TEKIJÄT Eero Nippala Terttu Vainio Harri Nuuttila. 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto. Helsinki Suomen Kuntaliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKIJÄT Eero Nippala Terttu Vainio Harri Nuuttila. 1. painos ISBN 952-213-112-1. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2006. Suomen Kuntaliitto"

Transkriptio

1 Eero Nippala, Terttu Vainio, Harri Nuuttila Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa ISBN

2 TEKIJÄT Eero Nippala Terttu Vainio Harri Nuuttila 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 26 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 2 11 Helsinki Puh. (9) 7711 Faksi (9)

3 Tiivistelmä Kunkor-malli on tuotettu auttamaan kuntia rakennuksiin sitoutuneen omaisuuden hallinnassa ja siihen liittyvässä operatiivisessa ja strategisessa päätöksenteossa. Malli itsessään on saatavissa käyttöön ilmaiseksi Kuntaliitosta. Malliin voidaan alustaa valmiiksi lähtötiedot (rakennuskanta) joko kunnan omasta tietojärjestelmästä tai Väestörekisterikeskuksen rakennusrekisteristä ja laskea perustulokset. Mallin perustulostuksia ovat: 1. Mikäli malliin alustetaan lähtötiedot rakennusrekisteristä, perustuloksena saadaan rakennuskannan ikärakenne tehdyt luvanvaraiset peruskorjaukset huomioituna. Tarkasteluyksikkönä on bruttoala. 2. Kunnan rakennuskannan tämän hetkinen korjausvastuu eli uushinnan (1 %) ja teknisen nykyarvon erotus. Tarkastelut on tehty euroissa. 3. Kunnan rakennuskannan korjausvelka eli kohtuullisen kunnon (75 % uushinnasta) ja nykyarvon erotus. Tarkastelut on tehty euroissa. 4. Kunnan rakennuskannan peruskorjausrahoituksen tarve vuosittainen, jotta kanta pysyy nykyisessä kunnossa ja korjausvelka lyhennettäisiin pois 1 vuodessa. Mallin perustulostuksia voidaan käyttää mm. 1. Peruskorjausrahoituksen pitkäjänteiseen suunnitteluun. 2. Tukena tilastrategioiden laatimisessa ja niiden kustannusvaikutusten arvioinnissa. 3. Rakennusten korjaustarpeiden analysoinnissa ja kohteiden keskinäisessä vertailussa. 4. Pääomavastikkeen määrittämisessä. 5. Vertailu- ja tarkistuslaskelmiin. Projektissa laadittiin laskelmat 7 pilottikunnalle. Kuntien tuloksissa näkyy monia mielenkiintoisia piirteitä. Esimerkiksi rakennusten ikäjakaumat eroavat toistaan. Kokkolassa rakennuskannan tekninen ikä (peruskorjaukset huomioituna) on erilainen kuin useimmissa muissa kunnissa. Orimattilassa terveystoimenrakennusten peruskorjaustarve olisi suhteessa koko maan tasoon huomattavan suuri, mutta sosiaalitoimenrakennukset hyvässä kunnossa. Jyväskylän maalaiskunnassa peruskorjausten rahoitustarve saattaisi olla itse asiassa pienempi kuin maassa keskimäärin. Mallin tulosten ja kuntien tulosten vertailussa tuli ilmi se, että enemmän kuin kuntien välillä, eroja suhtautumisessa peruskorjaamiseen on talotyyppien kesken. Malli antoi systemaattisesti enemmän peruskorjaustarvetta sosiaalitoimen rakennuksille, mitä kunnat niihin itse ovat viime vuosina sijoittaneet peruskorjausrahoi- 3

4 tusta. Toinen merkille pantava seikka on se, että malli on nimenomaan työkalu. VTT laati laskelmat samoilla strategioilla kaikille kunnille ja kuntien kaikille rakennuksille. Tämä menettely tuotti joissakin tapauksissa korjaustarvetta yli tarpeen, koska kaikkia vanhoja rakennuksia ei tulla korjaamaan nykyiseen käyttötarkoitukseensa. Mallilla laadittiin laskelmat koko maan tasolle erikseen kuntien omistamille rakennuksille (16,3 milj. m 2 ) ja kuntayhtymien omistamille rakennuksille (3,4 milj. m 2 ). Ennusteen laatimista varten koko maan tasolle laadittiin myös uudistuotanto- ja poistumaennusteet. Kuntien rakennuskannan peruskorjausennusteissa näkyy selvästi uudisrakentamisen historia. Kuntien rakentamisessa erottuu vilkkaita rakentamisen jaksoja mm. 196-luvulta (kuntayhtymien sosiaalitoimen rakennukset) ja 197-luvulta (terveystoimen rakennukset). 196-luvun rakennukset on teorian perusteella joko korjattu tai loppuun käytettyjä, joten niissä ei enää korjaustarve kasva. 197-luvulla rakennettu kanta sen sijaan on tulossa kaikkein vilkkaimman korjaustoiminnan piiriin. Kunnat ovat rakentaneet vilkkaasti omia sosiaalitoimen rakennuksia Tämän kannan peruskorjaustarve onkin kasvamassa kaikkein eniten. Opetusrakennusten uudisrakentaminen on vähentynyt vuosikymmenten ajan, vanhoja rakennuksia on korjattu vilkkaasti. Peruskorjaustarve pysyy edelleen korkeana mutta kasvu maltillisena. Rakennuskannan ja peruskorjausrahoituksen tulevaisuuden ennusteet on koottu oheiseen taulukoon. Korostettakoon, että tässä projektissa oli tutkimuskohteena kuntien ja kuntayhtymien muutamien rakennustyyppien peruskorjaustarve. Tämä on vain osa kuntien rakennusten korjaustoimintaa. Rakennuksissa tehdään paljon myös muuta korjaustoimintaa kuten vuosikorjauksia, kunnossapitokorjauksia ja huoltokorjauksia. 4

5 Alkusanat Peruskorjaus- ja kunnossapitotarpeen arviointimenetelmien parantaminen, kosteusja homevaurioiden laajuus, ehkäisy ja toimenpiteet kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuskannassa on Kuntaliiton organisoima tutkimushanke, jonka se toteutti yhdessä vastuuministeriöiden ja pilottikuntien kanssa. Hankkeesta valmistui seuraavat raportit: 1. Kuntien rakennuskanta Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa (tämä raportti, tekijöinä Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta, Terttu Vainio ja Harri Nuuttila VTT:ltä) 3. Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa Kosteus- ja homeongelmien havaitseminen, korjaus ja ehkäisy kuntien rakennuksissa 5. Kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Ruotsissa ja Norjassa Edellä mainitut raportit ovat saatavissa Internetistä sivulta k_peruslistasivu.asp?path=1;29;356;61485;42528;4253. Sivu löytyy myös osoitteesta kohdasta 6. Korjaus ja kunnossapito. Projekti koostui neljästä osaprojektista: A. Kuntien rakennusten peruskorjaustarpeen arviointi lähtien rakennustyyppikohtaisista tiedoista. KUNKOR-laskentamallin teko. Mallia käytetään kuntien ja kuntayhtymien sekä valtionosuusviranomaisten arvioihin seuraavan 5 1 vuoden peruskorjausten rahoitustarpeesta. Lähtökohdaksi selvitettiin kuntien julkisten rakennusten määrä rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. B. Kosteus- ja homevaurioiden määrä ja syyt kuntien opetustoimen sekä ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannassa vuonna 25. C. Kokemukset kosteus- ja homevaurioiden havaitsemisesta, sisäilmaselvityksistä ja prosesseista sekä ehdotukset tilanteen korjaamiseksi D. Ruotsin ja Norjan kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Projektin johtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana toimi Jorma Ruokojoki (Kuntaliitto). Johtoryhmän muut jäsenet edustivat rahoittajia: Reino Tapaninen (opetushallitus), Olli Saarsalmi (sosiaali- ja terveysministeriö), Raimo Ahokas (ympäristöministeriö), Anja Leinonen (ympäristöministeriö), Ismo Aalto (Helsinki), Esa Komulainen (Kajaani), Jouko Kätevä (Kokkola), Ritva Lappalainen (Jyväskylän maalaiskunta), Keijo Kiiski (Orimattila vuoden 25 loppuun), Jarmo Koskinen (Orimattila) Leena Pirttilä (Lahti), Jouni Arola (Lahti), Jarmo Hulkko (Jyväskylä vuoden 25 loppuun) ja Olli Salmela (Jyväskylä). Lisäksi johtoryhmään kuului asiantuntijajäsen Aimo Timonen (Senaattikiinteistöt). 5

6 6

7 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 Alkusanat 5 Käsitteet 8 1 Johdanto 1 Tausta 1 Tavoite 11 Rajaukset 11 2 Kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennukset 12 3 Korjaustarpeen laskentamallin teoria 22 Yleiset lähtökohdat 22 Tarkoituksenmukaisen näkökulman valinta 22 Rakennuksen korjaustarpeen määrittäminen 23 4 Kunkor-laskentamalli 25 Muuttujat ja laskentakaava 25 Mallin tekninen toteutus 28 Laskentamallin käyttö 32 5 Peruskorjaustarpeen arviointi 33 Kaikkien kuntien rakennusten peruskorjaustarve 33 Kuntayhtymien rakennusten peruskorjaustarve 38 Yksittäisen kunnan rakennusten peruskorjaustarve (Jyväskylän maalaiskunta) 42 6 Yhteenveto 45 Lähdeluettelo 48 Liite A. Pilottikuntien laskelmat 49 7

8 Käsitteet Rakennuksen käyttötarkoituksella tarkoitetaan Tilastokeskuksen käyttämää talonrakennusten käyttötarkoitusluokitusta. Mikäli rakennuksessa on useita eri käyttöön tarkoitettuja tiloja, käyttötarkoitusluokka on se, mihin käyttöön on osoitettu eniten tiloja. Alkuperäinen rakennusvuosi tarkoittaa ajallisesti ensimmäisen rakennusvaiheen valmistumispäivää. Laajennusosien valmistumispäivät näkyvät peruskorjauspäivämäärinä. Rakennuksen bruttoalaan lasketaan mukaan kaikkien kerrostasojen pinta-alat rakennuksen ulkomittojen mukaan. Bruttoalaan lasketaan mukaan myös kylmät pinta-alat. Bruttoala kuvaa rakennuksen kokonaislaajuutta mukaan lukien rakennusosien pinta-alat eli sisäseinien ja ulkoseinien peittämät osuudet kerrosalasta. Uushinnalla tarkoitetaan tässä raportissa tarkastelukohteita kooltaan vastaavien, mutta laatu- ja varustetasoltaan uuden veroisten rakennusten arvonlisäverottomia rakennuskustannuksia (tavoitehintoja), jotka sisältävät työmaakatteen. Ne eivät sisällä tontin hintaa eivätkä vesi-, viemäri-, sähkö- tietoliikenne- ja kaapeliliittymiä. Korjausvastuu syntyy rakennuksen kulumisesta, vanhenemisesta ja vaurioitumisesta. Sen oletetaan tässä laskentamallissa kertyvän lineaarisesti ajan funktiona. Korjausvastuuta kertyy vain oletetulta rakennuksen tekniseltä iältä. Teknisellä iällä tarkoitetaan aikaväliä, jolloin rakennuksen kuluvat osat tulevat loppuun käytetyiksi. Tekninen ikä vaihtelee rakennustyypin, rakennusmateriaalien ja käyttötarkoituksen mukaan. Korjausvastuu on se rahamäärä, joka rakennuskantaan tulisi investoida, jotta se saataisiin uutta vastaavaan kuntoon (1 % uushinnasta). Vertaa korjausvelan määritelmään. Osa rakennusosista on muihin rakennusosiin verrattuna niin pitkäikäisiä, että ne voidaan tulkita kulumattomiksi osiksi. Kulumattomien osien kustannusosuus vaihtelee esimerkiksi rakennuksen runkoratkaisun ja käytettyjen rakennusmateriaalien sekä maantieteellisen sijainnin mukaan. Kulumattomien rakennusosien osuudeksi on tässä mallissa valittu Helsingin kaupungin käyttämä 3 %. Rakennuksen tekninen nykyarvo saadaan vähentämällä rakennuskustannuksista korjausvastuu eli iästä ja kulumisesta aiheutuva arvon aleneminen. Korjausvelka on se rahamäärä, mikä rakennuskantaan tulisi investoida, jotta se saataisiin kohtuulliseen kuntoon. Tässä raportissa kohtuullinen kunto on 75 % uushinnasta. 8

9 Peruskorjausrahoituksen tarve = korjausvastuu (euro) x korjausvastuukerroin. Korjausvastuukerroin on hankekohtainen (1,2 1,4). Peruskorjausrahoituksen tarve on korjausvastuukertoimen verran suurempi kuin uudisrakentamisen kustannusten perusteella laskettu korjausvastuu. Peruskorjauksilla tarkoitetaan merkittäviä investointeja, joilla korjataan kuluneita rakennusosia tai -järjestelmiä. Peruskorjaukset vähentävät korjausvastuuta ja nostavat rakennuksen nykyarvoa. Kansantalouden käsite kiinteän pääoman bruttoarvo tai bruttopääomakanta on tarkasteluhetkellä käytössä olevien kiinteiden varojen arvo, arvotettuna uutta vastaavin hinnoin, iästä ja todellisesta kunnosta riippumatta. Muodostetaan menneiden investointien kumuloituneesta arvosta vähennettynä kumuloituneella poistumalla. Pääomakustannukset ovat kiinteistöön sidotun pääoman kustannukset, jotka koostuvat korosta, korjausvastikkeesta ja maanvuokrasta. Korjausvastikkeella rahoitetaan peruskorjaukset. Pääomakustannukset katetaan pääomavuokralla. 9

10 1 Johdanto Taus austa Kuntien ja kuntayhtymien korjaus- ja kunnossapitotöihin osoittamat määrärahat suhteessa ylläpidettävään rakennuskantaan vaihtelevat melkoisesti. Pääsääntöisesti kuntien peruskorjaus- ja kunnossapitomäärärahat ovat laskeneet viime vuosina johtuen kuntien kireästä taloudesta. Samaan aikaan rakennusten korjausvastuu on kasvanut rakennusten ikääntymisen johdosta. Rakenteiden ikääntymisestä ja käytöstä syntyvien korjaustarpeiden lisäksi korjauskustannuksia aiheuttavat rakennuksiin kohdistuvat toiminnalliset vaatimukset. Sekä kuntien tilahallinnoilla että valtionosuusviranomaisilla on yhteisenä intressinä saada tietoa tulevan peruskorjaustarpeen suuruudesta 5 1 vuoden aikajänteellä. Kuntien tilahallinto on voitu järjestää joko hajautettuna hallintokunnille, jaettuna hallintokuntien ja tilakeskuksen kesken tai keskitettynä tilakeskukselle. Yleisenä suuntauksena on tilahallinnon keskittäminen kunnan yhteiseen tilakeskukseen, jolla hallintokunnat ovat vuokralaisina. Sisäiseen tilavuokraan on tässä tapauksessa pystyttävä arvioimaan sekä ylläpitovuokra että pääomavuokra. Kuntien rakennuskannan korjaukset voidaan jakaa käyttömenoista suoritettaviin huolto-, kunnossapito- ja vuosikorjauksiin ja investointimenoista suoritettaviin peruskorjauksiin tai perusparannuksiin. Korjauksia ei kuitenkaan toteuteta säntillisesti tämän jaon mukaisina, vaan käytännössä kunnossapitokorjauksiin ja vuosikorjauksiin voi sisältyä peruskorjaustoimenpiteitä ja vastaavasti peruskorjauksiin kunnossapitoa. Kuntien peruskorjauspanostuksia ei pystytä erottamaan kuntien taloustilastoista, koska investoinnit käsitellään kokonaisuutena, joka sisältää sekä uusinvestoinnit että korjausinvestoinnit. Korjausinvestointien osuus investoinneista on joissakin kunnissa lähes 1 % ja muuttovoittokunnissa vain muutamia kymmeniä prosentteja. Kuntien peruskorjaustoiminnan toteutuneen historian selvittäminen on työläs tehtävä, kuten on myös sen huomioon ottaminen tulevia peruskorjaustarpeita arvioitaessa. 1

11 Tavoit oite Tavoitteena on ollut: kehittää atk-ohjelma, jolla voidaan mahdollisimman pienellä määrällä lähtötietoja arvioida yhtenäisen julkisten rakennusten ryhmän (yli 1 rakennusta) peruskorjaustarve seuraavan 1 vuoden kuluessa laatia testilaskelmat muutamalle kunnalle ja verrata mallin antamia tuloksia kuntien omiin arviointeihin laskea kehitetyllä mallilla kuntien ja kuntayhtymien julkisten rakennusten peruskorjausten määrä vuoteen 215 rakennustyypeittäin rakennus- ja huoneistorekisterin rakennuskantatietoihin pohjautuen Rajauk jaukse set Peruskorjausten osalta tarkastellaan vain terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuksia jaettuna erikseen kuntien ja kuntayhtymien omistamiin rakennuksiin. Käyttötarkoitusrajaus pudottaa tarkasteluista pois muut kuntien omistamat rakennukset kuten hallinto- ja kokoontumisrakennukset. Ulkopuolelle jäävät myös muiden kuin kuntien (esim. valtion) vastaavaan käyttöön tarkoitetut rakennukset sekä tilat, joissa kunnat ovat vuokralaisina. Mukaan ei myöskään lasketa kiinteistöyhtiöissä sijaitsevia tiloja, jotka ovat kuntien omistuksessa mutta kiinteistöyhtiön nimiin rekisteröitynä. Kysymyksessä on suurten rakennusmassojen tarkasteluun kehitetty laskentamalli, jossa ei mennä rakennusosa- tai rakennuskohtaisiin tarkasteluihin. Malli ei sovellu kiinteistöjen arviointiin, koska se ei ota huomioon paikallista markkinatilannetta tai suhdanteiden vaikutusta. Käsittelyn kohteena olevat rakennukset ovat luonteeltaan sellaisia, joille ei ole saatavissa markkinahintaa eikä viitekohteita, koska niitä myydään vain poikkeustapauksissa. 11

12 2 Kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennukset Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä poimittiin kesäkuussa 25 kohdekohtaiset tiedot kaikista niistä rakennuksista, joiden omistajaksi oli poimintahetkellä merkitty kunta, kuntayhtymä (vaihtoehto 1) tai kunnan liikelaitos (vaihtoehto 7). Kuntien omistamia tiloja olisi myös vaihtoehtojen 4, 6, 13 ja 14 sisällä. Näitä ei otettu mukaan poimintaan. Taulukko 1. Huoneisto- ja rakennusrekisterin omistajaluokitus. 1 yksityinen maatalousyrittäjä 2 yksityinen henkilö / perikunta 3 asunto Oy, asunto-osuuskunta 4 kiinteistö Oy (osan omistaa kunta) 5 yksityinen yritys 6 valtio tai kuntaenemmistöinen yritys (osan omistaa kunta) 7 kunnan liikelait elaitos (kun unta omistaa kaikki) 8 valtion liikelaitos 9 pankki tai vakuutuslaitos 1 kun unta, kun unta tayh yhtymä (kun unta omistaa kaikki) 11 valtio 12 sosiaaliturvarahasto 13 uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue (osan omistaa kunta) 14 muu (osan omistaa kunta) Väestötietojärjestelmässä kohteille on annettu tieto käytössäolotilanteesta. Aineistosta poistettiin kohteet, joiden käytössäolotilanne luokkien 6 9 mukainen (taulukko 2). Mukana ovat käytössäolotiedoltaan 1 5 sekä 1-11 merkityt kohteet. Projektin aikana selvitettiin, missä käytössä 1 ja 11 vaihtoehtoihin koodatut rakennukset olivat [1]. Selvityksen mukaan rakennuksista 9 95 % oli normaalissa, käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä ja kuuluisivat oikeasti luokkaan 2. Tiedot on poimittu rekisteristä ja käsitelty tässä yhteydessä rakennuksen käyttötarkoitusluokan mukaan ryhmiteltynä. Käyttötarkoitusluokka määräytyy sen mukaan, mitä tiloja kerrosalalla mitattuna on eniten. Kuntien rakennuksissa tuotetaan usein monia eri palveluita. Tämä olisi voitu huomioida käyttämällä rakennuskannan sijasta toimitilakantaa. Poiminnat kyseisestä rekisteristä olisivat kuitenkin tulleet hinnakkaiksi, koska tietueita olisi tullut paljon. Tiedot olisivat kuitenkin 12

13 olleet epäluotettavia, koska toimitilarekisteriä ei ole päivitetty vuoden 199 jälkeen. Taulukko 2. Rakennusten käytössäolotilanteen luokitus (x = mukana tarkastelussa). 1 asunto x 2 toimitila x 3 loma-asuminen-asuminen x 4 muu tilapäinen asuminen x 5 tyhjillään x 6 purettu uudisrakennus 7 puretettu muu syy 8 tuhoutunut 9 ränsistynyt hylätty 1 käytöstä ei tietoa x 11 muu x Mukana mallis lissa Virallisten tilastojen mukaisesti luokitellut rakennukset jaoteltiin tutkimusta varten terveystoimen, sosiaalitoimen ja opetustoimen rakennuksiksi. Kokomaassa kuntien ja kuntayhtymien hallinnassa on tarkastelun kohteena olevia rakennuksia yhteensä lähes 12 kpl, 2 miljoonaa neliötä ja 8 miljoonaa kuutiota. Rakennuksista 63 % on opetustoimen, 21 % terveystoimen ja 16 % sosiaalitoimen. Kunnat omistavat rakennuksista 83 % ja kuntayhtymät 17 % (taulukko 3). Sosiaalitoimen rakennuksissa on kaksi pääkäyttötarkoitusta: vanhainkodeiksi luokitellut rakennukset ja päiväkodit. Nämä rakennukset ovat yleensä kuntien rakennuksia (94 prosenttisesti). Muita sosiaalitoimenrakennuksia omistavat kuntayhtymät jonkin verran (6 %). Kuntien sosiaalitoimen rakennusten keski-ikä on vain 32 vuotta ja niistä vain 4 prosenttiin on tehty ainakin yksi luvanvarainen peruskorjaus. Kuntayhtymien rakennusten keski-ikä on 39 vuotta ja niistä on peruskorjattu 32 %. Sosiaalitoimen rakennuksista piirretty graafi visualisoi selkeästi sen, että näiden rakennusten peruskorjausten määrät ovat voimakkaasti kasvamassa lähivuosina (kuvat 1A ja 1B). Terveystoimen rakennuksissa on kolme samansuuruista ryhmää: yleensä kuntayhtymien omistamat keskussairaalat ja muut sairaalat (51 % rakennuksista) sekä yleensä kuntien omassa hallinnassa olevat terveyskeskukset (49 % rakennuksista). Kuntien terveystoimenrakennusten keski-ikä on noin 38 vuotta ja niistä on luvanvaraisesti korjattu 64 %. Kuntayhtymien rakennusten keski-ikä on 4 vuotta ja niistä on peruskorjattu (tehty ainakin 1 luvanvarainen korjaus) 73 prosenttia kerrosalasta (kuvat 2A ja 2B). Opetustoimen rakennuksista suurin osa (91 %) on kuntien omia peruskouluja ja lukioita. Toinen suuri ryhmä ovat yleensä kuntayhtymien omistamat ammatilliset oppilaitokset (9 %). Opetustoimen rakennukset ovat kuntien rakennuskannasta kaikkein vanhinta, keski-ikä 4 vuotta. Niistä peruskorjattujen osuus on 62 %. Kuntayhtymien opetusrakennusten keski-ikä jää 34 vuoteen ja peruskorjattujen osuus 65 % (kuvat 3A ja 3B). 13

14 14 Taulukko 3. Terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuskantalähde: Väestörekisterikeskus, VTT.

15 45 4 Kuntien sosiaalitoimen rakennukset kerrosala 1 m 2 Kuntien rakennukset 312 m2 keski-ikä 32 vuotta peruskorjauslupa haettu a. -49 b c d e f g h i j k l. -4 m. 5-9 n. ei tietoa Kuntien sosiaalitoimen rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 m 3 1 m 2 % % a % 6 % b % 59 % c % 84 % d % 75 % e % 73 % f % 54 % g % 47 % h % 38 % i % 16 % j % 13 % k % 1 % l % 1 % m % % n. ei tietoa % % yhteensä % 4 % Lähde: VRK 5/25 Kuntien omistamat rakennukset, VTT Käytössöolotilanne: 1-5, 1-11 Kuva 1A. Kuntien omistamien sosiaalitoimen rakennusten määrä, ikärakenne ja rakennusrekisterin mukaan peruskorjattujen rakennusten osuus (sininen viiva) ikäluokittain. 15

16 a. -49 Kuntayhtymien sosiaalitoimen rakennukset kerrosala 1 m 2 b c d kuntayhtymien yhteensä 2 m2 keski-ikä 39 vuotta e f g h i j peruskorjauslupa haettu k l. -4 m. 5-9 n. ei tietoa Kuntayhtymien sosiaalitoimen rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala Kerrosalasta Peruskorjatut 1 m 3 1 m 2 % % a % 53 % b % 31 % c % % d % 48 % e % 43 % f % 1 % g % 53 % h % 4 % i % 35 % j % % k % % l % % m % % n. ei tietoa % % yhteensä % 32 % Lähde: VRK 5/25 Kuntayhtymien omistamat rakennukset, VTT Käytössöolotilanne: 1-5, 1-11 Kuva 1B. Kuntayhtymien omistamien sosiaalitoimen rakennusten määrä, ikärakenne ja rakennusrekisterin mukaan peruskorjattujen rakennusten osuus (sininen viiva) ikäluokittain. 16

17 Kuntien Terveystoimen terveystoimen rakennukset 35 3 Kuntien rakennukset 196 m2 keski-ikä 38 vuotta kerrosala 1 m 2 peruskorjauslupa haettu a. -49 b c d e f g h i j k l. -4 m. 5-9 n. ei tietoa Terveystoimen rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala Kerrosalasta Peruskorjatut 1 m 3 1 m 2 % % a % 76 % b % 8 % c % 85 % d % 84 % e % 75 % f % 61 % g % 73 % h % 67 % i % 39 % j % 39 % k % 7 % l % % m. 5-9 % % n. ei tietoa % % yhteensä % 63 % Lähde: VRK 5/25 Kuntien omistamat rakennukset, VTT Käytössöolotilanne: 1-5, 1-11 Kuva 2A. Kuntien omistamien terveystoimen rakennusten määrä, ikärakenne ja rakennusrekisterin mukaan peruskorjattujen rakennusten osuus (sininen viiva) ikäluokittain. 17

18 5 45 Kuntayhtymien terveystoimen rakennukset kuntayhtymien omistamat yhteensä 28 m2 keski-ikä 4 vuotta kerrosala 1 m peruskorjauslupa haettu a. -49 b c d e f g h i j k l. -4 m. 5-9 n. ei tietoa Terveystoimen rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala Kerrosalasta Peruskorjatut 1 m 3 1 m 2 % % a % 78 % b % 69 % c % 9 % d % 71 % e % 94 % f % 93 % g % 89 % h % 66 % i % 68 % j % 54 % k % % l % 6 % m. 5-9 % % n. ei tietoa % % yhteensä % 73 % Lähde: VRK 5/25 Kuntayhtymien omistamat rakennukset, VTT Käytössöolotilanne: 1-5, 1-11 Kuva 2B. Kuntayhtymien omistamien terveystoimen rakennusten määrä, ikärakenne ja rakennusrekisterin mukaan peruskorjattujen rakennusten osuus (sininen viiva) ikäluokittain. 18

19 Kuntien opetustoimen rakennukset Kuntien rakennukset 1125 m2 keski-ikä 4 vuotta kerrosala 1 m 2 Peruskorjauslupa haettu a. -49 b c d e f g h i j k l. -4 m. 5-9 n. ei tietoa Kuntien opetustoimen rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 m 3 1 m 2 % % a % 76 % b % 7 % c % 74 % d % 78 % e % 74 % f % 73 % g % 66 % h % 57 % i % 39 % j % 24 % k % 31 % l % 8 % m % % n. ei tietoa % % yhteensä % 61 % Lähde: VRK 5/25 Kuntien omistamat rakennukset, VTT Käytössöolotilanne: 1-5, 1-11 Kuva 3A. Kuntien omistamien opetustoimen rakennusten määrä, ikärakenne ja rakennusrekisterin mukaan peruskorjattujen rakennusten osuus (sininen viiva) ikäluokittain. 19

20 a. -49 Kuntayhtymien opetustoimen rakennukset b c d kuntayhtymien yhteensä 117 m2 keski-ikä 34 vuotta kerrosala 1 m 2 e f g h i j peruskorjauslupa haettu k l. -4 m. 5-9 n. ei tietoa Kuntayhtymien opetustoimen rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala Kerrosalasta Peruskorjatut 1 m 3 1 m 2 % % a % 81 % b % 97 % c % 74 % d % 87 % e % 89 % f % 92 % g % 71 % h % 69 % i % 3 % j % 35 % k % % l % % m. 5-9 % % n. ei tietoa % % yhteensä % 65 % Lähde: VRK 5/25 Kuntayhtymien omistamat rakennukset, VTT Käytössöolotilanne: 1-5, 1-11 Kuva 3B. Kuntayhtymien omistamien opetustoimen rakennusten määrä, ikärakenne ja rakennusrekisterin mukaan peruskorjattujen rakennusten osuus (sininen viiva) ikäluokittain. 2

21 Kansantalouden tilinpidon mukaan kuntien bruttopääoman arvo ilman asuntoja on noin 75 miljardia euroa [4]. Tästä pääomaerästä puolet on sidottu terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuksiin. Rakennusomaisuuden hallintaan ja sen hoitamiseen tulee suhtautua vakavasti, sillä tämä on instrumentti tiloissa tuotettavien palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamiseen. Kuntien bruttopääoma yht. 75 mrd. euroa Lähde: Kansantalouden tilinpito / bruttopääomakanta Koneet, laitteet kuljetusvälineet 6% Infrarakenteet 28 % 5 % Terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennukset 16 % Muut toimitilat Kuva 4. Kuntien kiinteä bruttopääoma vuonna 24 kansantalouden tilinpidon mukaan. Valtaosa kuntien asunnoista on yhtiöitetty eikä niitä tästä syystä sisällytetä paikallishallinnon pääomaan vaan ne ovat osa kiinteistötoimintaan kuuluvan asumisen toimialan pääomaa. 21

22 3 Korjaustarpeen laskentamallin teoria Yleiset t lähtök tökohda ohdat Rakennuksessa tekninen käyttöikä vaihtelee rakennusosien välillä. Myös rakennusosien kesken käyttöikä vaihtelee riippuen kunnossapidon laadusta ja ympäristöolosuhteista. Rakennuksen ja rakennusosien tekninen vanheneminen on mallinnettavissa ja peruskorjaustarve laskettavissa teknisen nykyarvon tai teknisen arvon aleneman perusteella. Keskimääräinen teknisen arvon alenema on toimistorakennuksissa ja terveysasemilla 2 4 % vuodessa ja päiväkodeissa 1,5 3 % vuodessa. Tätä kautta laskettuna rakennuksen tekninen elinkaari on toimitiloissa 25 5 vuotta ja päiväkodeissa 35 6 vuotta. Taloudellinen käyttöikä riippuu siitä, miten kauan rakennusosaa on taloudellisesti järkevää pitää käytössä. Teknisen kehityksen vuoksi mm. automaatio-, valvonta- ja tietojärjestelmien taloudellinen käyttöikä on paljon lyhyempi kuin komponenttien tekninen käyttöikä. Toiminnallinen vanheneminen tarkoittaa sitä, että tilan käyttökelpoisuuden säilyttämiseksi joudutaan korjaamaan rakennusosia, joilla on teknistä ja taloudellista käyttöikää jäljellä tai jopa purkamaan koko rakennus. Toiminnalliseen vanhenemiseen rinnastettava ilmiö on sijainnillinen vanheneminen, joka johtuu ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista. Kuntien rakennuskannassa sijainnista johtuvaa vanhenemista tapahtuu, kun joltakin alueelta loppuvat päiväkoti- tai kouluikäiset lapset tai opetustoiminta keskitetään suurempiin yksikköihin. Teknisessä viitekehyksessä rakennuksen arvo alkaa laskea heti kohteen valmistuttua, aluksi hitaasti mutta ajan kuluessa kiihtyen sitä mukaa kun rakennusosien käyttöikä alkaa umpeutua. Teknisen arvon alenemaa kuvataan parabolisella käyrällä. Koska tiettyjen rakennusosien tekninen käyttöikä on hyvin pitkä (pohjarakenteet, perustukset, runko) oletetaan, että niiden tekninen arvo säilyy eli on kulumaton. Rakennuksen uushinnasta näiden kulumattomien rakennusosien osuus on 2 3 %. Tark arkoituk oituksenmukaisen näkökulman valin alinta 22 Valitako tekninen, taloudellinen vai toiminnallinen näkökulma, riippuu ollaanko rakennuksella käymässä kauppaa vai omistamassa sitä. Ostajien päätöksenteossa rakennuksen ikä ja kunto eli tekninen arvo ei aina näytä korreloivan rakennuksen taloudellisen arvon kanssa. Tämä ilmiö näkyy erityisen selvästi asuntomarkkinoilla, missä remonttia kaipaavista vanhoista asunnoista ollaan valmiita maksamaan uuden asunnon hinta. Toimitilojen hinnat korreloivat paremmin teknisen arvon

23 kanssa, koska yleensä hinta määräytyy kohteen sijainnin ja tilan palvelukyvyn eli toiminnallisen arvon kanssa. Halutuimmat eli toimivimmat kohteet ovat yleensä uusia. Kunnat ovat hankkineet tai rakentaneet rakennuksia peruspalveluiden tuottamista varten ja niiden hoitaminen on tapahtunut ylläpidon näkökulmasta, jolloin on korjattu viat sitä mukaan kuin niitä on ilmaantunut. Ylläpitoajattelun lisäksi tulisi kuitenkin ottaa huomioon kunnan rooli merkittävän rakennusmassan omistajana ja sekä palvelujen tarjoajana suurelle joukolle käyttäjiä. Kuntien olisi luotava omistamilleen rakennuksille strategiat, joissa niitä tarkastellaan kriittisesti. Rakennuskohtaisesti valitaan, onko kohde perusparannettava perusparannettava ja myytävä peruskorjattava ei toimenpiteitä, myytävä ei toimenpiteitä, käytetään loppuun ja puretaan puretaan heti. Tilastrategian keskeisiä lähtökohtia ovat tilojen sopivuus palvelujen tuottamiseen, rakennuksen nykyarvo, korjausvastuu- ja velka. Rakennuk ennuksen korjaus orjaustarpeen määrittäminen täminen Rakennusten arvona on tapana käyttää kirjanpitoarvoa, joka lasketaan poistamalla hankinta-hintainen arvo tasapoistoin nollaan. Kirjanpitoarvo on tästä syystä alhainen verrattuna rakennuksen käyttö- eli tekniseen nykyarvoon koska se ei huomioi pitkäikäisten rakenteiden arvoa. Rakennuskannan teknisen nykyarvon laskenta lähtien rakennusten todellisesta kunnosta ja palvelukyvystä vaatii työläitä tutkimuksia ja vahvaa asiantuntemusta. Ilman kohdekohtaisia kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia päästään vain karkeaan arvioon teknisestä kunnosta. Pienissä kunnissa tehtävä on mahdollinen ja niissä on mahdollista päästä kiinni kuntien rakennusten todelliseen korjaustarpeeseen. Suurissa kunnissa tai koko maan tasolla on tyydyttävä laskennallisiin tietoihin. Monissa kunnissa on käytössä Haahtelan kiinteistötieto-järjestelmä, jonka tietokantoihin voidaan syöttää runsaasti yksityiskohtaista tietoa rakenteista, rakennuksen käytöstä, siihen tehdyistä korjaustoimenpiteistä. Kiinteistötieto-järjestelmän avulla voidaan: inventoida tilat ja niiden käyttö asettaa tilojen käytöstä aiheutuvat kustannus- ja menekkitavoitteet määrittää tila-/huoneistokohtaisesti minimituottovaatimus koota kiinteistöjen toteutuneet menot ja tulot tutkia tiloihin tehtävien korjauksien, investointien tai sopimuksien vaikutus kiinteistön talouteen sekä tuottovaatimukseen ylläpitää omaisuusrekisteriä hoitaa huoneistojen sisäinen ja ulkoinen vuokraus laatia kiinteistönpidon vuosibudjetit. 23

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto

Lisätiedot

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Tiivistelmä Nordic Healthcare Group 2.9.2016 16.9.2016 1 Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus Hallituksen linjaukset

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 Vimpelinlaakson keh.liikelaitoksen johtokunta 24 16.12.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 VIMJK 24 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2014 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 10.4.2015 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA...

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 1.2.2016 TYÖRYHMÄ Tehtäväksianto - Valmistella vaihtoehtoja sisäisen vuokran järjestelmän kehittämiseksi nykyisen järjestelmän pohjalta tai kokonaan uusilla perusteilla

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi KORJAUSVELAN MÄÄRITYS Helsinki 6.4.2011 Harri Isoniemi SISÄLTÖ Korjausvelka lähtökohta ja sisältö Korjausvelan määritysprosessi Korjausvelka esimerkki - Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010146 27.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin Tiina Koskinen-Tammi AA, OTT, VT Asianajotoimisto Alfa Oy Sisäilmastoseminaari 16.3.2016

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia Matti Martikainen 23.10.2013 www.joensuunkodit.fi 1 Kaupungin täysin omistama kiinteistöosakeyhtiö,

Lisätiedot

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081470 11.6.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

SeutuRAMAVA. Rakennettu kerrosala Rakenteilla oleva kerrosala Laskennallinen rakennusmaavaranto Uusin rakennus (2014 ja vanhemmissa datoissa)

SeutuRAMAVA. Rakennettu kerrosala Rakenteilla oleva kerrosala Laskennallinen rakennusmaavaranto Uusin rakennus (2014 ja vanhemmissa datoissa) SeutuRAMAVA Muuttuja Nimi KUNTA Kuntakoodi KOKOTUN Yhdistetty aluetunnus KAUPOSANRO Kaupunginosanumero TILANRO Tilastoaluenumero NIMI Kaupunginosan nimi RAKLKM Rakennusten lukumäärä YKSIKKOLKM tai YKSLKM

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA 30.11.2015 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus... 3

Lisätiedot

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi. KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA 1(6) VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1 VUOKRANANTAJA: Joutsan kunta Y-tunnus 0174108-9 Länsitie 5, PL 20, 19651 JOUTSA 1.2 VUOKRALAINEN Grundfos Environment Finland Oy Y-tunnus: 1599796-6 PL 1036 00101 HELSINKI

Lisätiedot

TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset

TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset 1.9.2015 Talousjohtaja Tommi Talasterä tommi.talastera@ylasavonsote.fi 040 712 6970 Sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset Taloudellisten vaikutusten selvityksen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa AVATER-hankkeen loppuseminaari 16.11.2016 Tampereen ammattikorkeakoulu Paavo Kero, projektitutkija TTY, RTEK TP5. Uudet johtamis-

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Muistio ja laskelmat

Muistio ja laskelmat Muistio ja laskelmat 23.05.2016 HELSINGIN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY SIBELIUS-AKATEMIA, HANKESUUNNITELMA RAKENNUSOSAKUSTANNUSARVIO DI Ari Joro, mobile 050 3806673, ari.joro@rapal.fi Rapal Oy, Panorama Tower,

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA KUSTANNUSSELVITYS LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA 28.11.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Laskentaperusteet 4 Erillishinnat

Lisätiedot

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus Kokonaisvuokran määräytyminen Sisältö Hoitojäämät/Jälkilaskelmat Budjetin rakentaminen Pääomavuokra Hoitovuokra Jälkilaskelmat 1 Hekan on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

TILAPALVELUT-LIIKELAITOS ESITYS TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI VUOSILLE INVESTOINTIEN OSALTA

TILAPALVELUT-LIIKELAITOS ESITYS TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI VUOSILLE INVESTOINTIEN OSALTA TILAPALVELUT-LIIKELAITOS ESITYS TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI VUOSILLE 2017-2021 INVESTOINTIEN OSALTA TILAPALVELUT-LIIKELAITOS Investoinnit Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

Seuraavassa on lyhyesti selostettu niitten koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarpeet, jotka kouluverkkoselvityksessä on esitetty lakkautettavaksi.

Seuraavassa on lyhyesti selostettu niitten koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarpeet, jotka kouluverkkoselvityksessä on esitetty lakkautettavaksi. PORVOON KOULUVERKON KUSTANNUSVERTAILU: TAUSTATIETOA KOULUJEN JA PÄIVÄKOTIEN PERUSKORJAUKSISTA (TOIMITILAJOHTO) EPOON KOULU Seuraavassa on lyhyesti selostettu niitten koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarpeet,

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA 4.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen peruskorjaus, Nilsiänkatu 3, Taucher-talo,

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2008

Koulutuksen talous 2008 Koulutus 2010 Koulutuksen talous Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat vuonna Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 6,7 prosenttia. Koululaitoksen

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Kuntoarviot ja muut selvitykset

Kuntoarviot ja muut selvitykset Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaupunkikonsernin asunto-omaisuuden

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/ Helsingin kaupunki Esityslista 24/2016 1 (5) 2 Talonrakennukseen osoitettujen määrärahojen alakohtien väliset siirrot 2016 HEL 2016-013304 T 02 02 00 Päätösehdotus päättää siirtää tilakeskuksen talonrakentamiseen,

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Toimitusjohtaja Teppo Forss, TVT Asunnot Oy 26.10.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ TVT Asunnot Oy lyhyesti - Kiinteistö- ja asuntokannasta

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11 TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN Päivitetty 29.4.2015 VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN 1.1 VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOJEN LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET Vaasan Veden vesi- ja viemäriverkostojen liittymismaksu on kiinteistökohtainen

Lisätiedot

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEEN MÄÄRITELMÄ Taitorakenteita ovat kaikki sellaiset rakenteet, joiden rakentamiseksi on laadittava lujuuslaskelmiin

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 Tekninen toimiala Toimitilapalvelut

SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 Tekninen toimiala Toimitilapalvelut SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 9.8.2016 OKL kiinteistöistä ja Juvan virastotalosta Senaatin tekemä kauppa Royl House Oy:n kanssa ja Savonlinnan kaupungin mahdollinen etuostooikeuden käyttö ko. kaupassa

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

HE 99/2015 vp. Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus

HE 99/2015 vp. Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus HE 99/2015 vp Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus 12.11.2015 Jouni Parkkonen toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry - KOVA Tiivistelmä lausunnosta Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Asuntotuotantotoimikunta Tj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Asuntotuotantotoimikunta Tj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (5) 117 Asuntotuotantotoimikunnan lausunto Outi Alanko-Kahiluodon ym. valtuustoaloitteesta kulttuurin prosenttiperiaatteen laajentamisesta Helsingissä HEL 2013-002196

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu.

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu. 1 Investointien hallinta ja poistot Investointien (esimerkiksi koneet ja laitteet, maa-alueet ja kiinteistöt) hallinta Odoo kirjanpidossa tehdään "Omaisuuden hallinta" moduulin alaisuudessa. Siellä voidaan

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille 27.3.2014 Talousjohtaja Elisa Kusmin Perustamiskustannukset Laajennusosan kustannukset Investoinnin suunnittelukustannukset

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

Käyttötalous Lasten päiväkotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Lasten päivähoito Menot

Käyttötalous Lasten päiväkotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Lasten päivähoito Menot 204 Lasten päiväkotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Lasten päivähoito Menot 2013 204 Palkat 0100 7 646 Eläkevakuutusmaksut 0370 2 249 Muut sosiaalivakuutusmaksut 0380 471 Asiakaspalveluiden ostot 2 926

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Juankosken päiväkoti, kustannusarvio

Juankosken päiväkoti, kustannusarvio Juankosken päiväkoti, kustannusarvio 25.02.2016 Uudisvaihtoehto Olemme arvioineet Juankosken päiväkodin uudisrakennushinnan. Kustannukset on laskettu arvioituun Juankosken hintatasoon 03/2016. Laskelma

Lisätiedot