Yrittäjyyskasvatuksen taustalla vaikuttavat arvot EU-maissa

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatuksen taustalla vaikuttavat arvot EU-maissa Anne Tiikkala Turun yliopisto Marja-Leena Ruostesaari Turun yliopisto Jaana Seikkula-Leino Turun yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Tiivistelmä Tutkimuksemme tärkein tavoite oli saada selville tärkeimmät seikat, joiden varaan yrittäjyyskasvatuksen pitäisi EU-maissa rakentua. Tutkimuksemme tuloksena voimme siten esittää joitakin yrittäjyyskasvatukseen liittyviä arvoja. Kvantitatiivisen tutkimuksemme aineisto (N 124) kerättiin 16 EU-maasta joulukuun 2010 ja huhtikuun 2011 välisenä aikana sähköisellä kyselylomakkeella, jossa tiedusteltiin yrittäjyyskasvatukseen liittyviä tärkeitä arvoja. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella saimme koottua 12 yrittäjyyskasvatuksen olennaisinta arvoa. Käsillä oleva tutkimus kehittää osaltaan myös yrittäjyyskasvatuksen arviointia, koska arvioinnin taustalla on aina arvot. Avainsanat: yrittäjyyskasvatus, arviointi, arvot, EU-maat Johdanto Monista EU-maista puuttuu lähes kokonaan yrittäjyyskasvatukseen liittyvä arvokeskustelu, vaikka yrittäjyyskasvatus on mm. Suomessa yksi opetuksen kehittämisen painopistealueista. Erityisesti peruskoulujen yrittäjyyskasvatukselta puuttuu vahva arvopohja. Myös yrittäjyyskasvatuksen arvioinnilta puuttuvat kriteerit ja selkeä viitekehys. Jotta

2 yrittäjyyskasvatukselle ja sen arvioinnille voidaan asettaa selkeä viitekehys, se edellyttää laajaa keskustelua yrittäjyyskasvatuksen arvoista. Tällainen kehitys vaatii uudenlaista keskustelunavausta yrittäjyyskasvatuksesta tutkijoiden, kasvattajien ja yrittäjien välillä eri EU-maissa. Opetuksen tavoitteet ja sisältö valikoituvat sen perusteella, mikä on arvokasta. Arvojen määrittely on tärkeä osa myös arviointia, koska arvioinnin laatu perustuu siihen. Arvioinnin tulisi olla aito osa kaikkea oppimista ja opettamista EU-maissa. Kulttuurien monimuotoisuus on yksi huomioon otettavista näkökohdista tutkittaessa yrittäjyyskasvatuksen arvoja, sillä EU-maiden välillä on suuria eroja tavoissa, uskomuksissa, perinteissä ja sosiaalisissa rakenteissa. Tämä artikkeli esittelee tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää tärkeimmät seikat, joiden varaan yrittäjyyskasvatuksen tulisi rakentua. Tutkimuksen perusteella voimme esittää joitakin arvoja yrittäjyyskasvatukseen liittyen. Opetusministeriön julkaisussa Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (2009) sekä Seikkula-Leinon (2006 ja 2007) opetusministeriölle tekemissä tutkimuksissa on mainittu useita eri arvoja ja muita tärkeitä seikkoja, joita yrittäjyyskasvatuksen tulisi edistää. Euroopan komissio (2005) on määritellyt yrittäjyyden muutamien arvojen avulla. Myös osa Hornadayn (1982) listaamista yrittäjiin liitettävistä arvoista valittiin tähän tutkimukseen. Suomalainen opetussuunnitelma sisältää perusarvoja, joista osa tulee huomioida myös yrittäjyyskasvatuksessa. Käymme aluksi läpi tutkimusaineiston kokoamisen vaiheet ja esittelemme tutkimuksessa käytetyt metodit. Varsinaiseen aiheeseen liittyen esittelemme ensin yrittäjyyskasvatuksen arvoihin liittyvää kirjallisuutta, jonka jälkeen käsittelemme kyselylomakkeelta poimittuja arvoja sekä kyselytutkimuksen tuloksia. Yhteenvedon jälkeen päätämme artikkelimme erittelemällä ja arvioimalla sen vaikutusta jatkotutkimuksiin sekä käytännön toimenpiteisiin. Tutkimusaineiston kokoaminen ja menetelmät Kvantitatiivinen kyselytutkimus käsitteli yrittäjyyskasvatukseen liittyviä arvoja. Tutkimuksen kohderyhmä koostui eri koulutusasteilla toimivista opettajista, rehtoreista, opettajankouluttajista ja muista kouluttajista peruskoulusta korkeakouluihin, sekä muutamista yrittäjistä (N 124). Tutkimus toteutettiin Ruotsissa, Suomessa, Virossa, Ranskassa, Portugalissa, Iso-Britanniassa, Itävallassa, Belgiassa, Tanskassa, Alankomaissa, Saksassa, Islannissa, Liettuassa, Norjassa, Romaniassa sekä Espanjassa. Myös Pakistanista saatiin yksi vastaus. Maat valikoituivat eri konferensseissa tapaamiemme yhteyshenkilöiden avulla. Internet-pohjainen kyselylomake (liite 1.) lähetettiin eri maiden yhteyshenkilöille, jotka

3 välittivät sen eteenpäin oman maansa yrittäjyyskasvatuksessa mukana oleville henkilöille. 276 henkilöä avasi kyselylomakkeen ja 124 täytti sen asianmukaisesti. Kyselytutkimus toteutettiin joulukuun 2010 ja huhtikuun 2011 välisenä aikana. Lomakkeessa oli 28 vaihtoehtoa, joista vastaajien tuli asettaa tärkeysjärjestykseen kuusi mielestään tärkeintä seikkaa, joita yrittäjyyskasvatuksen tulisi yhteiskunnassa edistää. Vastaajista seitsemän oli ymmärtänyt lomakkeen väärin, ja asettanut tärkeysjärjestykseen kaikki lomakkeella mainitut arvot sen sijaan, että olisivat valinneet vain kuusi tärkeintä arvoa. Kerätty aineisto käsiteltiin tietokoneohjelma SPSS:llä, joka on datan analysointityökalu. Sen avulla saatiin esille ne seikat, jotka vastaajat mainitsivat kaikkein useimmin. Seuraavaksi vastauksista tehtiin frekvenssijakauma, jonka perusteella saatiin tärkeimmäksi arvoksi kaikkein eniten mainintoja saanut arvo, toiseksi tärkeimmäksi arvoksi toiseksi eniten mainintoja saanut jne. Vastaajien kansallisuus (N 124) ilmenee taulukosta 1. Suurin osa vastaajista oli suomalaisia (69), sitten ruotsalaisia (12), virolaisia ja portugalilaisia (molempia 10), brittejä (4), ranskalaisia, itävaltalaisia, norjalaisia, hollantilaisia, romanialaisia, espanjalaisia ja irlantilaisia (jokaisia 2), belgialaisia, tanskalaisia, liettualaisia ja saksalaisia (jokaisia 1). Euroopan ulkopuolelta Pakistanista saatiin yksi vastaus (1). Vastaajien ammatit on esitetty taulukossa 2. Suurin osa vastaajista oli opettajankouluttajia yliopistoissa (24), seuraavaksi eniten oli peruskoulun opettajia tai rehtoreita (22), yrittäjiä (18), yliopiston opettajia tai rehtoreita (14), lukion opettajia tai rehtoreita (14) tai muita kouluttajia (14), opettajankouluttajia ammattikorkeakoulussa (11), opettajia tai rehtoreita ammattikorkeakoulussa (10) ja ammatillisessa peruskoulutuksessa (4). Vastaajista 17 valitsi vaihtoehdon muu. Oletamme heidän olevan tutkijoita, poliitikkoja ja organisaatioiden edustajia. Suurin osa vastaajista oli naisia (69) ja suurin ikäryhmä oli vuotiaat (85), sitten vuotiaat (23), ja vuotiaat (18). Vastaajista kolme oli 66 vuotiaita tai sitä vanhempia. Yksi vastaaja jätti kertomatta sukupuolensa, ja kolme ikänsä. Taulukko 1. Vastaajien kansallisuus (N 124) suomalainen 69 ruotsalainen 12 virolainen 10 portugalilainen 10 britti 4 ranskalainen 2 itävaltalainen 2 hollantilainen 2 norjalainen 2 romanialainen 2 espanjalainen 2 belgialainen 1 tanskalainen 1

4 saksalainen 1 islantilainen 1 irlantilainen 1 liettualainen 1 pakistanilainen 1 Taulukko 2. Vastaajien ammatit (N 124) Opettajankouluttaja yliopistossa 24 Opettaja tai rehtori peruskoulussa 22 Yrittäjä 18 Muu 17 Opettaja tai rehtori lukiossa 14 Opettaja tai rehtori yliopistossa 14 Muu kouluttaja 14 Opettajankouluttaja ammattikorkeakoulussa 11 Opettaja tai rehtori ammattikorkeakoulussa 10 Opettaja tai rehtori ammatillisessa peruskoulutuksessa 4 Yrittäjyyskasvatuksen arvot arvo 1 1. se minkä perusteella jtak pidetään merkityksellisenä, hyvänä, arvokkaana tms., merkitys, kantavuus. Mainos-, uutisarvo. Tunnearvo. Arvonsa säilyttävä keksintö. Vain tosiasioilla on pysyvä arvo. 2. us. mon. arvokas, merkitsevä asia MOT: Arvo tarkoittaa kohteen tavoiteltua ominaisuutta, liittyen usein esim. aineellisen omaisuuden käyttökelpoisuuteen tai vaihdettavuuteen: merkitys, arvo, ansio, etu, hyöty, houkuttelevuus, apu, tuotto, palvelukyky, merkittävyys, käyttö, käytettävyys tai hyödyllisyys. Arvot ovat moraalisia periaatteita ja käsityksiä, yleisesti hyväksyttyjä yksilöä koskevia normeja tai sosiaalisia käyttäytymissääntöjä. (MOT 1999; MOT 2006). Schwartz (1992) ja Rokeach (1973) esittävät arvojen olevan pysyviä päämääriä, jotka säilyvät vaihtelevissa tilanteissa, ja ohjaavat sekä yksilöiden että ryhmien toimintaa. Opetuksen ja koulutuksen päämäärät ja sisällöt määräytyvät sen mukaan, mikä on arvokasta. Oppiaineiden suunnittelu, toteutus ja arviointi tapahtuvat vallitsevien arvojen pohjalta. Arvioinnin laatu ja onnistuminen perustuvat merkityksellisten arvojen määrittämiseen jokaiselle oppiaineelle, minkä vuoksi arvojen määritys on tärkeä osa arviointimenettelyä. (Ks. Atjonen 2007; Korkeakoski 2008; House 1980; House & Howe 1999). Arvot eivät ole geneettisiä ominaisuuksia vaan ne välittyvät sosiaalisessa kanssakäymisessä, koulutuksessa ja opetuksessa (Launonen 2004, 13). Myös yrittäjyyskasvatukseen liittyvät arvot siirtyvät eteenpäin koulutuksen kautta. Siitä syystä

5 yrittäjyyskasvatuksen arvoista tarvitaan keskustelua yrittäjyyskasvatuksen kehittäjien keskuudessa. Yrittäjyyskasvatuksen arvopohjan määrittelyyn liittyy ongelma, joka syntyy opettajien ja koulun asenne-eroista: huolimatta opettajien positiivisesta asenteesta yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta kohtaan, koulu instituutiona edustaa epäyrittäjämäisiä arvoja. Koululaitoksen edustamat perinteiset, epäyrittäjämäiset arvot ovat, varmuus, järjestelmällisyys, johtajuus, tieto, turvallisuus ja perinne. (Seikkula-Leino 2007, 37.) Jos tarkastelemme yrittäjyyskasvatusta yksilön ja hänen persoonallisuutensa näkökulmasta, Kyrön ja muiden (1999) mukaan yrittäjyyskasvatus voi edistää erilaisia persoonallisuuksia ja eri lähtökohdista tulevia, eritasoisia oppilaita. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on luoda positiivinen kehä, joka sisältää sopivassa määrin yrittäjämäisiä ja epäyrittäjämäisiä arvoja ja periaatteita. Näillä välineillä yrittäjyyskasvatus tukee oppilaan kehitystä ja kasvua kohti yrittäjämäistä ajattelua sekä aktiivista kansalaisuutta. Kyrön ja muiden (1999) sekä Schwartzin (1994) mukaan tämä voisi olla yksi malli yrittäjyyskasvatuksen arvopohjan rakentamiseen. Emme ole löytäneet yhtään tutkimusta koskien yrittäjyyskasvatuksen arvoja. Sen sijaan Schwartz on tehnyt useita muihin inhimillisiin arvoihin (human values) liittyviä tutkimuksia (Schwartz 1992; 1994; 1997; 1999; Schwartz & Huismans 1995; Schwartz & Sagiv 1995; Schwartz, Sagiv & Boehnke 2000; Schwartz & Boehnke 2004). Tutkimuksessaan Schwartz ja Bardi (2001) tunnistavat kaikille kansoille yhteisiä arvohierarkioita, joista he ilmoittavat tärkeysjärjestyksessä 10 yksittäistä arvoa. James (2006) taas on filosofisessa tutkimuksessaan pohtinut arvojen objektiivisuutta yleisesti ottaen. Parry & Urwin (2011) ovat tarkastelleet kriittisesti yleistä käsitystä ammatinharjoittamisesta, sekä siihen liittyvää teoreettista pohjaa ja käytäntöä, joiden mukaan eri sukupolvet liittävät työhön erilaisia arvoja. Työhön liittyviä arvoja ovat tutkineet myös monet muut tutkijat (mm. Roe ym. 1999; Ghorpade ym. 2001; Loughlin & Barling 2001; Berings ym. 2004; Valentine 2004; Abbott ym. 2005; Lyons ym. 2006; Porfeli 2006; Warr 2008). Cortés-Pascual (2009) tutki opettajaksi opiskelevien työn arvoja espanjalaisessa yliopistossa. Levin (2006) puolestaan kuvailee tutkimuksessaan opetuksellisten arvojen ja taloudellisten arvojen välistä jännitettä yhdysvaltalaisen yliopiston tiedekunnassa. Hornaday (1982, 26-27) on listannut 42 piirrettä, jotka ovat tunnusomaisia yrittäjille. Piirteet ovat: itseluottamus, sinnikkyys, päättäväisyys, energisyys, ahkeruus, kekseliäisyys; kyky ottaa hallittuja riskejä; dynaamisuus, johtajuus, optimismi; tarve saada aikaan / onnistua; monipuolisuus, tuotetietoisuus, markkinatietoisuus; luovuus; kyky vaikuttaa toisiin; kyky tulla toimeen ihmisten kanssa; aloitteellisuus; joustavuus; älykkyys; tavoiteorientoituneisuus; täsmällisyys; kyky tehdä nopeita päätöksiä; positiivinen reagointi

6 haasteisiin; itsenäisyys; rehellisyys, eheys; kypsyys, tasapainoisuus; vastaanottavaisuus ehdotuksille ja kritiikille; vastuullisuus; harkitsevuus; täsmällisyys / tarkkuus, perusteellisuus; yhteistyökyky, tuotto-orientoituneisuus; kyky oppia virheistä; vallan taju; miellyttävä persoonallisuus; itsekkyys; rohkeus; mielikuvituksellisuus; tarkkanäköisyys; kyky sietää moniselitteisyyttä; aggressiivisuus; kyky nauttia; pystyvyys, tehokkuus; sitoutuneisuus; kyky luottaa työntekijöihin ja herkkyys toisia kohtaan. Opetusministeriön julkaisussa Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (2009) ja Seikkula-Leinon (2006; 2007) tutkimuksissa mainitaan useaan otteeseen arvoja, joita yrittäjyyskasvatuksen tulisi edistää. Innovatiivisuus, luovuus; kyky ottaa riskejä ja vastuuta; ongelmanratkaisukyky; kyky suunnitella ja viedä läpi projekteja; kyky tarttua haasteisiin ja mahdollisuuksiin; aloitteellisuus; aktiivisuus; itsenäisyys; joustavuus; ajattelu ja yhteistyökyky mainitaan ominaisuuksina, jotka edistävät yrittäjämäisen asenteen kehittymistä. (Finnish Ministry of Education, 2009). Euroopan komissio määrittelee yrittäjyyden seuraavasti: Yrittäjyys viittaa yksilön kykyyn muuttaa ideat toiminnaksi. Se edellyttää luovuutta, innovaatioita ja riskien ottamista, mutta myös kykyä suunnitella ja viedä läpi projekteja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrittäjyys ylläpitää jokaisen ihmisen arkielämää kotona ja yhteiskunnassa. Kun työntekijät tuntevat työnsä taustat ja kykenevät tarttumaan tarjoutuviin mahdollisuuksiin, on se perusta erityistaitojen ja tietojen kehittymiselle, joita yrittäjyys tarvitsee yhteiskunnallisen tai kaupallisen toiminnan tueksi. (Euroopan komissio 2005). Tämä määritelmä sisältää myös useita yrittäjyyskasvatukseen liittyviä arvoja. Suomalaisen opetussuunnitelman perusperiaatteet sisältävät kasvatukseen ja koulutukseen liittyviä yleisiä arvoja, jotka pitää ottaa huomioon myös yrittäjyyskasvatuksessa. Näitä ovat mm. yhteisöllisyys; kokonaisvaltainen ja moniulotteinen kasvu ihmisenä; ekologinen elämäntapa; toisten ihmisten kunnioittaminen ja kuunteleminen; kyky keskustella ja hyväksyä erilaisuutta. (Opetushallitus 2003 ja 2004). Fetterman (1996) on kehittänyt voimaannuttavan arvioinnin (an empowerment evaluation and assessment), joka soveltuu myös yrittäjyyskasvatukseen. Hän mainitsee mielenkiintoisen seikan: yksilöiden ja yhteisön voimaannuttamisen, joka on mielestämme erittäin tärkeä myös yrittäjyyskasvatuksessa. (Tiikkala ym. 2010b). Kyselylomakkeen arvovaihtoehdot Poimimme kyselylomakkeen arvovaihtoehdot kuudesta eri lähteestä: Hornaday 1982; opetusministeriö 2009; Seikkula-Leino 2006; 2007; Euroopan komissio 2005; opetushallitus 2003 ja Valitut arvot on esitetty taulukossa 3. Tietämys, ajattelu, luovuus,

7 yhteistyökyky, vastuunotto, päämäärätietoisuus ja aloitteellisuus mainittiin kaikissa lähteissämme. Ajattelimme näiden kuuden arvon olevan yrittäjyyskasvatuksen perusarvoja. Seuraavaksi eniten valitsemissamme lähteissä mainittiin itseluottamus ja kestävyys. Nämä olisivat seuraavat kyselylomakkeelle otettavat arvot. Kyky ottaa riskejä; keskustelutaito; kyky tarttua haasteisiin; kyky hallita kokonaisuutta; kriittisyys, kyseenalaistaminen, tahdonvoima, sitoutuminen; virheistä oppiminen; virheiden näkeminen positiivisena asiana; kyky sietää muutosta; ongelmanratkaisukyky; kyky sietää epävarmuutta; toisten ihmisten kunnioittaminen ja kuunteleminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen mainittiin vähintään kolmessa lähteessämme, joten nämä arvot valittiin lomakkeelle seuraavaksi. Harkitsimme tarkoin muita mukaan otettavia arvoja, koska on niin monenlaisia arvoja, jotka voisivat olla mukana kyselylomakkeella. Päätimme valita seuraavat arvot, jotka mainittiin kahdessa lähteessämme: erikoistuminen; omaan osaamiseen keskittyminen; laatutietoisuus, ja edelleen kilpailullisuus; tehokkuus ja erilaisuuden hyväksyminen, jotka mainittiin vain yhdessä lähteessä. Ne eivät mielestämme ole pelkästään erittäin tärkeitä arvoja, vaan myös ajankohtaisia ja helposti välitettävissä opetuksen avulla. Yksilöiden ja yhteisön voimaannuttaminen valittiin yhdestä lähteestä alkuperäiseltä listalta (Fetterman 1996), koska se on Suomessa vuonna 2008 tekemämme tutkimuksen mukaan tärkeä arvo yrittäjyyskasvatuksessa (Tiikkala et al. 2010b). Innovatiivisuus mainittiin kaikissa lähteissä, mutta jätimme sen pois siitä syystä, että ajattelimme vastaajille olevan vaikeaa valita innovatiivisuuden ja luovuuden välillä. Halusimme antaa vastaajille mahdollisuuden tuoda esiin tärkeitä arvoja listamme ulkopuolelta antamalla viimeiseksi vaihtoehdon: Jokin muu, mikä? Taulukko 3. Valitut arvot ja niiden lähteet.

8 Yrittäjyyskasvatuksen arvot H OM S-L Ek OPH F Tog ethe r 1. Tehokkuus x 1 2. Kilpailullisuus x 1 3. Erikoistuminen, omaan osaamiseen keskittyminen x x 2 4. Tiedot, ajattelu x x x x x 5 5. Kriittinen suhtautuminen x x x 3 6. Laatutietoisuus x x 2 7. Kokonaisuuden hallinta x x x 3 8. Luovuus x x x x x 5 9. Yksilön ja yhteisön valtauttaminen x Tahdonvoima x x x Aloitteellisuus x x x x x Yhteistyökyky x x x x x Sitoutuneisuus x x x Vastuunotto x x x x x Tavoitesuuntautuneisuus x x x x x Itseluottamus x x x x Kestävyys x x x x Kyky ottaa riskejä x x x Virheistä oppiminen ja virheiden näkeminen positiivisena x x x Ongelmanratkaisukyky x x x Epävarmuuden sietäminen x x x Muutoksen sietäminen x x x Toisten ihmisten kunnioittaminen ja kuunteleminen x x x Keskustelutaito x x x Erilaisuuden hyväksyminen x Haasteisiin tarttuminen x x x Tulevaisuuteen suuntautuminen x x x 3 H = Hornaday 1982 OM = Opetusministeriö 2009 S-L = Seikkula-Leino 2006 ja 2007 Ek = Euroopan komissio 2005 OPH = Opetushallitus 2003 ja 2004 F = Fetterman 1996 Kyselytutkimuksen tulokset Kyselylomakkeessa oli mainittu 27 vaihtoehtoista arvoa. Lisäksi vastaajat saattoivat valita vaihtoehdon jokin muu. Arvot oli valittu yrittäjyyskasvatusta koskevista kirjallisista lähteistä (opetusministeriö 2009; Hornaday 1982; Euroopan komissio 2005; Seikkula-Leino 2006; 2007; Fetterman 1996; opetushallitus, 2003 ja 2004). Tämän artikkelin kirjoittajat ja muutamat muut suomalaiset, jotka ovat mukana yrittäjyyskasvatuksen kehittämisprojekteissa,

9 pitivät aivoriihen, ja valitsivat nämä arvot perustuen omaan työhönsä ja kokemukseensa yrittäjyyskasvatuksen piirissä. Vastaajien piti valita kuusi arvoa ja laittaa ne tärkeysjärjestykseen: tärkein ensimmäiseksi jne. 124 vastasi kysymyslomakkeeseen. Kaikki arvot saivat yhteensä 744 mainintaa 124 vastaajalta. Jokainen kyselylomakkeella mainittu arvo sai mainintoja. Eniten mainintoja, riippumatta siitä oliko maininta tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen, toinen tai vaikka kuudes, sai luovuus ja vähiten tavoitesuuntautuneisuus. Kaikki kyselyssä olleet arvot sekä niiden saamat mainintojen määrät on esitetty liitteessä 2. Taulukko 4. Eniten mainintoja saaneet arvot. Tässä ei ole huomioitu sitä, mikä asetettiin tärkeimmäksi arvoksi, toiseksi tärkeimmäksi jne. Arvo Mainintoje n määrä yhteensä luovuus 77 ongelmanratkaisukyky 56 yhteistyökyky 45 tulevaisuuteen suuntautuneisuus 44 vastuun ottaminen 44 virheistä oppiminen ja virheiden näkeminen positiivisessa valossa 44 tietämys, ajattelu 39 muutoksen sietäminen 37 kyky ottaa riskejä 37 itseluottamus 36 Taulukossa 4 esitetään eniten mainintoja saaneet arvot riippumatta siitä, olivatko ne valittu tärkeimmäksi arvoksi, toiseksi tärkeimmäksi jne. Luovuus mainittiin kaikkein useimmin: se sai 77 mainintaa kaikista 744 maininnasta. Ongelmanratkaisukyky sai toiseksi eniten mainintoja (56) ja kolmanneksi eniten yhteistyökyky (45). Tulevaisuuteen suuntautuneisuus, vastuun ottaminen ja virheistä oppiminen ja virheiden näkeminen positiivisessa valossa (kaikki 44) olivat seuraavaksi eniten mainintoja saaneet arvot. Tietämys ja ajattelu (39), muutoksen sietäminen ja kyky ottaa riskejä (molemmat 37) ja itseluottamus (35) saivat kaikki yli 35 mainintaa. Taulukko 5. Arvot, jotka saivat eniten mainintoja tärkeimpänä arvona (1.), toiseksi tärkeimpänä (2.), kolmanneksi tärkeimpänä (3.), neljänneksi tärkeimpänä (4.), viidenneksi tärkeimpänä (5.) ja kuudenneksi tärkeimpänä (6.). Arvot, jotka saivat eniten mainintoja tärkeimpänä arvona mainintojen lkm

10 luovuus 26 vastuun ottaminen 17 aloitteellisuus ja yhteistyökyky 11 molemmat Arvot, jotka saivat eniten mainintoja 2. tärkeimpänä arvona mainintojen lkm luovuus ja aloitteellisuus 17 molemmat ongelmanratkaisukyky 14 kyky ottaa riskejä 9 Arvot, jotka saivat eniten mainintoja 3. tärkeimpänä arvona mainintojen lkm ongelmanratkaisukyky 13 yhteistyökyky ja kyky sietää muutosta 12 molemmat kokonaisuuden hallinta & aloitteellisuus & kyky ottaa riskejä & kyky 7 jokainen sietää epävarmuutta & haasteisiin tarttuminen Arvot, jotka saivat eniten mainintoja 4. tärkeimpänä arvona mainintojen lkm virheitä oppiminen ja virheiden näkeminen positiivisessa valossa 13 ongelmanratkaisukyky 11 tehokkuus 8 kyky ottaa riskejä 7 Arvot, jotka saivat eniten mainintoja 5. tärkeimpänä arvona luovuus & kyky sietää muutosta sitoutuminen & tulevaisuuteen suuntautuminen & tietämys, ajattelu yhteistyökyky & virheistä oppiminen ja virheiden näkeminen positiivisessa valossa mainintojen lkm 10 molemmat 8 jokainen 7 molemmat Arvot, jotka saivat eniten mainintoja 6. tärkeimpänä arvona mainintojen lkm tulevaisuuteen suuntautuminen 22 luovuus 12 tietämys, ajattelu 10 virheistä oppiminen ja virheiden näkeminen positiivisessa valossa 9 Luovuus sai eniten mainintoja tärkeimpänä arvona (1.), 26 mainintaa. Vastuun ottaminen sai 17 mainintaa. Yhteistyökyky ja aloitteellisuus saivat 11 mainintaa tärkeimpänä arvona. Luovuus sai myös eniten mainintoja toiseksi tärkeimpänä arvona (2.), samoin aloitteellisuus, molemmat 17 mainintaa. Ongelmanratkaisukyky sai 14 mainintaa ja kyky ottaa riskejä sai 9 mainintaa toiseksi tärkeimpänä arvona. Kolmanneksi tärkein arvo oli ongelmanratkaisukyky, joka sai 13 mainintaa ja neljänneksi tärkein arvo oli virheistä oppiminen ja virheiden näkeminen positiivisessa valossa, joka sai 13 mainintaa. Luovuus ja kyky sietää muutosta saivat molemmat 10 mainintaa viidenneksi tärkeimpänä arvona, ja tulevaisuuteen suuntautuminen sai peräti 22 mainintaa kuudenneksi tärkeimpänä arvona.

11 Kyselylomakkeen perusteella teimme yhteenvedon tärkeimmistä arvoista, joita voidaan hyödyntää määritettäessä yrittäjyyskasvatuksen arvoja. Nämä kaksitoista arvoa eivät ole tärkeysjärjestyksessä: luovuus ongelmanratkaisukyky yhteistyökyky tulevaisuuteen suuntautuminen vastuun ottaminen virheistä oppiminen ja virheiden näkeminen positiivisessa valossa tietämys, ajattelu kyky sietää muutosta kyky ottaa riskejä itseluottamus aloitteellisuus sitoutuminen Ne, jotka vastasivat vaihtoehdon 28: jokin muu, tarkensivat vastaustaan seuraavasti: 1. Tiimityö, tiimityötaidot ja tiimiyrittäjyys 2. Tiimityötaidot, tiimiyrittäjyys ja tiimioppiminen 3. Erehdys 4. Helikopteri näkökulma, systemaattinen ajattelu 5. Eettisyys 6. Kaikkien rakastaminen Love (th)em all 7. Teorian ja käytännön yhdistäminen 8. Keskittyminen positiiviseen 9. Oman liiketoiminnan aloittaminen ja harjoittaminen on hyvä asia, ja sitä kannattaa harkita. 10. Tiedot tärkeistä asioista, joita yrittäjänä tarvitsee. Täytyy ymmärtää, kuinka ideat voi toteuttaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. 11. Kaikki nämä ovat yhtä tärkeitä. En usko, että on hyödyllistä luoda hierarkioita. 12. Toiveiden nostattaminen, elämäntaitojen ja liike-elämän taitojen kehittäminen Ensimmäinen ja toinen vastaus ovat samanlaisia: tiimityö ja tiimiyrittäjyys, jotka ovat ehdottomasti hyvin tärkeitä. Ne ovat osa yhteistyökykyä, mutta selvästi oma alueensa. Kolmas vastaus, erehdys ei kerro mitä vastaaja tarkoitti, koska yhtenä vaihtoehtona oli numero 19, virheistä oppiminen, virheiden näkeminen positiivisessa valossa. Helikopterinäkökulma, systemaattinen ajattelu ja teorian ja käytännön yhdistäminen voisi myös sisältyä vaihtoehtoon 4, tietämys, ajattelu. Eettisyys, rakasta kaikkia love (th)em all, positiiviseen keskittyminen ovat aivan uusia vaihtoehtoja ja tavallaan myös hyvin

12 tärkeitä. Yhdeksäs vastaus: Oman liiketoiminnan aloittaminen ja harjoittaminen on hyvä asia, ja sitä kannattaa harkita. sekä kymmenes vastaus: Tiedot tärkeistä asioista, joita yrittäjänä tarvitsee. Täytyy ymmärtää, kuinka ideat voi toteuttaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. ja kahdestoista vastaus: Toiveiden nostattaminen, elämäntaitojen ja liike-elämän taitojen kehittäminen liittyvät kaikki liike-elämän opintoihin tai ainakin korkea-asteen opintoihin. Vastaus numero yksitoista oli: Kaikki nämä ovat yhtä tärkeitä. En usko, että on hyödyllistä luoda hierarkioita. Koska otos jokaista maata kohden oli tässä tutkimuksessa niin pieni, emme vertailleet vastauksia iän, sukupuolen, ammatin tai asuinpaikan mukaan, vaikka olisi ollut mielenkiintoista ja hyödyllistä saada näitä tietoja. Taulukko 6. Arvot, jotka saivat vähiten mainintoja huomioimatta sitä, oliko niitä sijoitettu tärkeimmäksi arvoksi, toiseksi tärkeimmäksi jne. Arvo Kaikki maininnat yhteensä laatutietoisuus & toisten ihmisten kunnioittaminen ja kuunteleminen 9 molemmat tavoitesuuntautuneisuus & keskustelutaito 10 molemmat 12 molemmat erikoistuminen, omaan osaamiseen keskittyminen & erilaisuuden hyväksyminen kriittisyys & kokonaisuuden hallinta & kestävyys 13 jokainen kilpailullisuus & tahdon voima 14 molemmat Arvot, jotka saivat vähiten mainintoja: toisten ihmisten kunnioittaminen ja kuunteleminen, tavoitesuuntautuneisuus, keskustelutaito, kriittisyys, kokonaisuuden hallinta ja kestävyys, koettiin ehkä liian yleisiksi arvoiksi kaikessa koulutuksessa. Erikoistuminen, omaan osaamiseen keskittyminen ja kilpailullisuus sitä vastoin yhdistetään usein yrittäjyyskasvatukseen, mutta ehkä ne molemmat voitaisiin enemmän yhdistää ulkoiseen yrittäjyyteen. Vastaajista suhteellisen moni työskenteli peruskoulussa tai oli opettajankouluttajia, jotka kouluttivat tulevaisuuden opettajia peruskouluun. Pohdintaa ja tulevaisuuden tutkimusaiheita Tutkimuksen lopputuloksena saatiin kaksitoista arvoa, joita ei laitettu tärkeysjärjestykseen, koska se on vaikeaa ja toisaalta tarpeetonta. Vastaus avoimeen kohtaan

13 Kaikki nämä (yrittäjyyskasvatuksen arvot) ovat yhtä tärkeitä. En usko, että on hyödyllistä luoda hierarkioita on hyvin kiinnostava, koska siinä on koko tutkimuksen tarkoitus: miksi yrittää laittaa yrittäjyyskasvatuksen arvoja tärkeysjärjestykseen? Yrittäjyyskasvatukseen liittyy niin monia erilaisia arvoja, että on vaikea valita mihin keskittyisi yrittäjyyskasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Rokeach (1973, 6) antaa tästä yhden hyvin valaisevan esimerkin: Useimmat vanhemmat rakastavat jokaista lastaan ehdoitta ja varauksetta, mutta joissakin olosuhteissa vanhemman täytyy asettaa yksi lapsista etusijalle kun lapsi on esimerkiksi sairas tai tarvitsee enemmän huomiota jostain muusta syystä. Arvot ovat kuin lapset, joita rakastamme. Kun opetuksessa tai arvioinnissa keskitymme yhteen arvoon, emme kuitenkaan unohda muita arvoja. Jokainen kyselylomakkeella mainittu arvo sai vähintään 9 mainintaa, minkä perusteella voidaan sanoa tutkimukseen valittujen arvojen liittyvän hyvin yrittäjyyskasvatukseen. Avoimeen kysymykseen saatuja vastauksia eettisyys, kaikkien rakastaminen, positiiviseen keskittyminen ja tiimityö ovat kaikki arvoja, joita emme tulleet lainkaan harkinneeksi. Myös nämä teemat pitäisi huomioida yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä ja tutkimuksessa. Innovatiivisuus mainittiin jokaisessa lähteessämme, mutta jätimme sen pois, koska ajattelimme olevan vaikeaa valita innovatiivisuuden ja luovuuden välillä. Tämä oli selkeä virhearviointi, koska luovuus ja innovatiivisuus eivät ole sama asia, vaikkakin hyvin samantyyppisiä. Luovuus sai useita mainintoja ja varmasti osassa niistä tarkoitettiin ennemminkin innovatiivisuutta. Lisäksi on olemassa paljon muitakin tapoja valita tärkeitä arvoja kyselylomakkeelle. Tämä oli vain yksi tapa, joten muitakin tapoja voisi testata. Kyselylomake oli englanninkielinen, jota vain Iso-Britannian vastaajat puhuvat äidinkielenään. Jokaisessa kielessä arvoihin liittyvät termit ovat erilaisia (Schwartz, S. & Bardi, A. 2001, 279), joten emme voi olla varmoja siitä, että vastaajat ymmärsivät termit samoin kuin me. Englanninkieli luultavasti karsi pois joitakin vastaajia varsinkin ammatillisista oppilaitoksista, koska vain neljä vastaajaa 124:stä edusti tätä tasoa. 276 ihmistä oli avannut kyselylomakkeen, mutta vain 124 vastasi siihen. Kyselylomake ei ollut liian pitkä tai muuten vaikeaselkoinen, joten oletamme kielellisen syyn olleen suurin este kyselyyn vastaamiseen. Kulttuurinen moninaisuus on varmasti yksi näkökulma, joka pitäisi ottaa huomioon yrittäjyyskasvatuksen arvojen tutkimuksessa tulevaisuudessa, koska maat poikkeavat toisistaan merkittävästi tapojen, uskomusten, perinteiden ja sosiaalisten rakenteiden suhteen. Koska otos jokaisesta maasta (paitsi Suomesta) jäi tässä tutkimuksessa pieneksi, emme vertailleet eri maiden vastauksia keskenään. Vertaileva tutkimus olisi hedelmällinen jatkotutkimusaihe.

14 Johtopäätökset ja käytännön toimenpidesuositukset Uskomme, että on erittäin tärkeää löytää tärkeimmät yrittäjyyskasvatukseen liittyvät arvot, koska yrittäjyyskasvatuksen arviointi vaatii yleisesti hyväksyttyjä arvoja, joista eri tahot, toimijat ja tutkijat voivat olla yhtä mieltä. Yhteinen arvopohja ohjaa tavoitteita, toimintojen suunnittelua ja antaa perustan arviointikriteereille. Aikaisemmissa yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksissa yrittäjyyskasvatuksen arvoja ei ole kartoitettu kansainvälisellä tasolla. Tämän tutkimuksen tavoitteet ovat siten täyttyneet ja tulevaisuuden tutkimukselle on luotu hyvä pohja. Nyt on listattu 12 yrittäjyyskasvatukseen liittyvää arvoa, jotka EU-maiden opettajankouluttajat, opettajat, muut kouluttajat, rehtorit, yrittäjät ja muut yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä kiinnostuneet ovat valinneet tärkeimmiksi arvoiksi. Nämä arvot voivat olla perustana yrittäjyyskasvatuksen arviointia kehitettäessä. Tutkimuksemme suunnittelussa ja tuloksissa Suomen osallisuus korostui, mutta tulokset ovat luultavasti sovellettavissa myös muihin EU-maihin. Yrittäjyyskasvatuksen ja sen arvioinnin kehittämisessä pitäisi keskittyä seuraaviin asioihin: antaa oppijoille enemmän vastuuta koskien heidän omaa oppimistaan ja työskentelyään; tukea kaikenlaista luovuutta; suosia ryhmä- ja tiimityötä; antaa oppijoiden tehdä virheitä ja auttaa heitä näkemään ne positiivisen voimavarana; antaa oppijoille tehtäviä, jotka vaativat ongelmanratkaisua sekä harjoittaa oppijoita suuntautumaan tulevaisuuteen. Meidän pitäisi valmentaa oppijat sietämään muutoksia ja vaatia heitä omistautumaan työllensä ja opinnoillensa. Meidän pitäisi kannustaa heitä opiskelemaan ahkerasti, jotta he saisivat hyvät tiedolliset valmiudet, sekä tukea heitä itsenäisessä ajattelussa ja riskien ottamisessa. Rohkaisemalla heitä olemaan ennakoivia ja luottamalla heihin, tuemme heidän itseluottamuksen kehittymistä. Lähteet Abbott, G. N., White, F. A. & Charles, M. A. (2005) Linking Values and Organizational Commitment: A Correlational and Experimental Investigation In Two Organizations. Journal of Occupational and Organizational Psychology, vol. 78, pp Atjonen, P. (2007) Hyvä, paha arviointi. Jyväskylä: Gummerus. Berings, D., De Fruyt, F. D. & Bouwen, R. (2004) Work Values and Personality Traits as Predictors of Enterprising and Social Vocational Interests. Personality and Individual Differences, vol. 36, pp

15 Comission of the European Communities (2005) COM(2005)548 final. 2005/0221(COD). Proposal for a recommendation of the european parliament and of the council on key competence for lifelong learning. Brussels, Cortés-Pascual, A. (2009) The Work Values of Teacher Training Students in A Spanish University. Symbiosis Between Schwartz and Meaning of Work (MOW) Study Group. European Journal of Education, vol. 44, no. 3, pp Fetterman, D. M. (1996) Empowerment Evaluation: An Introduction to Theory and Practice. In Empowerment evaluation. Knowledge and tools for self-assessment & accountability, eds. D. Fetterman, S. Kaftarian & A. Wandersman, pp London: Sage Publications. Ghorpade, J., Lackritz, J. & Singh, G. (2001) Work Values and Preferences for Employee Involvement in The Management of Organizations. Employee Responsibilities and Rights Journal, vol. 13, pp Hornaday, J. A. (1982) Research About Living Entrepreneurs. In Encyclopedia of Entrepreneurship, eds. C. A. Kent, D. L. Sexton & K. H. Vesper, pp Englewood Cliffs: NJ Prentice Hall. House, E. (1980) Evaluating with validity. London: Sage. House, E. & Howe, K. (1999) Values in evaluation and social research. London: Sage James, A. (2006) The Objectivity of Values: Invariance without Explanation. Southern Journal of Philosophy, vol. 44, issue 4, pp Korkeakoski, E. (2008) Arvotietoisuus, teorialähtöisyys ja vaikuttavuus arviointimenetelmien kehittämisessä. In Avaimia koulutuksen arvioinnin kehittämiseen, eds. E. Korkeakoski & H. Silvennoinen, pp Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 31. Jyväskylä. Kyrö, P. Nurmi, K. & Tikkanen, T, eds. (1999) Yrittäjyyden askeleita yhteiskunnassa. Helsinki: Yliopistopaino. Launonen, L. (2004) Erilaisten arvojen maailma. In Aihekokonaisuudet perusopetuksen opetussuunnitelmassa, ed. M.-L. Loukola, pp Jyväskylä: Gummerus.

16 Levin, J. S. (2006) Faculty Work: Tensions Between Educational and Economic Values. The Journal of Higher Education, vol. 77, pp Loughlin, C. & Barling, J. (2001) Young Workers Work Values, Attitudes, and Behaviours. Journal of Occupational and Organizational Psychology, vol. 74, pp Lyons, S. T., Duxbury, L. E. & Higgins, C. A. (2006) A Comparison of The Values and Commitment of Private Sector, Public Sector, and Para-public Sector Employees. Public Administration Review, vol. 66, pp MOT (2010) Kielitoimiston sanakirja 2.0. Kielikone Oy. ( ) Opetushallitus (2003) Lukion opetussuunnitelman perusteet Vammalan Kirjapaino Oy: Vammala. Opetushallitus (2004) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vammalan Kirjapaino Oy: Vammala. Opetusministeriö. (2009) Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7. Yliopistopaino. Parry, E. & Urwin, P. (2011) Generational Differences in Work Values: A Review of Theory and Evidence. International Journal of Management Reviews, vol. 13, pp Porfeli, E. J. (2006) Work Values System Development During Adolescence. Journal of Vocational Behavior, vol. 70, pp Roe, R. A., Schwartz, S. H. & Surkiss, S. (1999) Basic Individual Values, Work Values, and Meaning of Work. Applied Psychology: an International Review, vol. 48, pp Rokeach, M. (1973) The Nature of Human Values. New York: Free press. Schwartz, S. H. (1999) A Theory of Cultural Values and Some Implications for Work. Applied Psychology: An International Review, vol. 48, pp

17 Schwartz, S. H. (1997) When Are Universalism Values Particularistic? Paper presented at the International Colloquium: Universalism vs. Particularism Toward the 21st Century, Prague. Schwartz, S. H. (1994) Are There Universal Aspects in The Content and Structure of Values? Journal of Social Issues, vol. 50, pp Schwartz, S. H. (1992) Universals in The Content and Structure of Values: Theoretical Advances and Empirical Tests on 20 Countries. In Advances in experimental social psychology vol. 25, ed. M. P. Zanna, pp San Diego: Academic Press. Schwartz, S. & Bardi, A. (2001) Value Hierarchies Across Cultures: Taking a Similarities Perspective. Journal of Cross-Cultural Psychology, vol. 32, no. 3, pp Schwartz, S. H. & Boehnke, K. (2004) Evaluating The Structure of Human Values With Confirmatory Factor Analysis. Journal of Research in Personality, vol. 38, no. 3, pp Schwartz, S. H. & Huismans, S. (1995) Value Priorities and Religiosity In Four Western Religions. Social Psychology Quarterly, vol. 58, pp Schwartz, S. H. & Sagiv, L. (1995) Identifying Culture Specifics In The Content and Structure of Values. Journal of Cross-Cultural Psychology, vol. 26, pp Schwartz, S. H., Sagiv, L. & Boehnke, K. (2000). Worries and Values. Journal of Personality, vol. 68, pp Seikkula-Leino, J. (2010) Implementing Entreprenurship Education Through Curriculum Reform in Finnish Comprehensive School. Journal of Curriculum Studies, vol 43, no. 6, pp Seikkula-Leino, J. (2007) Opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen. - Reform of The Curriculum and Implementation of Entrepreneurship Education Opetusministeriön julkaisuja 2007:28. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Helsinki. (retrieved June 2011)

18 Seikkula-Leino, J. (2006) Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen. Paikallinen opetussuunnitelmatyö yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta. - Reform of The Curriculum in Basic Education and Development of Entrepreneurship Education. Opetusministeriön julkaisuja 2006:22. Helsinki: Yliopistopaino. Tiikkala A., Ruskovaara E., Rytkölä, T., Seikkula-Leino, J., & Troberg E. (2010a) Evaluation and Values of Entrepreneurship Education. Paper presented at The 7th ESU Conference on Entrepreneurship Conference proceedings of ESU Conference 2010, pp Tartu, Tiikkala, A., Ruskovaara, E., Rytkölä, T., Seikkula-Leino, J., Jussila, I., Troberg, E. (2010b) Entrepreneurship Education in Finnish Basic Level Education: who, how, and what to evaluate? In Innovation and entrepreneurship in Universities, ed. M-L Neuvonen- Rauhala, pp Lahti University of Applied Sciences C:72. The Proceedings of the 3rd International FINPIN 2010 Conference, Tampere. Valentine, S. (2004) Employment Counseling and Organizational Ethical Values. Journal of Employment Counseling, vol. 41, pp Warr, P. (2008) Work Values: Some Demographic and Cultural Correlates. Journal of Occupational and Organizational Psychology, vol. 81, pp Liitteet Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Kaikki kyselyssä olleet arvot ja niiden saamat maininnat