sivu 1 (8) Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry Poliittinen ohjelma
|
|
- Pauliina Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 sivu 1 (8) Poliittinen ohjelma Perusperiaatteet maksuton koulutus yhdenvertaisuus elinikäinen oppiminen opiskelukyvyn edistäminen globaali vastuu Maksuton koulutus Korkeakoulutus on kaikkien saatavilla riippumatta sosioekonomisesta taustasta tai kansalaisuudesta. Koulutus nähdään kaikkien oikeutena, eikä opiskelijalle myytävänä tuotteena. Tutkintoon johtava koulutus on maksutonta. Yhdenvertaisuus Korkeakoulutus on tasa-arvoisesti kaikkien saavutettavissa. Kaikilla opiskelijoilla on oikeus sekä yhtäläinen mahdollisuus tasapainoiseen ja kokopäiväiseen opiskeluun. Opiskelun ja oppimisympäristöjen esteettömyys ja saavutettavuus ovat korkeakoulutuksen peruslähtökohtia. Jokaisella korkeakouluyhteisön jäsenellä on oikeus osallistua yhteisön toimintaan kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Elinikäinen oppiminen Elinikäinen oppiminen on läpileikkaava periaate kaikilla koulutusasteilla koulutusmuodosta riippumatta. Se on osa tutkintojen rakennetta, opintojen toteutusta, työelämää ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelukyvyn edistäminen Opiskelukyky koostuu opiskelutaidoista, opetustoiminnasta, opiskeluympäristöstä ja omista voimavaroista. Korkeakoulun toiminta on kokonaisvaltaista ja opiskelukykyä tukevaa. Korkeakouluyhteisön jäsenille on järjestetty tukipalvelut, jotka edistävät opiskelu- ja työkykyä. Globaali vastuu Korkeakoulujen toiminta on eettisesti kestävää ja ottaa huomioon globaalit ongelmat. Globaali vastuu on sisällytetty korkeakoulujen strategiaan. Korkeakoulut kantavat vastuun yksilön kasvun tukemisesta vastuulliseksi toimijaksi. Korkeakoulutusta kehitetään siten, että valmistuva opiskelija ymmärtää alansa haasteet ja mahdollisuudet maailmanlaajuisesti ja osaa myös ottaa nämä huomioon työelämässä toimiessaan.
2 sivu 2 (8) YHTEISKUNTA Korkeakoulujärjestelmä Suomalainen korkeakoulukenttä koostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Molemmilla korkeakoulumuodoilla on oma tehtävänsä, mutta niiden tiivis yhteistyö on tärkeää suomalaiselle korkeakoulutukselle. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkinnot eroavat toisistaan sisällöllisesti. Ammattikorkeakoulututkinnoissa on vahva työelämäpainotus, kun taas yliopistotutkinnot pohjautuvat tieteelliseen professioon. Profiloituminen näkyy tutkintojen koulutussisällöissä ja niiden tuottamassa osaamisessa. Korkeakoulujen alueellista yhteistyötä kehitetään pitkäjänteisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Luontevia yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi yhteiset kampukset ja tukipalvelut. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajasti tunnettuja ja arvostettuja yhteiskunnan jokaisella osaalueella. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat haluttua työvoimaa korkeakoulutason työtehtävissä. Julkinen sektori tunnustaa ammattikorkeakoulututkinnot soveltuvin osin hakukelpoisuudet täyttäviksi. Korkeakoulujen laadunvarmistusta kehitetään pitkäjänteisesti. Opiskelijat osallistuvat jatkossakin laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen ja arviointeihin. Tulevaisuudessa arviointitoiminnassa painotetaan entistä enemmän kansainvälisyyttä. Suomi on edelläkävijä kehittävän arvioinnin asiantuntijana. Ammattikorkeakoulu-sanan englanninkieliseksi viralliseksi käännökseksi vakiinnutetaan University of Applied Sciences. Koulutusvienti Koulutusviennin kautta suomalaista osaamista viedään ulkomaille, ja samalla suomalainen osaaminen kehittyy ja lisääntyy. Koulutusvienti tukee kansallista sekä kansainvälistä liikkuvuutta. Koulutusvientiä arvioidaan säännöllisesti ja sen arvioinnissa huomioidaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu sekä oikeusturva. Tilauskoulutusta koskeva lainsäädäntö on selkeä ja aukoton. Tilauskoulutusta koskevassa laissa opiskelijoiden oikeudet on huomioitu siten, että tilauskoulutukseen osallistuvat opiskelijat eivät joudu maksamaan koulutuksestaan itse. Korkeakouluverkosto Ammattikorkeakoulujen toimipisteverkkoa kehitetään yhtenäisemmiksi kampusalueiksi, jotka mahdollistavat joustavan ja monimuotoisen opiskelun ja takaavat resurssit laadukkaaseen opetukseen. Ammattikorkeakoulun palvelut ovat saatavilla kaikilla opetuskielillä. Korkeakouluverkosto vastaa alueellisiin tarpeisiin. Alueen korkeakouluilla on yhteinen koulutusvastuu. Ammattikorkeakoulujen hallinto ja rahoitus Ammattikorkeakoululainsäädäntöä, hallintoa ja rahoitusta tarkastellaan ja kehitetään kokonaisuutena. Ammattikorkeakouluilla on itsenäinen oikeushenkilöasema. Opiskelijat ovat edustettuina kaikilla
3 sivu 3 (8) tasoilla ammattikorkeakoulun valmistelu- ja päätöksentekoprosessissa tasavertaisina muiden jäsenten kanssa. Ammattikorkeakoulu pääsääntöisesti omistaa kiinteistöt, joissa se toimii. Ammattikorkeakoulujen rahoitus painottuu opetuksen laatuun, korkeakouluyhteisön hyvinvointiin ja laadulliseen työllistymiseen. Rahoituskriteerit ja tavoitteet sovitaan tavoitesopimusneuvotteluissa, joissa huomioidaan ammattikorkeakoulun profiili ja alueellinen merkitys. Ammattikorkeakoulun on omalla toiminnallaan pystyttävä vaikuttamaan sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Automaatiojäsenyys Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon kuuluvat tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelijoiden edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen edellytyksenä on toimiva opiskelijajärjestö, joka on rakennettu vakaalle pohjalle, ja jonka toimintaedellytykset on turvattu. Automaatiojäsenyyden myötä opiskelijakunnista muodostuu ammattikorkeakouluille puolueeton yhteistyötaho. Opiskelijakunnat ovat kaikkien opiskelijoiden toiminnallinen ja hallinnollinen kokonaisuus, jonka opiskelijat kokevat opintojen alusta alkaen tärkeänä tekijänä yhteisöllisyyden muodostumisessa. Yhteiskunnan palvelut Opiskelija-asuntojen rakentamisen tavoitteena on asuntojen riittäminen kaikille niitä tarvitseville. Olemassa olevan opiskelija-asuntokannan peruskorjaamista jatketaan säännöllisesti. Peruskorjaamisen yhteydessä arvioidaan tarvetta muuntaa asuntoja toisentyyppisiksi. Opiskelija-asunnot suunnitellaan osaksi kuntien normaalia asuntorakennetta, lähelle oppilaitoksia ja palveluja tai hyvien liikenneyhteyksien päähän niistä. Valtio ja erityisesti kunnat edesauttavat aktiivisesti opiskelija-asuntoyhteisöjen kohtuuhintaisten tonttien saatavuutta turvaamalla tonttien edullisen hinnoittelun. Lisäksi käytöstä poistuneiden rakennusten uusiokäytön mahdollisuus huomioidaan opiskelija-asuntoja rakennettaessa. Valtio jatkaa sosiaalisen asuntotuotannon edellytysten turvaamista pitämällä korkotukijärjestelmät ajanmukaisina ja kilpailukykyisinä rahoitusjärjestelminä. Sosiaalista asuntotuotantoa tuetaan lisäksi avustuksin, joiden suuruus on riittävä mahdollistamaan erilaisten asuntotyyppien tarjonnan sekä hillitsemään vuokrien korotuksia. Opiskelijakuntien vaikuttamismahdollisuudet ja edustus opiskelija-asuntoyhteisöissä ja niiden päätöksenteossa vastaavat ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhteellista osuutta paikkakunnan opiskelijoista. Sekä kevyelle että joukkoliikenteelle turvataan riittävät resurssit, jotka mahdollistavat toimivan, kattavan ja turvallisen liikenneverkoston korkeakoulupaikkakunnilla. Joukkoliikenteen reitit ja aikataulut ovat järkeviä ja opiskelijoiden tarpeita palvelevia. Valtion lipputuen myöntämisperusteet laajennetaan koskemaan myös opiskelija-alennuksia. Kuntien joukkoliikenteessä otetaan käyttöön kaikkia tutkintoopiskelijoita koskevat opiskelija-alennukset, jotka opiskelija saa käyttöönsä asuinkunnasta riippumatta.
4 sivu 4 (8) Toimeentulo Kaikilla opiskelijoilla on oikeus täysipäiväiseen opiskeluun ja mahdollisuus valmistua tavoiteajassa. Toimiva opintotukijärjestelmä mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja edistää koulutuksellisen tasaarvon toteutumista. Toimivan ja oikeudenmukaisen opintotukijärjestelmän elementtejä ovat opintorahapainotteisuus, indeksisidonnaisuus, opintotuen huoltajakorotus sekä kohtuullisen osan asumiskuluista kattava ympärivuotinen asumislisä. Nykyistä asumislisää kehitetään vastaamaan opiskelijoiden tarpeita ja siinä otetaan huomioon sijaintikunnan asuntojen kalleusluokitus. Opintolainan käyttökelpoisuutta osana opintojen aikaista toimeentuloa voidaan lisätä erilaisilla kannustimilla. Opintolainajärjestelmää kehitetään paremmin velallista palveleviksi. Opintolainan kannustuselementit realisoituvat opiskeluaikana, eivät sen jälkeen. Opintolainan nostaminen on oltava vapaaehtoista. Ateriatuki kytketään kiinteäksi osuudeksi opiskelijalounaan enimmäishintaa siten, että aterian enimmäishinnan noustessa nousee ateriatuki vastaavalla summalla. Lainsäädäntö turvaa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun. Vähintään vuoden ajaksi opintonsa keskeyttäneet ammattikorkeakouluopiskelijat ovat oikeutettuja työttömyysturvaan. Toimeentulotuen maksaminen siirretään Kelalle, jotta saavutetaan opiskelijoiden yhdenvertainen etuuskohtelu. Opintonsa kesken vuoden keskeyttäneiden opiskelijoiden tulorajat eivät keskeyttämisen jälkeen ole enää voimassa. Keskeyttäminen rinnastetaan tulorajoja tarkasteltaessa valmistumiseen. Opiskeluterveydenhuolto Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen piirissä. YTHS takaa yhdenvertaisen, laadukkaan ja saavutettavan opiskeluterveydenhuollon kaikille korkeakouluopiskelijoille. Laadukas ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto vähentää syrjäytymistä, lisää hyvinvointia ja edesauttaa opiskelua. Automaattisen terveydenhuoltomaksun piiriin kuuluvat kaikki tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat ammattikorkeakouluopiskelijat. Terveydenhuoltomaksun kerääjänä toimii opiskelijakunta. Opiskelijoiden omarahoitusosuudessa painotetaan terveydenhuoltomaksuja käyntimaksujen sijaan. KORKEAKOULUT Henkilöstön osaaminen Korkeakoulu varmistaa koulutuksen korkeatasoisuuden panostamalla henkilöstön alakohtaiseen ja pedagogiseen osaamiseen sekä hyvinvointiin. Henkilökunnan osaamisen kehittymistä tuetaan täydennyskoulutuksin ja säännöllisin työelämäjaksoin. Työelämäjakson tuloksena opetushenkilökunnalla on ajantasainen kuva oman opetusalansa tilanteesta. Opetushenkilökunnan kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus kuuluu normaalina osana heidän työnkuvaansa. Vierailevat luennoitsijat ja työelämän edustajat varmistavat osaamisellaan opetuksen työelämäläheisyyden ja opintojaksojen vastuuopettajat oppimistulokset. Korkeakoulu varmistaa pedagogisen strategiansa avulla opetusmenetelmien ajantasaisuuden ja monipuolisuuden sekä opetushenkilökunnan kielitaidon.
5 sivu 5 (8) Aloituspaikat, valintaprosessi ja koulutusohjelmat Aloituspaikat perustuvat pitkällä aikavälillä tehtävään huolelliseen ennakointiin, jossa huomioidaan alueen korkeakoulujen koulutusvastuut ja profiilit sekä työelämätarpeet. Samaa koulutusalaa tarjoavien ammattikorkeakoulujen hakukohteiden nimitykset yhdistetään, ne kootaan laajemmiksi hakukohteiksi ja ne ovat selkeästi esillä. Hakijoilla on oikeus saada korkeakouluista totuudenmukaista tietoa. Syksyn yhteishaussa on riittävästi ja monipuolisesti aloituspaikkoja. Ennen opiskelijavalintoja tapahtuva yksilön kasvua tukeva toiminta tunnustetaan yhteiskuntaa hyödyttävinä ja palvelevina. Nuorten turhia välivuosia ennen korkeakouluun siirtymistä vähennetään yhteiskuntatakuulla. Hakupäätökseen negatiivisesti vaikuttavat tekijät on poistettu. Myös pelkästään yliopistoon hakeminen oikeuttaa työmarkkinatukeen. Valintaprosessi on tasavertainen, oikeudenmukainen ja esteetön. Saman hakukohteen valintaperusteet ovat yhdenmukaiset eri ammattikorkeakoulujen välillä. Yhdessä ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe käy kaikissa ammattikorkeakouluissa, joissa on sama hakukohde. Valintaprosessissa saa käyttää hakijasta vain niitä tietoja, joiden käyttöön hän on antanut luvan. Opinnot koostuvat pää- ja sivuopinnoista. Opiskelija voi suorittaa sivuopintoja myös muilta koulutusaloilta tai toisissa korkeakouluissa. Opinnot rakennetaan siten, että oman korkeakoulun sisällä ja eri korkeakoulujen välillä on helppo siirtyä. Koulutusohjelmat suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Yrittäjyys sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on luonteva osa opetussuunnitelmaa. Opinnot Henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan keskeinen työväline opintojen suunnittelussa. Aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Opintojen monimuotoisuutta lisätään vaihtoehtoisilla suoritustavoilla. Ammattikorkeakoulut tarjoavat kattavat opintojen tukipalvelut. Korkeakoulun ohjauspalveluja kehitetään opiskelijalähtöisesti. Koko henkilökunnalla on valmius ohjata opiskelijaa eteenpäin opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjaajien, opettajien ja vertaistuutoreiden toimenkuvat ovat ohjauksessa selkeät. Ammattikorkeakoulu kehittää tarjoamiaan opintoja yhteistyössä opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Opiskelija on aktiivisesti mukana hankkeissa, projekteissa ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Opinnot mitoitetaan niin, että kuormittavuus jakautuu tasaisesti opintojaksojen ja lukukausien välillä. Opintojen mitoitus ja kuormittavuus ovat samat korkeakoulusta ja koulutusalasta riippumatta. Korkeakoulut varmistavat, että opiskelijat hallitsevat käytetyt opiskelumenetelmät. Korkeakoulut kiinnittävät huomiota erityisesti opetustekniikkaan, opiskelijoiden oppimistaitoihin sekä opintojen suunnittelutaitoihin. Korkeakoulut tukevat opiskelijoiden itseohjautuvuutta opintojen suunnittelussa ja varmistavat, että opiskelijalla on riittävät oppimiskyvyt.
6 sivu 6 (8) Korkeakoulut arvioivat opetussuunnitelmiaan säännöllisin väliajoin. Korkeakoulu huomioi erilaiset oppijat opetussuunnitelmissa, pedagogisessa strategiassa ja henkilökunnan koulutuksessa. Opetushenkilökunnan määrä suhteessa opiskelijoihin on riittävä koulutuksen laadun varmistamiseksi. Kansainväliset opiskelijat kotiutuvat korkeakouluyhteisöön ja yhteiskuntaan tehokkailla perehdytysjaksoilla sekä riittävillä kotimaisten kielten opinnoilla. Kansainvälinen vertaisohjaus on tuttua myös vertaistuutoreille, joiden ohjaustaitoja hyödyntämällä edistetään myös kotikansainvälistymistä. Opintoihin sisältyy kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa joko kotimaassa tai ulkomailla. Kansainvälistymisjakso voi olla kurssi, ulkomailla suoritettava opiskelijavaihto tai harjoittelu. Kaikilla on mahdollisuus kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun. Lukukausimaksukokeilu Lukukausimaksukokeilua seurataan aktiivisesti ja arvioidaan kriittisesti sekä laaja-alaisesti. Kehitysyhteistyömäärärahoja ei käytetä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden stipendeihin. Osa globaalia vastuuta on maksuttoman korkeakoulutuksen tarjoaminen kaikille opiskelijoille tasavertaisesti. Yhdenvertaisuus Ammattikorkeakouluissa on yhteistyössä opiskelijakuntien kanssa laaditut yhdenvertaisuussuunnitelmat. Opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudesta on nimetyt ja koulutetut häirintäyhdyshenkilöt. Korkeakoulujen tiloihin on esteetön pääsy. Tiloissa olevat välineet sekä käytössä olevat toimintatavat mahdollistavat erilaisten oppijoiden osallistumisen. Fyysisen esteettömyyden rinnalla huomioidaan sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys. YAMK ja sen kehittäminen Kolmen vuoden työkokemusvaatimuksesta opiskelijavalintaperusteena luovutaan. Hakijan valmiudet opiskella ja kehittää opinnoissaan työelämää varmistetaan huomioimalla aiempi työkokemus ja alemman ammattikorkeatutkinnon aikana hankittu työelämäosaaminen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijavalintaa kehitetään AHOT-periaatteiden mukaisesti. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on mahdollista päästä opiskelemaan myös työttömänä muiden hakukriteerien täyttyessä. Ylempi tutkinto tarjoaa kansallisen osaamisen viitekehyksen tasolla seitsemän määritetyt valmiudet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on kaikilla aloilla sama. Monialaisia koulutusohjelmia luodaan työelämän tarpeiden sitä edellyttäessä. Tiukkojen läsnäolovaatimuksien sijaan kehitetään muita tapoja tuoda ajankohtainen työelämäote mukaan opintoihin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike on maisteri (AMK). Ammattikorkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla on yhtäläiset mahdollisuudet edetä tohtoriopintoihin kuin yliopiston maisteritutkinnon suorittaneilla.
7 sivu 7 (8) Joustavuus Opintojaksot voi suorittaa joustavasti eri opiskelumenetelmiä hyödyntäen. Läsnäolovelvoitetta opinnoissa käytetään vain sellaisten opintojen yhteydessä, joita ei ole mahdollista suorittaa vaihtoehtoisilla opiskelumenetelmillä. Korkeakouluopiskelijoilla ja korkeakouluun hakevilla on mahdollisuus hakea sekä aiemmin suoritettujen opintojen että aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä tai miten osaaminen on hankittu. Korkeakouluilla on toimivat järjestelyt osaamisen tunnustamista varten. Opiskelijalla on mahdollisuus saada osaamisestaan sanallinen arvio. Opiskelija voi hakea myös opintojakson osan tunnustamista. Työelämäyhteydet Opintoihin liittyvää työelämäyhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan yhteistyössä opiskelijoiden, korkeakoulun henkilökunnan ja työelämänedustajien kanssa. Opiskelija saa opinnoissaan käyttää hyväkseen aikaisemmin hankkimiaan työelämäyhteyksiä. Opiskelija määrittää harjoittelujaksolle oppimista tukevat tavoitteet. Ammattikorkeakoulu vastaa siitä, että harjoittelupaikat täyttävät opetussuunnitelman vaatimukset, ja turvaa, ettei harjoittelusta koidu kustannuksia opiskelijalle. Yhteistyö korkeakoulun ja harjoittelupaikan välillä on saumatonta. Harjoittelupaikka tuntee vastuunsa ja velvollisuutensa laadukkaan, ohjatun ja aidosti työelämävalmiuksia kehittävän harjoittelun varmistamisessa. Opinnäytetyö on arvostettu, hyvin ohjattu ja korkealaatuinen näyte opiskelijan osaamisesta. Opinnäytetyö on valittuihin menetelmiin nähden työmäärältään kohtuullinen ja laajuudeltaan oikein mitoitettu. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on opiskelijalle näkyvää ja sillä on kiinteä yhteys opetukseen. Opiskelija saa opintopisteiden lisäksi työelämäyhteistyökumppanilta todistuksen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa antamastaan panoksesta. Työelämätaitoihin liittyvät opinnot tukevat opintojen jälkeistä työllistymistä. Ammattikorkeakoulu tukee yhdessä työelämätahojen kanssa opiskelijoiden työelämävalmiuksia järjestämällä säännöllisesti luentoja ja tapahtumia erityisesti työmarkkinatilanteesta, työllistymisestä ja työnhausta. Opiskelukyky Ammattikorkeakoulu panostaa opiskelukyvyn tukemiseen laatimalla opiskelukykyohjelman ja perustamalla opiskelukyvyn työryhmän, johon kuuluvat opiskelijoiden, opetus- ja muun henkilökunnan, tukipalvelujen ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstön edustajat. Työryhmässä käsitellään kokonaisvaltaisesti ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämistä opiskelukyvyn näkökulmasta huomioiden kaikki neljä opiskelukyvyn osa-aluetta.
8 sivu 8 (8) Korkeakoululiikunta Kaikissa korkeakouluissa on monipuoliset, laadukkaat ja helposti saavutettavat liikuntapalvelut, joita korkeakouluyhteisön jäsenet voivat hyödyntää yhdenvertaisesti. Liikuntapalvelujen järjestäminen on korkeakoulujen lakisääteinen tehtävä ja kiinteä osa korkeakoulujen strategiaa. OPISKELIJAT Opiskelijakunta Opiskelijakunnat tunnustetaan asiantuntijoiksi opiskelua ja opiskelijoita koskevissa asioissa ammattikorkeakouluissa ja yhteiskunnassa. Opiskelijakunnalla on laajat yhteysverkostot ja kontaktit toimialueensa julkiseen hallintoon ja päättäjiin. Opiskelijakunta osallistuu aktiivisesti opiskelijoita koskevien päätösten valmisteluun omalla toimialueellaan. Korkeakouluissa toteutuu aito kolmikanta, jolloin opiskelijakunnat ovat edustettuina ja täysivaltaisina jäseninä ammattikorkeakoulun ja sen ylläpitäjäorganisaation hallinnossa ja päätöksenteossa. Poliittinen vaikuttaminen yhteiskunnassa ja korkeakoulussa on tärkeää niin yksittäiselle opiskelijalle kuin opiskelijakunnallekin. Opiskelijakunta mahdollistaa toiminnallaan jokaisen opiskelijan kasvun aktiivisena kansalaisena. Korkeakoulu tukee opiskelijakuntaa sen tehtävien suorittamisessa myöntämällä toimintaan asianmukaiset työtilat ja välineet. Opiskelijakunta ja ammattikorkeakoulu voivat solmia yhteistyösopimuksen, jossa määriteltyihin opiskelijakunnan hoitamiin tehtäviin ammattikorkeakoulu myöntää rahoituksen. Opiskelijakunnan talous on vakaalla pohjalla ja taloudenhallinta on pitkäjänteistä. Alumnitoiminta Opiskelijakunnat ja korkeakoulut tukevat ja edistävät alumnitoimintaa. Alumnit nähdään voimavarana koulutuksen ja työelämäyhteyksien kehittämisessä opiskelijakunnissa sekä korkeakoulutuksessa. Toiminta nähdään tärkeänä verkostoitumisen välineenä myös alumnien keskuudessa.
O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA
O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan
LisätiedotJotta opiskeluterveydenhuollon järjestäminen YTHS-mallilla toteutuisi kustannustehokkaasti, on kunnassa oltava riittävästi korkeakouluopiskelijoita.
sivu 1 (8) Poliittinen ohjelma Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu kaikessa lapsiin, nuoriin ja opiskelijoihin liittyvässä toiminnassa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
LisätiedotSosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry
Hyväksytty SONKin liittokokouksessa Turussa 2.12.2012. Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry AMMATTIKORKEAKOULUOHJELMA 2013-2014 SISÄLLYS 1 NYKYTILA 3 2 KOULUTUSPOLITIIKKA 3 2.1 KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ
LisätiedotO DIAKON POLIITTINEN OHJELMA
O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan ne
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Poliittinen ohjelma 2013-2015
Laurea-ammattikorkeakoulun Poliittinen ohjelma 2013-2015 Laurea-ammattikorkeakoulun Linjapaperi 1(8) Aktiivinen kansalaisuus... 2 Opiskelijavaikuttaminen... 2 Kunnallinen vaikuttaminen... 2 Suhteet yhteistyötahoihin...
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014.
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu kaikessa opiskelijoihin liittyvässä
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS LIITON POLIITTISEKSI OHJELMAKSI
HALLITUKSEN ESITYS LIITON POLIITTISEKSI OHJELMAKSI (LUKUOHJE: hallituksen liittokokouksessa 2013 esittämät päivitykset näkyvät seuraavasti: poistettu teksti, lisätty teksti) Yhdenvertaisuus, ja sukupuolten
LisätiedotPOLIITTINEN OHJELMA 27.11.2013. sivu 1 (7)
sivu 1 (7) POLIITTINEN OHJELMA Yhdenvertaisuus, ja sukupuolten tasa-arvo ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on huomioitu kaikessa lapsiin, nuoriin ja opiskelijoihin liittyvässä toiminnassa niin kansallisella
LisätiedotMETROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA
METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA Sisällysluettelo METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA... 1 Korkeakoulujärjestelmä... 3 Maksuton koulutus...
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotSosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Ammattikorkeakouluohjelma 2015-2017
Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Ammattikorkeakouluohjelma 2015-2017 1 NYKYTILA Suomessa toimii tällä hetkellä 25 ammattikorkeakoulua, yhteensä yli 170 toimipisteessä. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen
LisätiedotLyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.
LisätiedotLaadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,
LisätiedotHUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA
Sivu 1 / 9 HUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA HUMAKOn poliittinen ohjelma on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.11.2016. HUMAKOn poliittinen ohjelma on voimassa
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,
LisätiedotHYVINVOINTIPOLITIIKKA
21.11.2015 1 (2) HYVINVOINTIPOLITIIKKA Opiskeluterveydenhuolto ja opiskeluhuolto Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat ammattikorkeakouluopiskelijat ovat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS)
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotKorkeakoulutus kuuluu kaikille!
Korkeakoulutus kuuluu kaikille! Siltoja saavutettavuuteen -seminaari 4.4.2017, Verkatehdas, Hämeenlinna Birgitta Vuorinen opetusneuvos, yksikön päällikkö KORKEAKOULUTUS KUULUU KAIKILLE 2 Korkeakoulutukseen
LisätiedotALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.
1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki
LisätiedotRATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotOulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma
Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia,
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
LisätiedotJohdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.
STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotYliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.
Jyväskylän yliopistosta valmistuvat ovat vastuullisia, akateemisia asiantuntijoita, jotka muuttavat maailmaa. Koulutustarjontamme on vetovoimaista, monialaista ja vastaa globaaleihin osaamistarpeisiin.
LisätiedotHyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017
Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 1 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti,
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotPoliittinen ohjelma. Laurea ammattikorkeakoulun Poliittinen ohjelma 1 opiskelijakunta
Laurea ammattikorkeakoulun Poliittinen ohjelma 1 Poliittinen ohjelma Laurea ammattikorkeakoulun Poliittinen ohjelma 2 SISÄLLYSLUETTELO Opiskelijan sosiaaliset etuudet... 3 Toimeentulo... 3 Opintotuki...
Lisätiedot#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.
#DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGIKYVYKKYYS Opiskelijan kyky toimia sujuvasti digitalisoituvissa
LisätiedotElinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN
Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018)
LAUSUNTO Eduskunta Sivistysvaliokunta Päiväys Asia Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018) Metropolia Ammattikorkeakoulu
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotErityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2017-2019 ja 2018-2020 OKM 22.8.2017 Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2017-2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotAHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,
LisätiedotKorkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ
Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden
LisätiedotTampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola
1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 15.5.2018 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2018 2021 1. Johdanto 2. Toimintakentän muutokset 3. Strategiset lähtökohdat 4. Avoimen AMK:n arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotLuonnos ViNOn opiskelijapoliittiseksi ohjelmaksi
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 Luonnos ViNOn opiskelijapoliittiseksi ohjelmaksi 25.2.2012 ohjelmassa puhutaan
LisätiedotTutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus
Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset
LisätiedotARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja
ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS 13.2.2015 Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja Ammattikorkeakoulut ovat uudistuneet Toimiluvat ja rahoitusmalli
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotOsaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu
Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007
OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
Poliittinen visio Sisältö METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA... 1 POLIITTINEN VISIO... 1 JOHDANTO... 2 PERIAATTEET... 3 POLIITTINEN VISIO... 4 1. YHDENVERTAISUUS JA SAAVUTETTAVUUS... 4 1.1.
LisätiedotBolognan prosessi vuoteen 2020
Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman
LisätiedotInsinööri. Sairaanhoitaja. TAMKista oikeaan ammattiin. Tradenomi. Fysioterapeutti Sosionomi Röntgenhoitaja Musiikkipedagogi Muusikko
TAMKista oikeaan ammattiin Insinööri Bioanalyytikko Fysioterapeutti Sosionomi Röntgenhoitaja Musiikkipedagogi Muusikko Kätilö Rakennusarkkitehti Medianomi Rakennusmestari Restonomi Sairaanhoitaja Ensihoitaja
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotTYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN
LisätiedotOpiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotNykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa
Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014
Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotHelena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia, vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotNYKYTILA-ARVIO. UHAT Rahoitus Vaihtuvuus Jäsenprosentti ja jäsenmäärän merkitys valtakunnalliseen vaikuttavuuteen Vapaaehtoisuus
STRATEGIA -2020 JOHDANTO Strategia luo suuntaviivat toiminnalle ja opastaa opiskelijakuntaa paikallisessa (LUC2020) ja valtakunnallisessa toimintaympäristön muutoksessa. Strategian tavoite on löytää ratkaisuja
LisätiedotTutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration
1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotJukka Lerkkanen
Jukka Lerkkanen 31.8.2018 27.8.2018 1 Tarve Yliopistojen opiskelijavalintajärjestelmä uudistuu siten, että vuonna 2018 opiskelijavalinnoissa pääsääntöisesti luovutaan pitkää etukäteisvalmistelua vaativista
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotYrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA
OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA LAUREAN TOIMINTA-AJATUS 21.8.2019 Laurea on opiskelijakeskeinen, kansainvälinen ja uutta kehittävä ammattikorkeakoulu.
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotSuomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n poliittinen ohjelma Sivu 1 (11) POLIITTINEN OHJELMA
:n poliittinen ohjelma Sivu 1 POLIITTINEN OHJELMA HYVINVOINTIPOLITIIKKA Opiskeluterveydenhuolto ja opiskeluhuolto Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat ammattikorkeakouluopiskelijat ovat Ylioppilaiden
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
Lisätiedotnumeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa
2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes
LisätiedotLausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta, OKM/35/010/2018
LAUSUNTO 1 (5) Opetus- ja Kulttuuriministeriö Lausuntopyyntö 10.07.2018 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta, OKM/35/010/2018
LisätiedotOpintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa.
ViNOn opiskelijapoliittinen ohjelma YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. Opintotuen saamisen ehtoja ei tule
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotUUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
LisätiedotMaster-tutkinnot Turun AMK:ssa
Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät
LisätiedotOpiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotKansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista
Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja
LisätiedotKEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ
KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotMikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)
Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?
LisätiedotLAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015
LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotKorkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta
Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,
LisätiedotMETKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia
METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.
LisätiedotOrientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
Orientoivat opinnot, osa 3 28.9.2016 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkinto, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
Turun Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkinto, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Koulutustyyppi
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
Lisätiedot