Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi"

Transkriptio

1 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 1 Jukka Ohtonen Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi Sisältö Aluksi... 2 Suorama asuinpaikkana... 4 Suoraman väestörakenne... 6 Suoraman vetovoimatekijöitä... 7 Työpaikat... 9 Työvoima ja työllisyys Työmatkaliikenne ja liikkumisen vaihtoehdot Koulutus, opiskelu ja nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan Työn ja opiskelun ulkopuolisuus ja yhteiskuntaan kiinnittymisen perusteet Muuttoliike Kangasalan ja Tampereen välillä Sosiaalisten vaikutusten arviointi ja kaavaesityksen palautteet Yhteenveto ja johtopäätökset Liite

2 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Aluksi Kangasalan kunnan tavoitteena on rakentaa Suoramalle uusia asuntoja ja työpaikkoja, kulkureittejä ja palveluja. Uudisrakentaminen tulee vaikuttamaan Suoraman nykyiseen ympäristöön ja asujaimistoon. Vaikutukset kohdistuvat sekä fyysiseen, että sosiaaliseen ympäristöön. Rakentamisella syntyvien muutosten hallitsemiseksi kunnat ovat velvoitettuja ympäristövaikutusten arviointiin, kun taas sosiaalisten vaikutusten arviointi on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Toisin kuin ympäristövaikutusten arvioinnille, jonka osa sosiaalisten vaikutusten arviointikin on, sosiaalisten vaikutusten arvioinnille ei ole olemassa selkeitä viranomaisohjeita, tai sisältömäärittelyjä 1. Alan kirjallisuudessakin sosiaalisten vaikutusten arviointi on kuvattu väljästi. Tämä jättää kaavoittajalle ja arvioinnin tekijälle vapaat kädet toimia kulloisenkin tilanteen ja vallitsevien olosuhteiden vaatimalla tavalla ja kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, jotka vaikuttavat olennaisilta kaavoituksen kohteena olevan alueen kannalta. Rakentamisen ja uuden asutuksen mukanaan tuoman muutoksen arvioimiseksi on syytä kysyä, miksi ihmiset muuttavat Suoramalle ja millaisia ihmisiä potentiaaliset muuttajat ovat sekä mitä vaikutuksia heistä on nykyisten asukkaiden elämään. Koska alueen asutuksen laajentaminen on vasta kaavoitusvaiheessa eikä yhdenkään talon rakentamispäätöstä ole tehty, ei myöskään voida tietää, keitä tulevat asukkaat ovat, mistä he tulevat ja millä tavoin Suoramalla nyt asuvien ihmisen elämä muuttuu uusien asukkaiden tulon myötä. Jotakin kuitenkin tiedetään ja nyt tehtävillä kaavapäätöksillä vaikutetaan Suoraman ja myös Kangasalan tulevaisuuteen. Kaavoituksella ohjataan asumisen luonnetta ja rakentamisen tehokkuutta. Kaavoituksella säädellään kerrostalojen sekä rivi- ja pientalojen suhdetta ja sijoittumista sekä tehdään varauksia työpaikkojen ja palvelujen saamiseksi alueelle. Kokemuksesta tiedetään myös se, millaiset ihmiset ovat aikaisemmin muuttaneet Kangasalle. Passiivisen seurannan ja arvioinnin ohella sosiaalisten vaikutusten arviointia on mahdollista käyttää myös ohjausvälineen toivottujen muutosten aikaan saamiseksi. Kaavoitus on eräs lukuisista välineistä, joilla kunta ja yleensä viranomaiset ja ammattilaiset voivat ohjata alueen kehitystä. Hyvällä argumentoinnilla, tavoiteltavien seikkojen perustelulla ja eri toimijoiden yhteistyöllä alueen kehitystä on mahdollista ohjata toivottuun suuntaan. 1 Ks. Liite 1. Sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi olisi hyvä tietää, miksi uudet asukkaat valitsevat juuri Suoraman asuinpaikakseen. Aluehan sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä Kangasalan keskustasta ja matkaa Tampereelle on noin 14 km. Ehkä osa uusien talojen tulevista asukkaista asuu jo nyt alueella ja heille on jo muodostunut kotiseutuidentiteetti ja halu asua nimen omaan täällä. Koska aluetta kuitenkin kaavoitetaan niin, että uusien asukkaiden määrä saattaa nousta jopa 25-3% nykyisestä, suurin osa uusista asukkaista tulee alueen ulkopuolelta. Heidän osaltaan voidaan siis kysyä, mitkä ovat Suoraman oletettavia vetovoimatekijöitä, joiden vuoksi tulevat asukkaat valitsevat juuri Suoraman uudeksi

3 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 3 asuinpaikakseen. Sama koskee niitä asukkaita, jotka muuttavat alueen ulkopuolelta niihin asuntoihin, jotka vapautuvat Suoraman sisäisen muuton seurauksena. Eräs merkittävä paikallisidentiteettiä luova tekijä on alueen asumisen, työn ja toimeentulon historian fyysinen ilmeneminen. Suoraman kaavoituksen yhteydessä todettiin, että asuinalueet sulautuvat hyvin toisiinsa, vaikka toisaalta rakentamisen vuosikymmenet erottuvat varsin selkeästi alueen rakennuskannoissa. Kaavoitukseen liittyen laskettiin, että kaavoitettavalla alueella on noin 2 oman aikansa tyypillistä rakennuskohdetta, vaikka alueella ei olekaan varsinaisesti suojeltuja rakennuksia tai alueita. Ainoa rakennuskulttuurikohteeksi merkitty rakennus on Suoraman työväentalo. Säilytettäväksi suositeltavia kohteita ovat Kyötikkälän keskiaikainen kylätontti sekä vanhat kylätiet. Keskeisin syy sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tekemiseen on kaavoitukseen liittyvä ohjaus- ja muutosvaikutus. Kun aluetta suunnitellaan kannattaa miettiä, millaista muutosta halutaan, miten nykyistä Suoramaa tulisi kehittää. Kysymykseen vastaamiseksi tarvitaan kuvaus nykytilasta, käsitys tavoitteista sekä kaavoituksen keinoista ja ohjausvaikutuksesta niiden saavuttamiseksi. Koska asioiden ja ilmiöiden luonne paljastuu vasta suhteessa ympäristöön myös Suoramaa ja Kangasalaa tarkastellaan suhteessa toisiinsa sekä suhteessa muihin kuntiin ja alueisiin. Näin koetetaan saada näkyviin, millaisista ilmiöistä Suoraman uudisrakentamisessa sekä tulevien asukkaiden asuinpaikan valinnassa ja asumisessa on kyse. Suhteellistamalla asioita niiden luonne paljastuu paremmin kuin keskittymällä pelkästään Suoraman alueen analysointiin. Itse asiassa yksittäiset, ympäristöstään irrotetut tiedot eivät kerro mitään siitä riippumatta kuinka yksityiskohtaisesti ne kuvataan. Sen vuoksi tarvitaan vertailua. Sama koskee muutosta, joka tulee näkyviin vasta suhteessa lähtökohtaansa. Suoraman alueen suunnittelua toteutettiin yhteisöllisyyden ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien hengessä. Kaavoittajat järjestivät keskustelutilaisuuksia Suoraman asukkaille sekä selostettuja tutustumiskäyntejä kaavoitettaville alueille.

4 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 4 Suorama asuinpaikkana Suorama asuin- ja elinympäristönä sekä asukkaiden arjen tapahtumapaikkana näyttäytyy sen mukaisena, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Alueella koko ajan olevien lasten ja vanhusten Suorama on eri asia kuin esimerkiksi suurimman osan aktiiviajastaan työn vuoksi Tampereella olevan aikuisen. Näiden ryhmien lähiympäristön vaatimukset voivat olla osin yhteneväiset, mutta osin jopa ristiriitaiset. Kaikille yhteisiä asioita ovat ympäristön viihtyisyys, esteettömyys ja turvallisuus. Ristiriitaa sen sijan voi syntyä etenkin omalla autolla liikkuvien ja alueella pysyvien lasten ja vanhusten välille. Edellisille tärkeää on autolla liikkumisen sujuvuus, jälkimmäisille turvallisuus ja esteettömyys. Tällaisista syistä johtuen sillä on merkitystä, keiden näkökulmasta ympäristötekijöitä tarkastellaan. Kangasala on laatinut vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelman ja toimenpideohjelman vuosille nimellä 'Turvallinen vanhuus Kangasalalla' 2. Siinä otetaan kantaa myös ympäristökysymyksiin. Suunnitelmassa sanotaan mm.: "- Kunnan asukkailla on turvallinen, viihtyisä ja eri väestöryhmien tarpeita vastaava elin- ja toimintaympäristö - Ihmisten toimintakyvyn erilaisuus otetaan huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa - Yhdyskunta- ja liikennesuunnittelu ottaa huomioon eri vammaisryhmät ja mahdollistaanäin itsenäisen liikkumisen" Liikennesuunnittelun osalta sanotaan: "- Liikennesuunnittelulla mahdollistetaan ikäihmisen tarpeita vastaava ja turvallinen liikkuminen - Palveluliikenteen suunnittelu ja koordinointi" Ympäristön esteettömyydestä mainitaan: "- Esteettömyys huomioidaan yhdyskuntasuunnittelussa - Ulkoilureitit ja kevyen liikenteen väylät esteettömiksi ja kulkureiteille levähdyspaikkoja. - Kartoitetaan erityisesti vanhusten asumis- ja palveluyksiköiden läheisyydessä olevat ulkoilumahdollisuudet." Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuodelta 29 3 kaavoituksen merkityksestä mainittiin: " Laadukas elinympäristö voi monin tavoin edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja sillä on tärkeä rooli ennalta ehkäisevässä lasten suojelussa. Lasten ja nuorten toimintaympäristössä tärkeinä tekijöinä nähdään kannustus omaehtoiseen liikkumiseen, liikenneturvallisuus, lähi- 2 'Turvallinen vanhuus Kangasalalla. Kangasalan vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelma ja toimenpideohjelma Kangasalan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Valtuusto %2nuorten%2hyvinvointisuunnitelma.pdf)

5 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 5 luonto, ystävien tapaamispaikat ja riittävät harrastusmahdollisuudet. Alueiden monipuolisuus, toimintamahdollisuudet, yhteisöllisyys ja sosiaalinen valvonta ovat keinoja turvallisuuden lisäämiseksi." Suoramalle on tyypillistä rauhalliset pientaajamat, joiden läpikulkuliikenne on vähäistä. Alueella on myös jo olemassa pyörätieverkosto, jota on tarkoitus kohentaa ja täydentää nyt tehtävillä kaavapäätöksillä. Luonnollisen liikkumisen tieverkostoa rakennetaan nykyistä selkeämmäksi ja jäsentyneemmäksi sekä lisätään jalankulku- ja pyöräteiden maisemallisuutta. Toisaalta vilkkaasti liikennöity Kangasalantie halkaisee alueen ja Lahdentie reunustaa aluetta etelässä. Molempien teiden meluhaitta lähiasutukselle on huomattava. Kaavasuunnittelussa todettu teollisuuden myötä syntyvien erikoiskuljetusten ohjaaminen Kangasalantien sijaan Lahdentielle on epäilemättä kannatettava asia Kangasalantien lähiympäristön tihenevään asutukseen kohdistuvien melu- ja turvallisuushaittojen vähentämiseksi 4. Lisärakentamisen keskeisinä ja julkilausuttuna tavoitteina on säilyttää alueiden liikenteellinen turvallisuus ja mieluummin kehittää sitä. Suoramalla autokatokset toimivat samalla Kangasalan tien melun esteinä. Järjestäytynyt liikenneympäristö on turvallinen Eri liikennevälineiden erottaminen toisistaan omille väylilleen on toimiva ja jo 197 -luvulta alkaen 5 yleisesti toteutettu liikenneturvallisuusperiaate. Parhaimmillaan kävely- ja pyörätiet on erotettu toisistaan ja autoliikenteestä niin, että kohtaamisia ei tapahdu lainkaan. Samalla liikenteestä saadaan joustavaa ja turvallista kaikkien osapuolten kannalta. Liikenneympäristön tarkastelussa etenkin lasten 4 Liikenneviraston meluselvityksen mukaan Kangasalantien tiemelu on tasolla >65 db ja lähin asutus ulottuu alueelle >55dB. Lahdentien melutaso on korkeampi, >7 db, mutta melualueen asutus on huomattavasti vähäisempää, kuin Kangasalantien varressa. Ilmeisesti voimakkaimman liikennemelun asuinalue sijoittuu Lentolan teollisuustalon ja Alasentien välisille tienvarsialueille. Ks. sekä Eurooppalaisten normien mukaan 55 db on liian voimakas meluhaitta, joten Kangasalantien melutason laskemiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Meluun voidaan vaikuttaa tarjoamalla houkuttelevia luonnollisen liikkumisen vaihtoehtoja autoliikenteen vähentämiseksi, nopeus- ja liikennöintirajoituksilla, meluseinillä, kuten paikoitellen on jo tehtykin ohjaamalla rakennusluvalla autojen katetun paikoitustilan sijoitus Kangasalantien suuntaisesti niin, että paikoitustilan takaseinä on samalla melueste (kuva) sekä esimerkiksi tien päällystettä valittaessa. 5 Ks. Uusitalo P. (1974): Suunnittelun tavoitteet ja keinot. Tammi. Helsinki.

6 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 6 ja vanhusten sekä yleensä kevyen liikenteen ja luonnollisen liikkumisen asema ja olosuhteet tuovat esiin ympäristön riskit ja kehittämistarpeet. Suoraman väestörakenne Väestön ikärakenne osoittaa, että Suorama kuten koko Kangasalakin on tyypillisesti lapsiperheiden suosiossa. Vuonna 212 alle 16 -vuotiaiden lasten osuus oli Suoramalla 22%. Koko Pirkanmaan väestöstä vastaava osuus oli 17% ja koko maassa keskimäärin 18%. Kaikista Pirkanmaan kunnista lasten väestöosuus oli korkein Vesilahdella (25%), Lempäälässä (25%) Ylöjärvellä (24%), Pirkkalassa (23%), Kangasalalla (22%), Nokialla (21%) sekä Akaassa (2%). Muissa Pirkanmaan kunnissa alle 16 - vuotiaiden osuus oli vuonna 212 alle viidennes. 6 Kuvio: 1 Koko maan, Pirkanmaan, Kangasalan ja Suoraman väestön ikärakenne vuoden 212 lopussa 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % % KOKO MAA PIRKANMAA Kangasala Suorama 75 -v Lukujen lähde: Tilastokeskus Alueiden väestöjen ikärakenteita vertailemalla havaitaan, kuinka Suorama erottuu koko maasta, Pirkanmaan kuntien keskiarvosta ja Kangasalastakin alle kouluikäisten lasten muita korkeammalla väestöosuudella. Myös kouluikäisten (7-15 -vuotiaat) väestöosuus on Suoramalla korkeampi kuin koko maassa tai Pirkanmaan kunnissa keskimäärin. Suurin ero Suoraman ja muiden vertailualueiden välillä ilmenee kuitenkin vanhusten, eli 75 vuotta täyttäneiden osuudessa, joka Suoramalla on selvästi vertailualueita alhaisempi. Suoraman ero muuhun Kangasalaan ilmenee niin ikään vanhusten väestöosuuden osalla. Muilta osin erot ovat vähäiset: kun alle kouluikäiset ja peruskouluikäiset yhdistetään alle 16 -vuotiaiden ryhmäksi, Suorama ei poikkea Kangasalan väestöstä. Sama koskee vuotiaita. Ainoaksi eroksi koko Kangasalan väestörakenteeseen jää vanhusten vähäinen osuus ja vastaavasti hieman korkeampi työikäisten määrä. Muilta osin erot katoavat lukujen pyöristysosuuksiin. Suoraman väestön ikäjakautuma kertoo nykytilan. Kaavoituksella ja uudisrakentamisella aikaansaatavan väestömuutoksen hahmottamiseksi tarvitaan tietoa siitä, millä tavoin alueelle muuttavat tulevat vaikuttamaan Suoraman demografiaan. Alueelle muuttavan väestön rakenteeseen vaikuttavat 6 Lukujen lähde Tilastokeskus, väestötilasto.

7 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 7 tarjolla olevat asunnot, uudet ja tarjolla olevat työpaikat sekä palvelut. Näiden tekijöiden arvioimiseksi tarkastellaan koko Kangasalan väestöprofiilia ja jo toteutunutta muuttoliikettä. Ikärakenteen perusteella näyttää ilmeiseltä, että Suoraman lisärakentamisen sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää lasten ja lapsiperheiden asemaan. Suoraman vetovoimatekijöitä Suoraman ilmeisiä vetovoimatekijöitä ovat työpaikkatarjonta, palvelut, mahdollinen asumiskustannusten edullisuus sekä asuinympäristön luonne ja kulkuyhteydet etenkin Tampereelle ja Kangasalan keskustaan. Talouden osalta Suorama on osa Kangasalaa, jossa esimerkiksi tuloveroprosentti on hieman korkeampi kuin Pirkanmaalla tai koko maassa keskimäärin. Tampereen rajanaapurikunnista Nokian ja Ylöjärven kunnallisveroprosentti oli 19,75 vuonna 212, Kangasalan Lempäälän, Oriveden ja Pirkkalan 2 ja Ruoveden 2,5. Tampereen kunnallisveroprosentti oli Tämän perusteella on ilmeistä, että alhainen verotus ei kuulu Suoraman vetovoimatekijöihin. Kangasalan kunnan luonnetta kuvaa myös kunnan tulorakenne, jossa yhteisöverojen osuus on ainoastaan alle neljä prosenttia, kun se koko maassa on noin seitsemän. Eräs Suoraman vetovoimatekijä voi olla asumiskustannusten edullisuus. Asian konkretisoimiseksi verrattiin Suoraman vanhojen asuntojen hintoja vastaaviin Kangasalan keskustan ja Tampereen osalta keskustan ja Hervannan hintoihin. Vertailu Kangasalan keskustan sekä Tampereen keskustan ja Hervannan myynnissä oleviin omistusasuntojen hintoihin 8 osoitti että Suoraman kerrostalojen neliöhinnat olivat noin puolet Tampereen keskustan asuntojen hinnoista, mutta hieman korkeammat kuin Hervannan. Kangasalan keskustan kerrostalojen neliöhinnat olivat noin viidenneksen alhaisemmat kuin Tampereen, mutta yli 7% korkeammat kuin Suoraman. Rivitaloasuntojen hinnat olivat samat Suoramalla ja Hervannassa. 9 Uudisrakentamisen myötä Suoraman asuntojen keskihinnat tulevat nousemaan ja alueen arvo kokonaisuudessaan kohoaa. Uusien asuntojen hintavertailu 1 puolestaan osoitti, että Kangasalan keskustan ulkopuolella (Vatiala ja Herttuala) myynnissä olevien uusien asuntojen neliöhinnat olivat samat, tai hieman alhaisemmat kuin Tampereen Lentävänniemessä, Vuoreksessa ja Atalassa. Tampereen keskusta-alueen uusien asuntojen neliöhinnat olivat enimmillään lähes kaksinkertaiset Kangasalan keskustan ulkopuolisiin vastaaviin asuntoihin verrattuina. 7 Lähde: Suomen Kuntaliitto. 8 Vertailu tehtiin poimimalla satunnaisesti etuovi.com -sivustolta 71 asunnon hintatiedot. Poiminta tehtiin Etuovi.com ( ). 1 Vertailu tehtiin poimimalla satunnaisesti etuovi.com -sivustolta 42 uuden asunnon hintatiedot.

8 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 8 Sosiaalisessa mediassa Suoramasta käyty keskustelu 11 osoittaa, että Suoraman ulkopuolella asuvien silmissä Suoraman alue on levoton ja alueen sosiaaliset ongelmat madaltavat asumisen tasoa. Suoramalla asuvien perheellisten silmin alueen huono maine on pikemminkin historiallista perua, jolle ei juuri ole vastinetta tässä päivässä. Suoraman haittana pidetään kerrostaloalueen tiivistä rakentamista ja etuna taas hyviä liikenneyhteyksiä Tampereelle. Alueen kaupalliset palvelut, harjun luonnonympäristö ja lasten leikkipaikat saivat kiitoksen ja paikallinen asukas suositteli aluetta lapsiperheiden asuinpaikaksi. Työpaikkatarjonnan osalta lähtökohdaksi on syytä ottaa koko Kangasala ja kunnan luonne. Myös kulkuyhteyksien suhteen kyseeseen tulee alueen sisäisen liikenteen ohella olennaisena asiana yhteydet Tampereelle, jotka tulevat juuri kaavoituksen aikaan ( ) muuttumaan, kun Kangasala tulee osaksi seudullista liikennettä ja kilpailun tuloksena myös liikennöitsijä vaihtuu Paunu Oy:stä Länsilinjat Oy:hyn. Tämän vuoksi on vaikea arvioida Suoraman tulevan väestölisäyksen vaikutusta liikennöintitiheyksiin ja yleensä vaikutusta joukkoliikenteen palveluihin. Suoraman palvelutarjontaa kehitetään ja sen toteuttamiseksi on laadinnassa Palveluverkon kehittämissuunnitelma, jonka laatimiseksi on nimetty palveluverkkotyöryhmä vuosille Työryhmä valmistelee palvelujen kehittämisperiaatteet ja toimenpidesuunnitelman vuosille Suunnitelma kattaa päivähoidon, koulutuksen, terveydenhuollon ja kirjastotoimen palvelut. 11 Ks. esim. tai

9 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 9 Paikoitellen merkittävätkin luonnonalueet sekä rakennettavat liikunta- ja virkistysalueet voivat muodostaa huomattavan vetovoimatekijän, kun potentiaaliset muuttajat ovat suurelta osin aktiivisessa liikuntaiässä olevia nuoria ja perheellisiä nuoria aikuisia. Tältä osin ja Kangasalle muuttoa analysoimalla havaittu ensisijainen vertailukohta ja kilpaileva asuinpaikkavaihtoehto on Tampere ja asuntojen hintojen perusteella tamperelainen lähiö. Päätöksentekoa ohjaavat mielikuvat ympäristöstä ja luonnosta ovat epäilemättä Kangasalle edullisia suhteessa Tampereeseen. Työpaikat Pirkanmaan maakuntakaavan yhteydessä laaditaan työpaikka-alueselvitys 12, joka tätä arviointia laadittaessa oli luonnosasteella ja josta tuorein luonnos on päivätty Selvitys tulee koostumaan kolmesta asiakokonaisuudesta, jotka ovat: 1. Maakunnan elinkeinorakenteen ja työpaikkaalueiden nykytila-analyysi, 2. Työteon tapojen muutos ja työpaikka-alueet vuonna 24 (tulevaisuusanalyysi) sekä 3. Maakunnan työpaikka-alueiden strateginen tavoitekuva 24 (synteesi). Tällä hetkellä käytössä olevien tietojen mukaan. Maakuntakaavassa Kangasala kuuluu Tampereen kehyskuntiin, jotka ovat Kangasalan lisäksi Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampere ja sen kehyskunnat muodostavat Suomen toiseksi suurimman työpaikkakeskittymän pääkaupunkiseudun jälkeen. Tampereella ja sen kehyskunnissa oli vuonna 211 yhteensä 162 työpaikka, joka on kolme neljäsosaa Pirkanmaan työpaikoista. Toisin kuin koko maassa keskimäärin, jossa työllisten lukumäärä oli vuonna 212 edelleen 34 alhaisempi kuin ennen lamaa ja työllisyyden huippuvuonna 1989, Pirkanmaan työpaikkakehitys on ollut positiivista. Kun koko maassa työllisten määrä ylitti vuoden 1989 työllisten lukumäärän ainoastaan yhtenä vuotena (28) ja silloinkin ylitys oli vain,1 prosenttia (3 4 henkilöä), Kangasalan työllisten määrä ylitti pysyvästi vuoden 1989 tason jo vuonna 2 ja koko Pirkanmaalla ylitys tapahtui vuonna 24. Kun tarkasteluun otetaan aikaväli /212, muutos on kuitenkin ollut taantuva. Kangasalan työpaikkakehitys ja työllisten määrän nousu on pysähtynyt. Koko Pirkanmaalla sekä työllisten että työpaikkojen määrä on laskenut. Eniten Pirkanmaalla työpaikkoja on poistunut teollisuudesta (-9 24) sekä maa- ja metsätaloudesta (-916). Suurimmat nousijat puolestaan olivat julkinen hallinto, koulutus ja terveys, jossa työpaikat lisääntyivät 2 6:lla sekä 'ammatillinen, tieteellinen, tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta ' 13 (+1 9) sekä informaatio ja viestintäala (+1 3). Muutoksista huolimatta maakuntakaavassa Pirkanmaa näyttäytyy edelleen vahvana valmistavan teollisuuden maakuntana, jossa kuitenkin uusien tuotteiden, tuotantotapojen sekä palvelujen ja älykkäiden koneiden keskinäinen kytkentä lisäävät teollisuuden tuotantorakenteita ja kilpailukykyä. Maakuntakaavassa mainitaan myös oppilaitosyhteistyö, johon Kangasallakin kannattaa kiinnittää huomiota uusien työpaikkojen luomisessa Ks. 13 Tässä yhteydessä hallinto viittaa yksityisten yritysten hallinnon kasvuun. 14 Ks. sekä Tilastokeskus, Stat.fi väestö.

10 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 1 Tampereen kehyskuntien joukossa suurin työpaikkakeskittymä on Nokialla, jossa on noin neljännes kehyskuntien työpaikoista. Kangasalla ja Ylöjärvellä työpaikoista on noin viidennes kummassakin. Kangasalan keskustassa on 5 8 työpaikkaa, jonka lisäksi Kangasalan suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Lentola (1 175 työpaikkaa 15 ), joka maakuntakaavassa on merkitty voimakkaasti kehittyväksi alueeksi, Saarioisten alue Sahalahdessa (77), Vatiala (45), Pikonlinna (4) ja Kaivanto. Lisäksi Kangasalan kylissä, Kaivanto mukaan lukien sijaitsee noin 53 työpaikkaa ja muilla alueilla vielä vajaat 3. Vuoden 199 jälkeen Kangasalan työpaikat ovat lisääntyneet noin tuhannella, joka on 11% kunnan 9 56 työpaikasta vuonna 212. Viime vuosien suurin negatiivinen muutos työpaikkojen määrissä on tapahtunut teollisuudessa, jonka työpaikkamäärä on laskenut 4:lla vuoden 25 jälkeen. Uudet työpaikat ovat syntyneet ennen muuta julkisiin ja yksityisiin palveluihin Niiltä osin kuin kaavoituksella voidaan vaikuttaa työpaikkojen sijoittumiseen, ne keinot kannattaa käyttää. Kangasalan kunnan työpaikkarakenteen monipuolistaminen on ilmeinen haaste, koska kunnan työpaikkaomavaraisuus on alhainen ja työpaikkarakenne antaa perusteltua aihetta kysymyksiin. Seuraavassa kuviossa havainnollistetaan Kangasalan työpakkakehitystä toimialoittain vuodesta 27 alkaen. Kuvio: 2. Kangasalan työpaikkojen lukumäärä suurimpien toimialojen osalta vuosina , Työllisten lkm Lukujen lähde: Tilastokeskus Teollisuus Sosiaali- ja terveys Kauppa Rakentaminen Koulutus Teide ja tekniikka Hallinto ja tukipalvelut Kuljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Julkinen hallinto Maa-ja metsätalous Muu palvelu Majoitus ja ravitsemus Teollisuus on ollut Kangasalan merkittävä työllistäjä ja teollisten työpaikkojen määrä oli kasvussa poikkeuksellisen pitkään verrattuna koko maan tilanteeseen. Muutos tapahtui 2 -luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä, jolloin teollisten työpaikkojen määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun. 15 Vuonna 21 Lentolan työpaikoista oli 463 teollisuudessa, 317 kaupan alalla, 236 rakentamisessa ja 81 kuljetuksessa ja varastoinnissa.

11 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 11 Kuvio: 3. Työllisten määrä toimialoittain koko maassa vuosina Työllisten lkm Sosiaali- ja terveys Teollisuus Kauppa Koulutus Rakentaminen Hallinto ja tukipalvelut Kuljetus ja varastointi Teide ja tekniikka Julkinen hallinto Informaatio ja viestintä Majoitus ja ravitsemus Maa-ja metsätalous Muu palvelu Lukujen lähde: Tilastokeskus Kangasalasta riippumattomien ympäristötekijöiden tarjoamien mahdollisuuksien ja niiden muodostamien uhkien, tai megatrendien näkökulmasta ainakin seuraaviin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota: * Kangasalan suurin työllistäjäsektori (ks. ylempi kuva) riippuu luokitustavasta. Mikäli palveluja liitetään yhteen, palvelusektori muodostuu suurimmaksi työnantajaksi. Jos taas palvelut jaetaan useampaan luokkaan, suurimmaksi nousee teollisuus. Tarkastelutavasta riippumatta yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ovat työllistävin toimintasektori. Se tarkoittaa samalla, että kunnallisten palvelujen osuus on huomattavan korkea. Näiltä osin tilanne on samanrakenteinen, kuin koko maassa keskimäärin. Etenkin julkisten palvelujen osalta on aiheellista huomata, että palvelujen laajuuteen kohdistuu huomattavia paineita. Asiantuntija-arvioiden mukaan koko Eurooppaa koskeva talous- ja velkakriisi lisää voimakkaasti tuloeroja ja synnyttää paineita julkisten palvelujen karsimiseen 16. Ilmiö näkyy selkeästi myös suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa 197 -luvulta alkaen kehitetyt ja suurelta osin verorahoitukseen perustuvat julkiset palvelut ja suhteellisen korkea verotus, ovat olleet pitkäaikaisen kritiikin kohteina. Kritiikkiä esitetään siitä huolimatta, että juurin korkean veroasteen hyvinvointivaltiot ovat samalla maailman kilpailukykyisimpiä ja innovatiivisimpiä yhteiskuntia 17. Kangasalan yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ovat edelleen kasvussa. Koko maan osalta kasvu on laantunut ja alan osuus työllisten määrästä ei nouse. Alan suurin osa-alue on sosiaali- ja terve- 16 Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen YLE:n huhtikuun lopussa 214 tekemässä kyselyssä, johon vastasi yli 5 professoria. Ks. 17 Ks.. ja sekä innovatiivisuudesta: Rikama S. (212) Suomi innovaatioiden kärkimaita mutta kuinka kauan? Tieto&trendit 2/212. Tilastokeskus. Innovatiivisuuden perusteista tarkemmin ks. esim. Suomen maaraportti:

12 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 12 yspalvelut, jotka ovat edelleen olleet nousussa, kun taas muun julkisen hallinnon työvoiman määrä on pitkäkestoisessa, mutta ilmeisesti jo päättymässä olevassa laskussa. * Kangasalan toiseksi suurin ja vähitellen taantuva työllistäjä on teollisuus, joka koko maan osalla on maatalouden ohella ollut jo pitkään suurin työvoiman vähentäjä. Kangasalan teolliset työpaikat lisääntyivät poikkeuksellisen pitkään verrattuna koko maan tilanteeseen. Kasvua jatkui vuoteen 26 saakka, mutta vuonna 27 tapahtui käänne, jonka jälkeen teolliset työpaikat ovat vähentyneet 15% vuoteen 211 mennessä. Yleinen ja jo Kangasallakin ilmenevä trendi ei tietenkään tarkoita sitä etteikö Kangasalan teolliset yritykset voisi menestyä ja etteikö ala voisi Kangasalalla kasvaa. Silti on aiheellista tunnistaa alaan liittyvät riskit etenkin kun teollisilla työpaikoilla on niin merkittävä rooli kunnan työllisyydelle, verotuloille ja hyvinvoinnille. Vuosina teollisten työpaikkojen suhteellinen osuus Kangasalla oli jopa 5-6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 211 Kangasalan teollisten työpaikkojen osuus oli 2% kaikista, kun se koko maassa oli enää 14%. Kun Kangasalan teollisten työpaikkojen määrä on jo kääntynyt laskuun, yleinen suuntaus antaa perusteet olettaa, että lasku tulee pikemminkin jatkumaan kuin kääntymään nousuun. Kangasala on kuitenkin niin pieni talousalue, että jo pelkällä sattumalla voi olla suuri merkitys alan paikalliseen kehitykseen. Teollisilla työpaikoilla on merkittävä osuus (35%) Suoraman yhteensä sadoista työpaikoista ja etenkin metallituotteiden valmistus on näkyvästi edustettuna kaavoitettavalla alueella. Tulevista teollisista työpaikoista suurimman osan ajatellaan sijoittuvan jo olemassa olevalle aseman teollisuusalueelle. Alueella on myös autojen huoltamoita ja korjaamoja sekä suhteellisen runsaasti (15) kunnallisia työpaikkoja, käytännössä opetusta ja lasten päivähoitoa. Alueella on myös tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja (28%), rakennusalan yrityksiä (13%) ja alueelle tullaan kaavoittamaan tiloja lähinnä pienille, ammatinharjoitukseen perustuville mikroyrityksille. 18 * Koko Kangasalan kolmanneksi suurin työllistäjä on jo pienessä laskussa oleva kauppa ja majoitus- ja ravitsemustoiminta, jossa painopiste on kaupassa. Koko maan ja Kangasalankin osalta majoitus- ja ravitsemustoimi reagoi suhdannevaihteluihin, mutta koko maan osalta ala on silti varsin vakaa ja noin 1%:n kasvussa tarkastelussa olevalla 5-vuotiskaudella. Tukku- ja vähittäiskaupan tilanne koko maassa ja Kangasalla vaikuttaa pysähtyneeltä ja on pikemminkin laskussa kuin nousussa. Jatkossa esimerkiksi verkkokaupan yleistyminen tulee ilmeisesti supistamaan alan työllisyyttä, joten alan rakennemuutoksiin kannattaa kiinnittää huomiota liikepaikkoja määriteltäessä. 18 Lukujen lähde: Suoraman osayleiskaava. Raportti 2, tavoitteet. Tekninen keskus, kaavoitus, Kangasalan kunta. Sekä Kaavoituskatsaus 214. Tekninen keskus, Kangasalan kunta.

13 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 13 Kangasalan historia on merkittävä ja kaikkien tuntemaa osa suomalaista kartano- ja kulttuurihistoriaa. Kangasalaa tunnetuksi tehneitä ovat keskiajan lopulla Liuksialan ja Wääksyn kartanoita asuttaneet Kaarina Maununtytär ja Kaarina Hannuntytär. Kaikille suomalaisille Kangasala on tullut tutuksi Topeliuksen runosta Kesäpäivä Kangasalla ja sen myötä mielikuva harju- ja järviluonnon maisemista. Pittoreski yksityiskohta Kangasalan kulttuurihistoriassa on taiteilijoiden ja kirjailijoiden piirissä hyvin tunnettu ja täysihoitolana vuodet toiminut ja edelleen tilauksesta palveluja tarjoava Kangasalan Lepokoti. Mielikuva Kangasalasta suomalaisen luonnonympäristön, kulttuurin sekä vapaa-ajan ja lomanvieton symbolikuntana pitää mielikuvana hyvin paikkansa. Arkinen ja ajankohtainen tarkastelu osoittaa kuitenkin, että lomanviettokuntana Kangasalan on pysähtynyt. Kesäasuntojen määrän kasvu suhteessa asukaslukuun on pikemminkin taantunut 2 -luvulla, kun niiden määrä Pirkanmaalla jatkaa kasvuaan 19. Matkailun osalta tilanne on saman suuntainen. Kangasalan majoitusliikkeiden kapasiteetti on vuodesta 1995 vuoteen 27 laskenut 13% huoneiden määränä mitaten ja vuoteiden määrinä lähes kolmanneksen (31%) ja alan työllistävä vaikutus on prosenttiyksikön alhaisempi kuin maassa keskimäärin. 2 * Rakennusalan työllisyys on Kangasalla kehittynyt samaan tapaan kuin koko maassa keskimäärin. Samalla alan merkitys Kangasalan työllistäjänä on huomattava ja suhteellisesti suurempi kuin maassa keskimäärin. Koko maan osalta selvimmät kasvualat sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella ovat korkeaan koulutukseen perustuva 'ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta', koulutus sekä informaatioala. Tämän perusteella väestön koulutuksella sekä koulutuspaikkojen tarjonnalla on keskeinen merkitys kunnan tulevaisuuden menestystä ajatellen. Näiden alojen osalta Kangasalan tilanne vaikuttaa esimerkiksi suurta, mutta taantuvaa teollisuutta valoisammalta. Koko maassa koulutuksen tieteen ja tekniikan sekä informaatio- ja viestintäalan viiden vuoden kasvu on vain 2-4 prosenttia, kun taas Kangasalla kasvuprosentit ovat parhaimmillaan kuusinkertaiset, 1, 12 ja 24 prosenttia. Koulutus työllistää lähes tuhat henkilöä, tiede ja tekniikka lähes 8 ja informaatio ja viestintä yli 5. Nämä alat korostavat koulutuksen ja koulutuspaikkojen tarjonnan suurta merkitystä. 19 Tilastokeskus: Stat.fi, asuminen, kesämökit. 2 Tilastokeskus: Stat.fi, matkailutilasto.

14 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 14 Suoraman ongelmana oleva työttömyys on pikemminkin alueellinen kuin paikallinen kysymys. Tämän vuoksi tulevaisuuden työttömyys riippuu koko Kangasalan ja myös Tampereen työpaikkatarjonnasta. Työvoima ja työllisyys Koko maan työllisten määrä oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 214 maaliskuussa 88 henkilöä alhaisempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 199. Vuoden 199 jälkeen työvoiman kokonaismäärä on ylittänyt vuoden 199 työvoiman määrän vain yhden kerran, vuonna 28 ja juuri ennen seuraavan vuoden taantumaa, jonka seurauksena työvoiman määrä laski vuodesta 28 vuoteen 21 yhteensä 73 henkilöllä. Maaliskuun tilanteen mukaan tarkasteltuna työllisen työvoiman määrä on koko maan osalta edelleen pikemminkin laskussa kuin nousussa. Kuvio: 4. Koko maan vuotiaiden työllisten määrä maaliskuun lopussa vuosina Työllisten lkm maaliskuun lopussa (1 henkilöä) Työllisten määrän erotus = Lukujen lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Kun tarkasteluun otetaan 2 -luvun työllisyyden muutokset maakunnittain 21, havaitaan selviä alueellisia eroja. Aikavälillä työllisten määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Pohjois-Pohjanmaalla (1%), Uudellamaalla (9%) ja Pirkanmaalla (8%). Yli koko maan keskiarvon (+5%) työvoimaansa kasvattaneita maakuntia olivat edellisten lisäksi Ahvenanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Negatiivinen työvoimakehitys oli Etelä-Karjalassa ja Kainuussa (-7%) sekä Etelä-Savossa, Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä, joissa työllisten määrä laski viiden ja yhden prosentin välillä. Seuraavissa kolmessa aikasarjakuviossa havainnollistetaan Kangasalan työvoimaan liittyviä keskeisiä muutoksia vuodesta 199 vuoteen 212. Ensimmäisen kuvion työvoiman määrä kertoo ensisijaisesti kunnan väestö- ja ikärakenteesta, toisen kuvion työllisten määrän kehitys kertoo varsinaisesti työssä 21 Tässä perustana on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosikeskiarvot, jotka antavat positiivisemman kuvan kuin kunkin vuoden maaliskuun lopun tilanne. Työllisen työvoiman vuosikeskiarvoa nostavat mm. kesä- ja yleensä loma-ajan sijaisuuksia tekevät työntekijät.

15 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 15 olevien henkilöiden määrän kehityksen ja kolmas nimensä mukaisesti työttömien määrän ja siinä ilmenevät muutokset. Kuvio: 5. Työvoiman osuus vuotiaista vuosina , koko maa, Pirkanmaa, Kangasala ja Tampere % 18-64v väestöstä 78% 82% Työvoima Kangasala PIRKANMAA KOKO MAA Tampere Lukujen lähde: Tilastokeskus Työvoiman osuus työikäisestä Kangasalan väestöstä (82%) on selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, Pirkanmaalla tai Tampereella. Toisaalta korkea osuus viittaa työvoiman ulkopuolisten, kuten opiskelijoiden ja eläkeläisten osuuden suhteelliseen vähäisyyteen. Tältä osin ja esimerkiksi kuntatalouden kannalta tilanne on hyvä. Lisäksi työvoiman suhteellinen osuus on pitkäkestoisessa nousussa, joka alkoi jo vuonna Kaavoituksen kannalta Kangasalan tämän hetken väestörakenne viittaa siihen, että työikäisten osuus tulee ilmeisesti olemaan korkea myös Suoraman tulevassa väestössä. Hyvä työllisyys tarkoittaa myös hyvää kunnallisveron kertymää. Kangasalan asukasta kohti laskettu verotettava tulo oli euroa vuonna 212. Korkein tulotaso oli Kauniaisissa 34 euroa/ asukas. Suomen 32 kunnan joukossa Kangasala oli sijaluvulla 36. Pirkanmaan kunnista Kangasalan edellä olivat Pirkkala (18 495), Tampere(16 499), Lempäälä (16 43) ja Nokia ( euroa). 22 Työvoimaan kuuluvien ohella myös työllisten osuus Kangasalla on korkeampi kuin koko maassa tai Pirkanmaalla keskimäärin ja niin ikään korkeampi kuin Tampereella. Suotuisa kehitys alkoi lamasta toipumisen myötä 1993 ja osuus on noussut tasaisesti vuoden 29 lyhyttä taantumaan lukuun ottamatta. Lukuja tarkasteltaessa on hyvä huomata, että työllisten ja työttömien osuuksia katsotaan tässä suhteessa koko työikäiseen väestöön, kun taas työttömyystilastot laaditaan työttömien osuutena työvoimasta. 22 Lukujen lähde: Tilastokeskus, kuntien tunnusluvut.

16 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 16 Kuvio: 6. Työllisten osuus vuotiaista vuosina , koko maa, Pirkanmaa, Kangasala ja Tampere % 18-64v väestöstä 73% 75% Työlliset Kangasala KOKO MAA PIRKANMAA Tampere Lukujen lähde: Tilastokeskus Jo työllisten korkean väestöosuuden perusteella on arvattavissa, että työttömien suhteellinen osuus on vastaavasti alhainen. Koko Kangasalan tilanne on hyvä valtakunnallisesti ja alueellisesti. On oletettavaa, että työllisten osuus on korkea ja työttömien suhteellisen alhainen myös Suoramalle muuttavien uusien asukkaiden keskuudessa. Kuvio: 7. Työttömien osuus väestöstä vuosina , koko maa, Pirkanmaa, Kangasala ja Tampere 2 % 18-64v väestöstä % Työttömät Tampere PIRKANMAA KOKO MAA Kangasala 7% Lukujen lähde: Tilastokeskus Kahdesta seuraavasta kuviosta ilmenee Kangasalan väestörakenteen erityispiirteet. Kangasalan väestössä ja väestömuutoksissa on muutamia piirteitä, joiden suhteen ero Pirkanmaahan ja samalla koko Suomen väestöön tekee Kangasalasta omaleimaisen. Samalla nämä erityispiirteet mahdollisesti ennakoivat myös Suoramalle tulevaisuudessa muuttavan väestön rakennetta.

17 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 17 Kuvio: 8. Kangasalan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina % väestöstä Muut työvoiman ulkopuolella olevat Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset -14 -vuotiaat Työttömät Työlliset Lukujen lähde: Tilastokeskus Kangasala Kuvio: 9. Pirkanmaan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina % väestöstä Muut työvoiman ulkopuolella olevat Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset -14 -vuotiaat Työttömät Työlliset Lukujen lähde: Tilastokeskus Pirkanmaa Kangasalle selkeästi omaleimainen piirre on lasten ja tietenkin samalla lapsiperheiden vakaa osuus, joka oli 2-21 prosenttia väestöstä koko tarkastelujakson ajan. Koko maassa vastaava osuus on vaih-

18 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 18 dellut 16 ja 19 prosentin välillä ja Pirkanmaalla 16 ja 18 prosentin välillä. Toinen piirre on jo edellä mainittu työllisten hyvä asema ja vastaavasti työttömyyden suhteellinen vähäisyys. Tavallisesti työttömyyttä tarkastellaan suhteessa työvoimaan, joten tässä kuvattu väestöosuus poikkeaa suuresti varsinaisista työttömyysluvuista. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan vuoden 214 maaliskuussa Kangasalla työttömiä oli 11,2% työvoimasta. Tampereella osuus oli 15,9% ja koko maan kuntakeskiarvo oli 11,8%. Kangasalan lähikunnista ainoastaan Lempäälän työttömyys (1,5%) oli alhaisempi kuin Kangasalan. Työmatkaliikenne ja liikkumisen vaihtoehdot Kangasala on itsenäisyydestään ja omaleimaisuudestaan huolimatta työssäkäynnin osalta tyypillinen suuren keskuksen satelliittikunta. Sama koskee erityisesti Suoraman aluetta, jolle aluetta halkova Kangasalantie ja aluetta reunustava Lahdentie muodostavat pääväylät Tampereen työpaikoille, palveluihin ja harrastuksiin. Samasta syystä asutus pyrkii asettumaan nauhamaisesti väylien läheisyyteen. Tampereen ympärillä tällaisia satelliittikuntia ovat Kangasalan ohella mm. lapsiperheiden suosimat Pirkkala, Lempäälä, Ylöjärvi, Nokia sekä Hämeenkyrö. Näissä kunnissa työmatkaliikenne on siinä määrin olennainen osa kunnan ja asuinalueiden sekä työssäkäyvien ihmisten arkipäivää, että asiaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kaavoituksella luodaan omaa identiteettiä Suoraman keskusta-alueelle ja samalla vastavoimaa mielikuville pelkästä pendelöinnistä ja alueelta lähtemisistä. Kaavassa määritellyn kävelyakselin tavoitteena on yhdistää Suoraman keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut toisiinsa Kyötikkälästä Kangasalantielle sekä liittää Kangasalantien eteläpuoli nykyistä paremmin alueen keskustaan. Tällä menettelyllä kohennetaan kaupallisten palvelujen sekä esim. koulun, päiväkodin, kirjaston ja urheilukentän keskinäistä saavutettavuutta. 23 Kangasalan työpaikkaomavaraisuus (67%) on Tilastokeskuksen kokoaman työssäkäyntitilaston mukaan huomattavan heikko. Niiden 43 kunnan joukossa, joiden työllisten määrä on yli 1 henkilöä, ainoastaan viiden kunnan, Turun naapurissa olevan Kaarinan sekä Helsingin tuntumassa sijaitsevien Järvenpään, Vihdin, Nurmijärven ja Kirkkonummen työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 211 heikompi kuin Kangasalan. Kaikkien 32 kunnan joukossa Kangasalaa heikompi työpaikkaomavaraisuus oli 62 kunnassa. Suurin osa näistä kunnista oli pieniä: ainoastaan viiden kunnan, Hollolan, Mäntsälän, Mustasaaren, Kontiolahden ja Ilmajoen työllinen työvoima on yli 5 henkeä. Maan heikoin työpaikkaomavaraisuus on Ahvenanmaan pienissä kunnissa ja vastaavasti korkein Maarianhaminassa (178%). Manner-Suomen korkein työpaikkaomavaraisuus (134%) on Harjavallassa, Helsinki on koko maan kuntien joukossa sijaluvulla neljä (131%) ja Tampere Turun jälkeen sijaluvulla 1 (123%). Heikko työpaikkaomavaraisuus siirtää osan palvelujen käytöstä työssäkäyntikuntaan. Näin tapahtuu lukuisten kaupallisten palvelujen ja esimerkiksi työterveyshuollon ja yleensä yksityisten terveyspalvelujen osalta. Osittain tai kokonaan verovaroin kustannettavat henkilökohtaiset palvelut sen sijaan tuotetaan asuinkunnassa. Työmatkaliikenteen vaatima infrastruktuuri täytyy rakentaa sekä asuin, että työssäkäyntikuntaan. Esimerkiksi Tampereella käy päivittäin työssä noin 22, Helsingissä Suoraman osayleiskaavaluonnos. Raportti 3. Tekninen keskus, kaavoitus. Kangasalan kunta

19 KOKO MAA PIRKANMAA Pirkkala Vesilahti Lempäälä Ylöjärvi Kangasala Nokia Hämeenkyrö Akaa Orivesi Pälkäne Juupajoki Urjala Punkalaidun Valkeakoski Ikaalinen Ruovesi Kihniö Sastamala Parkano Virrat Mänttä-Vilppula Tampere Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 19 muista kunnista tulevaa henkilöä. Kangasalta lähtee päivittäin lähes 4 5 henkilöä töihin kunnan ulkopuolelle. Koko Pirkanmaalla luku on 77. Kuvio: 1. Naapurikunnissa työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta Pirkanmaan kunnissa vuonna % työllisestä työvoimasta Lukujen lähde: Tilastokseskus Lähtökohtaisesti pendelöinnillä on tarkoitettu edestakaista liikkumista, mutta kunta- ja kaupunkisuunnittelussa sillä viitataan työmatkaliikenteeseen. Pendelöinnin osuutta työvoimasta ja merkitystä kunnan luonteen määrittämisessä voidaan tarkastella useista lähtökohdista. Kangasalan erityisluonteen osoittamiseksi seuraavaan kuvioon on koottu ne kunnat, joiden työllinen työvoima on yli 1 ja pendelöivien %-osuus työllisistä yli 45%. Tällä tavoin määriteltynä ja siis pienimmät naapureistaan riippuvaiset kunnat sivuuttamalla, Kangasalan työllisten pendelöinti on yhdeksänneksi yleisintä koko maassa. Kuvio: 11. Pendelöivien suhteellinen osuus niiden kuntien työikisestä (18-64v) työllisestä työvoimasta, joissa työllisten määrä on yli 1 henkilöä ja pendelöinnin osuus yli 45% vuonna Pendelöivien %-osuus 18-64v työllisestä työvoimasta kun työllinen työvoima on yli 1T ja pendelöivien %-osuus yli 45% Lukujen lähde: Tilastokeskus Omassa ja naapurikunnissa työssä käyvien keskinäissuhde ilmenee kuvioiden osoittamista suhteellisista (%) osuuksista. Eri kuntien vertailutiedoissa Kangasalan pendelöinnin osuus saattaa vaihdella eri

20 Suoraman täydennysrakentamisen sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 kuvioiden välillä. Luvut ovat silti oikein, koska erot johtuvat Tilastokeskuksen käyttämien kantalukujen vaihtelusta. Työvoiman väestöosuuden ikärajat voidaan määrittää vaihtelevilla tavoilla alkaen 15 tai 18 ikävuodesta ja päättyen 64 tai 74 ikävuoteen. Kuvio: 12. Kuntien välisen pendeliliikenteen suhteellinen osuus työllisestä työvoimasta eräissä Pirkanmaan kunnissa vuosina % työllisistä Pirkkala Vesilahti Lempäälä Ylöjärvi Kangasala PIRKANMAA KOKO MAA Lukujen lähde: Tilastoksekus Tampereen ympäryskuntien ja itse asiassa kaikkien Pirkanmaan kuntien pendeliliikenne on kasvanut. Koko Pirkanmaan voimakkainta kasvu on ollut Virroilla ja Vesilahdella. Valmiiksi voimakkaan pendelöinnin Ylöjärven ja Kangasalan pendeliliikenteen suhteellinen kasvu oli Pirkanmaan alhaisimpia aikavälillä Kuvio: 13. Kotikunnan ulkopuolella työssäkäyvien osuudet Kangasalan työvoimasta koulutusasteen mukaan vuosina Pendelöiviä % työvoimasta Yliopistotutkinto Alin korkea-aste Yhteensä Keskiaste Pelkkä perusaste Lukujen lähde: Tilastokeskus Kotikunnan ulkopuolella työskentely lisääntyy suorassa suhteessa koulutusasteen nousuun. Mitä korkeammin koulutetuista henkilöistä on kyse, sitä suurempi osuus heistä käy työssä Kangasalan ulko-

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Liite Katsaus taustaindikaattoreihin

Liite Katsaus taustaindikaattoreihin Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus vuosiseurantaraportti 2014 Liite Katsaus taustaindikaattoreihin Indikaattoreiden pohjalta voidaan arvioida toimintaympäristön muutosta sekä siihen

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Työpaikat. 21.10.2014 Leena Salminen

Työpaikat. 21.10.2014 Leena Salminen Työpaikat 2012 1 Dialuettelo Dia 5 Tampereen työpaikat 1990 2012 Dia 6 Väestö, työllinen työvoima ja työpaikat 1990-2012 Dia 7 Tampereen työpaikat toimialoittain 2012 Dia 8 Tampereen työpaikat työanantajasektorin

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.4.2016 Maaliskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.3.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli maaliskuun

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Minne menetkin Pirkanmaalla

Minne menetkin Pirkanmaalla Minne menetkin Pirkanmaalla Läntinen seutulippualue Perusseutulipun kuntakohtaiset hinnat euroina 1.3.2013 Kankaanpää 70 Parkano 80 Kihniö 67 Jamijärvi 67 Ikaalinen 80 Sastamala 70 Hämeenkyrö 80 Virrat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015 Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 37358

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2013 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 24.9.2013 klo 9.00 Pirkanmaalla työllisyystilanteessa ei elpymisen merkkejä Työttömyystilanne

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010 n tiedote 21.9.2010 Tilannekatsaus 31.8.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyystilanteessa positiivista kehitystä

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2.2015

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2.2015 Messututkimus ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2. Yhteenveto ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2.

Lisätiedot