Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen oppilaitoksissa. Tilastotietoja ja opiskelijoiden kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen oppilaitoksissa. Tilastotietoja ja opiskelijoiden kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta"

Transkriptio

1 Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen oppilaitoksissa Tilastotietoja ja opiskelijoiden kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta

2 ESIPUHE Koulutuspoliittisin keinoin on pyritty jo pitkään vaikuttamaan perinteisen sukupuolten välisen segregaation purkamiseen. Muutokset ovat kuitenkin hitaita ja kulttuuriset tekijät sekä stereotypiat vaikuttavat edelleen vahvasti koulutus- ja työmarkkinoilla. Tutkimusten mukaan sukupuoliroolit istuvat tiukassa niin opiskelualan valinnassa kuin opiskelutuloksissakin. Tasa-arvolain 4 :ssä on kirjattu viranomaisen velvollisuus edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Yksi tärkeimmistä keinoista sukupuoleen perustuvan syrjinnän estämisessä ja sukupuolitasa-arvon edistämisessä on sukupuolivaikutusten arviointi (SUVAUS). Sukupuolivaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tehdä näkyväksi sukupuolen merkitys palveluiden suunnittelussa, käytössä ja voimavarojen suuntaamisessa. Vantaan sivistystoimen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella toteutettiin vuonna 2010 toisen asteen koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arvioinnin pilotointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu opiskelijoiden näkökulmasta Vantaan ammattiopisto Variassa sekä Sotungin ja Vaskivuoren lukioissa. Tässä raportissa on kuvattu opiskelijoiden kokemusten ja tilastotietojen pohjalta tasa-arvon toteutumista toisen asteen koulutuksessa. Arvioinnin tulokset antavat viitteitä siitä, että tasa-arvotyön tavoitteet tulee määritellä entistä tarkemmin ja edelleen tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaitoksen henkilökunta ja opiskelijat kohtelevat toisiaan yhdenvertaisesti sukupuolesta, persoonallisuudesta tai etnisestä taustasta riippumatta. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella tasa-arvon edistäminen on nostettu keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi vuonna Tavoite on kirjattu myös tulosalueen tuloskortille. Toisen asteen koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arvioinnissa havaitut kehittämistarpeet otetaan huomioon myös tulosalueen päätöksentekoprosesseissa sekä Vantaan Kasvatus- ja koulutuspoliittisessa ohjelmassa vuosille Toisen asteen koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arvioinnin toteutuksesta ovat vastanneet suunnittelija Hanna Luomala, hallintosihteeri Marjo Mäki-Pirilä ja kehittämispäälliköt Marja Viljamaa ja Laila Bröcker sekä Petra-hankkeen tasa-arvokoordinaattori Hanna Kettunen. Erityiset kiitokset ammattiopisto Varian sekä Sotungin ja Vaskivuoren lukioiden opiskelijoille haastatteluihin osallistumisesta ja opiskelijanäkökulman esiintuomisesta sekä oppilaskuntatoiminnasta vastaaville opettajille haastattelujen järjestämisestä. Muistetaan, että naisten ja miesten tasa-arvo on perusoikeus! Paula Ylöstalo-Kuronen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja

3

4 TIIVISTELMÄ Vantaan sivistystoimen toisen asteen koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus aloitettiin pilotilla, johon osallistuivat Ammattiopisto Varia sekä Sotungin ja Vaskivuoren lukiot. Suvaus aloitettiin keväällä 2010 nykytilan kartoituksella keräämällä tilastotietoja mm. koulutukseen hakijoista, koulutuksen aloittaneista ja opiskelijoille tarjottavista palveluista. Tilastotietoja täydennettiin opiskelijoiden ryhmähaastatteluin. Haastatteluaiheita olivat: tasa-arvon toteutuminen oppilaitoksessa, opiskelu ja työelämäjaksot, opiskelijahuolto, ohjaus, opetus, arviointi, seksuaalinen häirintä, kiusaaminen ja syrjintä. Ammattiopisto Variassa oli havaittavissa, että jako naisten ja miesten aloihin elää edelleen vahvana. Kulttuurisissa ajatusmalleissa vallitsee edelleenkin jako miesten ja naisten aloihin. Epätyypillinen alanvalinta näyttäytyy erilaisena naisilla ja miehillä naiset kokevat, että heillä on vaikeampi luoda uraa miesvaltaisilla aloilla, kun taas miehet kokevat, että heitä arvostetaan vähemmistösukupuolen edustajina perinteisesti naisvaltaisilla aloilla. Opinto-ohjaus toimii opiskelijoiden näkemysten mukaan eri sukupuolet tasavertaisesti huomioon ottavalla tavalla. Jatkossakin tulisi kiinnittää huomiota siihen, että sekä naiset että miehet saavat tasavertaisesti tukea opintojensa ja työelämään siirtymisensä suunnittelussa. Tasaarvon edistäminen tulisi huomioida opiskelijoille annettavassa työelämätietoudessa, sen kautta syntyy käsitys ammatista ja osaamisesta sekä omista oikeuksista työssä. Opiskelijoiden tulee olla tietoisia siitä, millainen henkilökunnan taholta tuleva tai opiskelijoiden kesken tapahtuva loukkaava tai häiritsevä käytös on asiatonta ja miten toimia mahdollisissa häirintä- tai kiusaamistilanteissa. Opiskelijahuollon palveluiden tasavertaisuuden kannalta tulisi kiinnittää huomiota siihen, että apua on saatavilla tarpeen mukaan sekä siihen, että opiskelijoilla on tiedossa, kenen puoleen kääntyä millaisissakin asioissa. Miesten näkemyksistä oli havaittavissa, että kulttuurinen malli elää vahvasti asenteissa terveyspalvelujen käyttöä kohtaan. Jotta miehillä olisi helpompi hakea apua ongelmiinsa, voisi olla tarpeen pohtia sähköisten neuvontapalvelujen kehittämistä. Lukioissa sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta tilanne vaikuttaa opiskelijoiden mukaan olevan varsin hyvä. Sen sijaan keskusteluissa nousi toistuvasti esiin näkemys, että opiskelijoiden kesken esiintyy jakoa aktiivisiin ja suosittuihin sekä passiivisempiin, vetäytyviin opiskelijoihin. Tasa-arvon toteutumisen kannalta lukioissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että sekä oppilaitoksen henkilökunta että opiskelijat kohtelevat toisiaan yhdenvertaisesti sukupuolesta, persoonallisuudesta tai etnisestä taustasta riippumatta. Yksinäisiä, syrjään vetäytyviä opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaan ja muita opiskelijoita tulee kannustaa ottamaan heidät mukaan ryhmiin. Opiskelijoiden osallistumista oppilaitoksen tasa-arvosuunniteluun tulee lisätä. Lukiolaisten ainevalinnoissa heijastuu edelleen jako miehille ja naisille tyypillisiin aloihin. Naisia ja miehiä tulee kannustaa tekemään kiinnostustaan ja lahjakkuuttaan vastaavia ainevalintoja. Opinto-ohjaus toimii opiskelijoiden mukaan eri sukupuolet tasavertaisesti huomioon ottavalla tavalla. Jatkossakin tulee naisten että miesten saada tasavertaisesti tukea opintojensa ja työelämään siirtymisensä suunnittelussa. Lukiolaistenkin urasuunnitelmia ohjaavat edelleen perinteiset käsityksiä naisten ja miesten aloista. Vaikka opinto-ohjauksessa jo pyritään rikkomaan perinteisiä raja-aitoja, oppilaitosten henkilökunnan tulee entistä vahvemmin tukea opiskelijoita tekemään yksilöllisiä vahvuuksiaan vastaavia valintoja ja hakeutumaan rohkeasti myös epätyypillisille aloille. Opinto-ohjausta tulee edelleen kehittää panostamalla henkilökohtaiseen ohjaukseen, ja tiedotusta erilaisista urapoluista on tarpeen lisätä. Oppilaitoksissa tapahtuva suora ja epäsuora kiusaaminen on tiedostettava nykyistä paremmin ja siihen tulee puuttua välittömästi. Eristäytyviin nuoriin tulee kiinnittää huomiota ja varmistettava etteivät he koe jäävänsä ulkopuolisiksi. Opiskelijoita tulee kannustaa arvostamaan erilaisuutta ja kohtelemaan kanssaopiskelijoita yhdenvertaisesti. Opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus puhua avoimesti kiusaamiskokemuksista. Henkilökohtaiselle keskustelulle ryhmänohjaajan kanssa on oltava enemmän mahdollisuuksia.

5

6 Sisällys 1 JOHDANTO TASA-ARVON EDISTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS TASA-ARVON TOTEUTUMINEN KOULUTUKSESSA Koulutuksen tasa-arvo EU-maissa Koulutuksen ja työmarkkinoiden tasa-arvo Suomessa Tasa-arvon edistäminen oppilaitoksissa Segregaatio yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa Tasa-arvokysely oppilaitoksissa TASA-ARVOTYÖ VANTAALLA Vantaan linjaukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Toisen asteen oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmat Vantaan suomenkielisten lukioiden tasa-arvosuunnitelmat Ammattiopisto Varian tasa-arvosuunnitelma TOISEN ASTEEN KOULUTUSPALVELUJEN ARVIOINTI SUKUPUOLINÄKÖKULMASTA NYKYTILAN KARTOITUS Toisen asteen koulutukseen hakijat Kouluterveyskyselyn tulokset Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus OPISKELIJAHAASTATTELUT Varian Talvikkitien toimipiste Varian Rälssitien toimipiste Vaskivuoren lukio Sotungin lukio YHTEENVETOA TULOKSISTA JA KEHITTÄMIS- JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Varian tasa-arvokatsaus opiskelijahaastattelujen valossa Lukioiden tasa-arvokatsaus opiskelijahaastattelujen valossa LÄHTEET Liite 1 Kouluterveyskysely Liite 2 Yhteishaku Liite 3 Ennakkotiedote opiskelijoille Liite 4 Haastattelukysymykset... 43

7

8 1 1 JOHDANTO Koulutus ja työmarkkinat ovat Suomessa jakautuneet vahvasti sukupuolen mukaan naisten ja miesten aloihin. Tutkimusten mukaan sukupuoliroolit istuvat tiukassa niin opiskelualan valinnassa kuin opiskelutuloksissakin. Naisvaltaisia aloja ovat etenkin kasvatustiede, terveydenhuolto, humanistiset tieteet ja taide. Miesvaltaisia aloja taas ovat insinööritieteet, teolliset alat ja rakennusala. Sukupuolen mukainen työnjako estää naisten ja miesten osaamisen täysipainoisen hyödyntämisen työelämässä sekä hidastaa naisten urakehitystä. Valtakunnallisesti Sukupuoleen liittyvien stereotypioiden purkamiseen on kiinnitetty paljon huomioita ja tasa-arvon edistämiseen tähtääviä ohjelmia ja hankkeita on käynnissä useita, mm. Hallituksen tasa-arvoohjelma , Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Kaiken perustana toimii tasa-arvolaki (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 1986/609). Yhdenvertaisuutta koskevalla lainsäädännöllä ja sen mukaisella toiminnalla turvataan ihmisten samanlainen kohtelu ja estetään eri ryhmien asettaminen epätasaarvoiseen asemaan. Vantaan kaupungilla sukupuolten välistä tasa-arvoa käsitteleviä asiakirjoja ovat muun muassa kaupunginhallituksen hyväksymät toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuussuunnittelun linjaukset sekä työkirja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhtenä toimenpiteenä on sukupuolivaikutusten arviointi (eli suvaus). Sukupuolivaikutusten arvioinnin avulla selvitetään ja arvioidaan päätösten ja toiminnan vaikutuksia naisten ja miesten sekä sukupuolten tasaarvon kannalta. Huomioimalla sukupuolinäkökulma voidaan edistää toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta, kun toiminnan sisältöä ja palvelujen saatavuutta ja tavoitettavuutta kehitetään vastaamaan paremmin eri ihmisryhmien erilaisia tarpeita. Vuonna 2010 Vantaan kaupungin tavoitteena oli, että kaikki toimialat käynnistävät pilotin sukupuolivaikutusten arvioinnista. Vantaan sivistystoimen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella toteutettiin vuonna 2010 toisen asteen koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu Vantaalla ammattiopisto Variassa sekä Sotungin ja Vaskivuoren lukioissa. Arviointi toteutettiin haastattelemalla opiskelijakuntien hallitusten jäseniä Varian Talvikkitien ja Rälssitien toimipisteissä sekä Vaskivuoren ja Sotungin lukioissa. Opiskelijahaastatteluissa nuorilta tiedusteltiin heidän kokemuksiaan sukupuolen vaikutuksesta ja tasa-arvon toteutumisesta opetuksessa, opintojen ohjauksessa, arvioinnissa, työelämään tutustumisessa sekä opiskelijahuollossa. Haastattelujen tueksi kerättiin lisäksi tilastotietoja koulutukseen hakijoista, koulutuksen aloittaneista ja opiskelijoille tarjottavista palveluista. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä oli: o Minkälainen on opiskelijoiden sukupuolijako eri koulutus- ja opintoaloilla? o Mitä eroja sukupuolten välillä on oppiainevalinnoissa ja oppimistuloksissa? o Miten tasa-arvo on huomioitu oppilaitosten toiminnassa ja opetuksessa? o Miten opiskelijat kokevat tasa-arvon toteutumisen työelämäjaksoilla, opiskelijahuollossa, opinto-ohjauksessa, opetuksessa ja arvioinnissa o Esiintyykö oppilatoksissa seksuaalista häirintää, kiusaamista tai syrjintää?

9 2 2 TASA-ARVON EDISTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS Tasa-arvolain 1 mukaan viranomaisten ja oppilaitosten on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Lisäksi on huolehdittava siitä, että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat lain tarkoituksen toteutumista käytännössä. Opetuksen, tutkimuksen sekä oppiaineistojen on tuettava tasa-arvoa. Tämä merkitsee, että opetusta tai oppimateriaalia ei saa käyttää ennakkoluulojen tai kaavamaisten perhe- ja työelämää koskevien sukupuoliroolien ja -jakojen luomiseen tai ylläpitämiseen. Tältä osin tasa-arvon edistämisvelvoite koskee erityisesti niitä viranomaisia, jotka vastaavat opetusta koskevista peruslinjauksista ja opetuksen kehittämisestä, viime kädessä myös opettajia. Koulutuksen kaikilla tasoilla on pyrittävä purkamaan ajattelutapoja ja käytäntöjä, jotka ohjaavat valitsemaan koulutuksen ja ammatin kaavamaisesti sukupuolen mukaan. Velvoite koskee kaikkia koulumuotoja ja -asteita, erityisesti kuitenkin opinto-ohjausta ja ammatinvalinnanohjausta. Opettajankoulutuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten koulun käytännöt ja opettajien oma toiminta vaikuttavat oppilaiden käsityksiin tytöille ja pojille sopivista ammateista ja koulutusaloista. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2 mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa yhteiskunnassa. Ohjelman tavoitteena on muun muassa edistää sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toteutumista, kaventaa sukupuolten palkkaeroja, edistää naisten urakehitystä, lieventää koulutusalojen ja ammattiryhmien eriytymistä sukupuolen mukaan ja lisätä tasa-arvotietoisuutta kouluissa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että kaikkia päätöksiä ja toimenpiteitä arvioidaan niin, että saadaan selville niiden vaikutukset naisiin ja miehiin. Ministeriöiden tulee valtavirtaistaa sukupuolinäkökulma lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa ja muissa merkittävissä hankkeissa. Koulutusalojen ja ammattien segregaatiota lievennetään muun muassa sisällyttämällä sukupuolitietoista opetusta opettajankoulutukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa 3 korostetaan, että tyttöjen ja poikien mahdollisesti erilaiset tarpeet tulee ottaa huomioon niin lastensuojelun toimissa kuin myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja osallistumista kehitettäessä. Lisäksi ohjelmassa kiinnitetään huomiota koulutusalojen ja ammattiryhmien eriytymiseen sukupuolen mukaan ja todetaan, että segregaation lieventämiseksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka vaikuttavat muun muassa asenteisiin koulutus- ja ammatinvalinnoissa. Opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa 4 tavoitteena on edistää sukupuolten välisen tasaarvon toteutumista koulutuksessa. Tavoitteena on naisten ja miesten koulutustasoerojen pienentäminen ja työelämän segregaation vähentäminen tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin vaikuttamalla. Opettajankoulutuksessa käynnistetään tasa-arvokysymyksiin ja sukupuolitietoisuuden lisäämiseen keskittyvä kehittämishanke 3 TASA-ARVON TOTEUTUMINEN KOULUTUKSESSA Sukupuoleen liitettyjä stereotypioita pitäisi pystyä purkamaan koko yhteiskunnassa. Koulutuspoliittisin keinoin siihen on pyritty pitkään, mutta muutokset ovat hitaita. Perinteiset stereotypiat edelleen tasaarvon tiellä koulutuksessa. 3.1 Koulutuksen tasa-arvo EU-maissa Euroopan komissio on esitellyt tutkimuksen, jossa selvitetään, miten Euroopan maat pyrkivät torjumaan sukupuolten epätasa-arvoa koulutuksessa. 1 Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta. 2 Hallituksen tasa-arvo-ohjelma STM. 3 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma OPM. 4 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma OPM.

10 Tutkimuksen mukaan sukupuoliroolit istuvat tiukassa niin opiskelualan valinnassa kuin opiskelutuloksissakin. Monien ammattikouluissa ja yleissivistävissä toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien poikien ja tyttöjen uravalinnoissa näkyvät edelleen perinteiset sukupuoliroolit. Naisvaltaisia aloja ovat etenkin kasvatustiede, terveydenhuolto, humanistiset tieteet ja taide. Miesvaltaisia aloja taas ovat insinööritieteet, teolliset alat ja rakennusala. Lähes kaikki Euroopan maat ovat sisällyttäneet tai aikovat sisällyttää koulutuspolitiikkaansa sukupuolten tasa-arvon. Sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa opinto-ohjausta annetaan joka toisessa Euroopan maassa, mutta se suunnataan useimmiten tytöille, joita yleensä kannustetaan suuntautumaan tekniikan ja luonnontieteen aloille. Korkeakoulupolitiikassa puolestaan sukupuolten tasa-arvo on mukana noin kahdessa kolmasosassa jäsenmaista. Uravalintoihin liittyvien sukupuolistereotypioiden poistamiseen tähtäävät valtakunnalliset strategiat ja nimenomaan poikiin kohdistetut toimet kuitenkin loistavat poissaolollaan. Valtaosa opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista on lähes kaikissa EU-maissa naisia. Tytöt saavat yleensä päättökokeissa parempia arvosanoja ja reputtavat harvemmin kuin pojat. Pojilla taas koulupudokkuus ja luokalle jääminen on yleisempää kuin tytöillä. Kansainvälisten selvitysten mukaan pojat pärjäävät usein tyttöjä heikommin lukemisessa ja tytöt taas poikia heikommin matematiikassa. Poikien alisuoriutuminen on kuitenkin nostettu koulutuspolitiikan keskeisten kysymysten joukkoon vain harvassa maassa. Vieläkin harvemmassa maassa on erityisiä ohjelmia, joilla pyritään parantamaan poikien lukutaitoa ja tyttöjen matemaattis-luonnontieteellistä osaamista Koulutuksen ja työmarkkinoiden tasa-arvo Suomessa Tytöt pärjäävät koulussa ja pojat koulun jälkeen -sanonta todentuu kouluissa ja työelämässä. Tyttöjen opintomenestys on tutkimusten valossa poikia parempaa peruskoulusta aina korkeakouluasteelle saakka. Hyvä koulumenestys ei kuitenkaan näytä korjaavan naisten huonompaa työmarkkina-asemaa. Koulutus ja työmarkkinat ovat Suomessa jakautuneet vahvasti sukupuolen mukaan naisten ja miesten aloihin. Työmarkkinoiden sukupuolijako on pitkälti seurausta koulutuksen jakautumisesta sukupuolen mukaan. Samankin toimialan sisällä naiset ja miehet tekevät eri tehtäviä. Sukupuolen mukainen työnjako, segregaatio, on nähty ongelmana: kahtiajaon seurauksena naisten ja miesten työn luonne, palkat, työsuhteet, työajat sekä koulutus- ja vaikutusmahdollisuudet poikkeavat toisistaan. Sukupuolen mukainen työnjako estää naisten ja miesten osaamisen täysipainoisen hyödyntämisen työelämässä sekä hidastaa naisten urakehitystä 6. Koulutussektorilla sukupuolten segregaatio on koulutusaloittain erittäin jyrkkä. Nuorten naisten koulutustaso on selvästi miehiä korkeampi. Oppilaitosten johto on miesten käsissä, vaikka naiset muodostavat pääosan oppilaitosten opettajakunnasta. Naisten asema tieteessä on viime vuosina parantunut. Naiset ovat vuosina suorittaneet tohtorintutkintoja miehiä enemmän. Kuitenkin yliopistojen professoreista vain 25 % ja akatemiaprofessoreista vain 13 % on naisia. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstöstä enemmistö on miehiä 7. Naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat nykyisin noin 20 prosenttia. Hallitusohjelmassa on esitetty tavoitteeksi, että palkkaero kapenisi 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Suurin syy palkkaeroon on naisten ja miesten koulutuksen ja työurien eriytyminen, sillä samassa työpaikassa samaa työtä tekevien sukupuolten välinen palkkaero on kuusi prosenttia. Palkkaeroihin pystytään siis vaikuttamaan purkamalla toisien alojen miehistymistä ja toisen naisistumista. Tässä myös koulutuksella on vaikutuksensa Tasa-arvon edistäminen oppilaitoksissa Oppilaitosten tasa-arvotyössä ovat keskeisiä sekä asennekasvatus että tasa-arvoa tukevien ajattelu- ja toimintatapojen edistäminen. Opettajien ja oppilaanohjaajien työssä perinteiset sukupuoliroolit tulisi unohtaa ja oppilaiden erilaiset oppimistavat ja yksilölliset ammattitoiveet tulisi ottaa huomioon. Oppilaitoksissa annettava työelämätietous vaikuttaa tulevien työntekijöiden käsityksiin sukupuolirooleista 3 5 Euroopan komission Suomen-edustusto 23/ Lohikoski ym OPM 2009:6. 8 OPM verkkojulkaisu

11 työelämässä. Opiskeltaessa syntyy myös käsitys ammatista ja osaamisesta, omista oikeuksista työssä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Parhaimmillaan oppilaitoksissa syntyneet tasa-arvoa tukevat ajattelu- ja toimintatavat siirtyvät osaamisena työelämän arkeen 9 Koulujen opetuskäytäntöjä koskeva tutkimus on osoittanut, että vallitseva sukupuolineutraali lähestymistapa opetuksessa ja opintojen ohjauksessa itse asiassa ylläpitää perinteisiä sukupuolirooleja ja -jakoa 10. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt selvityksen, joka käsittelee hallitusohjelmien ja hallituksen tasaarvo-ohjelmien sisältämiä koulutuspoliittisia tavoitteita ja toimia perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tasa-arvopolitiikka on toistuvasti kohdistunut sukupuolten välisten erojen purkuun eri koulutusaloilla ja -asteilla sekä sukupuolenmukaisen kahtiajaon vähentämiseen koulutusvalinnoissa ja oppiaineissa. Ohjelmissa on tähdennetty sukupuolitietoisen opetuksen ja oppilaanohjauksen kehittämistä, tasa-arvoa edistävää kokeilu-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä stereotypioiden poistamista oppimateriaaleissa. Selvitys osoittaa, että opetustoimessa valtavirtaistamisen periaate eli sukupuolinäkökulman huomioiminen kaikessa toiminnassa ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmien tavoitteet eivät välity johdonmukaisesti koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmiin. Valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa ja alakohtaisissa tutkintojen perusteissa on niukasti sukupuolten tasa-arvoon tähtääviä tavoitteita. Ne eivät kannusta sukupuolisensitiivisen opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen. Oppiaineista sukupuolisidonnaisuus on periaatteessa poistunut, mutta ainevalinnoissa on perusopetuksesta alkaen sukupuolenmukaista suuntautumista. Jatkossa sukupuolten tasa-arvoon ohjaavat tavoitteet ja menettelyt tulisi määritellä nykyistä kattavammin ja selkeämmin opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa sekä paikallisissa opetussuunnitelmissa, joita tulisi myös seurata ja arvioida. Oppiainekohtaista tarkastelua tulisi syventää. Molempien sukupuolten erityisyyttä oppijoina tulee tutkia ja tukea ennakkoluulottomasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä oppilasarviointiin, niin että oppilaita arvioidaan todellisen osaamisen perusteella. Tasa-arvolain velvoittama oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu on useissa oppilaitoksissa vielä alkutekijöissään. Sen vaikutuksia oppilaitosten toimintakulttuuriin, koulutusvalintoihin ja opetukseen on tarpeen seurata jatkossakin ja vahvistaa tasa-arvosuunnittelun yhteyttä opetussuunnitelmiin. Naisten koulutustaso on Suomessa korkea ja tyttöjen oppimistulokset erinomaisia, ja niiden puolesta suomalaisilla naisilla on hyvät edellytykset tasa-arvoon yhteiskunnassa ja työelämässä. Koulutusalat jakautuvat kuitenkin edelleen vahvasti sukupuolen mukaan eikä siinä ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana oleellisia muutoksia. Segregaatio on lieventynyt vähiten ammatillisessa peruskoulutuksessa ja eniten yliopisto-opinnoissa. Opetushallinnon toimenpiteitä segregaation purussa ovat olleet yhteishaussa annettavat lisäpisteet vähemmistösukupuolta edustaville aloille hakeneille sekä opinto-ohjaajien ja opetushenkilöstön koulutus. Tämän lisäksi jatkossa tulisi kehittää peruskoulun työelämäjaksoja, ammattistarttia sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeita siten, että ne tukevat sukupuolirajat ylittäviä koulutusja ammatinvalintoja 11. Valtakunnassa on meneillään useita hankkeita, joilla pyritään vaikuttamaan koulutuspoliittisin keinoin sukupuoleen liitettyjen stereotypioiden purkamiseen. Opettajankoulutuksen Tasuko -hanke auttaa opettajia tunnistamaan sukupuolittuneita ajattelurakennelmia. Opettajien on tiedostettava sukupuolittunut ajattelu ja huomioitava se niin työssään kuin opetusmateriaalien tuottamisessakin. Tuntijaon ja opetussuunnitelmien osalta pohditaan, miten niiden avulla voitaisiin lisätä monipuolisuutta segregaation vahvistamisen sijaan. 3.4 Segregaatio yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa Lukion opiskelijoista enemmistö, hieman vajaa 60 prosenttia, on naisia. Naisten osuus ylioppilastutkinnon suorittaneista on pysynyt vajaassa 60 prosentissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Naisten osuus on hieman vähentynyt ja miesten osuus vastaavasti kasvanut. Sen lisäksi, että naiset hakeutuvat 4 9 Lohikoski ym STM STM 2009.

12 peruskoulun jälkeen miehiä useammin lukioon, naiset hankkivat myös muuta yleissivistävää koulutusta miehiä hanakammin. Vapaan sivistystyön ja musiikkioppilaitosten opiskelijoista reilu enemmistö eli noin 70 prosenttia on naisia. Lukiokoulutuksessa näkyy sama ilmiö kuin perusopetuksen ainevalinnoissa. Lukiossa naiset opiskelevat miehiä enemmän kieliä, miehet vuorostaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa suhteellisesti enemmän kuin naiset. Matematiikan pitkän oppimäärän suorittaneista opiskelijoista enemmistö on vuodesta toiseen ollut miehiä, ja lyhyen oppimäärän suorittaneista enemmistö on ollut naisia. Naisten kiinnostus matematiikan opiskelua kohtaan on kuitenkin lisääntynyt. Vuonna 1999 matematiikan pitkän oppimäärän suorittaneista opiskelijoista 42 prosenttia oli naisia, mutta vuonna 2007 naisten osuus oli jo 46 prosenttia eli kahdeksan vuoden aikana naisten osuus pitkän matematiikan opiskelijoista on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä. Kehittämishankkeet osoittavat, että kiinnostuksen kohteisiin on mahdollista vaikuttaa. Sukupuolten välillä on eroja myös luonnontieteiden syventävien opintojen opiskelussa. Miehet suorittavat lukiossa huomattavasti naisia enemmän erityisesti fysiikan ja kemian syventäviä kursseja. Biologian osalta tilanne on kuitenkin päinvastainen. Biologiassa syventävien kurssien opiskelijoista yli 60 prosenttia on naisia. Samoin on ollut maantieteessä, jossa miesten osuus on kuitenkin kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana 12. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista keskimäärin puolet on naisia ja puolet miehiä, mutta koulutus- ja opintoalat ovat edelleen vahvasti eriytyneet miesten ja naisten aloihin. Viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana segregaatiossa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia, kun asiaa tarkastellaan karkealla koulutusalaluokituksella. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan uusista opiskelijoista naisten (90,7 %) ja miesten osuudet ovat pysyneet lähes samansuuruisina. Humanistisella ja kasvatusalalla (80,4 %) sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (74 %) naisten prosentuaaliset osuudet uusista opiskelijoista ovat jopa hieman kasvaneet vuodesta 1999 vuoteen Naisten osuus uusista opiskelijoista on kuitenkin kasvanut 2000 luvulla joillakin miesvaltaisilla opintoaloilla, esimerkiksi prosessi- ja materiaalitekniikassa sekä palo- ja pelastusalalla. Näillä opintoaloilla naisten osuus lisääntyi viidessä vuodessa lähes 20 prosenttia. Merkille pantavia ovat myös poliisiala, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka sekä kone-, metalli- ja energiatekniikan opintoalat, joissa naisten osuudet ovat kasvaneet huomattavasti. Miesten osuudet ovat lisääntyneet jonkin verran käsi- ja taideteollisuudessa ja kotitalous- ja kuluttajapalveluissa. Opintotaloittain tarkasteltuna perinteisesti hyvin naisvaltaiset opintoalat, kuten kauneudenhoito, puhdistuspalvelut ja sosiaali- ja terveysala näyttävät säilyvän kaikkein sitkeimmin naisvaltaisina. Vastaavasti rakennusala, sähkötekniikka ja metsätalousala ovat miesten linnakkeita, vaikka näilläkin opintoaloilla on jo muutama prosentti naisia Tasa-arvokysely oppilaitoksissa Kyselyn 14 mukaan oppilaista ja opiskelijoista valtaosan mielestä sukupuolten tasa-arvo toteutuu erittäin tai melko hyvin omassa oppilaitoksessa. Miehet/pojat kokevat sukupuolestaan haittaa opiskelussa useammin kuin miehet työelämässä, mutta naisilla/tytöillä on pikemminkin päinvastoin. Opiskelijoilta kysyttiin, miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu heidän oppilaitoksessaan. Naisista 84 % ja miehistä 88 % sanoo tasa-arvon toteutuvan erittäin tai melko hyvin. Hieman suurempi osa miehistä (43 %) verrattuna naisiin (39 %) kokee haittaa siitä, että toisen sukupuolen työtä arvioidaan myönteisemmin. Noin kolmasosa opiskelijoita on sitä mieltä, että toisen sukupuolen edustajat olivat jatkuvasti äänessä keskusteluissa ja vastaajina. Lisäksi kysyttiin, haittaako opiskelua se, että jotkut opettajat valitsevat opetuksen sisällöt liiaksi vastakkaisen sukupuolen maailmasta tai kokemuspiiristä. Tässä asiassa naisten ja miesten vastaukset eivät poikkea toisistaan. Noin kuudesosa (15 %) vastanneista kokee paljon tai jonkin verran haittaa opetussisältöjen valinnasta. Opiskelua haittaa hieman useammin naisten (14 %) kuin miesten (9 %) mielestä se, että toinen sukupuoli saa mielenkiintoisemmat tehtävät STM STM Tasa-arvobarometri 2008.

13 Opiskelijoilta tiedusteltiin, haittaako opiskelua se, että oppimateriaaleissa tulee liiaksi esiin toisen sukupuolen maailma. Sukupuolten näkemykset olivat samanlaiset: asia haittaa paljon tai jonkin verran noin joka kymmenettä opiskelijaa. Tilanne on pysynyt muuttumattomana kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Parhaiden työvälineiden saamisessa sukupuolten näkemykset ovat lähentyneet toisiaan. Vuosina 1998 ja 2001 naisista 12 % oli kokenut työvälineiden saamisessa epätasa-arvoisuutta kun vastaavat osuudet olivat miehillä noin 6 %. Nykyisin haittaa kokee 10 % ja 8 % miehistä. Sukupuolten tasa-arvoa oppilaitoksissa tarkasteltiin myös katsomalla kaikkia edellä mainittuja haittoja samanaikaisesti. Miesten tilanne on pysynyt samanlaisena eri vuosina eli reilu kolmannes ei ole kokenut haittaa missään edellä mainitussa asiassa opiskelussa. Naisten keskuudessa niiden osuus, jotka eivät olleet kokeneet mitään haittaa opiskelussaan, on kasvanut. 6 4 TASA-ARVOTYÖ VANTAALLA 4.1 Vantaan linjaukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Tasa-arvon edistämistä Vantaalla käsitellään seuraavissa asiakirjoissa: o Työkirja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Vantaan kaupungin toimintatapana, Vantaan kaupunki o Vantaan kaupungin suunnitelma tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi palveluissa vuosina o Monimuotoisuus vahvuutena Vantaan kaupunki tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena työyhteisönä. o Kaupunginhallituksen päätös Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun kehittämistoimen linjaukset o Toiminnallisten sukupuolivaikutusten arviointi talousarviossa Ohje o Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa (Vantaa liittynyt 2007). 4.2 Toisen asteen oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmat Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia muutettiin alkaen. Muutoksen yhteydessä tasa-arvolain 6 b :ään tuli uusi säännös toimenpiteistä tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa. Säännös koskee kaikkia oppilaitoksia lukuun ottamatta niitä oppilaitoksia ja koulutuksen järjestäjiä, jotka antavat yksinomaan perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta. Säännöksen mukaan oppilaitos laatii yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa vuosittain tasa-arvosuunnitelman. Suunnitelma sisältää oppilaitoksen tasa-arvotilanteen ja siihen liittyvien ongelmien kartoituksen sekä toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksessa laadittavaa suunnitelmaa. Vuosittaisen tarkastelun sijasta voidaan oppilaitoksessa sopia, että suunnitelma laaditaan vähintään kerran kolmessa vuodessa. Oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma sisältää lisäksi arvion aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Valtakunnallisesti toisen asteen oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu on useissa oppilaitoksissa vielä kesken. Kyselyn mukaan oppilaitoskohtainen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on laadittu vasta 37,4 % lukioissa ja 27 % ammatillisissa oppilaitoksissa Oph koulutuspäivä

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Askolan lukion toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma

Askolan lukion toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma Askolan lukion toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma Tämän suunnitelman on hyväksynyt Askolan lukion rehtori. Päiväys: 25.2.2015 Johdanto Askolan lukiolla laaditaan toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma perustuen

Lisätiedot

EURAN LUKION TASA-ARVOSUUNNITELMA

EURAN LUKION TASA-ARVOSUUNNITELMA EURAN LUKION TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällys 1. Johdanto 2. Tasa-arvoon liittyvä lainsäädäntö 3. Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet 4. Euran lukion opetussuunnitelma 5. Opiskelijoiden valinnat 6. Opetuksen

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA. Kouvolassa, toukokuussa 2008. Tasa-arvotyöryhmä: Tuomas Riikonen, Kouvolan Lyseon lukio (pj.

KOUVOLAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA. Kouvolassa, toukokuussa 2008. Tasa-arvotyöryhmä: Tuomas Riikonen, Kouvolan Lyseon lukio (pj. KOUVOLAN KAUPUNKI Sivistystoimen toimiala Lukiokoulutus KOUVOLAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Kouvolassa, toukokuussa 2008 Tasa-arvotyöryhmä: Kouvolan kaupunki, opettajajäsenet: Tuomas Riikonen,

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Mikkelin ammattikorkeakoulu Hyväksytty johtoryhmässä 26.4.2011/7.6.2011 Hyväksytty amk-hallituksessa 14.6.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TASA-ARVOTYÖN KEHITTÄMISKOHTEITA...

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Yhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku, kevät 2014 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku keväällä 2014 Kevään yhteishaussa haetaan: Ammatillisiin perustutkintoihin (52 kappaletta) Päivälukioihin Kotitalousopetukseen (entinen

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Peräpohjolan Opiston tasa-arvosuunnitelma

Peräpohjolan Opiston tasa-arvosuunnitelma Peräpohjolan Opiston tasa-arvosuunnitelma 22.5.2012 1 Sisällys Johdanto... 2 Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet... 3 Taustatietoja... 4 Tasa-arvokysely keväällä 2011... 6 Peräpohjolan Opiston opetussuunnitelmat...

Lisätiedot

YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN

YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN 2016 Koulutusjärjestelmä PERUSKOULUN JÄLKEEN Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen erityisopetus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Tarkoitus: Keskustelun tavoitteena on selkiyttää tasa-arvolain ymmärtämistä sekä sitä, kuinka itse voi vaikuttaa lain toteutumiseen. Tarkoituksena

Lisätiedot

www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6.

www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6. YHTEISHAKU 2014 www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6. Opiskelupaikan vastaanottaminen 26.6. mennessä Opiskelijavalinta Yhteishaussa

Lisätiedot

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 2 www.opintopolku.fi 3 Kevään 2016 hakuajat Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 23.2.-15.3.2016 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku

Lisätiedot

Yhteishakuinfo 23.1.2014. www.opintopolku.fi

Yhteishakuinfo 23.1.2014. www.opintopolku.fi Yhteishakuinfo 23.1.2014 www.opintopolku.fi Sähköinen yhteishaku www.opintopolku.fi Valtakunnallinen oppilasvalinta ammatilliseen koulutukseen, lukioon sekä kotitalousopetukseen 5 hakutoivetta, vain yhteen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kerro ne hänelle illalla

Kerro ne hänelle illalla Kerro ne hänelle illalla YHTEISHAKU 2015 Hakuaika ammatilliseen ja lukiokoulutukseen 24.2.-17.3.2015 LISÄKSI: *Haku erityisammattioppilaitoksiin, valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 *Haku VALMA-koulutuksiin,

Lisätiedot

Vaasan kaupungin toisen asteen koulutus TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA. Oppilaitosten toiminnan kehittäminen

Vaasan kaupungin toisen asteen koulutus TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA. Oppilaitosten toiminnan kehittäminen Pvm 18.4.2011 Muodollinen tarkistus Pvm 18.4.2011 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 18.4.2011 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnassa Pvm 18.4.2011 Laatija Hillevi Kivelä Hillevi Kivelä Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 22.3.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun

Lisätiedot

9. lk vanhempainilta. Ti 8.9.2015 klo 18.00

9. lk vanhempainilta. Ti 8.9.2015 klo 18.00 9. lk vanhempainilta Ti 8.9.2015 klo 18.00 TET eli työelämään tutustuminen Linnainmaan TET 7.-18.9.2015 Päivittäinen työaika 6 h, viikottainen työaika enintään 30 h Työaika mielellään klo 8-14 tai 9-15

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN YHTEISHAUN AIKATAULUT VUONNA 2015

TOISEN ASTEEN YHTEISHAUN AIKATAULUT VUONNA 2015 TOISEN ASTEEN YHTEISHAUN AIKATAULUT VUONNA 2015 Hakuaika 24.2. 17.3.2015 www.opintopolku.fi HUOM! Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haussa on mahdollista hakea yhdellä hakulomakkeella

Lisätiedot

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Kirsi Ikonen Fysiikan ja matematiikan laitos Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät - esiselvityshanke Työ- ja koulutusurien sukupuolen

Lisätiedot

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa -seminaari : Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Liisa Jääskeläinen 16.5.2013 Opetussuunnitelmat uudistuvat 2012-2016

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Kainuun maakunnan hakutoimisto Maija-Liisa Valtanen Ketunpolku 1 (Tieto 2) 87100 Kajaani Puh. 044 777 3115 hakutoimisto@kao.fi 1 Yhteishaku keväällä

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku. 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh.

Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku. 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh. Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh. 0400 663346 Suomen koulutusjärjestelmä Koulutusvaihtoehdot peruskoulun jälkeen Ammatillinen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015 Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja PÄÄTTÖARVIOINTI Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvosanan tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Poimintoja yhteishakuinfosta

Poimintoja yhteishakuinfosta Poimintoja yhteishakuinfosta 2013 2014 Rajamäen yläasteella ensisijaisesti haettiin ammatillinen koulutus 74 lukiokoulutus 61 valittiin opiskelijaksi ammatillinen koulutus 62 lukiokoulutus 60 Yhteishaku

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi

haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi hakuaika 24.2.-17.3.2015 haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi järjestelmä tarkistaa, että kaikki tarvittavat tiedot on syötetty & ohjaa tarvittaessa lomakkeen jokaisessa kohdassa demo on harjoitteluohjelma:

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRTOLUVALLA JA HUOLTAJANKUULEMISELLA Kysytään Wilma-lomakkeella:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

VANTAA MINNE PERUSKOULUN JÄLKEEN? Toisen asteen koulutuksen opas LUKIO AMMATILLINEN KOULUTUS SUOMI

VANTAA MINNE PERUSKOULUN JÄLKEEN? Toisen asteen koulutuksen opas LUKIO AMMATILLINEN KOULUTUS SUOMI VANTAA LUKIO AMMATILLINEN KOULUTUS MINNE PERUSKOULUN JÄLKEEN? Toisen asteen koulutuksen opas SUOMI SISÄLLYS TOISEN ASTEEN KOULUTUS 3 KOULUTUKSEEN HAKEMINEN 6 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT 8 MUITA

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta 57 17.08.2015. Lukiokoulutuksen toimintakertomus lukuvuodelta 2014-2015 911/12.00.00.03/2015 KOLA 57

Kasvatus- ja opetuslautakunta 57 17.08.2015. Lukiokoulutuksen toimintakertomus lukuvuodelta 2014-2015 911/12.00.00.03/2015 KOLA 57 Kasvatus- ja opetuslautakunta 57 17.08.2015 Lukiokoulutuksen toimintakertomus lukuvuodelta 2014-2015 911/12.00.00.03/2015 KOLA 57 Valmistelija / lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg,

Lisätiedot

"Suvauksen käyttöönotto Hämeenlinnassa: Tasa-arvonäkökulma osana valmistelua, päätöksentekoa ja palveluja

Suvauksen käyttöönotto Hämeenlinnassa: Tasa-arvonäkökulma osana valmistelua, päätöksentekoa ja palveluja Valtuutettu Sari Raution ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite Suvauksen käyttöönotosta Hämeenlinnassa; Tasa-arvonäkökulma osana valmistelua, päätöksentekoa ja palveluja KV 5.9.2011

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA Liite 5, 9 1 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA Johdanto Vuonna 1986 tuli voimaan laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Sen tarkoituksena on lain 1 :n mukaan estää sukupuoleen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Koulutustakuun sukupuolivaikutusten arviointi

Koulutustakuun sukupuolivaikutusten arviointi Koulutustakuun sukupuolivaikutusten arviointi 31.1.2012 Esipuhe Vantaa liittyi Eurooppalaiseen peruskirjaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta vuonna 2007. Sen kautta kaupungin päättäjät ja viranhaltijat

Lisätiedot

YHTEISHAKU 2013. Vihdin yhteiskoulu

YHTEISHAKU 2013. Vihdin yhteiskoulu YHTEISHAKU 2013 Vihdin yhteiskoulu Hakuaika 25.2.-15.3.2013 klo 16.15 Täydennyshaku 5.-12.7.2013 klo 16.15 oppilaitosten vapaiksi jääneille paikoille - tulokset aikaisintaan 2.8.2013 Syksyn yhteishaku

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016

Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016 Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016 oppilaanohjaaja Aija Helander http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot ILLAN OHJELMA 18:00 lyhyet alkusanat 18:05 Ammatillisten perustutkintojen esittely, Espoon ammatillinen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

HUOLTAJAN ALLEKIRJOITTAMA KOPIO PALAUTETTAVA OPOLLE VIIMEISTÄÄN maanantaina 9.3.2015

HUOLTAJAN ALLEKIRJOITTAMA KOPIO PALAUTETTAVA OPOLLE VIIMEISTÄÄN maanantaina 9.3.2015 YHTEISHAUN AIKATAULU 24.2. - 17.3.2015 PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖLUOKKALAISTEN HAKUAIKA HAKEMUKSET TÄYTETÄÄN JA LÄHETETÄÄN LUOKITTAIN VIIKOLLA 10 HAKU SUORITETTAVA VIIMEISTÄÄN pe 6.3.2015 HUOLTAJAN ALLEKIRJOITTAMA

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu 2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Ammattiopistot (Joensuu, Niittylahti, Kitee,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo

Koulutuksellinen tasa-arvo Koulutuksellinen tasa-arvo Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspäivät 15.-16.5.2014 Ylitarkastaja Eeva Kaunismaa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa,

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013 Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Suomen koulutusjärjestelmä 1 Koulutustarjonta Lukiot: 11 lukiota Tampereen

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen

Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Kevään 2013 yhteishaku koulutusyhtymässä 1.174 ensisijaista hakijaa, 818 aloituspaikkaa 1,44 hakijaa/aloituspaikka Vetovoimaisuus täydennys- ja lisähaun

Lisätiedot

Sukupuolivaikutusten arviointi

Sukupuolivaikutusten arviointi Sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion laadinnassa: talousarviotavoitteet 2011 Tasa-arvon Eurooppalainen peruskirja -ESR-hanke Kuntaliitto, Helsinki 12.4.2011 Susanna Taipale-Vuorinen, talous- ja

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Alakohtaisia terveydentilavaatimuksia:

Alakohtaisia terveydentilavaatimuksia: Yhteishaun hakulomakkeessa kysytään, onko sinulla ammatinvalintaan ja koulutukseen vaikuttavia sairauksia tai vammoja. Alakohtaisia terveydentilavaatimuksia: lapsi- ja perhetyön pt (perustutkinto) nuoriso-

Lisätiedot

OPINTO-OHJAUS ja KEVÄÄN YHTEISVALINTA 2013. Maijamäen koulu

OPINTO-OHJAUS ja KEVÄÄN YHTEISVALINTA 2013. Maijamäen koulu OPINTO-OHJAUS ja KEVÄÄN YHTEISVALINTA 2013 Maijamäen koulu Opinto-ohjaajat Ritva Jalava puh. 044 7334 658 ritva.jalava@naantali.fi 9 C, D, E ja G ja osa erityisoppilaista Saija Kauppinen puh. 044 7334

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot