TEKIJÄT Eero Nippala Terttu Vainio Harri Nuuttila. 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto. Helsinki Suomen Kuntaliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKIJÄT Eero Nippala Terttu Vainio Harri Nuuttila. 1. painos ISBN 952-213-112-1. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2006. Suomen Kuntaliitto"

Transkriptio

1 Eero Nippala, Terttu Vainio, Harri Nuuttila Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa ISBN

2 TEKIJÄT Eero Nippala Terttu Vainio Harri Nuuttila 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 26 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 2 11 Helsinki Puh. (9) 7711 Faksi (9)

3 Tiivistelmä Kunkor-malli on tuotettu auttamaan kuntia rakennuksiin sitoutuneen omaisuuden hallinnassa ja siihen liittyvässä operatiivisessa ja strategisessa päätöksenteossa. Malli itsessään on saatavissa käyttöön ilmaiseksi Kuntaliitosta. Malliin voidaan alustaa valmiiksi lähtötiedot (rakennuskanta) joko kunnan omasta tietojärjestelmästä tai Väestörekisterikeskuksen rakennusrekisteristä ja laskea perustulokset. Mallin perustulostuksia ovat: 1. Mikäli malliin alustetaan lähtötiedot rakennusrekisteristä, perustuloksena saadaan rakennuskannan ikärakenne tehdyt luvanvaraiset peruskorjaukset huomioituna. Tarkasteluyksikkönä on bruttoala. 2. Kunnan rakennuskannan tämän hetkinen korjausvastuu eli uushinnan (1 %) ja teknisen nykyarvon erotus. Tarkastelut on tehty euroissa. 3. Kunnan rakennuskannan korjausvelka eli kohtuullisen kunnon (75 % uushinnasta) ja nykyarvon erotus. Tarkastelut on tehty euroissa. 4. Kunnan rakennuskannan peruskorjausrahoituksen tarve vuosittainen, jotta kanta pysyy nykyisessä kunnossa ja korjausvelka lyhennettäisiin pois 1 vuodessa. Mallin perustulostuksia voidaan käyttää mm. 1. Peruskorjausrahoituksen pitkäjänteiseen suunnitteluun. 2. Tukena tilastrategioiden laatimisessa ja niiden kustannusvaikutusten arvioinnissa. 3. Rakennusten korjaustarpeiden analysoinnissa ja kohteiden keskinäisessä vertailussa. 4. Pääomavastikkeen määrittämisessä. 5. Vertailu- ja tarkistuslaskelmiin. Projektissa laadittiin laskelmat 7 pilottikunnalle. Kuntien tuloksissa näkyy monia mielenkiintoisia piirteitä. Esimerkiksi rakennusten ikäjakaumat eroavat toistaan. Kokkolassa rakennuskannan tekninen ikä (peruskorjaukset huomioituna) on erilainen kuin useimmissa muissa kunnissa. Orimattilassa terveystoimenrakennusten peruskorjaustarve olisi suhteessa koko maan tasoon huomattavan suuri, mutta sosiaalitoimenrakennukset hyvässä kunnossa. Jyväskylän maalaiskunnassa peruskorjausten rahoitustarve saattaisi olla itse asiassa pienempi kuin maassa keskimäärin. Mallin tulosten ja kuntien tulosten vertailussa tuli ilmi se, että enemmän kuin kuntien välillä, eroja suhtautumisessa peruskorjaamiseen on talotyyppien kesken. Malli antoi systemaattisesti enemmän peruskorjaustarvetta sosiaalitoimen rakennuksille, mitä kunnat niihin itse ovat viime vuosina sijoittaneet peruskorjausrahoi- 3

4 tusta. Toinen merkille pantava seikka on se, että malli on nimenomaan työkalu. VTT laati laskelmat samoilla strategioilla kaikille kunnille ja kuntien kaikille rakennuksille. Tämä menettely tuotti joissakin tapauksissa korjaustarvetta yli tarpeen, koska kaikkia vanhoja rakennuksia ei tulla korjaamaan nykyiseen käyttötarkoitukseensa. Mallilla laadittiin laskelmat koko maan tasolle erikseen kuntien omistamille rakennuksille (16,3 milj. m 2 ) ja kuntayhtymien omistamille rakennuksille (3,4 milj. m 2 ). Ennusteen laatimista varten koko maan tasolle laadittiin myös uudistuotanto- ja poistumaennusteet. Kuntien rakennuskannan peruskorjausennusteissa näkyy selvästi uudisrakentamisen historia. Kuntien rakentamisessa erottuu vilkkaita rakentamisen jaksoja mm. 196-luvulta (kuntayhtymien sosiaalitoimen rakennukset) ja 197-luvulta (terveystoimen rakennukset). 196-luvun rakennukset on teorian perusteella joko korjattu tai loppuun käytettyjä, joten niissä ei enää korjaustarve kasva. 197-luvulla rakennettu kanta sen sijaan on tulossa kaikkein vilkkaimman korjaustoiminnan piiriin. Kunnat ovat rakentaneet vilkkaasti omia sosiaalitoimen rakennuksia Tämän kannan peruskorjaustarve onkin kasvamassa kaikkein eniten. Opetusrakennusten uudisrakentaminen on vähentynyt vuosikymmenten ajan, vanhoja rakennuksia on korjattu vilkkaasti. Peruskorjaustarve pysyy edelleen korkeana mutta kasvu maltillisena. Rakennuskannan ja peruskorjausrahoituksen tulevaisuuden ennusteet on koottu oheiseen taulukoon. Korostettakoon, että tässä projektissa oli tutkimuskohteena kuntien ja kuntayhtymien muutamien rakennustyyppien peruskorjaustarve. Tämä on vain osa kuntien rakennusten korjaustoimintaa. Rakennuksissa tehdään paljon myös muuta korjaustoimintaa kuten vuosikorjauksia, kunnossapitokorjauksia ja huoltokorjauksia. 4

5 Alkusanat Peruskorjaus- ja kunnossapitotarpeen arviointimenetelmien parantaminen, kosteusja homevaurioiden laajuus, ehkäisy ja toimenpiteet kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuskannassa on Kuntaliiton organisoima tutkimushanke, jonka se toteutti yhdessä vastuuministeriöiden ja pilottikuntien kanssa. Hankkeesta valmistui seuraavat raportit: 1. Kuntien rakennuskanta Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa (tämä raportti, tekijöinä Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta, Terttu Vainio ja Harri Nuuttila VTT:ltä) 3. Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa Kosteus- ja homeongelmien havaitseminen, korjaus ja ehkäisy kuntien rakennuksissa 5. Kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Ruotsissa ja Norjassa Edellä mainitut raportit ovat saatavissa Internetistä sivulta k_peruslistasivu.asp?path=1;29;356;61485;42528;4253. Sivu löytyy myös osoitteesta kohdasta 6. Korjaus ja kunnossapito. Projekti koostui neljästä osaprojektista: A. Kuntien rakennusten peruskorjaustarpeen arviointi lähtien rakennustyyppikohtaisista tiedoista. KUNKOR-laskentamallin teko. Mallia käytetään kuntien ja kuntayhtymien sekä valtionosuusviranomaisten arvioihin seuraavan 5 1 vuoden peruskorjausten rahoitustarpeesta. Lähtökohdaksi selvitettiin kuntien julkisten rakennusten määrä rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. B. Kosteus- ja homevaurioiden määrä ja syyt kuntien opetustoimen sekä ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannassa vuonna 25. C. Kokemukset kosteus- ja homevaurioiden havaitsemisesta, sisäilmaselvityksistä ja prosesseista sekä ehdotukset tilanteen korjaamiseksi D. Ruotsin ja Norjan kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Projektin johtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana toimi Jorma Ruokojoki (Kuntaliitto). Johtoryhmän muut jäsenet edustivat rahoittajia: Reino Tapaninen (opetushallitus), Olli Saarsalmi (sosiaali- ja terveysministeriö), Raimo Ahokas (ympäristöministeriö), Anja Leinonen (ympäristöministeriö), Ismo Aalto (Helsinki), Esa Komulainen (Kajaani), Jouko Kätevä (Kokkola), Ritva Lappalainen (Jyväskylän maalaiskunta), Keijo Kiiski (Orimattila vuoden 25 loppuun), Jarmo Koskinen (Orimattila) Leena Pirttilä (Lahti), Jouni Arola (Lahti), Jarmo Hulkko (Jyväskylä vuoden 25 loppuun) ja Olli Salmela (Jyväskylä). Lisäksi johtoryhmään kuului asiantuntijajäsen Aimo Timonen (Senaattikiinteistöt). 5

6 6

7 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 Alkusanat 5 Käsitteet 8 1 Johdanto 1 Tausta 1 Tavoite 11 Rajaukset 11 2 Kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennukset 12 3 Korjaustarpeen laskentamallin teoria 22 Yleiset lähtökohdat 22 Tarkoituksenmukaisen näkökulman valinta 22 Rakennuksen korjaustarpeen määrittäminen 23 4 Kunkor-laskentamalli 25 Muuttujat ja laskentakaava 25 Mallin tekninen toteutus 28 Laskentamallin käyttö 32 5 Peruskorjaustarpeen arviointi 33 Kaikkien kuntien rakennusten peruskorjaustarve 33 Kuntayhtymien rakennusten peruskorjaustarve 38 Yksittäisen kunnan rakennusten peruskorjaustarve (Jyväskylän maalaiskunta) 42 6 Yhteenveto 45 Lähdeluettelo 48 Liite A. Pilottikuntien laskelmat 49 7

8 Käsitteet Rakennuksen käyttötarkoituksella tarkoitetaan Tilastokeskuksen käyttämää talonrakennusten käyttötarkoitusluokitusta. Mikäli rakennuksessa on useita eri käyttöön tarkoitettuja tiloja, käyttötarkoitusluokka on se, mihin käyttöön on osoitettu eniten tiloja. Alkuperäinen rakennusvuosi tarkoittaa ajallisesti ensimmäisen rakennusvaiheen valmistumispäivää. Laajennusosien valmistumispäivät näkyvät peruskorjauspäivämäärinä. Rakennuksen bruttoalaan lasketaan mukaan kaikkien kerrostasojen pinta-alat rakennuksen ulkomittojen mukaan. Bruttoalaan lasketaan mukaan myös kylmät pinta-alat. Bruttoala kuvaa rakennuksen kokonaislaajuutta mukaan lukien rakennusosien pinta-alat eli sisäseinien ja ulkoseinien peittämät osuudet kerrosalasta. Uushinnalla tarkoitetaan tässä raportissa tarkastelukohteita kooltaan vastaavien, mutta laatu- ja varustetasoltaan uuden veroisten rakennusten arvonlisäverottomia rakennuskustannuksia (tavoitehintoja), jotka sisältävät työmaakatteen. Ne eivät sisällä tontin hintaa eivätkä vesi-, viemäri-, sähkö- tietoliikenne- ja kaapeliliittymiä. Korjausvastuu syntyy rakennuksen kulumisesta, vanhenemisesta ja vaurioitumisesta. Sen oletetaan tässä laskentamallissa kertyvän lineaarisesti ajan funktiona. Korjausvastuuta kertyy vain oletetulta rakennuksen tekniseltä iältä. Teknisellä iällä tarkoitetaan aikaväliä, jolloin rakennuksen kuluvat osat tulevat loppuun käytetyiksi. Tekninen ikä vaihtelee rakennustyypin, rakennusmateriaalien ja käyttötarkoituksen mukaan. Korjausvastuu on se rahamäärä, joka rakennuskantaan tulisi investoida, jotta se saataisiin uutta vastaavaan kuntoon (1 % uushinnasta). Vertaa korjausvelan määritelmään. Osa rakennusosista on muihin rakennusosiin verrattuna niin pitkäikäisiä, että ne voidaan tulkita kulumattomiksi osiksi. Kulumattomien osien kustannusosuus vaihtelee esimerkiksi rakennuksen runkoratkaisun ja käytettyjen rakennusmateriaalien sekä maantieteellisen sijainnin mukaan. Kulumattomien rakennusosien osuudeksi on tässä mallissa valittu Helsingin kaupungin käyttämä 3 %. Rakennuksen tekninen nykyarvo saadaan vähentämällä rakennuskustannuksista korjausvastuu eli iästä ja kulumisesta aiheutuva arvon aleneminen. Korjausvelka on se rahamäärä, mikä rakennuskantaan tulisi investoida, jotta se saataisiin kohtuulliseen kuntoon. Tässä raportissa kohtuullinen kunto on 75 % uushinnasta. 8

9 Peruskorjausrahoituksen tarve = korjausvastuu (euro) x korjausvastuukerroin. Korjausvastuukerroin on hankekohtainen (1,2 1,4). Peruskorjausrahoituksen tarve on korjausvastuukertoimen verran suurempi kuin uudisrakentamisen kustannusten perusteella laskettu korjausvastuu. Peruskorjauksilla tarkoitetaan merkittäviä investointeja, joilla korjataan kuluneita rakennusosia tai -järjestelmiä. Peruskorjaukset vähentävät korjausvastuuta ja nostavat rakennuksen nykyarvoa. Kansantalouden käsite kiinteän pääoman bruttoarvo tai bruttopääomakanta on tarkasteluhetkellä käytössä olevien kiinteiden varojen arvo, arvotettuna uutta vastaavin hinnoin, iästä ja todellisesta kunnosta riippumatta. Muodostetaan menneiden investointien kumuloituneesta arvosta vähennettynä kumuloituneella poistumalla. Pääomakustannukset ovat kiinteistöön sidotun pääoman kustannukset, jotka koostuvat korosta, korjausvastikkeesta ja maanvuokrasta. Korjausvastikkeella rahoitetaan peruskorjaukset. Pääomakustannukset katetaan pääomavuokralla. 9

10 1 Johdanto Taus austa Kuntien ja kuntayhtymien korjaus- ja kunnossapitotöihin osoittamat määrärahat suhteessa ylläpidettävään rakennuskantaan vaihtelevat melkoisesti. Pääsääntöisesti kuntien peruskorjaus- ja kunnossapitomäärärahat ovat laskeneet viime vuosina johtuen kuntien kireästä taloudesta. Samaan aikaan rakennusten korjausvastuu on kasvanut rakennusten ikääntymisen johdosta. Rakenteiden ikääntymisestä ja käytöstä syntyvien korjaustarpeiden lisäksi korjauskustannuksia aiheuttavat rakennuksiin kohdistuvat toiminnalliset vaatimukset. Sekä kuntien tilahallinnoilla että valtionosuusviranomaisilla on yhteisenä intressinä saada tietoa tulevan peruskorjaustarpeen suuruudesta 5 1 vuoden aikajänteellä. Kuntien tilahallinto on voitu järjestää joko hajautettuna hallintokunnille, jaettuna hallintokuntien ja tilakeskuksen kesken tai keskitettynä tilakeskukselle. Yleisenä suuntauksena on tilahallinnon keskittäminen kunnan yhteiseen tilakeskukseen, jolla hallintokunnat ovat vuokralaisina. Sisäiseen tilavuokraan on tässä tapauksessa pystyttävä arvioimaan sekä ylläpitovuokra että pääomavuokra. Kuntien rakennuskannan korjaukset voidaan jakaa käyttömenoista suoritettaviin huolto-, kunnossapito- ja vuosikorjauksiin ja investointimenoista suoritettaviin peruskorjauksiin tai perusparannuksiin. Korjauksia ei kuitenkaan toteuteta säntillisesti tämän jaon mukaisina, vaan käytännössä kunnossapitokorjauksiin ja vuosikorjauksiin voi sisältyä peruskorjaustoimenpiteitä ja vastaavasti peruskorjauksiin kunnossapitoa. Kuntien peruskorjauspanostuksia ei pystytä erottamaan kuntien taloustilastoista, koska investoinnit käsitellään kokonaisuutena, joka sisältää sekä uusinvestoinnit että korjausinvestoinnit. Korjausinvestointien osuus investoinneista on joissakin kunnissa lähes 1 % ja muuttovoittokunnissa vain muutamia kymmeniä prosentteja. Kuntien peruskorjaustoiminnan toteutuneen historian selvittäminen on työläs tehtävä, kuten on myös sen huomioon ottaminen tulevia peruskorjaustarpeita arvioitaessa. 1

11 Tavoit oite Tavoitteena on ollut: kehittää atk-ohjelma, jolla voidaan mahdollisimman pienellä määrällä lähtötietoja arvioida yhtenäisen julkisten rakennusten ryhmän (yli 1 rakennusta) peruskorjaustarve seuraavan 1 vuoden kuluessa laatia testilaskelmat muutamalle kunnalle ja verrata mallin antamia tuloksia kuntien omiin arviointeihin laskea kehitetyllä mallilla kuntien ja kuntayhtymien julkisten rakennusten peruskorjausten määrä vuoteen 215 rakennustyypeittäin rakennus- ja huoneistorekisterin rakennuskantatietoihin pohjautuen Rajauk jaukse set Peruskorjausten osalta tarkastellaan vain terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuksia jaettuna erikseen kuntien ja kuntayhtymien omistamiin rakennuksiin. Käyttötarkoitusrajaus pudottaa tarkasteluista pois muut kuntien omistamat rakennukset kuten hallinto- ja kokoontumisrakennukset. Ulkopuolelle jäävät myös muiden kuin kuntien (esim. valtion) vastaavaan käyttöön tarkoitetut rakennukset sekä tilat, joissa kunnat ovat vuokralaisina. Mukaan ei myöskään lasketa kiinteistöyhtiöissä sijaitsevia tiloja, jotka ovat kuntien omistuksessa mutta kiinteistöyhtiön nimiin rekisteröitynä. Kysymyksessä on suurten rakennusmassojen tarkasteluun kehitetty laskentamalli, jossa ei mennä rakennusosa- tai rakennuskohtaisiin tarkasteluihin. Malli ei sovellu kiinteistöjen arviointiin, koska se ei ota huomioon paikallista markkinatilannetta tai suhdanteiden vaikutusta. Käsittelyn kohteena olevat rakennukset ovat luonteeltaan sellaisia, joille ei ole saatavissa markkinahintaa eikä viitekohteita, koska niitä myydään vain poikkeustapauksissa. 11

12 2 Kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennukset Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä poimittiin kesäkuussa 25 kohdekohtaiset tiedot kaikista niistä rakennuksista, joiden omistajaksi oli poimintahetkellä merkitty kunta, kuntayhtymä (vaihtoehto 1) tai kunnan liikelaitos (vaihtoehto 7). Kuntien omistamia tiloja olisi myös vaihtoehtojen 4, 6, 13 ja 14 sisällä. Näitä ei otettu mukaan poimintaan. Taulukko 1. Huoneisto- ja rakennusrekisterin omistajaluokitus. 1 yksityinen maatalousyrittäjä 2 yksityinen henkilö / perikunta 3 asunto Oy, asunto-osuuskunta 4 kiinteistö Oy (osan omistaa kunta) 5 yksityinen yritys 6 valtio tai kuntaenemmistöinen yritys (osan omistaa kunta) 7 kunnan liikelait elaitos (kun unta omistaa kaikki) 8 valtion liikelaitos 9 pankki tai vakuutuslaitos 1 kun unta, kun unta tayh yhtymä (kun unta omistaa kaikki) 11 valtio 12 sosiaaliturvarahasto 13 uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue (osan omistaa kunta) 14 muu (osan omistaa kunta) Väestötietojärjestelmässä kohteille on annettu tieto käytössäolotilanteesta. Aineistosta poistettiin kohteet, joiden käytössäolotilanne luokkien 6 9 mukainen (taulukko 2). Mukana ovat käytössäolotiedoltaan 1 5 sekä 1-11 merkityt kohteet. Projektin aikana selvitettiin, missä käytössä 1 ja 11 vaihtoehtoihin koodatut rakennukset olivat [1]. Selvityksen mukaan rakennuksista 9 95 % oli normaalissa, käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä ja kuuluisivat oikeasti luokkaan 2. Tiedot on poimittu rekisteristä ja käsitelty tässä yhteydessä rakennuksen käyttötarkoitusluokan mukaan ryhmiteltynä. Käyttötarkoitusluokka määräytyy sen mukaan, mitä tiloja kerrosalalla mitattuna on eniten. Kuntien rakennuksissa tuotetaan usein monia eri palveluita. Tämä olisi voitu huomioida käyttämällä rakennuskannan sijasta toimitilakantaa. Poiminnat kyseisestä rekisteristä olisivat kuitenkin tulleet hinnakkaiksi, koska tietueita olisi tullut paljon. Tiedot olisivat kuitenkin 12

13 olleet epäluotettavia, koska toimitilarekisteriä ei ole päivitetty vuoden 199 jälkeen. Taulukko 2. Rakennusten käytössäolotilanteen luokitus (x = mukana tarkastelussa). 1 asunto x 2 toimitila x 3 loma-asuminen-asuminen x 4 muu tilapäinen asuminen x 5 tyhjillään x 6 purettu uudisrakennus 7 puretettu muu syy 8 tuhoutunut 9 ränsistynyt hylätty 1 käytöstä ei tietoa x 11 muu x Mukana mallis lissa Virallisten tilastojen mukaisesti luokitellut rakennukset jaoteltiin tutkimusta varten terveystoimen, sosiaalitoimen ja opetustoimen rakennuksiksi. Kokomaassa kuntien ja kuntayhtymien hallinnassa on tarkastelun kohteena olevia rakennuksia yhteensä lähes 12 kpl, 2 miljoonaa neliötä ja 8 miljoonaa kuutiota. Rakennuksista 63 % on opetustoimen, 21 % terveystoimen ja 16 % sosiaalitoimen. Kunnat omistavat rakennuksista 83 % ja kuntayhtymät 17 % (taulukko 3). Sosiaalitoimen rakennuksissa on kaksi pääkäyttötarkoitusta: vanhainkodeiksi luokitellut rakennukset ja päiväkodit. Nämä rakennukset ovat yleensä kuntien rakennuksia (94 prosenttisesti). Muita sosiaalitoimenrakennuksia omistavat kuntayhtymät jonkin verran (6 %). Kuntien sosiaalitoimen rakennusten keski-ikä on vain 32 vuotta ja niistä vain 4 prosenttiin on tehty ainakin yksi luvanvarainen peruskorjaus. Kuntayhtymien rakennusten keski-ikä on 39 vuotta ja niistä on peruskorjattu 32 %. Sosiaalitoimen rakennuksista piirretty graafi visualisoi selkeästi sen, että näiden rakennusten peruskorjausten määrät ovat voimakkaasti kasvamassa lähivuosina (kuvat 1A ja 1B). Terveystoimen rakennuksissa on kolme samansuuruista ryhmää: yleensä kuntayhtymien omistamat keskussairaalat ja muut sairaalat (51 % rakennuksista) sekä yleensä kuntien omassa hallinnassa olevat terveyskeskukset (49 % rakennuksista). Kuntien terveystoimenrakennusten keski-ikä on noin 38 vuotta ja niistä on luvanvaraisesti korjattu 64 %. Kuntayhtymien rakennusten keski-ikä on 4 vuotta ja niistä on peruskorjattu (tehty ainakin 1 luvanvarainen korjaus) 73 prosenttia kerrosalasta (kuvat 2A ja 2B). Opetustoimen rakennuksista suurin osa (91 %) on kuntien omia peruskouluja ja lukioita. Toinen suuri ryhmä ovat yleensä kuntayhtymien omistamat ammatilliset oppilaitokset (9 %). Opetustoimen rakennukset ovat kuntien rakennuskannasta kaikkein vanhinta, keski-ikä 4 vuotta. Niistä peruskorjattujen osuus on 62 %. Kuntayhtymien opetusrakennusten keski-ikä jää 34 vuoteen ja peruskorjattujen osuus 65 % (kuvat 3A ja 3B). 13

14 14 Taulukko 3. Terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuskantalähde: Väestörekisterikeskus, VTT.

15 45 4 Kuntien sosiaalitoimen rakennukset kerrosala 1 m 2 Kuntien rakennukset 312 m2 keski-ikä 32 vuotta peruskorjauslupa haettu a. -49 b c d e f g h i j k l. -4 m. 5-9 n. ei tietoa Kuntien sosiaalitoimen rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 m 3 1 m 2 % % a % 6 % b % 59 % c % 84 % d % 75 % e % 73 % f % 54 % g % 47 % h % 38 % i % 16 % j % 13 % k % 1 % l % 1 % m % % n. ei tietoa % % yhteensä % 4 % Lähde: VRK 5/25 Kuntien omistamat rakennukset, VTT Käytössöolotilanne: 1-5, 1-11 Kuva 1A. Kuntien omistamien sosiaalitoimen rakennusten määrä, ikärakenne ja rakennusrekisterin mukaan peruskorjattujen rakennusten osuus (sininen viiva) ikäluokittain. 15

16 a. -49 Kuntayhtymien sosiaalitoimen rakennukset kerrosala 1 m 2 b c d kuntayhtymien yhteensä 2 m2 keski-ikä 39 vuotta e f g h i j peruskorjauslupa haettu k l. -4 m. 5-9 n. ei tietoa Kuntayhtymien sosiaalitoimen rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala Kerrosalasta Peruskorjatut 1 m 3 1 m 2 % % a % 53 % b % 31 % c % % d % 48 % e % 43 % f % 1 % g % 53 % h % 4 % i % 35 % j % % k % % l % % m % % n. ei tietoa % % yhteensä % 32 % Lähde: VRK 5/25 Kuntayhtymien omistamat rakennukset, VTT Käytössöolotilanne: 1-5, 1-11 Kuva 1B. Kuntayhtymien omistamien sosiaalitoimen rakennusten määrä, ikärakenne ja rakennusrekisterin mukaan peruskorjattujen rakennusten osuus (sininen viiva) ikäluokittain. 16

17 Kuntien Terveystoimen terveystoimen rakennukset 35 3 Kuntien rakennukset 196 m2 keski-ikä 38 vuotta kerrosala 1 m 2 peruskorjauslupa haettu a. -49 b c d e f g h i j k l. -4 m. 5-9 n. ei tietoa Terveystoimen rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala Kerrosalasta Peruskorjatut 1 m 3 1 m 2 % % a % 76 % b % 8 % c % 85 % d % 84 % e % 75 % f % 61 % g % 73 % h % 67 % i % 39 % j % 39 % k % 7 % l % % m. 5-9 % % n. ei tietoa % % yhteensä % 63 % Lähde: VRK 5/25 Kuntien omistamat rakennukset, VTT Käytössöolotilanne: 1-5, 1-11 Kuva 2A. Kuntien omistamien terveystoimen rakennusten määrä, ikärakenne ja rakennusrekisterin mukaan peruskorjattujen rakennusten osuus (sininen viiva) ikäluokittain. 17

18 5 45 Kuntayhtymien terveystoimen rakennukset kuntayhtymien omistamat yhteensä 28 m2 keski-ikä 4 vuotta kerrosala 1 m peruskorjauslupa haettu a. -49 b c d e f g h i j k l. -4 m. 5-9 n. ei tietoa Terveystoimen rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala Kerrosalasta Peruskorjatut 1 m 3 1 m 2 % % a % 78 % b % 69 % c % 9 % d % 71 % e % 94 % f % 93 % g % 89 % h % 66 % i % 68 % j % 54 % k % % l % 6 % m. 5-9 % % n. ei tietoa % % yhteensä % 73 % Lähde: VRK 5/25 Kuntayhtymien omistamat rakennukset, VTT Käytössöolotilanne: 1-5, 1-11 Kuva 2B. Kuntayhtymien omistamien terveystoimen rakennusten määrä, ikärakenne ja rakennusrekisterin mukaan peruskorjattujen rakennusten osuus (sininen viiva) ikäluokittain. 18

19 Kuntien opetustoimen rakennukset Kuntien rakennukset 1125 m2 keski-ikä 4 vuotta kerrosala 1 m 2 Peruskorjauslupa haettu a. -49 b c d e f g h i j k l. -4 m. 5-9 n. ei tietoa Kuntien opetustoimen rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut 1 m 3 1 m 2 % % a % 76 % b % 7 % c % 74 % d % 78 % e % 74 % f % 73 % g % 66 % h % 57 % i % 39 % j % 24 % k % 31 % l % 8 % m % % n. ei tietoa % % yhteensä % 61 % Lähde: VRK 5/25 Kuntien omistamat rakennukset, VTT Käytössöolotilanne: 1-5, 1-11 Kuva 3A. Kuntien omistamien opetustoimen rakennusten määrä, ikärakenne ja rakennusrekisterin mukaan peruskorjattujen rakennusten osuus (sininen viiva) ikäluokittain. 19

20 a. -49 Kuntayhtymien opetustoimen rakennukset b c d kuntayhtymien yhteensä 117 m2 keski-ikä 34 vuotta kerrosala 1 m 2 e f g h i j peruskorjauslupa haettu k l. -4 m. 5-9 n. ei tietoa Kuntayhtymien opetustoimen rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala Kerrosalasta Peruskorjatut 1 m 3 1 m 2 % % a % 81 % b % 97 % c % 74 % d % 87 % e % 89 % f % 92 % g % 71 % h % 69 % i % 3 % j % 35 % k % % l % % m. 5-9 % % n. ei tietoa % % yhteensä % 65 % Lähde: VRK 5/25 Kuntayhtymien omistamat rakennukset, VTT Käytössöolotilanne: 1-5, 1-11 Kuva 3B. Kuntayhtymien omistamien opetustoimen rakennusten määrä, ikärakenne ja rakennusrekisterin mukaan peruskorjattujen rakennusten osuus (sininen viiva) ikäluokittain. 2

21 Kansantalouden tilinpidon mukaan kuntien bruttopääoman arvo ilman asuntoja on noin 75 miljardia euroa [4]. Tästä pääomaerästä puolet on sidottu terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuksiin. Rakennusomaisuuden hallintaan ja sen hoitamiseen tulee suhtautua vakavasti, sillä tämä on instrumentti tiloissa tuotettavien palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamiseen. Kuntien bruttopääoma yht. 75 mrd. euroa Lähde: Kansantalouden tilinpito / bruttopääomakanta Koneet, laitteet kuljetusvälineet 6% Infrarakenteet 28 % 5 % Terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennukset 16 % Muut toimitilat Kuva 4. Kuntien kiinteä bruttopääoma vuonna 24 kansantalouden tilinpidon mukaan. Valtaosa kuntien asunnoista on yhtiöitetty eikä niitä tästä syystä sisällytetä paikallishallinnon pääomaan vaan ne ovat osa kiinteistötoimintaan kuuluvan asumisen toimialan pääomaa. 21

22 3 Korjaustarpeen laskentamallin teoria Yleiset t lähtök tökohda ohdat Rakennuksessa tekninen käyttöikä vaihtelee rakennusosien välillä. Myös rakennusosien kesken käyttöikä vaihtelee riippuen kunnossapidon laadusta ja ympäristöolosuhteista. Rakennuksen ja rakennusosien tekninen vanheneminen on mallinnettavissa ja peruskorjaustarve laskettavissa teknisen nykyarvon tai teknisen arvon aleneman perusteella. Keskimääräinen teknisen arvon alenema on toimistorakennuksissa ja terveysasemilla 2 4 % vuodessa ja päiväkodeissa 1,5 3 % vuodessa. Tätä kautta laskettuna rakennuksen tekninen elinkaari on toimitiloissa 25 5 vuotta ja päiväkodeissa 35 6 vuotta. Taloudellinen käyttöikä riippuu siitä, miten kauan rakennusosaa on taloudellisesti järkevää pitää käytössä. Teknisen kehityksen vuoksi mm. automaatio-, valvonta- ja tietojärjestelmien taloudellinen käyttöikä on paljon lyhyempi kuin komponenttien tekninen käyttöikä. Toiminnallinen vanheneminen tarkoittaa sitä, että tilan käyttökelpoisuuden säilyttämiseksi joudutaan korjaamaan rakennusosia, joilla on teknistä ja taloudellista käyttöikää jäljellä tai jopa purkamaan koko rakennus. Toiminnalliseen vanhenemiseen rinnastettava ilmiö on sijainnillinen vanheneminen, joka johtuu ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista. Kuntien rakennuskannassa sijainnista johtuvaa vanhenemista tapahtuu, kun joltakin alueelta loppuvat päiväkoti- tai kouluikäiset lapset tai opetustoiminta keskitetään suurempiin yksikköihin. Teknisessä viitekehyksessä rakennuksen arvo alkaa laskea heti kohteen valmistuttua, aluksi hitaasti mutta ajan kuluessa kiihtyen sitä mukaa kun rakennusosien käyttöikä alkaa umpeutua. Teknisen arvon alenemaa kuvataan parabolisella käyrällä. Koska tiettyjen rakennusosien tekninen käyttöikä on hyvin pitkä (pohjarakenteet, perustukset, runko) oletetaan, että niiden tekninen arvo säilyy eli on kulumaton. Rakennuksen uushinnasta näiden kulumattomien rakennusosien osuus on 2 3 %. Tark arkoituk oituksenmukaisen näkökulman valin alinta 22 Valitako tekninen, taloudellinen vai toiminnallinen näkökulma, riippuu ollaanko rakennuksella käymässä kauppaa vai omistamassa sitä. Ostajien päätöksenteossa rakennuksen ikä ja kunto eli tekninen arvo ei aina näytä korreloivan rakennuksen taloudellisen arvon kanssa. Tämä ilmiö näkyy erityisen selvästi asuntomarkkinoilla, missä remonttia kaipaavista vanhoista asunnoista ollaan valmiita maksamaan uuden asunnon hinta. Toimitilojen hinnat korreloivat paremmin teknisen arvon

23 kanssa, koska yleensä hinta määräytyy kohteen sijainnin ja tilan palvelukyvyn eli toiminnallisen arvon kanssa. Halutuimmat eli toimivimmat kohteet ovat yleensä uusia. Kunnat ovat hankkineet tai rakentaneet rakennuksia peruspalveluiden tuottamista varten ja niiden hoitaminen on tapahtunut ylläpidon näkökulmasta, jolloin on korjattu viat sitä mukaan kuin niitä on ilmaantunut. Ylläpitoajattelun lisäksi tulisi kuitenkin ottaa huomioon kunnan rooli merkittävän rakennusmassan omistajana ja sekä palvelujen tarjoajana suurelle joukolle käyttäjiä. Kuntien olisi luotava omistamilleen rakennuksille strategiat, joissa niitä tarkastellaan kriittisesti. Rakennuskohtaisesti valitaan, onko kohde perusparannettava perusparannettava ja myytävä peruskorjattava ei toimenpiteitä, myytävä ei toimenpiteitä, käytetään loppuun ja puretaan puretaan heti. Tilastrategian keskeisiä lähtökohtia ovat tilojen sopivuus palvelujen tuottamiseen, rakennuksen nykyarvo, korjausvastuu- ja velka. Rakennuk ennuksen korjaus orjaustarpeen määrittäminen täminen Rakennusten arvona on tapana käyttää kirjanpitoarvoa, joka lasketaan poistamalla hankinta-hintainen arvo tasapoistoin nollaan. Kirjanpitoarvo on tästä syystä alhainen verrattuna rakennuksen käyttö- eli tekniseen nykyarvoon koska se ei huomioi pitkäikäisten rakenteiden arvoa. Rakennuskannan teknisen nykyarvon laskenta lähtien rakennusten todellisesta kunnosta ja palvelukyvystä vaatii työläitä tutkimuksia ja vahvaa asiantuntemusta. Ilman kohdekohtaisia kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia päästään vain karkeaan arvioon teknisestä kunnosta. Pienissä kunnissa tehtävä on mahdollinen ja niissä on mahdollista päästä kiinni kuntien rakennusten todelliseen korjaustarpeeseen. Suurissa kunnissa tai koko maan tasolla on tyydyttävä laskennallisiin tietoihin. Monissa kunnissa on käytössä Haahtelan kiinteistötieto-järjestelmä, jonka tietokantoihin voidaan syöttää runsaasti yksityiskohtaista tietoa rakenteista, rakennuksen käytöstä, siihen tehdyistä korjaustoimenpiteistä. Kiinteistötieto-järjestelmän avulla voidaan: inventoida tilat ja niiden käyttö asettaa tilojen käytöstä aiheutuvat kustannus- ja menekkitavoitteet määrittää tila-/huoneistokohtaisesti minimituottovaatimus koota kiinteistöjen toteutuneet menot ja tulot tutkia tiloihin tehtävien korjauksien, investointien tai sopimuksien vaikutus kiinteistön talouteen sekä tuottovaatimukseen ylläpitää omaisuusrekisteriä hoitaa huoneistojen sisäinen ja ulkoinen vuokraus laatia kiinteistönpidon vuosibudjetit. 23

TEKIJÄT Terttu Vainio Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila Eero Nippala. 1. painos ISBN 952-213-110-5. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2006. Suomen Kuntaliitto

TEKIJÄT Terttu Vainio Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila Eero Nippala. 1. painos ISBN 952-213-110-5. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2006. Suomen Kuntaliitto Terttu Vainio, Liisa Jaakkonen, Harri Nuuttila, Eero Nippala Kuntien rakennuskanta 2005 ISBN 952-213-110-5 2006 TEKIJÄT Terttu Vainio Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila Eero Nippala 1. painos ISBN 952-213-110-5

Lisätiedot

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 212 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI Harri Isoniemi 12.12.212 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013 Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta Nykyinen toimitilavuokra ja sen laskentaperiaatteet

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät. Korjausrakentamisen seminaari 17.9.2013 Pekka Pajakkala, VTT

Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät. Korjausrakentamisen seminaari 17.9.2013 Pekka Pajakkala, VTT Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät Korjausrakentamisen seminaari 17.9.2013 Pekka Pajakkala, VTT 2 Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät - esityksen sisältö 1. Mitä voimme oppia muiden maiden kehityksestä

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla?

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Kokonaisvaltaisuus sisäilmaongelmien ratkaisemisessa Mitä se on? Espoon kaupungin Tilakeskus ja Sisäilmayhdistys ry 14.5.2014 Hotelli Kuninkaantie

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela Hankkeen läpivienti Aloituspalaveri 8.3. Kouvolassa Sovittiin laskennan perusteet 1. Korjataan vanhat tilat,

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut. Hindsbyn ent. koulu salkku Toimenpide Hindsbyntie 301 1903 rakennusvuosi toimenpide Myynti 04130 Sipoo 1973 korjaus vuosi Entinen kyläkoulurakennus jossa erilaista toimintaa ollut vuosien varrella ja talon

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS 2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan

Lisätiedot

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki 1.2 Espoon kaupunki PL 5, 02771 Espoo 1.3 Vantaan kaupunki Asematie

Lisätiedot

SeutuRAMAVA. Rakennettu kerrosala Rakenteilla oleva kerrosala Laskennallinen rakennusmaavaranto

SeutuRAMAVA. Rakennettu kerrosala Rakenteilla oleva kerrosala Laskennallinen rakennusmaavaranto SeutuRAMAVA Muuttuja Nimi KUNTA Kuntakoodi KOKOTUN Yhdistetty aluetunnus KAUPOSANRO Kaupunginosanumero TILANRO Tilastoaluenumero NIMI Kaupunginosan nimi RAKLKM Rakennusten lukumäärä YKSIKKOLKM tai YKSLKM

Lisätiedot

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa sisällys Lukijalle 5 1 KIINTEISTÖJEN MERKITYS JA YLEISET KEHITTÄMISTARPEET 13 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 14 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa 15 1.3 Kiinteistöomaisuuden merkitys ja tavoitteet 16

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu

Lisätiedot

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve - rakennetaanko ja korjataanko Suomessa asuntoja riittävästi Pekka Pajakkala VTT OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaari, Kuopio 10.8.2010 Pekka Pajakkala 10.8.2010 2 Asuntojen

Lisätiedot

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen

SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen Omaisuus on hallinnassa, kun omaisuus on tiedossa tietorekisterit ovat ajan tasalla omaisuuden kunto on tiedossa käytössä on

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n JULKISIVUKORJAUKSEN HAASTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 RIL Talonrakennusjaosto Mikko Tarri / A-Insinöörit

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön vaiheet maanhankinnasta ja kiinteistön

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero

Lisätiedot

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...

Lisätiedot

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja

Lisätiedot

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin. Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA

AJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA AJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA ESKO KORHONEN 21.3.2013 Erityisasiantuntija/Toimitilat esko.korhonen@kuntaliitto.fi SISÄILMAONGELMIEN NYKYTILANNE 2 Vesa Pekkola, STM TIETOA

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake. 1) Laskentakohteen perustiedot: Kohde (esim. asunto-osakeyhtiön nimi): Lähiosoite: Postitoimipaikka: Paikkakunta: Valmistumisvuosi: Rakennustunnus/tunnukset: Bruttopinta-ala (ks. ohjeet kohdasta 7): Rakennustyyppi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen

Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen Liite ERA17 seurantaryhmän opetus- ja kulttuuriministeriölle osoittamaan kirjeeseen 9.6.2011 Energiatehokkuus peruskorjauksessa

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä 20.05.2015 Sivu 1 / 1 1959/10.03.02/2012 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Ahtiainen, puh. 050 365 3809

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa):

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa): Kunnanhallitus 164 27.10.2014 Kunnanhallitus 184 10.11.2014 Kunnanvaltuusto 45 09.12.2014 Vesimaksutaksan tarkistaminen 2015 169/02.05.00/2011 Kh 27.10.2014 164 Kyyjärven kunnan voimassaolevaa vesimaksutaksaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) 119 Pelastuslaitos, talousarvion toteutumisennuste III-2013 ja ylitysesitys HEL 2013-012527 T 02 02 01 Päätös Käyttötalousennuste Investoinnit Lautakunta päätti

Lisätiedot

Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva

Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilman laatuun liittyviä epäkohtia voi esiintyä eri syistä johtuen ja kaiken ikäisissä rakennuksissa. lähestyessä elinkaarensa loppuaan sisäilman epäkohtiin liittyvät

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009

Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009 Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009 1. VUKRANANTAJA Lappeenrannan Kaupunki Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 2. VUKRALAINEN Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (jatkossa

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset

TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset 1.9.2015 Talousjohtaja Tommi Talasterä tommi.talastera@ylasavonsote.fi 040 712 6970 Sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset Taloudellisten vaikutusten selvityksen

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen:

Lappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen: Tekninen lautakunta 382 12.11.2014 Puiteohjelman 2015-2028 päivitys 1283/02.02.00.00/2013 TEKLA 382 Valmistelija/lisätiedot Tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen puh. 0400 659 338 ilpo.koponen@lappeenranta.fi

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson 18.03.2010

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson 18.03.2010 Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat Jan Mattsson 18.03.2010 on nyt Samat ihmiset, samat palvelut, samat arvot Maailmanlaajuinen energianhallinnan asiantuntija 120 000 työntekijää sekä toimipaikkoja

Lisätiedot

Korjausrakentamisen strategia 2007-2017

Korjausrakentamisen strategia 2007-2017 Korjausrakentamisen strategia 2007-2017 Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö RIL Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 1 Sisältö Korjausrakentamisen haasteet Strategian kantavat teemat

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Olen Janne Korhonen ja toimin Joensuun kaupungin Teknisen keskuksen kiinteistöpalvelut yksikössä kiinteistönhoitopäällikkönä. Kiinteistöpalvelut yksikköön kuuluu vastuualueina kiinteistönhoito, rakennustekniikan

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT Hallitusforum 24.9.2011 Helsinki Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Heinolan kaupunki. Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015. Johannes Rinkinen

Heinolan kaupunki. Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015. Johannes Rinkinen Heinolan kaupunki Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015 Johannes Rinkinen Lähtökohdat Seminaarin koulu ja Myllyojan koulu väistötiloissa Peruskorjaustarve lukiolla, Niemelä-talon kouluosassa ja

Lisätiedot