SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI"

Transkriptio

1 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI

2 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: KOULUTUSPALVELUT TELLU: tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala /koulutuspäällikkö Raija Peippo 1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. Opiskelijamäärä Talousarvio Normi: 490 Muut: 115 Toteutuma Normi: 492 Muut: Henkilöstömäärä Talousarvio: 67 Toteutuma: Opiskelija- ja henkilöstömäärän vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen. Normiopiskelijamäärä on kaksi yli tavoitteen, koska kevään 2013 yhteishaku tuotti hyvän tuloksen. Jatkossa on huomioitava tarkemmin ennen tammikuun laskentapäivää valmistuvat opiskelijat, joita vuonna 2012 oli ennakoitua enemmän. Tämä vaikutti tammikuun opiskelijamäärän lukuun. Henkilöstöä on poistunut kolme henkilöä eläköitymisen kautta. Vastaavasti heidän tilalleen on palkattu yksi toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen (virkaan) ja yksi pt. tuntiopettajaksi. Yksi työsuhde on jouduttu purkamaan henkilön koeaikana. Yksi opettaja on pitkän sairasloman jälkeen palannut työkokeiluun Miten poikkeamiin on reagoitu Työelämän tarpeet huomioiden on muutamien alojen ensimmäisen vuosikurssin ryhmäkokoa suurennettu. Henkilöstön rekrytointi on ollut maltillista. Yksi työsuhde on purettu kone- ja metallin määräaikaisessa työsuhteessa, koska opetuksen laatu ei toteutunut odotetulle tasolle. Vakinaisessa työsuhteessa olevan henkilökunnan ammatillinen osaaminen on huomioitu aikuiskoulutuksessa esim. siirtämällä puun opettajakoulutuksessa oleva ammatillisesti pätevä erikoisammattihenkilö opettamaan TE- rahoitteista sisustuspuuseppäkoulutusta. SOJn kanssa on sovittu, että he palkkaavat syyslukukaudelle erikoisammattihenkilön oopperan lavasteiden korjaukseen Ammatillinen peruskoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Normiopiskelijamäärä on tavoitteen mukainen. Kiinteistöpalveluiden perustutkintoon otettiin toinen alkava ryhmä. Logistiikan-, rakennuksen-, auton- ja sähkön perustutkintoihin otettiin suuremmat ryhmät. Metsän yhteishaku ei tuottanut toivottua tulosta, mutta opiskelijamäärään nähden henkilökunta on mitoitettu oikein. Tilannetta tarkkaillaan ja pyritään reagoimaan muuttuviin tilanteisiin nopeasti. Opettajien työsuhteita on jatkettu määräaikaisina epävarmasta opiskelijamäärästä johtuen. Alan vetovoima ja ESEDUn yhteistyösopimus ovat epävakaat. Metsäkoulutuksen muutto Varpalasta Pohjolankadun kampukselle sekä uudet logistiikan ja metsän opetustilat toivotaan tuovan metsäopetukselle lisää vetovoimaa lukien alkoi Naarajärven avovankilassa autoalan pt. ajoneuvoasentaja ja automaalari ryhmät, joissa

3 kummassakin oli 8/10 opiskelijaa Ammatillinen lisäkoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Tutkintotavoitteinen ammatillinen lisäkoulutus logistiikan, puu-, vene-, ja rakennuksen osalta ei ole toteutunut lainkaan. Kone- ja metallialan osalta toteuma on n. 20 %. Talousarvion laadinnassa on tapahtunut virhearvio. Metsän osalta tavoite jää alijäämäiseksi, koska metsätalousyrittäjän ammattitutkinto ja metsämestarin erikoisammattitutkinto päästiin aloittamaan Savonlinnan alueella muutamaa kuukautta aiottua myöhemmin. Ei tutkintotavoitteinen logistiikan ammattipätevyyskoulutus tulee toteutumaan kaksinkertaisena. Kone- ja metallin osalta koulutukset tulevat toteutumaan n. 40%. Oppisopimuskoulutus on toteutunut kaikilta osin suunnitelman mukaan. Kuntakokeilun ja yhteiskuntatakuun myötä alkaa marraskuussa 2013 uusia koulutuksia mm. pienkonekorjaajan ammattitutkinto Työvoimakoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Metsäalan työvoimakoulutus ei ole toteutunut lainkaan. Rakennuspalveluiden osalta tavoite tulee miltei täyttymään, koska rakennusalan perustutkinnon lisäksi on aloitettu sisustuspuusepän koulutus. Kone- ja metallin työvoimakoulutus tulee toteutumaan tavoitteen mukaisesti, koska uusina koulutuksina on aloitettu rakennuspeltiseppä ja TR-meka. Haasteena työvoimakoulutuksissa on kone- ja metallialan TE-koulutuksiin hakeutuvien opiskelijoiden lähtötaso ja motivaatio-ongelmat. Ryhmiä on ollut vaikea saada kokoon parin viimeisen vuoden aikana Oppimisympäristöt (Tilat, laitteet, haasteet, varautuminen ) TELLUn luonnonvara- ja ympäristöalan metsäkoulutus sekä tarvittavat koneet ja laitteet siirtyivät SAMIn Pohjolankadun kampukselle kevään 2013 aikana. Kaikki metsä-, luontokartoittaja- ja ympäristönhoidon koulutukset alkoivat syyslukukautena 2013 em. kampuksella. LUOVAn koulutuksille ja henkilökunnalle sekä koneille ja laitteille tarvittavat tilat löytyivät uudesta ympäristöstä vaivatta. TELLUn logistiikan tilojen rakentaminen aloitettiin syksyllä Rakentamista edelsi vuoden logistiikan ja metsän koulutustarpeita ennakoiva työryhmän työ yhdessä työelämän kanssa. Rakennettaviin tiloihin on suunniteltu logistiikan ja metsän oppimisympäristöt. Rakennuksen ympärille muodostuu logistiikkakoulutuksen tarvitsema n. 1 ha harjoituskenttä. Uudet tilat ovat opetuskäytössä TELLUn logistiikan ja metsän uudisrakentamisen myötä vapautuviin logistiikan tiloihin siirtyy talotekniikan ja kiinteistöhoidon koulutukset. Vastaavasti talotekniikalta vapautuviin tiloihin on suunnitteilla kone- ja metallialan kirkkaiden metallien hitsaamo. Hitsaamo tukee SAMIn ja SOJn kumppanuutta. Talotekniikan ja kiinteistön teknologia-hankkeella hankitut IV- koneet ja laitteet sijoitetaan entiseen logistiikkahalliin ja kone- ja metallin robotiikka KÄMEn tiloihin. TELLUn tilojen auditointien perusteella uudistetaan sähkö-, tieto ja tietoliikennetekniikan työsali sekä koneja metallin hitsaushalli osaamisperusteista oppimista edistäviksi ympäristöiksi. Uudet oppimisympäristöt ovat käytössä Metsäalan koulutuksen konekalusto alkaa olla vanhentunutta ja tarvitsee hakkuukoneen sekä yhden ajokoneen vaihdot. Haasteena on rahoitus, koska opiskelijamäärät ovat pienet ja ESEDUn kanssa oleva yhteistyösopimus ei ole varma.

4 TELLUn pikkubussikanta alkaa olla vanhentunutta ja määrällisesti vähentynyt ajoneuvojen poistoista johtuen. Autojen hankinnat on ratkaistava pian Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset (Em. sopimusten tuoma panos toimintaan, onko sopimusten mukaiset toimenpiteet toteutuneet ym ) ESEDUn kanssa on sovittu kevään 2014 yhteishakuun 10 metsäalan perustutkinnon metsäkonekuljettajan aloituspaikkaa. Samalla yhteishakuun emme ilmoita metsäalan perustutkinnon metsäenergian tuottajan normipaikkoja emmekä ko tutkinnon aikuiskoulutuspaikkoja. Norelco Oy kanssa on aloitettu TOPLAAJA- hankkeen avulla laajennettu työssäoppiminen, jonka päätteeksi on tehty oppisopimuksia sekä kehitetty paikallisesti toteutettavaa opetussuunnitelman osaa. Metsäkoneyrittäjä ryn kanssa on tehty yhteismarkkinointia ja ammattipätevyyskoulutusta jäsenille. Metsä Groupin ja metsänhoitoyhdistysten kanssa metsäalan koulutusten markkinointi on ollut tehokasta. Värilinjan ja ECUTIIMIn kanssa uudet yhteistyösopimukset. Paikallisten yritysten kanssa tiivis yhteistyö on jatkunut kaikilla koulutusaloilla. 2.0 Muuta raportoinnissa huomioitavaa (auditoinnit, opiskelija- ja asiakaspalautteet, osaamiskartoitukset, hanketoiminta ) TELLUn auditointi keväällä 2013: talotekniikka sekä sähkö- ja automaatiotekniikka TELLUn tilojen auditointi tehty syksyllä Tieto- ja tietoliikennetekniikan opetus ja oppimisprosessin auditointi marraskuu 2013, vuoden loppuun mennessä valmis. ISKUT, AIPAL ja OPAL palautteet on kaikilta opiskelijoilta kerätty ja palautteissa ilmitulleisiin huolenaiheisiin on puututtu. Teknologiahankkeen koneiden ja laitteiden hankinta on tehty vuonna Hanke jatkuu vuodelle 2014, jolloin pedagoginen suunnitelma on valmis. Logistiikka ja metsätyöryhmä on tehnyt loppuesityksen metsäkoulutuksen järjestämisestä SAMIssa. Ryhmä on kokoontunut syksyllä 2013 kerran pohtimaan koulutuksen linjauksia ja ennakointia.

5 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: KOULUTUSPALVELUT SOTE: sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala/koulutuspäällikkö Hannele Kojo 1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. Opiskelijamäärä Talousarvio Normi: 303 Muut : 137 Toteutuma Normi 308 Muut: Henkilöstömäärä Talousarvio: 41 Toteutuma: Opiskelija- ja henkilöstömäärän vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteista on jääty 2 opiskelijan verran verrattuna TA-13. Parannusta on tullut henkilökohtaisen opinpolun toteutumisessa, jolloin on saatu opiskelijoita sijoitetuksi myös 2. ja 3. vuosikurssin ryhmiin. Aloittavien ryhmien kohdalla on ollut vähenemää niin, että yhtään suunniteltua ryhmää ei saatu täyteen. Opetussuunnitelmaperustaisen koulutuksen aloitti: lähihoitaja 22 (alp 30), kosmetologi 17 (alp 20), parturi-kampaaja 18 (alp 22). Näyttötutkintoperustaisen normikoulutuksen aloitti: lähihoitaja 53 (alp 50), kosmetologi 19 (alp 16), parturi-kampaaja 7 (alp 16). Kaikkiaan normialoituspaikoista jäätiin 18 opiskelijan verran. Suunnitelluista 3 aikuislähihoitajaryhmästä toteutettiin 2. Seurauksena oli opettajien (E-liite) työmäärän väheneminen vastaavasti. Opettajamäärä on vähentynyt 3 verrattuna edelliseen vuoteen. Ketään ei palkattu eläkkeelle jääneiden tilalle Miten poikkeamiin on reagoitu Syksyllä kaksi lähihoitajaryhmää kolmen suunnitellun sijaan. Osin isompia ryhmiä kuin ennen (vastaavasti myös pienempiä, jotta useampi koulutus toteutui). Henkilöstökulujen pieneneminen. Ei palkattu opettajia eläkkeelle jääneiden paikoille. Lähihoitajaopettajat opettavat laajempia kokonaisuuksia kuin ennen. Keskeytyksiin ja opettajien jaksamiseen yritetty vaikuttaa koulutetun erityisopettajan avulla. Perustettu Huoliryhmä, jossa opettajat ja voivat saada tukea pedagogisiin ja didaktisiin haasteisiin ja opiskelijat omiin ongelmiinsa Ammatillinen peruskoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Haasteena opiskelijamäärien pieneneminen ja aikuisopettajien (E-liite) työmäärän väheneminen niin, että opettajat lähtevät samista. Seurauksena on osaaminen menetys, jolla on vaikutusta sekä tutkintoettä täydennyskoulutuksiin. Kauneudenhoitoala on saanut huonoa opiskelijapalautetta ja ensimmäisen kerran syksyn aloituspaikat eivät täyttyneet. Ala auditoidaan syksyllä -13 ja jo saatujen palautteiden pohjalta on tehty kehittämissuunnitelmia.

6 1.6. Ammatillinen lisäkoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Uusia järjestämissopimuksia ja valmistavaa koulutusta: Hierojan erikoisammattitutkinto, 16 tutkinnonsuorittajaa ja Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, 26 tutkinnonsuorittajaa. Jalkojenhoidon ammattitutkintoon on hakeutunut vähemmän opiskelijoita kuin ennen ja sen seurauksena valmistava koulutus on muutettu ilta-/monimuoto-opinnoiksi, 11 tutkinnonsuorittajaa. Hierojan ammattitutkinnon tutkintosuorituksia on ympäri maata lähes samassa laajuudessa kuin edellisenä vuonna. Nuorten aikuisten osaamisohjelman vuoksi hakuun laitettiin Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto. Yhtään osaamisohjelmakelpoista opiskelijaa ei saatu. Koulutus on alkanut kuitenkin 12 opiskelijalla. Koulutuskalenterikoulutukset toteutuvat määrällisesti lähes samoina kuin edellisenä vuotena (noin 200 koulutettavaa). Toimialan painopisteenä on ollut verkko-opetusmateriaalin teko ja se on auttanut yksittäisten opiskelijoiden opintojen toteutuksessa Työvoimakoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Työvoimakoulutusten volyymit eivät toteutuneet ennustetulla tavalla. Uusina koulutuksina on aloitettu Hoiva-avustaja koulutus yhteistyössä Savonlinnan Työllisyyden kuntakokeilun kanssa sekä Polku hoiva-alalle koulutus, joka on suunnattu maahanmuuttajille. Yhteishankintana on toteutettu TunteVa-koulutusta. Etelä-Savon Ely-keskuksen kanssa on neuvoteltu uusista lähihoitajakoulutuksista ja helmikuussa 2014 alkavasta uudesta Hoiva-avustaja koulutuksesta, joka painottuu henkilökohtaisen avustajan työhön Oppimisympäristöt (Tilat, laitteet, haasteet, varautuminen ) Tilat ja laitteet ovat olleet riittäviä ja hyvässä kunnossa. Keväällä luovuttiin kokonaan Rosinan salongista (Olavinkatu 20) ja suunniteltiin toiminta Humaniaan. Varaudumme siihen, että Humaniaan ei rakenneta uutta salonkia työssäoppimista varten. Verkko-opetusmateriaalia on tehty ja saatu käyttöön. Opettajat ovat opiskelleet uuden Moodlen käyttöä. Opettajien työelämäasiakkuus on vakiintumassa ja tietojen vaihto sujuu melko hyvin Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset (Em. sopimusten tuoma panos toimintaan, onko sopimusten mukaiset toimenpiteet toteutuneet ym ) Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Sosteri) on irtisanomassa työssäoppimisen sopimusta ja nostamassa ohjauspalkkioita merkittävästi. Neuvotteluissa on onnistuttava ja saatava maltillinen sopimus aikaiseksi. Toimialalla ei ole budjetoitua rahaa korkeampiin ohjauspalkkioihin. Edelleen työssäoppimisen paikkoja on liian vähän. 2.0 Muuta raportoinnissa huomioitavaa (auditoinnit, opiskelija- ja asiakaspalautteet, osaamiskartoitukset, hanketoiminta ) Sosiaali- ja terveysalan toimialaraati toteutettiin Kauneudenhoitoala on saanut huonoja opiskelijapalautteita, joihin on reagoitu kehittämistoimin. Haasteena on Hyvinvointiklusterin erikoisammattihenkilön työ ja palkkaus. On arvioitava työn tarpeellisuutta uudessa tilanteessa (Rosinan salonkia ei enää ole). Sote on mukana sekä Tyke- että Oph-hankkeissa. Suurin satsaus on Humanian osuustoiminnan aloittamisessa Tyke-hankkeen rahoituksella.

7 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: KOULUTUSPALVELUT PAKU: palvelu- ja kulttuuriala; kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala / vs. koulutuspäällikkö Teija Mielonen 1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. Opiskelijamäärä Talousarvio Normi: 442 Muu: 92 Toteuma Normi: 471 Muu: Henkilöstömäärä Talousarvio: 49 Toteutuma: Opiskelija- ja henkilöstömäärän vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen. Opiskelijamäärä on Palvelu- ja kulttuurialalla on tänä syksynä talousarvioita suurempi. Talousarvioon (TA 2013) nähden normiopiskelijoita on 49 enemmän. Lisäksi Palvelu- ja kulttuurialalla aloitti aikuisopiskelijaa (vos-rahoitteinen). Liiketalous- ja kulttuurialan osaamisklusteri: Kulttuurialan normiopiskelijamäärä ei ole toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Kulttuurialalla, vaatetuksessa, aloitti tänä syksynä vain 3 opiskelijaa. Muilla kulttuurin aloilla (teatteritekniikka, esinevalmistus ja sisustus) opiskelijamäärät ovat toteutuneet melko hyvin. Erityisesti sisustusala (sekä nuoret että aikuiset) on vetovoimainen. Kulttuurin puolella pieniä ryhmiä on integroitu, jolloin opetusta on pystytty järjestämään suuremmille ryhmille. Ensimmäinen maahanmuuttajien ryhmä aloitti suorittamaan Liiketalouden perustutkintoa (merkonomi, näyttötutkintoperusteinen) elokuussa Ryhmässä aloitti 13 opiskelijaa. Liiketaloudessa, syyskuussa alkanut näyttötutkintoperusteinen aikuismerkonomi-ryhmä on suuri. Ryhmään on integroitu sekä oppisopimusopiskelijat että omaehtoiset opiskelijat. Liiketalouden työvoimapoliittiset koulutukset eivät ole onnistuneet suunnitellusti Likellä. Tarjouskilpailut on hävitty hinnan vuoksi. Yksityiset koulutuksenjärjestäjät ovat pystyneet tarjoamaan koulutukset edullisemmin. Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa lisäkoulutukset eivät ole toteutuneet talousarvion mukaisesti. Tämä johtunee osittain siitä, että yrityksille suunnatut SharePoint ja UC-Akatemiakoulutukset eivät ole toteutuneet. Matkailu- ja ravintola-alan osaamisklusteri: Kalatalouden opiskelijoiden hakijamäärä jäi vähäiseksi. Hakijamäärän vähyys johtunee Varpalan tilojen myynnin suunnittelusta kevään 2013 yhteishaun aikaan. Tuolloin ei vielä ollut tiedossa Kalasamin ja kalatalouden koulutuksen tilojen sijaintia. Epävarmuus koulutuksen toteuttamisesta on saattanut vaikuttaa kalatalouden hakijamäärään.

8 Maratan vos-aikuiskoulutukset eivät ole toteutuneet talousarvion mukaisesti. Maratan työvoimapoliittiset koulutukset ovat siirtyneet hakijoiden vähyyden vuoksi ja ovat siksi alkaneet hieman myöhemmin. Työvoimapoliittinen Suurtalouden täydennyskoulutus alkoi syksyllä 2013, mutta laitoshuoltajille suunnattu tutkintotavoitteinen koulutus siirtyi alkamaan tammikuussa Maratan aikuisopiskelijamäärää kompensoi aikuiskokki-ryhmä, jossa aloitti syksyllä 12 opiskelijaa (normirahoitteinen) Miten poikkeamiin on reagoitu Opiskelijamäärän pienuuteen kulttuurialalla on reagoitu tekemällä tehostettua ja kohdennettua markkinointia (yläasteiden kanssa yhteistyö, mainonta). Lisäksi kalatalouden osalta on käynnistetty selvitystyö, jonka tarkoituksena on selvittää se, mihin osaamisiin kalatalouden koulutusta tulevaisuudessa suunnataan (työelämälähtöisyys). Syksyn 2013 aikana käynnistetään vastaavanlainen selvitystyö myös kulttuurialan koulutuksien osalta. Kulttuurialan koulutuksissa tutkintojen suuntautumisia tarkennetaan tulevaisuuden työelämän tarpeita vastaaviksi. Lisäksi kaikkiin perustutkintoihin on haettu ja haetaan järjestämisluvat, jotta tulevaisuudessa pystytään tarjoamaan koulutuksia aikuisille yhä monipuolisemmin. Liiketalouden suuren opiskelijamäärän vuoksi likelle on palkattu yksi määräaikainen opettaja lisää. Työvoimapoliittisten koulutusten osalta neuvotteluja on käyty TE-toimiston kanssa. Hakuaikoja ko. koulutuksiin on jatkettu, jolloin koulutukset ovat voineet toteutua. Liiketalouden osalta keskusteluissa on ollut se, voidaanko työvoimapoliittisien koulutuksien tarjouksissa tarjota alhaisempaa hintaa, jolloin koulutuksia voitaisiin voittaa. Henkilöstömäärää kulttuurialalla on jo aikaisemmin supistettu opiskelijamäärän pienentymisen takia Ammatillinen peruskoulutus ( tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Ammatillinen peruskoulutus on toteutunut PAKU-tasolla hyvin. Alakohtaisia eroja löytyy. Uudet ammatilliset neuvottelukunnat aloittivat toimintansa syksyllä Ammatillisissa neuvottelukunnissa tarkastellaan eri ammattien työelämätarpeita. Jäsenet tarkastelevat työelämätarpeita edustamansa ammattialan sekä talousalueen kautta. Lisäksi työelämävastaavuuden selvittämisessä hyödynnetään toimialaraateja, joissa selvitellään laaja-alaisemmin monialaisuutta suhteessa koulutukseen. Imagotyöhön tulee panostaa yhä enemmän yhdessä työelämän kanssa. Monipuolisempaa pedagogiikkaa sekä keskeyttämistä on pyritty saamaan hallintaan ja kehittämään mm. horaca-ryhmien tiimiopettajamallilla, resursoimalla erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjausta ryhmänohjaajille sekä henkilökohtaistamisen tehostamista. Haasteina ovat edelleen erilaiset, yksilölliset oppijat. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan opettajien ohjaustaitojen vahvistamisella sekä tvt:n hyödyntämisellä Ammatillinen lisäkoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Ammatillinen lisäkoulutus on toteutunut erityisen hyvin liiketalouden puolella. Kulttuurin puolella ammatillinen lisäkoulutus on vahvistunut erityisesti sisustuksen, teatteritekniikan ja esinevalmistuksen puolella. Koulutukset toteutetaan integroimalla eri ryhmiä sekä muilla erityisillä opetusjärjestelyillä.

9 Kulttuurialan ammatillista lisäkoulutusta on vahvistettu hakemalla järjestämislupa Käsityöntekijän ammattitutkintoon. Liiketalouden puolella uutena tutkintona on Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto. Lisäksi kulttuurin puolelle haetaan vaatetusalan ammattitutkinto. PAKUn esimies-tutkintojen (marata sekä like) synergiaedut on huomioitu mm. yhteisten lähipäivien suunnittelussa ja toteutuksessa. Ammatillisten lisäkoulutuksien toteuttaminen asettaa haasteita opettajuudelle. Uuden opettajuuden toimintamalliin perehdyttämiseen tulee painottaa. Lisäksi opettajien moniosaajuuteen tulee kiinnittää huomiota. Panostamalla henkilöstön koulutuksiin ja työelämäjaksoihin pyritään varmistamaan ammatillinen osaaminen Työvoimakoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Työvoimapoliittiset koulutukset Maratan osalta ovat toteutuneet melko hyvin. Maratan työvoimapoliittiset ovat siirtyneet myöhemmin alkaviksi hakijoiden vähyyden vuoksi. Yhteistyössä TE-toimiston kanssa on hakijoille markkinoitu koulutuksia. Liiketalouden työvoimapoliittiset koulutukset eivät ole toteutuneet. Tarjouskilpailut on hävitty hinnan vuoksi. Kustannusrakenteisiin SAMI-tasolla tulee kiinnittää huomiota. Kuukausittaiset kokoukset TE-toimistossa ovat edistäneet yhteisiä tavoitteita ennakointi- ja kehittämistyössä Oppimisympäristöt (Tilat, laitteet, haasteet, varautuminen ) Oppimisympäristöjä on kehitetty edelleen. Kulttuurin puolella oppimisympäristöjä on muutettu koulutustarpeita ja opiskelijamääriä vastaaviksi (kutomon luokan vaihto sisustuksen kanssa). Liiketalouden tilat ovat isojen luokkakokojen sekä opiskelijamäärän vuoksi pienet ja ahtaat. Tiloja on otettu liiketalouden käyttöön Artemiasta. Tilojen käyttöaste on tällä hetkellä kohtuullisen korkea. ATK-laitteet ovat asianmukaisia. Lähes kaikki opetustilat on varustettu dokumenttikameralla ja tykillä, lisäksi SAMIn tietokeskus, ACP-yhteydet, kannettanvat tietokoneet, e-learning point it, smart board it jne. ovat käytettävissä. Oppimisympäristöinä toimivat SAMIn omat liiketoimintaympäristöt ja työelämälähtöiset projektit yrityksissä Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset (Esim. sopimusten tuoma panos toimintaan, onko sopimusten mukaiset toimenpiteet toteutumeet yms.) Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa sopimusta on tarkasteltu uudelleen yhteistyöpalavereissa. Sopimuksen sisältöä on muokattu siten, että se soveltuu entistä paremmin koulutusalan tarpeita vastaavaksi. Lisäksi uusia sopimuksia on solmittu mm. Savonlinnan kaupungin kanssa. Jatkossa Suomen kansallisoopperan kanssa tehdään yhteistyösopimus tarpeiston valmistuksesta Muuta raportoinnissa huomioitavaa (auditoinnit, opiskelija- ja asiakaspalautteet, osaamiskartoitukset, hanketoiminta ) Ammattiopiston strategiassa PAKUn tavoitteet ovat: Kaikkien koulutusalojen säilyttäminen ja aikuiskoulutuksen vahvistaminen, osaamisen suuntaaminen yksilöllisten opintopolkujen kautta klusterirakenteen mahdollisuudet hyödyntäen, yrittäjyyden vahvistaminen kaikilla aloilla yhteistyössä yritysten ja oman liiketoiminnan kanssa sekä

10 opettajien moniosaajuuden ja pedagogiikan taitojen tukeminen. Kyseiset toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet siten, että kalatalouden osalta on osallistuttu innovaatio-seminaariin, jossa on pohdittu yhteistyössä kalatalouden eri toimijoiden kanssa mm. kalastusmatkailun tulevaisuuden visioita. Lisäksi syksyllä 2013 kootaan kalatalouden verkostoryhmä selvittämään kalatalouden suuntautumista tulevaisuudessa. Vastaavanlainen verkostoryhmä kootaan kulttuurin koulutuksien osalta. PAKUlla on käytössä ammatillisten valinnaisten tutkintojen osalta opiskelijoille mahdollisuus valita PAKUn sisältä tutkinnon osa joltain muulta alalta. Tätä toteutetaan jaksoissa 5-6. Yrittäjyyden vahvistamiseksi on osallistuttu HOPE-hankkeeseen, joka painottaa yrittäjyyttä osuuskunnassa toimimalla. Kulttuurin ja liiketalouden puolelta on opettajat ohjaamassa ryhmiä. Kehityspedagogi-työ on tuottanut tulosta mm. opetussuunnitelmien uudistamistyössä sekä opettajien pedqqagogiikan vahvistamisessa. Kehityspedagogit ovat olleet läsnä opettajien arjessa ja ohjanneet heitä mm. erilaisten opetusmenetelmien käytössä sekä opiskelijoiden ohjauksessa. Molempien klustereiden kollegiaalisten ryhmien toimintasuunnitelmissa ja tavoitteissa on ollut opetussuunnitelmien uudistustyö sekä aikuiskoulutuksien prosessit. Opetussuunnitelmien uudistaminen on aloitettu perustutkinnoista. Perustutkinnot on saatu melko hyvin moduloitua ja opetussuunnitelmia kirjoitettua. Aikuiskoulutuksen osalta PAKUlla on aloitettu kollegiaalisissa ryhmissä aikuiskoulutusprosessin kuvaus yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa. PAKUn koulutusprosessin auditointi 2013: - käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto PAKUn opetus- ja oppimisprosessin auditoinnit 2013: - liiketalouden perustutkinto Tila katselmukset 2013: - Artemia ja like ISKUT-päättökysely 2013: - kaikilla aloilla melko hyvät palautteet - kollegiaalisissa ryhmissä palautteiden läpikäynti ja kehittämiskohteiden toimenpiteet Haasteena osaamisen profiloituminen opettajille (esim. 1 opettaja teatteritekniikka, 1 opettaja sisustus, 1 opettaja palkanlaskenta jne.).

11 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: KOULUTUSPALVELUT ASPA: asiantuntijapalvelut /apulaisrehtori Pertti Paunonen 1. KUVAUS YKSIKÖN TOIMINNAN TAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA SEKÄ RISKEISTÄ JA NIIHIN VARAUTUMISESTA SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ 1.1. Opiskelijamäärä Talousarvio Toteutuma Nivelvaihe, normi 90 Nivelvaihe, normi 80 Muu: 54 Muu: Henkilöstömäärä Talousarvio: 65 Toteutuma: Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ATTO ATTO opetuksen oppimisympäristöjä on kehitetty ja monipuolistettu. Luokkatilojen yleisilmettä on parannettu, älytaulut ovat päivittäisessä käytössä ja TVT:n hyödyntäminen on hyvällä tasolla. Opettajien työmäärien tasainen kuormittavuus on edelleen vuosisuunnittelu- ja työjärjestyksellinen haaste. Tasaisempaa kuormittavuutta on haettu esim. liikunnan ja terveystiedon opetuksen järjestämistä yli attojaksojen (2-3 jakson ajalle). Kokeilu on tasaistanut liikunnanopettajien kuormitettavuutta. Nopeasti muuttuvat ja usein ennakoimattomat tilanteet laittavat atto-opettajien joustavuuden kovalle kuormitukselle. Ennakoimattomia tilanteita ovat esim. äkilliset poissaolot ja ennakoituja esim. opettajien koulutukset, tarve erityis- ja nivelvaiheen opetukseen, pienten ryhmien yhdistämiset ja valinnaisryhmien muodostuminen. Atto-opettajat ovat ylläpitäneet ja kehittäneet osaamistaan oman alansa koulutuksilla, työelämään tutustumisjaksoilla sekä osallistumalla KV-toimintaan Erityisopetus HOJKS-prosessia on kehitetty viemällä lomakkeet Wilmaan, lisäämällä opettajien osaamista erityisopetuskoordinaattorin tekemien perehdyttämisien avulla. HOJKSien toteutumista ja erityisopetuksen resurssien kohdentumista seurataan ja korjausliikkeitä tehdään riittävän ketterästi tilanteiden niin vaatiessa. Integroidun erityisopetuksen prosessia on edelleen kehitetty. Koulutusalat ovat ennakoineet ja suunnitelleet erityisopetuksen tarpeet sekä tehneet resurssivaraukset opettajien vuosisuunnitelmiin hyvän erityisopetuksen toteuttamiseksi. Atto-erityisopetuksen tilajärjestelyt toivat helpotusta ja parempia oppimistuloksia. Tilat ovat toimivat, turvalliset ja viihtyisät, antavat paremmat ja joustavammat mahdollisuudet yksilöllisen ja /tai pienryhmäopetuksen toteuttamiseen sekä pariopettajatyöskentelyyn. Nivelvaiheen koulutus on ollut haasteellista pienenevien opiskelijamäärien takia. Maahanmuuttajille on seudulla runsaasti koulutustarjontaa. Nivelvaiheen nuorten ryhmissä on tavanomaista,

12 että syksyllä alkava ryhmä on vajaa ja kasvaa lukuvuoden aikana huomattavasti. Ohjaavaa henkilöstöä on ollut opiskelijamääriin nähden liian paljon. Ohjaavan henkilöstön käyttö muiden ryhmien ohjauksessa on ollut vaikeaa. Yksi ohjaaja on työskennellyt SOTElla. Aikuisten tuen tarpeen tunnistamisen menetelmiä ja välineitä on kehitetty. Tukea on pyritty järjestämään käytössä olevien resurssien puitteissa Opiskelijapalvelut Opettajien opiskelijahallinnon käyttö on siirtynyt syksystä 2013 PrimusKurre ohjelmista Wilman käyttöön. Poissaolomerkinnät, päiväkirjat, HOPS ja HOJKS, opiskelijoiden tutkinnon osan/osan osien valinnat ja arviointimerkinnät sekä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen dokumentointi tehdään Wilman kautta. Opiskelijapalvelut ovat osallistuneet ja olleet tekemässä markkinointityötä perusopetuksen yläluokkien suuntiin (seiska-, kasi-, ja ysiviikot, taitajaysi, messut, ym. tapahtumat). Opiskelijoiden ohjaus- ja palvelukäytänteet ovat vakiintuneella ja hyvällä tasolla. Opiskelijoiden ohjauksen tarve on lisääntynyt ja tulee lisääntymään osaamisperusteisuuden, henkilökohtaisten oppimispolkujen myötä. Opiskelijoiden erilaiset valmiudet (lahjakkaat tukea tarvitsevat) tuovat omat haasteensa opiskelijoiden ohjauksen palveluiden järjestämiseen. Pienevät opiskelijamäärät ja resurssit tuovat pohdintaa ohjaavan henkilöstön määrän oikeaan mitoitukseen ja tehtäväkuvauksiin. Asuntolapalvelut on syksystä 2013 järjestetty Harvonkadulle, SAOlta vuokrattuun asuntolakerrostaloon. Asuminen on ollut suhteellisen rauhallista, asuntolan järjestyssääntöjen ja ohjeiden mukaista. Päivä- ja iltaohjaus on järjestetty SAMIn toimesta ja yövartioinnista vastaa vartiointiliike.

13 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: KOULUTUSPALVELUT AITO : Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut, oppisopimuskoulutus / palvelupäällikkö Hannu Fyhr 1. KUVAUS YKSIKÖN TOIMINNAN TAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA SEKÄ RISKEISTÄ JA NIIHIN VARAUTUMISESTA SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄ- MISESTÄ 1.1. Opiskelijamäärä Talousarvio Toteuma Oppisop: 232 Oppisop: 250 Muu: 2 Muu: 0, Henkilöstömäärä Talousarvio: 8 Toteuma: 11 Poikkeama johtuu ESR-hankkeiden OpinOvi- ja Pointti jatkoajoista aina vuodelle 2014 ja Maaseutu ICThankkeen käynnistymisestä uutena hankkeena ja siihen palkatusta hanketyöntekijästä. Lisäksi Nuorten aikuisten osaamisohjelman hakevaan vaiheeseen on palkattu määräaikainen henkilö. Jokaiselle talousarvion ylityksen kohteena olevalle henkilölle on vastaavasti hankkeessaan ollut varattuna rahoitus, eikä ylimääräistä kustannusta ole syntynyt Toimivat prosessit Kollegiaalinen toiminta toimii tulosyksikön klustereissa hyvin. Klusterien välisessä yhteistyössä on tulevaisuuden haasteet huomioiden ollut huolena varahenkilöjärjestelyt aikuiskoulutuksen ja hanketyön kokonaistavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti tilanteessa, missä koulutusalojen opettajaresurssit eivät ole kohdentuneet suunnitellusti. Verkostomaiseen ohjaukseen panostamalla on toteutettu ohjausta ja kollegiaalista yhteistä näkemystä tarkentamalla voitu varmistaa henkilökohtaisen opintopolun toteutuminen. Oppisopimuskoulutuksen kriittisen tarkastelun kohde on ollut koulutussihteerin varahenkilöjärjestelyt tilanteessa, missä sihteerityöhön on liitetty uusia työtehtäviä (M2 ja oppisopimuskoulutuksen hankintayksikkötyö). AITOn asiantuntijat ovat osallistuneet koulutuspalvelujen kollegiaalisten ryhmien tapaamisiin hanketoiminnan ja oppisopimustoiminnan asiantuntijoina, missä ratkaisuja on haettu. Ammatillisen lisäkoulutuksen, TYKE-toiminnan ja pedagogisten hankkeiden yhteistyötä sekä rakennerahastohankkeiden toimijoiden työajan puitteissa on yhteistyötä lisätty ja sieltä saatu tarvittavaa lisäresurssia sekä varahenkilöjärjestelyjä. Oppisopimuskoulutuksen hankintadokumentaatiot on päivitetty, niiden käyttöön on perehdytetty palveluntuottajat niin SAMIsta kuin SAMIn ulkopuolisistakin tietopuolisen koulutuksen järjestäjistä. Koulutussihteerin varahenkilöjärjestelyistä on keskusteltu klusterin kesken ja oppisopimuskoulutusta koskevissa asioissa varahenkilöjärjestelyistä on huolehdittu koulutussuunnittelijayhteistyönä. Henkilöstöjärjestelyjen osalta tietty riski on huomioitava tulevaisuudessa, kun koulutustarkastaja jää henkilövahvuudesta pois. Asiakkuudet ja niiden uudelleenjärjestely on jo huomioitu kollegiaalisen ryhmän keskusteluissa ja vastuujakoa hankintayksikkötehtävissä on suunniteltu uudistettavaksi huomioiden myös muut vastuut. Tulosyksikön kaikkien klustereiden prosessit on arvioitu kevään ryhmäkehityskeskustelujen yhteydessä. Riskienhallinnan näkökulmasta kriittisesti on arvioitu ammatillisen lisäkoulutuksen prosessien toimivuutta, työvoimakoulutuksen tarjousmenettelyn laajenemista sekä työvoimakoulutuksen hankinta-alueen ja hankintasopimusten laajenemista puitesopimustasolla ja sen vaikuttavuutta koulutuksen hintaan. Työvoimakoulutuksen prosessit on tarkistettu ja tarjous- ja hankintasopimusseurantaa tehostettu, missä vaikuttavuus on arvioitavissa lähinnä mahdollisuuksien kasvuna Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan ELY-keskusten suuntaan erityisesti TELLUn ja SOTEn toimialoilla ja yhteishankintakoulutusten lisääntyvinä mahdollisuuksina. PAKUn toimialoilla työvoimakoulutuksen tarjousten kriittinen piste on hinta, jossa katevaatimuksia on sovittu hieman

14 kevennettäviksi, jotta kapasiteettikoulutusten myötä avautuisi paremmin mahdollisuudet toteuttaa yhteishankintakoulutuksia. Ammatillisen lisäkoulutuksen prosessit ja vastuut kuvataan selkeämmin ja henkilövastuut prosessin eri vaiheissa tarkistetaan erityisesti taloushallinnon ja hanketyön henkilöstötehtävien ylikuormituksen vähentämiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi. Näillä toimenpiteillä prosessi on uudistettavissa laadullisesti ja taloudellisesti toimivaksi. Riskinä talouden näkökulmasta on koulutustarjonnan ja tuotekehityksen haasteena nähtävä ammatillisen lisäkoulutuksen volyymit ja siellä opiskelijapaikkojen epätasainen täyttöaste. Uusien tutkintojen ja henkilöstökoulutuksen tuotteiden kehittäminen on käynnistetty ja sen vaikuttavuus voidaan arvioida vuoden 2014 koulutustarjonnassa. Yhteistoiminnallisuutta kehittämällä hieman yli klusterirajojen on voitu paremmin kohdentaa toimintaa niille painopistealueille, missä kulloinkin ajallisesti tarvetta on ollut eniten. Yhteistyötä ja panostusta kohdentamalla erityisesti ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja Nuorisotakuuta ja Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa tukevien hanketoimintojen kesken on voitu löytää uusia asiakkaita ja tehostaa näiden kaikkien klusterien toimintaa. Pedagogiset ammatillisen lisäkoulutuksen hankkeet TYKE-toiminnassa ja aikuiskoulutuksessa sekä oppisopimustoimisto ovat tehneet aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä koulutusalojen kollegiaalisissa tapaamisissa, mikä levittää hyviä käytäntöjä koulutusalojen kesken ja on näkynyt myös oppisopimuskoulutuksen volyymin kehittymisessä. Tulevaisuuden riskiarviona on tarkasteltava hanketoiminnan volyymien kehittymistä ja arvioitava opetushenkilöstön mahdollisuuksia osallistua hanketoimintaan. Tätä kautta on arvioitava myös hanketoiminnan tuottamaa lisäarvoa koulutusalojen koulutuk-sen laatuun ja asiakkuuksien hoitamiseen Asiakassuuntautuneisuus Työmarkkinoiden muutoksiin on vastattu kaikilla aikuiskoulutuksen mahdollisuuksilla. Osaamisen kehittäminen työelämän yhteistyökumppanina on toteutunut ja toteutuu tulosyksikössä hyvin. Siihen on sitoutunut koko henkilökunta oman klusterinsa toimintasuunnitelman mukaisesti siten, että oppisopimustoimisto arvioi saadun ennakointitiedon ja verkostoyhteistyön kautta saatavan tiedon pohjalta kuukausittain käytettävissä olevia paikkoja ja niiden kohdentumista asiakastarpeen mukaan. Koulutussuunnittelijoilla ja koulutustarkastajalla on omat työelämäasiakkaansa. Vastaavasti TYKE- ja ammatillisen lisäkoulutuksen ja rakennerahastohankkeiden hankehenkilöstöllä omat asiakkaansa, jotka tuottavat aikuisten, maahanmuuttajien ja maaseutuyrittäjien osaamisen tueksi palveluja, jotka varmistavat mahdollisimman pitkälle asiakkuudet myös omaehtoisena opiskelijana hankkeiden päättymisen jälkeen. Yhteistyötä toimijoiden kesken tehdään sovittujen opiskelijapaikkojen puitteissa. Kriittistä tarkastelua on toteutettu oppisopimuskoulutuspaikkojen leikkaamisen myötä ja siitä johtuen oppisopimuksena toteutettavien lisäkoulutuspaikkojen kohdentamista on tarkistettu siten, että ne on kohdennettu ammatti- ja erikoisammattitutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen ja muu lisäkoulutus on ohjattu VOSkoulutuksena toteutettavaksi. Oppisopimuksen perustutkintojen määrää on kasvatettu tarvelähtöisesti ja siinä on onnistuttu siten, että leikkausten vaikutuksia taloutta alentavasti on voitu vähentää. Riskinä oppisopimuskoulutuksessa on edelleen lisäkoulutuksena toteutettavien oppisopimusten määrän opiskelijapaikkojen väheneminen ja yksikköhinnan kehittyminen yksikköhintatarkistusten yhteydessä. Oppisopimuksen laadun kehittämishanke OKM:ssa lisää asiakaskohtaista sopimusta kohti käytettävän ajan tarvetta, jotta koulutukseen liittyvät kaikki kumppanuudet voidaan varmistaa myös siltä osin kuin vastuu ei toimijana suoraan oppisopimustoimistolle kuulukaan. Oppisopimuksen prosessi on tarkistettu ja hankintayksikkötoiminnot varmistettu sekä huomioitu OKM:n laatukriteeristön mukaiset erityiskohteet (henkilökohtaistaminen, työssäoppimisen suunnitelman tarkkuus, oppisopimuksen kohteena olevan koulutuksen tarkka sisältö tutkinnon perusteiden mukaan). Oppisopimuksena toteutettavan lisäkoulutuksen tarvetta ja kysyntää ei tällä paikkamäärällä voida täyttää seudun asiakasyrityksille. Lisäpaikkahakemus on jätetty OKM:lle ja sen vaikutus on todettavissa marraskuun loppuun mennessä. Vaikuttavuus oppisopimuskoulutuksessa on hyvä, mutta työmarkkinatilanne yleisesti saattaa vaikuttaa työsuhteeseen. Samoin lomautukset, irtisanomiset ja huono tilauskanta lisäävät haasteita uusien oppisopimusten syntyyn. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärä on tällä hetkellä riittävä koulutusalojen toteutuksen tarpeisiin. Kysyntä vaihtelee koulutusaloittain, koska osa seudun asiakasyrityksistä käyttää vaihtelevasti VOS-rahoituksella ja työvoimakoulu-tuksen rahoituksella ostettavaa koulutusta uuden henkilöstön rekrytointiin tai jo työssä olevan henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Epätasaista toteutumaa ammatillisessa lisäkoulutuksessa on pyritty oikaisemaan tutkintotarjontaa monipuolistamalla ja työelämäyhteyksien kautta ennakointitiedosta

15 uusia henkilöstön kehittämistä tukevia koulutustuotteita tuottamalla. Vaikuttavuus on tarkemmin arvioitavissa vuoden 2014 aikana. Henkilökohtaisia opintopolkuja rakentamalla voidaan vaikuttaa koulutusalakohtaisten pientenkin ryhmien toteuttamiseen. Nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaiset asiakkaat ovat vaikeasti tavoitettavissa niin opiskelijoina kuin yrityksinäkin. Nyt on panostettu hakevaan vaiheeseen ja seudun nuoret tavoitettu kattavasti, samoin työorganisaatiot. Kriittisesti on arvioitu ja raportoitu OKM:lle ohjelman rahoituksen haasteita. Uutta rahoitusta on kuitenkin haettu ja vuonna 2014 päästäneen parempaan vaikuttavuuteen, kun kohdetutkinnoiksi tulevat myös kesken olevat perustutkinnot ja osatutkintoja tarkastellaan tasavertaisesti kokotutkintojen kanssa Työelämälähtöisyys, kumppanuudet Työmarkkinoiden muutoksia arvioidaan ennakointitiedon, ammatillisten neuvottelukuntien työn ja toimialaraatien kautta, missä AITO on aktiivisesti mukana. Työelämävastaavuus AITOn vastuualueilla työelämän kehittämisen ja oppisopimuskoulutuksen osalta on kunnossa. Hanketoiminnan hyvät käytännöt on onnistuttava vietyä asiakastarpeina monipuolisesti koulutusaloille. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja TYKE-hankkeiden verkostomainen toiminta perustuu hyviin kumppanuussopimuksiin ja toimintaa ohjaamaan on kutsuttu ohjausryhmä, joka on ottanut kiitettävästi kantaa työmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin ja myös hanketoiminnan mahdollisuuksiin tarjota apua muutoksissa. Samalla hanketoiminnan kirjavuus ja runsas tarjonta eri rahoitusmuodoilla on kriittisesti arvioitava asia ja riskienhallinnan näkökulmasta fokus uusiin kumppanuuksiin on oltava tarkemmin SAMIn pitkän tai lyhyen aikavälin hyötyarvioinnissa. Hanketyön vaikuttavuuden arviointi perustuu niihin arviointityökaluihin, jotka kukin hanke määrittelee tai tuottaa. Oppisopimuskoulutuksen työelämälähtöisyys on jokaisen tehtävän oppisopimuksen lähtökohtana ja oppisopimus vastaa entistä paremmin työmarkkinoiden muutosten haasteisiin niin aikuisten oppisopimuksina kuin nuorten jatketun työssäoppimisen mallilla (TOPlaaja). Kumppanuudet oppisopimuskoulutuksessa toimivat erityisesti Järvi-Suomen verkoston oppisopimustoimistojen kesken hyvin. Tämän vuoden aikana on tehty mittava vertaisarviointihanke, minkä tuloksena on voitu hakea kriittisiä kohteita oppisopimuskoulutuksen prosessissa, jotta sitä voidaan parantaa ja varmistaa koulutuksen laatu. Kehittämiskohteiden tarkempi arviointi toteutetaan syksyn aikana oppisopimustoimiston klusterissa ja kehittäminen tehdään suoraan hankintayksikön asiakirjoihin, sopimuksiin tai henkilökohtaistamisen dokumentointiin. Erityistä tukeva tarvitsevien oppisopimuksella opiskelevien ohjaukseen, työssäoppimisen suunnitelmaan sekä toteutussuunnitelmien tutkinnon perustekytkentään tullaan jatkossa kiinnittämään tarkempaa huomiota. SopimusPro-järjestelmää ja sen kehittämistarpeita arvioidaan näiden kohteiden pohjalta. Palveluntoimittajasopimukset vastaavat tällä hetkellä oppisopimuskoulutuksen tarvelähtöiseen kysyntään. Vuonna 2014 on päättyviä palvelusopimuksia ja niiden kilpailutuksesta on huolehdittava koulutustarjonnan varmistamiseksi. Samalla on pyrittävä vaikuttamaan siihen, että oppisopimuksena toteutettavan lisäkoulutuksen paikat vastaavat seudullista asiakastarvetta Toimintojen tarkasteleminen kokonaisuutena AITO on tulosyksikkönä osallistunut aktiivisesti tiedonhankintaan strategiasta sekä toteuttanut strategian tavoitteita omissa toimintasuunnitelmissaan. Painopistealueet on valittu siten, että toimintaedellytykset ja toiminnan laatu turvataan myös tulevaisuudessa. Klustereittain on pyritty arvioimaan tulevaisuusvaihtoehtoja. Toiminnan kriittisinä kohteina ja riskienhallinnan kannalta tarkasteltavina kohteina on arvioitu ammatillisen lisäkoulutuksen volyymin kehitystä, oppisopimuskoulutuksen OKMn laadunkehittämisen kriteeristön täyttymistä kaikilta osin ja rakennerahastohankkeiden verkostoyhteistyön kehittämistä ja ylläpitoa hankkeiden rahoituksen päätyttyä sekä priorisointia SAMIn ja verkostojen kehittämisen näkökulmasta lähdettäessä mukaan mahdollisiin uusiin rakennerahastohankkeisiin (ESR, EAKR, Maakuntaliitto, OKM/OPH ja Maaseutusäätiö) uudella rahoituskaudella. Kuntayhtymämallin mukaisesti toimintaa on kehitetty tasaisesti koko kuntayhtymän alueella työelämän, aikuisten osaamisen ja oppisopimusten kautta jäsenkuntien asiakaslähtöisen kysynnän tarpeisiin Henkilöstö voimavarana SWOT-arviot on toteutettu keväällä ja henkilökohtaiset kehityskeskustelut syksyllä. SWOT-arvion yhteydessä on myös tarkasteltu henkilöstön osaamisprofiilia. Keskustelujen perusteella on selvitetty työhyvinvoinnin

16 edistämisen keinoja ja toteutusmuotoja sekä arvioitu työhyvinvoinnin näkökulmasta niitä muutoksia, joita painopistekohteiksi valituissa toiminnoissa on koulutuksen järjestämisedellytysten kaventumisen myötä todettu. Huoli yksikön henkilöstön työmäärien kehittymisestä, asiakkuuksien laadukkaasta hoitamisesta, rahoittajien ohjauksesta ja ajanhallinnasta on eri kehityskeskusteluissa tullut merkittävämmin esiin kuin aikaisemmin. Yksikön kehittämispäivien teemoina huomioitu myös työhyvinvointi ja sen edistäminen. Työsuojelun riskienhallinta arvioitu osana toimintaa. Esimiestyössä on panostettu konsultatiiviseen työotteeseen sekä keskustelevaan ohjaukseen. Henkilöstön osaamista huolen kohteena oleviin asioihin on kehitetty koulutuksella ja vertaistapaamisilla.

17 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: YHTYMÄPALVELUT HENKILÖSTÖ- JA TIETOHALLINTOPALVELUT/henkilöstöpäällikkö Harri Åkerfelt 1. KUVAUS YKSIKÖN TOIMINNAN TAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA SEKÄ RISKEISTÄ JA NIIHIN VARAUTUMISESTA SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ 1.1. Henkilöstömäärä Talousarvio 8 Toteuma 8 Henkilöstömäärä on minimissään, erityisesti palkkahallinnon toimiessa vain kahden henkilön varassa, jolloin vaarana on toimintojen haavoittuvuus Virka- ja virantoimitusmatkojen käsittely on siirrytty selainpohjaiseen M2- järjestelmään, joka tuottaa vuoden lopussa verottajalle raportin vuoden matkakustannuksista. On päästy tilanteeseen, jossa matkalaskujen käsittely tapahtuu sähköisesti ja virheet ovat minimoituneet. Matkalaskun liitteet tallennetaan sähköisesti ja ne säilytetään vähintään kolme vuotta on suoritettu BT- monitorointi koulutuskuntayhtymässä, jonka tuloksena syntyi ulkoinen arviointi SAMIedun tietohallinnon ja SAMIn tietoturva- riskeistä. Raporttia hyödynnetään 2013 toimintasuunnitelmaa tehtäessä. 1.4 Edelleen uhkan toiminnalle muodostaa lisääntyvä tietokoneiden määrä. Vuonna 2012 kuntayhtymässä oli n tietokonetta ja vuonna 2013 tietokoneita n. 1380, tabletteja n. 150 (50), älytauluja n. 20 sekä ns. datapaketteja n. 90. Tietokoneiden todellisen tarpeen arviointi ja mahdollisesti Humaniassa sovellettava kannettavien laitteiden laajempi hyödyntäminen koko organisaatiossa vähentäisi tietokoneilla varustettujen oppimistilojen määrää. Tietohallinnon henkilöstömäärän ollessa vakio, tulee haasteelliseksi vastata laajenevan konemäärän ylläpitoon. Osin haasteeseen on vastattu laajentamalla WLAN-verkkoa.

18 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: YHTYMÄPALVELUT KEHITTÄMIS- JA VIESTINTÄPALVELUT / kehityspäällikkö Pekka Pitkänen 1. KUVAUS YKSIKÖN TOIMINNAN TAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA SEKÄ RISKEISTÄ JA NIIHIN VARAUTUMISESTA SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ 1.1. Henkilöstömäärä Talousarvio 9 Toteuma 10 Kehittämis- ja viestintäpalveluissa on raportointiajankohtana kirjoilla 10 henkilöä kehityspäällikön lisäksi. Heistä yksi on palkattomalla vapaalla ja yksi hänen sijaisenaan. Läsnäolevina on siis yhteensä kymmenen henkilöä. Heistä kuusi on vakituisessa palvelussuhteessa SAMIin ja viisi on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisista läsnä olevista työntekijöistä yhden työntekijän palvelussuhde päättyy , toisen , kolmannen sekä neljännen ja viidennen Kolme henkilöä tekee osa-aikatyötä. Poikkeamaa talousarvioon nähden on yhden henkilön verran. Poikkeama selittyy hankehenkilöstön ennakoitua suuremmalla määrällä. KEVIn kymmenestä läsnäolevasta työntekijästä kolme työskentelee hankkeissa. KEVI on toiminut kaksi ja puoli vuotta. Yksikön toiminnasta vastaava henkilö on vaihtunut tänä aikana jo kahdesti, mikä on osaltaan hidastanut toimintatapojen ja yksikön roolin muotoutumista. Riski: Palvelussuhteiden vakiintumattomuus haittaa toimintaa jossain määrin. Lisäksi vaativiin kehittämistehtäviin soveltuvia työntekijöitä on yksikön tehtävien moninaisuuteen ja yksikölle asetettuihin odotuksiin nähden aivan liian vähän. Varautuminen: Vuodenvaihteen organisaatiomuutoksen toteuttamisessa on kiinnitettävä huomiota näihin riskitekijöihin. Avaintehtävien vakiinnuttamisesta on pyrittävä huolehtimaan Kehittämis- ja viestintäpalvelut Kehittämis- ja viestintäpalvelut (KEVI) tuottaa 1. koulutustarpeiden ennakoinnin ja mitoituksen, 2. laatu- ja tulosohjauksen, 3. markkinoinnin- ja viestinnän, 4. tvt-opetuskäytön, 5. kansainvälisen toiminnan ja 6. hanketoiminnan SAMI-tason palvelut. Yksikölle tai sen yksittäisille työntekijöille lähinnä kehittämispäällikölle ja kehittämiskoordinaattorille - on kertynyt jonkin verran myös muita pysyviä tai tilapäisiä tehtäviä. Markkinoinnilla ja viestinnällä, KV-toiminnalla, opettajien työelämäosaamisen kehittämisellä ja yksittäisillä hankkeilla on omat käyttösuunnitelmansa. TVT-opetuskäytön kehittämistä tehtiin aiemmin yksinomaan hankeresursseilla. Käynnissä olevan lukuvuoden alusta on tilanteeseen saatu jonkin verran parannusta, kun myös koulutusalat ovat kohdentaneet jonkin verran resursseja TVT-koordinaattorin ja Moodle-pääkäyttäjän tehtävien hoitamiseen. Koulutustarpeiden ennakointi ja mitoitus sekä laatu- ja tulosohjaus on toteutettu Yhteiskustannusten kustannuspaikalle varatuilla resursseilla. KEVIn käyttösuunnitelmassa olevalle Opettajien työelämäosaaminen momentille varatuilla

19 resursseilla on toteutettu opettajien työelämäjaksoja. KEVIn henkilöstö muodostaa yhden kollegiaalisen ryhmän. Ryhmä on kokoontunut suunnilleen kerran kuukaudessa. Kokoontumisessa on tiedotettu kunkin toiminnon ajankohtaisista asioista ja käsitelty yhdessä kaikkia toimintoja koskevia asioita. Toimintasuunnitelmat on tehty toiminnoittain. Toimintaa suunnitellaan ja suunnitelmia toteutetaan yhdessä ammatti- ja aikuisopiston muiden toimintayksiköiden edustajien kanssa. KEVIn kollegiaalinen ryhmä on keskittynyt enemmän KEVIn sisäisiin asioihin, tiedonkulkuun ja toimintojen väliseen yhteistyöhön. Kehityspäällikkö vastaa KEVI-tulosyksikön tavoitteiden asettamisesta ja saavuttamisesta, taloudesta, toiminnan kehittämisestä ja riskienhallinnasta. Riski 1: KEVIn toiminnot ovat irrallisia, jolloin niistä ei muodostu kokonaisuutta, jossa eri toimintojen välillä on yhteyksiä ja toiminnot tukevat toinen toistaan. Riski 2: Hallinto-, suunnittelu-, seuranta-, yhteydenpito-, viestintä-, rahoitusneuvottelu- yms. tehtävät sekä kuntayhtymän/ammatti- ja aikuisopiston eri orgaanien kokoukset, ulkopuolisten yhteistyötahojen sekä hankkeiden toiminnot vievät kehitys-/ työsuojelupäällikön työajan lähes kokonaan. Toiminnan johtamiseen ja toistaiseksi myös työsuojelutehtävien hoitoon on jäänyt liian vähän aikaa. Varautuminen: Vuodenvaihteen organisaatiomuutoksessa osa KEVIn tehtävistä siirtyy muualle ja uuden AIKE-yksikön toimintojen kesken synergiaa löytynee enemmän Koulutustarpeiden ennakointi ja mitoitus SAMIn ennakointiprosessi on kuvattu vuositasolla vuoden alussa alkavana ja seuraavan vuoden aloituspaikkapäätökseen päättyvänä nelivaiheisena kokonaisuutena. Prosessi sisältää monia eri elementtejä. Uutena osiona on laadullisen työelämätiedon keruu, joka on aloitettu osana LOISTEhankkeen toimintaa. Prosessia on tarkennettu, mutta sen yksityiskohtainen kuvaus kaipaa viimeistelyä. Ennakointiprosessin vahvistamisessa varsinkin seudulliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota. Riski 1: Ennakoinnin eri toimintojen vastuiden jakamisessa ei onnistuta riittävän hyvin, jolloin tiedon hankkiminen ja hyödyntäminen jää liiaksi yksittäisten henkilöiden henkilökohtaisten intressien ja viitseliäisyyden varaan. Varautuminen: Tietoisuutta ennakointityön tärkeydestä on vahvistettava ja paneuduttava erityisesti kootun tiedon hyödyntämiseen. Vuodenvaihteen organisaatiomuutos selkiyttänee kehittämishenkilöstön toimenkuvia niin, että ennakointitöihin on mahdollisuus paneutua aiempaa intensiivisemmin Hanketoiminta KEVI koordinoi hanketoimintaa kokonaisuutena. KEVIn oman hanketyön pääpaino on pedagogisessa kehittämistyössä ja AITOn vastaavasti työelämän ja elinkeinojen kehittämisessä. KV-hankkeilla mahdollistetaan opiskelijoiden ja opettajien kv-jaksot sekä tuetaan kv-strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kokonaisuutena SAMIn hanketoiminnan euromääräinen toteuma on tällä hetkellä jonkin verran jäljessä tavoitteesta. Ilmiö on hanketoiminnalle tyypillinen, mutta todennäköistä on, että kuluvalle vuodelle kohdennettuja resursseja siirtyy jonkin verran ensi vuodelle.

20 Hankkeiden omarahoitusosuus on aliarvioitu TA 13:ssa. Riski: Hankkeista ei aina saada suurinta mahdollista hyötyä tai ainakin tällaisia epäilyksiä esitetään aika ajoin. Syy lienee useimmiten työn organisointiin liittyvissä ongelmissa. Henkilöstömäärä on mitoitettu niin pieneksi, että hanketöihin ei jää aikaa tai hanketöihin on ohjattu sellaisia henkilöitä, joilla ei ole näissä töissä vaadittavaa osaamista tai riittävää sitoutumiskykyä. Joissakin yksittäisissä tapauksissa voi syy olla myös hankkeiden valinnassa. Ongelmat voivat johtua myös hanketoimijoiden ja opetushenkilöstön kohtaamisten vähyydessä, mikä myös johtunee henkilöstön liian kireästä mitoituksesta. Varautuminen: Organisoidaan työt ja henkilöstömäärä koulutusaloilla niin, että kehittämistyölle jää aikaa. Varmistetaan hankkeita valittaessa niiden strategia- ja tarvelähtöisyys ja toteutuksessa yhteydet oppilaitoksen arkeen. Huolehditaan hankkeiden vaikuttavuuden näkyväksi tekemisestä arvioimalla hankkeet, kokoamalla ja julkaisemalla arviointien tulokset sekä järjestämällä kohtaamistilanteita, joissa henkilöstö voi tutustua käynnissä olevien hankkeiden toteutukseen Laatu- ja tulosohjaus Laatu- ja tulosohjauksen keskeisiä tehtäviä KEVIssä ovat palautekyselyjen toteuttaminen, niiden analyysit ja yhteenvedot sekä esittelyt koulutusaloilla, koulutusprosessien auditointien järjestelyt ja yhteenvedot sekä uusimpana oppimisprosessin arvioinnin toimintamallin rakentaminen. Palautekyselyjen ja auditointien tuottamia kehittämisehdotuksia tuetaan pedagogisten kehittämishankkeiden avulla. Riski 1: Palautteiden ja auditointien tuottamaa tietoa ja kehittämisaloitteita ei hyödynnetä täysimääräisesti koulutusaloilla. Riski 2: Opiskelijoiden vastausaktiivisuuden aleneminen vähentää tulosten edustavuutta. Varautuminen: Kiinnitetään huomiota palautetiedon perusteella tehtävään konkreettisten kehittämistoimien määrittelyyn, valintaan ja läpinäkyvyyteen sekä niiden toteuttamisen vaikuttavuuden arviointiin. Vahvistetaan ryhmänohjaajien sitoutumista palautteiden käsittelyyn opiskelijoiden kanssa sekä opiskelijoiden ohjaamiseen kyselyihin vastaamisessa Kansainvälinen toiminta Kansainvälistä toimintaa ohjaa KV-strategia ja vuosittain laadittava kv-toimintasuunnitelma. KV-toiminnan tavoitteet ovat toteutumassa jokseenkin suunnitellusti ja toimintaan vuodelle 2013 varatut resurssit näyttävät riittävän. Riskit: KV-toiminnan koordinointi on ollut liiaksi yhden henkilön varassa. KV-koordinaattori on jäämässä lukuvuoden lopulla eläkkeelle, hiljaista tietoa voi jäädä siirtymättä. Nykytasoisen kv-toiminnan kokonaismerkitystä ei ole täysin ymmärretty koulutusaloilla. Koulutusalat eivät ole riittävän sitoutuneita Etelä-Savossa suurena mahdollisuutena nähtyyn Venäjä-yhteistyöhön. Varautuminen: KV-toiminnan kehittämistyöryhmä on tehnyt SAMIn KV-toiminnan tulevaisuuden peruslinjaukset. KV-koordinaattorin seuraajan rekrytointi riittävän ajoissa merkityksellisen hiljaisen tiedon siirtämiseksi ja vastuun jakaminen useamman henkilön kesken. KV-toiminnan merkitystä vetovoimatekijänä ei saa unohtaa. Nykyistä konkreettisemmat päätökset Venäjä-yhteistyön tavoitteista, etenemisaikataulusta, osallistumisen intensiteetistä ja resurssoinnista Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttö Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä ohjaa SAMIn TVT-strategia, jonka jalkauttamiseksi laaditaan vuositason toteuttamissunnitelma. TVT-opetuskäytön kehittämistyötä on aiemmin tehty yksinomaan hankeresursseilla. Käynnissä olevan

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi

Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi Koulutuskuntayhtymä Tavastia 28.4.2015 Viestintä ja markkinointi Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnan lyseon lukio ja aikuislinja Kaurialan lukio Lammin lukio Parolan lukio Vanajaveden Opisto Hämeenlinnan

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet* Hankkeen kuvaus*

Hankkeen tavoitteet* Hankkeen kuvaus* Painopisteet* Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet* 1.Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto 2.Pedagogiset mallit opiskelijaryhmän yksilöllisistä opintopoluista Hankkeen tavoitteet*

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

25.9.2015. Keudan ammattiopisto

25.9.2015. Keudan ammattiopisto Keudan ammattiopisto 2 25.9.2015 Matkailupalvelujen tuottaja Vaatetusompelija Elektroniikka-asentaja Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Talonrakentaja Sisustusompelija (Uusi!) Kunnossapitoasentaja (Uusi!)

Lisätiedot

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Liite 1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Liiketalous, kauppa ja tietojenkäsittely Kuopion toimialue 1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1.1 / Savon ammatti- ja aikuisopisto PL 87 (Presidentinkatu 3 E1) www.sakky.fi

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017

Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017 Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen

LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen Taulukko 1. Hakijan perustiedot. Nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Innovaatiopäivä 7.5.2014

Innovaatiopäivä 7.5.2014 Innovaatiopäivä 7.5.2014 Teakin koulutustarjonta yrityksille 1 Teak Opiskelijamäärä 400 700 opiskelijaa/päivä Yli 100 000 opiskelijatyöpäivää vuosittain Liikevaihto n. 5.5 milj.euroa Toiminta valtakunnallista

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori 1 APUA MULLA EI OO OPISKELUPAIKKAA! MITÄ MÄ TEEN? Zoomausopas opiskelijoille jotka eivät saaneet 2 asteen koulutuspaikkaa Hakuaikaa myöhennettiin heinäkuulle

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja palvelun käyttö ja kehittäminen Seminaari 26.10.2015 Merja Väistö Erityisasiantuntija Sisältö Katsaus taaksepäin: vuoden 2015 yhteishaut Uutena opintopolkuun

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Oulun Aikuiskoulutuskeskus. www.oakk.fi. Tervetuloa!

Oulun Aikuiskoulutuskeskus. www.oakk.fi. Tervetuloa! Oulun Aikuiskoulutuskeskus www.oakk.fi Tervetuloa! 1 2 OAKK:n maahanmuuttajakoulutukseen on osallistunut vuodesta 1989 alkaen lähes 3500 opiskelijaa 113 eri maasta 2010 maahanmuuttajatiimissä 51 486 opiskelijatyöpäivää,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO, Kokkola Hyvinvointikampus, Kokkola Kannuksen toimipaikka Kaustisen toimipaikka Kälviän toimipaikka Perhon toimipaikka Toholammin toimipaikka 2013 2014 Koulutus- ja opintoala

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot