Ulkoilumetsiä hoidetaan talvellakin. Tampereen kaupungin tiedotuslehti 1/2005. s. 12. Kirjojen ystävät kohtaavat kirjastoautossa s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkoilumetsiä hoidetaan talvellakin. Tampereen kaupungin tiedotuslehti 1/2005. s. 12. Kirjojen ystävät kohtaavat kirjastoautossa s."

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin tiedotuslehti 1/2005 Ulkoilumetsiä hoidetaan talvellakin s. 12 Sosiaali- ja potilasasiamiehet neuvovat ja sovittelevat s. 6 Kirjojen ystävät kohtaavat kirjastoautossa s. 10

2 2 Kansainvälisyys ja luovuus korostuvat TampereellakinS Suomen ja suomalaisten tulevaisuutta pohdittaessa ovat väestön ikääntymiseen sekä globalisaatioon ja teknologian kehitykseen liittyvät haasteet jokapäiväisiä ja keskeisiä keskusteluteemoja. Kuntatasolla väestörakennetta on tarkasteltu ehkä eniten siitä näkökulmasta, minkälaisia paineita ikääntyminen aiheuttaa kuntien järjestämille palveluille. Väestön ikääntymisellä on kuitenkin myös toinen suuri ulottuvuus. Työikäisten osuus väestöstä vähenee vuoteen 2030 mennessä noin hengellä. Jo ensi vuosikymmenellä työvoiman tarve on henkeä suurempi kuin sen tarjonta. Ennusteet Tampereen ja koko kaupunkiseudun väestökehityksestä ovat positiivisemmat kuin koko maata keskimäärin koskevat arviot. Tampereen kaupunkiseudun väestömäärä näyttäisi lähivuosikymmeninä edelleen kasvavan suhteellisesti laskien jopa maan seutukunnista eniten. Lisäksi ikärakenne Tampereen, kuten myös Oulun seudulla näyttäisi kehittyvän parhaiten. Joidenkin arvioiden mukaan Tampereen ja Oulun seutukunnat olisivat maan ainoat seutukunnat, joissa työikäisiä olisi 25 vuoden päästä selvästi enemmän kuin tällä hetkellä. Myös väestön huoltosuhde olisi Tampereen seudulla maan parhaita. Viime vuosien suotuisa kehitys ja tämän päivän hyvät ennusteet ovat useiden tekijöiden summa, mutta erityinen merkitys on varmasti muutos- ja päätöksentekokyvyllämme, vakaalla taloudellamme, toimivalla infrastruktuurillamme sekä panostuksillamme koulutukseen ja tutkimukseen. Tällä vuosikymmenellä vahvistamme vielä perustuksiamme ohjelmapohjaisella kehittämispolitiikalla, seutuyhteistyöllä ja verkostoitumistamme parantamalla. Pelkkien ennusteiden varaan emme tietenkään voi kaupunkina rakentaa tulevaisuuttamme. Esimerkiksi osaavan työvoiman saanti on turvattava. Niin sanotun työ peräisen maahanmuuton lisääminen on Tampereenkin tulevaisuuden kannalta keskeinen asia. Kyse ei ole samalla ainoastaan kaupungin työvoimatarpeen tyy dyttämisestä vaan koko talouden menestymisestä kilpailukyvystä. Taloudellinen menestyminen edellyttää mm. kaupungin yliopistoihin ja korkeakouluihin ulkomaisia huippututkijoita ja opiskelijoita huomattavasti nykyistä enemmän. Kaupunki ja kaupunkilaiset voivat vaikuttaa positiivisesti maahanmuuttoon monella tavalla. Monikulttuurisuus ei ole enää vain uusi, hienolta kuulostava muotisana vaan arkipäivän elämää. Vaikka siirtolaispolitiikalla ei työvoimaongelmia kokonaisuudessaan ratkaistakaan, Tampere voi olla yhtenä veturina uuden politiikan luomisessa. Tampereen tulevaisuus edellyttää siis myös kansainvälisyyttä. Sen fyysinen lippulaiva kaupungissa on Tampere-talo kongresseineen luvun panostukset kantavat nyt hyvää hedelmää. Siitä esimerkkinä on Asem-kokous, joka pidetään Tampereella ensi vuoden syyskuussa. Kolmetoista aasialaista maata, 25 EUmaata ja EU-komissio lähettävät delegaationsa Tampereelle. Jos EU:n huippukokous vuonna 1999 oli tehokas markkinaisku Eurooppaan, sitä samaa Asem-kokous on Asiaan. Kokousta seuraa muun muassa yli 600 toimittajaa. Lisäksi on muistettava, että syyskuun kokoukseen liittyen Tampereella pidetään useita muitakin kokouksia. Asem-kokous antaa omalta osaltaan vauhtia myös kaupungin luoville aloille ja niiden kansainvälistymiselle. Luovat alat, muun muassa arkkitehtuuri, taide, musiikki, teatteri sekä media- ja kustannusala, kasvavat tällä hetkellä nopeammin kuin talous keskimäärin. Meillä on jo nyt vahva kulttuurikaupungin rooli ja asema. Tulemme jatkossa kiinnittämään suurta huomiota luovien alojen kilpailukyvyn ja aseman vahvistamiseen. Jarmo Rantanen kaupunginjohtaja Strategian uudistaminen aloitettiin helmikuussa järjestetyllä valtuuston strategiaseminaarilla. Tampereen tulevaisuudelle uudet linjat Uuden kaupunginvaltuuston tärkeimpiä tehtäviä on miettiä, minkälainen kaupunki Tampere on tulevaisuudessa ja mihin suuntaan kaupungin palveluita pitäisi kehittää. Kaikem paree Tampere -kaupunkistrategia sekä kaupungin strateginen johtamisjärjestelmä uudistetaan tämän vuoden aikana tulevaisuuden haasteita vastaaviksi. Kaupungin strategista johtamisjärjestelmää uudistetaan ohjelma- ja prosessiajattelun periaatteiden mukaisesti. Uudistami sella pyritään muun muassa korostamaan kaupunkistrategian ohjaavaa merkitystä. Lisäksi strategiset päämäärät ja tavoitteet halutaan entistä paremmin jalkauttaa osaksi koko kaupungin toimintaa, johtaja Juha Yli-Rajala sanoo. Uudistamistyö aloitettiin 7. helmikuuta pidetyllä valtuuston strategiaseminaarilla, jossa kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä tulevaisuuden haasteista ja skenaarioista. Uudistettu kaupunkistrategia on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kesäkuussa. Strategiset vuositavoitteet asetetaan kuitenkin vasta syksyllä talousarvion laatimisen yhteydessä ja ne on tarkoitus hyväksyä edellisvuosien tapaan talousarvion hyväksymisen yhteydessä marraskuussa. Kaupunkistrategiaa toteuttavien ohjelmien laatiminen aloitetaan kevään aikana. Prosessikohtaisen palveluohjelman laadinta aloitetaan helmi-maaliskuussa ja toimintaohjelmien valmistelu alkaa maalis-huhtikuussa. Tavoitteena on, että palvelu- ja toiminta ohjelmat ovat valmiita lokakuuhun mennessä, Yli-Rajala kertoo. Kaupunkilaiset mukaan strategian valmisteluun Kaikem paree -kaupunkistrategian valmistelussa neljä vuotta sitten virkamiehet ja luottamushenkilöt jalkautuivat kentälle eli sinne missä kuntalaiset liikkuvat. Tampereen tulevaisuus puhutti muun muassa päiväkodeissa, jääkiekkopelien erätauoilla, jopa pubissa. Nyt on jälleen tamperelaisten aika kertoa mielipiteensä siitä mihin suuntaan kaupunkia ja sen palveluita tulisi kehittää. Verkkokyselyssä kuntalaiset voivat arvioida nykyisen strategian muutostarpeita maaliskuun kolmanteen päivään saakka. Lisäksi maalis-huhtikuussa järjestetään strategiaan liittyen keskustelutilaisuus otsikolla Tampere vuonna Mukana on luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Lisäksi strategian ja talouden painopisteitä kerätään kevättalven aikana otantatutkimuksella. Strategian valmistelun etenemistä voi seurata Internetissä kaupungin verkkosivuilta. Osoitteista tai löytyy tietoa strategialuonnoksen valmisteluaikataulusta ja käsittelyvaiheista sekä osallistumismahdollisuuksista. Tampereen kaupungin tiedotuslehti Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö PL 487, Tampere julkaisut/tamperelehti Päätoimittaja: Aila Rajamäki Puh. (03) Taitto: Marja Muhonen Paino: Länsi-Savo Oy 2005 Kannen kuvat: Ari Järvelä ISSN: X (painettu) (verkkolehti)

3 3 Päättäjiltä edellytetään kykyä nähdä pitkälle tulevaisuuteen Valtuutetuilla on lähiaikoina paljon tärkeitä, pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia asioita päätettävänään. Nyt tarvitaan päättäjiltä viisaita näkemyksiä siitä, millainen kaupunki Tampere on asua ja elää tulevaisuudessa, sanoo uuden kaupunginvaltuuston tuore puheenjohtaja Hanna Tainio. Hanna Tainio otti mielellään vastaan uuden nelivuotiskautensa aloittaneen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävät ja pitää uutta rooliaan mielenkiintoisena. Minulla on kokemusta kolmen edeltäjäni työskentelytavoista. En usko, että tuon valtuuston toimintatapoihin radikaaleja muutoksia, tosin kunkin puheenjohtajan persoonalliset piirteet näkyvät ainakin jollakin tavalla valtuuston työskentelyssä. Tavoitteena on, että valtuutetut ovat entistä paremmin informoituja päätettävistä asioista. Tämän vuoksi valtuuston kyselytuntia kehitetään ja otetaan käyttöön valtuuston kokouksia edeltävät infot. Oma rooli varmasti löytyy tässä ajan mittaan, Tainio toteaa. Tampereen kokoisessa kaupungissa on tärkeää kehittää lähidemokratiaa eli päättäjien olisi hyvä keskustella alueen asioista siellä asuvien ihmisten kanssa. Hanna Tainio Hanna Tainiolla on takanaan pitkä ura kunnallispolitiikassa. Nyt alkoi viides kausi ja 17. vuosi kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksessa hän on vaikuttanut 12 vuotta. Lähdin aikoinaan mukaan kunnallispolitiikkaan, kun minua pyydettiin mukaan ehdokkaaksi vuoden 1988 vaaleihin. Omaksi yllätyksekseni pääsin ensiyrityksellä valtuutetuksi 28-vuotiaana. Nämä vuodet kunnallispolitiikassa ovat osoittaneet, että luottamustehtävät ovat hyvä väylä vaikuttaa oman kotikaupungin asioihin, Hanna Tainio sanoo. Tainion sydäntä lähellä on etenkin se, miten kuntalaiset voisivat parhaiten osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen. Verkkoosallistumista on viime aikoina kehitetty aktiivisesti, mutta Tainion mielestä kuntalaisille pitäisi tarjota nykyistä enemmän myös perinteisiä osallistumismahdollisuuksia. Yksi hyvä keino tavata kuntalaisia on järjestää interaktiivisia yleisötilaisuuksia kaupunginosittain. Tampereen kokoisessa kaupungissa on tärkeää kehittää lähidemokratiaa eli päättäjien olisi hyvä keskustella alueen asioista siellä asuvien ihmisten kanssa. Toivoisin, että näitä aluetilaisuuksia voitaisiin järjestää jo tämän kevään aikana. Tulevaisuus puhututtaa Yksi uuden kaupunginvaltuuston tärkeimpiä tehtäviä on kaupunkistrategian uudistaminen. Valtuuston strategiatyö aloitettiin helmikuussa järjestetyllä seminaarilla, jossa pohdittiin tulevaisuuden visioita. Tainion mukaan olennaisin ero edellisiin strategiapohdintoihin on se, että nyt mietitään huomattavasti pidemmän aikavälin näkemyksiä tulevaisuudesta. Kymmenen vuoden perspektiivi ei riitä, kun mietitään, millainen kaupunki Tampere on tulevaisuudessa, nyt pitäisi nähdä ainakin 50 vuoden päähän. Meidän on päätettävä kauas kaupungin tulevaisuuteen vaikuttavista isoista hankkeista. Esimerkiksi merkittävät liikenneratkaisut, kuten Kekkosentien tunneli ja pikaratikka ovat taloudellisesti mittavia hankkeita, joista valtuuston on lähiaikoina tehtävä linjaukset. Myös kaupungin toimintamallin uudistamisella ja tilaaja tuottaja-mallin käyttöönotolla pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin tehostamalla toimintaa palvelutarpeiden jatkuvasti kasvaessa. Tainion mukaan Tampere on tässäkin hyvissä ajoin liikkeellä, sillä monet kunnat seuraavat sivusta, miten Tampereella edetään. Pormestarimallissa Tainio näkee sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvää on se, että malli tuo kaupungin päätöksentekoon selkeästi poliittisen johtajuuden. Haasteena on kuitenkin se, miten malli mahdollistaa jatkossakin pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kaupungin kehittämisen. Uusiin asioihin tartutaan rohkeasti Kerran kuussa kokoontuvan kaupunginvaltuuston johtaminen edustustehtävineen on aikaa vievä luottamustehtävä. Valtuuston kokousten lisäksi puheenjohtaja on mukana myös viikoittain istuvan kaupunginhallituksen kokouksissa. Hanna Tainion varsinainen Tampereella ollaan eturivissä valmiita muuttumaan ja kehittymään. Myös toimintamallin uudistamisella pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna Tainio sanoo. leipätyö on Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, jossa hän toimii asiantuntijalääkärinä. Luottamustehtävien ja työn lisäksi aikaa on jäätävä myös perheelle, johon kuuluvat aviomies sekä 8- ja 11-vuotiaat tyttäret. Tainion mukaan ajan riittäminen työlle, politiikalle ja perheelle edellyttää, että osaa organisoida aikataulunsa hyvin. Kotikaupunkinsa ehdottoman hyvinä puolina Tainio pitää tamperelaisten uudistushalukkuutta ja rohkeutta. Uusiin asioihin tartutaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Täällä ollaan aina eturivissä valmiita muuttumaan ja kehittymään. Erityisesti täytyy kiittää tamperelaisten yhteistyötaitoja ja tietysti meidän tulee myös tiedostaa se, että hyvän palvelutuotannon takana on osaava henkilöstö, Tainio sanoo. Teksti: Aila Rajamäki Kuvat: Ari Järvelä

4 4 Omalääkäreiden ajanvaraus keskitetään numeroon Tampereen kaupungin lääkäriasemien ajanvaraus keskitetään maaliskuun alussa yhteen puhelinnumeroon eli terveyspalvelujen neuvonnan numeroon Matkapuhelimesta soitettaessa neuvontaan saa yhteyden uudella nume rolla Vastaanottoajan voi varata joka päivä kello Lääkärin kanssa etukäteen sovitut kontrolliajat tilataan oman lääkäriaseman toimistosta. Tähän saakka vain kiireellistä hoitoa tarvitsevat ovat saaneet vastaanottoajan terveyspalvelujen neuvonnasta, mutta muut ajat on varattu lääkäriasemien omista ajanvarausnumeroista. Terveyspalvelujen neuvontaa kehitetään siten, että numerosta voi kysyä neuvoa ja opastusta terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä. Terveyspalvelujen neuvonnassa työskentelee kokeneita sairaanhoitajia. Työyhteisöön on tarkoitus palkata myös psykiatrinen sairaanhoitaja, jotta mielenterveyteen liittyviin kysymyksiin pystytään antamaan erityisammattilaisen apu. Maaliskuussa aloittaa työnsä myös sosiaalineuvoja, jolta voi kysyä apua mm. toimeentulotukea, päihdeongelmia ja muita sosiaalialan asioita koskevissa kysymyksissä. Sosiaalineuvoja palvelee numerossa ainakin alkuvaiheessa kello Neuvonta-aikaa laajenne taan tulevaisuudessa, jos tarvetta ilmenee. Hoidon tarpeen arviointi ilman ajanvarausta Terveyspalvelujen neuvonnan kehittäminen on osa Tampereen kaupungin varautumista hoitotakuulain voimaantuloon. Neuvonnan laajentaminen takaa kuntalaisen pääsyn hoidon tarpeen arviointiin välittömästi. Hoitotakuussa todetaan, että hoidon tarpeen voi arvioi da muukin terveydenhuollon ammattilainen kuin lääkäri. Terveyspalvelujen neuvonnan sairaanhoitaja voi usein jo puhelimes sa keskusteltaessa päätellä, tarvitseeko potilaan tulla vastaanotolle vai annetaanko hänelle hoito-ohjeet puhelimessa. Mikäli potilas tarvitsee hoidon tarpeen arvioinnin, hän voi tulla myös suoraan ilman ajanvarausta lääkäriaseman vastaanotolle. Lääkäriaseman sairaanhoitaja tekee silloin arvioinnin ja järjestää tarvittaessa vastaanottoajan lääkärille. Hoitosuhdetta lujitetaan tiimityöllä Tampereella on omalääkärien jono - ja pystytty oleellisesti lyhentämään Sairaanhoitaja Sinikka Saksala mittaa verenpainetta Anja Linnamaalta Kaukajärven lääkäriasemalla. viime syksyn aikana. Asiaa on auttanut mm. tuntuva omalääkäreiden ja sairaanhoitajien määrän lisäys sekä vastaanottopalvelujen ostot yksityislääkäreiltä. Tänä vuonna on käynnistymässä lääkäriasemien vastaanottotoiminnan kehittämisprojekti, jolla etsitään eväitä mm. uudenlaiseen tiimityöskentelyyn. Lääkäristä, sairaanhoitajasta, terveyskeskusavustajasta ja mahdollisesti aikuisneuvonnan terveydenhoitajasta koostuva tiimi ottaisi tulevaisuudessa kokonaisvastuun potilaasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että omalääkärin lisäksi kuntalainen saisi myös omahoitajan. Kun potilas ja häntä hoitava tiimi tuntevat toisensa hyvin, hoitosuhde lujittuu ja tuo turvallisuudentunnetta. Myös yhteistyöverkostoja tarkistetaan ja katsotaan selkeät työnjaot esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluja tuottavien yksiköiden ja verkostojen kesken. Teksti: Tuula Ala-Honkola Kuva: Janne Ruotsalainen Digitaalisia röntgenkuvia voidaan ottaa nyt myös Kaupin sairaalassa Röntgenhoitajat Teija Kaleva (vas.) ja Kirsti Alhqvist käyttävät jo sujuvasti uutta digitaalista kuvantamisjärjestelmää työssään. Röntgenhoitaja Jukka Oksanen (oik.) esittelee laitetta, joka korvaa digitaalisessa kuvantamisessa röntgenfilmin. Kuvantamisen ylilääkäri Heikki Kolehmainen (vas.) ja osastonhoitaja Ulla Louhivuori ovat hyvin tyytyväisiä järjestelmän käyttövarmuuteen. Kaupin sairaalan remontti on nyt loppusuoralla ja sairaalan ajanvaraus käynnistettiin tammikuun alkupuolella. Remontin yhteydessä Kaupin sairaala liitettiin Tampereen kaupungin terveydenhuollon digitaaliseen kuvantamisjärjestelmään. Uusi järjestelmä otettiin käyttöön Tampereella Hatanpään sairaalan kuvantamisyksikössä viime kesänä. Järjestelmässä röntgen-, ultraääni- ja magneettikuvat tallennetaan sähköiseen tietokantaan, josta ne ovat nopeasti haettavissa tietokoneen näytölle. EKGtutkimusten tulokset ja mammografiakuvat kulkevat vielä perinteisessä muodossa, mutta tulevaisuudessa nekin voidaan liittää tietokantaan. Kaupin sairaalassa tehdään vain röntgen- ja ultraäänitutkimuksia, joten magneettikuvausta varten tamperelaisten on edelleen mentävä Hatanpäälle. Mutta uuden järjestelmän käyttöönotto Kaupin sairaalassa merkitsee sitä, että keskustan ja itäisen Tampereen asukkaat voivat halutessaan mennä tutkimuksiin Kauppiin, sanoo kuvantamisen ylilääkäri Heikki Kolehmainen. Perinteisesti Hervannassa, Tammelassa, Atalassa ja Kämmenniemessä asuvia on ohjattu tutkimuksiin Kaupin sairaalaan, jotta sairaaloille tulisi tasapuolisesti potilaita. Sama henkilökunta kiertää sairaaloissa, joten molemmissa paikoissa tehdään yhtä laadukkaita tutkimuksia. Kaupin sairaalaan saattaa jopa päästä nopeammin tutkimuksiin, jos Hatanpäällä on ruuhkaa, osastonhoitaja Ulla Louhivuori jatkaa. Kallista röntgenfilmiä ei enää käytetä Kaupissa röntgenkuvataan noin 200 potilasta viikossa. Ultraäänitutkimuksia tehdään noin 70 kappaletta viikossa. Uuden järjestelmän myötä Kaupin sairaala on nyt yksi niitä harvoja sairaaloita, joissa ei käytetä röntgenfilmiä lainkaan. Heikki Kolehmainen arvioi, että Kaupin sairaalan filmikuluissa säästetään vuosittain noin euroa. Digitaalinen järjestelmä tehostaa hoitohenkilökunnan työtä monin tavoin. Kuvia ei enää tarvitse siirrellä sairaaloiden välillä eivätkä ne voi hävitä tietokannasta. Lääkärit voivat tehdä työnsä missä tahansa mistä vain on tietokoneyhteys sähköiseen kuva-arkistoon, Heikki Kolehmainen toteaa. Lisäksi röntgenkuvasta saneltu lausunto voidaan liittää kuvatiedostoon, jolloin se on aina helposti kuunneltavissa, kun kuvia tarkastellaan. Näin potilaan tunnistetietoja kuten henkilötunnusta ei tarvitse enää kirjata moneen paikkaan. Tamperelaisten potilastietoja on tallennettu sähköiseen muotoon jo parin vuoden ajan. Sähköiseen potilaskertomukseen kirjataan kaikki kertomustiedot, lähetteet, tutkimustulokset, lausunnot ja tiedot lääkityksestä. Nyt myös digitaaliset röntgenkuvat voidaan liittää potilaskertomukseen. Sähköinen potilaskertomus parantaa tietosuojaa Sähköiseen potilastietojärjestelmään siirtyminen on parantanut potilaiden tietoturvaa ja suojaa merkittävästi. Ulkopuoliset eivät voi enää päästä käsiksi potilastietoihin, ja jokaiselle järjestelmää käyttävälle sosiaali- ja terveystoimen työntekijällekin on annettu käyttäjäoikeudet vain niihin tietoihin, joita hän työssään välttämättä tarvitsee. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että kaikki järjestelmät todella toimivat. Digitaalinen kuva-arkisto on ollut Hatanpäällä käytössä nyt noin puoli vuotta, eikä minkäänlaisia käyttökatkoja ole ollut koko aikana. Myös sähköinen potilastietojärjestelmä toimii luotettavasti eli nämä järjestelmät ovat kyllä osoittaneet toimivuutensa käytännössä. Kiitos täytyy antaa myös Tampereen tietotekniikkakeskukselle, joka huolehtii järjestelmien ylläpidosta. Yhteistyö on ollut todella sujuvaa, Kolehmainen sanoo lopuksi. Teksti ja kuvat: Minna Pajunen

5 5 Omalääkäreiden ajanvaraus sekä terveyspalvelujen neuvonta alkaen Omalääkäreiden ajanvaraus Soitto terveyspalvelujen neuvontaan, puh , matkapuhelimesta soitettaessa numero on Puhelut maksavat normaalin puhelumaksun. Terveyspalvelujen neuvon ta palvelee ajanvarauksissa joka päivä kello Terveyspalvelujen neuvonnassa saattaa olla aamuisin ruuhkaa. Olisikin toivottavaa, että jos ei ole kiireellisestä asiasta kyse, sinne otettaisiin yhteyttä muuna kuin aamun kiireisimpinä tunteina. Sairaanhoitaja tekee puhelimessa hoidon tarpeen arvioinnin eli määrittelee soittajan kanssa keskustellen, tarvitseeko potilas vastaanottoajan lääkärille vai riittävätkö puhelimessa annetut hoito-ohjeet. Potilas voi tulla myös suoraan ilman ajanvarausta lääkäriasemalle hoidon tarpeen arviointiin. Lääkäriaseman sairaanhoitaja tekee arvioinnin ja järjestää tarvittaessa vastaanottoajan lääkärille. Kontrolliajat omalääkärille Lääkärin kanssa etukäteen sovitut kontrolliajat tilataan oman lääkäriaseman toimistosta. Terveyspalvelujen neuvonta Sairaanhoitaja vastaa sairaanhoitoa ja terveyspalveluja koskeviin kysymyksiin viikon jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. Puhelinnumero on ja matkapuhelimesta soitettaessa Puhelut maksavat normaalin puhelumaksun. Internetissä osoitteessa www. tampere.terve.com sairaanhoitaja vastaa tamperelaisten terveyttä ja sairautta koskeviin yleisluontoisiin kysymyksiin sähköpostin välityksellä. Sosiaalineuvonta Sosiaalialan ammattilainen antaa sosiaalineuvontaa puhelimitse maanantaista perjantaihin kello Puhelinnumero on Palvelu alkaa maaliskuussa. Sosiaalineuvojalta voi kysyä neuvoja ja ohjeita mm. sosiaaliturvaan ja palvelujärjestelmään liittyvistä asioista. Hän opastaa mm. siinä, mihin ottaa yhteyttä päihdeongelmissa, lastensuojelukysymyksissä, perheen taloudellisissa vaikeuksissa ja muissa elämän kriiseissä. Sosiaalineuvojalta saa tietoa myös päivähoitoa ja vanhustenhuoltoa koskevista asioista. Päivi Sillanaukee aloitti uutena apulaiskaupunginjohtajana Hyvinvointipalveluiden uudistamisella tavoitellaan laatua ja tehokkuutta Joulukuun alussa Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajana aloittaneella Päivi Sillanaukeella on edessään kahden vuoden haastava urakka. Suurimmat haasteet löytyvät parhaillaan mietinnässä olevasta hyvinvointipalveluiden tuotantomallin uudistamisesta. Sillanaukeen vastuulla olevan toimialan osuus kaupungin talousarvion toimintamenoista on 55 prosenttia, ja hänen alaisuudessaan tekee työtään lähes puolet kaupungin työntekijästä. Uuden toimintamallin tavoitteena on saada kustannukset paremmin hallintaan ja palveluista nykyistä paremmin kuntalaisten tarpeita vastaavia, apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee sanoo. Lääketieteen tohtori, emba Päivi Sillanaukee valittiin apulaiskaupunginjohtajaksi Vesa Kauppisen siirryttyä eläkkeelle viime joulukuussa. Sillanaukeen pesti kestää näillä näkymin vuoden 2006 loppuun asti, koska vuoden 2007 alusta kaupunki siirtyy pormestarijärjestelmään. Sillanaukeen tie kohti apulaiskaupunginjohtajan tehtäviä on kulkenut monenkirjavien polkujen kautta. Hänen nuoruudenhaaveissaan välkkyi jopa muusikon ura. Opiskelin nuorena musiikkitiedettä, soitin kanteletta ja lauloin. Muutaman vuoden opiskelun jälkeen musiikkitiede kuitenkin vaihtui lääketieteeksi Tampereen yliopistossa. Aluksi minua veti puoleensa lääketieteessä geenitutkimus, mutta loppujen lopuksi väitöskirjani tein Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa yhteistyössä kustannuslaskennasta sairaalassa johtamisen apuvälineenä, Sillanaukee kertoo. Sillanaukeen mukaan hänen taustansa tuo oman ulottuvuutensa nykyisiin työtehtäviin. Hyödyllisinä hän pitää myös niitä työvuosia, jotka hän on toiminut lääkärinä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa sekä Suomessa että Ruotsissa. Niiden ansiosta hänellä on hyvin realistinen kuva terveydenhuollon arjesta. Sillanaukee on ollut mukana tamperelaisessa kunnallispolitiikassa vuoden 1999 vaaleista lähtien. Vuoden 2000 alussa hän sai tuoreena valtuutettuna vastuulleen sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan tehtävät sekä aloitti työnsä Mäntän seudun terveydenhuoltoalueen johtajana. Sillanaukeen mielestä luottamustoimitaustasta on paljon hyötyä nykyisen tehtävän hoitamisessa. Tärkeätä on tietää, miten kaupungin poliittinen päätöksenteko toimii. Vähintään yhtä tärkeitä ovat verkostot, joita erilaisissa luottamustehtävissä on vuosien aikana kertynyt, hän sanoo. Kustannuslaskenta ja toimintojen kehittäminen ovat Sillanaukeen ominta alaa. Nämä haasteet houkuttivat hänet aikoinaan Mäntään, ja varmasti samasta syystä Tampereen kaupunki pyysi häntä konsultiksi selvittämään hyvinvointipalveluiden uutta toimintamallia. Palvelut lähelle asiakasta Ennen apulaiskaupunginjohtajaksi valintaansa Sillanaukee toimi viime vuoden keväästä lähtien HAUS kehittämiskeskus Oy:n kautta konsulttina tehden selvitystä siitä, miten kaupungin hyvinvointipalvelut voitaisiin järjestää nykyistä tuottavammin. Hyvinvointipalvelujen tuotantomallin uudistaminen on osa koko kaupungin toimintamallin uudistamista. Tavoitteena on uusia toimintamuotoja hakemalla saada kustannukset paremmin hallintaan ja palveluista nykyistä paremmin kuntalaisten tarpeita vastaavia. Sillanaukeen raportti luovutettiin kaupunginjohtaja Jarmo Rantaselle joulukuussa. Toimintojen kehittäminen edellyttää muun muassa liike- ja tuotantotaloudellisen osaamisen hyödyntämistä. Nykyiset hallintokeskeisesti rakennetut palvelut pitäisi saada asiakaslähtöisiksi eli palveluita pitäisi miettiä enemmän käyttäjien näkökulmasta. Kuntalaisille pitäisi tarjota palvelukokonaisuuksia sen sijaan, että tällä hetkellä palvelut ovat palasina ja hajallaan siellä täällä. Hallinnolliset lokerot ja eri ammattiryhmien tiukat raja-aidat eivät kuulu tulevaisuuden palveluihin. Uuden tuotantomallin myötä toimintaa tehostamalla myös palveluiden laatu paranee, Sillanaukee sanoo. Sillanaukeen mukaan toiminnan kehittämisen tärkeänä edellytyksenä on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset saadaan läpinäkyviksi. Tämä auttaa päätöksentekijöitä päättämään siitä, mihin kannattaa satsata ja mihin ei. Palvelut on tuotteistettava niin, että se ohjaa ja vauhdittaa palvelumarkkinoiden syntyä myös yksityisellä sektorilla. Tilaaja tuottaja-malli soveltuu hyvin myös tälle toimialalle. Hyvänä puolena on, että se selventää rooleja: luottamushenkilöt voivat keskittyä siihen, millaisia palveluita tarvitaan ja tuottajat voivat keskittyä palveluiden tuottamiseen. Hedelmällistä on varmasti myös se, että voidaan vertailla erilaisia toimijoita keskenään. Se ylläpitää toiminnan parantamista ja kehittämistä kaikkein parhaiten. Uudessa toimintamallissa ei enää puhuta sosiaali- ja terveyspalveluista vaan hyvinvointipalveluista. Sillanaukee näkee kuntalaisten hyvinvoinnin paljon laaja-alaisempana kuin ainoastaan terveyspalveluina tai sosiaalipalveluina. Kun puhutaan kuntalaisten hyvinvoinnista, siihen pitäisi liittää asukkaiden kaikki elämän ulottuvuudet: asukkaat tarvitsevat terveydenhoidon lisäksi paljon muutakin, kuten esimerkiksi koulutusta, työtä, päivähoitoa, turvallisuutta, kulttuuria, hyvän asuinympäristön, virkistystä, Sillanaukee luettelee. Toimintamallin uudistus on iso urakka, jonka valmiiksi saattaminen kestää useita vuosia. Sillanaukee toivoo tamperelaisilta malttia odottaa uudistuksen tuloksia. Muutokset eivät tapahdu käden käänteessä, vaan uudistaminen on pitkäjänteinen, vähintään seuraavat neljä vuotta kestävä prosessi. Lopputuloksena on kuitenkin kaikkia tamperelaisia hyödyttävä palvelukokonaisuus, hän lupaa. Hoitotakuuseen valmistauduttu Maaliskuun alussa voimaan astuvan hoitotakuun osalta Tampereella ollaan Sillanaukeen mielestä hyvissä asemissa. Hoitotakuu merkitsee sitä, että jokaisella on oikeus terveydenhoidon tarpeen arviointiin kolmen päivän kuluessa. Hoidon tarpeen voi arvioida myös joku muu terveydenhuollon ammattilainen kuin lääkäri ja esimerkiksi puhelinkeskustelun perusteella. Tampereen kaupungin terveyskeskuksissa hoitotakuuseen on valmistauduttu siten, että terveyspalveluiden neuvontaa kehitetään, omalääkäritoimintaa laajennetaan ja yleislääkäripalveluita ostetaan yksityisiltä lääkäriasemilta. Sen sijaan suun terveydenhuollon järjestäminen hoitotakuun ehtojen mukaisesti on kaikille Suomen kunnille haasteellista, niin myös Tampereelle. Tampereella kuitenkin seurataan, miten tilanne etenee ja tehdään tarkistukset tämän vuoden aikana. Sillanaukeen mukaan vanhustenpalvelut ovat tärkeä sosiaali- ja terveystoimen painopiste. Vanhusten kotihoidon kehittäminen on tärkeää. Vaikka vanhusten kotona asumista tuetaan, yhä edelleen tarvitaan hyvää laitoshoitoa. Viime vuosien aikana kaupunki on satsannut muun muassa vanhusten laitoshoitoon rakentamalla ja remontoimalla tiloja. Teksti: Aila Rajamäki Kuva: Ari Järvelä

6 6 Sosiaali- ja potilasasiamiehet neuvovat ja sovittelevat Mitä tehdä, kun murtunut käsi ei ole parantunut entiselleen hoidosta huolimatta, päätös toimeentulotuesta ihmetyttää tai herää kysymyksiä hoitoratkaisuista tai lastensuojelusta? Sosiaali- ja potilasasiamiehet sukkuloivat kuntalaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarjoajien välillä. Keskeistä asiakaspalvelutyössä on ehdoton luottamuksellisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa tilanteissa. Sosiaalihuollon ja terveyspalvelujen asiakkaina ja potilaina kuntalaisilla on monia lakeihin perustuvia oikeuksia. Potilaalla on oikeus hänen yksityisyyttään ja vakaumustaan kunnioittavaan, hyvään terveyden ja sairaanhoitoon ja kohteluun. Potilaalla on oikeus itsemääräämiseen ja tiedonsaantiin, ja hän voi tehdä muistutuksen, mikäli hän ei ole saamaansa hoitoon tyytyväinen. Sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus tulla kohdelluksi hyvin, ja potilaan äidinkieli, kulttuuri ja henkilökohtaiset tarpeet on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon. Asiakas voi niin ikään hakea muutosta sosiaalihuoltoa koskeviin päätöksiin. Sosiaali- ja potilasasiamiehet auttavat, neuvovat ja ohjaavat asiakkaita luovimaan oikeuksien ja velvollisuuksienkin keskellä. Tampereen ja kuuden muun pirkanmaalaisen kunnan yhteiset sosiaaliasiamiehet Pekka Einemäki ja Laura Lepikkö vastaavat kysymyksiin kaikissa sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa, joita ovat esimerkiksi toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelu, perheasiat, päivähoito ja yleinen sosiaalityö. Suurin osa yhteydenotoista koskee toimeentulotukipäätöksiä. Käymme neuvottelua päätösten oikeellisuudesta, Einemäki kertoo. Sosiaaliasiamiehet avustavat myös muistutuksen tai valituksen tekemisessä, ja heidät voi kutsua sovittelijaksi, mikäli asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun ja haluaa tilanteeseen parannusta. Potilasasiamies Arja Laukka (vas.) sekä sosiaaliasiamiehet Laura Lepikkö ja Pekka Einemäki auttavat kuntalaisia terveyspalveluihin ja sosiaalihuoltoon liittyvissä ongelmatilanteissa. Sosiaaliasiamiehen apu on tarpeen Eläkkeellä oleva Reijo Aarrelampi on keskustellut sosiaaliasiamiehen kanssa useita kertoja. Sosiaaliasiamies on auttanut häntä viemään asioita eteenpäin, kun kotisairaanhoidon ja kotihoidon järjestyminen on aiheuttanut ongelmia. Aarrelampi kokee sosiaaliasiamiehen toiminnan erittäin tarpeelliseksi. Hän tietää asioista paljon ja ottaa selvää, Aarrelampi kiittää. Kysyntää sosiaaliasiamiehen palveluille löytyy esimerkiksi silloin, kun asiakas kokee jäävänsä asiansa kanssa yksin. Kotihoidon sopimusta tehtäessä asiakkaan toiveita ei huomioida, vaikka hänellä lain mukaan olisi oikeus tulla kuulluksi, Aarrelampi kritisoi sosiaalihuollon palveluita. Aarrelampi on sosiaaliasiamiehen avustuksella saanut itseään koskevia tietoja asiakastietokannasta. Hän sanoo, että tiedot on hyvä tarkastaa. Tietokantoihin kirjataan asioita asiakkaan itsensä tietämättä, ja ne vaikuttavat päätöksiin, Aarrelampi korostaa. Aarrelammenkin mieleen on joskus juolahtanut kysymys, voiko kaupungin organisaatiossa työskentelevä asiamies olla valitsematta puolta. Asioidessaan sosiaaliasiamiehen pakeilla hän ei kuitenkaan ole törmännyt epäoikeudenmukaisuuteen, vaan korostaa asiamiehen puolueettomuutta ja luotettavuutta. Palaute ei jää pöytälaatikkoon Arja Laukan työ Tampereen kaupungin kokopäiväisenä potilasasiamiehenä alkoi viime vuoden elokuussa. Asiakaskunta rajoittuu Tampereen kaupungin terveydenhuollossa asioiviin kuntalaisiin, koska jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä eli esimerkiksi yksityisellä lääkäriasemalla on oma potilasasiamiehensä. Laukka kertoo asiakkaalle menettelytavoista esimerkiksi potilasvahinkotapauksissa. Laukalta saa apua myös muiden kirjallisten valitusten eli muistutuksen ja kantelun tekemisessä. Tyytymättömät asiakkaat työllistävät Laukkaa, ja vain muutama prosentti yhteydenotoista on yleistä neuvontaa ilman, että potilas on suoranaisesti tyytymätön. Työkenttä on haastava. Laukka kuitenkin muistuttaa, että valtaosa terveydenhuollon prosesseista sujuu hyvin ja moitteettomasti. Asiakaspalvelutyö on myös palkitsevaa, esimerkiksi, kun asiat ratkeavat parhain päin tai kun ongelma paljastuukin väärinkäsitykseksi tai tiedon puutteesta johtuvaksi. Osa työstä kantaa hedelmää myöhemmin. Tärkeä osa työtä tulee olemaan asiakaspalautteen vieminen osastoille ja poliklinikoille sekä muihin terveydenhuollon yksiköihin. Sattuneista tapauksista on voitava ottaa oppia ja pyrittävä välttämään ne tulevaisuudessa, muistuttaa Laukka. Asiakkailta saadulla palautteella on enemmän painoarvoa, kun se tulee koo tusti asiamiesten kautta, Laukka ja Ei nemäki korostavat. Myös sosiaaliasiamiehet tiedottavat toiminnastaan ja saamistaan palautteista viranomaistahoille, asiakasjärjestöille ja palveluiden tuottajille. Sosiaaliasiamies seuraa sosiaalihuollon näkymiä aitiopaikalta, ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa epäkohtiin, Einemäki sanoo. Einemäen mukaan kysymyksessä on eräänlainen asiakaspalautejärjestelmä, jonka avulla asiakasnäkökulma voidaan tuoda päättäjien tietoon. Pidemmällä aikavälillä tarjoutuu mahdollisuus tarkastella yhteydenottoihin johtaneita syitä ja havaittavissa olevia trendejä sosiaalihuollon palveluissa. Asiakkaiden tilanteet yksilöllisiä Esimerkkitapauksia asiamiehet eivät mielellään kerro. He ovat vaitiolovelvollisia, ja asiakkailla on tietosuoja. Lisäksi he painottavat, että esimerkiksi hoitotoimenpiteiden, päätösten ja lopputulosten ketju on harvoin samanlainen, joten yleistyksiä ei voi tehdä. Lopputulokseen vaikuttavat monet seikat, joita tutkitaan prosessin aikana tarkkaan. Asiamiehet törmäävät toisinaan tilanteeseen, että asiakas luulee asiamiehen voivan muuttaa esimerkiksi tehtyä tukipäätöstä. Ratkaisut tehdään kuitenkin toisaalla, eikä asiamiehillä ole valtaa tehdä uusia päätöksiä tai muuttaa jo tehtyjä. Asiamies ei valitse puolta Potilasasiamiehen tehtäviä hoitivat aiemmin sivutoimiset potilasasiamiehet oman työnsä ohessa, mutta nyt potilaan oikeuksien edistämiseksi työskentelee yksi asiamies kokopäiväisesti. Toiminnan keskittyminen on parantanut toimintaedellytyksiä. Nyt toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen on mahdollista, iloitsee Laukka. Sekä potilas- että sosiaaliasiamies toimivat osana kaupungin organisaatiota. Puolueettomuus ja riippumattomuus ovat puhuttaneet potilasasiamiestoiminnassa valtakunnallisestikin, sillä useissa kunnissa potilasasiamiehet toimivat päätyössään terveydenhuollon tehtävissä. Tuoreesta Lapin lääninhallituksen julkaisemasta potilasasiamiesselvityksestä Puun ja kuoren välissä käy ilmi, että riippumattoman aseman puuttuminen on yksi keskeisistä ongelmista. Arja Laukka myöntää, että asiakkaat epäilevät toisinaan hänen vaikuttimiaan. Kuitenkin potilasasiamiehen sijoittuminen sosiaali- ja terveystoimen ulkopuolelle kaupungin konsernihallintoon on vähentänyt epäilyjä jääviydestä. Asiakkaalle on tärkeää, että asiamies toimii esimerkiksi moitteen kohteesta erillään, Laukka huomauttaa. Myös Einemäki ja Lepikkö korostavat sosiaaliasiamiehen riippumattomuutta. Korjattavaa voi löytyä niin asiakkaan kuin työntekijänkin käsityksistä, kun kysymyksessä ovat erilaiset laintulkinnat. Teksti: Marja-Liisa Torniainen Kuva: Ari Järvelä Potilasasiamies Tehtävistä säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista eli potilaslaissa. Potilasasiamies neuvoo lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa muistutuksen tai kantelun tekemisessä, tiedottaa potilaan oikeuksista, toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Tampereen kaupungin potilasasiamies Arja Laukka palvelee kaikissa kaupungin terveydenhuollon toimintayksiköissä asioivia. Elokuusta vuoden loppuun 2004 yhteydenottoja 240. Lisätietoa Tampereen kaupungin www-sivuilta osoitteesta potilasasiamies. Sosiaaliasiamies Tehtävistä säädetään laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Sosiaaliasiamies neuvoo lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, tiedottaa asiakkaan oikeuksista, avustaa muistutuksen tekemisessä, raportoi asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä vuosittain kunnanhallitukselle. Sosiaaliasiamiehen tehtäviä Tampereella hoitavat HTM Laura Lepikkö ja YTM Pekka Einemäki. He palvelevat myös Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven kuntia. Palvelee sekä yksityisten että julkisten sosiaalihuollon palveluntarjoajien asiakkaita. 918 yhteydenottoa vuonna Lisätietoa Tampereen kaupungin www-sivuilta osoitteesta sosiaaliasiamies.

7 7 Tampereen imago maan paras Tampere säilytti ensimmäisen sijansa toisena vuonna peräkkäin maan suurimpien kaupunkien imagotutkimuksessa. Kuntien Vip imagotutkimuksessa oli mukana 14 yli asukkaan kaupunkia. Kaupunkien imagoa arvioitiin seuraavilla tekijöillä: elinkeinoelämän kehittäminen, kunnallistekniikka, kunnan kehittämisaktiivisuus, keskuksen kaupalliset palvelut, kuntayhteistyön tuloksellisuus, kunnallistalous, kunnalliset palvelut, vapaa-ajanviettomahdollisuudet, liikenteellinen sijainti ja yhteydet sekä teknologiatoiminta. Tutkimuksessa Tampere sai kokonaisvaikutelmasta parhaan arvosanan, 8,42. Toiseksi parhaat arviot sai Oulu ja kolmanneksi Jyväskylä. Parhaan arvion Tampere sai kunnallistaloudessa. Tutkimuksessa jokainen kaupunki sai valita itselleen myös vertailuryhmän. Tampereen vertailuryhmään kuuluivat Helsinki, Vantaa, Espoo, Oulu, Turku ja Jyväskylä. Omassa vertailuryhmässään Tampere sai parhaimmat arviot kunnallistaloudesta, liikenteellisestä sijainnista ja yhteyksistä. Tampere sai erittäin hyviä arvioita myös keskuksen kaupallisista palveluista, vapaa-ajanviettomahdollisuuksista, elinkeinotoiminnan kehittämisestä ja teknologiatoiminnasta. Hyviä arvioita annettiin kunnan kehittämisaktiivisuudesta, kunnallistekniikasta ja kunnallisista palveluista. Tampereen selkeästi heikoimpana ominaisuutena pidettiin kuntayhteistyön tuloksellisuutta. Taloustutkimus Oy:n tutkimus tehtiin viime vuoden syys-lokakuussa. Kysymyksiin vastasi yhteensä 1107 päättäjää. Apuvälineyksiköstä löytyy helpotusta arjessa selviämiseen Tampereen kaupungin apuvälineyksikkö auttaa, kun ihminen tarvitsee apuvälineitä selvitäkseen jokapäiväisestä elämästä. Apuvälineyksiköstä lainataan perusterveydenhuoltoon liittyviä apuvälineitä kuten keppejä, pyörätuoleja, kyynär- tai kainalosauvoja, hygieniavälineitä ja erikoissänkyjä. Palvelut on tarkoitettu kaikille kotona asuville tamperelaisille. Apuvälineyksikön toiminta on lakisääteistä ja palvelut ovat maksuttomia. Apuvälineyksikkö sijaitsee nykyisin Hatanpään sairaala-alueella Rintaklinikka Rintsikan naapurissa. Yksikkö muutti Hatanpäälle elokuussa, ja uudet tilat on remontoitu mittatilaustyönä apuvälineyksikön tarpeita vastaavaksi. Nyt tilaa on riittävästi apuvälineiden huollossa ja korjauksissa tarvittaville välineille sekä välineiden varastointiin. Apuvälineyksikössä työskentelee yhteensä 11 työntekijää. Joukossa on mm. huoltomiehiä, jotka hoitavat apuvälineiden perushuollon, säätämisen ja muutostyöt, sekä fysioterapeutteja, tekevät arvioita asiakkaille sopivista apuvälineistä ja ohjaavat niiden käyttöä. Tavanomaisimmat apuvälineet kuten kävelykepin tai kyynärsauvat asiakas voi tulla hakemaan suoraan meiltä. Erikoisempiin laitteisiin kuten kävelytelineisiin, nostolaitteisiin, erikoissänkyihin tai työtuoleihin tarvitaan yleensä fysioterapeutin arvio. Lisäksi laitteisiin, joilla on lääkinnällinen tarkoitus, tarvitaan lääkärinlausunto, kertoo fysioterapeutti Heli Nummela. Lausunnon apuvälinettä varten saa ottamalla yhteyttä oman alueen terveyskeskukseen tai suoraan apuvälineyksikköön. Apuvälinettä noutaessaan henkilön on ilmoitettava henkilötunnuksensa, jotta henkilökunta tietää kenellä lainattu väline on. Päättymättömiä lainoja emme voi myöntää, vaikka asiakas tarvitsisi apuvälinettä jatkuvasti. Siksi teemme arviointikäyntejä, jolloin tilanne tarkistetaan ja lainausaikaa jatketaan. Yleisin apuvälineyksiköstä lainattava väline on kyynärsauvat. Myös nelipyöräisiä kävelytelineitä ja muita liikkumisen apuvälineitä lainataan runsaasti. Apuvälineyksikköön tehdään lainauskäyntiä kuukaudessa. Huoltokäyntejä on noin 200. Asiakas voi tuoda itse apuvälineen huollettavaksi apuvälineyksikköön tai kutsua huoltomiehen kotiinsa. Fysioterapeutit tekevät puolestaan noin 50 arviointi-, välineen sovitus- tai käytönohjauskäyntiä kuukaudessa. Teksti ja kuva: Minna Pajunen Fysioterapeutit Raija Lehtinen (vas.), Anne Toivonen, Teemu Savunen ja Heli Nummela opastavat tamperelaisia apuvälineiden käytössä ja tekevät tarvittaessa arvion henkilölle parhaiten sopivista apuvälineistä. Tampereen väkiluku kasvussa Viime vuoden tilastot kertovat, että Tampereen väkiluku on taas vahvassa kasvussa edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Vuonna 2003 tamperelaisten lukumäärä kasvoi 1143:lla, viime vuonna vastaava luku oli tilastokeskuksen tuoreiden laskelmien mukaan Vuosina tamperelaisten määrä kasvoi vuosittain keskimäärin 2142 ihmisellä. Tampereen kaupungin yhteyspäällikön Jukka Rantasen mukaan viime vuoden kasvu selittyy muun muassa sillä, että Tampereelle valmistui aikaisempaa enemmän asuntoja. Tampereen vetovoimaa lisää sekin, että taloudellinen taantuma, joka yleensä kin seisauttaa muuttoliikkeen, on helpot ta massa. Viime aikojen ennusteet kertovat taloudellisen kasvun kiihtyvän. Viime vuoden lopussa Tampereella oli asukasta. Tampereen väestökasvu oli viime vuonna maan 16 suurimman kaupungin joukossa toiseksi suurin. Edelle ehti vain Espoo. Listan häntäpäätä piti Helsinki, jonka väkiluku väheni 314:lla. Toiseksi viimeisenä oli Turku. Tampereelle muutettiin enimmäkseen Pirkanmaan ulkopuolelta. Eniten Tampereelta muutettiin naapurikuntiin. Muutto alueellisista keskuksista sen naapureihin on sekä kotimainen että eurooppalainen ilmiö. Kun Tampereen naapureihin menee lapsiperheitä, niin Tampereelle tulee paljon nuoria ja keski-ikäisiä. Väestökasvu jatkui myös koko Tampereen kaupunkiseudulla. Viime vuonna väestökasvu oli 4144, edellisvuonna vain Viime vuoden väestökasvu kaupunkiseudulla onkin suurin kymmeneen vuoteen.

8 8 Jukka-Pekka Järvinen ja Hannu Henriksson seisovat takymetrin takana. Tampereen ja lähiympäristön karttoja tehdään erilaisiin tarpeisiin Kaupunki tuottaa erilaisia painokarttoja moniin tarpeisiin. Karttaa tarvitsee silloin tällöin niin paikkakuntalainen kuin matkailijakin, ja joillekin se on jopa työväline. Painokarttoja uusitaan yleensä kolmen vuoden välein. Erikoisammattimies Satu Aallon ammattinimike ei juuri kerro ulkopuoliselle siitä, mitä hän työkseen tekee. Satu Aalto tekee Tampereen karttoja yli 30 vuoden työkokemuksella. Parhaillaan on valmistumassa iso seinäkartta, jota näkee virastojen, toimistojen ja liikkeiden seinillä. Karttoja on myynnis sä palvelupiste Frenckellissä ja kirjakaupoissa. Satu Aalto esittelee erilaisia karttoja: Taitettavasta Tampere-Pirkkalan osoite- ja matkailukartasta löytyy koko Tampereen kantakaupunki ja Pirkkala, toisella puolella on Teisko-Aitolahden kartta. Tampere-Pirkkalan opaskartta on vihkonen, jota käyttävät paljon esimerkiksi kuljetusliikkeet ja taksit. Tampere ympäristöineen on yleiskartta, jossa näkyy koko Tampereen lisäksi naapurikuntien alueita ja toisella puolella mm. Kurua, Ruovettä, Orivettä ja Jäminkipohjaa. Tässä yleiskartassa näkyvät korkeus- ja syvyysalueet. Navigointiin sitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu. Virastokartta on tarkin kartta, ja sitä käyttävät viranomaiset. Keskustan kuvakartan ovat alun perin piirtäneet arkkitehtiylioppilaat, ja sitä täydennetään koko ajan. Siinä näkyy keskusta rakennuksineen. Eri ikäisistä kuvakartoista näkee Satu Aallon mukaan hyvin keskustan kehityksen, mitä on purettu ja rakennettu. Kaupungin karttatuotantoa edustavat vielä mm. TKL:n aikataulujen ja pysäkkien kartat, katujen varsien kaupunki-infotaulujen kartat ja erilaiset teemakartat kuten pyöräilykartta. Karttojen teko on jatkuvaa päivitystyötä. Kaikki kartta-aineisto on nykyään digitaalisessa muodossa, ja päivitystyö tehdään tietokoneella. Satu Aalto hakee pienimittakaavaiseen karttaan tietokannoista vahvistetut kaavat, uudet rakennukset, kadut, puistot. Vahvistetut kaava-alueet katuineen näkyvät valmiissa kartassa katkoviivapiirroksina. Ne ilmaisevat suurpiirteisesti, mitä alueelle rakentuu. Painokartan teon viimeisenä vaiheena on kartan värien valinta. Värejä pohtii yleensä pieni ryhmä. Värit eivät saa olla liian vahvoja. Perinteistä sinistä käytetään esimerkiksi vesistöihin, mutta joskus näkee värejä käytettävän aika vapaasti. Tiehallinnon GT-kartoissa tiet on merkitty punaisiksi. Sekin on otettava huomioon, että värit haalistuvat auringossa, toteaa kartastopäällikkö Jyrki Pohjankylä. Helmikuussa valmistuu päivitetty seinäkarttamuotoinen osoitekartta. Suurikokoista 2,20m x 1,30m karttaa näkee mm. autokorjaamojen, virastojen ja poliisilaitoksen seinällä. Lisäksi tämän vuoden aikana valmistuvat seudullinen pyöräilykartta, opaskarttakirjanen sekä taitettava osoite- ja matkailukartta. Takymetri ja GPS mittamiesten apuna Poikkeuksellinen, kolmen miehen maastomittausryhmä eli mittausetumiehet Raimo Nurminen ja Jukka-Pekka Järvenpää sekä mittamies Hannu Henriksson ovat lähdössä pakettiautollaan tekemään sijaintikatselmusta eräälle tontille Tällä kertaa tarkistetaan omakotitontilla sijaitsevan ulkorakennuksen sijainti. Mittamiesten auto on helppo tunnistaa, sillä se on merkitty ympäriinsä paksulla punakeltaisella viivoituksella. Mittamiehetkin ovat näkyviä oransseissa työvaatteissaan. Näkyvyys on tärkeää mitattaessa vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla, työturvallisuudenkin takia. Ulkopuolisesta mittaus saattaa näyttää aika mystiseltä puuhalta. Mittaukseen tarvitaan yleensä kaksi miestä. Miehillä on mukanaan elektorinen mittauslaite, takymetri, ja prisma. Mittaukseen tarvitaan lisäksi lähistöltä aina run ko- eli kiintopisteitä, joiden tarkka sijainti tiedetään. Raimo Nurminen menee prisman kanssa uudisrakennuksen eri kulmille ja Jukka-Pekka Järvenpää ja Hannu Henriksson mittaavat prismaan ja tallentavat takymetrin muistikortille koordinaattien laskennassa tarvittavat kulma- ja etäisyyshavainnot. Muistikortille tallennetut mittaustiedot siirretään toimistolla tietokantaan. Mittausten lähtökohtana on kiintopisteistä muodostuva kiintopisteverkko. Kiintopisteitä tehdään esimerkiksi katujen risteyksiin ja muihin helposti käytettäviin paikkoihin. Pisteet on merkitty usein asfaltissa olevalla pienellä putkella. Nykyään kiintopistemittaukset tehdään pääosin satelliittipaikantimilla. Mittaukset perustuvat amerikkalaisten ylläpitämän GPS-järjestelmän yli kilometrin korkeudessa liikkuviin 24:ään satelliittiin. Tampereen seutukunnassa on käytössä myös GPSjärjestelmään perustuva tukiasemaverkko, VRS- järjestelmä. VRS- järjestelmän neljästä tukiasemista yksi sijaitsee virastotalon katolla, selvittää Raimo Nurminen. TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Apulaisgeodeetti Jaakko Uusitalo johtaa kaupungin paikkatietotuotantoyksikköä. Sen tehtäviin kuuluvat mm. erilaiset maastomittaukset ja karttojen tuotanto. Työnjohtaja Jani Lahtinen Nekalan toimipisteestä kertoo esimerkkejä, milloin maastomittauksia tarvitaan: Kun asemakaava on valmis, mitataan tontit ja ne merkitään maastoon

9 9 Kaupungin asuntolainarahasto muuntuu ajan vaatimuksiin Kaupungin rooli vuokra-asuntoasioissa on useimmille tuttua. Vähemmän tunnettua on, että myös omistusasunnon rahoitukseen voi löytyä apua kaupungin asuntolainarahastosta. Kaupungin asuntolaina on muuttanut muotoaan ajan myötä, sen merkitys ja suosio ovat vaihdelleet eri tilanteissa. Kaupungin asuntolainarahasto on hyvin vanha, se on perustettu jo 1930-luvulla. Rahastoa kartutetaan vain koroilla sekä kunnalle tulevilla perintörahoilla. Laina on muuttunut ajan vaatimusten myötä. Sen roolina on ollut esimerkiksi auttaa väliinputoajia tai tasata markkinoiden muutoksista syntyviä tilanteita. Lainaehtoja on voitu myös muuttaa kulloisenkin ajan tarvetta paremmin vastaavaksi, asunto rahoitussihteeri Marja Hirvonen kertoo. Sotien jälkeen myönnettiin paljon lainoja niin sanotuille puolikunnallisille yhtiöille. Yhdessä vaiheessa yksityisille henkilöille myönnettiin omakotitalon loppuunrakentamislainoja kun talo oli tekeillä mutta rahat loppuivat, kaupunki tuli lainoittamalla vastaan luvun alussa korot olivat korkeita, ja nuoret eivät saaneet lainoja. Silloin otettiin taas asuntolaina uudelleen käyttöön. Aluksi myönnettiin niin sanottuja täytelainoja ja ensin lainaa saivat vain nuoret parit. Sitten mukaan tulivat yksinhuoltajat ja yksin asuvat. Ensiasunnoista laajennettiin lainanantoa myöhemmin myös asunnon vaihtoa varten luvulla lainoja myönnettiin aravalainan lisäksi. Viimeksi asuntolainarahaston sääntöjä on muutettu muun muassa siten, että yksityinen asuntoosakkeen omistaja voi hakea niin sanottua hissilainaa oman osuutensa kattamiseen, kun vanhoihin kerrostaloihin rakennetaan hissejä. Uutta on myös mahdollisuus lyhennysvapaaseen jaksoon lainaajan kuluessa. Myös lainojen korko muuttui marraskuussa, vuosikorko on nyt 2,75 prosenttia. Asuntolainaa on otettu viime vuosina usein asumisoikeusasunnon hankkimiseen, mutta lainaa voi saada myös ihan tavallisen asunto-osakkeen hankitaan. Esimerkiksi omakotitalon rakentajalle laina voi olla hyvä vaihtoehto. Lainalla on myös sosiaalinen ulottuvuus, joten vaihtoehto kannattaa selvittää, Marja Hirvonen muistuttaa. Kaupungin asuntolainoista saa lisätietoja esimerkiksi Internetistä osoitteesta minen/lainat tai tiedustelemalla asuntotoimesta. Kaupungin asuntolainassa on tulotasoon, varallisuuteen ja asuntojen neliöhintoihin liittyviä rajoituksia. Muutoin laina on tavanomaista, koroiltaan vähennyskelpoista lainaa. Lainaa haetaan ennen kuin kauppakirja tai asunto-oikeussopimus tehdään tai rakentaminen tai perusparantaminen aloitetaan. Teksti: Anna-Leea Hyry Mittausetumies Raimo Nurminen ja prismasauva: takymetrin lähettämä säde palaa prismasauvasta ja mittaa etäisyyden. Esimerkkejä kaupungin asuntolainarahaston lainoista (annuiteettilaina eli tasaerälaina) rajamerkeillä joka usein on putki maassa. Rakennuksen maastoonmerkintä suoritetaan, kun tontille rakennettavalle rakennukselle on rakennuslupakuvien perusteella määritetty sijainti. Rakennus merkitään maastoon ennen rakentamisen aloittamista, yleensä neljällä pienellä puupaalulla. Sijaintikatselmus tehdään kun sokkeli on valmis, tai kun rakentaminen on edennyt siitäkin pidemmälle. Sijaintikatselmuksella varmistetaan, että rakennus on rakennusluvan edellyttämässä sijainnissa ja korkeudessa. Joskus joudumme tekemään myös rajannäyttömittauksia, esimerkiksi silloin kun tontinomistajalla on epäselvyyttä tontin rajan paikasta aidan rakentamisen yhteydessä. Myös rajariitatapauksissa teemme rajan paikkaa selventäviä mittauksia. Rajannäytöt on tilattava meiltä erikseen, ja niistä veloitetaan, Jani Lahtinen kertoo. Kadut, puistot ja rakennukset eivät rakennu ilman mittauksia Kun saadaan katu aikaiseksi, sitä on mitattu, ja kun vesi kulkee putkessa, sekin on edellyttänyt mittaamista ja erilaisia tutkimuksia, toteaa apulaisgeodeetti Jaakko Uusitalo. Kaupungin mittaus-, geotekniikkaja karttapalveluista huolehtii nyt keskitetysti uusi paikkatietotuotanto-yksikkö, joka syntyi yhdyskuntapalveluiden organisaatiouudistuksen myötä tämän vuoden alussa. Paikkatietotuotannossa tehdään mm. karttoja, maastomittauksia, merkintämittauksia, maaperätutkimuksia, laboratoriotutkimuksia, melututkimuksia ja pilaantuneiden maa-aineisten tutkimuksia. Paikkatietotuotannon toimialueet ja tuotteet ovat siis hyvin moninaisia karttatuotteiden ja maastomittausten lisäksi. Paikkatietotuotantoa vetää Jaakko Uusitalo. Erilaiset mittaukset ja tutkimukset ovat suurin tehtäväalueemme. Jo yleispiirteisen suunnittelun pohjaksi tarvitaan kartta-aineistoa, mittauksia ja maaperätutkimuksia, olipa kyseessä sitten kadun, puiston, rakennusten tai vesijohdon rakentaminen. Ennen varsinaista rakennesuunnittelua on mahdollisesti lisäksi selvitettävä tarkemmin maaston pinnanmuodot ja maaperäolosuhteet. Mittausta tarvitaan myös, kun valmiit suunnitelmat merkitään maastoon, selvittää Jaakko Uusitalo. Internetissä ajantasaisimmat kartat ja paljon paikkatietoa Erilaisten painokarttojen tuotannon lisäksi kaupungin paikkatietotuotanto ylläpitää nettikarttapalvelua kaupungin Internet-sivuilla. Internetissä on ajantasaisin karttaaineisto. Nettikarttapalvelusta voi hakea erilaisia teemakarttoja ja paikkatietoaineistoja, neuvoo Jaakko Uusitalo. Sieltä löytyvät vireillä olevat kaavat kartalla. Sinistä kaavapallukkaa pari kertaa hiirellä klikkaamalla pääsee katselemaan kaavan dokumentteja kuten kaavakarttaa, havainnepiirrosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kartalta voi hakea mm. osoitteita, puistoja, museoita, liikuntapaikkoja ja kirkkoja. Nettikarttapalvelua uudistetaan ja laajennetaan koko ajan. Internet-osoite on Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen Kuvat: Ari Järvelä Pääoma euroa, korko 2,75 %, laina-aika 15 vuotta; kuukausierä 143,57 euroa (ensimmäinen, lyhennysvapaan vuoden kuukausierät 45,83 euroa) Pääoma euroa, korko 2,75 %, laina-aika 20 vuotta; kuukausierä 281,80 euroa (ensimmäisen, lyhennysvapaan vuoden kuukausierät 114,58 euroa) Korjaus- ja energia-avustukset parhaillaan haettavina Asuntotoimen kautta voi hakea erilaisia asumisolojen kohentamista helpottavia avustuksia, joista osa on tarkoitettu yksityisille ja osa taloyhtiöille. Valtion korjaus- ja energia-avustukset ovat parhaillaan haettavina, hakuaika päättyy Avustus kiinteistökohtaisen talousvesijärjestelmän parantamiseen on uutta tänä vuonna. Sitä myönnetään sosiaalisin perustein ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen jätevesijärjestelmän parantamiseen tai rakentamiseen uusien vaatimuksien mukaisiksi. Avustusta voidaan myöntää myös liittymiseen viemäriverkostoon. Vanhusväestön ja vammaisten korjausavustusta voivat hakea kaikki yli 65-vuotiaat sekä vammaiset oman asuntonsa kunnostamiseen. Taloyhtiöiden korjausavustusta myönnetään asuinrakennusten kuntoarvion, kuntotutkimuksen ja huoltokirjan laadintaan sekä perusparannuksen suunnitteluun. Energia-avustusta voivat hakea asuinkiinteistöt, joissa on vähintään kolme asuntoa. Avustusta voi hakea rakennuksen vaippaan, ilmanvaihtoon ja lämmitykseen liittyviin korjauksiin. Myös hissien rakentamiseen ja liikuntaesteiden poistamiseen voi hakea sekä valtion että Tampereen kaupungin myöntämää korjausavustusta. Hissin rakentamisavustusten hakuaika on jatkuva, mutta liikuntaesteiden poistamiseksi hakuaika päättyy 8. huhtikuuta. Terveyshaittojen poistamiseen avustusta voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle sosiaalisin perustein. Terveyshaitta-avustuksilla hakuaika on jatkuva. Lisätietoja korjaus- ja energia-avustuksista löytyy Internetistä osoitteesta Lisätietoja ja hakemuslomakkeita saa Tampereen kaupungin asuntotoimesta korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttilalta, puh ,

10 10 Kirjojen ystävät kohtaavat kirjastoautossa Kirjastoautot Roosa ja Muumipeikko ovat odotettuja vieraita Tampereen turuilla ja toreilla. Tuhannet niteet houkuttelevat hyllyjen ääreen kaikenikäisiä lukijoita koululaisista eläkeläisiin. Kirjastoautojen suosio on Tampereella vuosi vuodelta kasvanut, viime vuonna autoissa tehtiin yli lainausta. Muumipeikon maanantai-iltapäivän reitin ensimmäisellä pysäkillä Punakylässä odottelee jo muutama asiakas, kun kirjastovirkailija-kuljettaja Outi Harju-Säntti peruuttaa autoa ahtaalle kadunpätkälle. Kokenut kuljettaja harmittelee, että autoja pysäköidään kirjastoauton pysäkeistä välittämättä mihin sattuu. Talvella kadut kapenevat entisestään, ja lumipenkat kolhivat auton helmoja. Peurankallionkadun asukkaat antavat tunnustusta kuljettajalle hyväntuulisen naurun kera. Kasseihin katoaa jännitystä ja romantiikkaa. Haetaan varaukset ja kerätään täydennystä myös kaverin kirjavarastoihin, lainataan ja kiitellään kaunista talvipäivää. Harju-Säntin mukaan uutuudet ovat kysyttyjä, ja etukäteen varaamalla ne saakin lähipysäkille kuljetettuna ennemmin tai myöhemmin. Tampereen kaupunginkirjaston kirjastoauto-osastolla on omat kirjamäärärahat, ja varastoja täydennetään ahkerasti. Valikoimista löytyy kirjojen lisäksi lasten videoita, lehtiä, aikuisten äänikirjoja sekä musiikkia kasetteina ja cd-levyinä. Asiakkaita riittää mukavasti. Lainaus kirjastoautoilla on viime vuosina lisääntynyt, Harju-Säntti toteaa tyytyväisenä ja jatkaa, että autolla käy monenikäisiä lainaajia. Pojat lainaavat vauhtia ja vaaraa Koululaiset ovat selkeästi suurin asiakasryhmä, ja aamupäivän vuoroilla heitä muistetaan ylimääräisillä nuortenkirjavalikoimilla. Roosassa on siirrettäviä moduulihyllyjä, joiden avulla mukaan saadaan sopivaa aineistoa kunkin kier- Kirjastoautolta löytyy monipuolista lukemista lapsille ja nuorille. Neljäsluokkalainen Aleksi Lehtimäki lainaa kirjastoautolta nuorten tietokirjan, lehtiä ja sarjakuvia. Lapin pysäkillä autolla piipahtava Ulla Heikura on tyytyväinen kirjastoauton palveluihin.

11 11 Suurin huippukokous pidetään ensi vuonna Tampereella Suomen EU-puheenjohtajuuskauden suurin kokous pidetään Tampereella ensi vuoden syyskuussa. Euroopan unionin jäsenmaiden, Euroopan komission ja kolmentoista Aasian maan päämiesten yhteinen Asem-huippukokous pidetään 14. ja 15. syyskuuta 2006 Tampere-talossa. Huippukokouksen alla Tampereella pidetään myös Asem-talousministerien kokous sekä niin sanottu Asem/Somvirkamieskokous. Myös oikeus- ja sisäministereiden EU-kokous sekä laaja asiantuntijakokous nimeltään 4QC Quality Conference pidetään Tampereella ensi vuoden syyskuussa. Kahdesta kirjastoautosta iäkkäämpi Muumipeikko on ottanut vastaan lainaajia neljäntoista vuoden ajan. Pysäkeillä viivytään minuuttia. Tampereen skeittisuunnitelmasta luonnos nähtäville keväällä Tänä vuonna on valmistumassa yleissuunnitelma uusien skeittipaikkojen sijoittamiseksi Tampereelle lähivuosina. Luonnos valmistuu niin skeittaajien kuin muidenkin asukkaiden kommentoitavaksi arviolta maaliskuussa. Tampereella on tällä hetkellä neljä kaupungin ylläpitämää skeittipaikkaa, jotka sijaitsevat Kalevassa, Hallilassa, Kaukajärvellä ja Onkiniemessä. Skeittailu on suosittu harrastus nuorten keskuudessa, ja tarvetta paikoille on erityisesti kasvavissa kaupunginosissa ja alueilla, joissa asuu paljon nuoria. Toiveita uusista skeittipaikoista on tullut runsaasti eri puolilta kaupunkia. Skeittisuunnitelmaa on luonnosteltu tänä talvena työpajoissa, joihin on osallistunut edustajia mm. kaupungin suunnittelupalveluista, viheryksiköstä, nuorisotoimesta ja koulutoimesta sekä skeittaajien yhdistyksestä Lavetti ry:stä. Mukana ovat välillä olleet myös Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin sekä poliisin ja skeittaajien edustajat. Myös kouluille ja nuorisokeskuksille on välitetty tietoa skeittisuunnitelman teosta. Skeittisuunnitelman valmistelussa otetaan huomioon kaupungin kasvunäkymät ja nuorten määrä eri kaupunginosissa. Rakentamisen ja ylläpidon kustannukset, kulkuyhteydet, skeittailun haittojen vähentäminen ja etäisyys naapureihin ovat myös punnittavia näkökohtia. Skeittisuunnitelmaluonnoksen valmistumisesta ja nähtävillä olosta tiedotetaan erikseen median ja internetin välityksellä. Helena Halmeen tämänhetkisiä suosikkeja ovat kotimaiset ja muut pohjoismaiset dekkarit. Kirjastovirkailija-kuljettaja Outi Harju-Säntille monet asiakkaat ovat tulleet tutuiksi. roksen asiakkaille. Koulukierroksille otetaan mukaan yhteensä kuusi hyllyllistä helppolukuista lasten ja nuorten kirjallisuutta. Harju-Säntti on ollut huomaavinaan lukuinnostuksen kasvua vuotiaiden poikien keskuudessa. He viipyvät vauhtia ja vaaraa -hyllyllä, Harju-Säntti sanoo ja jatkaa, että tietenkin myös sarjakuvat pitävät pintansa. Akseli Lehtimäki, 10, hyppää sisään Lapin pysäkillä Kantotiellä vartin yli kaksi. Hän on kiirehtinyt koulusta kotiin varta vasten ehtiäkseen kirjastoautoon. Palautettuaan lainassa olleet kirjat hän etsii hyllyistä kirjoja, joita ei olisi vielä lukenut. Akseli käy usein kirjastossa, mutta kertoo käyvänsä myös kirjastoautolla melkein joka kerta. Tällä kertaa mukaan lähtee vakoojista kertova nuorten tietokirja, Tinttejä, Lucky Luke -sarjakuvia ja muutama Tieteen kuvalehti. Tykkään lukea, Akseli toteaa ykskantaan. Uutuudet saa nopeasti Kirjastoautojen reittejä mietitään uusiksi vuosittain, ja hiljaisemmat pysäkit jäävät armotta pois listasta. Tässä suhteessa Teisko on poikkeus, pitkien välimatkojen vuoksi siellä pyritään säilyttämään pysäkit, jos autolla käy yksikin asiakas. Helena Halme pitää kirjastoauton palveluja suuressa arvossa ja kiittelee Lapin pysäkin säilymistä kirjastoauton reitillä. Hän on sen verran ahkera lukija, että painavien kirjapinojen kantaminen esimerkiksi pääkirjastosta olisi työlästä. Parin viikon välein hän käy autolla hakemassa varaamansa kirjat. Uutuudetkin saa melko nopeasti täältä. Pääkirjastossa uutuudet eivät ehdi hyllyyn lainkaan, Halme sanoo. Niin Halmeen kuin Ulla Heikurankin suosikkeja ovat kotimaiset ja pohjoismaiset dekkarikirjailijat. Anne Holtin ja Liza Marklundin molemmat nimeävät tämän hetken nimiksi. Välillä täytyy katsoa, ettei aloita mitään jännää kirjaa illalla, jos vaikka aamulla on meno, Halme nauraa ja jatkaa, että joskus hänellä oli lainoja enemmän vuodessa kuin päiviä. Heikura lainaa jännityksen lisäksi ja vastapainoksi myös romantiikkaa. Myös Heikura arvostaa kirjastoauton palveluja. Kirjastoauto tuo hyvän kirjavalikoiman melkein kotiovelle. Kirjojen vaihtuvuus on hyvä, aina löytyy sellaisia kirjoja, joita en ole vielä lukenut, Heikura sanoo. Puolen tunnin aika riittää lainaajille hyvin. Hyvin tässä ehtii katsoa hyllyt läpi, Heikura huikkaa lähtiessään. Pysäkeillä autossa käy melkoinen kuhina. Kirjojen ystävät vaihtavat suosikkejaan ja antavat toisilleen lukuvinkkejä. Säästä ja vähän muustakin puhutaan. Pysäkki pysäkin jälkeen pääosan kuitenkin varastavat oikeutetusti kirjat. Teksti: Marja-Liisa Torniainen Kuvat Ari Järvelä Vuoreksesta rakentuu omaleimainen kaupunginosa Vuoreksen kaupunginosan rakentaminen alkanee ensi vuonna kevätkesällä. Ympäristöministeriö hyväksyi Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan rajalle suunnitellun kaupunginosan osayleiskaavan tammikuussa. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusten käsittely kestää noin vuoden. Vuoreksen asemakaavat ja muut suunnitelmat valmistuvat niin, että rakennustyöt Vuoreksessa voidaan aloittaa heti kun korkein hallinto-oikeus on tehnyt päätöksensä. Rakentaminen aloitetaan Mäyränmäen ja Lahdespohjan alueista. Mäyränmäestä suunnitellaan pienimuotoinen, ihmisläheinen ja samalla kaupunkimainen asuinalue. Lahdespohjasta kaavaillaan työpaikka-aluetta. Vuoreksen keskustan yleinen, kaksivaiheinen arkkitehtikilpailu ratkaistiin joulukuussa. Arkkitehtien Esa Kankaan ja Johanna Vuorisen ehdotus Citta oli palkintolautakunnan mielestä paras. Voittanut ehdotus ei kuitenkaan sellaisenaan voi toimia asemakaavoituksen pohjana ja jatkosuunnittelulla tutkitaankin ehdotuksen mahdollisuudet tarkemmin. Ehdotus on omaperäinen, ikiaikaisia kaupunkirakenteellisia aiheita innovatiivisesti tulkitseva ehdotus, joka antaa Vuorekselle omaleimaisen ja tunnistettavan identiteetin. Se antaa erinomaiset edellytykset uuden kaupunginosan keskustan rakentamiselle, koska vahvan perusidean varassa voidaan sallia lukuisia muunnelmia, palkintolautakunta perustelee valintaa. Palkintolautakunta jakoi myös kolme kolmatta palkintoa ehdotuksille, joissa kaikissa oli hyviä, kehityskelpoisia ansioita, joita todennäköisesti sovelletaan alueen jatkosuunnittelussa. Parhaillaan myös selvitetään Vuoreksen työpaikka-alueiden kehittämistä ja toteutusta. Työpaikkaalueiden kehittämisessä pyritään houkuttelevan imagon ja yritysmyönteisen ilmapiirin luomiseen. Keskeistä on Vuoreksen erottuminen tavanomaisten yritysalueiden joukosta sekä toistensa toimintaa tukevien yritysten ja toimijoiden sijoittaminen alueelle synergiaetujen saavuttamiseksi. Vuoreksen keskusta katsottuna idästä.

12 12 Tänä talvena metsänhoitotöitä on tehty esimerkiksi Ikurin ja Tesoman ulkoilumetsissä. Aivan Tesoman uimahallin takana, tiheässä ja komeassa metsässä työskentelivät tammikuussa moottorisahoineen kaupungin omat metsurit Veli-Pekka Haaranoja, Mauno Ala-Korpula ja Ari Kurtti. Paikalle oli saapunut myös traktorinkuljettaja Erkki Pääkkönen traktorinsa kanssa avustamaan puun kaadossa sekä puiden ja oksien siirrossa. Kaupungin yhdeksän metsätyöntekijän ja traktorin kuljettajan työnjohtajana toimii Matti Pesonen. Ikurin ja Tesoman ulkoilumetsiä avarrettiin Työt Tesomalla olivat alkaneet hiljattain, ja noin kahden hehtaarin käsiteltävä metsäalue saadaan harvennettua muutamassa viikossa. Traktorinkuljettaja Erkki Pääkkönen kertoo, että metsästä poistetaan lähinnä kuivuneita ja riukuuntuneita puita. Tiheän metsän valoisuutta lisätään, ja jäljelle jäävien puiden elinolosuhteita parannetaan. Kaupungin ulkoilumetsissä metsurit kaatavat puut moottorisahalla. Metsää kaatavia monitoimikoneita eli motoja ei ulkoilumetsissä juuri käytetä. Traktorin kuljettaja voi tarvittaessa avustaa hankalimpien puiden kaadossa siten, että hän ohjaa vinssillä kaadettavaa puuta haluttuun suuntaan. Traktorilla myös siirretään puita ja oksia metsässä. Töiden loppuvaiheessa urakoitsijalta tilattu isompi traktori tulee siirtämään puut metsästä ja pinoamaan ne metsäyhtiön noudettavaksi. Oksat ja risut kootaan kasoiksi ja haketetaan. Traktori on tarpeen puiden ja oksien siirtämiseen ja välillä myös kaadettavien puiden ohjaamiseen. Traktoria ohjaa kokenut konkari, Erkki Pääkkönen. Työnjohtaja Matti Pesosen mukaan asukkaat ottavat aika aktiivisesti yhteyttä metsänhoitoasioissa. Talvi on otollista aikaa ulkoilumetsien hoidolle Puu kaadetaan harkiten ja hallitusti Kaatuva puu rysähtää ryskyen ja lunta pöllyten maahan, mutta aivan hallitusti metsurin ohjaamaan suuntaan. Metsuri tekee moottorisahallaan aluksi puun tyveen loven sille puolelle, jonne puun halutaan kaatuvan. Puu sahataan mootto risahalla toiselta puolelta, mutta ei ihan loveen saakka, minkä jälkeen puu työnnetään kaatumaan vänkärin avulla. Jos puun vain rysäyttäisi moottorisahal la poikki, saattaisi se kaatua mihin suun taan vain. Kaadetusta puusta karsitaan oksat. Oksien ja risujen käsittelyyn ja kokoamiseen kuluukin metsureilta noin puolet metsänhoitotöihin kuluvasta ajasta. Talvi on luontoystävällisintä aikaa tehdä metsänhoitotöitä, ja silloin maa on jäässä ja kovaa. Tänä talvena maasto on leutojen kelien takia pysynyt pehmeänä. Kesäisin hoidetaan taimikoita ja tehdään metsänistutustöitä, kertoo työnjohtaja Matti Pesonen töiden jaksotuksesta eri vuodenaikoina. Metsureiden toivekeli on pikku pakkanen. Metsuri Ari Kurtti suosii vuodenajoista syksyä ja kevättä, kesällä on liian kuuma rehkiä metsässä ja talvella liian kylmä. Metsätyöt tehdään valoisaan aikaan, sillä pimeässä ei näe arvioida puulle sopivaa kaatopaikkaa ja liikkuminen ja työnteko on muutenkin hankalaa pimeässä. Kaadettavia puita ei merkitä etukäteen, kuten maallikko luulisi, vaan metsurien ammattitaitoon kuuluu arvioida, mikä puu kaadetaan. Tästä kaadetusta puusta näkeekin hyvin, miksi metsänhoitotyötä tarvitaan, toteaa Erkki Pääkkönen osoittaen kaadetun puun ja kannon sisustaa, joka on aivan laho. Lahoa ei aina näe puusta päällepäin. Lahoa aiheuttaa sienitauti, joka on Pirkanmaalla yleinen puiden kiusa. Metsurien Mauno Ala-Korpulan ja Veli-Pekka Haaranojan tärkein työväline on moottorisaha. Kaupungin ulkoilumetsissä hoitohakkuut tehdään käsityönä moottorisahalla. Paras vuodenaika töille on talvi, ja työt tehdään päivän valoisina tunteina. Metsänhoitotoiveita kartoitetaan maastokävelyillä Tampereen kaupungin omistamat metsät ovat valtaosin kantakaupungin alueella, kaupunkilaisten virkistyskäytössä olevia ulkoilumetsiä. Niitä on noin 4200 hehtaaria eli 56 % kaikista kaupungin omistamista metsistä. Tärkeitä ulkoilumetsiä ovat mm. Kauppi Niihaman alue, Suolijärven ympäristö, Pyynikki, Kalevanharju ja Teivaalanharju. Ulkoilumetsien lisäksi Tampere omistaa retkeilymetsiä ja talousmetsiä Teisko Aitolahdessa ja muissa kunnissa. Tampereen kaupungin metsiä hoidetaan ja käsitellään metsäsuunnitelman pohjalta. Sen on laatinut Pirkanmaan metsäkeskus vuosille Metsäsuunnittelija Anne Tuomisen tehtävänä on päivittää kaupungin metsäsuunnitelmaa hakkuiden ja hoitotöi-

13 13 Rintaklinikka Rintsikka palvelee tamperelaisia ammattitaidolla Kaadettu puu osoittautuu sairaaksi, sienitaudin kovertamaksi yksilöksi. Tauti on puiden yleinen riesa Pirkanmaalla. Rintaklinikka Rintsikassa tehdään arvokasta työtä rintasyövän varhaiseksi toteamiseksi. Klinikka on osa Hatanpään sairaalan kuvantamisyksikköä, ja potilaat tulevat sinne joko rintasyöpäseulontakutsun saatuaan tai terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Pääosa rintaklinikan asiakkaista on naisia, mutta myös miehillä voi olla rintavaivoja, jotka vaativat mammografiatutkimuksen. Naisia kutsutaan seulontaan ensimmäisen kerran 50-vuotiaana ja siitä lähtien kahden vuoden välein 60-vuotiaaksi asti. Mammografiatutkimukseen ei tarvitse mitenkään erityisesti valmistautua. Jos potilaalla on omia, esimerkiksi yksityisellä lääkärillä otettuja mammografiakuvia, ne kannattaa ottaa mukaan mammografiaan tullessaan, sanoo radiologi Anja Salo. Seulonnoissa otetut kuvat menevät aina kahden röntgenlääkärin tutkittavaksi. Jos molemmat katsovat, että on aihetta lisätutkimuksiin, niin asiakkaat kutsutaan varmistustutkimuksiin, jatkaa röntgenhoitaja Mervi Helminen. Lääkärin lähetteellä tuleville varataan aika mammografiakuvaukseen heti lähetteen kirjoittamisen yhteydessä. Normaalisti tutkimuksiin pääsee noin kolmen viikon kuluessa. Anja Salo ja Mervi Helminen ovat tyytyväisiä siitä, että noin 90 prosenttia seulontakutsun saaneista naisista myös tulee tutkimuksiin. Rintasyöpäseulonnat näyttävät olevan sellainen juttu, minkä naiset ovat ottaneet omakseen. Myös rintojen omatoiminen tutkiminen on tärkeää, ja jos jotain poikkeavaa havaitsee, on paras ottaa heti yhteyttä omalääkäriin eikä odottaa seulontakutsua, Helminen opastaa. Rintsikassa tehtiin vuonna 2004 noin seulontamammografiaa ja lääkärin lähetteellä pyydettyä mammografiaa. Seulontojen avulla löytyy runsaat 50 syöpätapausta vuodessa. Yleensä löydös on pieni ja paikallinen, eikä naisella ole ollut kasvaimeen viittaavia oireita. Syöpätutkimusten lisäksi Rintsikassa asetetaan tarvittaessa merkkilankoja rintaleikkaukseen meneville. Kasvainlöydökset voivat joskus olla todella pieniä, eikä kirurgi voi ilman merkkilankoja havaita leikkauskohtaa. Näitä merkkilankoja asetettiin viime vuonna 120 potilaalle, Helminen kertoo. Merkittävä rintaklinikan henkilökunnan työllistäjä ovat myös solu- ja kudospalanäytteet. Solunäytteitä otettiin viime vuonna yhteensä 400 kappaletta ja kudospalanäytteitä reilut 300 kappaletta. Poliklinikoilla ei nykyisin enää oteta kirurgisia kudosnäytteitä niin paljon kuin ennen. Meillä on täällä rintaklinikalla todella hyvät laitteet ja ammattitaitoinen henkilökunta, joten kirurgi saa täältä valmiiksi tutkitun ja diagnosoidun potilaan ja voi keskittyä leikkauksen suunnitteluun, Anja Salo sanoo. Tämän lisäksi Rintsikassa tehdään maitotiehyiden varjoainekuvauksia ja kystapunktioita eli poistetaan neste vaarattomasta rakkulasta. Kystat ovat kaikkein tavallisimpia rintojen muutoksia. Kystapunktioita tehtiin Rintsikassa viime vuonna 120:lle asiakkaalle. Teksti ja kuva: Minna Pajunen Rintaklinikka Rintsikan Internetsivut löytyvät osoitteesta: terveyspalvelut/kuvantaminen/ rintsikka/ den sekä maankäytön vuoksi ajan tasalle. Metsäsuunnitelman valmistelussa kaupunkilaisilla oli mahdollisuus esittää toiveita. Anne Tuomisen mukaan kaupunkilaisilta tulee koko ajan paljon toiveita ja palautetta metsänhoidosta. Kaupunki myös järjestää asukasyhteistyötä ajankohtaisista metsäsuunnitelmista. Viime vuonna tehtiin maastokävelyitä asukkaiden kanssa mm. Ikurissa, Tesomalla ja Kumpulassa. Yleisötilaisuuksia järjestettiin esimerkiksi Kaukajärven metsistä ja Tahmelanniemen rantametsiköstä. Koska Ikurista on tullut vuosien varrella paljon puunkaatotoiveita, päätimme koota ne yhteen ja tehdä kerralla koko alueen metsänhoitotyöt. Siinä vaiheessa oli tarpeen tarkentaa alueen metsäsuunnitelmaa, ja sitä varten keräsimme asukkaiden toiveita. Kaikkiaan neljänä iltapäivänä tehtiin Ikurissa asukkaiden kanssa maastokävelyjä metsäalueilla ja tonttien reunamilla. Maastokävelyistä tiedotettiin postilaatikkoihin jaetuilla tiedotteilla ja lehdistötiedotteella. Kaikkiaan 70 asukasta osallistui maastokävelyille, ja 40 otti kantaa muulla tavoin, Anne Tuominen kertoo. Maastokävelyt sopivat Anne Tuomisen mielestä hyvin juuri pientaloalueille. Seuraavaksi maastokävelyillä kerätään asukastoiveita Kalkun ja Nirvan metsistä. Ikurin maastokävelyt tehtiin viime kesänä ja metsänhoitotyöt tänä talvena. Hakkuilla metsiä väljennettiin erityisesti reittien varsilta ja tonttien reunamilta. Ulkoilumetsissä ei tehdä hakkuita puuntuotannollisin perustein, vaan hoidon tavoitteena on virkistysarvojen, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Luonnonsuojelualueilla, luontoarvoiltaan merkittävissä metsissä ja metsälakikohteissa toimitaan erityisen varoen. Asukkaat voivat ottaa meihin suoraan yhteyttä metsänhoidosta, ja lähiympäristölle vaarallisesta puusta kannattaakin ottaa pikaisesti yhteyttä esimerkiksi työnjohtaja Matti Pesoseen. Jos toiveita tulee yhdeltä alueelta paljon, ne kerätään yhteen. Kaikki saman alueen työt on taloudellisinta toteuttaa kerralla, Anne Tuominen selvittää. Kaupunkilaisten tonttipuitakin voidaan kaataa tilauksesta, jos se sopii metsureiden työohjelmaan. Kaadosta veloitetaan. Kannattaa muistaa, että tonttipuiden kaatoon tarvitaan lupa rakennusvalvonnasta kyseisen alueen tarkastajilta. Vuokratontilla olevat puut ovat kaupungin omaisuutta, niiden kaatoon tarvitaan yhtä lailla rakennusvalvonnan lupa, Anne Tuominen toteaa. Tämän vuoden alussa kaupungin metsäasioista vastaavassa organisaatiossa tapahtui muutoksia. Kiinteistötoimen metsäyksiköstä siirtyi viheryksikköön metsänhoitoväki eli metsätalousinsinööri, työnjohtaja, 9 metsuria ja traktorinkuljettaja. Näin kaupungin metsien ja puistometsien sekä puiden hoito on keskitetty viheryksikköön eli entiseen puistoyksikköön. Kiinteistötoimeen jäivät metsäsuunnittelija ja metsäpäällikkö, joka vastaa mm. puukaupasta. Koko metsäväki toimii edelleen yhteistyössä, tukikohta löytyy Atalasta Rissonkatu 4:sta. Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen Kuvat: Ari Järvelä Röntgenhoitaja Mervi Helminen (vas.) ja radiologi Anja Salo ovat tyytyväisiä siitä, että lähes kaikki tamperelaisnaiset osallistuvat rintasyöpäseulontoihin kutsun saatuaan.

14 14 Ekokumppaneiden ja Moreenian Internetsivustot uusiutuivat Ekokumppanit Oy:n, ympäristötietokeskus Moreenian ja Ekokumppanit Klubi ry:n Internetsivut uudistuivat helmikuun alussa. Uudistuksen yhteydessä sivut siirrettiin Tampereen kaupungin julkaisujärjestelmään, ja sivustojen rakennetta muutettiin yksinkertaisemmaksi ja selvemmäksi. Uusiin sivustoihin ja tarjolla oleviin palveluihin voi tutustua osoitteissa: Ekokumppanit Oy on Pirkanmaalla toimiva uudenlainen ympäristöalan asiantuntija ja osaamisen yhdistäjä. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja uudentyyppinen ekokumppanuustoiminta käynnistettiin Pirkanmaalla vuonna 2003, jolloin Tampereen kaupunki liikelaitoksineen yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa perustivat Ekokumppanit Oy:n. Yritys tunnetaan parhaiten ympäristötietokeskus Moreeniasta. Moreenia on tiedon, koulutuksen ja tapahtumien keskus, joka neuvoo, opastaa ja välittää uusinta ympäristötietoutta. Ekokumppanit Klubi ry on uusi toimintayhteisö, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä Pirkanmaalla. Yhdistyksen jäseniä ovat yhtälailla yksityiset ihmiset, yritykset kuin yhteisötkin. ARJA EDER Outi Heiskanen Sara Hildénin taidemuseossa Sara Hildénin taidemuseossa on parhaillaan esillä taidegraafikko Outi Heiskasen retrospektiivinen näyttely, jossa on grafiikkaa ja tilateoksia 1960-luvulta tähän päivään. Näyttely kattaa museon molemmat kerrokset. Se toteutetaan yhdessä taiteilijan kanssa ja on esillä ainoastaan Tampereella. Juuri akateemikoksi nimitetty Outi Heiskanen on yksi merkittävimpiä ja kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoitamme. Hänen taiteensa on luonteeltaan figuratiivista. Aluksi hän kuvasi perhettään ja ystäviään. Vähitellen aihepiiriin tulivat mukaan eläimet ja erilaiset ihmisen ja eläimen yhdistelmät. Hän on kuvannut paljon jokapäiväistä elämää. Heiskasen grafiikka on kooltaan pientä mutta sisältä suurta. Hänen käyttämänsä tekniikka on viivasyövytys, jolla hän piirtää kuva-aiheen ja täydentää sitä tarpeen vaatiessa akvatintalla ja kuivaneulalla. Outi Heiskasen näyttely on esillä 21. elokuuta asti. Sara Hildénin taidemuseo Särkänniemi Puh Eurooppalaisia ja suomalaisia naisia Tampereen taidemuseossa Outi Heiskasen grafiikkaa ja tilateoksia on esillä Sara Hildénin taidemuseossa 21. elokuuta asti. Ympäristötietokeskus Moreenia sijaitsee Tammerkosken kupeessa sähkölaitoksen patorakennuksessa. Uusi näyttelytila Tampereelle Huhtikuun alussa Tampereella avautuu uusi näyttelytila nimeltä TR 1. Tila sijaitsee vuonna 1836 rakennetussa ns. Vanhassa tehtaassa, joka tunnetaan myös nimellä Kuusvooninkinen. Rakennus löytyy kaupungin maantieteellisestä ja historiallisesta ytimestä Finlaysonin alueelta. Museotoimen alaisuuteen kuuluvassa TR 1:ssä järjestävät näyttelytoimintaa mm. Grafiikanpaja Himmelblau, Mediamuseo Rupriikki, Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry, Museo Villa Urpo, Tampereen Nykytaiteen museo ja Valokuvakeskus Nykyaika. Taidehallimaisesti toimivan TR 1:n profiili muodostuu muotoilun, valokuvataiteen, mediataiteen ja perinteisten kuvataiteen muotojen esittelystä. Finlaysonin alueella sijaitsevaan Kuusvooninkiseen avautuu kaupunkilaisille uusi näyttelytila. Tampereen elokuvajuhlat järjestetään 35. kerran Gilbert & Sullivan kuuluu elokuvajuhlien ohjelmistoon. Tampereen taidemuseossa on parhaillaan esillä kaksi mielenkiintoista näyttelyä: Bettina Flitner Eurooppalaisia naisia sekä Suomalaisia naisia taiteilija ja malli. Saksalaisen valokuvataiteilijan Bettina Flitnerin näyttely Eurooppalaisia naisia esittelee valokuvia eurooppalaisista naisista, jotka ovat filosofeja, taiteilijoita, poliitikkoja tai talouselämän vaikuttajia. Museon kahdessa kerroksessa on esillä yli viisikymmentä valokuvasarjaa naisista, jotka ovat vaikuttaneet kä sityksiimme modernista Euroopas ta. Heidät mukana kolme suomalais ta esitellään kuvin ja tekstein. Eu rooppalaisia naisia -näyttelyn teok set syntyivät vuosina Flitner on alusta asti yhdistel lyt eri tyylilajeja dokumentaa ri sesta journalismista lavastettuun fiktioon. Hänen aiheenaan ovat aina olleet ihmiset. Samanaikaisesti Bettina Flitnerin näyttelyn kanssa taidemuseossa on esillä näyttely Suomalaisia naisia taiteilija ja malli, jonka aiheena on naiseus, naisen asema luovan työn tekijänä ja innoittajana, elämä lapsuudesta vanhuuteen. Teokset on valittu museon ja Tampereen kaupungin sekä pirkanmaalaisista kokoelmista. Näyttelyssä on esillä 52 teosta 32 taiteilijalta. Heistä mainittakoon Elin Danielson-Gambogi, Ellen Thesleff, Helene Schjerfbeck, Albert Edelfelt, Magnus Enckell, Tyko Sallinen, Kaarlo Vuori ja Matti Petäjä. Molemmat näyttelyt ovat avoinna 6. maaliskuuta asti. Tampereen taidemuseo Puutarhakatu 34, puh Eksoottisia teatterinukkeja Vapriikissa Tampereen elokuvajuhlat juhlii 35-vuotistaivaltaan Juhlaohjelmisto koostuu perinteiseen malliin korkeatasoisesta kotimaisesta ja kansainvälisestä kilpailusta sekä värikkäästä erikoisohjelmistosta. Tarjolla on jälleen viime vuoden suomalaisten lyhytelokuvien parhaimmistoa. Kotimaiseen kilpailuun tarjottiin tänä vuonna yli 360 erikestoista elokuvaa, alle 30 minuutin sarjaan 270 lyhytelokuvaa ja yli 30 musiikkivideota. Yli 30 minuutin sarjassa on ennätykselliset 59 elokuvaa. Kansainväliseen kilpailuun tarjottiin noin 2300 elokuvaa, joista valituksi tuli 78 työtä yhteensä 35 eri maasta. Ensimmäistä kertaa osa kilpailuelokuvista pääsee tavoittelemaan myös Oscar-palkinnoista, sillä Yhdysvaltain elokuvaakatemia on valinnut Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat yhdeksi niistä festivaaleista, joiden pääpalkintojen voittajat pääsevät kilpailemaan lyhytelokuvasarjan Oscar-ehdokkuudesta. Elokuvanäytösten lisäksi Tampereen elokuvajuhlat tarjoaa käymisen arvoisia oheistapahtumia: seminaareja, keskustelutilaisuuksia, näyttelyitä, konsertteja ja iltaklubeja kansainvälistä festarisykettä ja ainutlaatuista tunnelmaa viiden päivän ajan. Tampere Film Festival Tullikamarinaukio 2 puh JARI KUUSENAHO Eurooppalaisia naisia -näyttely Tampereen taidemuseossa esittelee valokuvin ja tekstein naisia eri aloilta. Mukana myös kirjailija Liza Marklund. 4. maaliskuuta Vapriikissa avautuu uusi näyttely. Viehkeät varjot, mainiot marionetit kulkee teatterinukkejen seurassa kaukaa Aasiasta Eurooppaan ja Suomeen asti. Varjonuket, marionetit, sauva- ja käsinuket sekä paperiteatterit esittelevät nukketeatterin monimuotoista, mielikuvituksen värittämää maailmaa. Teatterinuken tarina ulottuu tu hansien vuosien taakse. Aasian kulttuureissa nukketeatterin ikivanha perinne pohjautuu uskonnollisiin rituaaleihin. Näyttely tuo luoksemme Kiinan, Intian, Thaimaan ja Indonesian värikkäät, salaperäiset varjonuket. Ne vievät mukanaan sankareiden, jumalten ja klovnien ihmeellisiin seikkailuihin. Nukketeatteria pidetään lasten etuoikeutena, vaikka aikanaan se on ollut Euroopassa kaiken kansan huvia. Se on löytänyt tiensä markkinoille, tivoleihin, kirkkoihin ja kuninkaallisiin hoveihin. Nuket ovat arvostelleet päivän politiikkaa, ilveilleet sekä esittäneet hienostuneita klassikkonäytelmiä ja oopperoita. Käsinuket, marionetit ja paperiteatterit ovat olleet myös kotien ajanvietettä. Monille suomalaisille nukketeatteri on tullut tutuksi vasta television kautta. Näyttelyssä voi tutustua esimerkiksi lastenohjelmissa 1960-luvulta alkaen seikkailleeseen Kasper-käsinukkeen. Suomalaisia marionettivanhuksia edustavat muiden muassa luvulla valmistuneet Jean Sibelius, Akseli Gallén-Kallela ja Ville Vallgren. Uusia teattereitakaan ei näyttelyssä ole unohdettu. Varjonukkeja, marionetteja ja monenmoisia muita teatterinukkeja ovat Vapriikin näyttelyyn luovuttaneet Haiharan museosäätiö, Sakari Härö, Teatterimuseo, Tampereen taidemuseon Muumilaakso sekä nukketeatterit Mukamas ja Hupilainen. Näyttelyyn liittyy monipuolista oheisohjelmaa, joka löytyy osoitteesta Näyttely on esillä Vapriikissa 4.9. asti. Museokeskus Vapriikki puh. (03) Veturiaukio 4

15 15 Tampereen kaupunki on viime vuosina lisännyt Internet-yhteyksin varustettuja yleisöpäätteitä. Kaupunki tarjoaa etampereohjelman tuella tamperelaisille mahdollisuuden käyttää maksutta Internetyhteyttä julkisissa nettipisteissä vieläpä usein Internet-ohjaajan opastuksella. Tampereella sijaitsee tällä hetkellä 45 nettipistettä, joissa yleisön käytettävissä on yhteensä noin 180 yleisökonetta. Nettipisteet sijaitsevat eri puolilla Tamperetta, ja nettipisteverkostoa kehitetään edelleen. Omintakeisin tamperelainen nettipiste on liikkuva Netti- Nysse. Internet-yhteydet ovat yleistyneet nopeasti. Taloustutkimus Oy:n tekemien tamperelaisten Internetin ja tietokoneen käyttöä kartoittavien Infocity-tutkimusten mukaan vuonna 2000 kaksi kolmannesta tamperelaisista pääsi nettiin. Vuonna 2004 Internet-yhteys oli käytössä jo 80 prosentilla tamperelaisista, ja yleisin liittymävaihtoehto oli ADSL. Tältä osin tamperelainen tietoyhteiskunta voi siis hyvin. Silti kaikilla ei ole käytettävissä Internet-yhteyttä kotona, työpaikalla tai koulussa, ja tähän tarpeeseen vastaavat nettipisteet. Kansalaisten tasa-arvon kannalta on tärkeää, että jokainen pääsee halutessaan tiedon lähteille. Valtakunnassa tavoitteeksi on asetettu, että 1000 asukasta kohti tulisi olla saatavilla yksi Internet-yleisöpääte. Tampere kirii 180 yleisökoneellaan kohti tavoitetta, joka saavutettaneen ennen etampere-hankkeen päättymistä vuoden 2005 lopulla. Suurin osa yleisölle suunnatuista nettikoneista on sijoitettu kaupungin omistamiin tiloihin ja yleisöpalvelupisteisiin. Nettipistekoneita, jotka ovat yksityisten järjestöjen, yhdistysten tai setlementtien omistuksessa ja jotka ovat saaneet laitteiston hankintaan etampere-avustusta, on vähemmän. Nettipistekoneet, olivat ne sitten kaupungin tai yksityisen tahon ylläpidossa, tunnistaa sinivalkoisesta etampere-tarrasta. Nettipisteet tietoyhteiskuntaa luomassa Pistäydy nettipisteessä Tietotoreilta nettikioskeihin Sampolan ja Hervannan kirjastojen yhteydessä toimivat tietotorit ovat parhaiten varusteltuja nettipisteitä, joissa on yleisökäytössä parikymmentä nettikonetta kummassakin. Tietotoreilla asiakkaalla on mahdollisuus istuutua työpisteen ääreen ja keskittyä Internetin käyttöön omassa rauhassa muiden häiritsemättä. Tietotoreilla on paikalla Inter net-ohjaaja, joka opastaa tarvittaessa sähköpostin ja www-sivujen käytössä sekä Internet-tiedonhaussa. Tietotorien koneille on asennettu suhteellisen laaja valikoima ohjelmia, esimerkiksi tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmat ovat käytettävissä. Tietotoreilla järjestetään Internetin käytön peruskursseja, ja toreilta on ajoittain saatavissa ilmaista Internet-materiaalia, kuten Tietokone iloksi ja avuksi -opasta. Tavallisin tapaus on kuitenkin keskiverto nettipiste, jolle ei sen kummempaa lempinimeäkään ole vakiintunut. Nettipisteissä on muutamia yleisökoneita, ja ne sijaitsevat useimmiten si vukirjastojen yhteydessä tai muissa kaupungin palvelupisteissä. Perusnettipisteen varustelutaso on vaatimattomampi kuin tietotoreilla ja henkilökunta opastaa Internetin käytössä sen mukaan kuin muilta töiltään ehtii. Yleisökoneiden yhteydessä on joissakin pisteissä tulostusmahdollisuus. Tulosteista saatetaan periä pieni hinta kustannusten kattamiseksi. Pispalan tietotalo on säätiön ylläpitämän Pispalan kirjaston yhteydessä toimiva hyvin varustettu nettipiste, jossa on seitsemän yleisökonetta. Nettikioskeissa yleisötietokone on sijoitettu korkealle pöydälle, ja Internet-asiointi tapahtuu seisten. Nettikioskit on tarkoitettu pikaista asioimista varten. Nettikioskien koneilla ei ole mahdollisuutta aikaa vievien sovellusten, kuten tekstinkäsittely- tai taulukkolaskentaohjelmien käyttöön, ja vuoro pitää pian antaa seuraavalle, jos selän taakse alkaa muodostua jonoa. Nettikahvilat sijoittuvat nimensä mukaisesti kahviloiden yhteyteen, ja useimmat ovat yksityisten järjestöjen tai kahvilayrittäjien ylläpitämiä. Toimintakeskus Vuoltsun nettikahvi lassa voi ostaa myös kahvia ja kahvileipää. Vuoltsu poikkeaa jonkin verran nettikahvilan peruskonseptista: koneiden käytöstä peritään pieni tuntimaksu. Järjestely on poikkeuksellinen, ja sen tarkoitus on estää samojen käyttäjien pesiytyminen liian pitkäksi aikaa koneiden ääreen. Vuoltsun nettikahvila on tarkoitettu kaikkien käyttöön, mutta se huomioi erityisesti nuoret käyttäjänsä. Uusin nettipiste Vastavirrassa Tuorein etampere-nettikioski sijaitsee Pispalan valtatiellä Vastavirta-klubilla. Juuri toimintansa aloittanut klubi suuntautuu valtavirran vastaiseen elävään musiikkiin sekä vaihtoehto- ja alakulttuureihin. Halusimme tiloihimme alusta alkaen yleisökoneen. Pispalassa ei ole pääväylien varrella pankkiautomaattia eikä kirjastoa, ja klubi halusi tarjota paikan koneelle, jolla yleisö pääsee se kä hoitamaan pankkiasioitaan että varaamaan kirjastosta kirjoja Internetin kautta. Klubin asiakkaat käyttävät konetta ahkerasti myös yleiseen nettisurffaamiseen koneella on aina joku, kertoo Perttu Koivisto, joka toimii aktiivisesti klubilla. Päivisin kone on kenen tahansa käytettävissä, mutta iltaisin klo jälkeen klubilla on ikäraja. Koneelle ei ole ajanvarausta. Ajanvarauksella tietotoreille Hervannan kirjaston yhteydessä toimiva tietotori avattiin viime vuoden toukokuussa osittain EU-rahoitteisen Cibernarium-hankkeen sekä etamperehankkeen rahoituksella. Tietotorin avajaisten jälkeen torilla on ollut yli kävijää. Hervannan kirjaston kuukausittaiset kävijämäärät ovat kasvaneet keskimäärin 26,5 prosenttia tietotorin avajaisten jälkeen. Kirjaston kävijätilastoja ovat kasvattaneet nimenomaan tietotorin asiakkaat. Hervannan tietotorin suosion salaisuutta voi vain arvailla. Ehkä yksi tekijä on hyvä sijainti keskellä Hervantaa lehtilukusalin yhteydessä. Osastonjohtaja Raili Sihvonen Hervannan tietotorilta on vastannut torin toiminnasta alusta lähtien. Pyrimme antamaan asiakkaille Maija-Liisa Ström ja Eero Kahrola Mukanet ry:stä ohjaavat mielellään ikäihmisiä tietotorilla. Taustalla Ritva Sandholm. Useimmille Hervannan tietotorin koneille pääsee vain ajanvarauksella. Niin Hervannan kuin Sampolankin tietotorien työasemat ovat hyvin varustettuja ja tehokkaita. aina henkilökohtaista opastusta, mutta jos vain yksi työntekijä on paikalla, emme pysty antamaan perusteellista ja pitkäaikaista opastusta. Etukäteen voi kuitenkin varata ajan ja sopia opastuksesta. Henkilökohtaista opastusta annetaan perusasioissa kuten sähköpostin käytössä ja tekstinkäsittelyssä, Sihvonen kertoo. Hervannan tietotorilla kysytään eniten Internetin peruskäyttöön liittyviä asioita: www-osoitteista, hakukoneiden toiminnasta, sähköisestä asioinnista, lentolippujen tilaamisesta, laskun maksamisesta sekä sähköpostin käyttöön liittyvistä asioista. Tietotorilla ei ole tyypillistä asiakasta, vaan mukaan mahtuvat eläkeläiset, nuoret, työikäiset, maahanmuuttajat, työttömät kaikki, jotka tuntevat tarvitsevansa yleistä nettikonetta. Tietotoritoiminnan perimmäinen tarkoitus on opastaa ja rohkaista asiakkaita tietokoneen käytössä. Erityisesti tarjotaan palveluja niille, jotka eivät ole aikaisemmin käyttäneet tietokonetta tai joilla ei ole kotona tietokonetta. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle asiakkaalle sopiva rauhallinen työskentely-ympäristö tasapuolisesti sekä hyödyn että huvin merkeissä, Sihvonen sanoo. Ilman etukäteisvarausta saattaa Hervannan tietotorilla päästä koneelle parhaiten aamupäivisin. Vilkkainta on iltapäivisin klo Aika kannattaisi varata etukäteen, jos haluaa varmasti päästä työskentelemään haluttuna aikana. Kahdelle pistäytymiskoneelle, joilla työskentelyaika on korkeintaan 20 minuuttia, pääsee jonottamalla eikä aikaa tarvitse varata etukäteen, Sihvonen neuvoo. Ryhmien käytettävissä Tietotorien tilaa voivat myös ryhmät varata omaan käyttöönsä, ja maksuttomalle tietokoneen käytön opastukselle tuntuu olevan kysyntää. Mukanetti ry. on varannut vakioajan tietotorilta. Vakiovuorolla seniori-ikäiset auttavat toisiaan tietokoneen käytössä. Mukanetin ohjaajat Maija-Liisa Ström ja Eero Kahrola kiittelevät etampere-hanket- Nettipiste on lähellä Täydellinen luettelo kaupungin nettipisteistä löytyy wwwosoitteesta nettipisteet. Nettipisteluettelon karttalinkistä pääsee helposti myös tarkistamaan nettipisteiden sijainnin. Tässä muutamia keskeisiä Internet-yleisöpäätepaikkoja: Virastotalon aulan neuvonta, Aleksis Kiven katu C Palvelupiste Frenckell, Frenkellinaukio 2 B Sampolan tietotori, Sammonkatu 2 Hervannan tietotori, Insinöörinkatu 38 Matkailutalo, Verkatehtaankatu 2 Kulttuuritoimen asiakaspalvelupiste, Puutarhakatu 11 Linkit ja lähteet Infocity-tutkimukset materiaalipankki Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA hankkeet/juhta/home.nsf/ pages/indexfin JHS 157 Asiakaspäätteet julkishallinnossa jhs157 Tampereen kaupungin nettipisteet nettipisteet/ ta, ja ovat huolissaan toiminnan jatkumisesta hankkeen jälkeen. Ritva Sandholm on piipahtanut tietotorille Mukanetin vakioajalla. Hän käyttää Internetiä pankkiasiointiin ja tiedonhakuun, mutta ennen kaikkea hän vaihtaa kuulumisia lastenlasten kanssa sähköpostilla. Minulla ei ole kotona omaa tietokonetta, sillä kone kotona muistuttaisi liikaa työasioista. On parempi tulla asioimaan tänne tietotorille kuin ostaa tielle ja vaivoiksi kotiin oma nettikone. Tämä on kätevä väline, sillä lastenlapset tavoittaa helpommin meilillä kuin puhelimitse, Ritva kertoo. Teksti ja kuvat: Teija Lehto, Tampereen kaupungin nettipisteistä vastaava suunnittelija

16 16 Äitiys kysyy voimia Äitiys on antoisaa, mutta myös rankkaa. Varsinkin nuori äiti joutuu helposti toisenlaisen todellisuuden keskelle kuin on kuvitellut. Vauva vie kaiken ajan, valvomiset ja vastuu ahdistavat. Parisuhdekin voi olla vielä uusi tai vakiintumaton. Yhtä aikaa joutuu kasvamaan aikuiseksi ja vanhemmaksi. Vaikeinta on, jos jää raskausaikana yksin, Hervannan terveysasemalla työskentelevä Tampereen kaupungin neuvolapsykologi Merja Värri tietää. Myös parisuhde joutuu koetukselle, ja vanhemmuuteen voi olla vaikea so peutua, jos puoliso jatkaa opiskelua tai on paljon työssä. Jaksamiseen vaikuttaa miten arkisia asioita ja vastuuta pystytään jakamaan. Onneksi isät osallistuvat nykyään paljon lastenhoitoon. Ensimmäisen lapsensa saaneet kamppailevat eniten vanhemmaksi kasvamisen ongelmien kanssa. Kahden ja useamman lapsen äidit kertovat jaksamisen ja ajan jakamisen vaikeuksista. äitiysneuvolan asiakkaita raskauden huolissa sekä uuden elämäntilanteen ja vanhemmuuteen sopeutumisen ongelmissa. Lastenneuvolan asiakkaat saavat apua lapsen kasvun, kehityksen ja kasvattamisen kysymyksissä. Psykologeja on kolme; tänä vuonna työnsä aloittaa neljäs. Tarvittaessa kotiin saa perhetyöntekijän eli entisen kodinhoitajan vanhemmuuden tueksi ja auttamaan lastenhoidossa. Neuvolapsykologilla voivat käydä niin äidit kuin isätkin. Käytännössä yhteyttä ottavat useimmiten äidit. Värri painottaa, että apua tulee saada mahdollisimman varhain niin heidän itsensä, lapsen kuin koko perheenkin näkökulmasta. Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen kehitykselle tiedetään. Joskus riittää, että saa hetken aikaa olla erossa vauvasta. Muuten äidiltä loppuu happi! Voimakkaitakin negatiivisia tunteita ja väsymystä pystytään hoitamaan perustasolla, kun oheen tulevat esimerkiksi perhetyö ja lastenneuvolan tavallista tiiviimpi seuranta. Äidit ovat erittäin motivoituneita. Ja tuskin kukaan äiti tai isä jaksaisi, ellei vanhemmuus olisi niin palkitsevaa. Vauva palkitsee jo pelkällä olemuksellaan. Teksti: Jaana Kalliomäki Kuva: Ari Järvelä Tampereen kaupungin neuvolapsykologit: Hilkka Inkinen, Linnainmaan sosiaali- ja terveysasema Pirkko Olanterä, Satamakatu 17 Merja Värri, Hervannan terveysasema Vauvaperheiden arki ei aina vastaa nukkekodin idylliä. Neuvolapsykologi Merja Värri rohkaisee, että usein jo pelkkä keskustelu ongelmista auttaa. Ongelmiin käsiksi jo raskausaikana Äitiys- ja lastenneuvolat korostavat nykyään ongelmien ehkäisemistä jo raskausaikana. Asiantuntijat puhuvat riski- ja suojatekijöistä, joita voidaan tarkastella hyvissä ajoin. Esimerkiksi omat lapsuuden kokemukset heijastuvat vanhemmuuteen. Hyvä äitisuhde kantaa pitkälle. Jos on kokenut turvattomuutta, tai suhde äitiin on ristiriitainen, voi omassakin äitiydessä tulla ongelmia. Positiivinen pa laute ja tunne, että sinusta välitetään, ovat myös tärkeitä. Terveeseen vanhemmuuteen kuuluu kyky sietää ristiriitaisia tunteita, jollaisia vauvan kanssa herää. Äidin kokemukset tai menetykset lapsuudessa voivat nostattaa ahdistusta ja pelkoa. Hän tarvitsee turvallisen ympäristön voidakseen antautua äitiyteen. Joskus sitä estävät taloudelliset huolet. Lujimmille joutuvat nuoret yksinhuoltajat. He saavat paljon huomiota raskausaikana ja vauvan synnyttyä. Sitten ystävät jatkavat sinkkuelämää. Äiti tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Hän pelkää miten jaksaa yksin. Moni hyvin varhain äidiksi tullut jää vauvan kanssa aluksi omien vanhempiensa luo. Hän saa heiltä tukea, mutta itsenäistyminen on vaikeampaa, Värri pohtii. Äitien jaksamisongelmat eivät ole neuvolatyöntekijöille mikään uusi asia. Sen sijaan työelämän kehitys on tuonut uudenlaisia murheita. Nainen pelkää putoavansa työelämästä jäädessään äitiyslomalle. Työpaineet näkyvät myös parisuhteessa. Perheet kärsivät aikapulasta. Töitä tehdään iltaisin ja viikonloppuisinkin. Toki monet kokevat, että elämä pienten lasten kanssa on tärkeä vaihe ja järjestävät aikaa myös perheelle. Keskustelu purkaa paineita Useimmiten pelkkä murheensa kertominen ja keskustelu riittävät aukomaan solmuja. Neuvolapsykologit palvelevat Oskari on elämän keskipiste Pikku-Oskari avasi vanhemmilleen maailman, jonka tuntemuksia ei voi etukäteen kokea. Henna Kivioja vaihtaa tottunein liikkein Oskarille vaippaa Kaukajärven Annalassa. Hennan ja lapsen isän, Severi Järvelän elämää esikoislapsi Oskari on hallinnut joulukuun alusta saakka. Kaikki odottavat äidit varmaan pyrkivät mielessään valmistautumaan äitiyteen mahdollisimman hyvin. Vauvan mukana elämään tulee kuitenkin paljon sellaista, mitä on mahdoton etukäteen ajatella. Eihän sitä voinut mitenkään kuvitella, miten tämä pieni uusi ihminen vie mennessään maailmaan, jota ei ennen ollut. Samoin sitä rakkauden ja kiintymyksen syntyä tähän pieneen ihmiseen, ja toisaalta sitä, miten tiukasti ja kokoaikaisesti lapsi on äidissä kiinni myös muulloin kuin ruoka-aikoina. Kyllä tämä on aivan uusi maailma, jota vain yhtäkkiä alettiin yhdessä elää. Ja nyt tuntuu kuin se olisi aina ollut näin, Henna sanoo. Hymy palkitsee Henna on aina ollut kova siivoamaan, asioiden piti olla hyvässä järjestyksessä. Oskari on muuttanut hieman järjestysasteikkoa ja kiilannut ykköseksi. Oli Oskarilla sitten parempi tai huonompi päivä, hänen tahtiinsa edetään. Päivät ja hetket ovat niin erilaisia. Kun vauvalta saa hymyn, sillä jaksaa taas yhden yön valvoa, niin palkitsevia ne hyvät hetket ovat. Valvominen onkin tässä alussa raskain osa äitiyttä. Vaikka ei Oskari kovin pahasti vielä ole valvottanut. Kun vauva tulee taloon, on selvää, että myös parisuhde elää täysin lapsen ympärillä. Sopeutumista uuteen tilanteeseen vaaditaan molemmilta, vaikka yhteistäkin aikaa koetetaan aina tarvittaessa järjestää. Severi osallistuu kovasti lapsen hoitoon, mikä helpottaa ja lähentää parisuhdetta. Tiedämme molemmat, että Oskari on nyt elämämme keskipiste, tärkeintä mitä meillä on, Henna sanoo. Teksti ja kuva: Ari Järvelä

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä.

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Tietohallinto Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Historiaa.. Tietohallinto 2012 Tekstiviestipalveluita terveydenhuollossa Ajanvarauksen

Lisätiedot

POTILAAN OIKEUDET JA POTILASASIAMIESTOIMINTA

POTILAAN OIKEUDET JA POTILASASIAMIESTOIMINTA POTILAAN OIKEUDET JA POTILASASIAMIESTOIMINTA Paperittomien kohtaaminen terveyspalveluissa 18.4.2013 Potilasasiamies Anneli Ahola Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto ESITYKSEN AIHEET Potilaan

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut 1.1. 31.12.2014 JUUPAJOEN KUNTA

Sosiaali- ja terveyspalvelut 1.1. 31.12.2014 JUUPAJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveyspalvelut 1.1. 31.12.2014 JUUPAJOEN KUNTA Pihlajalinna Oy tuottaa juupa jokelaisille 1.1.2014 alkaen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta Juupajoen kunnan

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely Perusturvalautakunta 65 4.0.03 Kunnanhallitus 488 8..03 Kunnanvaltuusto 68 9..03 Vastaus valtuustoaloitteeseen /00: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen 04/06.0.00/0 Perusturvalautakunta 4.0.03

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Arkivoima Oy Paavo Ruohonen Hauskankatu 32 50100 MIKKELI

Arkivoima Oy Paavo Ruohonen Hauskankatu 32 50100 MIKKELI POTIILAAN HOIITOON TAII KOHTELUUN LIIIITTYVÄ MUIISTUTUS Arkivoima Oy Paavo Ruohonen Hauskankatu 32 50100 MIKKELI Saapumispäivämäärä: Vastaanottaja: Diariointinumero: POTILAS Sukunimi, etunimet Osoite:

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12. DIMENTEQ OY ÖRNINKATU 15 24100 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.2011

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot