Yhteiskuntatieteellinen tutkimus ihmisten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskuntatieteellinen tutkimus ihmisten"

Transkriptio

1 Eläinten hyvinvointia ja teurastusta koskevat dilemmat: Maatalouseläinten ambivalentti asema SAARA KUPSALA Lancaster University, County College South Department of Sociology Yhteiskuntatieteellinen tutkimus ihmisten ja maatalouseläinten välisistä suhteista on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Eittämättä tämän vahvistuneen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen taustalla on maatalouseläinkysymysten politisoituminen. Esimerkiksi ruokaskandaalit ovat lisänneet tiedotusvälineiden huomiota eläintuotantoa kohtaan, kasvissyönti ja eläinystävällisten tuotteiden kulutus ovat kasvaneet, ja valtionhallinnon eläinten hyvinvointia koskeva sääntely on vahvistunut. Tutkimusalan kasvaessa on klassisten antropologisten lihan merkityksiä (Fiddes 1991, Twigg 1983, Vialles 1994/1987) ja sosiaalihistoriallisten eläinsuhteiden muutoksia (Ritvo 1987: 45 81, , Thomas 1983) sekä eläinasialiikkeitä ja vegetarismia (esim. Kean 1998, Smart 2004) koskevien tutkimusten rinnalla alettu tutkia mitä moninaisimpia ilmiöitä. Tutkimuksissa on tarkasteltu esimerkiksi modernin eläinlääketieteen muotoutumista (Swabe 1999), eläinjalostusta (esim. Holloway 2005, Quinn 1993, Ufkes 1995), maatiaiseläimiä (esim. Partanen 2005, Yarwood Evans 1998), geeniteknologiaa (esim. Twine 2006), eläinsuojelupolitiikkaa (esim. Buller Morris 2003, Miele ym. 2005), teurastamotyöntekijöitä (esim. Stull Broadway 2003) sekä eläintautiepidemioita (esim. Convery ym. 2005, Jürgens 2005, Law 2006). Tässä artikkelissa keskityn yhteen tutkimusalueen keskeiseen teemaan ihmisten ambivalentteihin suhtautumistapoihin eläintuotantoa kohtaan. Tarkastelen näin ollen sekä kuluttajien että kotieläintuottajien ja karjanhoitajien eläinten hyvinvointia ja teurastusta koskevia dilemmoja tämän tutkimuskirjallisuuden valossa. Koska artikkelin tavoitteena on johdatella näihin tutkimuksiin sekä tuoda esiin ja syntetisoida alan keskeisiä tutkimustuloksia, käsittelen aihealuetta verrattain laajasti. Pyrkimyksenäni on tuoda esiin eläinten ambivalentin aseman rakentumisen samanlainen logiikka kulutuksen ja tuotannon konteksteissa. Molemmissa konteksteissa tuotantoeläintä on konstruoitu jonnekin hyödykkeen ja lemmikkieläimen välimaastoon, ja sen asema hyödyke lemmikkieläin-jatkumolla on koko ajan neuvottelun kohteena (vrt. Wilkie 2002: 135). Toisin sanoen joissain tilanteissa eläintä pidetään enemmän hyödykkeenä, toisissa enemmän lemmikkieläimenä, mutta kumpaakaan sen ei tule olla: elävää eläintä ei tule pitää pelkkänä esineenä tai elintarvikkeena ennen kuin se on teurastettu, mutta sitä ei tule myöskään pitää liian voimakkaasti subjektina, muuten se menettää tuotantoeläimen ja syö- Maaseudun uusi aika 2/

2 tävyyden statuksensa (vrt. Torjusen Terragni 2005: 5, 9 10). Eläinten sosiaalisella konstruoinnilla viittaan siihen, että yhteiskunnallisissa käytännössä tuotetaan erilaisia eläinkäsityksiä (esim. eläin kvasikoneena tai tuntevana olentona), eläinten luokitteluja (esim. lemmikkieläin vs. tuotantoeläin) sekä eläimiin liitettyjä kulttuurisia merkityksiä ja tulkintoja (esim. eläinjalostuksen näkeminen eläimen parantamisena tai arvon alenemisena). Erilaisia eläinkuvia tuotetaan, vahvistetaan ja oikeutetaan esimerkiksi tieteen kirjoituksissa, tiedotusvälineissä, taiteessa, arjen keskusteluissa ja tuottaja- ja eläinasiajärjestöjen materiaaleissa. Vallitsevia eläinkäsityksiä myös kyseenalaistetaan näillä areenoilla, ja näin erilaiset eläinkuvat ovat jatkuvan kiistelyn ja neuvottelun kohteena. (Ks. esim. Arluke Sanders 1996: 10 18, Crist 1999, Quinn 1993.) Olen tehnyt useita rajauksia käyttämääni kirjallisuuteen. Ensinnäkin olen keskittynyt elintarvikkeiden tuotannossa maataloudessa käytettyihin pitkälle domestikoituihin eläimiin nautoihin, siipikarjaan, sikoihin, lampaisiin ja vuohiin. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät näin muita eläinlajeja käyttävät tuotannonalat, kuten riistaeläinten tarhaus, mehiläistalous ja kalankasvatus. Yhteen artikkeliin ei voi sisällyttää sitä eläinsuhteiden variaatiota, jota näiden eläinten erilainen sijoittuminen kulttuurimme villi kesy-akselille tai biologisiin luokittelujärjestelmiin tuottaa. En myöskään tarkastele erikseen valitsemiini eläinlajeihin liittyviä kulttuurisia merkityksiä (ks. naudoista esim. Rifkin 1992: 9 64, ja Tervo 2004, sioista esim. Stibbe 2003, ja lampaista esim. Franklin 2001). Tarkastelemani tutkimukset sijoittuvat korkean elintason teollisuusmaihin, suurimmaksi osaksi Eurooppaan (ks. Mullin 1999 muiden kulttuurien kotieläinten merkityksiä koskevista antropologisista tutkimuksista). Katsaus pohjautuu lisäksi vain englanninkielisiin ja suomenkielisiin julkaisuihin. Elintarviketuotannossa käytettyjen maatalouseläinten ristiriitaista asemaa ilmentää jo se, että niihin viitataan sekä tuotantoeläin- että kotieläin-termeillä. Tarkastelen artikkelin alussa näiden termien kulttuurisia merkityksiä. Tämän jälkeen siirryn analysoimaan ensiksi kuluttajien, sitten tuottajien ja karjanhoitajien eläintuotantoon liittyviä dilemmoja. Lopuksi nostan esiin kysymyksiä, jotka vaatisivat vielä lisätarkastelua kuluttajien ja tuottajien ambivalenttien eläinsuhteiden analyysissä. Kotieläimen ja tuotantoeläimen kulttuuriset merkitykset Elintarviketuotannossa käytettyihin eläimiin viitataan niin tuotanto- kuin kotieläin-termillä. Nämä termit sisältävät erilaisia kulttuurisia merkityksiä, ja niiden käyttö on osin politisoitunut. Ensinnäkin kotieläin-termissä yhdistetään ihmisen luokseen ottamat hyöty- ja huvieläimet samaan luokkaan ja erotetaan ne villieläimistä. Kotieläimen kriteerinä on pidetty, että ihminen kontrolloi eläimen liikkumatilaa, lisääntymistä ja ravitsemusta sekä hoitaa ja elättää eläintä luonaan (Clutton-Brock, 1999: 32, MOT Kielitoimiston sanakirja kotieläin ). Tiukkaa jakoa luonnonvaraisten eläinten ja kotieläinten välillä on kuitenkin kritisoitu, sillä monet eläimet, kuten villikissat ja tarhatut uhanalaiset eläimet, eivät näytä sopivan puhtaasti kumpaankaan luokkaan (Tovey 2003: 202, Willamo 2005: ). Tiukka dikotomia kesyn eläimen ja villieläimen välillä onkin yhdistetty luonnon ja kulttuurin hierarkkiseen erotteluun pohjautuvaan dualistiseen ajatteluperinteeseen (Anderson 1997, Willamo 2005: ). Kotieläimen ja luonnonvaraisen eläimen luokkien yhteiskunnallinen rakentuminen on ollut runsaan keskustelun kohteena, mutta tämän artikkelin tavoitteiden kannalta ei ole tarpeellista tarkastella tätä teemaa sen enempää (ks. esim. Anderson 1997, Buller 2004, Ingold 1994, Swabe 1999: 24 35, Tuomivaara 2004: 22 26). Sen sijaan kiinnostukseni kohteena on tarkastella kotieläimen ja tuotantoeläimen ristiriitaisia merkityksiä. Vaikka tuotantoeläin on kotieläimen alakäsite viitatessaan yhteen lajiin ihmisen luokseen ottamista eläimistä (tuotantofunktiota täyttäviin eläimiin), arkikielessä näitä termejä käytetään usein rinnakkain siten, että kotieläimellä viitataan pääasiassa maataloustuotannossa käytettyi- 20 Maaseudun uusi aika 2/2007

3 hin eläimiin, eikä niinkään esimerkiksi lemmikkieläimiin ja koe-eläimiin. Käytettäessä näitä termejä rinnakkain kotieläin-termissä tunnutaan korostavan vähemmän taloudellisia arvoja kuin tuotantoeläin-termissä. Kun tuotantoeläinsanassa eläin liitetään metaforisesti osaksi tuotantoyksikköä, kotieläin-sanassa eläin liitetään osaksi kotia, rakasta, emotionaalisesti omaksi otettua paikkaa, joka on jotain muutakin kuin puhdas tuotantoyksikkö ja joka sisältää myös muita arvoja kuin taloudellisia arvoja. Tämän talouspainotteisuuden takia tuotantoeläintä ja karjaa englannin kielessä vastaava livestock-sana on ollut jossain määrin kritiikin kohteena: siinä tunnutaan hyödykkeistävän eläintä ja redusoivan sitä pelkkään taloudelliseen arvoon voimakkaammin kuin kotieläin- tai maatalouseläinsanoissa (Luke 1996, vrt. Wilkie 2005: 221, Yarwood Evans 1998). Tosin livestock-termissä eläinten hyödykeasema korostuu suomalaisia vastineitaan voimakkaammin, sillä se viittaa kirjaimellisesti elävään (ruoka)varastoon: lihan heikon säilyvyyden takia sitä on parempi säilöä elävässä eläimessä (Clutton-Brock 1999, ks. myös Yarwood Evans 1998). Toisaalta taas tehotuotantoa kritisoivista näkökulmista kotieläin voi tuntua vain kaunistelevalta kiertoilmaisulta nykyistä intensiivistä maataloutta kuvattaessa: tehdasmaisessa eläintuotannossa eläimiä tunnutaan kasvatettavan ennemminkin tehtaissa kuin kodissa ja tässä kontekstissa niitä todellakin kohdellaan pelkkinä tuotantoeläiminä (vrt. Yarwood Evans 1998). Ehkä kulttuurisessa kuvastossa kotieläin liitetään voimakkaammin perheviljelmäpohjaiseen ja suhteellisen pienimuotoiseen maatalouteen, joissa viljelijöillä on melko läheinen kontakti sekä tunneside yksittäisiin eläimiin. Näiden termien käyttö eri konteksteissa sekä niiden merkitysten avaaminen vaatisikin vielä enemmän tutkimusta. Kotieläimen ja tuotantoeläimen ristiriitaisista kulttuurisista merkityksistä huolimatta käytän tässä artikkelissa arkikielen mukaisesti molempia termejä 1. Lisäksi käytän myös suomen kielessä vähemmän käytettyä maatalouseläin-sanaa. Tämä sana tuntuu jossain määrin tuotantoeläintä ja kotieläintä neutraalimmalta: se ei sisällä kotieläimen tavoin kodin myönteisiä merkityksiä, mutta siinä ei myöskään ole yhtä voimakkaita mielleyhtymiä eläimen hyödyke-asemaan kuin tuotantoeläin-termissä. Eläinkunnan tuotteiden kuluttamiseen liittyvät dilemmat Tässä jaksossa tarkastelen kuluttajien ristiriitaisia suhtautumistapoja eläintuotantoa kohtaan. Kuluttajille suunnatut fokusryhmä- ja haastattelututkimukset ovat hyvin yhdenmukaisesti tuoneet esiin, että he suhtautuvat eläinkunnan tuotteiden kulutukseen ambivalentisti, vaikkakin erilaisen taustan (esimerkiksi kulttuurisen, uskonnollisen ja koulutustaustan) omaavien kuluttajien ambivalentit suhtautumistavat ilmenevät eri tavoin ja eriasteisesti (esim. Miele Evans 2005, Schipper ym. 2006: , Torjusen Terragni 2005). Tämä ambivalenssi rakentuu kahden tuntemuksen väliselle jännitteelle: yhtäältä kuluttajat haluavat nauttia edullisia kotieläintuotteita ja toisaalta he tuntevat myötätuntoa eläimiä kohtaan ja toivovat niitä kohdeltavan nykyistä paremmin (Schipper ym. 2006: 536). Ambivalenssin ratkaisuna osa kuluttajista on muuttanut kulutuskäyttäytymistään esimerkiksi alkamalla suosia eläinystävällisempinä pitämiään tuotteita. Osa taas on pyrkinyt välttämään eläinten kasvatukseen ja teurastukseen liittyvää informaatiota ja olemaan yhdistämättä lihaa sen eläimelliseen alkuperään. Tässä osiossa tarkastelen tätä nykykuluttajan dilemmaa laajemmassa historiallisessa kontekstissa. Analysoin ensin, kuinka modernisoituvissa yhteiskunnissa alkoi muotoutua jännitettä kasvavan lihankulutuksen ja vahvistuvien eläinempaattisten asenteiden välille. Tämän jälkeen tarkastelen, kuinka viime vuosikymmeninä lihan arvostus on alkanut heikentyä ja kriittinen suhtautuminen eläintuotantoon vahvistua. Yhteiskuntien modernisoituessa kuluttajien suhtautuminen eläintuotantoon, eläinten teurastukseen ja lihankulutukseen on muuttunut yhä ambivalentimmaksi. Yhtäältä liha, etenkin punainen liha, on ollut korkeasti arvostettu ruo- Maaseudun uusi aika 2/

4 ka-aine. Se on symboloinut vaurautta, yhteiskunnallista edistystä, valtaa, maskuliinisuutta, voimaa ja viriiliyttä, ja sitä on pidetty olennaisena osana terveellistä ruokavaliota (esim. Fiddes 1991: 65 70, , Franklin 1999: , Twigg 1983: 21 24). Vaurastuvissa yhteiskunnissa tämän arvostetun ruoka-aineen kulutus onkin noussut voimakkaasti aina viime vuosiin saakka (esim. Franklin 1999: ). Toisaalta lihan ihmiseen tuomiin eläimellisiin piirteisiin sekä lihan implikoimaan väkivaltaan alettiin suhtautua yhä kielteisemmin ja 1800-luvuilta alkaen, kun kasvavassa keskiluokassa ryhdyttiin yhä voimakkaammin erottaa kunnon ihmistä eläimistä erillisiksi. Ihmisen nähtiin olevan moraalinen subjekti, joka pystyy kontrolloimaan luonnollisia viettejään rationaalisen järkensä avulla, kun taas eläinten (tai eläimellisten ihmisten) nähtiin olevan viettiensä armoilla. Ihmisen eläimellisenä pidettyjä piirteitä pyrittiin näin enenevässä määrin tukahduttamaan ja tuomaan kontrollin piiriin 2. (Tester 1991: ) Väkivalta niin ihmisiä kuin eläimiäkin kohtaan liitettiin yhä voimakkaammin eläimellisyyteen eli kyvyttömyyteen hallita aggressiivisia impulsseja (Franklin 1999: 17 23, Ritvo 1987: 132, 135, 149). Eläinten julmalla kohtelulla nähtiin olevan brutalisoivia vaikutuksia ihmisiin ja sen nähtiin olevan yhteydessä myös ihmisiin kohdistettuun julmuuteen (Ritvo 1987: 132, Salonen 1995: 33 59, Thomas 1983: ). Eläimiin kohdistettu julmuus indikoi näin mahdollista vaaraa yhteiskuntajärjestykselle, ja se yhdistettiin etenkin yhteiskuntien alaluokkiin. Eläinsuojelutilanteen parantaminen liittyi siten osaksi keskiluokkien muita uudistuksia, joilla pyrittiin sivistämään kaupunkeja, kuten pyrkimyksiä vähentää alkoholismia ja rikollisuutta. Myötätuntoinen suhtautuminen eläimiin tuli myös osaksi uuden keskiluokan tunnusmerkistöä. (Kean 1998: 61 66, Ritvo 1987: , Tester 1991: , Thomas 1983: ) Vaikka ja 1800-luvulla vahvistuneella eläinten epäinhimillisen kohtelun kritiikillä oli tavoitteena tuoda moraalisen kontrollin piiriin eläimellisten impulssiensa vaikutuksen alla olevia ihmisryhmiä, tämä kritiikki pohjautui myös aitoon huoleen eläinten hyvinvoinnista. Eläinempaattisten asenteiden vahvistuminen liittyy monimutkaisiin yhteiskunnallisiin prosesseihin (ks. esim. Franklin 1999: 9 33, Kean 1998: 13 31, Tester 1991, Thomas 1983: ). Keskeisenä tekijänä on pidetty kotieläinten julman kohtelun uutta näkyvyyttä kaupungeissa (Kean 1998: 26 37, 48 64). Eläinten ajaminen teurasmarkkinoille ja eläinten teurastaminen kaupungeissa tulivat aikaisempaa huomattavasti massiivisemmiksi 1800-luvulla, kun eläintuotanto kasvoi ja kaupallistui. Eläinten julma kohtelu tuli hyvin näkyväksi osaksi kaupunkilaisten elämää, sillä teuraaksi ajettavia eläimiä hakattiin usein hyvinkin julmasti kaupungeissa ja ne kärsivät ravinnon, veden ja levon puutteesta. (Kean 1998: 28 34, 48 62, Nieminen 2001: 53 55, Ritvo 1987: 125, ) Myös teurastustoiminta alkoi kasvaa kaupungeissa. Hajanaisissa ja valvomattomissa teurastamoissa eläimiä ei useinkaan tainnutettu ennen pistämistä ja niitä voitiin teurastaa myös muiden eläinten nähden. Verta ja teurasjätteitä saattoi olla kaduilla ihmisten nähtävillä, teurastus saattoi tapahtua ulkopuolisten nähden ja kaupunkilaiset kuulivat eläinten tuskanhuutoja teurastuksen yhteydessä. (Kean 1998: 61 63, , Nieminen 2001: 55 56, Philo 1995: ) Eläinten julman kohtelun näkemisen herättämää sääliä vahvisti myös se, että samalla monien keskiluokkaisten kuluttajien suora materiaalinen riippuvuus kotieläimistä heikkeni, minkä seurauksena eläinten hyödyntämiseen voitiin ottaa kyseenalaistavaa etäisyyttä (vrt. Aaltola 2004: 38 39, Fiddes 1991: ). Lisäksi vapaa-ajan ja varallisuuden kasvun myötä näissä ryhmissä alettiin pitää enenevästi lemmikkieläimiä muun muassa sosiaalisen tuen antajana. Näissä ryhmissä muotoutui siten näkemys eläimestä ystävänä ja perheenjäsenenä hyötyeläimen sijaan. (Aaltola 2004: 39, Fiddes 1991: , Thomas 1983: , , Twigg 1983: 26.) Nämä huolet kanavoituivat osittain pyrkimyksiin lakkauttaa eläinten julma kohtelu säädösten ja asennevaikuttamisen kautta, mikä johti modernin eläinsuojeluliikkeen muotoutu- 22 Maaseudun uusi aika 2/2007

5 miseen. Ensimmäiset eläinten julman kohtelun kieltävät säädökset tulivat voimaan 1800-luvulla, ja eläinsuojelujärjestöjä alettiin perustaa valvomaan lainsäädännön toimeenpanoa (Kean 1998: 31 38, Ritvo 1987: , Salonen 1995: 21 26, 32 60, Thomas 1983: 149). Eläinsuojelusäädösten kampanjoinnin lisäksi eläinempaattiset asenteet ja yhteiskuntien moraalisen sivistämisen agenda kanavoituivat osin kuitenkin myös pyrkimyksiin poistaa eläimet ja eläinten teurastus kaupunkien keskustoista ja ihmisten nähtäviltä (Philo 1995: , Thomas 1983: 294, 299, Vialles 1994/1987: 15 17). Kaupungeissa liikkuvien eläinten nähtiin aiheuttavan vaaratilanteita, melua ja kaaosta, ja lisäksi niiden eläimellisen käyttäytymisen, kuten avoimen seksuaalisen käyttäytymisen, nähtiin turmelevan ihmisten moraalia. Eläimet ja eläinten teurastus liitettiin myös likaisuuteen, pahoihin hajuihin ja sairauksiin. Nämä ilmiöt eivät sopineet kuvaan sivistyneestä, humaanista, hygieenisestä ja järjestyksellisestä kaupungista. (Kean 1998: 58 64, Philo 1995: , vrt. Ratamäki Schuurman 2006: 41.) 3 Eläinten kasvatus, teurasmarkkinat ja teurastamot ovatkin siirtyneet säädösteitse monissa maissa kaupunkien reuna-alueille tai ulkopuolelle, ja teurastuksen suorittaminen ulkopuolisten nähden on tullut kielletyksi (Kean 1998: 63 64, Nieminen 2001: 55, Philo 1995: , Salonen 1995: 37, Vialles 1994/1987: 17 22). Tulevaisuusorientoituneen, edistyksellisen ja sivistyneen yhteiskunnan kuvaan sopi uudenlainen keskittynyt, rationaalistettu ja hygienia- ja hyvinvointisäädöksiä noudattava teurastusteollisuus, jossa eläimet teurastettiin kivuttomasti, nopeasti ja hallitusti (Kean 1998: 61 62, Vialles 1994/1987: 17 18, 24 27). Kuten Noëlie Vialles kirjoittaa klassisessa tutkimuksessaan: Tästä lähtien teurastuksen tulee olla teollista, toisin sanoen laajamittaista ja anonyymiä, sen täytyy olla väkivallatonta (ideaalisesti: kivutonta), ja sen täytyy olla näkymätöntä (ideaalisesti: ei olemassa). Sen täytyy olla ikään kuin sitä ei olisi. (Vialles 1994/1987: 22. Käännös kirjoittajan.) Myös lihasta on vähitellen häivytetty sen eläimellistä alkuperää muistuttavia osia: kun vielä keski-ajalla kokonaisia eläimiä tai niiden suuria osia tuotiin ruokapöytiin ja liha leikattiin seremoniallisesti ruokapöydässä, lihaa alettiin vähitellen tarjoilla pienempinä osina ja lihan leikkuu siirtyi sivupöydille, keittiöön ja sittemmin lihakauppoihin ja supermarketteihin, joissa liha leikataan poissa asiakkaiden näkyviltä (Elias 1978/1939: , Fiddes 1991: , Vialles 1994/1987: 69 72). Lihankulutuksen nousun sekä eläinempaattisten asenteiden ja ihmisten sivistämisen projektin välistä jännitettä on pyritty ratkaisemaan näin kahdella tavalla. Ensinnäkin eläimen tarpeettoman kärsimyksen kieltävä eläinsuojelulainsäädäntö ja sen valvontajärjestelmä muotoutuivat, ja toiseksi kuluttajat etääntyivät entistä enemmän eläinten kasvatuksesta ja teurastuksesta. Sitä vastoin vegetarismi ja vaihtoehtoisista tuotantomuodoista peräisin olevien kotieläintuotteiden kuluttaminen jäivät marginaaliseksi suuntauksiksi aina viime vuosikymmeniin saakka. Eläinkunnan tuotteiden kuluttamisen uusi politisoituminen Eläinkysymykset ovat alkaneet politisoitua uudella tavalla viime vuosikymmeninä, ja kritiikin kohteeksi on tullut uudenlainen eläinten intensiivinen kasvatus. Aluksi kun eläintuotanto alkoi intensiivistyä 1940-luvulla, se ei ollut juurikaan kritiikin kohteena, vaan sitä pidettiin hyväksyttävänä menetelmänä tavoitella produktivistisen maatalouspolitiikan tuottavuuden kasvun pyrkimyksiä (Garner 1998: 152). Päinvastoin, valtavirran eläinsuojeluliikkeessä maatalouden modernisoituminen oli viime vuosisadan vaihteessa näyttänyt edistykselliseltä myös eläinten hyvinvoinnin kannalta: kehittyneen rakennusteknologian myötä entiset pimeät, kosteat ja vetoisat eläinsuojat voitiin uudistaa paremmiksi, ja kehittyneiden rehuntuotanto ja säilöntämenetelmien ja eläinlääketieteen ansiosta eläimet säästyivät niitä aikaisemmin vaivanneilta aliravitsemukselta, suoranaiselta nälkiintymiseltä, loisilta ja tarttuvilta karjataudeilta. Siten näissä Maaseudun uusi aika 2/

6 uudistuksissa eläinten tuottavuuden ja hyvinvoinnin noston tavoitteet näyttivät täydentävän toisiaan. (Vrt. Nieminen 2001: 51 54, 154, Salonen 1995: 26, ) Kuluttajien kriittisyys intensiivistä eläinten kasvatusta kohtaan alkoi kuitenkin nousta ja 1990-luvuilla ruokaskandaalien sekä eläinasiajärjestöjen juslkaiseman materiaalin myötä (esim. Franklin 1999: 127, 143, 167). Lisääntynyt mediahuomio on heikentänyt eläinten kasvatukseen ja teurastukseen liittyviä etäännyttämisen käytäntöjä ja tehnyt eläintuotantoa jälleen näkyväksi kuluttajille. Koska kuluttajien suora kosketus eläinten kasvatukseen ja teurastukseen on heikko, tiedotusvälineet vaikuttavat huomattavasti kuluttajien tiedontasoon kasvatus- ja teurastusmenetelmistä sekä käsityksiin niiden hyväksyttävyydestä (esim. Miele Evans 2005, Ngapo ym. 2004). Kielteisen mediahuomion kohteena ovat olleet esimerkiksi eläinkuljetukset, kanojen häkkikasvatus sekä intensiivinen sikojen ja siipikarjankasvatus, mikä näyttää lisänneen kuluttajien kielteisiä asenteita näitä tuotantomenetelmiä kohtaan (mt.). Fokusryhmätutkimukset ovat antaneet viitteitä, että kielteinen asennoituminen eläinten intensiivisiä kasvatusmuotoja kohtaan perustuu siihen, että vaikka kuluttajien käsitykset eläinten hyvästä kohtelusta ja hyvinvoinnista vaihtelevat, he kuitenkin varsin yhtenäisesti tuntuvat antavan eläinten luonnolliselle elämälle ikonisen aseman (Miele Evans 2006, 195) eläinten hyvinvoinnin turvaajana. Näin monet kuluttajat tarkastelevat eläinten hyvinvointia laajemmin kuin fyysisten perustarpeiden turvaamisen näkökulmasta. Kuluttajat pitävät tärkeänä esimerkiksi eläinten mahdollisuuksia ulkoilla ja luoda sosiaalisia kontakteja, joiden nähdään toteutuvan heikosti intensiivisessä tuotannossa. (Esim. Miele Evans 2006: , Schröder McEachern 2004: 171, 173, Torjusen Terragni 2005: 4 5.) Myös kyselytutkimusten mukaan merkittävä osa kansalaisista suhtautuu kielteisesti eläinten hyvinvoinnin tasoon intensiivisessä siipikarjan ja siantuotannossa (Kjærnes ym. 2005, Phan- Huy Fawaz 2003: 122, Verbeke Viaene 2000: ). Esimerkiksi vuoden 2005 Eurobarometrikyselyssä kaikkien EU-maiden vastaajista munijakanojen hyvinvoinnin tasoa piti melko huonona 36 prosenttia ja hyvin huonona 22 prosenttia (Suomessa 46 ja 14 prosenttia), ja lihasikojen kohdalla nämä luvut olivat 33 ja 11 prosenttia (Suomessa 31 ja kuusi prosenttia). Lypsylehmien hyvinvoinnin tasoon taas suhtauduttiin huomattavasti myönteisemmin: vastaajista 20 prosenttia piti lehmien hyvinvoinnin tasoa melko huonona ja viisi prosenttia hyvin huonona (Suomessa vain 12 ja kaksi prosenttia). (Euroopan komissio 2005: 10, 14, 18, tables Q8.2.) Lisäksi tutkimukset ovat antaneet viitteitä, että lihasiipikarjan hyvinvoinnin tasoa pidetään huonompana kuin sikojen ja nautojen hyvinvoinnin tasoa (Verbeke Viaene 2000: 147, ks. myös Kjærnes ym. 2005). Viime vuosikymmeninä myös lihan arvostus on alkanut laskea ja sen on nähty enenevästi sisältävän erilaisia terveysriskejä. Terveys- ja ravitsemusalan auktoriteetit eivät pidä lihaa enää samassa määrin välttämättömänä ruokaaineena kuin aikaisemmin ja eläintuotteiden korkean kulutuksen on nähty olevan yhteydessä moniin elintasosairauksiin. (Fiddes 1991: , Franklin 1999: 151, ) Myös erilaiset ihmisten ja eläinten välillä tarttuvat taudit, kuten salmonellat, BSE ja lintuinfluenssa, sekä antibiootti- ja hormonijäämät ovat lisänneet julkista keskustelua eläinkunnan tuotteiden terveysriskeistä entisestään 1980-luvulta lähtien (esim. Franklin 1999: , Harper Makatouni 2002, Holm Møhl 2000: , O Donovan McCarthy 2002). Näiden terveysriskien negatiivinen käsittely tiedotusvälineissä on muuttanut kulutuskäyttäytymistä niin kohujen aikana kuin pidemmällä aikavälillä: osa kuluttajista, etenkin naiset, korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat, on vähentänyt lihan ja muiden kotieläintuotteiden kulutustaan, siirtynyt osittain tai kokonaan kasvissyöjäksi ja/tai alkanut suosia vaihtoehtoisia kotieläintuotteita (esim. Franklin 1999: , Holm Møhl 2000: 281, Ngapo ym. 2004, O Donovan McCarthy 2002, Verbeke 2000). Vaikka kulutusmuutosten perustee- 24 Maaseudun uusi aika 2/2007

7 na on myös ympäristö- ja eläineettisiä syitä, terveyshuolet ovat olleet johtava peruste kulutusmuutoksille (esim. Franklin 1999: 152, 161, McEachern McClean 2002: 88, O Donovan McCarthy 2002, Verbeke 2000). Kuluttajat siten harvemmin ostavat vaihtoehtoisista järjestelmistä peräisin olevia kotieläintuotteita yksinomaan eläineettisin perustein, vaan he näkevät tuotteen eläinystävällisyyden olevan osa laajempaa pakettia, johon liittyy käsityksiä myös terveellisyydestä, mausta ja ympäristöystävällisyydestä. Esimerkiksi kuluttajat pitävät eläinten hyvinvoinnin tasoa tuotteen terveellisyyden ja laadun indikaattorina: hyvinvoivan eläimen katsotaan tuottavan terveellisiä, jäämättömiä ja hyvänmakuisia tuotteita. (Harper Makatouni 2002, Holm Møhl 2000: , Miele Evans 2005, Ngapo ym ) Terveysperusteet ovat olleet keskeinen syy myös lihankulutuksen vähentämiseen. Lihankulutuksen vähentämispyrkimykset kohdistuivat pitkään epäterveellisenä, mutta eläinystävällisempänä pidettyyn naudanlihaan, jonka kulutus on laskenut monissa korkean elintason maissa jo useita vuosikymmeniä. Sen sijaan terveellisenä, mutta epäeettisempänä pidetyn siipikarjanlihan kulutus jatkoi nousuaan miltei kaikissa korkean elintason maissa aina viime vuosiin saakka, jolloin se alkoi laskea lintuinfluenssaan liittyvien terveyshuolien takia. (FAO 2006a, FAO 2006b: 29.) Näyttää näin siltä, että eläintuotannon kielteinen käsittely tiedotusvälineissä on kyllä lisännyt kielteisiä asenteita eläinten kasvatusmuotoja kohtaan, muttei ole muuttanut kulutuskäytäntöjä samassa laajuudessa kuin terveyshuolet (Ngapo ym. 2004). Eläineettisiin syihin perustuvat kulutusmuutokset näyttävät olevan huomattavasti vähäisempiä kuin edellä mainitut asennetutkimukset antavat viitteitä (vrt. Schröder McEachern 2004: 169). Näin vain osa kuluttajista on muuttanut kulutuskäyttäytymistään kotieläintuotteiden kulutukseen liittyvän ambivalenssin ratkaisuna. Kun edellä mainittujen kyselytutkimusten mukaan monta kymmentä prosenttia vastaajista suhtautuu kielteisesti lihasiipikarjan ja lihasikojen hyvinvoinnin tasoon, kuitenkin 15 EU-maassa, myös Suomessa, esimerkiksi luomusiipikarjanlihan ja -sianlihan osuuden kokonaiskulutuksesta on arveltu olevan alle prosentti Tanskaa lukuun ottamatta (Hamm Gronefeld 2003: 32). Kulutuskäyttäytyminen eläineettisin perustein on muuttunut eniten kananmunien kohdalla. Lattiakanalajärjestelmistä peräisin olevien tuoremunien kulutuksen on arvioitu olevan Alankomaissa, Britanniassa, Ruotsissa ja Tanskassa jopa lähes 50 prosenttia kokonaiskulutuksesta, mutta jalostettujen tuotteiden kohdalla niiden osuuden on arvioitu olevan näissäkin maissa minimaalinen, Britanniaa lukuun ottamatta (Agra CEAS Consulting 2004: 65 66). Lisäksi kaiken kaikkiaan noin 89 prosenttia 15 EU-maassa kulutetuista kananmunista arvellaan tulevan häkkijärjestelmistä (Suomessa 87,6 % kokonaistuotannosta) (mts., Finfood Kananmunatiedotus 2007) 4. Vaihtoehtoisista tuotantojärjestelmistä peräisinolevientuotteidenkalleuttasekäheikkoavalikoimaajasaatavuutta on pidetty merkittävänä syynä siihen, miksi vain osa kuluttajista on muuttanut kulutuskäyttäytymistään ambivalenttien tuntemustensa ratkaisuna (esim. Harper Makatouni 2002, O Donovan McCarthy 2002, Schröder McEachern 2004: 172). Lisäksi monien kuluttajien ei ole helppo erottaa erilaisten eläinten hyvinvointistandardien mukaisesti sertifioituja tuotteita muista tuotteista. He myös tuntevat heikosti eri merkintäjärjestelmien eläinten hyvinvointia koskevia tuotantoehtoja eivätkä ole varmoja valvontajärjestelmien luotettavuudesta. (Euroopan komissio 2005: 31 32, Harper Makatouni 2002, Ngapo ym. 2004, Verbeke 2000.) Toisena ambivalenttien tuntemusten käsittelykeinona ovat siten toimineet etäännyttämisen ja välttämisen käytännöt, joita käsittelin jo edellisessä jaksossa. Fokusryhmä- ja haastattelututkimuksissa kuluttajat ovat hyvin yhdenmukaisesti kertoneet, että eivät halua yhdistää lihaa sen eläimelliseen alkuperään, vaan ostavat mieluummin lihaa valmiiksi pieninä paloina ja pakattuna, niin että siinä ei ole näkyviä eläimen osia, kuten nahkaa ja luita (esim. Holm Møhl 2000: Maaseudun uusi aika 2/

8 , Miele Evans 2005, Schipper ym. 2006: , Schröder McEachern 2004: , Te Velde ym. 2002: 215). Nykyisin lihakaupoissa ja supermarketeissa myytävä liha onkin kuluttajien toiveiden mukaisesti leikattu siisteihin paloihin ja pakattu kliinisiin kelmupakkauksiin. Tätä trendiä ovat vahvistaneet myös lisääntynyt jalostettujen elintarvikkeiden käyttö sekä ravintolaruokailu. (Fiddes 1991: 95 96, Franklin 1999: 155.) Lisäksi viime vuosikymmeninä kuluttajat ovat etääntyneet entistä enemmän eläinten intensiivisestä kasvatuksesta: siipikarjan ja sikojen ympärivuotinen sisäkasvatus on merkinnyt, että ne ovat harvan kuluttajan kokemuspiirin ulottuvilla (esim. Holloway 2001: 297, Smith 2002: 53). Vaikka lisääntynyt uutisointi näistä tuotannonaloista on tehnyt niitä näkyvämmiksi kuluttajille, osa kuluttajista pyrkii välttämään negatiivista informaatiota aiheesta ja haluaa pitää yllä romanttista mielikuvaansa eläinten hoidosta (Ngapo ym. 2004, Schröder McEachern 2004: ). Tätä esi-fordistisen maatalouden idyllin (Franklin 1999: 127) mukaista mielikuvaa ovat tukeneet esimerkiksi kotieläinpuistot, elintarvikemainokset, tuotepakkaukset sekä lastenkirjat ja -lelut, joissa tyypillisesti esiintyy ulkotiloissa vapaasti käyskenteleviä pienikokoisen tilan eri lajin eläimiä, eikä niistä löydy viitteitä esimerkiksi häkkikasvatukseen ja korkeaan eläintiheyteen (Fiddes 1991: 86, Schröder McEachern 2004: 172, Te Velde ym. 2002: 215, Yarwood Evans 2000: 105). Yhteenvetona voi sanoa, että vaikka kuluttajat eivät usein toimi moraalisten näkemystensä mukaisesti, he kuitenkin kaiken kaikkiaan tuntuvat välittävän eläintuotannon eettisestä tasosta. Kuluttajat siis antavat eläimille jonkinlaisen kokemusmaailman omaavan subjektiivisen toimijan aseman. (Vrt. Schröder McEachern 2004: 173.) Varsin yleisesti nähdään, että tuntemiskykyisiä eläimiä ei tule kohdella hyödykkeinä eikä niitä tule ajatella ruokana, ennen kuin ne on teurastettu. Toisaalta kuitenkaan kuluttajien ei tule antaa eläimille liian voimakasta subjektin asemaa eikä niitä tule pitää liikaa ihmisen kaltaisina, niin että ne pysyvät syötävien eläinten luokassa. (Torjusen Terragni 2005: 9 10.) Esimerkiksi fokusryhmätutkimuksissa osa osallistujista on pitänyt tunteiden ja turhautumisen tapaisten termien käyttöä epäsopivina tuotantoeläinten hyvinvoinnin kuvaamisessa, koska ne ovat liian inhimillisiä ja liian lähellä ihmisluontoa (Miele Evans 2005). Kuluttajat tekevät näin kulutuspäätöksiä eri suuntiin vetävien suhtautumistapojen välisessä jännitteessä: eläimiä ei tule kohdata hyödykkeinä, mutta niitä ei tule kohdata liiaksi myöskään subjekteina (Torjusen Terragni 2005: 9 10). Tuottajien ja karjanhoitajien suhtautuminen eläinten hyvinvointiin ja teurastukseen Tässä osiossa tarkastelen kotieläintuottajien ja karjanhoitajien eläinten hyvinvointiin ja teurastukseen liittyviä ambivalentteja näkemyksiä. Viime vuosikymmeninä kotieläintuottajat ja karjanhoitajat ovat joutuneet voimistuvien ristiriitaisten paineiden kohteiksi: yhtäältä taloudellinen toimintaympäristö on vaikeutunut tuottajahintojen laskiessa ja tukipolitiikan muuttuessa ja toisaalta eläinten hyvinvoinnin sääntely ja valvonta ovat voimistuneet sekä kuluttajien eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset ovat lisääntyneet (esim. Te Velde ym. 2002: , Wilkie 2005: ). Samalla tuotannonalan diskursseissa eläimiä konstruoidaan ristiriitaisella tavalla. Alan hyödykepuheessa eläimet rakentuvat hyödykkeiksi, jotka näyttäytyvät markkinoilla vaihdettavilta tavaroilta. Tässä puheessa eläimiä näytetään voitavan manipuloida ja tuottaa kuin mitä tahansa ihmisen tuottamaa hyödykettä, ja ne näyttäytyvät elottoman esineen tai kvasi-koneen kaltaisina olentoina (vrt. Arluke 1988: 100, Arluke 1994: , Crist 1999: 5 9, 85, 122). Eläimiin viitataan esimeriksi sellaisilla termeillä kuin rehuhyötysuhde, tehokkuusvertailu, maitotuotosvaste, erä ja poistoprosentti (ks. Stibbe 2003: ). Samalla kun hyödykepuhe on alalla vahvistunut tuotannonalan kaupallistuessa, on vahvistunut kuitenkin myös alan eläinsuojelusääntely, jossa eläimiä pidetään tuntevina olentoina olentoi- 26 Maaseudun uusi aika 2/2007

9 na, jotka kykenevät kokemaan kipua ja mielihyvää. EU:n lainsäädännössä eläinten laillinen asema oli pitkään verrattavissa tavaroiden lailliseen asemaan, mutta vuonna 1997 eläimet määriteltiin EU:n Amsterdamin sopimuksessa tunteviksi olennoiksi, mikä antoi tälle eläinkäsitteelle vahvemman institutionaalisen aseman. (Ks. Camm Bowles 2000, Miele ym. 2005, Wilkie 2005: ) Nämä ristiriitaiset eläinkäsitykset ovat merkinneet, että kotieläintuottajan ja karjanhoitajan ammattirooli on sisäisesti ristiriitainen: häneltä odotetaan, että hän hoitaa eläimen hyvin ja kykenee asettumaan sen asemaan (empaattinen hoitaja), mutta hänen ei kuitenkaan tule kiintyä eläimeen liikaa, vaan hänen tulee optimoida sen tuotannollinen kapasiteetti (taloudellinen tuottaja) (Wilkie 2005: 213, ). Tuotannonalan normit vahvistavat osittain empaattista suhtautumista eläimiin: myönteisten eläinasenteiden ja eläinten lempeän käsittelyn nähdään, paitsi edistävän eläinten hyvinvointia, myös helpottavan eläinten käsittelyä ja hoitajan työtä sekä parantavan eläinten terveydentilaa ja tuottavuutta (ks. Wilkie 2005: , 224). Lisäksi lypsykarja- ja jälkeläistuotantotiloilla kiintymystä ja empatiaa eläimiin vahvistaa läheinen, päivittäinen ja monia vuosia jatkunut kontakti eläimiin. Näillä tiloilla eläimiä pidetään usein ainutlaatuisia persoonallisuuspiirteitä omaavina yksilöinä, niihin kiinnytään eriasteisesti ja niihin voidaan viitata esimerkiksi ystävinä tai työtovereina. Silloin tällöin tuottajat kiintyvät johonkin eläimeen niin, että sitä ei pystytä laittamaan teuraaksi sen tuotantokauden päätyttyä ja sille tulee jonkinlainen ulkoilmalemmikin asema. (Convery ym. 2005: , Holloway 2001: , Macnaghten 2001: 17 18, Wilkie 2005: , ) Sen sijaan lihantuotantoeläimiä hyödykkeistetään maidontuotanto ja emoeläimiä voimakkaammin: niiden yksilöllisiä piirteitä, kuten kesyyttä ja emo-ominaisuuksia, ei arvosteta samalla tavalla, vaan niiden arvo perustuu loppujen lopuksi niiden kasvunopeuteen ja teuraspainoon (Wilkie 2002: 142). Lisäksi näiden teurastusta varten kasvatettujen eläinten pian saapuva kohtalo on sinetöity niiden syntymästä lähtien, joten niihin suhtaudutaan eri tavalla ja epäyksilöllisemmin heti alusta alkaen: niille ei esimerkiksi usein anneta nimiä eikä niiden kanssa vietetä runsaasti ylimääräistä aikaa (Holloway 2001: , Vialles 1994/1987: 28 29, , Wilkie 2005: ). Lisäksi laajamittaisessa lihantuotannossa emotionaalinen etäisyys eläimiin on tuotettu jo rakenteellisesti eläinten suuren määrän ja nopean vaihtuvuuden sekä minimaalisen, osin koneistetun hoidon seurauksena (Macnaghten 2001: 17 18, Te Velde ym. 2002: 213, Wilkie 2005: , ). Eläimistä ei kuitenkaan tule etääntyä liikaa, sillä käsitys eläimestä tuntevana olentona on alalla vahva, mikä asettaa tuottajalle ja karjanhoitajalle voimakkaita normatiivisia vaatimuksia eläinten eri tavoin määritellyn hyvinvoinnin turvaamiseksi. Siten tuottaja tai karjanhoitaja, joka suhtautuu eläimiin kylmän taloudellisesti puhtaina hyödykkeinä näyttäytyy alalla huonona tuottajana/karjanhoitajana. (Ks. Wilkie 2005: ) Samalla kuitenkaan eläimeen ei tule kiintyä liikaa eikä antaa sille lemmikkieläimen statusta, jotta sen teuraaksi laittaminen ei tuntuisi liian raskaalta. Tuottaja ja karjanhoitaja toimivat näin eri suuntiin vetävien suuntausten välillä: eläimiin ei tule kiintyä liikaa, muttei myöskään etääntyä niistä liikaa. Eläintä ei tule pitää puhtaana hyödykkeenä, muttei myöskään lemmikkieläimenä. Eläimellä ei ole siten selkeää ja vakaata asemaa eikä sitä ole helppo kategorisoida kumpaankaan hyödykkeen tai lemmikkieläimen luokkaan, vaan sen asema näiden kategorioiden välillä on liikkuva, epäselvä ja jatkuvan neuvottelun kohteena (vrt. Arluke 1988: 98 99, 116, Arluke Sanders 1996: 86 87, , Wilkie 2005: ) 5. Eläimelle tulee näin Wilkien (2005) termein jonkinlainen tuntevan hyödykkeen asema, jonka perusnormina on, että eläintä tulee hoitaa hyvin taloudellisen toiminnan puitteissa. Kuitenkin käsitykset siitä, mitä tämä eläimen hyvä hoito sekä hyvinvointi on, vaihtelevat tuottajien ja työntekijöiden keskuudessa. Haastattelu- ja fokusryhmätutkimukset ovat antaneet viitteitä, Maaseudun uusi aika 2/

10 että intensiivisen kotieläintuotannon tuottajat konstruoivat eläinten hyvinvoinnin fyysisten perustarpeiden tyydyttymisen näkökulmasta: eläinten nähdään voivan hyvin, kun esimerkiksi niiden fyysinen terveys on hyvä, ne ovat hyvin ravittuja eikä niitä käsitellä liian kovin ottein. Myös eläimen hyvä kasvu ja tuottavuus toimivat hyvinvoinnin merkkeinä. (Macnaghten 2001: 17, Te Velde ym. 2002: , van Huik Bock 2006: ) Tästä näkökulmasta monet tuottajat eivät näe intensiivisessä tuotannossa samassa määrin hyvinvointiongelmia kuin kuluttajat, jotka korostavat eläinten mahdollisuuksia toteuttaa luontaista käyttäytymistään (ks. edellinen osio) (Te Velde ym. 2002: 207, 211). Fyysisten tekijöiden painottuminen tuottajien käsityksissä tuli esiin esimerkiksi Tiina Vihtosen suomalaisille kotieläintuottajille tekemässä kyselyssä (n = 1147). Kaikkien tuotantosuuntien (maidon-, naudanlihan-, sianlihan- ja munantuotanto) vastaajista prosenttia piti eläinsuojan asianmukaista ilmastointia, koneiden ja laitteiden asianmukaista toimivuutta, rehujen hyvää laatua ja riittävää määrää sekä hoitotyön asianmukaisuutta erittäin tärkeinä eläinten hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä, kun taas eläinten mahdollisuutta vapaaseen liikkumiseen läpi vuoden piti erittäin tärkeänä tekijänä vain 7 18 prosenttia vastaajista. (Vihtonen 1997: ) Tosin osa tuottajista, kuten monet luomukotieläintuottajat, painottaa enemmän eläinten mahdollisuuksia toteuttaa niiden lajityypillistä käyttäytymistä (Lund ym. 2004: , van Huik Bock 2006: ). Tuottajat ja karjanhoitajat suhtautuvat ambivalentisti myös eläinten teurastukseen, vaikkakin tämä ambivalenssi ilmenee eriasteisesti eri konteksteissa. Tilalla pitkään olleen, läheiseksi tulleen eläimen lähettäminen teurastamoon on aina vaikeaa tuottajalle ja työntekijälle (Holloway 2001: , Wilkie 2005: 227). Kuitenkin myös lihantuotantoeläinten kohdalla pidetään nuorten ja terveiden, elämänsä priimakunnossa olevien eläinten kuolemaa ongelmallisena verrattuna sairaiden ja vanhojen eläinten kuolemaan (Wilkie 2005: ). Fyysinen etäisyys eläinten teurastuksesta auttaa pitämään tunteellista etäisyyttä teurastustapahtumaan (Convery ym. 2005: 105, Vialles 1994/1987: 27 29, Wilkie 2005: 226). Aikaisemmin eläimet teurastettiin pääosin tilalla, mutta tämä teurastus oli nykyistä pienimuotoisempaa ja kausiluonteisempaa. Laajamittainen ja teollinen eläinten teurastus tuntuu vaativan jossain määrin työnjakoa ja teurastuksen fyysistä etäännyttämistä. Tässä kontekstissa tuottajan ja teurastajan identiteetit ovat selvästi eriytyneet toisistaan, ja monet tuottajat ja karjanhoitajat eivät voi kuvitellakaan toimivansa teurastusammatissa ja pitävät teurastustyötä vastenmielisenä (Wilkie 2005: 226). Eläinten tappamista määrittävät myös muut, itsestään selvinä pidetyt säännöt: teurastus tulee suorittaa teknisesti taitavasti, nopeasti ja mahdollisimman tuskattomasti; teurastuksella tulee olla hyväksyttävä tarkoitus (elintarvikkeiden tuottaminen tai eläinten vapauttaminen sairauksien tuomalta tuskalta); vain tietyt eläimet sopivat teurastettavaksi (kuten teuraskypsät, heikosti tuottavat aikuiset sekä sairastuneet eläimet), kun taas toisia eläimiä ei tule koskaan teurastaa, kuten terveitä vastasyntyneitä ja pian poikivia eläimiä. Eläintautiepidemioita koskevat tutkimukset ovat tuoneet esiin, että eläinten laajamittainen teurastus eläintautiepidemioiden yhteydessä rikkoi perustavanlaatuisesti tätä eläinten teurastuksen normaalijärjestystä (ks. Britannian suu- ja sorkkataudista Convery ym ja Saksan sikaruttoepidemiasta Jürgens 2005). Tämä seikka, koko tilanteen katastrofaalisuuden ja taloudellisten vaikeuksien ohella vaikutti siihen, että karjan massiivinen teurastus muodostui tuottajille ja työntekijöille traumaattiseksi kokemukseksi, mikä ilmeni muun muassa voimakkaana ahdistuksena sekä perusturvallisuuden tunteen ja ammatillisen ylpeyden horjumisena (Convery ym. 2005, Jürgens 2005). Ensinnäkin työnjako ja fyysinen etäisyys murtuivat, kun eläimet teurastettiin teurastamon sijaan maatilalla, Ian Converyn ym. sanoin väärässä paikassa. Maatilan konstruointi elämän syntymisen ja eläinten hoitamisen paikkana ja teurastamon konstruointi eläinten tappamisen paikkana rikkoutuivat. Monet tuottajat 28 Maaseudun uusi aika 2/2007

11 ja karjanhoitajat olivat myös itse mukana teurastamassa eläimiä. (Convery ym. 2005: 102, , Jürgens 2005, ks. Wilkie 2002: 183.) Lisäksi sen sijaan, että eläimiä olisi tapettu ja käsitelty suljetuissa tiloissa nopeasti, hallitusti ja tehokkaasti, ne usein teurastettiin kaaosmaisessa ympäristössä tiloilla ( väärällä tavalla ) ja poltettiin pelloilla julkisesti kaikkien nähtävillä (Convery ym. 2005: , ks. Wilkie 2002: 181). Eläimiä myös tapettiin edelleen Converyn ym. sanoin väärässä laajuudessa: sen sijaan, että eläimiä olisi laitettu pikku hiljaa teuraaksi, eläimiä tapettiin kerralla joukoittain. Koko karjan uusiminen osoittautui tuottajille vaikeaksi ja aiheutti onnettomuuksia tiloilla. (Convery ym. 2005: ) Myös vääriä eläimiä tapettiin erottelematta tuottajalle taloudellisesti, tunteellisesti tai jalostuksellisesti tärkeitä eläimiä. Tuottaja saattoi menettää kovalla työllä tuotetun jalostuslinjan kokonaan, mikä tuntui oman elämäntyön mitätöimiseltä. Lisäksi teurastettiin vastasyntyneitä tai juuri poikimaisillaan olevia eläimiä. Näin teurastustoiminta näyttäytyi väkivaltaisena tapahtumana kivuttoman teurastuksen sijaan. (Convery ym. 2005: , Jürgens 2005.) Eläimiä tapettiin myös väärästä syystä: terveiden, tartunnalta säästyneiden eläinten tappaminen tuntui Jürgensin (2005) haastattelemien tuottajien mukaan absurdilta ja synniltä, varsinkin kun eläimiä ei enää hyödynnetty ruoantuotannossa ja kun eläinten tappamisen vaihtoehtona olisi ollut rokottaa ne. Johtopäätökset Tässä artikkelissa olen tarkastellut tuottajien ja kuluttajien eläinten hyvinvointiin ja teurastukseen liittyviä dilemmoja yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen tuottamien empiiristen ja teoreettisten tulosten valossa. Ensinnäkin toin esiin, että yhteiskuntien modernisoituessa kuluttajien suhtautuminen eläintuotantoon ja eläinten teurastukseen on muuttunut yhä ambivalentimmaksi. Liha on ollut korkeasti arvostettu ruoka-aine ja sen kulutus on noussut voimakkaasti yhteiskuntien vaurastuessa, mutta samalla eläinempaattiset asenteet ovat vahvistuneet ja teurastuksen implikoimaan väkivaltaan on suhtauduttu yhä kielteisemmin. Näiden ristiriitaisuuksien seurauksena muotoutui moderni eläinsuojeluliike sekä eläinten tarpeettoman kärsimyksen kieltävä lainsäädäntö. Lisäksi lihankulutukseen alkoi liittyä etäännyttämisen ja välttämisen käytäntöjä, kuten eläinten teurastuksen piilottaminen julkiselta katseelta. Viime vuosikymmeninä eläintuotteiden kuluttaminen on kuitenkin politisoitunut uudella tavalla. Aikaisemmin kuluttajien huolet kohdistuivat suureksi osaksi eläinten julmaan kohteluun sekä niiden fyysisten perustarpeiden, kuten ravinnon ja veden saannin heikkoon turvaamiseen. Sen sijaan viime vuosikymmeninä eläinten hyvinvoinnin käsityksissä on painotettu enenevästi eläinten luonnollisten tarpeiden toteutumista. Tämän hyvinvointikäsityksen pohjalta nykykuluttajat toimivat eri suuntiin vetävien suhtautumistapojen välisessä jännitteessä: yhtäältä he haluavat nauttia edullisia kotieläintuotteita, mutta samalla he eivät hyväksy monia intensiivisen tuotannon kasvatusmenetelmiä. Tätä dilemmaa on vahvistanut lihan arvostuksen heikentyminen ja lihan yhdistäminen erilaisiin terveysriskeihin. Osa kuluttajista on muuttanut kulutuskäyttäytymistään tämän ambivalenssin ratkaisuna, kuten alkanut suosia eläinystävällisempinä pitämiään tuotteita. Samalla kuitenkin etäännyttämisen ja välttämisen käytännöt ovat jatkuneet vahvana: monet kuluttajat pyrkivät edelleen olemaan ajattelematta eläinten kasvatusolosuhteita ja teurastusta kotieläintuotteita ostaessaan. Kotieläintuottajien ja karjanhoitajien eläinsuhteita tarkastellessani toin esiin, että heidän ammattiroolinsa on sisäisesti ristiriitainen: heiltä odotetaan eläinten empaattista hoitoa, mutta samalla heidän tulee pyrkiä maksimoimaan tilan kannattavuus. Lypsykarja- ja jälkeläistuotantotiloilla kiintymystä eläimiin vahvistaa läheinen ja monia vuosia jatkunut kontakti yksittäisiin eläimiin. Sen sijaan lihantuotantoeläimiä hyödykkeistetään maidontuotanto- ja emoeläimiä voimakkaammin: koska eläimiä kasvatetaan teurastusta varten, niihin suhtaudutaan eri tavalla ja epäyksilöllisemmin heti syntymästä alkaen. Maaseudun uusi aika 2/

12 Lisäksi laajamittaisessa lihantuotannossa emotionaalista etäisyyttä eläimiin tuotetaan eläinten suuren määrän, minimaalisen hoidon ja nopean vaihtuvuuden seurauksena. Eläimistä ei kuitenkaan tule etääntyä liikaa, vaan niiden eri tavoin määritelty hyvinvointi tulee turvata. Intensiivisen tuotannon tuottajat tuntuvat tarkastelevan eläinten hyvinvointia fyysisten perustarpeiden tyydyttymisen näkökulmasta, eivätkä näin tunnu kohtaavan samanlaista moraalista dilemmaa intensiivisen eläintuotannon kohdalla kuin kuluttajat. Tosin osa tuottajista, tyypillisesti ekstensiivistä ja vaihtoehtoista tuotantoa harjoittavat tuottajat, painottaa enemmän eläinten mahdollisuuksia luonnolliseen elämään. Sen sijaan kaikkien tuottajien keskuudessa liittyy eläinten teurastukseen ainakin jossain määrin ambivalentteja tuntemuksia. Työnjako ja fyysinen etäisyys eläinten teurastukseen auttavat pitämään tunteellista etäisyyttä teurastustapahtumaan. Eläinten ristiriitaisen aseman rakentuminen ja ambivalenttien suhtautumistapojen käsittelykeinot tuntuvat noudattava hyvin samanlaista logiikkaa sekä kuluttajien että tuottajien ja karjanhoitajien keskuudessa. Molemmissa konteksteissa tasapainoillaan samanaikaisesti eri suuntiin vetävien suhtautumistapojen välillä: eläimiä pidetään tuntevina olentoina, joita ei tule kohdella pelkkinä hyödykkeinä, mutta samalla niille ei tule antaa liian voimakasta subjektin asemaa, jotta niitä voidaan käyttää tuotannossa ja jotta ne eivät menetä syötävyyden statustaan. Näin maatalouseläin ei saa olla hyödyke eikä lemmikkieläin, vaan sillä on jonkinlainen epäselvä ja liikkuva asema näiden kategorioiden välillä. Yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus on tuonut mielenkiintoisia näkökulmia keskusteluun ihmisten ristiriitaisista suhtautumistavoista maatalouseläimiä kohtaan ja tuottanut uudenlaisia tuloksia sekä kuluttajien että tuottajien ja karjanhoitajien eläinten hyvinvointia ja teurastusta koskevista näkemyksistä. Monet kysymykset aihealueella kaipaavat kuitenkin edelleen lisätutkimusta. Ensinnäkin, vaikka kotieläintuottajien ja työntekijöiden eläinsuhteita on alettu tutkia viime vuosina enenevässä määrin, tämä on kuitenkin saanut kaiken kaikkiaan melko vähän huomiota eläintutkimuksen alueella. Tuottajia ja karjanhoitajia koskevat kvalitatiiviset tutkimukset ovat keskittyneet suureksi osaksi vaihtoehtoisiin, harrastemaisiin ja ekstensiivisiin tuotantomuotoihin, kun taas intensiivisen tuotannon työntekijöiden eläinsuhteista on ollut varsin vähän tutkimusta. Kuluttajien eläinten hyvinvointia ja eettistä kuluttamista koskevia näkemyksiä on alettu tutkia huomattavasti tuottajien eläinsuhteita enemmän. Kuluttajatutkimukset ovat kuitenkin toistaiseksi olleet usein hyvin kuvailevia raportteja yksittäisen kyselyn tai fokusryhmätutkimuksen tuloksista, ja näiden tulosten tulkinta yhteiskuntateoreettisista näkökulmista on jäänyt monesti verrattain ohueksi. Olisi myös tarvetta eritellä tarkemmin erilaisen taustan (kuten uskonnollisen, etnisen, ammatti- ja koulutustaustan) omaavien henkilöiden eläintuotantoa koskevia näkemyksiä. Vaikka kuluttajien eläinasenteita koskevat kyselytutkimukset ovat lisääntyneet viime vuosina, ne ovat vielä toistaiseksi liikkuneet melko yleisellä tasolla, eikä niissä ole selvitetty tarkemmin kuluttajien asenteita yksittäisiä eläintenkasvatusmenetelmiä kohtaan. Lisäksi tutkimusta tarvittaisiin kuluttajien käsityksistä eläinten kokemus- ja tunnemaailmasta ja kognitiivisista kyvyistä sekä näihin eläinontologioihin pohjautuvista moraalisista käsityksistä siitä, mitä eläinten hyvinvointi, hyvä elämä ja oikea kohtelu on. VIITTEET 1 Englanninkielisessä yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen kirjallisuudessa on jonkin verran tehty arkikielestä eroavia poliittisia sanavalintoja (esimerkiksi eläimiin on viitattu termeillä nonhuman animals tai other animals, kun on haluttu kyseenalaistaa kulttuurissamme vallitsevaa voimakasta erontekoa ihmisten ja eläinten välillä). Maatalouseläimiä koskevassa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on kuitenkin pääosin käytetty arkikielen 30 Maaseudun uusi aika 2/2007

13 mukaisesti livestock -termiä sekä ilmaisua human livestock-relations. 2 Tätä monimutkaista ilmiötä on selitetty useista näkökulmista, kuten Keith Testerin (1991) luokittelujärjestelmien muutoksia koskevan teorian ja Norbert Eliasin (1978/1939) sivilisaatioprosessiteorian avulla (ks. esim. Franklin 1999: 17 24, Tester 1991: 56 71, Tuomivaara 2004: 76 83). 3 Pyrkimykset siirtää eläinten teurastus pois ihmisten nähtäviltä on liitetty myös laajempaan yhteiskunnalliseen trendiin piilottaa psykologisesti häiritsevät ilmiöt, kuten mielisairaudet, kuolema ja rikollisten rangaistukset, julkiselta katseelta (Philo 1995: 671, Vialles 1994/1987: 19). 4 Tosin ero asenteiden ja käyttäytymisen välillä kananmunienkin kohdalla näyttää suuremmalta, jos ottaa huomioon viime vuosina vahvistuneen lattiakanaloita koskevan eläineettisen kritiikin. Vain osa kuluttajista on siirtynyt tämän kritiikin pohjalta kuluttamaan korkeampien eläinten hyvinvointistandardien mukaisesti tuotettuja luomumunia. (Terragni ym. 2006: 490.) Luomumunien osuuden kananmunien kokonaiskulutuksesta 15 EU-maassa on arvioitu olevan alle kaksi prosenttia, Alankomaita, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa lukuun ottamatta (Hamm Gronefeld 2003: 32). 5 Lemmikkieläimellä viitataan eläimiin, joita pidetään seuran takia, ilman pyrkimyksiä saada niistä materiaalista hyötyä (esim. MOT Kielitoimiston sanakirja lemmikkieläin ). Lemmikkieläimen luokkaan mahtuu monenlaisia eläinsuhteita ja lemmikkieläinten moraalinen asema vaihtelee eri konteksteissa (ks. esim. Franklin 1999: 49, Holloway 2001: , Tuan 1984: , Tuomivaara 2004: 97 98). Tässä artikkelissa kuitenkin yksinkertaistuksen vuoksi asetan vastakkain eläimen hyödyke-asemaan ja lemmikkieläin-asemaan perustuvat eläinsuhteet: kun hyödykesuhteessa eläimen arvo perustuu puhtaasti taloudellisiin arvoihin ja eläin näyttäytyy markkinoilla vaihdettavan tavaran kaltaiselta olennolta, lemmikkieläinsuhde on tunnepitoinen, kiintymykseen perustuva suhde, jossa eläimellä on yksilöllinen, kvasi-ihmistä tai perheenjäsentä muistuttava asema. Lemmikkieläinsuhde ei ole yleensä kuitenkaan tasa-arvoinen eläinsuhde, vaan lemmikkieläimiä pidetään niiden suosikki-asemasta huolimatta usein ihmisiä alempiarvoisina (Arluke Sanders 1996: , Holloway 2001: , Tuan 1984: ). LÄHTEET Aaltola, Elisa 2004: Eläinten moraalinen arvo. Vastapaino, Tampere. Agra CEAS Consulting 2004: Study on the socio economic implications of the various systems to keep laying hens. Final Report for the European Commission. Agra CEAS Consulting, Brussels. Anderson, Kay 1997: A walk on the wild side: a critical geography of domestication. Progess in Human Geography, 21:4, Arluke, Arnold 1988: Sacrificial symbolism in animal experimentation: object or pet? Anhrozoös, 2:2, Arluke, Arnold 1994: We build a better beagle : fantastic creatures in lab animal ads. Qualitative Sociology, 17:2, Arluke, Arnold Sanders, Clinton R. 1996: Regarding animals. Temple University Press, Philadelphia. Buller, Henry 2004: Where the wild things are: the evolving iconography of rural fauna. Journal of Rural Studies, 20:2, Buller, Henry Morris, Carol 2003: Farm animal welfare: a new repertoire of nature society relations or modernism re embedded? Sociologia Ruralis, 43:3, Camm, Tara Bowles, David 2000: Animal welfare and the Treaty of Rome: a legal analysis of the Protocol on Animal Welfare and Welfare Standards in the European Union. Journal of Environmental Law, 12:2, Clutton-Brock, Juliet 1999: A natural history of domesticated mammals. Cambridge University Press, Cambridge. Convery, Ian Bailey, Cathy Mort, Maggie Baxter, Josephine 2005: Emotional geographies of the UK 2001 Foot and Mouth Disease epidemic. Journal of Rural Studies, 21, Crist, Eileen 1999: Images of animals: anthropomorphism and animal mind. Temple University Press, Philadelphia. Elias, Norbert 1978/1939: The civilizing process: the his- Maaseudun uusi aika 2/

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukaisesti viljellyn maatilan tuotantotapa

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Eläinten oikeuksien asialla

Eläinten oikeuksien asialla Eläinten oikeuksien asialla Mikä määrää eläimen arvon? Mitä ovat eläinten oikeudet? On yleisesti hyväksyttyä, että ihmisyksilöillä on Useat filosofit ovat nostaneet kysymyksen eläimille oleellisia oikeuksia

Lisätiedot

Green Care ja eläinten hyvinvointi

Green Care ja eläinten hyvinvointi SENNI seminaari 26.1.2012, Kuopio Green Care ja eläinten hyvinvointi Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos (Kuopio) & Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus (Maaninka)

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA

Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA 1 Lyhyesti Perustettu 1961 Yli 6000 jäsentä 6-8 työntekijää ja yli 15 alueosastoa ympäri Suomen Kolme pääkohdetta: tuotantoeläimet, koeeläintoiminta sekä turkistarhaus Toimii:

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta

Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta Sikatalouden tulosseminaari 12.11.2013 Tampere Hilkka Siljander-Rasi Tiina Kortelainen Kirsi Partanen 12.11.2013 Ruoka huolenaiheena

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Ajankohtaista pienimuotoisesta tuotannosta Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio

Ajankohtaista pienimuotoisesta tuotannosta Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT Yyteri, Pori 5.-6.5.2015 Ajankohtaista pienimuotoisesta tuotannosta Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Pienimuotoinen tuotanto - EU asetuksissa

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

nu3:n ruokavaliotutkimus

nu3:n ruokavaliotutkimus nu3:n ruokavaliotutkimus 2015 Tässä kattavassa kyselytutkimuksessa haastateltiin heinäkuussa 2015 ravitsemussivusto nu3:n toimeksiannosta yhteensä 1 080:tä 18 59-vuotiasta saksalaista kuluttajaa heidän

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Opiskele eläinlääkäriksi

Opiskele eläinlääkäriksi Opiskele eläinlääkäriksi Monien mahdollisuuksien ammatti 2 Eläinlääkärin monipuolinen työkenttä Jokainen meistä tarvitsee eläinlääkäreitä joka päivä. Muuttuva ja kansainvälistyvä maailma on tuonut eläinlääketieteen

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

TUOTANTOYKSIKÖSTÄ YKSILÖKSI. Eläintuotanto ja eläimet politisoituneissa kuluttajakonstruktioissa

TUOTANTOYKSIKÖSTÄ YKSILÖKSI. Eläintuotanto ja eläimet politisoituneissa kuluttajakonstruktioissa TUOTANTOYKSIKÖSTÄ YKSILÖKSI Eläintuotanto ja eläimet politisoituneissa kuluttajakonstruktioissa Taru Anttonen Pro gradu -tutkielma Sosiologia Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Lokakuu 2010

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Lääkkeet ja lainsäädäntö Eläinten lääkitsemisen lainsäädännöllä varmistetaan eläinten hyvinvointia, ihmisten ja eläinten terveyttä, elintarviketurvallisuutta

Lisätiedot

Lainsäädännön osaaminen elintarvikealalla, mukaan lukien teurastukseen liittyvä lainsäädäntö ja sen muutokset

Lainsäädännön osaaminen elintarvikealalla, mukaan lukien teurastukseen liittyvä lainsäädäntö ja sen muutokset Lainsäädännön osaaminen elintarvikealalla, mukaan lukien teurastukseen liittyvä lainsäädäntö ja sen muutokset Elintarvikealan tutkintojen kehittämispäivä ylitarkastaja EU:n eläinsuojelusäädökset Vain tuotanto-

Lisätiedot

LIHAN JA TUOTANTOELÄIMEN MUUTTUVAT MERKITYKSET MAINONNASSA 1970 2010-LUVUILLA

LIHAN JA TUOTANTOELÄIMEN MUUTTUVAT MERKITYKSET MAINONNASSA 1970 2010-LUVUILLA LIHAN JA TUOTANTOELÄIMEN MUUTTUVAT MERKITYKSET MAINONNASSA 1970 2010-LUVUILLA KAISA KARHU Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Sosiologian pro gradu tutkielma Huhtikuu 2012 TAMPEREEN

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin

Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin Säätytalo Auli Vaarala Hygieniayksikkö Evira Joustavuusmissio (fact finding) Joustavuusmissio

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen

Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen Ari Nieminen 1 Parin viime vuosikymmenen aikana on kirjoitettu ja puhuttu lisääntyvästi ansiotyön subjektiivisesta

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot

IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS

IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS Page 1 IKEA FOOD PRODUCT DEVELOPMENT PROCESS 2010 "Voin sanoa, että sekä IKEA että sen henkilökunta ovat parhaat tietämäni. Yhteishenki on mahtava, ja haluamme kaikki olla mukana

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Luomulihan arvoketjutyöryhmä 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 30.11. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot