KISA-pikatesti: Kysely kuntien viestinnän seurannasta ja arvioinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KISA-pikatesti: Kysely kuntien viestinnän seurannasta ja arvioinnista"

Transkriptio

1 Viestinnän tutkimuskeskus CRC Helsingin yliopisto : Kysely kuntien viestinnän seurannasta ja arvioinnista Heidi Lavento

2 Julkaisija: Viestinnän tutkimuskeskus CRC Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Tekijä: Heidi Lavento Julkaisun laji: KISA-hankkeen osa-raportti Hankkeen kesto Kokonaissivumäärä: 21 Kieli: Suomi Julkaisun nimi: : Kysely kuntien viestinnän seurannasta ja arvioinnista Asiasanat: Viestintä, viestinnän itsearviointi

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Taustatiedot Väittämiä kuntaviestinnästä Strategisen viestintäsuunnitelman merkitys Viestinnän kytkeminen vuosisuunnitteluun Viestinnän organisointi ja vastuusuhteet Varautuminen kriiseihin ja muutokseen Viestinnän toteutus ja laadun seuranta Viestinnän osaamisen kehittäminen Julkisen keskustelun seuranta Kansalaisjulkisuus Asiantuntijajulkisuus ja kansalaisyhteisöt Verkkojulkisuus Viestinnän seuranta ja arviointi n pilotista saatu palaute...20

4 RAPORTTI 4(21) 1 Johdanto KISA-hankkeen desk-tutkimuksessa selvitettiin kuntien viestinnän nykytilaa aikaisemmin tehdyn tutkimuksen kautta. Desk-tutkimus ei kuitenkaan vastannut tiettyihin kuntien viestinnän seurannan ja arvioinnin kannalta olennaisiin kysymyksiin. Lisätiedon saamiseksi sovellettiin valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä VISA:n VISA-pikatestiä kuntasektorille ja rakennettiin kuntien viestinnän kokonaisvaltaiseen itsearviointiin tarkoitettu. käy läpi kuntien viestinnän seurannan ja arvioinnin kannalta olennaisia arviointipisteitä. n teoreettisena taustana on VISA-hankkeen VISAmalli. Maaliskuussa 2007 toteutettu toimi sekä tiedonhankinnan työkaluna että pilottina lopulliselle lle. toteutettiin Webropol-verkkokyselynä noin 150 kuntien viestinnästä vastaavalle työntekijälle. Kysely oli avoinna Muistutus in vastaamisesta lähetettiin henkilöille, jotka eivät siihen mennessä olleet kyselyyn vastanneet. Muistutuksen jälkeen vastauksia tuli toistakymmentä. n pilottiin sisällytettiin kommentointi- ja palautemahdollisuus, jonka avulla kerättiin palautetta itse testistä ja sen toimivuudesta. n pilottiversiosta jätettiin myös pois joitakin kuntaviestinnän kannalta olennaisia osa-alueita, sillä aihealueista oli saatavilla ajantasaista kattavaa tietoa esimerkiksi Kuntien viestintätutkimus 2005:stä tai Kuntien markkinointitutkimus 2005:stä. Edellä mainituissa kuntaviestinnän tutkimuksissa on myös ollut edustava otos kuntaviestijöiden perusjoukosta, kun taas maaliskuussa 2007 toteutetulla testillä haettiin suuntaa-antavia tuloksia aihealueista, jotka eivät olleet tulleet katetuiksi muissa kuntaviestinnän tutkimuksissa. laadittiin Webropol-järjestelmään niin, että testissä oli 12 kysymysosiota, 4 taustoittavaa kysymystä sekä mahdollisuus vapaaseen kommentointiin. Kyselyyn vastaaminen kesti noin 10 minuuttia. Käytännössä toteutettiin kahtena eri testinä. Toisen testin kohderyhmänä oli kuntien viestinnästä vastaavat (vastausryhmä 1) ja toisen testin kohderyhmänä sairaalatiedottajat, kuntayhtymien työntekijät sekä liikelaitosten edustajat (vastausryhmä 2). Todellisuudessa ryhmät olivat hieman sekoittuneita, sillä yhteystiedot saatiin Suomen Kuntaliiton viestinnän tiedotuslistoilta. Sähköpostilistoille liittyminen on ollut vapaaehtoista ja tiedotuslista täten vapaasti valittavissa. Ennen kyselyn lähettämistä sähköpostilistoilta poistettiin Suomen Kuntaliiton työntekijät, tiedotearkistojen osoitteet, infolistat ja ihmisten yksityiset osoitteet. Kyselyn lähettämisen jälkeen listalta poistettiin osoitteet, joihin sähköpostia ei voitu enää toimittaa (28 kpl) sekä henkilöt, joiden lomavastaaja ilmoitti henkilön olevan tavoittamattomissa kyselyn aukioloajan (9 kpl). Kyselyn ollessa käynnissä listalle lisättiin yksi kuntaviestijä. Edellä mainittujen muutosten jälkeen kuntaviestijöiden lista muodostui 101 henkilöstä, joista 43 vastasi kyselyyn ja sairaalatiedottajien lista 33 henkilöstä, joista 10 vastasi kyselyyn. Vastausprosenttia voidaan pitää tyydyttävänä, sillä kuntaviestijöiden vastausprosentti oli 43 ja sairaalatiedottajien 30.

5 RAPORTTI 5(21) Vastausprosenttia ja tuloksia tulkittaessa on syytä huomioida, että kyselyn otos ei ole lähtökohtaisesti ollut edustava otos kuntaviestijöiden perusjoukosta. Myöskään kuntakokoluokat eivät ole olleet tasapainoisesti edustettuina. Kyselyn tulokset antavat kuitenkin suuntaviivoja ja signaaleja kuntaviestinnän nykytilasta. Tuloksia on syytä tarkastella siitä näkökulmasta, että vastanneet edustivat pääasiallisesti yli asukkaan kuntia ja kuntayhtymiä, joissa on pääasiallisesti viestintää hoitavia työntekijöitä sekä laajemmat taloudelliset resurssit. 2 Taustatiedot Valtaosa kyselyihin vastanneista edusti yli asukkaan kuntia (taul. 1). Vastausprosentti on näin ollen merkittävästi painottunut asukasluvultaan suurimpiin kuntiin, kuntayhtymiin ja sairaanhoitopiireihin, joissa on usein päätoimisesti viestinnästä vastaavia työntekijöitä, toisin kuin asukasmäärältään pienemmissä kunnissa. Vastaajat kunnan asukasluvun mukaan yli alle Henkilöä TAULUKKO 1. Vastaajat kunnan asukasluvun mukaan (n=53) Kyselyyn vastanneista 69 vastasi viestinnästä päätoimisesti. Vastausryhmässä 1 yleisin nimike oli viestintä- tai tiedotuspäällikkö (15 kpl) ja vastausryhmässä 2 tiedottaja (4 kpl). Muita vastaajien nimikkeitä olivat mm. viestintäjohtaja, talousjohtaja, liiketoimintajohtaja, viestintä- tai tiedotussihteeri, markkinointisuunnittelija, kansliasihteeri, kaupunginsihteeri. Yli puolet kyselyyn vastanneista työskenteli kunnan keskushallinnossa (taul. 2).

6 RAPORTTI 6(21) Keskushallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Tekniikka, liikenne, ympäristö Liikelaitos Kuntayhtymä Muu Henkilöä TAULUKKO 2. in vastanneet toimialoittain (n=53) 3 Väittämiä kuntaviestinnästä Ensimmäinen kysymysosio koostui erilaisista kuntaviestintää käsittelevistä väittämistä, joita arvioitiin 5-portaisella Likert-asteikolla (täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, melko eri mieltä, täysin eri mieltä). Kysymysosion erottelevuus arviointityökaluna osoittautui huonoksi, vaikka 5-portainen Likert-asteikko on yleisesti käytössä ja vastaajille entuudestaan tuttu. Vastauksissa näkyi, että mielipidekysymyksiin vastatessa kaihdetaan usein arviointiskaalan ääripäitä (täysin samaa mieltä, täysin eri mieltä). Arvioijan mielipiteet eivät myöskään kuvaa arvioinnin kohteen tosiasiallista olemusta (esimerkiksi jos vastaaja on melko samaa mieltä väittämän muutosviestintä on kiinteä osa kunnan muutoksen johtamista, ei se kerro suoranaisesti kunnan muutosjohtamisesta). Vastauksissa viimeksi mainittu kokemuksellisuuteen liittyvä elementti näkyi muun muassa siinä, että saman kunnan - samassa organisaation osassa - työskentelevät kokivat samat kuntaviestinnän osa-alueet hyvin eri tavoin. Kuntien arvojen jalkauttamisessa on edelleen kehittämisen varaa, sillä vajaa kolmannes kyselyyn vastanneista oli melko eri mieltä väittämän työntekijät jakavat kunnan määritellyt arvot kanssa. Kolmannes vastanneista ei ollut samaa eikä eri mieltä, ja vajaa kolmannes vastaajista oli melko samaa mieltä väittämän kanssa (taul. 3).

7 RAPORTTI 7(21) Työntekijät jakavat kunnan määritellyt arvot Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä TAULUKKO 3. Työntekijät jakavat kunnan määritellyt arvot Kuntaliiton viestintäsuositukset tunnettiin erittäin hyvin. Kyselyyn vastanneista 82 vastasi tuntevansa Kuntaliiton viestintäsuositukset erittäin hyvin tai melko hyvin. Myös kuntien viestintää ja tiedotusta koskeva lainsäädäntö tunnettiin yhtä täsmällisesti (82 ). Yksikään kyselyyn vastanneista ei ollut täysin samaa mieltä väittämän työyhteisön hyvinvointiin kiinnitetään riittävästi huomiota kanssa. Melko eri mieltä työyhteisön hyvinvoinnin huomioimisen riittävyydestä oli kolmannes vastaajista. Merkittävää on kuitenkin, että melkein puolet vastanneista oli melko samaa mieltä väittämän kanssa. 4 Strategisen viestintäsuunnitelman merkitys Kysymysosioissa 2 12 käytettiin viestinnän arviointiin 6-portaista arviointiin keskittyvää asteikkoa, jossa 1 = 2 = 3 = 4 = 5 = Lisäksi vastaajia ohjeistettiin vastaamaan EOS, jos kysymys ei soveltunut vastaajalle tai vastaaja ei kysymykseen osannut vastata. Strateginen viestinnän suunnittelu ja strategisten painopistealueiden näkyminen kuntien viestinnän toteutuksessa olivat keskimäärin hyvin hoidossa tai strateginen viestintäsuunnittelu oli kunnassa aloitettu. Tulos on linjassa Kuntien viestintätutkimus 2005:n kanssa, jonka mukaan strategiatyö on kunnissa edennyt ja erityisesti isommissa yli asukkaan kunnissa on jo strateginen viestintäsuunnitelma.

8 RAPORTTI 8(21) Kuntalaisten tiedollisten tarpeiden ja odotusten määrittelyssä ja tavoitteenasetteluissa on parantamisen varaa (taul. 4). Vain neljännes vastaajista ilmoitti asian olevan hyvin hoidossa. Systemaattisen arvioinnin tasolle ylsi 8 vastaajista. Kolmannes kuntaviestijöistä on tiedostanut asian merkityksen ja vajaa kolmannes kuntaviestijöistä on aloittanut kuntalaisten tiedollisten tarpeiden ja odotusten määrittelyn sekä tavoitteiden asettamisprosessin. Kuntalaisten tiedolliset tarpeet ja odotukset on määritelty ja asetettu tavoitteet niiden suhteen TAULUKKO 4. Kuntalaisten tiedollisten tarpeiden ja odotusten määrittely ja tavoitteiden asettaminen 5 Viestinnän kytkeminen vuosisuunnitteluun Viestintä osana kuntien säännöllistä vuosisuunnittelua hakee edelleen paikkaansa. Melkein puolet vastanneista ilmoitti, että viestinnälle ei ole asetettu selkeitä tavoitteita vuosittaisissa tulosneuvotteluissa tai toimintasuunnitelmissa. Neljännes kuntaviestijöistä koki, että viestinnän tavoitteita on alettu käsittelemään osana tulosneuvotteluja ja toimintasuunnitelmia. Neljännes vastaajista oli asettanut viestinnälle selkeät tavoitteet vuosittaisissa tulosneuvotteluissa tai toimintasuunnitelmissa. Vain joka kymmenes vastaaja ilmoitti, että tavoitteiden asettaminen on systemaattisesti arvioitu (taul. 5).

9 RAPORTTI 9(21) Viestinnälle on asetettu selkeät tavoitteet vuosittaisissa tulosneuvotteluissa tai toimintasuunnitelmissa TAULUKKO 5. Viestinnälle on asetettu selkeät tavoitteet vuosittaisissa tulosneuvotteluissa tai toimintasuunnitelmissa Viestinnän organisoinnin malli, jossa keskushallinnon viestinnästä vastaava virkamies koordinoi toimialojen ja viestinnän suunnittelua ja toteutusta on kunnissa melko yleinen. Kuntayhtymissä ja kunnan liikelaitoksissa on usein vastaavasti virkamies tai työntekijä, jolla on vastaavantyyppinen koordinointivastuu. Tulosten perusteella sekä mallin hoitamisessa että arvioimisessa on parantamisen varaa (ka. 3,0 = ). Hankesuunnittelun ja hankkeen viestinnän yhteyttä hankkeen viestintäsuunnitelmilla mitattuna voidaan pitää kohtuullisena. Kolme neljästä vastaajasta ilmoitti asian hoitamisen olevan joko aloitettu, hyvin hoidossa tai hyvin hoidossa ja systemaattisesti arvioitu. Viestinnästä vastuussa olevan henkilön oma viestinnän sisältöjä koskevan säännöllinen puolitai vuosisuunnittelun merkitys on myös kunnissa tiedostettu. Lisäksi vajaa kolmannes ilmoitti viestinnästä vastuussa olevan henkilön puoli- tai vuosisuunnittelun toimivan hyvin. 6 Viestinnän organisointi ja vastuusuhteet Poliittisen ja hallinnollisen viestinnän välisten suhteiden ja vastuiden määrittely oli kuntaviestinnässä vastaavien vastausryhmässä merkittävästi yleisempää (ka. 2,9) kuin sairaalatiedottajista, liikelaitoksista ja kuntayhtymistä koskevien vastausryhmässä (ka. 4,2). Kolmanneksella poliittisen ja hallinnollisen viestinnän välisten suhteiden ja vastuiden määrittely oli hyvin hoidossa ja joka kymmenennellä määrittely oli myös systemaattisesti arvioitu (taul. 6).

10 RAPORTTI 10(21) Poliittisen ja hallinnollisen viestinnän välisten suhteiden ja vastuiden määrittely TAULUKKO 6. Poliittisen ja hallinnollisen viestinnän välisten suhteiden ja vastuiden määrittely Keskushallinnon, toimialojen ja liikelaitosten väliset viestinnän työnjaot koettiin varsin epäselviksi. Näin erityisesti vastausryhmässä 2, jossa oli mukana liikelaitosten edustajia (ka. 4,4). Viestintäyhteistyön säännöllisessä arvioinnissa on merkittävästi parantamisen varaa. Viestintäyhteistyön arvioinnin hoitamatta jättäminen oli kyselyyn vastanneiden moodiluokka ja kaikkien vastanneiden keskiarvo oli 4,1 (4 =, 5 = asia kokonaan hoitamatta). Yksikään vastanneista ei ilmoittanut, että viestintäyhteistyön toimivuuden säännöllinen arviointi olisi hyvin hoidossa ja systemaattisesti arvioitu (taul. 7). Viestintäyhteistyön toimivuuden säännöllinen arviointi TAULUKKO 7. Viestintäyhteistyön toimivuuden säännöllinen arviointi

11 RAPORTTI 11(21) Viestinnän vastuusuhteiden määrittelyä (kuka vastaa mistäkin, kuka on viestintävastuussa milloinkin) tiedusteltiin kyselyssä kolmeen kertaan. Ensimmäinen näkökulma liittyy normaalioloihin, toinen muutosjohtamiseen ja kolmas kriisien johtamiseen. Varautuminen kriiseihin ja muutokseen käsitellään erikseen luvussa 7. Normaaliolojen viestinnän vastuusuhteiden määrittelyn merkitys oli hyvin tiedostettu. Moodiluokkana oli ja kysymyksen keskiarvo 3,0 = asian hoitaminen aloitettu. 7 Varautuminen kriiseihin ja muutokseen Muutosviestintä nähtiin kiinteänä osana muutosjohtamista, vaikkakin kriittisiä ääniä nousi muutosviestinnän ja muutosjohtamisen käytännön yhteydestä. Muutosjohtamisen ja suunnitelmallisen muutosviestinnän välinen yhteys näyttäytyy ohuena. Yli puolet vastanneista ilmoitti, että muutosviestintää vaativia tilanteita varten ei ole tehty erillisiä viestintäsuunnitelmia. Vajaa viidennes oli aloittanut muutosviestintäsuunnitelmien tekemisen ja neljännes vastaajista käytti muutosviestintäsuunnitelmaa muutosjohtamisen työkaluna. Sairaanhoitopiireissä työskentelevien vastausryhmässä 2 muutosviestintäsuunnitelmien tekeminen oli merkittävästi harvinaisempaa. Muutosjohtamista vaativissa tilanteissa muutosviestinnällä strategisena ja kommunikatiivisena toimintana on kriittinen rooli. Tämä edellyttää organisaation puolelta myös viestinnän vastuusuhteiden selkeää määrittelyä ja suunnitelmallisuutta. Kenen velvollisuutena on informoida, neuvoa, edistää osallisuutta tai saattaa asioita julkiseen keskusteluun? Kriisiviestinnän vastuusuhteiden määrittely oli merkittävästi yleisempää kuin muutosviestintää vaativien tilanteiden. Viestinnän vastuusuhteiden määrittely muutosjohtamista vaativia tilanteita oli hyvin hoidossa 24 vastaajista, ja näistä kuudenneksella määrittely oli myös systemaattisesti arvioitu (taul. 8). Yli puolella vastanneista vastuusuhteiden määrittely oli kokonaan hoitamatta, asian merkitys oli tiedostettu tai vastaaja ei kysymykseen osannut vastata. Vastausten keskiarvo oli 3,5 (3 = asian hoitaminen on aloitettu, 4 = ).

12 RAPORTTI 12(21) Viestinnän vastuusuhteiden määrittely muutosjohtamista vaativia tilanteita varten TAULUKKO 8. Viestinnän vastuusuhteiden määrittely muutosjohtamista vaativia tilanteita varten 8 Viestinnän toteutus ja laadun seuranta Viestinnän toteutuksen ja laadun seurannan arviointi voidaan nähdä olevan positiivisessa kehitystilassa, sillä kysymysosiossa Viestinnän toteutus ja laadun seuranta kaikkien vastauksien keskiarvo oli 3,2 (3 = asian hoitaminen aloitettu, 4 = ). Viestinnän ymmärrettävyyden ja läpäisevyyden säännöllinen seuraaminen kuntalaisten ja organsiaation näkökulmista oli epäsystemaattista. Yksikään vastanneista ei ilmoittanut asian olevan hyvin hoidossa ja systemaattisesti arvioitu (taul. 9). Vastausten moodiluokkana oli asian merkitys on tiedostettu. Neljännes vastaajista ilmoitti asian olevan hyvin hoidossa ja viidennes vastaajista oli aloittanut viestinnän ymmärrettävyyden ja läpäisevyyden säännöllisen seuraamisen.

13 RAPORTTI 13(21) Viestinnän ymmärrettävyyden ja läpäisevyyden seuraaminen TAULUKKO 9. Viestinnän ymmärrettävyyttä ja läpäisevyyttä seurataan organisaation ja kuntalaisten näkökulmista säännöllisesti. Julkisissa viestintätilanteissa esiintyvillä katsottiin olevan riittävät valmiudet esiintymiseen. Vastaajista 40 arvioi valmiudet hyviksi, mutta valmiuksien systemaattista arviointia tehtiin harvoin. Viestintäyhteistyön kehittämistä koskevan säännöllisen keskustelun merkitys muiden viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen ja -yhteisöjen kanssa oli hyvin tiedostettu. 8 vastaajista ilmoitti viestintäyhteistön kehittämisen käsittelyn olevan hyvin hoidossa. Melkein kolmasosa vastaajista ilmoitti asian olevan kokonaan hoitamatta tai ei osannut kysymykseen vastata.

14 RAPORTTI 14(21) Viestintäyhteistyön säännöllinen kehittäminen yhdessä muiden viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen ja -yhteisöjen kanssa TAULUKKO 10. Viestintäyhteistyön kehittämistä käsitellään säännöllisesti muiden viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen ja -yhteisöjen kanssa Viestinnän palvelut olivat melko hyvin kaikkien tiedossa ja helposti saatavilla. Viestintäpalvelujen tunnettuutta tai saatavuuden arviointia ei kunnissa toteutettu. Eri osastojen, yksiköiden ja henkilökunnan tiedontarpeiden säännöllistä selvittämistä ei juuri toteutettu. Tiedontarpeiden säännnöllinen selvittäminen oli pitkälti hoitamatta, vaikka asian merkitys oli jossain määrin tiedostettu (ka. 3,8, jossa 3 = asian hoitaminen aloitettu, 4 = asian merkitys tiedostettu). Työntekijöiden perehdyttäminen näyttäytyi varsin epäsystemaattisena. Perehdyttämisen systemaattinen toteuttaminen ja perehdyttämisen arviointi olivat pitkälti hoitamatta. Perehdyttämisen merkitys on kuitenkin melko hyvin tiedostettu (ka. 3,7, jossa 3 = asian hoitaminen aloitettu, 4 = asian merkitys tiedostettu). Säännölliset kehityskeskustelut on omaksuttu osaksi kuntien kehittämistyötä (ka. 1,9). Kehityskeskustelujen systemaattista arviointia toteutti 15 kyselyyn vastanneista.

15 RAPORTTI 15(21) 9 Viestinnän osaamisen kehittäminen Viestinnän systemaattisessa osaamisen kehittämisessa oli merkittäviä puutteita. Viestinnän vastuuhenkilöiden koulutustarpeet ovat pääosin kartoittamatta (ka. 3,5), vaikka koulutustarpeiden kartoituksen merkitys on tiedostettu. 71 vastanneista ilmoitti, että viestinnän vastuuhenkilöiden osaamisen kehittäminen ei ole suunnitelmallista (TAULUKKO 11). Edellä mainituista tekijöistä johtuen osaamisen kehittämisen vaikutuksia ei voida myöskään arvioida. Viestinnän vastuuhenkilöiden osaamisen kehittämiseen on laadittu suunnitelmat TAULUKKO 11. Viestinnän vastuuhenkilöiden osaamisen kehittämiseen on laadittu suunnitelmat Keskeisten viranhaltijoiden viestintäkoulutusta ei toteuteta pitkäjänteisesti (ka. 3,9). Myös kriisiviestinnän koulutustarpeet ovat pääasiallisesti kartoittamatta (ka. 4,1). 67 vastaajista ilmoitti, että kriisiviestintää ei ole harjoiteltu riittävästi eikä kriisiviestintäharjoitteita ole arvioitu (taul. 12). Reilu viidennes vastaajista koki, että kriisiviestintää on harjoiteltu riittävästi.

16 RAPORTTI 16(21) Kriisiviestinnän riittävä harjoittelu TAULUKKO 12. Kriisiviestinnän riittävä harjoittelu 10 Julkisen keskustelun seuranta Julkisen keskustelun seuraamisen merkitys on kunnissa tiedostettu. Mediassa käytävää kuntaa koskevaa tai sen toimintaan liittyvää keskustelua seurasi säännöllisestii valtaosa vastaajista (ka. 2,5), mutta julkisen keskustelun arviointi oli puutteellista. Vain viidennes vastaajista ilmoitti julkisen keskustelun seuraamisen olevan systemaattisesti arvioitu. Tämä näkyi myös kunnan toiminnan kannalta tärkeiden julkisuudessa esille nousevien heikkojen signaalien etsimisessä (taul. 13). Mediajulkisuutta koskevan aineiston saatavuudessa on myös parantamisen varaa, sillä kyselyn mukaan aineisto ei ole helposti kaikkien saatavilla.

17 RAPORTTI 17(21) Heikkojen signaalien havainnointi julkisuudessa TAULUKKO 13. Kunnan toiminnan kannalta tärkeitä julkisuudessa esille nousevia heikkoja signaaleja ennakoidaan säännöllisesti Kuntien yhteydenpito mediaan oli suunnitelmallista ja yhteyttä pidettiin muutenkin kuin tiedotusmateriaalien välityksellä. Lisäksi joka kymmenes vastaaja ilmoitti, että mediayhteyksiä myös arvioidaan systemaattisesti. Problemaattista on, että mediasuhteita ja mediaseurantaa ei huomioida kuntien toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Valtaosa vastanneista ilmoitti, että asia on kokonaan hoitamatta tai. 11 Kansalaisjulkisuus Kuntalaisten kunnan viestintään kohdistuvista kokemuksista ja odotuksista ei koota säännöllisesti tietoja (ka 3,5). Asian merkitys on kuitenkin vahvasti tiedostettu ja monet ovat jo aloittaneet kuntalaisten kokemusten ja odotusten selvittämisen. Tämän kanssa on linjassa myös se, että kyselyyn vastanneista valtaosa ilmoitti kunnan edistävän kuntalaisten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia kunnan asioihin. Tulos on yhteneväinen Kuntien viestintätutkimus 2005:n kanssa, lisäksi kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien järjestäminen on myös lakisääteistä toimintaa (Kuntalaki 27 ). Konkreettisten tavoitteiden asettaminen kunnan ja kuntalaisten välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi ei ollut yleistä. Vuosisuunnittelussa tai kehityskeskusteluissa konkreettisia tavoitteita oli asetettu vain joka viidennen vastaajan kunnassa.

18 RAPORTTI 18(21) 12 Asiantuntijajulkisuus ja kansalaisyhteisöt Yhteydenpito sidosryhmiin oli yleisempää kuin suoraan kuntalaisiin. Kolmasosa piti sidosryhmiin ja kansalaisyhteisöihin säännöllisesti yhteyttä niiden viestinnällisten odotusten ja tarpeiden kartoittamiseksi (asiakaspalautteet, kyselyt ym.). Sen sijaan kunnan yhteistyösuhteiden säännöllinen arviointi oli puutteellista. Yksikään vastanneista ei ilmoittanut kunnan arvioivan säännöllisesti ja systemaattisesti kunnan yhteistyösuhteita eri sidosryhmiin ja kansalaisjärjestöihin (taul. 14). Yhteistyösuhteiden säännöllinen arviointi TAULUKKO 14. Kunnan ja eri sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyösuhteiden säännöllinen arviointi 13 Verkkojulkisuus Verkkoviestinnän kehittäminen ja arviointi olivat muita osa-alueita keskimääräisesti paremmin hoidetut. Verkkoviestinnän kehittäminen mielletään osaksi viestinnän strategista suunnittelua (ka. 2,5) ja verkkoviestinnän kehittämistarpeet huomioidaan toiminta- ja taloussuunnitelmien yhteydessä (ka. 3,0). Vastaajien painottuminen asukasmääriltään suurimpiin kuntiin näkyi verkkojulkisuuden kohdalla erityisesti vuorovaikutteisten palveluiden kohdalla (kysymyspalstat, sähköiset vaikutusmahdollisuudet). Valtaosa vastaajista ilmoitti, että kunta edistää vuorovaikutteisin palveluin kuntademokratian toteutumista ja joka viides vastaaja ilmoitti palveluiden olevan systemaattisesti arvioituja.

19 RAPORTTI 19(21) 14 Viestinnän seuranta ja arviointi Viestinnän seurannan ja arvioinnin merkitys on tiedostettu kyselyyn vastanneissa kunnissa, kuntayhtymissä ja liikelaitoksissa. Käytännön toimiin on myös ryhdytty, sillä koko kysymysosion Viestinnän seuranta ja arviointi keskiarvo oli 3,6 (3 = asian hoitaminen aloitettu, 4 = asian merkitys tiedostettu). Viestinnän itsearvioinnin säännöllinen toteuttaminen TAULUKKO 15. Viestinnän itsearvioinnin säännöllinen toteuttaminen Viestinnän säännöllistä itsearviointia toteutti reilu viidennes vastaajista (taul. 15). Vain 2 vastaajista oli tasolla, jossa myös viestinnän arvioinnin käytännöt arvioitiin säännöllisesti. Kolmannes vastaajista oli tiedostanut asian merkityksen. Viestinnän vertaisarviointia toteutti 17 vastaajista. Yksikään kuntaviestijä ei ilmoittanut viestinnän vertaisarvioinnin käytäntöjen erillisestä arvioinnista. Viestinnän ulkoinen arviointi oli vertaisarviointia harvinaisempaa. Viestinnän ulkoista arviointia toteutti 12 vastaajista, joista kolmannes ilmoitti ulkoisen arvioinnin käytäntöjen olevan systemaattisesti arvioituja. 27 vastaajista oli ryhtynyt toimiin viestinnän ulkoisen arvioinnin toteuttamiseksi. Yli puolella vastaajista viestinnän ulkoinen arviointi oli joko kokonaan hoitamatta tai viestinnän ulkoisen arvioinnin merkitys oli vasta tiedostettu.

20 RAPORTTI 20(21) Viestinnän tavoitteiden toteutumista arvioi säännöllisesti osana normaalia kunnan toiminnan suunnittelua ja arviointia 21 vastaajista, joista 2 ilmoitti tavoitteiden toteutumisen arvioinnin olevan systemaattisesti arvioitu. Yli puolet vastanneista ilmoitti asian olevan joko kokonaan hoitamatta tai asian merkityksen olevan vasta tiedostamisen asteella. Kaikkien kuntien viestintää koskevia yleisiä tutkimuksia hyödynnetään kuntien viestinnän kehittämistyössä epäsystemaattisesti. Viidennes vastaajista ilmoitti asian olevan kokonaan hoitamatta tai vasta tiedostamisen asteella. 17 vastaajista oli aloittanut yleisten tutkimusten hyödyntämisen ja 17 vastaajista katsoi tutkimusten olevan hyvin hyödynnettyjä. Vastaajien painottuminen asukasmäärältään suurimpiin kuntiin ja kuntayhtymiin näkyi käytössä olevissa viestinnän seuranta- ja arviointimenetelmissä. Kyselyyn vastanneista yli puolet ilmoitti, että käytössä oli ainakin yksi viestinnän seuranta- ja arviointimenetelmä. Yleisin käytetty viestinnän seuranta- tai arviointimenetelmä oli ostettu mediaseurantapalvelu, jonka käyttäminen on Kuntien viestintätutkimus 2005:n mukaan vielä melko harvinaista. Toiseksi yleisin viestinnän seuranta- ja arviointimenetelmä oli BSC-mallin käyttäminen viestinnän vaikuttavuuden mittaamiseen. Kolmanneksi yleisin menetelmä oli Laatuaverkkoon.fi-hankkeen verkkoarvioinnin työkalu ja neljänneksi käytetyin menetelmä oli Euroopan laatupalkintomalli (EFQM) organisaation kehittämiseen, toiminnan itsearviointiin ja parhaiden käytäntöjen vertailuun. Vastaajista yhdenkään kunnassa ei ollut käytössä CAF-mallia viestinnän itsearviointiin, valtionhallinnon viestinnän seuranta-ja arviointijärjestelmä VISA:a tai mediaseurannan, luokittelun ja analyysin luokittelurunko MESLA:a. Muutaman maininnan saivat julkisten palvelujen arviointistrategia ASTRA sekä Kuntaliiton ja Viestintätoimisto Pohjoisrannan kehittämä Kunnan mainemittari. Lisäksi vastaajille oli annettu mahdollisuus kuvata muuta käytössä olevaa viestinnän seurantaja arviointimenetelmää. Muuna viestinnän seuranta- ja arviointimenetelmänä nostettiin esille asiakaspalvelututkimukset, asiakaslehden lukijatutkimukset, OPM:n koulutusta seuraava AMKota-järjestelmä, KVAST-testi, Taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Taloustutkimuksen kanssa tehtävä pisteittäinen yhteistyö, viestintäkyselyt kuntalaisille sekä yliopiston kanssa tehty yhteistyö (pro gradu -tutkielmat ja pienemmät tutkimukset). 15 n pilotista saatu palaute Kyselystä saatu palaute voidaan jakaa viiteen pääluokkaan: Palautteessa kaivattiin kyselystä tarkoituksella poisjätettyjä elementtejä eli asioita, joista oli jo riittävä tieto muiden kuntatutkimusten kautta (esim. resurssien suhde tavoitteiden toteuttamiseen, viestinnän toimijoiden osallisuus johtoryhmätyöskentelyyn). Nämä elementit liitetään lopulliseen in. Positiivinen palaute liittyen sisältöön, kysymysten määrään ja kyselyn tekniseen toteutukseen: kyselyssä korostuu hyvin viestinnän strateginen merkitys ja viestinnän koordinointiin liittyvä systemaattisuus, testi herätti huomioimaan miten lapsenkengissä moni asia onkaan organisaatiossamme. Se osoittaa selvästi myös sen, että erityisesti viestintää johtavilta vaaditaan todellista professionaalista otetta, oikeanlaista ammattitaitoa ja kykyä viedä viestinnän näkökulmia eteenpäin koko organisaatiossa.

21 RAPORTTI 21(21) Negatiivinen palaute liittyen sisältöön, kysymysten määrään, arviointiasteikkoon ja kyselyn tekniseen toteutukseen oli merkittävästi vähäisempää kuin kyselystä saatu positiivinen palaute. Muutama vastaajista koki kyselyn liian teoreettiseksi, hieman raskaaksi sekä enemmän keskittymistä ja paneutumista vaativaksi kuin mitä vastaajalla oli aikaa käytettävissään. Lisäksi kaivattiin enemmän työyhteisöviestintää, erityisryhmien viestintäoikeuksien varmistamista ja työtyytyväisyyttä käsitteleviä kysymyksiä. Palaute liittyen kyselyn tarkoitukseen. Kyselyn tarkoituksena oli käydä läpi kunnan viestinnän kannalta olennaisia arviointipisteitä, mikä oli kuvattu auki sekä itse kyselyssä että saatekirjeessä. Kyselyn tarkoitukseen liittyvä palaute kertoi siitä tarpeesta, mikä kunnilla on konkreettisten muutosjohtamisen välineiden löytämiseen. Erilaiset vastaamisvaikeudet. Viestinnästä vastaavia ohjeistettiin vastaamaan kyselyyn oman organisaation näkökulmasta, mutta kyselyyn vastaaminen vaati myös tietämystä ja/tai näkemystä koko kunnan viestinnästä: näin hallintokunnan tiedottajana oli pakko vastata moneen kysymykseen EOS, koska ei ole tarkkaa tietoa kaikista asioista. Samoin muutaman kysymyksen kohdalla tulee kirkastaa sitä, arvioidaanko omia mielipiteitä vaiko kunnan toimintaa. Vastaamisvaikeuksiin liittyvä palaute tullaan käymään huolella lävitse.

Yhteisöviestinnän johtaminen

Yhteisöviestinnän johtaminen Yhteisöviestinnän johtaminen 4. Luotaus, seuranta ja viestinnän toimivuuden arviointi Leif Åberg syyslukukausi 2011 Luennot Yksilötehtävät Pienryhmätyö vko 45 08.11. ensimmäinen luento verkossa 11.11.

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu 4 osatavoitteeseen

JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu 4 osatavoitteeseen Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010, 2009, 2008 Yhteistyökumppanuus Jyvälän Setlementti ry 3 JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu 4 osatavoitteeseen 1. Osatavoite: Jyvälää

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Yhtymähallitus 13.12.2013 Liite 156

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin Information Securityn tilaamassa tutkimuksessa kysyttiin sadan yritysjohtajan näkemyksiä tietoturvan

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto 18.9.2014 Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Laatua nuorisotyöhön hankkeessa toteutettiin elo-syyskuun 2014 vaihteessa arviointia ja laatutyötä järjestöissä

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Tilitoimistokysely 2013

Tilitoimistokysely 2013 Kysely tilitoimistojen asiakastyytyväisyysseurannasta Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy www. info@ +358 45 137 5099 SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUKSEN ESITTELY... 2 Miten asiakastyytyväisyyttä on seurattu?...

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

TIETOHALLINTOJEN JOHTAMINEN SUOMESSA 2010

TIETOHALLINTOJEN JOHTAMINEN SUOMESSA 2010 TIETOHALLINTOJEN JOHTAMINEN SUOMESSA 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 26.2.2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto ja keskeiset havainnot... 2 1.1 Tutkimuksen tiedot... 3 1.2 Yhteenveto... 5 2 Governance... 6 2.1 Yrityksen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään

Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään Pauliina Palttala, Hannu Rantanen ja Marita Vos Viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Pelastusopisto Tutkimuksen tavoite Esitellä kriisiviestinnän

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42 Varhaiskasvatuksen henkilöstö 2017 Luotu 21.02.2017 15:42 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä varkahenkilöstö 22 22 17 Yhteensä 22 22 17 Vastausprosentti 100% Lopettaneet

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2013

Työhyvinvointikysely 2013 Työhyvinvointikysely 2013 22.11.2013 Henkilöstöpalvelut Ulla Huttunen Toteutus Kysely toteutettiin sähköisesti JY:ssa 23.9.- 6.10.2013 Kysely uudistui vuonna 2013 kysymysten määrä väheni (62 -> 43) Uudet

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto. 1. painos ISBN 952-213-124-5 Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006

Suomen Kuntaliitto. 1. painos ISBN 952-213-124-5 Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Kuntien viestintätutkimus 2005 ISBN 952-213-124-5 Suomen Kuntaliitto 1. painos ISBN 952-213-124-5 Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200 00101 Helsinki Puh. (09) 7711

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015 Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015 Tulosten esittely Tuomas Jalava 7.12.2015 Sivu 1 FCG:n tutkimustoiminta Tuotamme tietoa johtamisen tueksi. Lähtökohtana on asiakkaan tiedontarve sekä tulosten

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 363 Asiakastyytyväisyyskysely Helsingin yliopiston yliopistollisen eläinsairaalan palveluista 2012 HEL 2012-016051 T 00 01 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Viestinnän tila Päijät-Hämeen yrityksissä ja organisaatioissa 2012

Viestinnän tila Päijät-Hämeen yrityksissä ja organisaatioissa 2012 Viestinnän tila Päijät-Hämeen yrityksissä ja organisaatioissa 2012 Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & viestinnän oppiaine Janne Matikainen Hanna Päivärinta 1 1. Kyselyn tavoite

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO Hankintatoimen tila ja kompetenssit globaalissa vertailussa Tausta Hankintatoimessa ammattiostajien rooli on muuttunut Hankintatoimi on osa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

Työllistymistä y edistävä toiminta

Työllistymistä y edistävä toiminta Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0, 0 Työllistymistä y edistävä toiminta Setlementti Louhela ry Päätavoite. LOUHELA ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA jakautuu osatavoitteeseen 0. Osatavoite: Työntekijöiden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot