VIDEOJOURNALISMIN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN MTV3:N UUTISTOIMITUKSESSA

Transkriptio

1 VIDEOJOURNALISMIN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN MTV3:N UUTISTOIMITUKSESSA Johanna Sainio Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Sainio, Johanna. Videojournalismin tavoitteet ja niiden toteutuminen MTV3:n uutistoimituksessa. Turku, syksy 2006, 75 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää videojournalismin tavoitteita ja niiden toteutumista MTV3:n uutisissa. Videojournalismi on uudehko työmuoto, jossa tekijä vastaa itsenäisesti uutisjutun kuvauksesta, toimitustyöstä ja leikkauksesta. Videojournalismi jakaa mielipiteitä niin Suomessa kuin maailmallakin. Tutkielmassa videojournalismia tarkastellaan uutisten johdon ja videojournalistien näkökulmasta sekä tutkimuksen tekijän havaintojen kautta. Tutkielman viitekehityksen muodostaa ajatus mediakonvergenssista, joka tarkoittaa mediatyyppien lähentymistä toisiinsa. Termiä käytetään usein digitalisoitumisen yhteydessä. Mediakonvergenssi on vaatinut mediayhtiöiltä uudistuksia ja investointeja. Videojournalismin mahdollisuuksia peilataan tutkielmassa myös nykypäivän uutistyön kilpailutekijöihin, joita ovat nopeus ja oma uutishankinta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu videojournalistien vuonna 2006 tekemistä uutisjutuista sekä neljästätoista videojournalistien ja esimiesten haastattelusta, joita on hyödynnetty pitkin työtä. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen. Videojournalismi voidaan nähdä osana edelleen konvertoituvaa uutistoimitusta. Videojournalismi on uusi tapa tehdä uutisjuttuja. Videojournalistien jutut tuovat televisiouutisiin erilaista sisältöä. Uuden teknologian avulla varmistetaan kattavan uutisverkoston pysyvyys maailmalla, sekä nopeat lähdöt yllättävissä uutistilanteissa. Haastattelujen mukaan videojournalistit seisovat vahvasti työmuotonsa takana. Videojournalistin työ on heidän mukaansa muista ihmisistä riippumatonta ja haasteellista. Videojournalistien juttujen tarkastelu osoittaa, että jutuista välittyy aidosti tekijän läsnäolo. Videojournalistit vievät jutuillaan katsojan tapahtumapaikalle. Videojournalistien jutuissa kerronta ja kuvat ovat kiinteässä suhteessa toisiinsa. Videojournalismi nähdään uutistoimituksen esimiesten keskuudessa myös tulevaisuudessa yhtenä työmuotona. Videojournalistit tekevät työtään yksin ja laatuhaaste on kova, joten videojournalismin kehittämiseen, etenkin palautekäytäntöihin, soisi organisatorisella tasolla panostettavan enemmän. Asiasanat: televisiojournalismi, uutiset, toimitustyö, toimittajat, kuvaajat, moniammatillisuus, konvergenssi

3 ABSTRACT Sainio, Johanna. The Realization of Video Journalism on MTV3 News Broadcasts. Turku, Autumn 2006, Language: Finnish, 75 pages, 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Turku unit. Degree Programme in Communication and Media Arts. Media Artist. The aim of the study is to research videojournalism and how it is realized on MTV3 News. Videojournalism is a quite new workform in which journalists can report news stories, shoot digital video and edit it on laptop by themselves. There are dividing opinions concerning videojournalism in Finland as around the world. This examination considers the viewpoint of the MTV3 News administration and videojournalists and also some observations from the author of this study. In this research is compined also an idea of the mediaconvergence, which means that different media types are coming closer to each other. The term is used often at the same time when talking about digitalizing media. Mediaconvergence has had many significant innovations and investments from tv-companies. Videojournalism is very competitive in todays news market due to its fastness and accessability. The source of material used consists of news stories that videojournalists have done in Also, fourteen videojournalists and superiors interviewes have been utilizing in this study. The research method is qualitative. Videojournalism is a part of continuing convergence in the newsroom. Videojournalism is the new convention for the job, which means that videojournalist can furnish different contents to tv-news. This new technology ascertains that editors and correspondents can work aboard and can be able to move fast when there is an important news situation. According to interviews, videojournalists are standing strong behind their new workform. They see that work is independent from others and it is also very challenging. Analysis of news stories shows that the authors presence can be seen. The pictures and commentary are in proportion to one other. The news administration sees videojournalism also in future one of the workforms. The videojournalists working by themselves is very hard and quality challenge therefore, developing especially in feedback practice which will load more than nowadays. Key words: tv-journalism, news, editorial work, editor, camera-man, multiprofessional, convergence

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 VIDEOJOURNALISMI Videojournalismin määritelmä Videojournalistin työnkuva Videojournalismin historia 12 3 MEDIAKONVERGENSSIN VAIKUTUKSET MTV3:N UUTISISSA MTV3:n uutiset Mediakonvergenssi Sisältöjen konvergenssi Teknologian konvergenssi Talouden ja omistuksen konvergenssi Ajankohtaiset haasteet MTV3:n uutisissa 23 4 VIDEOJOURNALISMI MTV3:N UUTISISSA Videojournalismin ensiaskeleet Videojournalistien koulutus Videojournalistien ohjeistus Kolmenlaiset videojournalistit 29 5 VIDEOJOURNALISMIN TAVOITTEET MTV3:N UUTISISSA Videojournalismin tuomat mahdollisuudet Kevyen kaluston edut Taloudelliset säästöt Videojournalismille asetetut tavoitteet Lähemmäksi haastateltavaa ja tarinoita Videojournalistille sopivat jutut Uudenlaista kuvailmaisua Kattava uutisverkosto 39

5 5.2.5 Nopea lähtövalmius Tekninen erikoistuminen 41 6 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN MTV3:N UUTISJUTUISSA Toteuttamisen tapoja Kuvan ja sanan suhde Videojournalistien moninaiset jutut Kotimaan uutisjutut Ulkomaan uutisjutut 51 7 VIDEOJOURNALISTIEN KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET Koulutus: riittämätön ja puutteellinen Edut: vapaus, rentous ja materiaalin tuntemus Haitat: yksinäisyys, stressi, palautteen puute Kehittävää ja mielekästä työtä 59 8 VIDEOJOURNALISMIN TULEVAISUUS MTV3:N UUTISISSA 61 9 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tavoitteiden äärellä Palautteen puute kehityksen esteenä Laatuvaatimukset hälvenemässä Monitekemisen tulevaisuus 68 LÄHTEET 70 LIITE 1 74

6 1 JOHDANTO Mediamaailman sanotaan eläneen murrosvaihetta vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Olen itse astunut alalle kuusi vuotta sitten ja tarkastellut mielenkiinnolla muutoksiin liittyvää keskustelua. Radiotoimittajat ovat muistelleet lasiseinän takana olevia äänitarkkailijoita ja kelanauhalla leikkaamista. Televisiossa kuvausryhmien koko on parhaimmillaan ollut viisi henkilöä. Omat käsitykseni nauhaeditointiyksiköiden ajasta ovat tulleet ainoastaan kirjoista luettuina, sillä olen työskennellyt viestintävälineissä, joissa toiminnot on pääosin digitalisoitu. Olen juontanut satoja radiolähetyksiä vastaten itse tekniikasta. Sittemmin olen poiminut kameran mukaan tehdessäni alueellisiin televisiouutisiin juttua. Vuonna 2003 alkanut koulutukseni on painottanut journalistisen työn ohella myös radion ja television tuotantotekniikan tuntemista ja sen hallintaa. Kuvan osuus on televisiossa erittäin tärkeä, joten tekniikan ja kuvailmaisun tunteminen on auttanut merkittävästi työssäni uutistoimituksissa, vaikka olenkin panostanut enemmän vuosien varrella sisällön tuottamiseen. Työpaikallani MTV3:n uutistoimituksessa videojournalismi on vuonna 2001 käyttöönotettu työmuoto, jossa tekijä vastaa itsenäisesti uutisjutun kuvauksesta, toimitustyöstä ja leikkauksesta. Videojournalistin työvälineinä on pääsääntöisesti pieni digitaalinen kamera ja editointiohjelmalla varustettu kannettava tietokone. Näin työskentely onnistuu myös keskustoimituksen ulkopuolella. Videojournalismi jakaa mielipiteitä niin Suomessa kuin maailmallakin. Monet ylistävät videojournalismia uutena vallankumouksellisena journalistisena työmuotona. Toisten mielestä se vie työpaikkoja ja synnyttää pelkästään puoliammattilaisia tekeleitä (Tommola 2003). Työpaikallani MTV3:n uutistoimituksessa videojournalismi herättää keskustelua usein ongelmien kautta. Ongelmat ovat monesti teknisiä. Talon tekniikan ammattilaiset ovat perustaneet MTV3:n toimitusjärjestelmään laatukanavan, jossa ruoditaan videojournalismin teknistä, taiteellista ja journalistista monenkirjavuutta.

7 7 Keskustelujen ja eriävien mielipiteiden siivittämänä sekä oman kokemukseni jälkeen halusin tarkastella opinnäytetyössäni, mikä on videojournalismin rooli konvertoituvassa uutistoimituksessa. Mediakonvergenssi tarkoittaa eri mediatyyppien lähentymistä toisiinsa ja yhdentymiskehitys näkyy sisällöissä, teknologiassa sekä taloudessa ja median omistuksessa (Kuutti 2006, 132). Millaisia tavoitteita videojournalismille asetetaan, ja miten nämä tavoitteet ovat toteutuneet videojournalistin käytännön työssä, kun sen aloittamisesta on kulunut viisi vuotta? Tuona aikana eri viestintäyhtiöille leimallisia asioita ovat olleet uudet mediatuotteet, kiristyvä kilpailutilanne sekä edelleenkin jatkuva konvertoituminen. Mediakonvergenssi on vaatinut myös MTV3:n uutistoimituksessa päätöksiä tehdä uudistuksia ja investointeja. Digitaalitekniikka on tuonut muutoksia ja lisätyötä toimittajien päivittäisiin rutiineihin, mutta se on tuonut mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. Videojournalismia voidaan pitää yhtenä osana mediakonvergenssia. Käsittelen tutkielmassani nykypäivän uutistyön haasteita sekä mediakonvergenssin ajatusta. Tutkielmani videojournalismin lähtökohdista ja niiden toteutumisesta MTV3:n uutistoimituksessa on tapaustutkimus. Uutistoimituksen sisällä tutkimuskohteenani on uutisten johto: vastaava päätoimittaja ja toimituspäällikkö, sekä kaksitoista videojournalistia. Tutkimusmenetelmiä on useita johtuen siitä, että videojournalistit tekevät työtään ympäri maailmaa ja myös useilla eri paikkakunnilla Suomessa. Tutkimusmenetelmien runsauteen on vaikuttanut se, että videojournalismista on hyvin vähän kirjallista aineistoa saatavilla, joten olen joutunut hankkimaan paljon tietoa muun muassa haastattelemalla. Aikaisemmat monitekemistä käsittelevät tutkimukset on tehty vuosituhannen alussa ja ne ovat liittyneet lähinnä pelkoihin työmuotojen yhdistämisestä. Olen käyttänyt haastattelua aluksi haastateltavien määrittämisessä ja sittemmin taustatiedon hankinnassa. Haastattelin ensin videojournalisti Mika Tommolan, joka on toiminut myös videojournalistien kouluttajana. Puoli vuotta kestäneen havainnoinnin, keskustelujen ja ennakkohaastattelun pohjalta loin puolistrukturoidun haastattelun kysymysrungon videojournalisteille. Haastattelun teemoja olivat haastateltavien taustatietojen lisäksi koulutus, kokemus, työ ja palaute (ks. Liite 1). Jokaiseen teemaan muotoilin yhdestä kolmeen tarkentavaa kysymystä. Lähetin haastattelun kymmenelle videojournalistille sähköpostilla. Sain vastauksen seitsemältä videojournalistilta

8 8 sähköpostitse. Myöhemmin olen haastatellut puhelimitse haastattelurungon pohjalta kolme videojournalistia, joilta en saanut vastauksia asettamaani aikarajaan mennessä. Lisäksi olen haastatellut kasvokkain uutisten vastaavan päätoimittajan Merja Ylä- Anttilan, Skandinavian kirjeenvaihtajaksi nyt jo siirtyneen toimituspäällikkö Heikki Piuholan sekä yhtiön videojournalismin pioneerit Mika Tommolan ja Kari Lumikeron. Näissä haastattelussa olen noudattanut teemahaastattelun tapaa. Videojournalistien kanssa haastattelutilanne oli lähellä keskusteluomaista avointa haastattelua. Kari Lumikeron kanssa kävimme läpi videojournalistin työtä maalaismaisemissa, jossa hän myös esitteli konkreettisesti videojournalistin työvälineitä ja sitä, miten ne toimivat eri tilanteissa. Keskustelut videojournalistien kanssa antoivat hyvän kokonaiskuvan ja syvensivät tietojani, mutta ne olivat osittain myös vaikeasti hallittavissa, koska tutkielman kannalta merkitykselliset tiedot oli poimittava heiltä saadun tiedon tulvasta. Tutkielmani ensimmäisissä luvuissa valotan videojournalistin työnkuvaa ja sen historiaa sekä esittelen mediakonvergenssin teoriaa ja sen käytännön merkitystä tutkimuskohteessani. Luvuissa 4 ja 5 käsittelyssä ovat videojournalismin ensiaskeleet, sekä MTV3:n uutistoimituksen johdon videojournalismille asettamat tavoitteet. Näiden jälkeen tarkastelen videojournalistien tekemiä uutisjuttuja ja peilaan tuotoksia uutis- ja kuvajournalismin teoriaan sekä johdon asettamiin tavoitteisiin. Lisäksi esittelen tekemieni haastattelujen perusteella videojournalistien kokemuksia käytännön työstä. Tutkielmani lopussa valotan videojournalismin tulevaisuudennäkymiä johdon näkökulmasta ja summaan selvitykseni tulokset ja havaintoni loppupäätelmiksi.

9 9 2 VIDEOJOURNALISMI Videojournalismi on ja 2000-luvuilla muotoutunut journalistinen työmuoto, jonka juuret ovat Pohjois-Amerikassa. Videojournalismi tarkoittaa sitä, että toimittaja kuvaa ja editoi tv-jutun itse. Vaihtoehtoisesti myös kuvaaja voi toimittaa ja editoida. Tällaista osaajaa kutsutaan videojournalistiksi. Videojournalistin täytyy suoriutua tv-jutun tekemisestä alusta loppuun asti itsenäisesti. Ideana on se, että yksi henkilö pystyy selviytymään kahden, jopa kolmen ihmisen töistä 2.1 Videojournalismin määritelmä Ilmiönä tai pikemminkin työmuotona videojournalismi ei ole toistaiseksi vakiintunut suomen kieleen. Kielitoimiston sanakirjan (3. osa 2006) mukaan video- yhdyssanojen alkuosana tarkoittaa kuvallista informaatiota tai videotekniikkaa koskevaa kuvantallennusta. Journalismi puolestaan tarkoittaa toimitustyötä joukkoviestimessä. Tuoreen mediasanaston (Kuutti 2006, 73) mukaan journalismissa on kyse toimitustyön käytännöstä, joka on ajankohtaisina ja faktapohjaisina esitettävien, pääosin yhteiskunnallisista ainesta sisältävien joukkoviestintäsanomien tuottamista. Kielitoimiston sanakirja ei myöskään tunne termiä videojournalisti. Journalisti yhdyssanan loppuosana tarkoittaa joukkoviestimen (varsinaisesti lehden) toimittajaa (Kielitoimiston sanakirja, 1. osa 2006). Kuutin (2006, 76) mukaan journalisti-termi voidaan nähdä ammatilliseksi yleisnimikkeeksi kaikille journalistista työtä tekeville. Myöskään juuri julkaistu kotimainen mediasanasto ei tunne videojournalismi-termiä. Kirjan kirjoittaja painottaa, että media-alalla esiintyy runsaasti englanninkielisiä käsitteitä, joille ei ole yleisesti käytössä suomenkielistä vastinetta (Kuutti 2006, 5). Työmuoto videojournalismi ja sen tekijä videojournalisti ovat suoria käännöksi englanninkielisistä sanoista videojournalism ja videojournalist. Näitä termejä käytetään kansainvälisesti. Toisaalta esimerkiksi Pohjois-Amerikassa tv-toimitusten arkipäivässä videojournalistia kutsutaan nimellä videographer, jolla tarkoitetaan kuvantuottamisen tekniikkaa videon keinoin (Svahn 2000, 4). Tutkimuskohteessani MTV3:n

10 10 uutistoimituksessa käytetään termejä videojournalismi ja videojournalisti, mutta esimerkiksi Yleisradiossa on tapa puhua mediatoimittajasta tai toimittajasta, joka tekee juttua yksinkäyttönä. Puhutaan myös monitekemisestä. Termiä käytetään Suomessa muun muassa sähköisten viestimien työehtosopimuksissa (Noppari & Valaskivi 2001, 6). 2.2 Videojournalistin työnkuva Videojournalisti työskentelee itsenäisesti yhden hengen kuvausryhmänä. Käytännössä videojournalisti toimittaa tv-jutun eli haastattelee, käsikirjoittaa, ohjaa, kuvaa, äänittää ja leikkaa valmiin jutun television käyttöön omin avuin. MTV3:n uutistoimituksessa juttu voidaan tehdä vaihtoehtoisesti toimittaja-kuvaaja-leikkaaja-kokoonpanolla. Videojournalistin työ vaatii täydellistä tekniikan hallintaa sekä journalistista osaamista. Journalistin työkenttä on jo pitkään ollut murroksessa journalismin viihteellistymisen, uuden tekniikan ja globaalistumisen vuoksi, mutta Salmisen (1998, 18) mukaan perusvaatimukset näyttäisivät olevan kuitenkin toimittajilla samoja kuin sulkakynän aikana. Journalisti on ja on aina ollut luova oivaltaja, poikkeuksellisen tärkeä demokratian suoja ja totuuden puolesta taistelija sekä uutisten kertoja. Suomalaisessa journalistiseminaarissa keväällä 1998 toimittajakuva summattiin intomieliseksi, uutteraksi, tiedonhaluiseksi ja sivistyneeksi. Toimittajan ominaisuuksista päällimmäiseksi nousi tässä yhteydessä nopeus. Kaiken on oltava ajankohtaista, globaalia, interaktiivista ja välitöntä. (Salminen 1998, 19.) Samat uutuuden ja ajankohtaisuuden vaatimukset koskevat myös uutiskuvaa. Uutiskuvan arvo vielä kasvaa, jos sen kohteena on tunnettu henkilö, tapahtuma on suuri, ja sen lopputulos on traaginen. (Salo 2000, 19.) Kuvan tehtävänä on päivän tapahtumien visualisointi. Todellisuus ankkuroi esityksen ja kuvaaja on tavallaan kuin suuri silmä, todellisuuden tallentajana ja näkijänä. Uutisjutussa kuvalla ei pyritä ainoastaan kertomaan kohdetta vaan löytämään siitä myös joitakin yksityiskohtia, jotka kuvakerronnassa menevät pelkkää yleiskuvaa pidemmälle (Huovila 2001, 123). Työ vaatii siis ensisijaisesti kuvajournalistista ilmaisutaitoa sekä oikeita teknisiä ratkaisuja.

11 11 Videojournalisti on yhtälailla kuvajournalisti kuin journalistikin. Huovila (2001, 127) korostaa, että mikäli kuva ja puhe kilpailevat keskenään, kuva on voimakkaampi. Kuvan merkittävyyden vuoksi television uutiseen liittyvät kuva-aineistot on valittava huolellisesti, mutta myös ääntä pidetään tärkeänä, koska ilman ääntä television sanoma voi jäädä epäselväksi. Teknisesti videojournalistin on tunnettava kuvailmaisun perusasiat, kuten kuvakoot, kuvakulmat, kuvien valotus ja terävyys. Hänellä täytyy olla varmuus sommitteluun ja hyviin rajauksiin. Kuvaustilanteessa vaaditaan jatkuvaa ideointia ja suunnittelua esimerkiksi leikkauskohtia varten, klaffivirheiden välttämiseksi. Videojournalisti vastaa työssään myös äänityksestä. Huonon kuvan voi aina korvata, mutta huonoa ääntä on vaikea pelastaa. Siksi äänen täytyy olla hyvä jo kuvaustilanteessa. Erityisesti haastattelutilanteessa äänen taltioiminen ja myös valaistusolot ovat erityisen tärkeitä. Materiaalin hankinnassa videojournalistin on tehtävä ohjaajan tavoin valintoja, jotta valmistuva juttu pysyisi selkeänä ja mielenkiintoisena. Hänen on kyettävä nopeisiin oivalluksiin ja huomioitava käytettävissä oleva aika. Käsikirjoitusvaiheessa korostuu tiedotusvälineen tuntemus ja dramaturgian taju. Uutisella on oma uutiskerronnan myötä kehittynyt rakenteensa. Mielenkiintoisin ja tärkein asia kerrotaan ensin. Yksittäisen uutisen iskevän aloituksen jälkeen kerrotaan asiaan liittyvät ja sitä selventävät seikat. Muut asiat kerrotaan tämän jälkeen tärkeysjärjestyksessä omina itsenäisinä tai toisiinsa liittyvinä osasina. (Huovila 2001, ) Käsikirjoitusvaiheessa videojournalistin on huomioitava, että tv-uutinen on selkeä ja tiivis ja vastaanottajan on ymmärrettävä sanoma yhdellä katsomisella ja kuuntelemisella. Uutisjutut ovat informaation lisäksi myös yksittäisiä pieniä tarinoita. Hietalan (1996, 60) mukaan kertomusoppia eli narratologiaa sovelletaan fiktiivisten elokuvien lisäksi faktaviestintään. Käytännössä juttu voidaan kirjoittaa avainkohtauksen ympärille. Jutun leikkauksen eli editoinnin tarkoituksena on saada uutisjuttu kokoon edellä mainittuja taitoja hyödyntäen. Editointivaiheessa korostuu kuvakerronnan tuntemus, sillä videojournalistin on osattava leikata oikean kokoisia kuvia toistensa jatkoksi. Leikkaamisen teknisten ratkaisujen lisäksi on kuljetettava tarinaa kuvan avulla, mikä vaatii tekijältä myös rytmitajua. Jutun on tärkeä antaa hengittää esimerkiksi

12 12 luonnollisten taukojen tai siirtymien avulla, sillä kauttaaltaan läpipuhuttu juttu vie helposti jutusta tunnelman. Toiseksi se voi uuvuttaa katsojan, jolloin asiasisältö jää helposti toissijaiseksi. MTV3:n uutistoimituksessa videojournalistin on tarvittaessa toimitettava juttunsa Helsingin keskustoimitukseen. Se onnistuu käyttämällä satelliitti- tai valokaapeliyhteyttä tai siirtämällä jutut internetin kautta. Sekä langallinen valokaapeliyhteys että langaton tietoliikennesatelliitti soveltuvat hyvin digitaaliseen tiedonsiirtoon sekä erityisesti nopeaan ja suuria määriä sisältävään datasiirtoon. Satelliittiyhteys on käyttökelpoinen pitkiä etäisyyksiä vaativaan tiedonsiirtoon. Jutun siirtäminen internetin kautta on yleistynyt huomattavasti. Videojournalisti voi lähettää juttunsa nopeasti internetin kautta FTP-protokollaa hyödyntäen, kun hän on aluksi pakannut juttunsa pienempään tilaan. Internet-siirto vaatii ainoastaan internet-yhteyden, ja täten säästetään aikaa satelliittilinkin aikavarauksista sekä rahaa linkin vuokrakustannuksista. Videojournalistin ammatti ei ole vain toimittajan tai kuvaajan ammatti, vaan erittäin haastava yhdistelmä television tekijöiden osaamisesta. Osaamisen eri elementit ovat käsittelyssä tutkielman loppupuolella, kun tarkastelen videojournalistien tekemiä uutisjuttuja. 2.3 Videojournalismin historia Videojournalismin isänä pidetään yhdysvaltalaista Michael Rosenblumia. Rosenblum irtisanoutui uutiskanava CBS Newsin tuottajan tehtävästään 1990-luvun vaihteessa, osti pienen kameran ja kiersi maailmaa tehden filmipätkiä. Hän opetteli tekniikan ja oivalsi, että uutisjutun television käyttöön voi toteuttaa täysin myös yksin. Amerikkalaisen filmiakatemian haastattelussa Rosenblum sanoo jakaneensa visiotaan jo varhain maailman tv-yhtiöille, joissa hän on vuosia myöhemmin kouluttanut ihmisiä käyttämään pieniä kameroita ja editoimaan tv-juttuja. Rosenblum on luonut myös videojournalistista käytettävän lyhenteen VJ. (Wood 2004.)

13 13 Michael Rosenblumin (Glaser 2005) mukaan kuka tahansa kadunmies voi olla videojournalisti, mutta hänen pohjimmainen tavoitteensa on ollut saada videojournalisteja tv-toimituksiin, jotta videojournalistin jutut tulisivat myös julkaistuiksi. Michael Rosenblum pitää videojournalismia aikamme vallankumouksena. Hänen mielestään videon tekeminen televisiolle ei vaadi isoa kuvausryhmää, sillä yksi ihminen voi tuottaa materiaalia kevyemmällä kalustolla huomattavasti edullisemmin. Rosenblumin mielestä 3 5 hengen kuvausryhmä toimii usein hyvin konservatiivisesti ja kuvaustilanne on epätavallinen. Videojournalisti puolestaan pystyy luomaan tarinoita, sillä pienellä kalustolla työtä tekevää toimittajaa on helpompi lähestyä ja sitä kautta haastateltava on kuvaustilanteessa vapautuneempi. (Rosenblum Association 2006.) Viimeisen kymmenen vuoden aikana televisiojournalismin professorit Yhdysvalloissa ovat esittäneet, että tuotannonkursseilla opeteltaisiin tekemään kokonaisia tuotteita, sekä kertovia juttuja että liikkuvaa kuvaa ja ääntä (Schroender 2001). Schroenderin (2001) mukaan nykyään oppilaiden, jotka sijoittuvat televisiotyöhön, odotetaan ainakin aluksi vastaavan itse kuvaamisesta ja editoimista, kunnes he pääsevät urallaan isompiin yhtiöihin. Rosenblumin mallia onkin toteutettu alkuun lähinnä Pohjois-Amerikan paikallistelevisioissa, mutta sittemmin konseptin ovat ottaneet käyttöönsä myös maailmanlaajuiset, uutisia tuottavat yhtiöt. Rosenblumin asiakkaita ovat muun muassa BBC, Saksan TV-24, Ruotsin TV4, New York Times TV, Tokyo Broadcasting ja Korea Broadcasting. (Rosenblum Association 2006.) Yhtiöiden sadat journalistit työskentelevät ympäri maailmaa, jolloin itsenäisesti toimivilla videojournalisteilla on hyvä lähtövalmius uutistilanteisiin. Näiden lisäksi videojournalismi tuo säästöjä yhtiöille muun muassa palkkakustannuksissa. Alkuperäistä mallia on sovellettu useiden eri maiden televisioyhtiöiden käytöntöihin, joista yksi on käsittelemäni MTV3:n uutisten käytäntö Suomessa. Videojournalistiguru Michael Rosenblum on luonut ideastaan laajalle levinneen bisneksen. New Yorkissa toimii tällä hetkellä 24 tuntia vuorokaudessa päivystävä, lähinnä ulkomaisten videojournalistien verkosto NY1. Videojournalistien tavoitteena on

14 14 uutisoida Yhdysvaltain hallituksen tapahtumia ympäri maailmaa. Rosenblumin luoma käytäntö toimii myös Lontoossa ja Saksassa. Lisäksi Rosenblum kouluttaa yksityishenkilöitä videojournalisteiksi Yhdysvalloissa DV Dojo -nimisissä työpajoissaan. Hän työskentelee apulaisprofessorina New Yorkin yliopiston viestintätieteellisessä tiedekunnassa, jossa hän luennoi television ja tiedon vallankumouksesta. Rosenblum on kysytty luennoitsija Yhdysvalloissa ja muualla maailmalla. Brysselissä toimii Rosenblum Instituutti, joka kouluttaa Euroopan journalisteja työskentelemään videojournalistina. Hän on kirjoittanut myös saksankielisen kirjan nimeltä Videojournalismus. (Rosenblum Association 2006.) Muun muassa ammattikuvaajat ovat kritisoineet Michael Rosenblumin kiihkomieliseksikin kutsuttuja näkemyksiä videojournalismin puolesta. Halpatuotantoa muistuttavan videojournalismin on pelätty vievän työpaikkoja. Veteraanitelevisiokuvaajat ovat myös puhuneet tason ja laadun alenemisesta videojournalismin käyttöönoton myötä, sillä pienellä DV-kameralla ei saa taltioitua laadukasta kuvaa. Tämän vuoksi lähes kaikki yhtiöt käyttävät edelleen sekä videojournalisteja että kuvausryhmiä. (Glaser 2001.)

15 15 3 MEDIAKONVERGENSSIN VAIKUTUKSET MTV3:N UUTISISSA Mediatuotannossa on puhuttu median konvergenssista erityisesti 1990-luvulta lähtien. Konvergenssi ei ole terminä yksiselitteinen. Herkmanin (2002) mukaan se kuvaa mediatuotannossa tapahtuvia muutoksia, jotka liittyvät digitalisoitumisesta aiheutuvaan teknologiseen yhdentymiseen, viestintäjärjestelmien ja kulttuuristen muotojen konvergenssin aiheuttamiin muutoksiin työn kuvassa, viestintäyhtiöiden organisaatiomuutoksiin ja omistuspohjan yhdentymiseen mediakentällä. Toiseksi konvergenssi-käsitettä käytetään poliittis-taloudellisena terminä, jolla yhtiöiden johto ja hallinto legitimoivat kannattavuuden nimissä tekemiään suuria organisaatiouudistuksia ja teknologisia investointeja. (Herkman 2002.) Tapahtuneet muutokset niin mediakentällä kuin MTV3:n uutistoimituksessakin ovat vauhdittaneet videojournalismin käyttöönottoa. Konvertoituva ympäristö muokkaa myös yksittäisten välineiden sisältöä ja televisiouutisiin voidaan videojournalismin avulla saada uudenlaista sisältöä. 3.1 MTV3:n uutiset MTV3:n uutiset on tällä hetkellä Suomen suurin uutismedia kaikkine katsojineen, kuulijoineen ja nettikävijöineen. MTV3:n uutiset keräävät suomalaisten alle 45- vuotiaiden uutiskatselusta 55 prosenttia. Tutkimusten mukaan ihmiset kokevat MTV3:n uutiset läheisiksi ja helposti omaksuttaviksi. (Ylä-Anttila 2006.) Sekä Seitsemän että Kymmenen uutiset sijoittuvat MTV3:n kymmenen eniten katsotuimman ohjelman joukkoon. Kymmenen uutiset tavoittaa parhaimmillaan katsojaa. (Finnpanel 2006.) MTV3:n uutiset on 25-vuotisen historiansa aikana vakiinnuttanut paikkansa uutiskentällä. MTV3:n uutiset sai toimiluvan vuonna 1981 monivuotisen poliittisen taistelun jälkeen. Ensimmäinen uutislähetys, Kymmenen uutiset, nähtiin ensimmäisen kerran Kahdeksan vuotta myöhemmin vuonna 1989 aloitettiin Pohjoismaiden

16 16 ensimmäinen aamulähetys, Huomenta Suomi. Seitsemän uutiset tulivat ohjelmistoon jo seuraavana vuonna. Uutiset siirtyivät muun kolmostelevision ohjelmiston ohella Yleisradion katveesta valtakunnalliseksi laajennettuun kolmanteen verkkoon vuonna 1993, kun valtioneuvosto myönsi MTV Oy:lle toimiluvan kaupallisen televisiotoiminnan harjoittamista varten. (Lyytinen 2006, ) MTV Oy:n uutisja ajankohtaistoimituksessa työskentelee tällä hetkellä noin 150 henkilöä. 3.2 Mediakonvergenssi Mediakonvergenssi jaetaan useimmiten kolmeen eri alueeseen: sisältöjen, teknologian ja talouden ja omistuksen konvergenssiin. Aslaman ja Kivikurun (2003, ) mukaan konvergenssi kertoo ensinnäkin siitä, että mediakulttuurin muodot sulautuvat toisiinsa. Esimerkiksi internet-sivuilla yhdistetään nykyään kaikkia kulttuurin muotoja ja esittämisen tapoja. Toinen esimerkki muotojen yhdentymisestä on Herkmanin (2002) mukaan televisiossa viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt tendenssi hämärtää faktan ja fiktion välistä rajaa. Kyse ei ole niinkään siitä, että vakava journalismi olisi tyystin tukahdutettu, vaan pikemminkin siitä, että myös vakavammat välineet ovat ottaneet ohjelmaan kevyitä aineksia vakavan rinnalle (Aslama & Kivikuru 2001, 278). Toinen termin käyttötapa painottaa viestintäjärjestelmien yhteenliittymistä. Digitaaliteknologian tulo kuva-, teksti- ja äänimateriaalin tallennus-, tuotanto-, muokkaus- ja lähetystoimintaan on pitkälti syrjäyttänyt filmi- ja magneettinauhojen konkreettisen leikkaamisen. Materiaalin työstäminen on siirtynyt tietokoneiden työ- ja leikepöytien virtuaalisiin ympäristöihin. (Herkman 2002.) Tämä on tehnyt mediasisältöjen jakelun ja muokkaamisen helpoksi ja sen myötä myös muuttanut työn kuvaa ja käytäntöjä. Esimerkiksi Yleisradion digitaalinen YLE24-kanava on tuottanut kansainvälisten uutisjättien lailla suomenkielisiä uutisia 21 kertaa arkivuorokausina yhtiön eri kanaville. (Herkman 2002.) Taloudellisen kilpailun ja mediakonvergenssin suhde näkyy konkreettisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana mediatalouden kentällä tehdyissä lukuisissa yritysostoissa ja fuusioissa (Herkman 2002). Omistuksen keskittämisen taustalla on alati kiristyvä

17 17 kilpailu mediamarkkinoilla. Digitalisoitumisen vaikutukset mediaorganisaatioihin ja työkäytäntöihin ovat kiistämättömät. Aslaman ja Kivikurun (2001, 280) mukaan digitaalinen tekniikka sekoittaa sekä perinteiset tuotannon ja jakelun että viestintämuotojen pakat niin, että viestintäorganisaatioiden on taloudellisesti kannattavaa laventua tv-kanavista median moniosaajiksi. Pohdin seuraavaksi konvertoitumisen vaikutuksia MTV3:n uutistoimituksessa. Käsittelen mediakonvergenssin käytännön merkitystä sisältöjen, teknologian sekä talouden ja omistuksen näkökulmasta Sisältöjen konvergenssi Syksyllä vuotta täyttänyt MTV3:n uutistoimitus on kasvanut illan yhdestä uutislähetyksestä monimediatoimitukseksi. MTV3:n uutistoiminta alkoi Kymmenen uutisista vuonna Sen jälkeen uutisperhe on kasvanut melkoisesti: Seitsemän uutiset, Kuuden uutiset, Sähkeuutiset, Huomenta Suomi, 45 minuuttiaajankohtaisohjelma, Kauppalehden Talousuutiset, Tulosruutu, Viihdeuutiset, 24 tunnin online-uutistoiminta netissä, tekstikanavalla ja mobiilissa. Uutisia tuotetaan myös Radio Novalle ja Sävelradioon. Olemme siirtyneet deadline-maailmasta online-elämään, jossa skuuppeja ei voi pantata vaan ne on laitettava heti ulos jonkin kanavan kautta. (Ylä- Anttila 2006.) Kun saman katon alla tuotetaan uutisia usealle eri välineelle, ne tulevat myös sisällöllisesti lähemmäs toisiaan. Esimerkiksi MTV3:n internet-sivuilla hyödynnetään enenevässä määrin myös television ominaisuuksia. MTV3:n Netti-tv:stä voi katsoa tuoreimmat televisiouutiset ilmaiseksi. Lisäksi internetiin tuotetaan Minuuttiuutisia, joissa mukana ovat liikkuva kuva sekä radionomainen, toimittajan tekemä selostus taustalla. Myös televisiouutisissa hyödynnetään tekstinomaisia elementtejä. Muutamalla sanalla aiheen kertovat otsikot ovat tulleet liikkuvan kuvan ja kerronnan tueksi. Syksyllä 2006 valmistunut uusi MTV3:n uutisstudio sisältää entistä enemmän graafisia ja kuvallisia elementtejä.

18 18 Mediamuodot ovat usein myös jollakin tavalla interaktiivisia. Herkmanin (2002) mukaan ne murtavat tuotannon ja vastaanoton välistä rajaa: vastaanottajasta tulee eräänlainen mediatekstin aktiivinen tuottaja. MTV3:n uutistoimituksessa kansalaiset nähdään median avustajina: Uskomaton määrä kuvia, videoita ja silminnäkijäkertomuksia vyöryi nettiin vaikkapa Helsingin makasiinien palosta. (Ylä-Anttila 2006.) Kesällä 2006 MTV3:n uutiset perusti internetiin Uutissilmä-palvelun, joka mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi lähettää sähköisesti kuvia tai videoita uutisten käyttöön. Uutiset maksavat osasta kuvia palkkion kuvien ainutlaatuisuuden ja sisällön perusteella. Myös blogi-julkaiseminen muokkaa yleisöstä tekijöitä. MTV3:n uutisten internetsivuilla kolme toimittajaa pitää omaa blogiaan, jossa he julkaisevat jutun, joka puolestaan alkaa elää omaa elämäänsä organisaation ulkopuolella. Bloggaajat arvottavat jutut, kertovat ne uudelleen, kommentoivat niitä, lisäävät uutta tietoa ja puuttumattomia näkökulmia ja muokkaavat ne osaksi laajempaa internetin ideoiden ja informaation varastoa (Lintulahti 2006, 47). MTV3:n uutistoimituksessa on nähtävissä myös faktan ja fiktion välisen rajan hämärtymistä. Vuodelle 2006 on ollut leimallista, että politiikassa henkilökohtaiset ja yksityiset juorutason asiat nousevat hallitsemaan poliittista julkisuutta (Karvonen 2006, 17). MTV3:n uutisissakin on ruodittu kulttuuriministeri Tanja Saarelan moottoripyöräily kokoukseen miesystävänsä kanssa, kuten myös pääministeri Matti Vanhasen tekstiviestittelyt. Aslaman ja Kivikurun (2003, 278) mukaan sensaatiomaisimmat esimerkit voi löytää keskitetyn omistuksen ahtaasta naapurustosta. Kilpailussa taloudelliset mahdollisuudet vaikeutuvat, ja sensaatiot koetaan ainoaksi hengissä pysymisen ehdoksi. Verkottuminen taas on tullut laajamittaisesti mahdolliseksi vasta uuteen digitaalitekniikkaan perustuvan viestintäteknologian leviämisen myötä (Sauri & Picard 2003, 41) Teknologian konvergenssi Viestintäteknologian ja -välineiden siirtyminen analogisesta digitaaliseen on tuonut välineitä lähemmäksi toisiaan, mutta se on myös syrjäyttänyt vanhoja toimintatapoja.

19 19 Digitaalisen tuotantotekniikan hankkiminen on vaatinut myös MTV3:n uutistoimituksessa suuria investointeja. Hujasen (2001, 87) mukaan digitaaliteknologian on nähty auttavan tuotannon ja jakelun kokonaisvaltaiseen hallintaa sekä kustannustehokkuuden ongelmia. MTV3:n uutistoimitus siirtyi digitaaliseen jälkikäsittelyyn vuonna Hujasen (2001, 86) mukaan jälkikäsittelyn tv-kulttuuria ovat vauhdittaneet monet tuotantotekniset uudistukset, joihin kuuluvat kevytvideo, digitaalinen editointi ja sittemmin kuvauslaitteiden digitalisointi. MTV3:n uutistoimitukseen videomateriaalia tulee useita eri väyliä pitkin, osa kansainvälisiltä kuvatoimistoilta, osa omilta kuvaajilta ja myös toimittajien kuvaamana. Kaseteilta videokuvat siirretään digitaaliselle materiaalipalvelimelle, jolloin ne samalla myös koodataan tarvittavilla oheistiedoilla. Tämän jälkeen materiaali on kaikkien nähtävissä omalla päätteellään. Toimittajat voivat työstää kuva- ja tekstimateriaalia oman päätteen ääressä, kun tietokoneessa on sekä editointi- että toimitusjärjestelmäohjelmat. Esimerkiksi uutissähkeitten kuvittaminen on pitkälti toimittajien käytännön työtä, samalla taittajien ammattitaitoa voidaan käyttää vaativimpiin editointitehtäviin. (Piuhola 2001, ) Piuholan (2001, 66) mukaan uutisjutun tekeminen on aikaisemmin ollut monen ammattiosaajan yhteystyötä, mutta digitaalisessa multimediaympäristössä jutun tekeminen tiivistyy yhteen tai muutamaan moniosaajaan. Digitaalisen jälkikäsittelyn kiistattomia etuja on myös materiaalin monikäyttöisyys, esimerkiksi internetissä. Mediakohtaiset erot ovat hämärtyneet, koska kuvaa, ääntä ja tekstiä voidaan tallentaa, muokata, ja levittää sähköisesti binäärikoodin muodossa (=datana) viestintävälineestä riippumatta. Samaa materiaalia on siis aiempaa helpompaa käyttää biteiksi muutettuna eri viestintävälineissä. (Herkman 2001, 15.) Kameratekniikan digitalisoinnilla voidaan nähdä olevan suora yhteys siihen, että myös toimittajat ovat voineet tarttua kameraan. MTV3:n uutistoimituksen videojournalistien käyttämät pienet DV-kameranauhurit sisältävät digitaalisen tallennustavan, joka

20 20 mahdollistaa myös tallennuksen välittömän tarkastelun kamerassa. Videokuvauskalusto on myös aiempaa kevyempää ja halvempaa. Moniosaaminen herätti etenkin vuosituhannen alkupuoliskolla paljon keskustelua toimittajien keskuudessa. Yleisradion ajankohtaisohjelmien toimittaja ja tuottaja Helena Itkonen oli huolissaan journalismin katoamisesta: Kun televisiossa on oltava kuva ja ääni, niin onko journalismi se, josta kiireinen moniosaaja joutuu tinkimään? Ja miten käy teknisen osaamisen? Ainakin tähän asti kuvaus, äänitys ja leikkaus ovat vaatineet oman koulutuksensa ja ammattitaidon. (Itkonen 2001, 64.) Myös tutkijoiden sävy on ollut huolestunut. Aslaman ja Kivikurun (2003, 285) mukaan päivittäisjournalismin vertaaminen tehdastyöhön ei näytä olevan enää vain ironinen viite toimittamisen hektisiin rutiineihin vaan nappiin osunut kuvaus Suomen mediailmastossa. Myös MTV3:n uutistoimituksessa on käyty laatukeskustelua teknisen henkilökunnan aloitteesta: Kaikki kuvaa, kaikki editoi ja kaikki ajetaan ulos tasosta riippumatta. Eikö ketään muuta häiritse se, että ajamme päivittäin ulos valtakunnan verkkoon teknisesti täysin ala-arvoisia juttuja. Haluaisimme tietää, kuka valvoo laatua ja kuka loppukädessä tekee päätöksen, mikä on ulosajokelpoista ja mikä ei. (Laatukanava ) Harvoin on kysytty, miten teknologiaa voitaisiin muokata hyvän tai paremman journalismin tarpeista lähtien. Heinosen (1999, 7) mukaan käytäntöjen muuttumista ei ole syytä liioitella. Käytäntöjen sijasta voisikin olla oikeampaa puhua kädentaitojen muuttumisesta: tehdään samaa vanhaa journalismia, vain työkalut ovat uudet. Television tuotantotekniikka on käytännöllisesti katsoen kokonaan digitaalitekniikkaa. MTV3:n uutistoimituksessa digitalisointi on edennyt vaiheittain. Viimeksi uutistoimituksessa on otettu käyttöön digitaalinen arkisto, eli käytännössä toimittajat voivat sanahaun perusteella etsiä arkistokuvaa omalla tietokoneellaan. Televisioohjelmien jakelu ja vastaanotto tulevat digitalisoitumaan elokuun lopussa vuonna 2007, kun analoginen lähetystoiminta päättyy.

21 Talouden ja omistuksen konvergenssi Taloudellisen kilpailun ja mediakonvergenssin suhde näkyy konkreettisesti tehdyissä lukuisissa yritysostoissa ja fuusioissa myös MTV3:ssa. Uutisissa tapahtuvia muutoksia on syytä tarkastella aluksi koko yhtiön kannalta. Omistuksen keskittämisen taustalla on alati kiristyvä kilpailu mediamarkkinoilla. MTV3:ssä alkoivat 1993 oman kanavan myötä kovan kasvun vuodet. TV-mainonta oli selvinnyt lehdistöä paremmin lamasta ja vuosi 1994 oli taloudellisesti yhtiön historian paras. Vuonna 1996 MTV3 oli Suomen suosituin kanava 42 prosentin katsojaosuudellaan. MTV3-kanavalta tuli arkisin 18 eri uutislähetystä, joiden rinnalla pyörivät ajankohtaisohjelmat, kuten Mediauutiset, 45 minuuttia, Suunvuoro, Hermunen yönälkään, Karpolla on asiaa ja Sunnuntairaportti. (Lyytinen 2006, 157.) Tv-mainonnan kasvun rajat alkoivat kuitenkin tulla vastaan ja markkinoille tuli kilpaileva neloskanava. Kiristyneessä kilpailutilanteessa ja toiminnan rationalisointipaineessa MTV3 muiden tv-yhtiöiden mukana ulkoisti osia ohjelmatuotantojaan. Emoyhtiöön jäi lähinnä tärkein ydin, uutis- ja ajankohtaistoiminta. (Lyytinen 2006, 158.) Ulkoistaminen näytti väistämättömältä myös uutisten osalta ja useiden aluetoimitusten toiminta ajettiin alas. Muutoksen pani alulle vuonna 1997 Nelonen, jonka perusperiaatteisiin kuului alusta lähtien muun kuin uutisohjelmiston hankinta yhtiön ulkopuolisilta niin kutsutuilta riippumattomilta tv-tuotantoyhtiöiltä. (Sauri & Picard 2003, 35.) Kilpailutilanteen ulottuvuuksia voidaan eritellä myös keskittymisen näkökulmasta. Toimintojen laajentamisella yritysten kesken on haettu mittakaavaetuja. Saurin ja Picardin (2001, 40íPXNDDQWDXVWDOODRQ\KlXVHDPPLQNDMDVWHOOXWVLVlOO QWXRWDQQRQ hyödyntäminen perinteisten julkaisukanavien lisäksi uusissa digitaalitekniikkaan perustuvissa välityskanavissa. Vuonna 1998 Aamulehti-yhtymän ja MTV-konsernin sulautumisesta syntyi Alma Media Oyj. Keväällä 2005 Alma Media myi MTV:n ruotsalaisen mediayhtiön Bonnier & Bonnierin ja Proventus Industries Ab:n omistamalle Nordic Broadcasting -yhtiölle. (Lyytinen 2006, ) Omistuksen keskittyminen nähdään etenkin pienemmissä yhtiöissä selviytymisstrategiana kiristyneessä kilpailutilanteessa.

22 22 MTV3 oli ollut suomalaisen median menestystarina 1990-luvulla. Valtavasta 40 prosentin katsojaosuudesta huolimatta MTV3:n liiketoimintaryhmä painui ensi kerran tappiolle vuonna Yhtiön taloutta rasittivat myös tulevan digitalisoinnin kustannukset puhumattakaan siitä, että se tilitti edelleen neljänneksen liikevaihdostaan Yleisradiolle toimilupamaksuina ja verkonvuokrina. Vuonna 1999 korvaus tarkoitti 336 miljoonaa markkaa. (Lyytinen 2006, 159.) Yleisradion toimilupamaksu puolittui vuonna Vaikka MTV3 oli karsinut kulujaan, tammikuussa 2001 MTV3:n johto ilmoitti, että kanavalta vähennetään 150 henkilötyövuotta. Kolmannes vähennystarpeesta kohdistui uutisiin. Henkilöstövähennysten lisäksi lakkautettiin viimeiset aluetoimitukset Seinäjoelta, Turusta ja Rovaniemeltä sekä erikoisohjelma Mediauutiset, Huomenta Suomen viikonloppulähetykset ja Sunnuntairaportti. (Lyytinen 2006, 159.) Nopparin ja Valaskiven (2001, 5) mukaan MTV3:n irtisanomisuhka kytkettiin vahvasti digitalisointiin. Syksyllä 2005 MTV3 aloitti 50 työntekijää koskevat irtisanomisneuvottelut. Päätös tuli uutistoimitukselle yllätyksenä, sillä edellisenä vuonna oli tehty yksi yhtiön parhaista tuloksista. Toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara perusteli asiaa sillä, että nykyinen kannattavuustaso ei anna riittävästi panoksia tulevaisuuden haasteisiin. Hän torjui epäilyt, että tehostamisen takana olisi uusi ruotsalaisomistaja. (Kallionpää 2005.) Lisäksi vuonna 2005 yhtiö ulkoisti lähes koko tekniikkansa myymällä sen televisio- ja elokuvatuotantopalveluihin erikoistuneelle Blue Media Oy:lle. Lopullinen siirto tehtiin kuitenkin yt-neuvottelujen yhteydessä perustettuun Dozo Oy:hyn. Kaupassa siirtyi Dozon palvelukseen 55 ohjelmateknistä henkilöä.

23 Ajankohtaiset haasteet MTV3:n uutisissa Uudet uutistuotteet, konvertoituminen ja kilpailu sisällöistä ovat asettaneet uudenlaisia haasteita uutistoimituksille. Kivikurun ja Rantasen (2001, 150í PXNDDQ spontaanien tapahtumauutisten määrä on huomattavasti supistunut ja etukäteen tiedettyjen prosessien raportointi laajentunut. MTV3:n uutisten päätoimittaja Merja Ylä- Anttilan (2006) mukaan WTC:n iskut Yhdysvalloissa vuonna 2001 toivat kuitenkin uusia nopeuden vaatimuksia toimituksille. Ylä-Anttilan (henkilökohtainen tiedonanto ) mukaan yksi uutistoimituksen kilpailutekijä on nopea reagointikyky ja nopeat lähdöt yllättävissä uutistapahtumissa. Kehittynyt viestintätekniikka osaltaan antaa mahdollisuudet reaaliaikaiseen uutismateriaalin hankkimiseen, mutta uutisten muistuttaessa yhä enemmän toisiaan, uutiskilpailussa halutaan myös erottua näkymällä uutiskentillä (Ylä-Anttila, henkilökohtainen tiedonanto ). Toinen tämän päivän kilpailutekijä on oma uutishankinta (Ylä-Anttila, henkilökohtainen tiedonanto ). Huovilan (2006, 12) mukaan kilpailu on siirtymässä ja painottumassa omaan juttutuotantoon: kilpailussa menestyy se, joka kykenee laajaan uutisten hankintaan ja välittämiensä uutisten syvälliseen ja laajaan taustoittamiseen. Myös televisiouutisten rooli on muuttumassa taustoittavaksi, sillä kovin uutiskilpailu käydään tänä päivänä internetissä. Olen tuonut videojournalismin mahdollisuuksia esille osittain jo tarkastellessani konvertoitunutta ja ajankohtaista uutiskenttää. Seuraavaksi kuitenkin esittelen MTV3:n uutistoimituksen videojournalismia seikkaperäisemmin; työmuodon ensiaskeleita, koulutusta, sen tekijöitä ja työmuodolle yhtiössä asetettuja tavoitteita.

24 24 4 VIDEOJOURNALISMI MTV3:N UUTISISSA Videojournalismi on ollut osana MTV3:n uutistoimitusta vuodesta 2001 lähtien. Aluksi videojournalistina työskenteli kaksi toimittajaa, myöhemmin videojournalistien määrä uutistoimituksessa on pysynyt noin kymmenessä. Työmuodon synty ajoittuu ajalle, jolloin joukkoviestinnän ala on ollut suuressa myllerryksessä luvun lopulla joukkoviestinnän talouden kasvu hidastui, mikä johtui osin vuosikymmenen alun talouslamasta luvulla uudet uutistuotteet ja digitalisointi ovat painaneet mediataloja yhä ahtaammalle. Toisaalta digitaalisuus on antanut uusia mahdollisuuksia ja vauhdittanut esimerkiksi videojournalismin käyttöönottoa. Tällä hetkellä videojournalismin osuus MTV3:n päivittäisestä uutistoiminnasta on noin neljännes. Videojournalistit tuottavat uutisjuttuja MTV3:n uutisten Seitsemän ja Kymmenen uutisiin sekä Huomenta Suomi -ohjelmaan. Satunnaisesti videojournalistien juttuja nähdään myös MTV3:n 45-minuuttia -ajankohtaisohjelmassa. Videojournalistien juttujen kysyntää ja tarjontaa ohjaavat pääasiassa ihmiset MTV3:n uutistoimituksen uutisdeskillä, jossa työskentelevät uutissuunnittelija, uutispäällikkö, ilta- ja aamulähetysten sekä sähketoimituksen uutistuottajat sekä kuvatuottaja. He päättävät myös jutun ulosajosta ja heidän tehtävänään on antaa myös videojournalisteille palautetta. 4.1 Videojournalismin ensiaskeleet Vuosituhannen vaihteessa television luonne muuttui tilannevälineeksi radion ja internetin tapaan. Huovilan (2006, 56 57) mukaan 1980-luvulla television uutislähetykset kertoivat, mitä viimeisen vuorokauden aikana oli tapahtunut luvun lopulla ne kertoivat radion tapaan niistä asioista, jotka juuri olivat tapahtuneet. Uudet välineet, lisääntynyt ylimitoitettu uutistarjonta, käytännössä vähentyneet resurssit ja kiristyvät taloudellisuuden vaatimukset kiristivät kilpailua välineiden ja juttujen välillä entisestään. (Huovila 2006, )

25 25 Uudenlainen television tuotantokulttuuri tuli eteen myös MTV3:n uutistoimituksessa. Uusien työtapojen kohtaaminen oli väistämätöntä ja videojournalismi uutena työtapana nousi uutistoimituksen keskusteluissa esiin. Alun tutustumisen jälkeen silloinen MTV3:n uutisten toimituspäällikkö Merja Ylä-Anttila ja uutispäällikkö Tapani Pohjala tekivät tutustumiskäynnin Kanadan City-tv:n toimitukseen, jossa toimittajat työskentelevät videojournalisteina tehden uutisjutut alusta loppuun saakka itsenäisesti. (Ylä-Anttila, henkilökohtainen tiedonanto ) Paikallistelevision työtapa vakuutti jo vuonna 2000 nykyisin päätoimittajan paikalla istuvan Ylä-Anttilan: Olin videojournalistin matkassa keikalla ja ihailin, miten luontevasti ja taitavasti hän toimi pienen kameran kanssa. Hän etsi uudenlaisia kuvakulmia ja toi myös kuvissa ilmi sen, että hän vastaa itse kuvauksesta. (Ylä-Anttila, henkilökohtainen tiedonanto ) Oppia saatiin lisäksi Ruotsin TV4:ltä, jossa videojournalismi oli osana toimituskulttuuria. MTV3:n uutisten toimittaja Mika Tommola osallistui vielä vuonna 2000 TV4:n videojournalisti-kurssille, jossa kouluttajana toimi yhdysvaltalainen huippuvideojournalisti Michael Rosenblum. Ruotsissa tehdyt käytännön harjoitukset konkretisoivat sen, että toimittaja kykenee itse kuvaamaan ja leikkaamaan juttunsa. (Tommola, henkilökohtainen tiedonanto ) Myös kirjeenvaihtaja Kari Lumikero oli nähnyt jo 1990-luvulla ulkomaankeikoillaan, miten ruotsalaiset kollegat kuvasivat itse juttunsa ja leikkasivat ne tietokoneella. Kun näin metodin, ajattelin, että minun on saatava tehdä tätä. Minulla ei kuitenkaan ollut vielä tekniikka hallussa. (Lumikero, henkilökohtainen tiedonanto ) Vuonna 2001 Ruotsin TV4:n kuvaaja ja videojournalisti Ulf Jakobsson saapui Suomeen syventääkseen Tommolan ja Lumikeron osaamista videojournalisteina. Samalla kiinnostuneille MTV3:n uutisten toimittajille esiteltiin videojournalismia. Koska kumpikin sekä Tommola että Lumikero olivat toimittajia taustaltaan, keskityttiin koulutuksessa lähinnä videojournalistin tekniseen työhön; kuvaamiseen ja leikkaamiseen sekä kuvalliseen ilmaisuun. Tommolan ja Lumikeron (henkilökohtainen tiedonanto & ) mukaan opetus oli haastavaa, sillä Jakobssonille

26 26 kelpasivat vain teknisesti täydelliset, erittäin kuvalliset jutut. Tämän jälkeen he aloittivat työnsä videojournalisteina. Tein ensimmäisen kokeilukeikan ruotsalaisen Stefan Borgin mukana Beninin lapsiorjista Afrikassa vuonna 2002, joka ei ollut aiheensa helpoimmasta päästä. Lopulta aiheesta syntyi myös tunnin dokumentti, jossa käytin sekä omia että Stefanin kuvia. (Lumikero, henkilökohtainen tiedonanto ) Teimme aluksi Karin kanssa paljon aloittelijoille ominaisia virheitä. Kuva oli softia ja valotukset huonoja, mutta yksikään juttu ei jäänyt ajamatta lähetyksessä ulos. (Tommola, henkilökohtainen tiedonanto ) Uutisten johto päätti, että videojournalistit saavat tehdä itse laitehankintansa (Tommola 2003). Ratkaisu oli poikkeuksellisen hieno ja vastuullinen toimittajien näkökulmasta. Ongelma oli vain siinä, että MTV3:n kaksi orastavaa videojournalistia, allekirjoittanut itse ja MTV3:n Saksan kirjeenvaihtaja Kari Lumikero, eivät tienneet mitään tietokoneista ja kameroista. (Tommola 2003.) Laitehankinnoissa toimittajia auttoivat kuvaajat ja insinöörit, joiden suosituksista toimitukseen hankittiin aluksi Sonyn DVCAM -laitteita. Editointijärjestelmä Applen toimittajat Tommola ja Lumikero valitsivat oman intuitionsa sekä ruotsalaisen TV4:n kokemuksien pohjalta. Taloon hankittiin aluksi kaksi PowerbookG4 -kannettavaa tietokonetta ja niihin Final Cut Pro -niminen editointijärjestelmä. (Tommola 2003.) Sittemmin MTV3:n uutistoimitukseen on hankittu pieniä DV-kameroita ja muutoinkin laitteita on päivitetty. Hyvin pienessä ajassa toimittajat Lumikero ja Tommola olivat luoneet huomaamattaan kahdestaan MTV3:n uutistoimitukselle täysin uuden, videojournalisteille ominaisen järjestelmän, jonka perusperiaatteet toimivat edelleen. 4.2 Videojournalistien koulutus MTV3:n uutiset oli ollut edelläkävijä videojournalismin saralla Suomessa. Sittemmin MTV3:n uutistoimitus on järjestänyt kaksi suurempaa videojournalismin koulutusta. Vuonna 2003 MTV3:n uutisten toimittajia ja kuvaajia osallistui talon ulkopuoliselle kurssille ja jälkimmäinen vuonna 2005 on järjestetty talon omissa toimitiloissa, jossa MTV3:n kokeneimmat videojournalistit ovat vastanneet koulutuksesta. Lisäksi

27 27 ulkopuolista näkemystä ja kokemusta työtapaan on tuonut ruotsin TV4:n kuvaaja ja videojournalisti Ulf Jakobsson. Ennen ensimmäistä videojournalistikurssia vuonna 2003 toimittajien työskentelytavat olivat jo muuttuneet merkittävästi, kun MTV3:n uutistoimitus siirtyi digitaaliseen jälkikäsittelyyn vuonna Varsinaisen jutun koostamisen voi käytännössä tehdä joko jutun toimittaja tai leikkaaja. Myös kuvaajien työhön liittyy kuvamateriaalin leikkaamista ja kuvaajat ovat saaneet koulutusta jälkikäsittelyssä. (Piuhola 2001, ) Piuhola (2001, 68) arvioi tuolloin, että uutistoimituksen johdon suuri haaste oli motivoida työntekijät täysin uusiin toimenkuviin ja uusiin työtehtäviin. Sama haaste oli ollut edessä vuonna 2003, kun MTV3:n uutistoimituksen johto valitsi toimittajiaan ja kuvaajiaan ensimmäiselle videojournalistikurssilleen. Osallistujat valittiin kokemuksen, ja ylipäätään sen perusteella, millaista kuvallista taitoa oli kuvaajien kanssa työskennellessä osoittanut ja vaikutti myös se, missä vaiheessa oli ammatillisella urallaan. (Piuhola, henkilökohtainen tiedonanto ) Ylä-Anttilan (henkilökohtainen tiedonanto ) mukaan kursseille on valittu lähtökohtaisesti ihmisiä heidän omien kiinnostuksensa pohjalta. Etenkin ensimmäiselle videojournalistikurssille osallistui keskustoimituksen toimittajien lisäksi muun muassa taloustoimittajia ja kirjeenvaihtajia. MTV3:n uutistoimitus tarjosi koulutusta myös osalle yrittäjinä toimiville aluetoimittajille, kun yhtiö oli vuosituhannen vaihteen molemmin puolin ajanut alas lähes kaikkien aluetoimituksiensa toiminnan. Kurssilla olivat osallisina myös MTV3:n uutisten kuvatuottaja ja tekninen järjestelmäsuunnittelija. Kurssit ovat tarjonneet videojournalismin perusteet ja etenkin jälkimmäinen on keskittynyt lähinnä tekniseen osaamiseen. Olen opettanut videojournalisteille oppimaani tekniikkaa ja käytännön työtä. Journalismi on ainut, mitä en voi heille opettaa. Voin kyllä kertoa kuvailmaisusta, rytmiikasta ja siitä miten kuvan ja tekstin voi yhdistää. (Lumikero, henkilökohtainen tiedonanto )