ESISELVITYS BIOKAASULAITOKSEN SIJOITTUMISESTA KIRKKOKALLION TEOLLISUUSALUEELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESISELVITYS BIOKAASULAITOKSEN SIJOITTUMISESTA KIRKKOKALLION TEOLLISUUSALUEELLE"

Transkriptio

1 Satafood Kehittämisyhdistys ry, Ympäristöteknologia Risto Rytin katu 70, Huittinen FT Sanna Marttinen: Puh. (02) ; GSM FM Kalle Maaranen: Puh. (02) ; GSM Fax (02) ; ESISELVITYS BIOKAASULAITOKSEN SIJOITTUMISESTA KIRKKOKALLION TEOLLISUUSALUEELLE Raportti Sanna Marttinen Kalle Maaranen Satafood Kehittämisyhdistys ry Ympäristöteknologia

2 TIIVISTELMÄ Kirkkokallion teollisuusalueen kehittymisen ja siellä toimivien yritysten laajentumisen edellytyksenä on kilpailukykyisen sähkö- ja lämpöenergian saannin turvaaminen sekä yritysten sivutuotteiden ja biojätteiden hyödyntäminen ekologisesti kestävällä tavalla. Biokaasulaitoksessa biohajoavasta materiaalista tuotetaan biokaasua, jota voidaan hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa tai liikennepolttoaineena. Jäljelle jäävä ravinnerikas liete voidaan hyödyntää lannoitevalmisteena. Kirkkokalliolle perustettavan biokaasulaitoksen lähtökohta olisi ensisijaisesti jätehuollon järjestäminen palvelemaan joko Honkajoen kuntaa yrityksineen tai sen lisäksi lähikuntia. Laitos tuottaisi energiaa alueen yrityksille, mutta kokonaan se ei pystyisi ratkaisemaan Kirkkokallion yritysten lisäenergian tarvetta. Biokaasulaitoshanketta voidaan viedä Honkajoella eteenpäin kahtena erilaisena vaihtoehtona. Vaihtoehdossa 1 Honkajoki Oy:n vastaanottaman 3-riskiluokan materiaalin käsittelymenetelmä muutettaisiin kuivasulatuksesta biokaasukäsittelyyn. Tämäntyyppisen materiaalin käsittely biokaasulaitoksessa on teknisesti haastavaa. Vaihtoehto olisi kiinnostavin tilanteessa, jos nykyisen käsittelyn tuotteiden hyödyntäminen tulee kannattamattomaksi lainsäädännön rajoitusten takia. Jos laitoksella käsiteltäisiin teurasjätteen lisäksi Honkajoen kunnassa muodostuvat biokaasukäsittelyyn soveltuvat sivutuotteet, olisi laitoksen mitoituskapasiteetti n t/a, josta lähes 90 % olisi varattu Honkajoki Oy:n teurasjätteille. Investointikustannukset olisivat arviolta 10 M. Sähkön ja lämmön myynnin tuotot huomioiden materiaalin käsittelykustannukseksi muodostuisi n. 11 /t. Jos materiaalista kuitenkin perittäisiin 50 /t porttimaksu, olisi laitoksen takaisinmaksuaika n. 3 vuotta. Biokaasulaitos vastaisi lämpöteholtaan n. 6 MW lämpölaitosta. Vaihtoehto 2 olisi toteuttaa biokaasulaitos, joka perustuu suurten eläinyksiköiden lietelannan käsittelyyn ja jossa tulovirtaa saadaan perimällä muusta käsiteltävästä jätteestä korkeampi käsittelymaksu. Tämän vaihtoehdon kannattavuus edellyttää myös Honkajoen ulkopuolisten sivutuotteiden käsittelyä laitoksessa. Mikäli laitos perustuisi Honkajoen neljän suurimman eläinyksikön lannan (n t/a) käsittelyyn ja lisämateriaaleina käsiteltäisiin esim. Honkajoen kunnassa muodostuvat biokaasukäsittelyyn soveltuvat sivutuotteet, lähikuntien puhdistamolietteet ja Atrian Kauhajoen teurastamolla muodostuvat mahojen sisällöt, muodostuisi laitoksen mitoituskapasiteetiksi n t/a samoin kuin vaihtoehdossa 1, mutta laitoksella muodostuvan biokaasun lämpöteho olisi huomattavasti pienempi, luokkaa 1,1 MW. Investointikustannukset olisivat arviolta 5,5 M. Jos lannan käsittelymaksuksi määriteltäisiin 5 /t, pitäisi muun materiaalin käsittelystä periä n. 48 /t maksu kustannusten peittämiseksi. Ko. maksun suuruus on keskimääräistä laitosmaisen biohajoavan jätteen käsittelymaksutasoa. Hankkeen kannattavuus paranee käsiteltävän materiaalin (muun kuin lannan) määrän kasvaessa. Alustavien laskelmien perusteella molemmilla vaihtoehdoilla on kannattavuuden edellytykset. Jatkossa laskelmia tulisi tarkentaa tarjouspyyntöjen avulla sekä selvittämällä tarvittavien yhteistyökumppaneiden kiinnostus hanketta kohtaan. 2(26)

3 ALKUSANAT Toimeksiannon tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen perustamisen edellytyksiä Kirkkokallion teollisuusalueelle Honkajoelle. Työ tehtiin osana Honkajoen kunnan hallinnoimaa ViherCenter-hanketta, jonka tavoitteena on Kirkkokallion teollisuusalueen kehittäminen ja teollisuusekologisen ajattelun soveltaminen alueen kehittämiseen. Esiselvityksessä käytetyt lähtötiedot perustuvat kirjallisiin lähteisiin sekä alueen yrittäjiltä saatuihin tietoihin. Sisällysluettelo 1 JOHDANTO JÄTTEET JA SIVUTUOTTEET Honkajoella muodostuvien sivutuotteiden määrät ja ominaisuudet Honkajoen lähikunnissa muodostuvien sivutuotteiden määrät ja ominaisuudet Tekniset ja lainsäädännölliset rajoitukset materiaalien käsittelylle biokaasulaitoksessa Honkajoki Oy Teurasjäte Puhdistamoliete Lihajaloste Korpela Oy KKK-vihannes Oy, Hevi-Kolmio Oy, Honkatarhat Oy Honkajoen kunta Puhdistamo- ja sako-/umpikaivolietteet Erilliskerätyt biojätteet Sikalat Atria Kauhajoen teurastamo Lähikuntien puhdistamolietteet BIOKAASULAITOKSEN LOPPUTUOTTEET Liete Biokaasu TEKNIS-TALOUDELLINEN ARVIO BIOKAASULAITOKSEN TOTEUTETTAVUUDESTA KIRKKOKALLION ALUEELLA Toteutusvaihtoehdot Käsiteltävä määrä ja biokaasuntuotto Prosessikuvaus Materiaali- ja energiatase Energian tuotto vs. tarve Hiilidioksidi Mitoitus Kannattavuus Jätevesien käsittelyn kustannusten vaikutus kannattavuuteen Investointituen vaikutus kannattavuuteen JOHTOPÄÄTÖKSET JA EHDOTUS JATKOTOIMENPITEISTÄ (26)

4 1 JOHDANTO Kirkkokallion teollisuusalueen kehittymisen ja siellä toimivien yritysten laajentumisen keskeisenä edellytyksenä on lämpöenergian lisätuotanto tai talteenoton tehostaminen sekä kilpailukykyisen sähköenergian saannin turvaaminen teollisuusalueella. Toisena perusedellytyksenä on yritysten sivutuotteiden ja biojätteiden hyödyntäminen ekologisesti kestävällä tavalla. Alueen kehittämisen eräänä vaihtoehtona tarkastellaan biokaasulaitoksen perustamista, koska se mahdollistaisi sekä energiantuotannon että sivutuotteiden käsittelyn samassa laitoksessa. Prosessissa muodostuva biokaasu on metaanin ja hiilidioksidin seos, josta metaani voidaan hyödyntää energian tuotannossa ja hiilidioksidi voisi olla hyödynnettävissä kasvihuoneviljelyssä. Jäljelle jäävä ravinnerikas liete soveltuisi lannoitevalmisteeksi. Biokaasulaitoksen kannattavuuteen liittyvät mm. käsiteltävän materiaalin määrä ja laatu, lainsäädännön asettamat rajoitukset materiaalien käsittelylle ja lopputuotteen hyödyntämiselle sekä tuotettavan biokaasun ja siitä saatavan energian määrä suhteessa alueen energiantarpeeseen. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida onko Kirkkokallion teollisuusalueelle mahdollisesti rakennettavalla biokaasulaitoksella kannattavuuden edellytyksiä. Selvityksessä arvioidaan alueella muodostuvien ja sinne tuotavien sivutuotejakeiden käsiteltävyyttä biokaasulaitoksessa ja biokaasulaitoksen mahdollista kokoluokkaa sekä esitetään arvio investointi- ja käyttökustannuksista, laitoksen tuotoista sekä materiaalien käsittelykustannuksista. 2 JÄTTEET JA SIVUTUOTTEET 2.1 Honkajoella muodostuvien sivutuotteiden määrät ja ominaisuudet Kirkkokallion teollisuusalueella toimii tällä hetkellä viisi yritystä, joissa käsitellään tai joissa muodostuu biohajoavia sivutuotteita. Ne ovat eläinperäisiä sivutuotteita käsittelevä Honkajoki Oy, kasvihuoneviljelyä harjoittavat KKK- Vihannes Oy, Hevi-Kolmio Oy ja Honkatarhat Oy sekä elintarvikkeita jalostava Lihajaloste Korpela Oy. Kirkkokallion teollisuusalueen yritysten lisäksi Honkajoen kunnassa ei ole muita yrityksiä, joissa muodostuisi merkittävässä määrin biohajoavia sivutuotteita. Yritysten sivutuotteiden lisäksi Honkajoen kunnassa muodostuu yhdyskuntajätevesilietettä puhdistamolla, sako- ja 4(26)

5 umpikaivolietteitä haja-asutusalueella ja erilliskerättyä biojätettä. Kunnassa on myös kaksi suursikalaa ja kaksi isoa nautakasvattamoa sekä lisäksi useita pienempiä eläinyksiköitä, joissa muodostuu liete- ja kuivalantaa. Taulukossa 1 on esitetty Honkajoen kunnan alueen sellaiset biojätteet ja sivutuotteet, jotka voisivat soveltua käsiteltäväksi biokaasulaitoksessa. Materiaaleista on esitetty niiden määrät sekä laskelmissa käytetyt kuiva-aineen ja orgaanisen kuiva-aineen pitoisuudet sekä arvioitu metaanintuottopotentiaali (CH 4 -potentiaali). TAULUKKO 1 Biokaasulaitoksen mahdolliset raaka-aineet Honkajoella Kuivaaine Orgaaninen CH 4 - Määrä (TS) aine (VS) potentiaali (t/a) (%) (%/TS) (m 3 CH 4 / t VS) Honkajoki Oy - teurasjäte (3-luokka) teurasjäte (2-luokka) flotaatiorasva ja puhdistamoliete KKK-Vihannes Oy - lehdet ja varkaat myyntiin kelpaamattomat tomaatit Hevi-Kolmio Oy - lehdet ja myyntiin kelpaamattomat kurkut Honkatarhat Oy - myyntiin kelpaamaton salaatti Lihajaloste Korpela Oy - elintarvikejäte Honkajoen kunta - puhdistamoliete sako- ja umpikaivoliete biojäte Sikalat - Honkaporsas Oy Jussilan sikala Hakasen nautakasvattamo Ylilammin nautakasvattamo Honkajoen lähikunnissa muodostuvien sivutuotteiden määrät ja ominaisuudet Lähikunnissa muodostuvista sivutuote- ja jätejakeista tähän selvitykseen on otettu mukaan Atria Kauhajoen teurastamolla muodostuvat mahojen sisällöt ja flotaatioliete sekä lähikuntien puhdistamolietteet (Taulukko 2). Teurastamon sivutuotteiden määrät perustuvat yritykseltä saatuihin tietoihin ja puhdistamolietteiden määrät ympäristöhallinnon VAHTI-rekisterin v tietoihin. Kuiva-aineen ja orgaanisen aineen pitoisuudet ja metaanintuottopotentiaalit ovat arvioita. Tarkasteltu puhdistamolietteiden 5(26)

6 yhteismäärä on t/a ja kaikkien Honkajoen ulkopuolisten sivutuotteiden määrä t/a. TAULUKKO 2 Honkajoen biokaasulaitoksen mahdolliset raaka-aineet lähikunnista Määrä Kuiva-aine (TS) Orgaaninen aine (VS) CH 4 -potentiaali (t/a) (%) (%/TS) (m 3 CH 4 / t VS) Kauhajoen teurastamo - mahojen sisältö flotaatioliete Puhdistamolietteet - Isojoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kauhajoki Kiikoinen Lavia Pomarkku Siikainen Tekniset ja lainsäädännölliset rajoitukset materiaalien käsittelylle biokaasulaitoksessa Honkajoki Oy Teurasjäte Honkajoki Oy vastaanottaa eläinperäisiä sivutuotteita, joiden käsittelyä säädellään ns. sivutuoteasetuksella (EY 1774/2002). Asetuksessa mm. jaetaan materiaalit 1-, 2- ja 3-riskiluokkiin sekä määritellään kullekin riskiluokalle hyväksyttävät käsittelymenetelmät. Honkajoki Oy:n vastaanottamasta materiaalista n. 38 % on 1-luokkaan kuuluvaa TSE-riskiainesta, jonka käsittelyyn biokaasulaitos ei ole hyväksyttävä menetelmä. 2-luokan materiaalia saa käsitellä biokaasulaitoksessa ns. steriloinnin jälkeen (palakoko 50 mm, 3 bar, 133 C, 20 min) ja 3-luokan materiaalia sellaisenaan. Biokaasulaitoksen tulee kuitenkin sisältää ns. hygienisointiyksikkö, joko ennen tai jälkeen prosessin, jossa materiaali käsitellään 70 C:n lämpötilassa 1 h ajan. Tällä hetkellä Honkajoki Oy käsittelee n t/a 2- ja 3-riskiluokan materiaaleja, joista valtaosa (n t/a) kuuluu 3-riskiluokkaan. Käsittelymenetelmänä on ns. kuivasulatusmenetelmä. Tällä hetkellä 2- ja 3- luokan materiaalit kerätään ja käsitellään yhdessä. Jos materiaalit käsiteltäisiin biokaasulaitoksessa, tulisi eri luokkien materiaalit erottaa jo keräysvaiheessa, 6(26)

7 koska seoksena koko määrä pitäisi käsitellä 2-luokan vaatimusten mukaisesti eli steriloida ennen syöttöä biokaasulaitokseen. Nykyisen prosessin tuotteena saatava lihaluujauho soveltuu teknisesti lannoiteja rehukäyttöön, mutta näitä käyttöjä on tällä hetkellä rajoitettu lainsäädännöllä eläintautien leviämisen estämisen varmistamiseksi. Sivutuoteasetuksen muutosten yhteydessä lihaluujauhon käytön rajoitukset tulevat mahdollisesti lievenemään. Toinen Honkajoki Oy:ssä muodostuva tuote on rasva, joka tällä hetkellä poltetaan ja hyödynnetään lämpöenergiana. Jätteenpolttolainsäädännön kiristyessä on uhkana, että rasvan poltto luokitellaan jätteenpoltoksi, mikä aiheuttaisi polton kustannusten merkittävän kasvun tiukentuvien päästö- ja mittausvaatimusten takia. Uutena käyttökohteena rasvalle selvitetään parhaillaan sen jalostamista biodieseliksi ja edelleen sähköksi ja lämmöksi. Rasva soveltuisi myös mm. Fortumin biopolttoaineen jalostuslaitoksen raakaaineeksi. Rasva soveltuisi periaatteessa edelleenkäsiteltäväksi myös biokaasulaitoksessa, jolloin se sekoitettaisiin muun jätemateriaalin joukkoon ja muutettaisiin metaaniksi ja edelleen sähköksi ja lämmöksi. Suora poltto tai käyttö biodieselin raaka-aineena lienevät kuitenkin kannattavampia vaihtoehtoja, mikäli käsittelykustannukset eivät lainsäädännön takia nouse merkittävästi. Biokaasulaitos tarjoaisi vaihtoehdon nykyiselle käsittelyprosessille 3-riskiluokan materiaaleille. Käsiteltävä määrä olisi n t/a ja materiaalin kuivaainepitoisuus n. 49 %. Myös 2-riskiluokan materiaaleja voitaisiin käsitellä biokaasulaitoksessa sterilointikäsittelyn jälkeen. Nykyinen prosessi sisältää sterilointikäsittelyn, jota voitaisiin hyödyntää biokaasulaitoksen esikäsittelynä. Biokaasuprosessia varten materiaali jouduttaisiin laimentamaan n. 10 % kuivaainepitoisuuteen. Laimennukseen voitaisiin käyttää osittain esim. lietelantaa tai lopputuotteen vedenerotuksessa muodostuvaa rejektivettä. Joka tapauksessa laimennusvesi aiheuttaa käsiteltävän materiaalin kokonaismäärän ja siten tarvittavan reaktorikapasiteetin kasvun ja käsittelyä vaativan rejektiveden määrän lisääntymisen. Molemmat tekijät kasvattavat biokaasulaitoksen investointikustannuksia. Teurasjätteiden käsittely biokaasulaitoksissa on teknisesti erittäin haastavaa. Teurasjätteiden rasvalla on korkea metaanintuottopotentiaali, mutta korkea rasvapitoisuus myös aiheuttaa biologiseen prosessiin korkeamman kuormituksen kuin vastaava määrä muun tyyppistä materiaalia. Tämä voi aiheuttaa häiriöitä biologiseen prosessiin. Muita käytännössä todettuja ongelmia ovat mm. reaktorin seinämille muodostuvat kerrostumat sekä liimamaisen aineen muodostuminen. Nykyisen käsittelyprosessin säilyttäminen Honkajoki Oy:ssä vaikuttaa järkevältä, mikäli prosessin lopputuotteille on tulevaisuudessa markkinoita. Mikäli prosessin korvaamista biokaasulaitoksella harkitaan, tulisi ensin tarkasti selvittää prosessin tekniset rajoitukset sekä pyrkiä testaamaan käsittelyä pilotmittakaavassa. 7(26)

8 Puhdistamoliete Honkajoki Oy:n jätevedet käsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa, joka sisältää mm. flotaatiovaiheen ja biologisen käsittelyn. Flotaatiossa erottuu rasvaa ja biologisessa puhdistuksessa lietettä, jotka teknisesti soveltuvat käsiteltäväksi biokaasulaitoksessa. Puhdistamossa käsiteltävä jätevesi on kuitenkin peräisin luokan 1 sivutuotteita käsittelevästä laitoksesta ja on tulkinnanvaraista luetaanko puhdistamossa muodostuva liete kuuluvaksi 1- riskiluokkaan, mikä estäisi sen käsittelyn biokaasulaitoksessa. Jätevesi läpikäy sterilointivaiheen ennen kuin se johdetaan puhdistamolle. Puhdistamolla jätevesi jakaantuu puhdistettuun vesifraktioon ja rasva/lietefraktioon. Näistä vesifraktio voidaan lainsäädännön mukaan johtaa suoraan vesistöön. Samaa periaatetta noudattaen liete voitaisiin esim. biokaasukäsittelyn jälkeen sijoittaa maanparannusaineeksi. Tässä selvityksessä on otettu lähtökohdaksi, että lietteelle ei vaadita 1-riskiluokan käsittelyjä, vaan se on mahdollista toimittaa biokaasulaitokselle Lihajaloste Korpela Oy Lihajaloste Korpela Oy:ssä muodostuvat orgaaniset sivutuotteet ovat osittain eläinperäisiä ja luokitellaan 3-riskiluokkaan, joten ne voidaan käsitellä hyväksytyssä biokaasulaitoksessa. Tällä hetkellä ne toimitetaan käsiteltäväksi Honkajoki Oy:lle KKK-vihannes Oy, Hevi-Kolmio Oy, Honkatarhat Oy Kasvihuoneissa muodostuvista biohajoavista sivumateriaaleista biokaasulaitoksessa käsiteltäviksi soveltuvat kasvun aikana poistettavat kasvustot. Myyntiin kelpaamattomia vihanneksia toimitetaan tällä hetkellä maatiloille eläinten ruuaksi, mikä on suositeltavaa myös tulevaisuudessa, mikäli lainsäädäntö sen sallii. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty poistettavat kasvualustat ja kasvusto viljelyn päätyttyä materiaalien heikon biohajoavuuden takia. Kasvihuoneissa muodostuvat biohajoavat sivutuotteet ovat kasviperäisiä ja niiden käsittelyyn biokaasulaitoksissa ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kasviperäisten sivutuotteiden käsittelyn lainsäädäntö tulee kuitenkin tulevaisuudessa kiristymään ja niiden komposti- ja biokaasulaitoskäsittelylle tullaan todennäköisesti asettamaan vastaavia vaatimuksia kuin eläinperäisen jätteen käsittelylle. Tällä hetkellä kasvihuoneissa muodostuva kasviperäinen materiaali käsitellään kunnan omistamalla kompostikentällä. Ympäristölainsäädännön kiristymisen vaikutus kompostoinnin tulevaisuuteen on epäselvää. 8(26)

9 2.3.4 Honkajoen kunta Puhdistamo- ja sako-/umpikaivolietteet Honkajoen kunnan viemäriverkoston jätevedet käsitellään jätevedenpuhdistamossa, missä muodostuva liete soveltuu käsiteltäväksi biokaasulaitoksessa. Haja-asutusalueen sako- ja umpikaivolietteet rinnastetaan puhdistamolietteisiin, eikä niitä saa viedä pellolle ilman hyväksyttyä käsittelyä. Hyväksytyksi käsittelyksi katsotaan mm. käsittely biokaasulaitoksessa termofiilisessä prosessissa (n. 55 C) tai hygienisointiyksikön käsittävässä mesofiilisessä prosessissa (n. 35 C) (MMMELO 2915/835/2005). Vuonna 2003 n. puolet sako- ja umpikaivolietteistä toimitettiin Honkajoen kunnan puhdistamolle. Määrän voidaan olettaa tulevaisuudessa kasvavan lainsäädännön kiristymisen myötä. Sako- ja umpikaivolietteiden kuivaainepitoisuus on pieni, joten niistä saatava energiahyöty jää vähäiseksi Erilliskerätyt biojätteet Erilliskerättyä biojätettä muodostuu mm. kotitalouksissa ja laitoksissa. Biokaasulaitoksen kannalta ongelmana voivat olla puutteellisen lajittelun seurauksena jätteisiin päätyvät biohajoamattomat materiaalit, kuten muovit ja metallit. Biohajoamaton materiaali voitaisiin erotella esikäsittelylinjastossa. Linjaston investointikustannukset ovat kuitenkin korkeahkot ja biojätteen määrä vähäinen, joten esikäsittelyn kustannuksia on syytä verrata biojätteen vaihtoehtoisiin käsittelytapoihin, kuten kuljetus muualle käsiteltäväksi Sikalat Honkajoella on kaksi suursikalaa ja kaksi suurta nautakasvattamoa sekä lisäksi pienempiä eläinyksiköitä. Tässä selvityksessä tarkastellaan ainoastaan neljää suurinta yksikköä. Suurissa yksiköissä lannan käsittely ja levitys on haastavampaa kuin pienissä yksiköissä. Lannan levityspinta-alaa on oltava paljon ja lannan varastoinnin ja levityksen aiheuttama haju voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Honkajoella lannan levitys ei ole toistaiseksi aiheuttanut suurempia ongelmia. Biokaasukäsittely vähentää lannan hajua merkittävästi. Jos käsitellystä lietteestä erotetaan kuiva-aine ja vesi omiksi jakeikseen, voidaan fosforipitoinen kuivajae kuljettaa kauemmas lietteen kuljetusta alemmin kustannuksin. Typpipitoinen vesijae voitaisiin levittää lähipelloille. Kirkkokallion alueesta n. 2 km etäisyydellä sijaitsee 850 emakkopaikan Honkaporsas Oy ja 5 km etäisyydellä Jussilan 850 emakkopaikan sikala. Jussilan sikalassa on lisäksi jonkin verran lihasikoja. Honkaporsas Oy:ltä saatujen tietojen mukaan lietelantaa muodostui v n t/a. Siitä n. 30 % arvioitiin olevan pesu- ja sadevesiä, jotka laimensivat lietelannan kuivaainepitoisuuden n. 3 %:ksi. Jos liete johdettaisiin käsiteltäväksi 9(26)

10 biokaasulaitoksessa, sadeveden laimentava vaikutus jäisi pois. Siten laskelmissa käytettiin muodostuvan lietelannan määränä 9000 t/a ja kuivaainepitoisuutena 4 % molemmille sikaloille. Hakasen 500 paikan nautakasvattamo sijaitsee n. 5 km etäisyydellä Kirkkokalliosta ja Ylilammin 300 paikan nautakasvattamo n. 10 km etäisyydellä. Tilojen ympäristölupien mukaan molemmilla tiloilla muodostuu sekä liete- että kuivalantaa. Laskelmissa huomioitiin ainoastaan lietelannan osuus. Myös kuivalanta voisi olla hyödynnettävissä biokaasulaitoksessa. Maatilojen lantaa käsitellään tällä hetkellä Suomessa muutamissa maatilakohtaisissa biokaasulaitoksissa sekä yhdessä usean tilan yhteisessä biokaasulaitoksessa. Lannan lisäksi laitoksissa käsitellään mm. teollisuuden sivutuotteita ja puhdistamolietteitä. Mikäli biokaasulaitoksessa käsitellään pelkästään yhden tilan lantaa ja lopputuotetta ei markkinoida, ei käsittelylle aseteta lainsäädännössä juurikaan rajoituksia. Mikäli mukana on eläinperäistä materiaalia, koskee biokaasulaitosta sivutuoteasetuksen vaatimukset. Honkajoen neljän suurimman eläinyksikön yhteenlaskettu lietelannan määrä on n t/a. Niiden yhteiskäsittely olisi mahdollista toteuttaa biokaasulaitoksessa, joka sijoittuisi Kirkkokallion alueelle. Kirkkokalliolla olisi käyttökohteita biokaasusta tuotetulle energialle ja kaikki eläinyksiköt sijaitsevat 10 km säteellä Kirkkokalliosta, mitä voidaan pitää kuljetuksen kannalta mahdollisena etäisyytenä. Pelkän lietelannan kuiva-ainepitoisuus on pieni biokaasun tuottamisen kannalta. Sitä voidaan nostaa käsittelemällä lietelannan joukossa kuivempia materiaaleja, esim. teollisuuden sivutuotteita Atria Kauhajoen teurastamo Teurastamon mahojen sisällöt ovat 2-riskiluokan eläinperäistä materiaalia. Ne voidaan kuitenkin muusta 2-luokan materiaalista poiketen käsitellä hyväksytyssä biokaasulaitoksessa ilman sterilointikäsittelyä. Tällä hetkellä ne toimitetaan aumakompostoitavaksi Vapolle. Teurastamon flotaatioliete on samantyyppistä kuin Honkajoki Oy:n puhdistamon flotaatioliete, jota on käsitelty kappaleessa Lähikuntien puhdistamolietteet Lähikunnissa muodostuvat puhdistamolietteet vastaavat ominaisuuksiltaan Honkajoen kunnan puhdistamolietettä, jota on käsitelty kappaleessa (26)

11 3 BIOKAASULAITOKSEN LOPPUTUOTTEET 3.1 Liete Biokaasulaitoksessa käsitelty materiaali on ravinnerikasta lietettä. Kuiva-aineen määrä pienenee n. 50 % ja orgaanisen aineen määrä n. 60 %. Käsittelyn aikana typen, fosforin ja kaliumin kokonaismäärä ei juuri muutu. Osa orgaanisesta typestä muuttuu ammoniumtypeksi. Lietteen vedenerotuksessa pääosa typestä (ammoniumtyppi) päätyy vesijakeeseen, kun taas fosfori ja kalium päätyvät pääosin kuivajakeeseen. Sivutuoteasetuksen mukaan toimivan biokaasulaitoksen lopputuote on rekisteröitävä lannoitevalmisteeksi. Lannoitevalmisteen käytölle on asetettu joitakin rajoituksia riippuen siitä, mitä raaka-aineita se sisältää. Tällä hetkellä biokaasulaitoksessa käsiteltyä seosta, joka sisältää eläinperäistä materiaalia, ei saa käyttää laitumilla. Alustavan tiedon mukaan täyskiellosta oltaisiin siirtymässä kolmen viikon varoaikaan laidunkäytössä. (Venelampi ). Seosta, joka sisältää puhdistamolietettä, ei saa käyttää juures-, peruna- ja vihannesviljelyssä. Sivutuoteasetusta täydennetään jatkuvasti. Myös kotimaista lannoitevalmistelainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudet määräykset voivat jossain määrin vaikuttaa biokaasulaitoksessa käsitellyn materiaalin käyttöön lannoitevalmisteena. Mikäli biokaasulaitoksessa käsiteltyä lietettä haluttaisiin markkinoida, tulisi se jatkokäsitellä esim. kompostoimalla tai rakeistamalla kuljetuskustannusten minimoimiseksi ja käsiteltävyyden parantamiseksi. 3.2 Biokaasu Biokaasu on koostumukseltaan pääasiassa metaania (CH 4 ) ja hiilidioksidia (CO 2 ). Biokaasulaitoksissa tuotetussa biokaasussa metaanin osuus on n % ja hiilidioksidin osuus n %. Näiden lisäksi kaasussa on pieniä pitoisuuksia typpeä ja rikkivetyä. Biokaasun metaani voidaan hyödyntää sekä sähkön- että lämmöntuotannossa. Sitä voidaan käyttää myös ajoneuvojen polttoaineena. Polttoaineeksi biokaasun sisältämä metaani sopii erinomaisesti, koska palamisen lopputuotteena syntyy ainoastaan vettä ja hiilidioksidia. Biokaasun hiilidioksidi voidaan ottaa talteen ja hyödyntää esim. lannoitteena kasvihuoneissa. Hiilidioksidin talteenotto on kuitenkin vielä harvinaista taloudellisista syistä. 11(26)

12 4 TEKNIS-TALOUDELLINEN ARVIO BIOKAASULAITOKSEN TOTEUTETTAVUUDESTA KIRKKOKALLION ALUEELLA 4.1 Toteutusvaihtoehdot Teknis-taloudelliseen arviointiin valittiin kolme erilaista biokaasulaitoksen toteutusvaihtoehtoa. Vaihtoehdot on esitetty kuvina liitteessä 1. VAIHTOEHTO 1: Laitoksen pääasiallinen raaka-aine on Honkajoki Oy:n vastaanottama 3- riskiluokan materiaali. Lisäksi käsitellään Kirkkokallion alueen yrityksissä ja Honkajoen kunnassa muodostuvat biohajoavat jätteet ja sivutuotteet. VAIHTOEHTO 2a: Laitoksen pääasiallinen raaka-aine on Honkajoen suurissa eläinyksiköissä muodostuva lietelanta. Lisäksi käsitellään Kirkkokallion alueen yrityksissä ja Honkajoen kunnassa muodostuvat biohajoavat jätteet ja sivutuotteet. Honkajoki Oy:n vastaanottamaa 3-riskiluokan materiaalia ei käsitellä biokaasulaitoksessa. VAIHTOEHTO 2b: Sama kuin vaihtoehto 2a, mutta lisäksi käsitellään Atrian Kauhajoen teurastamolla muodostuvat mahojen sisällöt ja flotaatioliete sekä lähikuntien puhdistamolietteet. Kaikissa tapauksissa biokaasulaitos sijoittuisi Kirkkokallion teollisuusalueelle ja tuotettu energia hyödynnettäisiin alueen yrityksissä. 4.2 Käsiteltävä määrä ja biokaasuntuotto Biokaasulaitoksessa käsiteltävät materiaalit, niiden määrät, kuiva-aineen ja orgaanisen aineen määrät sekä laskennallinen biokaasuntuotto ja kaasun energiasisältö vaihtoehdoissa 1 ja 2 on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Orgaanisesta aineesta 60 % on arvioitu hajoavan biokaasuksi. Vaihtoehdossa 1 koko käsiteltävän määrän kuiva-ainepitoisuudeksi muodostuisi n. 44 %. Perinteisessä lieteprosessissa toteutettava anaerobikäsittely vaatii huomattavasti alhaisemman kuiva-ainepitoisuuden, joten materiaali on laimennettava. Vaihtoehdossa 2a kokonaiskuiva-ainepitoisuudeksi muodostuisi n. 6 % ja vaihtoehdossa 2b n. 11 %, mitkä sopivat sinällään biokaasuprosessiin. 12(26)

13 TAULUKKO 3 VAIHTOEHTO 1: Biokaasulaitoksessa käsiteltävät määrät ja biokaasuntuotto Käsiteltävät materiaalit Määrä Kuiva- Orgaanisen Biokaasun- Tuotetun aineen aineen tuotto biokaasun määrä määrä energiasisältö t/a t/a t/a m 3 /a MWh/a Honkajoki Oy / teurasjäte Honkajoki Oy / puhd.liete KKK-Vihannes / kasviaines Hevi-Kolmio Oy / kasviaines Honkatarhat Oy / kasviaines Lihajaloste Korpela / elintarvikeaines Kunnan puhdistamoliete Kunnan sakokaivolietteet Kunnan biojäte Yhteensä TAULUKKO 4 VAIHTOEHTO 2: Biokaasulaitoksessa käsiteltävät määrät ja biokaasuntuotto Käsiteltävät materiaalit Määrä Kuiva- Orgaanisen Biokaasun- Tuotetun aineen aineen tuotto biokaasun määrä määrä energiasisältö t/a t/a t/a m 3 /a MWh/a Lietelanta neljältä tilalta Honkajoki Oy / puhd.liete KKK-Vihannes / kasviaines Hevi-Kolmio Oy / kasviaines Honkatarhat Oy / kasviaines Lihajaloste Korpela / elintarvikeaines Kunnan puhdistamoliete Kunnan sakokaivolietteet Kunnan biojäte VAIHTOEHTO 2a: yhteensä Kauhajoen teurastamon mahojen sisältö Kauhajoen teurastamon flotaatioliete Lähikuntien puhdistamolietteet VAIHTOEHTO 2b: yhteensä (26)

14 4.3 Prosessikuvaus Tässä kappaleessa esitetään biokaasulaitoksen yksikköprosessit pääpiirteittäin. Eri laitetoimittajien välillä prosesseissa on jonkin verran eroja. Prosessikuvaus sopii sekä vaihtoehtojen 1 ja 2 laitoksiin. Mikäli jokin yksikköprosessi kuuluu vain jompaankumpaan vaihtoehtoon, on se erikseen mainittu. Kuljetus - Honkajoki Oy:n vastaanottaman 3-riskiluokan materiaalin kuljetus hoidetaan nykykäytännön mukaan (VAIHTOEHTO 1) - Lietelannat kuljetetaan säiliöautolla Kirkkokalliolle (VAIHTOEHTO 2) - Kirkkokallion alueella muodostuvat teollisuuden sivutuotteet siirretään biokaasulaitokselle sitä mukaa kuin niitä muodostuu - Kunnan puhdistamo- ja sako-/umpikaivolietteet kuljetetaan säiliöautoilla Kirkkokalliolle - Kunnan biojätteet kuljetetaan keräysautolla Kirkkokalliolle - Lähikuntien teollisuuden sivutuotteet ja puhdistamolietteet kuljetetaan säiliö- tai kuljetusautoilla Kirkkokalliolle (VAIHTOEHTO 2b) Vastaanotto ja esikäsittely - Materiaaleja otetaan vastaan pääasiassa arkipäivisin, klo 06:00 20:00 välisenä aikana - Määrät punnitaan vastaanoton yhteydessä autovaa alla ja kirjataan automaattisesti valvontapäätteelle - Vastaanotettavan materiaalin kirjanpito hoidetaan Honkajoki Oy:n nykykäytännön mukaan - Materiaalien purku tapahtuu sisätiloissa - Lietemäiset materiaalit puretaan suoraan tankkiautosta pumppaamalla vastaanottosäiliöön - Kuivemmat materiaalit puretaan siiloon tai vastaanottohallin lattialle - Materiaalit murskataan siten, että palakoko ei ylitä 12 mm:ä ja siirretään syötteen valmistussäiliöön - Esikäsittelyyn voidaan tarvittaessa liittää esim. metallinpaljastin, magneettierotin ja muita tarvittavia yksiköitä Syötteen valmistus (VAIHTOEHTO 1; vaihtoehto 2:ssa ei tarvita laimennusta) - Materiaali laimennetaan n. 10 % syöttösakeuteen johtamalla säiliöön tilanteen mukaan lietteenkuivauksen rejektivettä ja loput raakavettä. Rejektiveden kierrättämistä rajoittaa mm. ammoniumtypen konsentroituminen reaktoriin. Myös lietelantaa olisi mahdollista käyttää laimennukseen - Syötteen valmistusta ja pumppauksia ohjataan automaattisesti - Materiaalin ph:ta voidaan säätää tarvittaessa lisäämällä syötteenvalmistussäiliöön happoa tai emästä - Syöte johdetaan panoksina hygienisointiin Hygienisointi - Syöte johdetaan hygienisointiyksikköön, joka on sekoitettu säiliö, jossa materiaali viipyy 70 C lämpötilassa yhden tunnin ajan 14(26)

15 - Hygienisointia ohjataan automaattisesti ja sitä ei voida ohittaa. Jos säiliön sisälämpötila laskee alle 70 C, käynnistää automatiikka kyseisen liete-erän käsittelyn uudestaan - Hygienisointiin ja reaktoriin syötettävän lietteen lämpötilaa säädellään lämmönvaihtimien avulla - Hygienisoinnista liete johdetaan panoksina reaktoriin. Reaktoria syötetään tasaisesti 365 d/a Bioreaktori (anaerobinen käsittely) - Hygienisoitu liete syötetään laitostoimittajasta riippuen reaktorin ylä- tai alaosaan ja puretaan toista linjaa pitkin - Reaktorissa on mekaaninen jatkuvatoiminen sekoitus - Reaktoria operoidaan mesofiilisenä eli lämpötila-alueella C, jolloin lietteen viipymä reaktorissa on n. 21 d. - Operointi termofiilisenä, n. 55 C:n lämpötilassa on myös mahdollista. Tällöin reaktorikoko olisi pienempi ja lietteen viipymä lyhyempi, mutta prosessi on herkempi häiriöille. - Reaktorissa orgaaninen aine hajoaa biologisessa prosessissa osittain biokaasuksi, joka johdetaan rikinpoiston kautta kaasuvarastoon - Käsitelty liete johdetaan joko vapaalla syötöllä tai poistopumpulla erilliseen, sekoitettuun mädätetyn lietteen säiliöön - Prosessiin voidaan liittää haluttaessa jälkikaasuuntumissäiliö, jossa käsitellystä lietteestä vapautuu vielä jonkin verran biokaasua. Jälkikaasuuntumissäiliötä ei lämmitetä. Jälkikaasuuntumisessa voidaan saada talteen n % kaasun kokonaismäärästä - Häiriötilanteita varten bioreaktori on varustettu yli- ja alipaineen varoventtiileillä sekä ylivuotoyhteellä, jota pitkin voidaan poistaa mahdolliset pintarejektit reaktorin yläosasta Biokaasun käsittely - Biokaasu kerätään erilliseen kaasuvarastoon tai jälkikaasuuntumisaltaan päällä olevaan kaasutilaan, josta se johdetaan vedenerottimen kautta hyödynnettäväksi joko kaasumoottorissa tai kaasukattilassa tai se poltetaan ylijäämäpolttimella (ns. soihtu). - Kaasuvaraston avulla tasataan kaasun määrää ja säädellään kaasun painetta linjastossa - Kaasusta n. 20 % kuluu laitoksen lämmitykseen/sähköön, loppu 80 % on hyödynnettävissä Biokaasuvoimalaitos - Biokaasusta voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä kaasumoottorissa - Kun sähkö tuotetaan ja käytetään samalla alueella, se voidaan siirtää omaa verkkoa pitkin, jolloin vältetään sähkön siirrosta valtakunnanverkossa aiheutuva maksu - Kirkkokallion alueella on suuri sähkön ja lämmön kulutus ympäri vuoden. Biokaasukattila - Biokaasusta voidaan tuottaa lämmintä vettä kaasukattilalla 15(26)

16 Soihtupoltin - Biokaasua ei saa päästää suoraan ilmakehään, koska sen sisältämä metaani on voimakas kasvihuonekaasu. Mikäli biokaasua ei voida hyödyntää energiantuotannossa, on se poltettava muuten, esim. soihtupolttimessa. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. häiriötilanteet ja huoltotyöt Lietteen vedenerotus - Biokaasulaitoksessa käsitelty liete voitaisiin hyödyntää sellaisenaan pelloilla. Lietteen kuiva-ainepitoisuus on kuitenkin pieni, jolloin valtaosa kuljetettavasta aineesta on vettä. Korkeiden kuljetuskustannusten takia on järkevää erottaa mekaanisesti lietteen kuiva-aine ja vesi omiksi jakeikseen. Kuiva-ainejae voidaan kuljettaa kauemmas ja vesijae joko hyödyntää lähiseudun pelloilla tai käsitellä jätevetenä jätevedenpuhdistamolla. - Vedenerotukseen voidaan käyttää esim. linkoa, jolla päästään n. 20 % kuiva-ainepitoisuuteen - Vedenerotusta voidaan tehostaa lisäämällä lietteen joukkoon polymeeriä Jäteveden käsittely - Vedenerotuksessa muodostuvasta rejektivedestä osa voidaan käyttää syötteenvalmistukseen (VAIHTOEHTO 1). Mikäli peltolevitys ei ole mahdollista, on loppu rejektivesi käsiteltävä jätevedenkäsittelyprosessissa. - Honkajoki Oy:n jätevesien käsittelyprosessia ollaan parhaillaan uusimassa. Uusi laitos voisi olla mahdollista mitoittaa siten, että se voisi käsitellä myös biokaasulaitoksessa muodostuvan rejektiveden Kuivajakeen jatkojalostus - Kuivajakeelle tullaan todennäköisesti vaatimaan jonkinasteinen jatkokäsittely ennen sen hyödyntämistä lannoitevalmisteena. Jatkokäsittely voi olla esim. kompostointi tai rakeistus. Kompostoinnissa kuivajakeen joukkoon lisätään turvetta ja kompostoidaan avoaumoissa useita kuukausia. Rakeistuksessa kuivajae kuumennetaan ja puristetaan rakeiseksi materiaaliksi. 4.4 Materiaali- ja energiatase Biokaasuprosessin materiaali- ja energiataseet laitoksen toteutusvaihtoehdoille 1 ja 2 on esitetty taulukoissa 5 8. Prosessin aikana on kuiva-aineesta arvioitu hajoavan 50 % ja orgaanisesta aineesta 60 %. Laskelmissa on oletettu, että biokaasu hyödynnetään yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotantoyksikössä (CHP). Hyötysuhteina sähköntuotannolle on käytetty 35 % ja lämmöntuotannolle 50 %. Kaikki tuotettu kaasu on oletettu voitavan hyödyntää CHP-yksikössä. Aggregaatin tehoa ei siten ole huomioitu tuotettavan sähkön määrässä. Vaihtoehtoisesti biokaasusta voitaisiin tuottaa pelkkää lämpöä kattilassa. 16(26)

17 TAULUKKO 5 VAIHTOEHTO 1: Biokaasulaitoksen materiaalitase VAIHTOEHTO 1 Vastaanotettu Syöttö Poisto Määrä t/a t/d Kuiva-aine (TS) t TS/a t TS/d Orgaaninen aine (VS) t VS/a t VS/d TAULUKKO 6 VAIHTOEHTO 1: Biokaasulaitoksen energiatase VAIHTOEHTO 1 Tuotettu Prosessiin kuluva Ylijäämä biokaasu biokaasu biokaasu (20 %) (80 %) Määrä m 3 /a m 3 /d Metaanipitoisuus % Biokaasun lämpöarvo kwh/m 3 6,5 6,5 6,5 Biokaasun energiasisältö MWh/a CHP sähköntuotanto (35% hyötys.) MWh/a CHP lämmöntuotanto (50% hyötys.) MWh/a Sähköntuotantoteho kw Lämmöntuotantoteho kw TAULUKKO 7 VAIHTOEHTO 2: Biokaasulaitoksen materiaalitase VAIHTOEHTO 2a Vastaanotettu Syöttö Poisto Määrä t/a t/d Kuiva-aine (TS) t TS/a t TS/d Orgaaninen aine (VS) t VS/a t VS/d VAIHTOEHTO 2b Määrä t/a t/d Kuiva-aine (TS) t TS/a t TS/d Orgaaninen aine (VS) t VS/a t VS/d (26)

18 TAULUKKO 8 VAIHTOEHTO 2: Biokaasulaitoksen energiatase Tuotettu Prosessiin kuluva Ylijäämä biokaasu biokaasu biokaasu VAIHTOEHTO 2a (20 %) (80 %) Määrä m 3 /a m 3 /d Metaanipitoisuus % Biokaasun lämpöarvo kwh/m 3 6,5 6,5 6,5 Biokaasun energiasisältö MWh/a CHP sähköntuotanto (35% hyötys.) MWh/a 920 CHP lämmöntuotanto (50% hyötys.) MWh/a Sähköntuotantoteho kw 100 Lämmöntuotantoteho kw 150 VAIHTOEHTO 2b Määrä m 3 /a m 3 /d Metaanipitoisuus % Biokaasun lämpöarvo kwh/m 3 6,5 6,5 6,5 Biokaasun energiasisältö MWh/a CHP sähköntuotanto (35% hyötys.) MWh/a CHP lämmöntuotanto (50% hyötys.) MWh/a Sähköntuotantoteho kw 300 Lämmöntuotantoteho kw 430 Muodostuvan biokaasun energiasisältö vastaa kokonaislämpötehona n. 6,3, 0,4 ja 1,1 MW:a vaihtoehdoissa 1, 2a ja 2b. Vaikka vaihtoehtojen 1 ja 2b käsittelykapasiteetti on samaa luokkaa, on lämpötehoissa suuri ero johtuen käsiteltävän jätteen laadusta, lähinnä kuiva-ainepitoisuudesta. 4.5 Energian tuotto vs. tarve Kirkkokallion kasvihuoneiden sähkönkulutus v oli n. 33 GWh/a ja lämmönkulutus n. 18 GWh/a. Kasvihuoneiden laajennusten jälkeen arvio v sähkönkulutuksesta on n. 43 GWh ja lämmönkulutuksesta n. 26 GWh. Lihajaloste Korpela Oy:n energiankulutus on pieni verrattuna kasvihuoneisiin. Honkajoki Oy:n sähkönkulutus on n. 5,6 GWh/a. Lämpöä Honkajoki Oy tuottaa itse raskaasta polttoöljystä. Sekundäärilämpöä otetaan talteen lämmönvaihtimilla ja toimitetaan kasvihuoneille n. 10 GWh/a kaukolämpönä. Mikäli Honkajoki Oy muuttaisi 3-riskiluokan materiaalin käsittelymenetelmän biokaasukäsittelyksi (VAIHTOEHTO 1), pienenisi Honkajoki Oy:n oma sähköntarve jonkin verran ja toisaalta myös sekundäärilämmön tuotto pienenisi. Taulukossa 9 on vertailtu Kirkkokallion kasvihuoneiden energian tarvetta ja biokaasulaitoksessa tuotettavissa olevaa energian määrää eri toteutusvaihtoehdoissa. Taulukosta nähdään, että sähköntuotanto jää kaikissa toteutusvaihtoehdoissa pieneksi verrattuna kasvihuoneiden tarpeeseen. Lämpöenergiaa biokaasulaitos voisi tuottaa vaihtoehdossa 1 suunnilleen tarvittavan määrän. Yhdessä Honkajoki Oy:ssä muodostuvan 18(26)

19 sekundäärilämmön kanssa lämpöenergian määrä näyttäisi ylittävän alueen tarpeen. Vaihtoehdoissa 2a ja 2b Honkajoki Oy voisi toimittaa sekundäärilämpöä n. 10 GWh/a. Tällöin lisälämmön tarve olisi n GWh/a riippuen tarkasteluvuodesta. Kummassakaan vaihtoehdossa kyseinen määrä ei täyty. Johtopäätöksenä taulukon 9 tiedoista voidaan sanoa, että biokaasulaitoksen rakentaminen Honkajoelle esitettyinä toteutustapoina ei ratkaise alueen lisäenergian tarvetta. Biokaasulaitoksen perustaminen voisi kuitenkin olla perusteltua jätehuollollisesta näkökulmasta. TAULUKKO 9 Kirkkokallion kasvihuoneiden energian tarve ja biokaasulaitoksessa tuotettavissa oleva energia eri toteutusvaihtoehdoissa Tarve Kirkkokalliolla Tuotto v v VE 1 VE 2a VE 2b Sähkö (GWh/a) ,9 2,6 Lämpö (GWh/a) ,3 3,8 4.6 Hiilidioksidi Hiilidioksidin määrä tuotetussa biokaasussa olisi n. 3,0, 0,2 ja 0,5 miljoonaa m 3 /a vaihtoehdoissa 1, 2a ja 2b. Painoyksikköinä määrät vastaisivat 5 900, 350 ja t CO 2 /a. Hiilidioksidin tarve Kirkkokallion alueen kasvihuoneissa on tällä hetkellä n t/a sen odotetaan kasvavan lähivuosina n tonniin vuodessa. Mikäli biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä yhteistuotannossa, olisi hiilidioksidi teknisesti talteenotettavissa pakokaasuista. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin hiilidioksidin puhtaus. Voiteluöljystä voi irrota kaasuun viljelykäyttöä ajatellen haitallisia yhdisteitä. Ajoneuvopolttoaineena käytettäessä biokaasusta poistetaan ensin hiilidioksidi. Näin muodostuva hiilidioksidijae voisi olla tarpeeksi puhdasta vihannesviljelyssä käytettäväksi. Hiilidioksidin talteenoton kustannuksia ei tarkastella tässä selvityksessä, eikä hiilidioksidin hyödyntämistä ole huomioitu kannattavuuslaskelmassa. 19(26)

20 4.7 Mitoitus Biokaasureaktorin suuntaa antavia mitoitustietoja on esitetty taulukossa 10. TAULUKKO 10 Biokaasureaktorin mitoitustietoja eri toteutusvaihtoehdoissa VE 1 VE 2a VE 2b Syöttösakeus % Viipymä d Reaktoritilavuus m Reaktorien lukumäärä kpl Orgaaninen tilakuorma kg VS/m 3 *d 3,3 1,9 3,9 Prosessilämpötila C Ominaiskaasuntuotto m 3 n/t VS Kannattavuus Kirkkokallion biokaasulaitoksen kannattavuutta on alustavasti arvioitu taulukoissa 11 ja 12. Biokaasulaitoksen investointi- ja käyttökustannuksia on arvioitu Biovakka Oy:n toteutetun biokaasulaitoksen ja laitostoimittajien esittämien arvioiden perusteella. Vaihtoehto 1:n hinta-arvio on saatu Preseco Oy:ltä. Vaihtoehto 2:n hinta-arvio on 80 % Biovakka Oy:n t/a käsittelevän biokaasulaitoksen investointikuluista (6,9 M ). Tuotoiksi on laskettu sähkön ja lämmön myynti Kirkkokallion alueen yrityksille. Jos sähkö käytetään samalla alueella kuin se tuotetaan ja siirto tapahtuu oman verkon kautta, säästetään verkkoyhtiöiden sähkön siirrosta perimä hinta. Sähkön myyntihintana on käytetty 25 %:lla korotettua sähköenergian verotonta keskihintaa Suomessa keskisuurelle teollisuudelle (tyyppikulutus 10 GWh/a). Sähkön hinnaksi on siten saatu 46 /MWh. Lämmön myyntihintana on käytetty 25 /MWh, mikä vastaa kaukolämmön hintatasoa. Pääoman vuosikustannus on laskettu annuiteettimenetelmällä. Jäteveden käsittelyn kustannuksia ei ole huomioitu investointi- ja käyttökustannuksissa. 20(26)

21 TAULUKKO 11 Materiaalien käsittelykustannukset biokaasulaitoksessa (hinnat alv 0) VE 1 VE 2a VE 2b Investointi Kulut Pääoman vuosikustannus (5 %, 10 v.) /a Käyttökulut /a Kulut yhteensä /a Tuotot Ylijäämäsähkön tuotto /a Ylijäämälämmön tuotto /a Kuivatun lietteen myynti /a Tuotot yhteensä /a Kassajäämä /a KÄSITTELYKUSTANNUS /t Taulukosta nähdään, että kassajäämä on kaikissa vaihtoehdoissa negatiivinen, eli sähkön ja lämmön myynnistä saatavat tulot eivät riitä kattamaan materiaalin käsittelykustannuksia. Käsittelykustannukset ovat tarkasteltavasta vaihtoehdosta riippuen jokaista biokaasulaitoksessa käsiteltävää tonnia kohti. Vaihtoehto 1:n 11 /t käsittelykustannus on pieni verrattuna Honkajoki Oy:n tällä hetkellä vastaanotettavasta materiaalista perimään maksuun. Jos laitoksessa käsiteltävän materiaalin määrä kasvaa, pienenee käsittelykustannus. Tämä johtuu siitä, että laitoksen investointikustannus kasvaa hitaasti suhteessa laitoksen käsittelykapasiteettiin. Vaihtoehdoissa 2a ja 2b n. 80 ja 55 % käsiteltävästä materiaalista on lietelantaa. Aiempien selvitysten perusteella voidaan arvioida, että lietelannan käsittelystä oltaisiin tällä hetkellä valmiita maksamaan enintään 5 /t. Tällöin muun materiaalin käsittelykulut nousisivat 171 euroon vaihtoehdossa 2a, jota voidaan pitää korkeana nykyiseen jätteenkäsittelyn hintatasoon verrattuna. Biojätteen laitosmaisen käsittelyn kustannukset liikkuvat tällä hetkellä tasolla /t. Atrian Kauhajoen teurastamon mahojen sisällön kompostoinnista maksetaan tällä hetkellä yhtiön ilmoituksen mukaan /m 3. Vaihtoehdossa 2b käsitellään Honkajoen jätteiden lisäksi lähikuntien materiaaleja, jolloin käsittelykustannus muulle materiaalille kuin lannalle on n. 48 euroa, mikä on siis laitosmaiden biojätteen käsittelykulujen keskitasoa. Kuvassa 1 on kuvattu käsiteltävän jätemäärän kasvun vaikutusta käsittelykustannuksiin. Lähtökohtana kuvassa on, että laitoksella käsitellään t/a lantaa 5 /t porttimaksua vastaan. Jäljelle jäävä myyntikatetarve jaetaan tasan muiden jätteiden käsittelymaksuksi. Todellisuudessa käsittelykustannusten muodostuminen ei ole näin suoraviivaista. Investointikustannukset nousevat jonkin verran kapasiteetin kasvaessa ja 21(26)

22 lisämateriaalin laadusta riippuen voidaan tarvita esikäsittelyvaiheita, jotka nostavat kustannuksia. Lopputuotteen määrän kasvaessa myös jätevesien käsittelykapasiteetin tarve nousee. Käsittelymaksu muulle jätteelle paitsi lannalle /t t/a, Honkajoen jätteet (VE 2a) t/a, Honkajoen+Atria Kauhajoen jätteet t/a, Honkajoen + Atria Kauhajoen jätteet + lähikuntien puhdistamolietteet (VE 2b) Käsiteltävän materiaalin määrä yhteensä (lanta+jäte) t/a KUVA 1 Biokaasulaitoksessa käsiteltävän jätemäärän vaikutus käsittelykustannuksiin. (Oletus: lannan määrä t/a ja porttimaksu 5 /t). Biokaasulaitoksen kannattavuutta arvioitiin myös takaisinmaksuajan menetelmällä (Taulukko 12). Laskelmien lähtöoletuksena on, että biokaasulaitos perisi vastaanottamastaan materiaalista kiinteää porttimaksua, joka olisi lannalle 5 /t ja muulle materiaalille 50 /t. Vaihtoehto 1:n takaisinmaksuajaksi saatiin n. 3 vuotta ja vaihtoehto 2b:n n. 6 vuotta. Vaihtoehto 2a ei ole kannattava ko. porttimaksuilla. TAULUKKO 12 Biokaasulaitoksen takaisinmaksuaika (hinnat alv 0) VE 1 VE 2a VE 2b INVESTOINTI Käyttökulut /a Tuotot Ylijäämäsähkön tuotto /a Ylijäämälämmön tuotto /a Porttimaksut (lanta 5 /t, muut 50 /t) /a Tuotot yhteensä /a NETTOTUOTOT /a TAKAISINMAKSUAIKA 3,2-6,1 a 22(26)

23 4.8.1 Jätevesien käsittelyn kustannusten vaikutus kannattavuuteen Laskelmissa ei ole huomioitu jätevesien käsittelykustannusta. Vaihtoehdossa 1 jätevedenkäsittelyyn johdettavan rejektiveden määrä olisi n m 3 /a olettaen, että liete kuivattaisiin n. 20 % kuiva-ainepitoisuuteen ja että rejektivedestä 0 30 % voitaisiin kierrättää syötteen laimennusvedeksi. Vaihtoehdoissa 2a ja 2b jäteveden määrä olisi n m 3 /a ja m 3 /a. Honkajoella biokaasulaitoksen rejektivesien käsittelyn vaihtoehtoina olisivat lähinnä Honkajoki Oy:n uuden puhdistamon mitoittaminen niin suureksi, että se voisi vastaanottaa myös biokaasulaitoksen rejektivedet tai oman puhdistamon perustaminen biokaasulaitokselle. Jonkinlaista suuruusluokkaa rejektivesien käsittelystä aiheutuvista investointikustannuksista antaa Biovakka Oy:n suunnitelmat. Biovakka Oy:n biokaasulaitokselle suunnitellaan parhaillaan jätevedenpuhdistamoa, jossa käytettäisiin käsittelymenetelmänä kalvotekniikkaa ja biologista prosessia. Laitoksella muodostuu jätevesiä n m 3 /a. Jätevedenpuhdistamon investointikustannuksiksi on arvioitu n. 1 M. Puhdistamon investointikustannukset voivat vaihdella suuresti riippuen mm. käytetystä tekniikasta ja jätevesien määrästä ja laadusta, joten ko. kustannukset pitäisi tarkentaa ennen kuin niiden vaikutusta biokaasulaitoksen kannattavuuteen voidaan varmuudella arvioida. Esimerkkinä voidaan todeta, että 1 miljoonan euron lisäys Honkajoen biokaasulaitoksen investointikustannuksiin ja euron lisäys käyttökustannuksiin nostaisi käsittelykulut 11 eurosta 22 euroon tonnia kohti vaihtoehdossa 1 (vrt. Taulukko 11). Takaisinmaksuaika nousisi n. 3 vuodesta n. 4 vuoteen (vrt. Taulukko 12) Investointituen vaikutus kannattavuuteen Biokaasulaitoksen perustamiseen voisi olla mahdollista saada investointitukea. Tuen suuruus tulevaisuudessa voidaan arvioida olevan korkeintaan 20 %. Investointituki 20 %:n suuruisena laskisi käsittelykuluja 6, 32 ja 18 euroon tonnia kohti vaihtoehdoissa 1, 2a ja 2b verrattuna taulukossa 11 esitettyihin kustannuksiin. 23(26)

24 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA EHDOTUS JATKOTOIMENPITEISTÄ Biokaasulaitoshanketta voidaan viedä Honkajoella eteenpäin kahdesta eri lähtökohdasta. Vaihtoehto 1 pitää sisällään Honkajoki Oy:n vastaanottaman 3- riskiluokan materiaalin käsittelymenetelmän muuttamisen kuivasulatuksesta biokaasukäsittelyyn. Alustavien laskelmien perusteella biokaasulaitos olisi käsittelykustannuksiltaan kilpailukykyinen nykyisen käsittelymenetelmän kanssa. Teurasjätteen käsittely on teknisesti haastavampaa kuin muiden laitoksessa käsiteltäväksi suunniteltujen materiaalien, mikä tulee huomioida suunnitteluvaiheessa. Vaihtoehto 2 on suunnitella laitos Biovakka Oy:n tyyppiseksi biokaasulaitokseksi, joka perustuu suurten eläinyksiköiden lietelannan käsittelyyn ja jossa tulovirtaa saadaan perimällä muusta käsiteltävästä jätteestä korkeampi käsittelymaksu. Tämän vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää eläinyksiköiden omistajien kiinnostusta asiaa kohtaan ja myös Honkajoen kunnan ulkopuolisten jätejakeiden käsittelyä. Lähiseuduilla on käynnissä vastaavia biokaasulaitoksen perustamiseen tähtääviä hankkeita, minkä takia hankkeeseen olisi syytä lähteä nopeasti. Vaihtoehdossa 2 kannattavuus on sidoksissa Honkajoen ulkopuolelta käsiteltäväksi tulevan materiaalin määrään ja siitä perittävään porttimaksuun. Laitokselle tulisi saada käsiteltäväksi lannan lisäksi vähintään t/a materiaaleja, joista voitaisiin periä n. 50 /t porttimaksu. Muun materiaalin määrän edelleen kasvattaminen lisää hankkeen kannattavuutta. Biokaasulaitos rakennettaisiin Honkajoelle jätehuollollisista lähtökohdista. Biokaasulaitos tuottaisi osan yritysten tarvitsemasta energiasta, mutta ei ratkaisisi Kirkkokallion alueen lisäenergian tarvetta kokonaan. Jatkotoimenpiteiksi ehdotetaan laitoksen investointikustannusten ja jätevedenkäsittelyn kustannusten tarkentamista tarjouspyynnöillä sekä selvitystä lähikuntien ja niihin sijoittuvien yritysten kiinnostuksesta toimittaa jätejakeitaan perustettavalle laitokselle. Vaihtoehto 1:n teurasjätteen käsittelystä biokaasulaitoksen pääasiallisena raaka-aineena on vain vähän kokemuksia, joten mitoitustiedot, kuormitus ja muu käsiteltävyys tulisi selvittää ensin pilotkokeessa. LÄHTEET MMMELO 2915/835/2005. Maa- ja metsätalousministeriön ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ohje maataloudessa käytettävälle puhdistamolietteelle. Satafood Kehittämisyhdistys ry (2004) KKK-Vihannes Oy:n ympäristökatselmus. Tritonet Oy:n keräämät lähtötiedot Kirkkokallion alueen teollisuusekologista selvitystä varten. Venelampi, Olli / Kasvintuotannon tarkastuskeskus. Puhelu Venelampi-Marttinen (26)

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

Selvitys biokaasun hyödyntämisestä osana jäteveden puhdistusta maatiloilla ja meijereillä Loppuraportti

Selvitys biokaasun hyödyntämisestä osana jäteveden puhdistusta maatiloilla ja meijereillä Loppuraportti Selvitys biokaasun hyödyntämisestä osana jäteveden puhdistusta maatiloilla ja meijereillä Loppuraportti Jyväskylä Kesäkuu 2011 Sisältö 1. Lähtökohta... 3 2. Yleistä jätevedenkäsittelystä ja biokaasusta...

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Biokaasulaskurin esittely

Biokaasulaskurin esittely Biokaasulaskurin esittely Heidi Rintamäki MTT Lannan ravinteet käyttöön -hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle Ylistaro, Esityksen sisältö Biokaasusta yleisesti Kannattavuuteen vaikuttavia asioita

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 MMM AVUSTUKSET - Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Päivämäärä. Valtuutussäännökset

Päivämäärä. Valtuutussäännökset MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 20/09 Päivämäärä Dnro 29.7.2009 1855/14/2009 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.8.2009 toistaiseksi Muuttaa MMa lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

WATREC OY. Best Available Biotechnology. Biolaitosyhdistys 21.10.2015

WATREC OY. Best Available Biotechnology. Biolaitosyhdistys 21.10.2015 WATREC OY Best Available Biotechnology Biolaitosyhdistys 21.10.2015 Watrec Oy:n biokaasutoiminnan kehitys Biokaasualalla vuodesta 2003 Suomen ensimmäinen yksityinen suuren kokoluokan biokaasulaitos (4

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot