Biologisten ilmiöiden mittaaminen

Transkriptio

1 ELEC-A8720 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Työ- ja kemikaaliturvallisuuden perusteita Markus Turunen Kuva: Suomen journalistiliitto Lähde: Osha.europa.eu

2 Oppimiskerran sisältö 1. Työturvallisuuden perusteita 2. Kemikaaliturvallisuuden perusteita 3. Kurssin suorittamiseen liittyviä kysymyksiä 4. Omamittaustehtävän purkua Kommentointi/arviointi luennon jälkeen tällä viikolla 5. KT 4 pohjustus

3 Oppimiskerran tavoitteet Tämän kerran jälkeen: 1. Työturvallisuuden perusteisiin on tutustuttu Pohdit omalta osaltasi turvallisuusriskejä 2. Kemikaaliturvallisuuden perusteisiin on tutustuttu Pohdit oman kemikaalien käytön turvallisuutta Ymmärrät, että kaikki kemikaalit, joita käytät pitää tuntea Tunnistat tärkeimmät kemikaaliturvallisuutta säätelevät lait ja asetukset Tunnistat tärkeimmät varoitusmerkit Tiedät mistä etsiä lisätietoa kemikaaleista

4 Työturvallisuustoiminnan tavoitteita Työsuojelun tavoitteena on: taata turvallinen työ- ja/tai opiskeluympäristö terveelliset työ- ja/tai opiskeluolosuhteet ja tukea työntekijöiden työkykyä. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu: työpaikan vaarojen arviointiin, yhteistyössä tehtyihin ennakkosuunnitelmiin ja kaikkien osapuolten sitoutumiseen työsuojeluun. Kun työsuojelu on luonteva osa työtä/opiskelua, muodostuu työyhteisöön sellaisia työsuojelukäytäntöjä ja toimintatapoja, joita kaikki sitoutuvat noudattamaan.

5 Työturvallisuus tarkoittaa yhteistyötä Työsuojelu koskee kaikkia työpaikalla/korkeakoulussa Jokaisen on tunnettava työnsä ja työympäristönsä vaarat Jokaisen on tiedettävä, miten vaaroilta suojaudutaan Jokainen on velvollinen noudattamaan turvallisuusohjeita ja niissä esitettyjä tai opettajan ohjeistamia toimintamalleja Jokainen on velvollinen ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Korkeakoulussa opettajalleen työpajassa/labrassa tai kurssin vastuuopettajalle

6 Lainsäädäntöä työ- ja opiskeluturvallisuudesta Työturvallisuuslakia (738/2002) sovelletaan: koulun työntekijöihin oppilaiden työhön koulutuksen yhteydessä. Tällä työllä tarkoitetaan harjoitustyötä (työpajat ja labrat, ei laskarit ja luennot!), työhön rinnastettavaa käytännön opetusta, työssä oppimisjaksoja ja työharjoittelua sekä käytännön työelämään tutustumista ja osallistumista. pika]=ty%c3%b6turvallisuuslaki

7 Lainsäädäntöä työ- ja opiskeluturvallisuudesta Muita asiaa koskevia lakeja ja säädöksiä ovat: Työympäristöolosuhteiden valvontaa säätelevä laki työsuojelun hallinnosta (574/1972) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Asetus työsuojelun valvonnasta (954/1973) Työturvallisuuslakia (783/2002) sovelletaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä Oppilaitokset, joihin lakia sovelletaan on esitetty asetuksessa opiskelutapaturman korvaamisesta (851/1948) Lisäksi opiskelijoihin sovelletaan lakia opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002)

8 Velvoitteet Työnantaja / koulu Hoitaa työolosuhteet turvallisiksi Ennakoi, suunnittelee ja toteuttaa turvallisen toiminnan edellytykset Ohjeistaa ja tarvittaessa kouluttaa henkilökunnan / opiskelijat Jatkuva työolosuhteiden tarkkailu ja työturvakäytänteiden toteutuminen sekä vaikutus turvallisuuteen ja terveyteen Työntekijä / opiskelija Noudattaa ohjeita ja määräyksiä Pitää yllä turvallisuuden ja terveyden edellyttämää järjestystä, siisteyttä, varovaisuutta ja turvallista toimintaa Huolehtii omasta ja muiden turvasta ja terveydestä työ- ja/tai opiskeluyhteisössä kykyjensä puitteissa ja tehtävien edellyttämällä tavalla Vältettävä muiden työntekijöiden/opiskelijoiden häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa. Opiskelija EI saa ryhtyä mihinkään sellaiseen toimeen tai laboratorioharjoituksen suorittamiseen, johon hän ei ole saanut ohjeistusta tai jonka suorittamisessa hänellä on vajavaiset tiedot/taidot. Opiskelijan on aina saatava työpajaa/laboratorioharjoitusta ohjaavalta opettajalta lupa ryhtyä itsenäiseen ja/tai ryhmätyöskentelyyn kussakin opetustapahtumassa.

9 Työterveyshuolto Työterveyslaki (1383/2001) Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001)

10 Korvaukset työtapaturmista ja ammattitaudeista Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Työntekijä voi saada korvausta työssä tai työmatkalla sattuneista tapaturmista sekä ammattitautien aiheuttamista taloudellisista menetyksistä Ammattitautilaki (1343/1988) Ammattitautiasetus (1347/1988) Työnantajalla on vakuutus tapaturmien varalta.

11 Opiskelijatapaturmat Lain (1318/2002) ja asetuksen (851/1948) määritysten mukaan laboratorio- ja kenttäolosuhteissa tai muussa käytännön harjoitustyössä sattunut ja kyseiselle opiskelumuodolle ominaisten olosuhteiden aiheuttama tapaturma korvataan työtapaturmana, jos opiskelu on tapahtunut ko. laissa ja asetuksessa mainitussa tai tarkoitetussa koulussa, laitoksessa tai opetuskurssilla. Lain (1318/2002) mukaan turva ei koske teoriaopetustilanteita eikä matkoja niihin. Opiskelutapaturmien korvaukset määräytyvät samoin kuin työtapaturmissa. Opiskelijan vuosiansioksi määritetään se ansio, jonka hän saisi valmistumisensa jälkeen. Korvauksen määrä perustuu arvioituun vuosiansioon. Stipendillä opiskeleva ei kuulu vakuutusturvan piiriin!

12 Työnantaja / koulu Riskien arviointi Selvittää ja tunnistaa työssä, työtilassa, työympäristössä ja työolosuhteissa haittaa ja vaaraa aiheuttavat tekijät. Mikäli uhkatekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys terveydelle ja turvallisuudelle huomioiden: Tapaturman vaara Terveyden menettämisen vaara Esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit, työperäiset sairaudet, vaaratilanteet Työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset edellytykset Työn kuormitustekijät Mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara Oppilaitoksissa riskit kartoittaa opetusta antava henkilö kussakin opetustilanteessa sekä tekninen henkilökunta esim. kemikaalien tilauksien yhteydessä.

13 Riskien arviointi Opiskelija Tällä kurssilla yhtenä tavoitteena on oppia arvioimaan riskejä laboratoriotöissä ja tulla niistä sitä kautta tietoiseksi. Riskien tiedostaminen todennetaan omamittauksen suunnittelun ohessa omalla riskikartoituksella (KT5) mittauksiin liittyen sekä KT4:ssa esitettävillä kysymyksillä työturvakoulutusmateriaaliin liittyen. Mikäli opiskelija ei ole mielestään saanut kulloisenkin työpajan ohjaajalta/opettajalta riittäviä ohjeita työskentelyyn ja arviota riskeistä, on hänen pyydettävä opettajaa listaamaan ne ja kertomaan niiden merkityksestä työturvallisuudelle.

14 Työturvallisuus pähkinäkuoressa Lähde: Webhotel2.tut.fi

15 Kemialliset Fysikaaliset Melu Tärinä Säteily Sähkö Ilmanvaihto Valaistus Biologiset tekijät Yleisiä vaaratekijöitä

16 Lähde: Tilastokeskus Yleisimmät tapaturmat

17 Yleisimmät tapaturmat

18 Harvinaisia mutta sattuessaan vakavia tapaturmia Palot Räjähdykset Sähköiskut Säteilyonnettomuudet Myrkytykset

19 Melko yleisiä ja ikäviä tapaturmia laboratorio-olosuhteissa Syövyttävien kemikaalien roiskeet Käsille, silmiin, muualle kehoon ja vaatteille Lasinsirujen aiheuttamat haavat ja silmävammat Koneiden aiheuttamat ruhjevammat Kuumien ja kylmien nesteiden/höyryjen aiheuttamat palovammat

20 Yleisiä tapaturmia opiskeluympäristössä Omalla toiminnalla ja tilannetajulla voi ehkäistä monia tapaturmia. Muista, että päihtyneenä laboratoriotöiden tekeminen on kiellettyä! Kuva: Suomen journalistiliitto Lähde: Osha.europa.eu

21 Työsuojelusta kootusti tietoa Paljon koottua tietoa työsuojelusta vanetti/yksilon_ja_yhteiskunnan_turvallisuus/ tyoturvallisuus

22 Lähde: Kemikaaliturvallisuuden perusteita

23 Kemikaalit kotona ja labrassa Joudumme kosketuksiin kemikaalien kanssa päivittäin Kotona, harrastusten parissa ja töissä / oppilaslabrassa Tyypillisiä kemikaalien käyttökohteita kotitalouksissa ovat tekstiilien ja astioiden pesuaineet, siivouskemikaalit, lääkkeet sekä remontoinnin ja harrastusten yhteydessä käytettävät kemikaalit. Tyypillisiä kemikaaleja labrassa ovat Liuottimet Reagenssit Syövyttävät aineet Hapettavat / pelkistävät Jne. jne.

24 Kemikaalit kotona ja labrassa Vaikka kemikaalien käytön hyödyt ovat kiistattomia, liittyy niiden käyttöön aina myös terveys- ja ympäristöriskejä. Olennaista on tutustua kemikaalin ominaisuuksiin sekä turvallisiin käyttötapoihin jo ennen ostopäätöstä. Tietoa kemikaaleista saa tuotteiden pakkausmerkinnöistä. Hyviä neuvoja Tutustu aina tuotteiden pakkausmerkintöihin ja noudata käyttöohjeita. Labrassa käyttöturvatiedotteisiin (KTT) Säilytä kemikaalit alkuperäispakkauksissa. Jos laitat uuteen purkkiin, merkitse aina kylkeen seuraavat asiat: Mitä ainetta, kenen purkki, päivämäärä, vaara-aiheet Noudata etiketissä olevia ohjeita. Katso mitä vaaramerkkejä etiketissä on Varo kemikaalin joutumista suuhun, iholle, silmiin tai keuhkoihin. Kemikaalien reitit elimistöön hengittäminen, imeytyminen ja syöminen, muuta? Säilytä kemikaalit lasten ulottumattomissa. Ota ympäristöasiat huomioon ennen kemikaalin hävittämistä.

25 Kemikaaliturvallisuuden perusteita Kootusti tietoa kemikaaliturvallisuudesta löytyy työterveyslaitoksen sivuilta: Keskeisiä linkkejä, joiden kautta saat oleellista lisätietoa alla luetelluista aihealueista kemikaaliturvallisuuteen liittyen löytyy sivuilta: 1. Aineiden tunnistaminen 2. Tietokortteja, turvallisuusohjeita ja tietokantoja 3. Kansainvälisten organisaatioiden tuottamia arviointeja yksittäisten aineiden, kemikaalien tai kemikaaliryhmien terveysvaaroista ja/tai riskeistä 4. Tietopankkeja ja portaaleja 5. Kemikaaliturvallisuuden asiantuntijaorganisaatioita

26 Lainsäädäntöä kemikaaliturvallisuudesta Kemikaaliturvallisuustoimien tavoitteena on: taata itselle ja muille labrassa työskenteleville turvallinen toiminta-ympäristö Turvallisen ympäristön takaamiseksi on säädetty lakeja: Kemikaalilaki (744/1989) ja työturvallisuuslaki (738/2002) Kemikaalilaki perustuu EU:n kemikaalisäädöksiin Kemikaalien rekisteröinnistä säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 374/2002 Asetus kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta Suomessa kemikaalitiedot on rekisteröity KETU-järjestelmään Siinä on tiedot yli kemikaalista Euroopan Unionin kemikaalilainsäädäntö EY 1907/2006 Tuli voimaan Kattaa REACH ja kemikaaliviraston perustamispäätös -> Helsinkiin REACH = Registration, Evaluation, Authorization and Restriction of CHemicals

27 Lainsäädäntöä kemikaaliturvallisuudesta Kemikaaliasetus (675/1993) ]=pika&search[pika]=kemikaaliasetus Jaottelee kemikaalit (aineet ja valmisteet) vaarallisten ominaisuuksien ja ominaisuuksien voimakkuuden mukaan aineet 15 luokkaan seuraavasti: palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit 1-5 terveydelle vaaralliset kemikaalit ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja

28 Lainsäädäntöä kemikaaliturvallisuudesta 1) räjähtävät kemikaalit: kiinteät, nestemäiset, tahnamaiset tai hyytelömäiset aineet ja valmisteet, jotka voivat ilman ulkopuolista happea aiheuttaa reaktion, jossa vapautuu lämpöä ja kehittyy nopeasti kaasuja, ja jotka määrätyissä koeolosuhteissa räjähtävät, kun niitä kuumennetaan osittain suljetussa tilassa, tai muusta syystä; 2) hapettavat kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka voivat aiheuttaa voimakkaasti lämpöä vapauttavan reaktion muiden, erityisesti syttyvien aineiden kanssa; 3) erittäin helposti syttyvät kemikaalit: nestemäiset aineet ja valmisteet, joilla on erittäin alhainen leimahduspiste ja alhainen kiehumispiste, sekä kaasumaiset aineet ja valmisteet, jotka muodostavat syttyvän seoksen joutuessaan kosketukseen ilman kanssa ympäristön lämpötilassa ja paineessa; 4) helposti syttyvät kemikaalit: a) aineet ja valmisteet, jotka voivat kuumentua ja syttyä itsestään palamaan ilmassa ympäristön lämpötilassa ilman energian lisäystä; b) kiinteät aineet ja valmisteet, jotka voivat välittömästi syttyä palamaan jouduttuaan lyhytaikaisesti kosketukseen sytytyslähteen kanssa ja jotka jatkavat palamista sytytyslähteen poistamisen jälkeen; c) nestemäiset aineet ja valmisteet, joilla on hyvin alhainen leimahduspiste; tai d) aineet ja valmisteet, jotka veden tai kostean ilman vaikutuksesta muodostavat vaarallisia määriä helposti syttyviä kaasuja; 5) syttyvät kemikaalit: nestemäiset aineet ja valmisteet, joilla on alhainen leimahduspiste;

29 Lainsäädäntöä kemikaaliturvallisuudesta 6) erittäin myrkylliset kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka hyvin pieninä annoksina hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä aiheuttavat kuoleman tai välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan; 7) myrkylliset kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka pieninä annoksina hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä aiheuttavat kuoleman tai välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan; 8) haitalliset kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa kuoleman tai välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan; 9) syövyttävät kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka voivat tuhota elävän kudoksen ollessaan kosketuksessa sen kanssa; 10) ärsyttävät kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka eivät ole syövyttäviä, mutta voivat aiheuttaa tulehduksen välittömässä, pitkäaikaisessa tai toistuvassa kosketuksessa ihon tai limakalvojen kanssa; 11) herkistävät kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa herkistymistä siten, että altistuttaessa uudelleen aineelle tai valmisteelle seurauksena on sille ominaisia haittavaikutuksia; 12) syöpää aiheuttavat kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa syöpää tai lisätä sen esiintyvyyttä; 13) perimää vaurioittavat kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa periytyviä geneettisiä vaurioita tai lisätä niiden esiintyvyyttä; 14) lisääntymiselle vaaralliset kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa jälkeläisillä muita kuin periytyviä haittavaikutuksia tai lisätä niiden esiintyvyyttä taikka heikentää miesten tai naisten lisääntymistoimintoja tai -kykyä; sekä

30 Lainsäädäntöä kemikaaliturvallisuudesta 15) ympäristölle vaaralliset kemikaalit: aineet ja valmisteet, jotka ympäristöön jouduttuaan voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle tai sen osalle.

31 Käyttöturvallisuustiedote (KTT) Käyttöturvallisuustiedote (KTT) on asiakirja, jolla välitetään tietoa aineen tai seoksen ominaisuuksista, riskeistä sekä turvallisesta käytöstä teollisuudessa tai ammatissa. Käyttöturvallisuustiedotteesta säädetään REACH-asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin markkinoille saattamisesta, on laadittava ammattikäyttöön tarkoitetusta kemikaalista käyttöturvallisuustiedote ja toimitettava se kemikaalin vastaanottajalle. Tietoa KTT:sta: Esimerkki: MSDS = Material Safety Data Sheet

32 Työsuojelusta kootusti tietoa verkkokauppa/tyohyvinvointi_ja_tyosuojelu Maksullista eri alojen työsuojelutietoa näillä sivuilla Kemikaaliturvallisuus tutkimuslabrassa: 10 minuuttia Kemikaaliturvallisuuden perusteet: 10 minuuttia alusta

33 KT 4 Työ- ja kemikaaliturvallisuus Rapottipohja löytyy MC:stä tehtävänannon yhteydessä Laatikaa KT4 ryhmässä ei yksilöpalautuksia Vastaa kysymyksiin työ- ja kemikaaliturvallisuudesta Mitä opiskelutilanteita työturvallisuuslaki koskee ja mitä ei, kun vertaat työsuhteessa olevaan henkilöön? Omamittausta, luentoja, labraharkkoja, työmatkaa, muuta? Mitä velvoitteita opiskelijan on noudatettava, jotta työturvallisuuslaki suojaa heitä? Jos teet stipendirahoituksella opinnäytettä, turvaako työturvalaki sinua? Mistä saat vakuutuksen apurahatyöskentelyperusteiseen työsuhteeseen? Tutustu näihin sivuihin ja katso sivulla oleva video ( en_selvittaminen_ja_arviointi) sekä vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat tyypillisimmät työpaikan vaaratekijät? Miten vaaratilanteita voidaan ehkäistä yksinkertaisesti ja tehokkaasti? Käy läpi oheisen sivun kemikaaliturvallisuuskysymykset: Voit painaa nuolta oikealle testissä ilman vastausten tallentamista. Mitä kemikaaleja itse käytät kotona, harrastuksissa, koulussa, muualla ja mitkä ovat niihin liittyvät riskit? Oletko tietoinen käyttämiesi kemikaalien riskeistä? Mikä käyttöturvallisuustiedote (KTT) on? Mitä tietoja siinä on annettu? Mikä sen toimittamisen perimmäinen tarkoitus on?