SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI
|
|
- Tapio Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI
2 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: KOULUTUSPALVELUT TELLU: tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala /koulutuspäällikkö Raija Peippo 1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. Opiskelijamäärä Talousarvio Normi: 490 Muut: 115 Toteutuma Normi: 492 Muut: Henkilöstömäärä Talousarvio: 67 Toteutuma: Opiskelija- ja henkilöstömäärän vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen. Normiopiskelijamäärä on kaksi yli tavoitteen, koska kevään 2013 yhteishaku tuotti hyvän tuloksen. Jatkossa on huomioitava tarkemmin ennen tammikuun laskentapäivää valmistuvat opiskelijat, joita vuonna 2012 oli ennakoitua enemmän. Tämä vaikutti tammikuun opiskelijamäärän lukuun. Henkilöstöä on poistunut kolme henkilöä eläköitymisen kautta. Vastaavasti heidän tilalleen on palkattu yksi toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen (virkaan) ja yksi pt. tuntiopettajaksi. Yksi työsuhde on jouduttu purkamaan henkilön koeaikana. Yksi opettaja on pitkän sairasloman jälkeen palannut työkokeiluun Miten poikkeamiin on reagoitu Työelämän tarpeet huomioiden on muutamien alojen ensimmäisen vuosikurssin ryhmäkokoa suurennettu. Henkilöstön rekrytointi on ollut maltillista. Yksi työsuhde on purettu kone- ja metallin määräaikaisessa työsuhteessa, koska opetuksen laatu ei toteutunut odotetulle tasolle. Vakinaisessa työsuhteessa olevan henkilökunnan ammatillinen osaaminen on huomioitu aikuiskoulutuksessa esim. siirtämällä puun opettajakoulutuksessa oleva ammatillisesti pätevä erikoisammattihenkilö opettamaan TE- rahoitteista sisustuspuuseppäkoulutusta. SOJn kanssa on sovittu, että he palkkaavat syyslukukaudelle erikoisammattihenkilön oopperan lavasteiden korjaukseen Ammatillinen peruskoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Normiopiskelijamäärä on tavoitteen mukainen. Kiinteistöpalveluiden perustutkintoon otettiin toinen alkava ryhmä. Logistiikan-, rakennuksen-, auton- ja sähkön perustutkintoihin otettiin suuremmat ryhmät. Metsän yhteishaku ei tuottanut toivottua tulosta, mutta opiskelijamäärään nähden henkilökunta on mitoitettu oikein. Tilannetta tarkkaillaan ja pyritään reagoimaan muuttuviin tilanteisiin nopeasti. Opettajien työsuhteita on jatkettu määräaikaisina epävarmasta opiskelijamäärästä johtuen. Alan vetovoima ja ESEDUn yhteistyösopimus ovat epävakaat. Metsäkoulutuksen muutto Varpalasta Pohjolankadun kampukselle sekä uudet logistiikan ja metsän opetustilat toivotaan tuovan metsäopetukselle lisää vetovoimaa lukien alkoi Naarajärven avovankilassa autoalan pt. ajoneuvoasentaja ja automaalari ryhmät, joissa
3 kummassakin oli 8/10 opiskelijaa Ammatillinen lisäkoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Tutkintotavoitteinen ammatillinen lisäkoulutus logistiikan, puu-, vene-, ja rakennuksen osalta ei ole toteutunut lainkaan. Kone- ja metallialan osalta toteuma on n. 20 %. Talousarvion laadinnassa on tapahtunut virhearvio. Metsän osalta tavoite jää alijäämäiseksi, koska metsätalousyrittäjän ammattitutkinto ja metsämestarin erikoisammattitutkinto päästiin aloittamaan Savonlinnan alueella muutamaa kuukautta aiottua myöhemmin. Ei tutkintotavoitteinen logistiikan ammattipätevyyskoulutus tulee toteutumaan kaksinkertaisena. Kone- ja metallin osalta koulutukset tulevat toteutumaan n. 40%. Oppisopimuskoulutus on toteutunut kaikilta osin suunnitelman mukaan. Kuntakokeilun ja yhteiskuntatakuun myötä alkaa marraskuussa 2013 uusia koulutuksia mm. pienkonekorjaajan ammattitutkinto Työvoimakoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Metsäalan työvoimakoulutus ei ole toteutunut lainkaan. Rakennuspalveluiden osalta tavoite tulee miltei täyttymään, koska rakennusalan perustutkinnon lisäksi on aloitettu sisustuspuusepän koulutus. Kone- ja metallin työvoimakoulutus tulee toteutumaan tavoitteen mukaisesti, koska uusina koulutuksina on aloitettu rakennuspeltiseppä ja TR-meka. Haasteena työvoimakoulutuksissa on kone- ja metallialan TE-koulutuksiin hakeutuvien opiskelijoiden lähtötaso ja motivaatio-ongelmat. Ryhmiä on ollut vaikea saada kokoon parin viimeisen vuoden aikana Oppimisympäristöt (Tilat, laitteet, haasteet, varautuminen ) TELLUn luonnonvara- ja ympäristöalan metsäkoulutus sekä tarvittavat koneet ja laitteet siirtyivät SAMIn Pohjolankadun kampukselle kevään 2013 aikana. Kaikki metsä-, luontokartoittaja- ja ympäristönhoidon koulutukset alkoivat syyslukukautena 2013 em. kampuksella. LUOVAn koulutuksille ja henkilökunnalle sekä koneille ja laitteille tarvittavat tilat löytyivät uudesta ympäristöstä vaivatta. TELLUn logistiikan tilojen rakentaminen aloitettiin syksyllä Rakentamista edelsi vuoden logistiikan ja metsän koulutustarpeita ennakoiva työryhmän työ yhdessä työelämän kanssa. Rakennettaviin tiloihin on suunniteltu logistiikan ja metsän oppimisympäristöt. Rakennuksen ympärille muodostuu logistiikkakoulutuksen tarvitsema n. 1 ha harjoituskenttä. Uudet tilat ovat opetuskäytössä TELLUn logistiikan ja metsän uudisrakentamisen myötä vapautuviin logistiikan tiloihin siirtyy talotekniikan ja kiinteistöhoidon koulutukset. Vastaavasti talotekniikalta vapautuviin tiloihin on suunnitteilla kone- ja metallialan kirkkaiden metallien hitsaamo. Hitsaamo tukee SAMIn ja SOJn kumppanuutta. Talotekniikan ja kiinteistön teknologia-hankkeella hankitut IV- koneet ja laitteet sijoitetaan entiseen logistiikkahalliin ja kone- ja metallin robotiikka KÄMEn tiloihin. TELLUn tilojen auditointien perusteella uudistetaan sähkö-, tieto ja tietoliikennetekniikan työsali sekä koneja metallin hitsaushalli osaamisperusteista oppimista edistäviksi ympäristöiksi. Uudet oppimisympäristöt ovat käytössä Metsäalan koulutuksen konekalusto alkaa olla vanhentunutta ja tarvitsee hakkuukoneen sekä yhden ajokoneen vaihdot. Haasteena on rahoitus, koska opiskelijamäärät ovat pienet ja ESEDUn kanssa oleva yhteistyösopimus ei ole varma.
4 TELLUn pikkubussikanta alkaa olla vanhentunutta ja määrällisesti vähentynyt ajoneuvojen poistoista johtuen. Autojen hankinnat on ratkaistava pian Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset (Em. sopimusten tuoma panos toimintaan, onko sopimusten mukaiset toimenpiteet toteutuneet ym ) ESEDUn kanssa on sovittu kevään 2014 yhteishakuun 10 metsäalan perustutkinnon metsäkonekuljettajan aloituspaikkaa. Samalla yhteishakuun emme ilmoita metsäalan perustutkinnon metsäenergian tuottajan normipaikkoja emmekä ko tutkinnon aikuiskoulutuspaikkoja. Norelco Oy kanssa on aloitettu TOPLAAJA- hankkeen avulla laajennettu työssäoppiminen, jonka päätteeksi on tehty oppisopimuksia sekä kehitetty paikallisesti toteutettavaa opetussuunnitelman osaa. Metsäkoneyrittäjä ryn kanssa on tehty yhteismarkkinointia ja ammattipätevyyskoulutusta jäsenille. Metsä Groupin ja metsänhoitoyhdistysten kanssa metsäalan koulutusten markkinointi on ollut tehokasta. Värilinjan ja ECUTIIMIn kanssa uudet yhteistyösopimukset. Paikallisten yritysten kanssa tiivis yhteistyö on jatkunut kaikilla koulutusaloilla. 2.0 Muuta raportoinnissa huomioitavaa (auditoinnit, opiskelija- ja asiakaspalautteet, osaamiskartoitukset, hanketoiminta ) TELLUn auditointi keväällä 2013: talotekniikka sekä sähkö- ja automaatiotekniikka TELLUn tilojen auditointi tehty syksyllä Tieto- ja tietoliikennetekniikan opetus ja oppimisprosessin auditointi marraskuu 2013, vuoden loppuun mennessä valmis. ISKUT, AIPAL ja OPAL palautteet on kaikilta opiskelijoilta kerätty ja palautteissa ilmitulleisiin huolenaiheisiin on puututtu. Teknologiahankkeen koneiden ja laitteiden hankinta on tehty vuonna Hanke jatkuu vuodelle 2014, jolloin pedagoginen suunnitelma on valmis. Logistiikka ja metsätyöryhmä on tehnyt loppuesityksen metsäkoulutuksen järjestämisestä SAMIssa. Ryhmä on kokoontunut syksyllä 2013 kerran pohtimaan koulutuksen linjauksia ja ennakointia.
5 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: KOULUTUSPALVELUT SOTE: sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala/koulutuspäällikkö Hannele Kojo 1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. Opiskelijamäärä Talousarvio Normi: 303 Muut : 137 Toteutuma Normi 308 Muut: Henkilöstömäärä Talousarvio: 41 Toteutuma: Opiskelija- ja henkilöstömäärän vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteista on jääty 2 opiskelijan verran verrattuna TA-13. Parannusta on tullut henkilökohtaisen opinpolun toteutumisessa, jolloin on saatu opiskelijoita sijoitetuksi myös 2. ja 3. vuosikurssin ryhmiin. Aloittavien ryhmien kohdalla on ollut vähenemää niin, että yhtään suunniteltua ryhmää ei saatu täyteen. Opetussuunnitelmaperustaisen koulutuksen aloitti: lähihoitaja 22 (alp 30), kosmetologi 17 (alp 20), parturi-kampaaja 18 (alp 22). Näyttötutkintoperustaisen normikoulutuksen aloitti: lähihoitaja 53 (alp 50), kosmetologi 19 (alp 16), parturi-kampaaja 7 (alp 16). Kaikkiaan normialoituspaikoista jäätiin 18 opiskelijan verran. Suunnitelluista 3 aikuislähihoitajaryhmästä toteutettiin 2. Seurauksena oli opettajien (E-liite) työmäärän väheneminen vastaavasti. Opettajamäärä on vähentynyt 3 verrattuna edelliseen vuoteen. Ketään ei palkattu eläkkeelle jääneiden tilalle Miten poikkeamiin on reagoitu Syksyllä kaksi lähihoitajaryhmää kolmen suunnitellun sijaan. Osin isompia ryhmiä kuin ennen (vastaavasti myös pienempiä, jotta useampi koulutus toteutui). Henkilöstökulujen pieneneminen. Ei palkattu opettajia eläkkeelle jääneiden paikoille. Lähihoitajaopettajat opettavat laajempia kokonaisuuksia kuin ennen. Keskeytyksiin ja opettajien jaksamiseen yritetty vaikuttaa koulutetun erityisopettajan avulla. Perustettu Huoliryhmä, jossa opettajat ja voivat saada tukea pedagogisiin ja didaktisiin haasteisiin ja opiskelijat omiin ongelmiinsa Ammatillinen peruskoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Haasteena opiskelijamäärien pieneneminen ja aikuisopettajien (E-liite) työmäärän väheneminen niin, että opettajat lähtevät samista. Seurauksena on osaaminen menetys, jolla on vaikutusta sekä tutkintoettä täydennyskoulutuksiin. Kauneudenhoitoala on saanut huonoa opiskelijapalautetta ja ensimmäisen kerran syksyn aloituspaikat eivät täyttyneet. Ala auditoidaan syksyllä -13 ja jo saatujen palautteiden pohjalta on tehty kehittämissuunnitelmia.
6 1.6. Ammatillinen lisäkoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Uusia järjestämissopimuksia ja valmistavaa koulutusta: Hierojan erikoisammattitutkinto, 16 tutkinnonsuorittajaa ja Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, 26 tutkinnonsuorittajaa. Jalkojenhoidon ammattitutkintoon on hakeutunut vähemmän opiskelijoita kuin ennen ja sen seurauksena valmistava koulutus on muutettu ilta-/monimuoto-opinnoiksi, 11 tutkinnonsuorittajaa. Hierojan ammattitutkinnon tutkintosuorituksia on ympäri maata lähes samassa laajuudessa kuin edellisenä vuonna. Nuorten aikuisten osaamisohjelman vuoksi hakuun laitettiin Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto. Yhtään osaamisohjelmakelpoista opiskelijaa ei saatu. Koulutus on alkanut kuitenkin 12 opiskelijalla. Koulutuskalenterikoulutukset toteutuvat määrällisesti lähes samoina kuin edellisenä vuotena (noin 200 koulutettavaa). Toimialan painopisteenä on ollut verkko-opetusmateriaalin teko ja se on auttanut yksittäisten opiskelijoiden opintojen toteutuksessa Työvoimakoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Työvoimakoulutusten volyymit eivät toteutuneet ennustetulla tavalla. Uusina koulutuksina on aloitettu Hoiva-avustaja koulutus yhteistyössä Savonlinnan Työllisyyden kuntakokeilun kanssa sekä Polku hoiva-alalle koulutus, joka on suunnattu maahanmuuttajille. Yhteishankintana on toteutettu TunteVa-koulutusta. Etelä-Savon Ely-keskuksen kanssa on neuvoteltu uusista lähihoitajakoulutuksista ja helmikuussa 2014 alkavasta uudesta Hoiva-avustaja koulutuksesta, joka painottuu henkilökohtaisen avustajan työhön Oppimisympäristöt (Tilat, laitteet, haasteet, varautuminen ) Tilat ja laitteet ovat olleet riittäviä ja hyvässä kunnossa. Keväällä luovuttiin kokonaan Rosinan salongista (Olavinkatu 20) ja suunniteltiin toiminta Humaniaan. Varaudumme siihen, että Humaniaan ei rakenneta uutta salonkia työssäoppimista varten. Verkko-opetusmateriaalia on tehty ja saatu käyttöön. Opettajat ovat opiskelleet uuden Moodlen käyttöä. Opettajien työelämäasiakkuus on vakiintumassa ja tietojen vaihto sujuu melko hyvin Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset (Em. sopimusten tuoma panos toimintaan, onko sopimusten mukaiset toimenpiteet toteutuneet ym ) Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Sosteri) on irtisanomassa työssäoppimisen sopimusta ja nostamassa ohjauspalkkioita merkittävästi. Neuvotteluissa on onnistuttava ja saatava maltillinen sopimus aikaiseksi. Toimialalla ei ole budjetoitua rahaa korkeampiin ohjauspalkkioihin. Edelleen työssäoppimisen paikkoja on liian vähän. 2.0 Muuta raportoinnissa huomioitavaa (auditoinnit, opiskelija- ja asiakaspalautteet, osaamiskartoitukset, hanketoiminta ) Sosiaali- ja terveysalan toimialaraati toteutettiin Kauneudenhoitoala on saanut huonoja opiskelijapalautteita, joihin on reagoitu kehittämistoimin. Haasteena on Hyvinvointiklusterin erikoisammattihenkilön työ ja palkkaus. On arvioitava työn tarpeellisuutta uudessa tilanteessa (Rosinan salonkia ei enää ole). Sote on mukana sekä Tyke- että Oph-hankkeissa. Suurin satsaus on Humanian osuustoiminnan aloittamisessa Tyke-hankkeen rahoituksella.
7 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: KOULUTUSPALVELUT PAKU: palvelu- ja kulttuuriala; kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala / vs. koulutuspäällikkö Teija Mielonen 1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. Opiskelijamäärä Talousarvio Normi: 442 Muu: 92 Toteuma Normi: 471 Muu: Henkilöstömäärä Talousarvio: 49 Toteutuma: Opiskelija- ja henkilöstömäärän vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen. Opiskelijamäärä on Palvelu- ja kulttuurialalla on tänä syksynä talousarvioita suurempi. Talousarvioon (TA 2013) nähden normiopiskelijoita on 49 enemmän. Lisäksi Palvelu- ja kulttuurialalla aloitti aikuisopiskelijaa (vos-rahoitteinen). Liiketalous- ja kulttuurialan osaamisklusteri: Kulttuurialan normiopiskelijamäärä ei ole toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Kulttuurialalla, vaatetuksessa, aloitti tänä syksynä vain 3 opiskelijaa. Muilla kulttuurin aloilla (teatteritekniikka, esinevalmistus ja sisustus) opiskelijamäärät ovat toteutuneet melko hyvin. Erityisesti sisustusala (sekä nuoret että aikuiset) on vetovoimainen. Kulttuurin puolella pieniä ryhmiä on integroitu, jolloin opetusta on pystytty järjestämään suuremmille ryhmille. Ensimmäinen maahanmuuttajien ryhmä aloitti suorittamaan Liiketalouden perustutkintoa (merkonomi, näyttötutkintoperusteinen) elokuussa Ryhmässä aloitti 13 opiskelijaa. Liiketaloudessa, syyskuussa alkanut näyttötutkintoperusteinen aikuismerkonomi-ryhmä on suuri. Ryhmään on integroitu sekä oppisopimusopiskelijat että omaehtoiset opiskelijat. Liiketalouden työvoimapoliittiset koulutukset eivät ole onnistuneet suunnitellusti Likellä. Tarjouskilpailut on hävitty hinnan vuoksi. Yksityiset koulutuksenjärjestäjät ovat pystyneet tarjoamaan koulutukset edullisemmin. Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa lisäkoulutukset eivät ole toteutuneet talousarvion mukaisesti. Tämä johtunee osittain siitä, että yrityksille suunnatut SharePoint ja UC-Akatemiakoulutukset eivät ole toteutuneet. Matkailu- ja ravintola-alan osaamisklusteri: Kalatalouden opiskelijoiden hakijamäärä jäi vähäiseksi. Hakijamäärän vähyys johtunee Varpalan tilojen myynnin suunnittelusta kevään 2013 yhteishaun aikaan. Tuolloin ei vielä ollut tiedossa Kalasamin ja kalatalouden koulutuksen tilojen sijaintia. Epävarmuus koulutuksen toteuttamisesta on saattanut vaikuttaa kalatalouden hakijamäärään.
8 Maratan vos-aikuiskoulutukset eivät ole toteutuneet talousarvion mukaisesti. Maratan työvoimapoliittiset koulutukset ovat siirtyneet hakijoiden vähyyden vuoksi ja ovat siksi alkaneet hieman myöhemmin. Työvoimapoliittinen Suurtalouden täydennyskoulutus alkoi syksyllä 2013, mutta laitoshuoltajille suunnattu tutkintotavoitteinen koulutus siirtyi alkamaan tammikuussa Maratan aikuisopiskelijamäärää kompensoi aikuiskokki-ryhmä, jossa aloitti syksyllä 12 opiskelijaa (normirahoitteinen) Miten poikkeamiin on reagoitu Opiskelijamäärän pienuuteen kulttuurialalla on reagoitu tekemällä tehostettua ja kohdennettua markkinointia (yläasteiden kanssa yhteistyö, mainonta). Lisäksi kalatalouden osalta on käynnistetty selvitystyö, jonka tarkoituksena on selvittää se, mihin osaamisiin kalatalouden koulutusta tulevaisuudessa suunnataan (työelämälähtöisyys). Syksyn 2013 aikana käynnistetään vastaavanlainen selvitystyö myös kulttuurialan koulutuksien osalta. Kulttuurialan koulutuksissa tutkintojen suuntautumisia tarkennetaan tulevaisuuden työelämän tarpeita vastaaviksi. Lisäksi kaikkiin perustutkintoihin on haettu ja haetaan järjestämisluvat, jotta tulevaisuudessa pystytään tarjoamaan koulutuksia aikuisille yhä monipuolisemmin. Liiketalouden suuren opiskelijamäärän vuoksi likelle on palkattu yksi määräaikainen opettaja lisää. Työvoimapoliittisten koulutusten osalta neuvotteluja on käyty TE-toimiston kanssa. Hakuaikoja ko. koulutuksiin on jatkettu, jolloin koulutukset ovat voineet toteutua. Liiketalouden osalta keskusteluissa on ollut se, voidaanko työvoimapoliittisien koulutuksien tarjouksissa tarjota alhaisempaa hintaa, jolloin koulutuksia voitaisiin voittaa. Henkilöstömäärää kulttuurialalla on jo aikaisemmin supistettu opiskelijamäärän pienentymisen takia Ammatillinen peruskoulutus ( tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Ammatillinen peruskoulutus on toteutunut PAKU-tasolla hyvin. Alakohtaisia eroja löytyy. Uudet ammatilliset neuvottelukunnat aloittivat toimintansa syksyllä Ammatillisissa neuvottelukunnissa tarkastellaan eri ammattien työelämätarpeita. Jäsenet tarkastelevat työelämätarpeita edustamansa ammattialan sekä talousalueen kautta. Lisäksi työelämävastaavuuden selvittämisessä hyödynnetään toimialaraateja, joissa selvitellään laaja-alaisemmin monialaisuutta suhteessa koulutukseen. Imagotyöhön tulee panostaa yhä enemmän yhdessä työelämän kanssa. Monipuolisempaa pedagogiikkaa sekä keskeyttämistä on pyritty saamaan hallintaan ja kehittämään mm. horaca-ryhmien tiimiopettajamallilla, resursoimalla erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjausta ryhmänohjaajille sekä henkilökohtaistamisen tehostamista. Haasteina ovat edelleen erilaiset, yksilölliset oppijat. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan opettajien ohjaustaitojen vahvistamisella sekä tvt:n hyödyntämisellä Ammatillinen lisäkoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Ammatillinen lisäkoulutus on toteutunut erityisen hyvin liiketalouden puolella. Kulttuurin puolella ammatillinen lisäkoulutus on vahvistunut erityisesti sisustuksen, teatteritekniikan ja esinevalmistuksen puolella. Koulutukset toteutetaan integroimalla eri ryhmiä sekä muilla erityisillä opetusjärjestelyillä.
9 Kulttuurialan ammatillista lisäkoulutusta on vahvistettu hakemalla järjestämislupa Käsityöntekijän ammattitutkintoon. Liiketalouden puolella uutena tutkintona on Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto. Lisäksi kulttuurin puolelle haetaan vaatetusalan ammattitutkinto. PAKUn esimies-tutkintojen (marata sekä like) synergiaedut on huomioitu mm. yhteisten lähipäivien suunnittelussa ja toteutuksessa. Ammatillisten lisäkoulutuksien toteuttaminen asettaa haasteita opettajuudelle. Uuden opettajuuden toimintamalliin perehdyttämiseen tulee painottaa. Lisäksi opettajien moniosaajuuteen tulee kiinnittää huomiota. Panostamalla henkilöstön koulutuksiin ja työelämäjaksoihin pyritään varmistamaan ammatillinen osaaminen Työvoimakoulutus (tavoitteiden toteutuminen, haasteet, varautuminen ) Työvoimapoliittiset koulutukset Maratan osalta ovat toteutuneet melko hyvin. Maratan työvoimapoliittiset ovat siirtyneet myöhemmin alkaviksi hakijoiden vähyyden vuoksi. Yhteistyössä TE-toimiston kanssa on hakijoille markkinoitu koulutuksia. Liiketalouden työvoimapoliittiset koulutukset eivät ole toteutuneet. Tarjouskilpailut on hävitty hinnan vuoksi. Kustannusrakenteisiin SAMI-tasolla tulee kiinnittää huomiota. Kuukausittaiset kokoukset TE-toimistossa ovat edistäneet yhteisiä tavoitteita ennakointi- ja kehittämistyössä Oppimisympäristöt (Tilat, laitteet, haasteet, varautuminen ) Oppimisympäristöjä on kehitetty edelleen. Kulttuurin puolella oppimisympäristöjä on muutettu koulutustarpeita ja opiskelijamääriä vastaaviksi (kutomon luokan vaihto sisustuksen kanssa). Liiketalouden tilat ovat isojen luokkakokojen sekä opiskelijamäärän vuoksi pienet ja ahtaat. Tiloja on otettu liiketalouden käyttöön Artemiasta. Tilojen käyttöaste on tällä hetkellä kohtuullisen korkea. ATK-laitteet ovat asianmukaisia. Lähes kaikki opetustilat on varustettu dokumenttikameralla ja tykillä, lisäksi SAMIn tietokeskus, ACP-yhteydet, kannettanvat tietokoneet, e-learning point it, smart board it jne. ovat käytettävissä. Oppimisympäristöinä toimivat SAMIn omat liiketoimintaympäristöt ja työelämälähtöiset projektit yrityksissä Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset (Esim. sopimusten tuoma panos toimintaan, onko sopimusten mukaiset toimenpiteet toteutumeet yms.) Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa sopimusta on tarkasteltu uudelleen yhteistyöpalavereissa. Sopimuksen sisältöä on muokattu siten, että se soveltuu entistä paremmin koulutusalan tarpeita vastaavaksi. Lisäksi uusia sopimuksia on solmittu mm. Savonlinnan kaupungin kanssa. Jatkossa Suomen kansallisoopperan kanssa tehdään yhteistyösopimus tarpeiston valmistuksesta Muuta raportoinnissa huomioitavaa (auditoinnit, opiskelija- ja asiakaspalautteet, osaamiskartoitukset, hanketoiminta ) Ammattiopiston strategiassa PAKUn tavoitteet ovat: Kaikkien koulutusalojen säilyttäminen ja aikuiskoulutuksen vahvistaminen, osaamisen suuntaaminen yksilöllisten opintopolkujen kautta klusterirakenteen mahdollisuudet hyödyntäen, yrittäjyyden vahvistaminen kaikilla aloilla yhteistyössä yritysten ja oman liiketoiminnan kanssa sekä
10 opettajien moniosaajuuden ja pedagogiikan taitojen tukeminen. Kyseiset toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet siten, että kalatalouden osalta on osallistuttu innovaatio-seminaariin, jossa on pohdittu yhteistyössä kalatalouden eri toimijoiden kanssa mm. kalastusmatkailun tulevaisuuden visioita. Lisäksi syksyllä 2013 kootaan kalatalouden verkostoryhmä selvittämään kalatalouden suuntautumista tulevaisuudessa. Vastaavanlainen verkostoryhmä kootaan kulttuurin koulutuksien osalta. PAKUlla on käytössä ammatillisten valinnaisten tutkintojen osalta opiskelijoille mahdollisuus valita PAKUn sisältä tutkinnon osa joltain muulta alalta. Tätä toteutetaan jaksoissa 5-6. Yrittäjyyden vahvistamiseksi on osallistuttu HOPE-hankkeeseen, joka painottaa yrittäjyyttä osuuskunnassa toimimalla. Kulttuurin ja liiketalouden puolelta on opettajat ohjaamassa ryhmiä. Kehityspedagogi-työ on tuottanut tulosta mm. opetussuunnitelmien uudistamistyössä sekä opettajien pedqqagogiikan vahvistamisessa. Kehityspedagogit ovat olleet läsnä opettajien arjessa ja ohjanneet heitä mm. erilaisten opetusmenetelmien käytössä sekä opiskelijoiden ohjauksessa. Molempien klustereiden kollegiaalisten ryhmien toimintasuunnitelmissa ja tavoitteissa on ollut opetussuunnitelmien uudistustyö sekä aikuiskoulutuksien prosessit. Opetussuunnitelmien uudistaminen on aloitettu perustutkinnoista. Perustutkinnot on saatu melko hyvin moduloitua ja opetussuunnitelmia kirjoitettua. Aikuiskoulutuksen osalta PAKUlla on aloitettu kollegiaalisissa ryhmissä aikuiskoulutusprosessin kuvaus yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa. PAKUn koulutusprosessin auditointi 2013: - käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto PAKUn opetus- ja oppimisprosessin auditoinnit 2013: - liiketalouden perustutkinto Tila katselmukset 2013: - Artemia ja like ISKUT-päättökysely 2013: - kaikilla aloilla melko hyvät palautteet - kollegiaalisissa ryhmissä palautteiden läpikäynti ja kehittämiskohteiden toimenpiteet Haasteena osaamisen profiloituminen opettajille (esim. 1 opettaja teatteritekniikka, 1 opettaja sisustus, 1 opettaja palkanlaskenta jne.).
11 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: KOULUTUSPALVELUT ASPA: asiantuntijapalvelut /apulaisrehtori Pertti Paunonen 1. KUVAUS YKSIKÖN TOIMINNAN TAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA SEKÄ RISKEISTÄ JA NIIHIN VARAUTUMISESTA SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ 1.1. Opiskelijamäärä Talousarvio Toteutuma Nivelvaihe, normi 90 Nivelvaihe, normi 80 Muu: 54 Muu: Henkilöstömäärä Talousarvio: 65 Toteutuma: Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ATTO ATTO opetuksen oppimisympäristöjä on kehitetty ja monipuolistettu. Luokkatilojen yleisilmettä on parannettu, älytaulut ovat päivittäisessä käytössä ja TVT:n hyödyntäminen on hyvällä tasolla. Opettajien työmäärien tasainen kuormittavuus on edelleen vuosisuunnittelu- ja työjärjestyksellinen haaste. Tasaisempaa kuormittavuutta on haettu esim. liikunnan ja terveystiedon opetuksen järjestämistä yli attojaksojen (2-3 jakson ajalle). Kokeilu on tasaistanut liikunnanopettajien kuormitettavuutta. Nopeasti muuttuvat ja usein ennakoimattomat tilanteet laittavat atto-opettajien joustavuuden kovalle kuormitukselle. Ennakoimattomia tilanteita ovat esim. äkilliset poissaolot ja ennakoituja esim. opettajien koulutukset, tarve erityis- ja nivelvaiheen opetukseen, pienten ryhmien yhdistämiset ja valinnaisryhmien muodostuminen. Atto-opettajat ovat ylläpitäneet ja kehittäneet osaamistaan oman alansa koulutuksilla, työelämään tutustumisjaksoilla sekä osallistumalla KV-toimintaan Erityisopetus HOJKS-prosessia on kehitetty viemällä lomakkeet Wilmaan, lisäämällä opettajien osaamista erityisopetuskoordinaattorin tekemien perehdyttämisien avulla. HOJKSien toteutumista ja erityisopetuksen resurssien kohdentumista seurataan ja korjausliikkeitä tehdään riittävän ketterästi tilanteiden niin vaatiessa. Integroidun erityisopetuksen prosessia on edelleen kehitetty. Koulutusalat ovat ennakoineet ja suunnitelleet erityisopetuksen tarpeet sekä tehneet resurssivaraukset opettajien vuosisuunnitelmiin hyvän erityisopetuksen toteuttamiseksi. Atto-erityisopetuksen tilajärjestelyt toivat helpotusta ja parempia oppimistuloksia. Tilat ovat toimivat, turvalliset ja viihtyisät, antavat paremmat ja joustavammat mahdollisuudet yksilöllisen ja /tai pienryhmäopetuksen toteuttamiseen sekä pariopettajatyöskentelyyn. Nivelvaiheen koulutus on ollut haasteellista pienenevien opiskelijamäärien takia. Maahanmuuttajille on seudulla runsaasti koulutustarjontaa. Nivelvaiheen nuorten ryhmissä on tavanomaista,
12 että syksyllä alkava ryhmä on vajaa ja kasvaa lukuvuoden aikana huomattavasti. Ohjaavaa henkilöstöä on ollut opiskelijamääriin nähden liian paljon. Ohjaavan henkilöstön käyttö muiden ryhmien ohjauksessa on ollut vaikeaa. Yksi ohjaaja on työskennellyt SOTElla. Aikuisten tuen tarpeen tunnistamisen menetelmiä ja välineitä on kehitetty. Tukea on pyritty järjestämään käytössä olevien resurssien puitteissa Opiskelijapalvelut Opettajien opiskelijahallinnon käyttö on siirtynyt syksystä 2013 PrimusKurre ohjelmista Wilman käyttöön. Poissaolomerkinnät, päiväkirjat, HOPS ja HOJKS, opiskelijoiden tutkinnon osan/osan osien valinnat ja arviointimerkinnät sekä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen dokumentointi tehdään Wilman kautta. Opiskelijapalvelut ovat osallistuneet ja olleet tekemässä markkinointityötä perusopetuksen yläluokkien suuntiin (seiska-, kasi-, ja ysiviikot, taitajaysi, messut, ym. tapahtumat). Opiskelijoiden ohjaus- ja palvelukäytänteet ovat vakiintuneella ja hyvällä tasolla. Opiskelijoiden ohjauksen tarve on lisääntynyt ja tulee lisääntymään osaamisperusteisuuden, henkilökohtaisten oppimispolkujen myötä. Opiskelijoiden erilaiset valmiudet (lahjakkaat tukea tarvitsevat) tuovat omat haasteensa opiskelijoiden ohjauksen palveluiden järjestämiseen. Pienevät opiskelijamäärät ja resurssit tuovat pohdintaa ohjaavan henkilöstön määrän oikeaan mitoitukseen ja tehtäväkuvauksiin. Asuntolapalvelut on syksystä 2013 järjestetty Harvonkadulle, SAOlta vuokrattuun asuntolakerrostaloon. Asuminen on ollut suhteellisen rauhallista, asuntolan järjestyssääntöjen ja ohjeiden mukaista. Päivä- ja iltaohjaus on järjestetty SAMIn toimesta ja yövartioinnista vastaa vartiointiliike.
13 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: KOULUTUSPALVELUT AITO : Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut, oppisopimuskoulutus / palvelupäällikkö Hannu Fyhr 1. KUVAUS YKSIKÖN TOIMINNAN TAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA SEKÄ RISKEISTÄ JA NIIHIN VARAUTUMISESTA SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄ- MISESTÄ 1.1. Opiskelijamäärä Talousarvio Toteuma Oppisop: 232 Oppisop: 250 Muu: 2 Muu: 0, Henkilöstömäärä Talousarvio: 8 Toteuma: 11 Poikkeama johtuu ESR-hankkeiden OpinOvi- ja Pointti jatkoajoista aina vuodelle 2014 ja Maaseutu ICThankkeen käynnistymisestä uutena hankkeena ja siihen palkatusta hanketyöntekijästä. Lisäksi Nuorten aikuisten osaamisohjelman hakevaan vaiheeseen on palkattu määräaikainen henkilö. Jokaiselle talousarvion ylityksen kohteena olevalle henkilölle on vastaavasti hankkeessaan ollut varattuna rahoitus, eikä ylimääräistä kustannusta ole syntynyt Toimivat prosessit Kollegiaalinen toiminta toimii tulosyksikön klustereissa hyvin. Klusterien välisessä yhteistyössä on tulevaisuuden haasteet huomioiden ollut huolena varahenkilöjärjestelyt aikuiskoulutuksen ja hanketyön kokonaistavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti tilanteessa, missä koulutusalojen opettajaresurssit eivät ole kohdentuneet suunnitellusti. Verkostomaiseen ohjaukseen panostamalla on toteutettu ohjausta ja kollegiaalista yhteistä näkemystä tarkentamalla voitu varmistaa henkilökohtaisen opintopolun toteutuminen. Oppisopimuskoulutuksen kriittisen tarkastelun kohde on ollut koulutussihteerin varahenkilöjärjestelyt tilanteessa, missä sihteerityöhön on liitetty uusia työtehtäviä (M2 ja oppisopimuskoulutuksen hankintayksikkötyö). AITOn asiantuntijat ovat osallistuneet koulutuspalvelujen kollegiaalisten ryhmien tapaamisiin hanketoiminnan ja oppisopimustoiminnan asiantuntijoina, missä ratkaisuja on haettu. Ammatillisen lisäkoulutuksen, TYKE-toiminnan ja pedagogisten hankkeiden yhteistyötä sekä rakennerahastohankkeiden toimijoiden työajan puitteissa on yhteistyötä lisätty ja sieltä saatu tarvittavaa lisäresurssia sekä varahenkilöjärjestelyjä. Oppisopimuskoulutuksen hankintadokumentaatiot on päivitetty, niiden käyttöön on perehdytetty palveluntuottajat niin SAMIsta kuin SAMIn ulkopuolisistakin tietopuolisen koulutuksen järjestäjistä. Koulutussihteerin varahenkilöjärjestelyistä on keskusteltu klusterin kesken ja oppisopimuskoulutusta koskevissa asioissa varahenkilöjärjestelyistä on huolehdittu koulutussuunnittelijayhteistyönä. Henkilöstöjärjestelyjen osalta tietty riski on huomioitava tulevaisuudessa, kun koulutustarkastaja jää henkilövahvuudesta pois. Asiakkuudet ja niiden uudelleenjärjestely on jo huomioitu kollegiaalisen ryhmän keskusteluissa ja vastuujakoa hankintayksikkötehtävissä on suunniteltu uudistettavaksi huomioiden myös muut vastuut. Tulosyksikön kaikkien klustereiden prosessit on arvioitu kevään ryhmäkehityskeskustelujen yhteydessä. Riskienhallinnan näkökulmasta kriittisesti on arvioitu ammatillisen lisäkoulutuksen prosessien toimivuutta, työvoimakoulutuksen tarjousmenettelyn laajenemista sekä työvoimakoulutuksen hankinta-alueen ja hankintasopimusten laajenemista puitesopimustasolla ja sen vaikuttavuutta koulutuksen hintaan. Työvoimakoulutuksen prosessit on tarkistettu ja tarjous- ja hankintasopimusseurantaa tehostettu, missä vaikuttavuus on arvioitavissa lähinnä mahdollisuuksien kasvuna Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan ELY-keskusten suuntaan erityisesti TELLUn ja SOTEn toimialoilla ja yhteishankintakoulutusten lisääntyvinä mahdollisuuksina. PAKUn toimialoilla työvoimakoulutuksen tarjousten kriittinen piste on hinta, jossa katevaatimuksia on sovittu hieman
14 kevennettäviksi, jotta kapasiteettikoulutusten myötä avautuisi paremmin mahdollisuudet toteuttaa yhteishankintakoulutuksia. Ammatillisen lisäkoulutuksen prosessit ja vastuut kuvataan selkeämmin ja henkilövastuut prosessin eri vaiheissa tarkistetaan erityisesti taloushallinnon ja hanketyön henkilöstötehtävien ylikuormituksen vähentämiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi. Näillä toimenpiteillä prosessi on uudistettavissa laadullisesti ja taloudellisesti toimivaksi. Riskinä talouden näkökulmasta on koulutustarjonnan ja tuotekehityksen haasteena nähtävä ammatillisen lisäkoulutuksen volyymit ja siellä opiskelijapaikkojen epätasainen täyttöaste. Uusien tutkintojen ja henkilöstökoulutuksen tuotteiden kehittäminen on käynnistetty ja sen vaikuttavuus voidaan arvioida vuoden 2014 koulutustarjonnassa. Yhteistoiminnallisuutta kehittämällä hieman yli klusterirajojen on voitu paremmin kohdentaa toimintaa niille painopistealueille, missä kulloinkin ajallisesti tarvetta on ollut eniten. Yhteistyötä ja panostusta kohdentamalla erityisesti ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja Nuorisotakuuta ja Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa tukevien hanketoimintojen kesken on voitu löytää uusia asiakkaita ja tehostaa näiden kaikkien klusterien toimintaa. Pedagogiset ammatillisen lisäkoulutuksen hankkeet TYKE-toiminnassa ja aikuiskoulutuksessa sekä oppisopimustoimisto ovat tehneet aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä koulutusalojen kollegiaalisissa tapaamisissa, mikä levittää hyviä käytäntöjä koulutusalojen kesken ja on näkynyt myös oppisopimuskoulutuksen volyymin kehittymisessä. Tulevaisuuden riskiarviona on tarkasteltava hanketoiminnan volyymien kehittymistä ja arvioitava opetushenkilöstön mahdollisuuksia osallistua hanketoimintaan. Tätä kautta on arvioitava myös hanketoiminnan tuottamaa lisäarvoa koulutusalojen koulutuk-sen laatuun ja asiakkuuksien hoitamiseen Asiakassuuntautuneisuus Työmarkkinoiden muutoksiin on vastattu kaikilla aikuiskoulutuksen mahdollisuuksilla. Osaamisen kehittäminen työelämän yhteistyökumppanina on toteutunut ja toteutuu tulosyksikössä hyvin. Siihen on sitoutunut koko henkilökunta oman klusterinsa toimintasuunnitelman mukaisesti siten, että oppisopimustoimisto arvioi saadun ennakointitiedon ja verkostoyhteistyön kautta saatavan tiedon pohjalta kuukausittain käytettävissä olevia paikkoja ja niiden kohdentumista asiakastarpeen mukaan. Koulutussuunnittelijoilla ja koulutustarkastajalla on omat työelämäasiakkaansa. Vastaavasti TYKE- ja ammatillisen lisäkoulutuksen ja rakennerahastohankkeiden hankehenkilöstöllä omat asiakkaansa, jotka tuottavat aikuisten, maahanmuuttajien ja maaseutuyrittäjien osaamisen tueksi palveluja, jotka varmistavat mahdollisimman pitkälle asiakkuudet myös omaehtoisena opiskelijana hankkeiden päättymisen jälkeen. Yhteistyötä toimijoiden kesken tehdään sovittujen opiskelijapaikkojen puitteissa. Kriittistä tarkastelua on toteutettu oppisopimuskoulutuspaikkojen leikkaamisen myötä ja siitä johtuen oppisopimuksena toteutettavien lisäkoulutuspaikkojen kohdentamista on tarkistettu siten, että ne on kohdennettu ammatti- ja erikoisammattitutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen ja muu lisäkoulutus on ohjattu VOSkoulutuksena toteutettavaksi. Oppisopimuksen perustutkintojen määrää on kasvatettu tarvelähtöisesti ja siinä on onnistuttu siten, että leikkausten vaikutuksia taloutta alentavasti on voitu vähentää. Riskinä oppisopimuskoulutuksessa on edelleen lisäkoulutuksena toteutettavien oppisopimusten määrän opiskelijapaikkojen väheneminen ja yksikköhinnan kehittyminen yksikköhintatarkistusten yhteydessä. Oppisopimuksen laadun kehittämishanke OKM:ssa lisää asiakaskohtaista sopimusta kohti käytettävän ajan tarvetta, jotta koulutukseen liittyvät kaikki kumppanuudet voidaan varmistaa myös siltä osin kuin vastuu ei toimijana suoraan oppisopimustoimistolle kuulukaan. Oppisopimuksen prosessi on tarkistettu ja hankintayksikkötoiminnot varmistettu sekä huomioitu OKM:n laatukriteeristön mukaiset erityiskohteet (henkilökohtaistaminen, työssäoppimisen suunnitelman tarkkuus, oppisopimuksen kohteena olevan koulutuksen tarkka sisältö tutkinnon perusteiden mukaan). Oppisopimuksena toteutettavan lisäkoulutuksen tarvetta ja kysyntää ei tällä paikkamäärällä voida täyttää seudun asiakasyrityksille. Lisäpaikkahakemus on jätetty OKM:lle ja sen vaikutus on todettavissa marraskuun loppuun mennessä. Vaikuttavuus oppisopimuskoulutuksessa on hyvä, mutta työmarkkinatilanne yleisesti saattaa vaikuttaa työsuhteeseen. Samoin lomautukset, irtisanomiset ja huono tilauskanta lisäävät haasteita uusien oppisopimusten syntyyn. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärä on tällä hetkellä riittävä koulutusalojen toteutuksen tarpeisiin. Kysyntä vaihtelee koulutusaloittain, koska osa seudun asiakasyrityksistä käyttää vaihtelevasti VOS-rahoituksella ja työvoimakoulu-tuksen rahoituksella ostettavaa koulutusta uuden henkilöstön rekrytointiin tai jo työssä olevan henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Epätasaista toteutumaa ammatillisessa lisäkoulutuksessa on pyritty oikaisemaan tutkintotarjontaa monipuolistamalla ja työelämäyhteyksien kautta ennakointitiedosta
15 uusia henkilöstön kehittämistä tukevia koulutustuotteita tuottamalla. Vaikuttavuus on tarkemmin arvioitavissa vuoden 2014 aikana. Henkilökohtaisia opintopolkuja rakentamalla voidaan vaikuttaa koulutusalakohtaisten pientenkin ryhmien toteuttamiseen. Nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaiset asiakkaat ovat vaikeasti tavoitettavissa niin opiskelijoina kuin yrityksinäkin. Nyt on panostettu hakevaan vaiheeseen ja seudun nuoret tavoitettu kattavasti, samoin työorganisaatiot. Kriittisesti on arvioitu ja raportoitu OKM:lle ohjelman rahoituksen haasteita. Uutta rahoitusta on kuitenkin haettu ja vuonna 2014 päästäneen parempaan vaikuttavuuteen, kun kohdetutkinnoiksi tulevat myös kesken olevat perustutkinnot ja osatutkintoja tarkastellaan tasavertaisesti kokotutkintojen kanssa Työelämälähtöisyys, kumppanuudet Työmarkkinoiden muutoksia arvioidaan ennakointitiedon, ammatillisten neuvottelukuntien työn ja toimialaraatien kautta, missä AITO on aktiivisesti mukana. Työelämävastaavuus AITOn vastuualueilla työelämän kehittämisen ja oppisopimuskoulutuksen osalta on kunnossa. Hanketoiminnan hyvät käytännöt on onnistuttava vietyä asiakastarpeina monipuolisesti koulutusaloille. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja TYKE-hankkeiden verkostomainen toiminta perustuu hyviin kumppanuussopimuksiin ja toimintaa ohjaamaan on kutsuttu ohjausryhmä, joka on ottanut kiitettävästi kantaa työmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin ja myös hanketoiminnan mahdollisuuksiin tarjota apua muutoksissa. Samalla hanketoiminnan kirjavuus ja runsas tarjonta eri rahoitusmuodoilla on kriittisesti arvioitava asia ja riskienhallinnan näkökulmasta fokus uusiin kumppanuuksiin on oltava tarkemmin SAMIn pitkän tai lyhyen aikavälin hyötyarvioinnissa. Hanketyön vaikuttavuuden arviointi perustuu niihin arviointityökaluihin, jotka kukin hanke määrittelee tai tuottaa. Oppisopimuskoulutuksen työelämälähtöisyys on jokaisen tehtävän oppisopimuksen lähtökohtana ja oppisopimus vastaa entistä paremmin työmarkkinoiden muutosten haasteisiin niin aikuisten oppisopimuksina kuin nuorten jatketun työssäoppimisen mallilla (TOPlaaja). Kumppanuudet oppisopimuskoulutuksessa toimivat erityisesti Järvi-Suomen verkoston oppisopimustoimistojen kesken hyvin. Tämän vuoden aikana on tehty mittava vertaisarviointihanke, minkä tuloksena on voitu hakea kriittisiä kohteita oppisopimuskoulutuksen prosessissa, jotta sitä voidaan parantaa ja varmistaa koulutuksen laatu. Kehittämiskohteiden tarkempi arviointi toteutetaan syksyn aikana oppisopimustoimiston klusterissa ja kehittäminen tehdään suoraan hankintayksikön asiakirjoihin, sopimuksiin tai henkilökohtaistamisen dokumentointiin. Erityistä tukeva tarvitsevien oppisopimuksella opiskelevien ohjaukseen, työssäoppimisen suunnitelmaan sekä toteutussuunnitelmien tutkinnon perustekytkentään tullaan jatkossa kiinnittämään tarkempaa huomiota. SopimusPro-järjestelmää ja sen kehittämistarpeita arvioidaan näiden kohteiden pohjalta. Palveluntoimittajasopimukset vastaavat tällä hetkellä oppisopimuskoulutuksen tarvelähtöiseen kysyntään. Vuonna 2014 on päättyviä palvelusopimuksia ja niiden kilpailutuksesta on huolehdittava koulutustarjonnan varmistamiseksi. Samalla on pyrittävä vaikuttamaan siihen, että oppisopimuksena toteutettavan lisäkoulutuksen paikat vastaavat seudullista asiakastarvetta Toimintojen tarkasteleminen kokonaisuutena AITO on tulosyksikkönä osallistunut aktiivisesti tiedonhankintaan strategiasta sekä toteuttanut strategian tavoitteita omissa toimintasuunnitelmissaan. Painopistealueet on valittu siten, että toimintaedellytykset ja toiminnan laatu turvataan myös tulevaisuudessa. Klustereittain on pyritty arvioimaan tulevaisuusvaihtoehtoja. Toiminnan kriittisinä kohteina ja riskienhallinnan kannalta tarkasteltavina kohteina on arvioitu ammatillisen lisäkoulutuksen volyymin kehitystä, oppisopimuskoulutuksen OKMn laadunkehittämisen kriteeristön täyttymistä kaikilta osin ja rakennerahastohankkeiden verkostoyhteistyön kehittämistä ja ylläpitoa hankkeiden rahoituksen päätyttyä sekä priorisointia SAMIn ja verkostojen kehittämisen näkökulmasta lähdettäessä mukaan mahdollisiin uusiin rakennerahastohankkeisiin (ESR, EAKR, Maakuntaliitto, OKM/OPH ja Maaseutusäätiö) uudella rahoituskaudella. Kuntayhtymämallin mukaisesti toimintaa on kehitetty tasaisesti koko kuntayhtymän alueella työelämän, aikuisten osaamisen ja oppisopimusten kautta jäsenkuntien asiakaslähtöisen kysynnän tarpeisiin Henkilöstö voimavarana SWOT-arviot on toteutettu keväällä ja henkilökohtaiset kehityskeskustelut syksyllä. SWOT-arvion yhteydessä on myös tarkasteltu henkilöstön osaamisprofiilia. Keskustelujen perusteella on selvitetty työhyvinvoinnin
16 edistämisen keinoja ja toteutusmuotoja sekä arvioitu työhyvinvoinnin näkökulmasta niitä muutoksia, joita painopistekohteiksi valituissa toiminnoissa on koulutuksen järjestämisedellytysten kaventumisen myötä todettu. Huoli yksikön henkilöstön työmäärien kehittymisestä, asiakkuuksien laadukkaasta hoitamisesta, rahoittajien ohjauksesta ja ajanhallinnasta on eri kehityskeskusteluissa tullut merkittävämmin esiin kuin aikaisemmin. Yksikön kehittämispäivien teemoina huomioitu myös työhyvinvointi ja sen edistäminen. Työsuojelun riskienhallinta arvioitu osana toimintaa. Esimiestyössä on panostettu konsultatiiviseen työotteeseen sekä keskustelevaan ohjaukseen. Henkilöstön osaamista huolen kohteena oleviin asioihin on kehitetty koulutuksella ja vertaistapaamisilla.
17 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: YHTYMÄPALVELUT HENKILÖSTÖ- JA TIETOHALLINTOPALVELUT/henkilöstöpäällikkö Harri Åkerfelt 1. KUVAUS YKSIKÖN TOIMINNAN TAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA SEKÄ RISKEISTÄ JA NIIHIN VARAUTUMISESTA SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ 1.1. Henkilöstömäärä Talousarvio 8 Toteuma 8 Henkilöstömäärä on minimissään, erityisesti palkkahallinnon toimiessa vain kahden henkilön varassa, jolloin vaarana on toimintojen haavoittuvuus Virka- ja virantoimitusmatkojen käsittely on siirrytty selainpohjaiseen M2- järjestelmään, joka tuottaa vuoden lopussa verottajalle raportin vuoden matkakustannuksista. On päästy tilanteeseen, jossa matkalaskujen käsittely tapahtuu sähköisesti ja virheet ovat minimoituneet. Matkalaskun liitteet tallennetaan sähköisesti ja ne säilytetään vähintään kolme vuotta on suoritettu BT- monitorointi koulutuskuntayhtymässä, jonka tuloksena syntyi ulkoinen arviointi SAMIedun tietohallinnon ja SAMIn tietoturva- riskeistä. Raporttia hyödynnetään 2013 toimintasuunnitelmaa tehtäessä. 1.4 Edelleen uhkan toiminnalle muodostaa lisääntyvä tietokoneiden määrä. Vuonna 2012 kuntayhtymässä oli n tietokonetta ja vuonna 2013 tietokoneita n. 1380, tabletteja n. 150 (50), älytauluja n. 20 sekä ns. datapaketteja n. 90. Tietokoneiden todellisen tarpeen arviointi ja mahdollisesti Humaniassa sovellettava kannettavien laitteiden laajempi hyödyntäminen koko organisaatiossa vähentäisi tietokoneilla varustettujen oppimistilojen määrää. Tietohallinnon henkilöstömäärän ollessa vakio, tulee haasteelliseksi vastata laajenevan konemäärän ylläpitoon. Osin haasteeseen on vastattu laajentamalla WLAN-verkkoa.
18 SISÄISEN VALVONNAN RAPORTOINTI Yksikkö: YHTYMÄPALVELUT KEHITTÄMIS- JA VIESTINTÄPALVELUT / kehityspäällikkö Pekka Pitkänen 1. KUVAUS YKSIKÖN TOIMINNAN TAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA SEKÄ RISKEISTÄ JA NIIHIN VARAUTUMISESTA SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ 1.1. Henkilöstömäärä Talousarvio 9 Toteuma 10 Kehittämis- ja viestintäpalveluissa on raportointiajankohtana kirjoilla 10 henkilöä kehityspäällikön lisäksi. Heistä yksi on palkattomalla vapaalla ja yksi hänen sijaisenaan. Läsnäolevina on siis yhteensä kymmenen henkilöä. Heistä kuusi on vakituisessa palvelussuhteessa SAMIin ja viisi on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisista läsnä olevista työntekijöistä yhden työntekijän palvelussuhde päättyy , toisen , kolmannen sekä neljännen ja viidennen Kolme henkilöä tekee osa-aikatyötä. Poikkeamaa talousarvioon nähden on yhden henkilön verran. Poikkeama selittyy hankehenkilöstön ennakoitua suuremmalla määrällä. KEVIn kymmenestä läsnäolevasta työntekijästä kolme työskentelee hankkeissa. KEVI on toiminut kaksi ja puoli vuotta. Yksikön toiminnasta vastaava henkilö on vaihtunut tänä aikana jo kahdesti, mikä on osaltaan hidastanut toimintatapojen ja yksikön roolin muotoutumista. Riski: Palvelussuhteiden vakiintumattomuus haittaa toimintaa jossain määrin. Lisäksi vaativiin kehittämistehtäviin soveltuvia työntekijöitä on yksikön tehtävien moninaisuuteen ja yksikölle asetettuihin odotuksiin nähden aivan liian vähän. Varautuminen: Vuodenvaihteen organisaatiomuutoksen toteuttamisessa on kiinnitettävä huomiota näihin riskitekijöihin. Avaintehtävien vakiinnuttamisesta on pyrittävä huolehtimaan Kehittämis- ja viestintäpalvelut Kehittämis- ja viestintäpalvelut (KEVI) tuottaa 1. koulutustarpeiden ennakoinnin ja mitoituksen, 2. laatu- ja tulosohjauksen, 3. markkinoinnin- ja viestinnän, 4. tvt-opetuskäytön, 5. kansainvälisen toiminnan ja 6. hanketoiminnan SAMI-tason palvelut. Yksikölle tai sen yksittäisille työntekijöille lähinnä kehittämispäällikölle ja kehittämiskoordinaattorille - on kertynyt jonkin verran myös muita pysyviä tai tilapäisiä tehtäviä. Markkinoinnilla ja viestinnällä, KV-toiminnalla, opettajien työelämäosaamisen kehittämisellä ja yksittäisillä hankkeilla on omat käyttösuunnitelmansa. TVT-opetuskäytön kehittämistä tehtiin aiemmin yksinomaan hankeresursseilla. Käynnissä olevan lukuvuoden alusta on tilanteeseen saatu jonkin verran parannusta, kun myös koulutusalat ovat kohdentaneet jonkin verran resursseja TVT-koordinaattorin ja Moodle-pääkäyttäjän tehtävien hoitamiseen. Koulutustarpeiden ennakointi ja mitoitus sekä laatu- ja tulosohjaus on toteutettu Yhteiskustannusten kustannuspaikalle varatuilla resursseilla. KEVIn käyttösuunnitelmassa olevalle Opettajien työelämäosaaminen momentille varatuilla
19 resursseilla on toteutettu opettajien työelämäjaksoja. KEVIn henkilöstö muodostaa yhden kollegiaalisen ryhmän. Ryhmä on kokoontunut suunnilleen kerran kuukaudessa. Kokoontumisessa on tiedotettu kunkin toiminnon ajankohtaisista asioista ja käsitelty yhdessä kaikkia toimintoja koskevia asioita. Toimintasuunnitelmat on tehty toiminnoittain. Toimintaa suunnitellaan ja suunnitelmia toteutetaan yhdessä ammatti- ja aikuisopiston muiden toimintayksiköiden edustajien kanssa. KEVIn kollegiaalinen ryhmä on keskittynyt enemmän KEVIn sisäisiin asioihin, tiedonkulkuun ja toimintojen väliseen yhteistyöhön. Kehityspäällikkö vastaa KEVI-tulosyksikön tavoitteiden asettamisesta ja saavuttamisesta, taloudesta, toiminnan kehittämisestä ja riskienhallinnasta. Riski 1: KEVIn toiminnot ovat irrallisia, jolloin niistä ei muodostu kokonaisuutta, jossa eri toimintojen välillä on yhteyksiä ja toiminnot tukevat toinen toistaan. Riski 2: Hallinto-, suunnittelu-, seuranta-, yhteydenpito-, viestintä-, rahoitusneuvottelu- yms. tehtävät sekä kuntayhtymän/ammatti- ja aikuisopiston eri orgaanien kokoukset, ulkopuolisten yhteistyötahojen sekä hankkeiden toiminnot vievät kehitys-/ työsuojelupäällikön työajan lähes kokonaan. Toiminnan johtamiseen ja toistaiseksi myös työsuojelutehtävien hoitoon on jäänyt liian vähän aikaa. Varautuminen: Vuodenvaihteen organisaatiomuutoksessa osa KEVIn tehtävistä siirtyy muualle ja uuden AIKE-yksikön toimintojen kesken synergiaa löytynee enemmän Koulutustarpeiden ennakointi ja mitoitus SAMIn ennakointiprosessi on kuvattu vuositasolla vuoden alussa alkavana ja seuraavan vuoden aloituspaikkapäätökseen päättyvänä nelivaiheisena kokonaisuutena. Prosessi sisältää monia eri elementtejä. Uutena osiona on laadullisen työelämätiedon keruu, joka on aloitettu osana LOISTEhankkeen toimintaa. Prosessia on tarkennettu, mutta sen yksityiskohtainen kuvaus kaipaa viimeistelyä. Ennakointiprosessin vahvistamisessa varsinkin seudulliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota. Riski 1: Ennakoinnin eri toimintojen vastuiden jakamisessa ei onnistuta riittävän hyvin, jolloin tiedon hankkiminen ja hyödyntäminen jää liiaksi yksittäisten henkilöiden henkilökohtaisten intressien ja viitseliäisyyden varaan. Varautuminen: Tietoisuutta ennakointityön tärkeydestä on vahvistettava ja paneuduttava erityisesti kootun tiedon hyödyntämiseen. Vuodenvaihteen organisaatiomuutos selkiyttänee kehittämishenkilöstön toimenkuvia niin, että ennakointitöihin on mahdollisuus paneutua aiempaa intensiivisemmin Hanketoiminta KEVI koordinoi hanketoimintaa kokonaisuutena. KEVIn oman hanketyön pääpaino on pedagogisessa kehittämistyössä ja AITOn vastaavasti työelämän ja elinkeinojen kehittämisessä. KV-hankkeilla mahdollistetaan opiskelijoiden ja opettajien kv-jaksot sekä tuetaan kv-strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kokonaisuutena SAMIn hanketoiminnan euromääräinen toteuma on tällä hetkellä jonkin verran jäljessä tavoitteesta. Ilmiö on hanketoiminnalle tyypillinen, mutta todennäköistä on, että kuluvalle vuodelle kohdennettuja resursseja siirtyy jonkin verran ensi vuodelle.
20 Hankkeiden omarahoitusosuus on aliarvioitu TA 13:ssa. Riski: Hankkeista ei aina saada suurinta mahdollista hyötyä tai ainakin tällaisia epäilyksiä esitetään aika ajoin. Syy lienee useimmiten työn organisointiin liittyvissä ongelmissa. Henkilöstömäärä on mitoitettu niin pieneksi, että hanketöihin ei jää aikaa tai hanketöihin on ohjattu sellaisia henkilöitä, joilla ei ole näissä töissä vaadittavaa osaamista tai riittävää sitoutumiskykyä. Joissakin yksittäisissä tapauksissa voi syy olla myös hankkeiden valinnassa. Ongelmat voivat johtua myös hanketoimijoiden ja opetushenkilöstön kohtaamisten vähyydessä, mikä myös johtunee henkilöstön liian kireästä mitoituksesta. Varautuminen: Organisoidaan työt ja henkilöstömäärä koulutusaloilla niin, että kehittämistyölle jää aikaa. Varmistetaan hankkeita valittaessa niiden strategia- ja tarvelähtöisyys ja toteutuksessa yhteydet oppilaitoksen arkeen. Huolehditaan hankkeiden vaikuttavuuden näkyväksi tekemisestä arvioimalla hankkeet, kokoamalla ja julkaisemalla arviointien tulokset sekä järjestämällä kohtaamistilanteita, joissa henkilöstö voi tutustua käynnissä olevien hankkeiden toteutukseen Laatu- ja tulosohjaus Laatu- ja tulosohjauksen keskeisiä tehtäviä KEVIssä ovat palautekyselyjen toteuttaminen, niiden analyysit ja yhteenvedot sekä esittelyt koulutusaloilla, koulutusprosessien auditointien järjestelyt ja yhteenvedot sekä uusimpana oppimisprosessin arvioinnin toimintamallin rakentaminen. Palautekyselyjen ja auditointien tuottamia kehittämisehdotuksia tuetaan pedagogisten kehittämishankkeiden avulla. Riski 1: Palautteiden ja auditointien tuottamaa tietoa ja kehittämisaloitteita ei hyödynnetä täysimääräisesti koulutusaloilla. Riski 2: Opiskelijoiden vastausaktiivisuuden aleneminen vähentää tulosten edustavuutta. Varautuminen: Kiinnitetään huomiota palautetiedon perusteella tehtävään konkreettisten kehittämistoimien määrittelyyn, valintaan ja läpinäkyvyyteen sekä niiden toteuttamisen vaikuttavuuden arviointiin. Vahvistetaan ryhmänohjaajien sitoutumista palautteiden käsittelyyn opiskelijoiden kanssa sekä opiskelijoiden ohjaamiseen kyselyihin vastaamisessa Kansainvälinen toiminta Kansainvälistä toimintaa ohjaa KV-strategia ja vuosittain laadittava kv-toimintasuunnitelma. KV-toiminnan tavoitteet ovat toteutumassa jokseenkin suunnitellusti ja toimintaan vuodelle 2013 varatut resurssit näyttävät riittävän. Riskit: KV-toiminnan koordinointi on ollut liiaksi yhden henkilön varassa. KV-koordinaattori on jäämässä lukuvuoden lopulla eläkkeelle, hiljaista tietoa voi jäädä siirtymättä. Nykytasoisen kv-toiminnan kokonaismerkitystä ei ole täysin ymmärretty koulutusaloilla. Koulutusalat eivät ole riittävän sitoutuneita Etelä-Savossa suurena mahdollisuutena nähtyyn Venäjä-yhteistyöhön. Varautuminen: KV-toiminnan kehittämistyöryhmä on tehnyt SAMIn KV-toiminnan tulevaisuuden peruslinjaukset. KV-koordinaattorin seuraajan rekrytointi riittävän ajoissa merkityksellisen hiljaisen tiedon siirtämiseksi ja vastuun jakaminen useamman henkilön kesken. KV-toiminnan merkitystä vetovoimatekijänä ei saa unohtaa. Nykyistä konkreettisemmat päätökset Venäjä-yhteistyön tavoitteista, etenemisaikataulusta, osallistumisen intensiteetistä ja resurssoinnista Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttö Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä ohjaa SAMIn TVT-strategia, jonka jalkauttamiseksi laaditaan vuositason toteuttamissunnitelma. TVT-opetuskäytön kehittämistyötä on aiemmin tehty yksinomaan hankeresursseilla. Käynnissä olevan
2012 Osavuosikatsaus 1-9
Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...
LisätiedotSAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla
LisätiedotMiten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?
Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon
Lisätiedot14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,
Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
Lisätiedot2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä
Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus
2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen
Lisätiedot2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä
Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa
LisätiedotOPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä
OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä Yksilöllisen ja joustavan oppimisen tukeminen Sami Pirhonen projektipäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotKatsaus koulutustarjontaan. Valtuuston seminaari Jatta Herranen kehitysjohtaja
Katsaus koulutustarjontaan Valtuuston seminaari 20.9.2017 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 KOULUTUSMUODOT 2015 % 2016 % Ammatillinen peruskoulutus (33) 5 119 77 % 4 842 77,4 % Muut
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen
LisätiedotENNAKOINTI
ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotHenkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista
Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotVälinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista
Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Perustason ensihoidon kokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2016 Marja Veikkola,
LisätiedotKoulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi
Koulutuskuntayhtymä Tavastia 17.10.2017 Viestintä ja markkinointi Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnan lyseon lukio ja aikuislinja Kaurialan lukio Lammin lukio Parolan lukio Vanajaveden Opisto Vanaja Koulutus
LisätiedotVAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.
VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös
LisätiedotMiten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi?
Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi? Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan seminaari Minna Bálint Opetushallitus AMPA Kolme pointtia Tutkintorakenne
LisätiedotKoulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi
Koulutuskuntayhtymä Tavastia 28.4.2015 Viestintä ja markkinointi Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnan lyseon lukio ja aikuislinja Kaurialan lukio Lammin lukio Parolan lukio Vanajaveden Opisto Hämeenlinnan
LisätiedotEroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho
Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä 2.11.2017 Sanna Laiho Agendalla Ammatillisen koulutuksen näkökulma Siirtyminen ja eroaminen: määritelmiä Havaittuja
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotAmmatillisista opinnoista jatko-opintoihin
Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla
LisätiedotLOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten
LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformi Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin eduskunnassa 30.6.2017 Keskeiset muutokset Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut
LisätiedotTampereen seudun ammattiopisto
Tampereen seudun ammattiopisto Tämä on Tredu Opiskelijoita n.18 000 Ammatillinen peruskoulutus 8110 josta aikuisopiskelijoita 1200 Muu aikuiskoulutus 6500 josta tutkintotavoitteisessa koulutuksessa 2300
LisätiedotNäyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi
Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ja tutkinnoista
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ja tutkinnoista Puutarha-alan tutkintotoimikunnan infopäivä 23.3.2017 Anne Liimatainen Esityksen aiheet Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen muutokset
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen
LisätiedotAjankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista
Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen
LisätiedotOppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotMaahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa
Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa
LisätiedotAmmatillinen reformi ja opettaja
Ammatillinen reformi ja opettaja Lauri Kurvonen OAJ 26.9.2018 26.9.2018 1 Sisällys Opettajan työn ydintehtävät Reformin tuki ja toteutus Toimintaympäristön muutokset Lähde: Kunnas 2005 Opettajan työssä
LisätiedotYleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus
Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin
LisätiedotTYÖVOIMAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄN HAKULOMAKE
TYÖVOIMAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄN HAKULOMAKE LIITE 1 Työvoimakoulutus Nimi: Tampereen kaupunki Y-tunnus: 0211675-2 Yhteyshenkilö: suunnittelupäällikkö Päivi Rajala Puhelinnumero: 408,063,105 Sähköpostiosoite:
LisätiedotHAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:
Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta
LisätiedotKirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku
Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotPERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014
OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite
LisätiedotPALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013
PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta
LisätiedotNäkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden
Näkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden ERITYISOPETUS JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 6.4.2017 Ohjaus- ja opiskelijahuoltopalvelut, palveluesimies Erja Kärnä,
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotKoulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014
Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma
LisätiedotAMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA
AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä maakunnan ammattitaidon ja osaamisen kehittäjänä 28.3.2017 Esa Karvinen Kuntayhtymän johtaja PKKY 13 pohjoiskarjalaista omistajakuntaa
LisätiedotOsaamisperusteisuutta vahvistamassa
Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys
LisätiedotAmmattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo
Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa
LisätiedotSatakunnan oppisopimuskeskus
Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola
Lisätiedot11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori
Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori 1 APUA MULLA EI OO OPISKELUPAIKKAA! MITÄ MÄ TEEN? Zoomausopas opiskelijoille jotka eivät saaneet 2 asteen koulutuspaikkaa Hakuaikaa myöhennettiin heinäkuulle
LisätiedotLIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.
LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta
LisätiedotMiten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky)
Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky) 16.2.2016 Ilkka Pirskanen Kuntayhtymän johtaja Lähtökohdat 2 Perustana on opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa
LisätiedotTyöpajapäivät Rokualla
Työpajapäivät Rokualla 14.-15.11.2017 Kohti uutta ammatillista koulutusta Kati Pääkkönen Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 Miten tähän on tultu? Mitä amisreformi tarkoittaa? Miten se näkyy meidän kaikkien
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotTyövoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus
Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
LisätiedotSivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotNuorisotakuu Pasi Rentola
Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka
LisätiedotKatsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen
Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen 14.10.2016 Ohjauksen ajankohtaisfoorumi Pohjois-Karjalan ELY-keskus, työllisyys ja osaaminen -yksikkö Työvoimapalveluasiantuntija Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
Lisätiedot1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA
Liite 1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Liiketalous, kauppa ja tietojenkäsittely Kuopion toimialue 1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1.1 / Savon ammatti- ja aikuisopisto PL 87 (Presidentinkatu 3 E1) www.sakky.fi
LisätiedotVAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.
VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013
LisätiedotHakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO
Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä
Lisätiedot25.9.2015. Keudan ammattiopisto
Keudan ammattiopisto 2 25.9.2015 Matkailupalvelujen tuottaja Vaatetusompelija Elektroniikka-asentaja Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Talonrakentaja Sisustusompelija (Uusi!) Kunnossapitoasentaja (Uusi!)
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset
Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotOppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on
LisätiedotAMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014
AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta
TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän näkökulma
Koulutuksen järjestäjän näkökulma 14.11.2017 Heikki Mäkinen Kehityspäällikkö Amiedu Amiedu Yli 40 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta Vuonna 2016 yli 26 000 opiskelijaa Liikevaihto vuonna 2016 oli n. 31
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotJärjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi
Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa
LisätiedotOhjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015
27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää
LisätiedotMuokkaa lomaketta [ PRIIMA itsearviointilomake: Oppisopimuskoulutuksen edellytys...
Sivu 1/5 13vastaukset Tiivistelmä Näytä vastaukset kokonaisuudessaan Vastaajan tiedot Heli Mattila, Keuda oppisopimuskeskus, Koulutussuunnittelija Satu Matikainen Keudan oppisopimuskeskuskoulutussihteeri
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
Lisätiedot