät opi valtakieltä ja pärjää koulussa, koska oma äidinkieli sekoittaa heidän ajatuksiaan. E simerkiksi Alankomaat ei enää tarjoa maahanmuuttajataustaisille lapsille oman äidinkielen opetusta vaan panostaa hollannin kieleen. Tanska taas on rajoittanut peruskouluissaan opetettavien kielten valikoimaa. Ranska kokee maahanmuuttajien kielikirjon jo entuudestaan kotoutumisen esteeksi. Sirkku Latomaa muistuttaa, että oma äidinkieli luo perustan ihmisen identiteetille ja siten maahanmuuttajan onnistuneelle kotoutumiselle. Kuva Tiina Kirkas. Lehtori Sirkku Latomaa tutkii Tampereen yliopistossa monikielisyyttä ja seuraa tiiviisti eurooppalaista kielikeskustelua. Huolenaiheiden lisäksi hänellä on esittää myönteisiä esimerkkejä: Isossa-Britanniassa koulujen kielivalikoima on viime vuosina laajentunut, kun yritysmaailma on havainnut maahanmuuttajien monipuolisen kielitaidon edut. Suomessa jo perustuslaki takaa kaikille oikeuden omaan äidinkieleen ja kulttuuriin. Virallisesti Suomi tukee myös maahanmuuttajien kaksikulttuurisuutta, Latomaa kertoo. Hän muistuttaa, että oma äidinkieli luo perustan ihmisen identiteetille ja siten maahanmuuttajan onnistuneelle kotoutumiselle. Lisäksi tiedetään, että kun lapsi osaa omaa äidinkieltään, hän oppii toisen kielen helpommin, nopeammin ja tehokkaammin. Latomaa viittaa laajaan yhdysvaltalaistutkimukseen, joka selvittää eri opetusmallien vaikutusta alakouluikäisten maahanmuuttajalasten toisen kielen oppimiseen ja koulumenestykseen. Tutkimuksen mukaan lapset oppivat englantia sitä paremmin, mitä enemmän heidän omaa äidinkieltään tuetaan ja arvostetaan. Päinvastainen ui tai huku -malli ei edesauta englannin omaksumista. Myös kansainvälinen Pisa-vertailu osoittaa, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyvät parhaiten maissa, joissa koulujärjestelmä tukee heidän oman äidinkielensä oppimista. Kanadan ja Australian rinnalle Latomaa nostaa esimerkiksi Ruot- 12 Pari&Perhe 1/2011

13 sin, joka Suomen tavoin järjestää maahanmuuttajataustaisille lapsille oman äidinkielen opetusta. Suomessa ajatellaankin, että maahanmuuttajalasten oman äidinkielen opetus on myös yhteiskunnan tehtävä. Suomi ei voi vaikuttaa kotien ja maahanmuuttajayhteisöjen itse järjestämän kieliopetuksen sisältöön. Nyt yhteiskunta voi varmistaa, että se tukee suomalaista kouluopetusta. Lisäksi maahanmuuttajalasten opettajat tuntevat suomalaisen koulujärjestelmän, Latomaa sanoo. Äidinkielellä ajatellaan Tätä nykyä Suomessa lasta opiskelee omana äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Kieliä on yhteensä 55. Samalla lapset opiskelevat suomea tai ruotsia toisena kielenään. Monet saavat myös vuoden ajan valmistavaa opetusta ennen kuin siirtyvät suomalaisten pariin yleisopetukseen. Lisäksi maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on mahdollisuus omakieliseen tukiopetukseen eri oppiaineissa. Monille se on välttämätöntä, sillä akateemisen koulukielen oppiminen vie 5 7 vuotta. Äidinkieli on ajattelun väline, määrittelee Samran Khezri, joka opettaa kurdinkielisiä lapsia Turussa. Oppilas voi olla lahjakas esimerkiksi matematiikassa, mutta hän ei ymmärrä suomenkielisiä sanallisia tehtäviä. Keskeisten käsitteiden selittäminen omalla äidinkielellä auttaa häntä ymmärtämään kysymyksen sisällön, eikä kieli ole sen jälkeen oppimisen esteenä. Khezri muistuttaa, että myös suomalaisten opettajien työ helpottuu, kun maahanmuuttajataustaiset oppilaat tunnistavat oppitunnilla ja koulukirjoissa käytetyt käsitteet. Latomaan mielestä tärkeintä on rakentaa jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle oma toimiva opinpolku. Päiväkodissa lapsilla on aikaa ja mahdollisuuksia oppia suomen kieltä. Eniten he tarvitsevat tukea oman äidinkielensä omaksumiseen. Mitä myöhemmin lapsi hyppää opintielleen, sitä enemmän hän tarvitsee tukea suomen kieleensä, Latomaa korostaa. Teini-ikäisenä Suomeen tulleet tarvitsevat myös omakielistä opetusta, jotta he pääsisivät samalle viivalle muiden oppilaiden kanssa. Hienosäätöä kaivataan Suomella on kaikki edellytykset tukea maahanmuuttajataustaisten lasten oman äidinkielen oppimista ja siten heidän kotoutumistaan moniosaaviksi suomalaisiksi. Siitä hyötyisivät kaikki suomalaiset, Sirkku Latomaa ja Samran Khezri muistuttavat. Silti suomalainenkin järjestelmä kaipaa hienosäätöä. Kiireellisimmin Latomaa ja Khezri kohentaisivat maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen asemaa peruskoulussa. Nyt sen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista, koska sitä ei ole kirjattu opetussuunnitelman perusteisiin. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maahanmuuttajataustaiset lapset opiskelevat omaa äidinkieltään useimmiten väsyneinä, koulupäivän jälkeen. Myöhäisen ajankohdan lisäksi opiskelun kerhomaisuus vähentää lasten motivaatiota, Khezri tietää. Jos oma äidinkieli olisi valinnainen aine, rehtorit voisivat järjestää sille paikan koulupäivän aikana. Kaikki lapset olisivat paikalla, eikä kenelläkään olisi kiire harrastuksiin. Kaksi viikkotuntia on muutoinkin liian vähän oman äidinkielen oppimiseen. Lisäksi Khezri haluaisi antaa oppilailleen arvosanan peruskoulun päättötodistukseen. Se kannustaisi heitä opiskelemaan omaa äidinkieltään nykyistä tehokkaammin, sillä numero vaikuttaisi kaikkien lukuaineiden keskiarvoon. Myös maahanmuuttajataustaiset opettajat tarvitsevat koulutusta. Nyt heillä ei ole Suomessa virallista pätevöitymisväylää, ja aikaisemmasta koulutuksestaan ja kokemuksestaan huolimatta he joutuvat tyytymään epäpätevinä määräaikaisiin työsuhteisiin. Eduskuntavaalit 2011 Väestöliiton tavoitteet 8 Lasten ja nuorten oman äidinkielentaidon kehitystä on tuettava kotona, päivähoidossa ja koulussa. Voimavaroja suomen tai ruotsin opetukseen on lisättävä sekä kouluissa että aikuisopinnoissa. Koulujen, päivähoidon ja neuvoloiden voimavaroja on vahvis- 8 tettava alueilla, joilla on suhteellisesti paljon kotouttamisvaiheessa olevia perheitä. Kotouttavaan toimintaan sisällytetään tarpeen mukaan myös psykososiaalista tukea ja vanhemmuutta vahvistavaa toimintaa, esimerkiksi vertaistuenryhmiä. Perheiden kotoutumiseen pitää 8 kiinnittää enemmän huomiota unohtamatta perheenjäsenten erilaisia tarpeita. Maahanmuuton perhehaasteet ja kahden kulttuurin liittojen erityiskysymykset täytyy ottaa huomioon sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetuksessa sekä parisuhdeja perheterapian tarjonnassa ja koulutuksessa. Khezri on koulutukseltaan musiikinopettaja ja on runsaan kymmenen vuoden aikana täydentänyt Suomessa ammattitaitoaan erilaisin kurssein. Pelkkä oman äidinkielen osaaminen ei riitä. Opettajalla pitää olla pedagogisia taitoja ja kykyä yhteistyöhön vanhempien ja muiden opettajien kanssa. Tietoa ja tukea tarvitsevat myös maahanmuuttajalasten vanhemmat, jotta he osaisivat ja rohkenisivat puhua ja opettaa omaa äidinkieltään jälkikasvulleen. Heitä voi muistuttaa, että kaksikielisyyden tukeminen on Suomen virallista politiikkaa. Samalla siitä on hyötyä lasten työllistymiselle globaalissa maailmassa, Latomaa sanoo. l Samran Khezri uskoo, että arvosana peruskoulun päättötodistuksessa kannustaisi maahanmuuttajaoppilaita opiskelemaan omaa äidinkieltään nykyistä tehokkaammin. Kuva Tiina Kirkas. Pari&Perhe 1/

14 ajankohtaista Ihmiset ja ilmiöt Naisten mentoriverkosto s.14 s.15 s.15 Naisten mentoriverkosto Womento:ssa koulutetut suomalaiset naiset opastavat ja tukevat oman ammattialansa koulutettuja maahanmuuttajanaisia. Kulttuurirahaston palkinto Raisa Cacciatorelle FINFO-palvelu nyt myös somaliksi ja kiinaksi maahanmuuttajille suunnattua neuvontaa on saanut venäjäksi, suomeksi ja englanniksi. Tehoa koulutettujen maahanmuuttajanaisten työllistymiseen s.15 s.16 s.19 s.20 Sisaruus -keskustelupalsta väestöliiton perinnöllisyysklinikka on avannut keskustelupalstan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen sisaruksille. Väestöliitto 70 vuotta väestöliiton juhlaseminaari pidettiin vanhalla ylioppilastalolla, Helsingissä 14. helmikuuta. Kolumni Miila Halonen nuoren omaa toivetta kuultava ehkäisymenetelmän valinnassa. Historiaa valokuvina väestöliitto juhlistaa 70-vuotista toimintaansa arkistovalokuviensa näyttelyllä. naiset naisille: WoMEnTossa rakennetaan verkostoja ja luottamusta Womento_luonnos1.indd : Väestöliitossa on käynnistynyt koulutettujen maahanmuuttajanaisten mentoriverkosto WOMENTO. Se tukee Suomeen muuttaneiden naisten ammatillista identiteettiä ja luo heille suomalaisia verkostoja. Se myös syventää suomalaisen työelämän ja sen tapojen tuntemusta. Väestöliiton kuva-arkisto / Havas, graafinen suunnittelu Rhinoceros Oy, tulostus PixMill Oy, Helsinki Näyttely painottuu Väestöliiton alkuvuosikymmeniin ja koostuu kahdeksasta teemasta, jotka sisältävät yhteensä noin 60 valokuvaa. s uomeen eri syistä muuttaneiden, koulutettujen, ammatissaan pätevien naisten on vaikea löytää työllisyyspolun alkuun. Heiltä ehkä puuttuvat suomalaisilla työmarkkinoilla tuiki tärkeät verkostot, rohkeus ja sosiaalinen ja kulttuurinen luottamus. Koulutetut, työssään pätevöityneet suomalaiset naiset opastavat ja tukevat vastaavia oman ammattialansa koulutettuja maahanmuuttajanaisia. WOMENTOmentoriverkoston tarkoitukse- na on auttaa heitä integroitumaan Suomen työmarkkinoille, koulutusmaailmaan ja yhteiskuntaan. Verkosto perustuu tanskalaisen KVIN- FO- organisaation kokemuksiin. Vuoden kestävän pilottihankkeen rahoittaa Sitran Elinvoima-kehitysohjelma. l Ensimmäiset mentori-parit ovat jo löytäneet toisensa. Jos olet kiinnostunut tulemaan verkostoon mukaan, ota yhteyttä: projektipäällikkö Ulla Salonen, , ulla.salonen(at)vaestoliitto.fi 14 Pari&Perhe 1/2011

15 Suomen kulttuurirahasto palkitsi lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren Väestöliiton asiantuntijalääkäri, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Raisa Cacciatore on saanut Suomen Kulttuurirahaston euron palkinnon. p alkinto myönnettiin sanavalmiille kasvattajalle, lasten ja nuorten rohkealle puolustajalle. Raisa Cacciatore valmistui lääkäriksi 1985 Helsingin yliopistosta ja erikoistui lastenpsykiatriksi Hän on työskennellyt yli 20 vuotta erityishaasteellisten, kroonisesti sairaitten ja sijoitettujen lasten ja nuorten kanssa Auroran sairaalan ja Folkhälsanin nuorisopoliklinikoilla, HYKSin nuorisovastaanotolla ja Väestöliiton seksuaaliterveysklinikassa. Raisa Cacciatore on laaja-alainen ja sanavalmis tietokirjailija. Hän on tehnyt tieteellisistä teorioista konkreettisilla esimerkeillä helposti ymmärrettäviä. Lasten ja nuorten seksuaalisuuden suojaaminen, rakentava ja järkevä aggressiokasvatus, lapsuuden kehitysvaiheita seuraava itsetunnon tukeminen, UUTTa: Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Raisa Cacciatore Väestöliiton perinnöllisyysklinikka avasi Sisaruus-keskustelupalstan n Väestöliiton perinnöllisyysklinikka on avannut nettisivuillaan keskustelupalstan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen sisaruksille. Sisaruus-keskustelupalstalla voi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia muiden vastaavassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Myös aikuiset sisarukset ovat tervetulleita keskustelemaan. Palsta on tarkoitettu ensisijaisesti vertaistueksi. Perinnöllisyysklinikan hoitajat voivat kuitenkin tarvittaessa osallistua keskusteluun. Keskustelua voi seurata kuka tahan- poikien hyvinvointi ja varhainen vuorovaikutus ovat olleet hänelle tärkeitä. Hän on kyennyt muokkaamaan monitieteistä, ennen muuta lääketieteellistä tutkimustietoa käyttökelpoiseksi pääomaksi vanhemmille, kasvattajille, ammattilaisille ja päättäjille. Lisäksi hän on kehittänyt menetelmiä ja materiaaleja lasten ja nuorten aggressioja seksuaalikasvatuksen tueksi. Hän on myös ahkera luennoitsija koulujen vanhempainilloissa sekä tekee mediatyötä televisiossa, radiossa ja lehdissä. Raisa Cacciatore saavuttaa erityisesti koulujen vanhempainilloissa noin ihmistä vuosittain. l Suomen Kulttuurirahasto jakoi vuoden 2011 apurahat ja palkinnot, yhteensä 20,3 miljoonaa euroa, vuosijuhlassaan Finlandia-talolla. sa, mutta viestien kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä. Sisaruus-keskustelupalsta löytyy osoitteesta sisaruus-keskustelupalsta. oikaisu: Pari&Perhe-lehden 4/2010 Maaret Kallion kolumniin oli jäänyt edellisen kolumnin tekstinosto. Oikea nosto olisi kuulunut: Tietoinen antautuminen pienen oppaan matkaan on avartavaa." FinFo-palvelu neuvoo nyt myös somaliksi ja kiinaksi Maahanmuuttajille suunnattu, monikielinen FINFO-neuvontapalvelu palvelee nyt myös somaliksi ja kiinaksi. Tähän asti neuvontaa on saanut venäjäksi, suomeksi ja englanniksi. n FINFO tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa, joka on suunnattu erityisesti EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaville. Soittaja saa neuvoa suoraan tai hänet ohjataan tarvitsemansa palvelun luo, esimerkiksi Kelaan, asumispalveluihin tai oman alueensa suomen kielen kursseille. FinFo-puhelinpalvelu numerossa n venäjä ti pe n somali ma ja ti 9 12 n kiina pe klo n englanti kaikkina päivystysaikoina n suomi kaikkina päivystysaikoina n muilla kielillä mahdollisuus puhelintulkkaukseen Puhelinneuvonnan tukena on myös sähköpostineuvonta finfo@finfonet.fi sekä nettisivusto Kaikille maahanmuuttajataustaisten hekilöiden kanssa asiakastyötä tekeville löytyy työvälineeksi palveluportaali, joka sisältää mm. valtakunnallisen palveluhakemiston sekä tiedotus- ja keskustelualueen. Kunnat ja muut tahot yhdessä Väestöliiton kanssa ovat kehittäneet portaalia, johon kerätään yksityiskohtaista tietoa eri alueiden palveluista sekä yleisiä neuvontatyöhön liittyviä tiedotteita. Palveluportaali osoitteessa: Pari&Perhe 1/

16 Koonnut Ritva Åberg Kuvat Antero Aaltonen PaLUU JUURiLLE: Väestöliitto juhli 70-vuotispäiväänsä Vanhalla ylioppilastalolla Väestöliiton 70-vuotijuhlaseminaari pidettiin Vanhalla ylioppilastalolla, Helsingissä 14. helmikuuta. Paikka oli sama, missä Väestöliiton syntysanat lausuttiin tasan 70 vuotta sitten Juhlaseminaarin teemana oli Hyvä elämä alkaa perheestä ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan. TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS Väestöliitto perustettiin 14. helmikuuta 1941 välirauhan aikana. Väestöliiton historia kietoutuu monin tavoin maamme kohtaloon sodan vaurioista selviämisestä aina kehittymiseen yhdeksi maailman hyvinvoivimmista maista. Alusta alkaen Väestöliitto on keskittynyt perheiden hyvinvointiin valistamalla kansalaisia ja vaikuttamalla päättäjiin. Toiminnalle on ollut tunnusomaista käytännön työn ja tutkimustoiminnan yhdistäminen ja sitä on tehty yhteiskunnan monilla eri sektoreilla. Väestöliitto tunnetaan myös seksuaaliterveyden esitaistelijana. Nykyään liiton seksuaaliterveystyö on painottunut erityisesti nuoriin. Jo varhaisessa vaiheessa Väestöliitto kiinnitti huomiota myös parisuhdeneuvontaan perustamalla ensimmäisen avioliittoneuvolan vuonna Muutama vuosikymmen myöhemmin pioneerityö jatkui, kun Väestöliitto perusti Suomen ensimmäisen yksityisen lapsettomuusklinikan. Väestöliitto on toiminut myös kansainvälisesti aktiivisesti sekä Euroopassa että kehitysmaissa. Uskon, että liiton toiminta nuorten seksuaaliterveyden ja äitiysterveyshuollon puolesta on tärkeää sekä tyttöjen että naisten aseman parantamiseksi useissa kehitysmaissa. Tämä työ on avainasemassa myös köyhyyden poistamisessa. Suomalaisen perhepolitiikan historiaa ei voi kirjoittaa mainitsematta Väestöliittoa. Suomi, enempää kuin muukaan maailma, ei kuitenkaan ole vielä valmis. Lapsiperheiden köyhyysriski on kasvanut huolestuttavasti. Sen ja yleensäkin tuloerojen kasvun pysähdyttäminen on yhteiskuntamme suuria haasteita. Lasten ja aikuisten maailma on yhteinen. Maahanmuuttokeskustelussakin meidän tulee muistaa, että tänne muuttavat ihmiset eivät ole pelkkää työvoimaa, vaan että heilläkin voi olla perhe, joka tarvitsee huolenpitoa. Kiitän Väestöliittoa 70-vuotisesta työstä perheiden ja koko väestön hyväksi. Arvokasta työtänne tarvitaan edelleen. Haluan toivottaa Väestöliitolle antoisaa juhlavuotta ja menestystä ponnisteluissa entistäkin paremman yhteiskunnan hyväksi Tarja Halonen Tasavallan presidentti Tasavallan presidentti Tarja Halonen lähetti juhlaseminaariin oman tervehdyksensä. 16 Pari&Perhe 1/2011

17 isä- ja äitinäkökulmaa työmarkkinoiden uudistamiseen tarvitsemme lapsivaikutusten arviointia tehdessämme päätöksiä niin valtion kuin kunnankin tasolla. Yhteisen näkemyksen syntyminen lapsi ja perheystävällisestä Suomesta vaatii uutta yhteistyötä. Toivon, että yhteisen pöydän jakavat entistä tiiviimmin erityisesti valtio, kunnat, työmarkkinajärjestöt, elinkeinoelämä, kansalaisyhteiskunta, tiedotusvälineet ja kirkot. Tarvitsemme yhteisiä tavoitteita ja päämääriä. Tarvitsemme näiden pohjalta johdonmukaisia päätöksiä. Oleellista on, että yhteiskuntana hyväksymme lähtökohdan, ettemme leikkaa perhe-etuuksista etsiessämme säästö- kohteita niin valtion kuin kuntienkin suunnalla. Tähän lähtökohtaan koko suomalaisen yhteiskunnan on sitouduttava. Vain tälle yhteisymmärrykselle voidaan rakentaa onnellinen ja eheä Suomi. Väärä säästö on huomisen velkaa. Toisekseen lasten ja perheiden asiat on tuotava vahvemmin joskus vielä kovin miehisiin työmarkkinapöytiin. Työmarkkinoiden uudistaminen vaatii isä ja äitinäkökulmaa. l Seminaarissa kuultua Valtioneuvoston tervehdyksen juhlivalle Väestöliitolle esittänyt pääministeri Mari Kiviniemi. Perheet tarvitsevat ilosanomaa Lapset on nähtävä arvona. Mediaähkyssä lapsi (tai nuori tai kumppani) ei ylitä uutiskynnystä. Ihminen kyllästyy pikanautintoihin, mutta ei siihen, että voi elää arvojensa mukaista elämää. Sitä pitäisi nostaa esiin! Jos taistelee arvojensa puolesta, on valmis kestämään hiukan kärsimystäkin. Lapsille ystävyys, leikillisyys ja luovuus ovat arvoja; ne olisi aikuistenkin hyvä sisällyttää myös omaan arvopalettiinsa. Iloinen koti ilmapiiri on mielenterveyden lautasmallissa tärkein ravintoaine Perheet tarvitsevat ilosanomaa: hupsimista, höpsimistä, kikattamista ja käkättämistä rutiinien ja työnteon lomaan. Silloin kuitenkin isän, äidin, siskon ja veljen voinnin pitää olla hyvä. Kunnioituksen kulttuurin viljeleminen on tehokas ja halpa työkalu itse kullekin taistella itsetunto ongelmia ja väkivaltaa vastaan; sillä lapsi, joka kohdataan empatialla, oppii empatiaa; nuori, joka kohdataan kunnioituksella, oppii kunnioittamaan. Väestöliiton lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore ja valtioneuvoston vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet käsittelivät puheenvuoroissaan vanhemmuutta ja syrjinnän torjumista ja ennaltaehkäisyä. Suomi on aina ollut monikulttuurinen Usein keskusteluissa hyökätään monikulttuurisuutta vastaan. Mielestäni siinä on väärä käsitys. Tosiasia on, että Suomi on aina ollut monikulttuurinen. Ajatelkaa, meillä on EU:n ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset. Puhumattakaan muista vähemmistöistä, romaneista, tataareista, juutalaisista ja muista islaminuskoisista. Meillä on kaksi kansalliskieltä. Kulttuuri, ihmiset ja maat elävät vuorovaikutuksessa. Eristäytyminen pysäyttää kehittymisen ja luovuuden. Hyvä kysymys on myös, ovatko maahanmuuttajat juuri he, jotka ovat vaikuttaneet monikulttuurisuuteen. Facebookissa liikkuu tosi hyvä status, jonka tänään laitoin omaan statukseeni. Se menee englanniksi näin: Your car is German. Your vodka is Russian. Your pizza is Italian. Your kebab is Turkish. Your democracy is Greek. Your coffee is Brazilian. Your movies are American. Your tea is Tamil. Your shirt is Indian. Your oil is Saudi Arabian. Your electronics are Chinese. Your numbers Arabic, your letters Latin. And you complain that your neighbor is an immigrant? Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet EU-maiden perhejärjestöjen liiton, COFACEn, puheenjohtaja Yves Roland-Gosselin toi tervehdyksen juhlivalle jäsenjärjestölleen. Pari&Perhe 1/

18 Paluu juurille: Väestöliitto juhli 70-vuotispäiväänsä Vanhalla ylioppilastalolla Club for Five toi svengiä seminaaripäivään. Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä kohtasi Väestöliiton entiset puheenjohtajat professori Aarno Strömmerin ja professori Kauko Sipposen. oma ministeri lapsiperheille Perheitten hyvinvointi koostuu lukuisista eri politiikan lohkoista ja perhepolitiikka on vain yksi vaikuttava tekijä. Tästä aiheutuu kaksi ongelmaa. Ensinnäkin politiikkalohkojen hajanaisuus vaikeuttaa kokonaisvaltaisen politiikan mahdollisuuksia. Perhepolitiikka on kuulunut sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Nyt kuitenkin tulevalla hallituskaudella ministeriön hallinnonalalla tulee tapahtumaan niin suuria muutoksia, että sekä sosiaali- ja terveysministerin että peruspalveluministerin työpanos menee näitten uudistusten läpiviemiseen. Siksi tarvitaankin erityinen perhe- tai lapsiasiainministeri, joka pystyy kokonaisvaltaisesti paneutumaan lapsiperheitten asioihin. Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Liisa Hyssälä Väestöliiton puheenjohtaja Reino Hjerppellä ja toimitusjohtaja Helena Hiila- O Brienillä riitti keskusteltavaa pääministeri Mari Kiviniemen kanssa. Helsingin Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores sai silmäkulman kostumaan herkällä esiintymisellään. Väestöliiton entinen puheenjohtaja, professori Aarno Strömmer ja entinen varapuheenjohtaja, ministeri Marjatta Väänänen. 18 Pari&Perhe 1/2011

19 Filosofi Pekka Himanen pohti, minkälaista on hyvä elämä. arvonannon kulttuuri mahdollistaa kätkössä olevan arvokkaan Eräs 10-vuotias tyttö (lasten filosofiaryhmässä) kertoi, että hänellä on esimerkki siitä, mitä arvonanto tarkoittaa. Kun hänen oma isoäitinsä oli ollut kuolemassa, hän oli istunut isoäidin sängyn laidalla äidin kanssa, pitänyt mummoa kädestä ja jutellut hänelle. Viimeisiä sanoja, joita mummo kuulee elämässään, on kun hänen lapsenlapsensa sanoo: Minä rakastan sinua mummo. On vaikeaa kuvitella voimakkaampaa kuvaa siitä, mitä arvonanto tarkoittaa. Se mitä itse silloin mietin, oli että jos tämä vain 10-vuotias tyttö pystyy tällaiseen arvonannon kykyyn, niin miten me osoitamme arvonantoa tälle 10-vuotiaalle tytölle, tai yleensä lapsille meidän yhteiskunnassamme tai toisille ihmisille. Näistä lasten filosofiaryhmistä olen saanut muistutuksen: meissä kaikissa on kätkössä jotakin arvokasta paljon enemmän kuin, mitä siihen mennessä on päässyt täysin toteutumaan. Ja sitten toisaalta: kätkössä olevan arvokkaan esiintulo edellyttää, että se saa mahdollisuuden, arvonannon kulttuurin ympäristön, joka antaa mahdollisuuden kätkössä olevalle arvokkaalle. Filosofi Pekka Himanen kolumni Miila Halonen Kirjoittaja on asiantuntijalääkäri, seksuaalineuvoja, Väestöliiton Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksesta. Mistä haluat maksaa, kunta? n Tiedän 15-vuotiaan, joka kerää pulloja saadakseen rahaa ehkäisypillereihinsä. Hänen sitkeytensä ja yritteliäisyytensä on kunnioitettavaa. En voi olla kuitenkaan miettimättä, mitä tapahtuu, jos hän ei kerran saakaan tarvittavaa summaa kasaan tai pitkäjänteisyys katkeaa. Onnistunut raskaudenehkäisy on kiinni useista seikoista. Nuoren on oltava motivoitunut pitämään itsestään huolta. Jotta voi motivoitua, pitää olla oikeaa tietoa. Pelkkä tietokaan ei aina riitä, vaan myös taitoja tarvitaan. Kaikkein tärkeintä on halu huolehtia itsestä ja kumppanista. Ehkäisymenetelmän valinnassa nuoren omaa toivetta olisi kuultava. Ehkäisyyn voi liittyä ennakkoluuloja ja usein epärealistisiakin pelkoja. Usein onnistumisen ratkaisevat käytännön asiat, kuten ehkäisyn hinta. Osa nuorista saa taloudellista tukea vanhemmiltaan ehkäisyn maksamiseen. Nuori voi myös maksaa kulut yhdessä kumppaninsa kanssa. Iso joukko nuoria joutuu hoitamaan kulut yksin usein juuri ne nuoret, joilla sosioekonomiset taustatekijät ovat muutenkin heikoimmat. Logistiset syyt, kuten vaikeus hankkia kalliita ehkäisyvalmisteita, ovat kokemukseni mukaan sivuvaikutuksia yleisempi syy keskeyttää raskauden ehkäisyn käyttö. Jos nuori lopettaa hormonaalisen ehkäisyn kesken, suuri todennäköisyys on, että korvaava menetelmä ei ole yhtä tehokas. Vuonna 2009 Suomessa tehtiin alle 18-vuotiaille oikeus raskauden ehkäisyyn kuuluu jokaiselle nuorelle, oli taloudellinen tilanne mikä tahansa raskauden keskeytystä. HUS-piirissä raskaudenkeskeytyksen hinta kunnalle on toimenpiteen mukaan noin euroa. Edullisimmat ehkäisypillerit maksavat käyttäjälle vuodessa 83 euroa. Viiden vuoden luotettavan raskaudenehkäisyn antavan ehkäisykapselin hinta on 193 euroa. Raskauden keskeytys on aina potentiaalinen, psykologisen huonovointisuuden aiheuttaja. Abortista toipumista edistää hyvä psykososiaalinen tuki. Kuitenkin tiedämme, että kaikkiaan raskausriski suurenee heikoimman sosioekonomisen statuksen nuorilla, henkilöillä, joilla on jo vanhastaan taustalla päihdeongelma, mielenterveysongelmia ja aikuisen tuen puutetta. Toipumista komplisoi yksinäisyys, aikaisemmat psyykeongelmat, painostetuksi tuleminen ja päätöksenteon vaikeus. Yksi Väestöliiton tavoitteita tuleviin eduskuntavaaleihin on mahdollisuus maksuttomaan ehkäisyyn alle 20-vuotiaiden kohdalla. Maksuttomuus koskisi niin ehkäisypillereitä kuin kondomejakin. Mielestäni kyse on tahdon asioista haluammeko yhteiskuntana käyttää rahaa ei-toivottujen raskauksien ja niiden aiheuttamien seurannaisvaikutusten ehkäisyyn vai keskeytysten tekemiseen? Kuten niin usein, on ennaltaehkäisy aina edullisempaa kuin jo tapahtuneiden vahinkojen korjaus. Vuoden vaihteessa Väestöliitossa syntyi kahden aiemman toiminnon, NAOn ja Nuskan, fuusio. Uusi Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus jatkaa Väestöliiton ansiokasta yli kaksikymmenvuotista historiaa nuorten etujen ajajana. Yksi tavoitteistamme on edelleenkin olla nuorten seksuaalioikeuksien toteutumisen tukija. Oikeus raskauden ehkäisyyn kuuluu jokaiselle nuorelle, oli taloudellinen tilanne mikä tahansa. Kierrätyspulloilla kerätyt rahat voi käyttää vaikka leffalippujen ostoon tai mopon hankintaan. l Pari&Perhe 1/

20 Väestöliitto juhlistaa 70-vuotista toimintaansa arkistovalokuviensa näyttelyllä. Kuvat kertovat Väestöliiton tarinaa perustamisvuodesta 1941 tähän päivään saakka. Näyttely painottuu Väestöliiton alkuvuosikymmeniin ja koostuu kahdeksasta teemasta, jotka sisältävät yhteensä noin 60 valokuvaa. n Valokuvanäyttelyn teemat ovat: Työtä perheiden puolesta, Apua suurperheille vuoteita, possuja suojapukuja, Toukokuun toinen sunnuntai kiitos sulle äitikulta, Abortintorjuntaa ja tervettä avioelämää, Kotisisarkoulutuksella arvostettu ammatti, Tapiola Suomen ensimmäinen puutarhakaupunki, Ja hyvä elää tänäänkin, sekä Väestöliitto vaikuttajana. Näyttely kiertää tämän kevään ja syksyn aikana eri puolilla Suomea. Se on ollut jo esillä Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla Väestöliiton syntymäpäivänä ja Vantaalla tiedekeskus Heurekassa maaliskuun alussa. Tänä keväänä näyttely on vielä nähtävissä: n Sanomatalon galleria, Helsinki n Oulun kaupunginkirjasto, Oulu n Espoon kulttuurikeskus, Espoo Ja syksyllä n Tampereen kaupungin pääkirjasto Metso, Tampere Valokuvanäyttely on nähtävissä myös netissä: Väestöliiton kuva-arkisto / Havas, graafinen suunnittelu Rhinoceros Oy, tulostus PixMill Oy, Helsinki Väestöliiton kuva-arkisto/havas TyöTÄ PERHEidEN PuOLESTa. Väestöliiton toiminnanjohtaja Heikki von Hertzen (vas.), puheenjohtaja, professori V.J.Sukselainen ja maisteri Aarno Strömmer Väestöliiton Väestöpoliittisella tutkimuslaitoksella Väestöliiton kuva-arkisto/ Kolmio Pari&Perhe 1/2011