VIEKÖ HAJARAKENTAMINEN KUNTAA VAI KUNTA HAJARAKENTAMISTA?
|
|
- Eero Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIEKÖ HAJARAKENTAMINEN KUNTAA VAI KUNTA HAJARAKENTAMISTA? PÄÄTTÄJÄ T Tietoa hajarakentamisesta päättäjälle
2 ONKO MAANKÄYTÖN OHJAUS KUNNAN HALLINNASSA? Tämä opaslehtinen on tarkoitettu kunnan strategisesta suunnittelusta, kaavoituksesta ja rakentamisesta päättäville luottamushenkilöille. Opas tukee asemakaavoittamattomille alueille sijoittuvan rakentamisen vaikutusten arviointia ja rakentamista koskevaa päätöksentekoa. Sitä voi käyttää myös valtuustoseminaarien kaltaisissa strategiatilaisuuksissa, kun pohditaan rakentamisen painopistealueiden valintaa sekä kunnallistekniikan ja palvelujen alueellista S Suuntautuvatko resurssit oikeille alueille? suuntaamista. Kunta huolehtii maankäytön ja rakentamisen ohjauksesta alueellaan. Kuntastrategiat, kaavat ja yksittäiset lupapäätökset vaikuttavat kunnan yhdyskuntarakenteen muovautumiseen. Kuntapäättäjä vaikuttaa keskeisesti yhdyskuntarakenteesta johtuvien moninaisten kustannusten muodostumiseen ja yhdyskuntarakenteesta aiheutuvien ympäristöhaittojen määrään. Kunnat ovat hajarakentamisen suhteen hyvin erilaisissa tilanteissa. Keskimäärin joka kolmas, joillakin seuduilla jopa joka toinen suomalainen omakotitalo rakennetaan asemakaava-alueen ulkopuolelle. Lyhyellä aikavälillä sekä rakentaja että kunta saattavat hyötyä hajaasutusmaisesta rakentamisesta. Pidemmällä aikajaksolla kustannuksia alkaa kuitenkin kertyä molemmille osapuolille. Kuntien tulee tukea sellaisen yhdyskuntarakenteen syntymistä, josta seuraavat velvoitteet se kykenee hoitamaan. On tärkeää pohtia, onko maankäytön ohjaus kunnan hallinnassa. Lisääkö nykyinen hajarakentaminen sellaisia investointeja ja toimenpiteitä, joihin kunnalla ei ole taloudellisia resursseja? Suuntautuvatko resurssit kuntakokonaisuuden kannalta oikeille alueille ja oikeisiin toimenpiteisiin? Ovatko odotukset esimerkiksi Tiehallinnon toimintamahdollisuuksista realistisia? Jääkö kunnassa alueita suunnittelematta resurssien ohjautuessa luparuletin pyörittämiseen? Suomalaisten unelmaan pientalosta hyvässä ympäristössä ei ole syytä suhtautua vähätellen. Kuntapäättäjä voi edistää päätöksillään unelman toteutumista myös yhdyskuntarakenteen kannalta kestävällä tavalla. 2 Kunnan kannalta on keskeistä tukea sellaisen yhdyskuntarakenteen suunnittelua, josta seuraavat velvoitteet se kykenee hoitamaan.
3 MONIPUOLINEN TONTTITARJONTA ERILAISILLE RAKENTAJILLE Hajarakentamiselle tarvitaan todellisia vaihtoehtoja: laadukkaita, monipuolisia asemakaava-alueita. On tärkeää, että kunta harjoittaa aktiivista ja pitkäjänteistä maapolitiikkaa, kunnassa on kasvutavoitteisiin nähden riittävästi kaavoitettua rakennusmaata sekä tarjolla tontteja, jotka ovat valmiita otettavaksi käyttöön. Omaa kotiaan suunnittelevalle rakennuspaikan tekninen valmius ei ole ainoa ratkaiseva asia. Alueen pitää täyttää myös muut asuinympäristöön kohdistuvat odotukset. Kunta voi edistää kaava-alueiden ja tonttien markkinointia monilla tavoilla. Alueen houkuttelevuutta voidaan lisätä rakentamalla puuttuvat tai keskeneräiset palvelut valmiiksi. Joskus kaava-alueen ympäristö kaipaa kohentamista. Kunta voi myös monipuolistaa tonttitarjontaa kaavoittamalla sijainniltaan, kooltaan ja rakennusoikeudeltaan vaihtelevia tontteja. Kunta varmistaa hyvän asuinympäristön edellytykset laadukkaalla kaavasuunnittelulla ja oikeaaikaisella toteuttamisella. Erilaisten rakentajien tarpeet pitää ottaa huomioon sekä uusissa kaavoissa että vanhentuneita kaavoja uudistettaessa. HAJARAKENTAMISELLA ON MONIA VAIKUTUKSIA Investoinnit, niiden suuntaaminen ja käyttöaste Yksittäisen pientalon sijainnilla on kunnan kannalta harvoin suuria vaikutuksia. Vaikutukset kasvavat, kun hankkeiden määrä lisääntyy. Kasvavassa kunnassa tämä aiheuttaa usein ennalta suunnittelemattomia palvelutarpeita asemakaava-alueiden ulkopuolelle. Väestöä menettävässä kunnassa vähäinenkin hajarakentaminen voi merkitä kaava-alueen jäämistä keskeneräiseksi. Kun alue jää vajaa- M käyttöiseksi, hukkainvestoinnit jäävät kunnan asukkaiden maksettaviksi. Asemakaavoittamattomilla alueilla vesihuolto järjestetään tavallisesti kiinteistökohtaisesti tai yksittäisillä aluekohtaisilla ratkaisuilla. Kunnan vastuulla olevien keskitettyjen järjestelmien tarve kasvaa sitä suuremmaksi, mitä tiiviimmäksi asutus vuosien mittaan muuttuu. On työlästä ja kallista laatia asemakaava ja rakentaa kunnallistekniikka hajanaisesti toteutuneille alueille jälkikäteen. Jo yksi huonosti sijaitseva rakennus voi haitata tulevaa kaavaa esimerkiksi estämällä järkevän katulinjauksen. Asemakaava-alueiden ulkopuolella tiet ovat yksityisiä teitä ja yleisiä teitä. Asutuksen lisääntyes- Mistä päätät, kun sallit hajarakentamisen? Hajarakentamisen vaikutukset kasvavat, kun hankkeiden määrä lisääntyy. 3
4 sä lisääntyvät myös tarpeet yksityisteiden ja valtion ylläpitämien yleisten teiden liikenneturvallisuuden parantamiseen, kevyen liikenteen väylien, valaistuksen ja tieparannusten toteuttamiseen. Suunnittelemattoman hajarakentamisen seurauksena syntyy ennakoimattomia parantamistarpeita eri puolille kuntaa. Samalla kasvavat kuntien ja valtion paineet avustaa yksityisteitä. Yleisistä teistä vastaavan Tiehallinnon määrärahoissa on tapahtunut suuri muutos. Taloudelliset resurssit ovat pienentyneet merkittävästi, eivätkä ne riitä yleisten teiden turvallisuuden parantamishankkeisiin. Suurin osa sinällään tarpeelliseksi todetuista kevyen liikenteen hankkeista, liittymäparannuksista ja tievalaistuksesta jää toteutumatta ainakin lähivuosien aikana. Valtion yksityisteille suuntaama avustus riittää nykyisellään vain siltojen ja eräiden teiden perusparantamisen tukemiseen, muttei normaaliin kunnossapitoon. Tämä on syytä ottaa huomioon tulevien asukkaiden liikkumisolosuhteita arvioitaessa. O Onko liikenne turvallista? Liikenteen toimivuus, turvallisuus ja kustannukset Suunnittelematon haja-asutus lisää aina liikennettä. Se lisää myös asukkaiden liikkumiskustannuksia ja kunnan ja valtion kuljetuskustannuksia. Kasvuseudulla voi taajaman kaupallinen vetovoima kärsiä, jos keskustaajaman sisääntulotiet ruuhkautuvat liikenneverkon kuormittuessa. Kuntapäättäjä voi vaikuttaa merkittävästi liikenneturvallisuuden kehittymiseen kunnassa. Rakentamista ohjaavat päätökset voivat edistää liikkumisen turvallisuutta, mutta myös lisätä riskitilanteita. Haja-asutusalueiden nopeilla teillä kolarien seuraukset ovat usein vakavia erityisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Vastuuta vakavista onnettomuuksista ei voikuitenkaan osoittaa yksinomaan tienkäyttäjille. Kunta voi pienentää liikennekuolemien riskiä ennakolta maankäyttöratkaisuilla lyhentämällä etäisyyksiä asumisen ja palveluiden välillä sekä välttämällä ongelmakohtien syntymistä. Haja-asutusta voi myös tietoisesti ohjata sellaisille alueille, joiden liikenneympäristössä on jo toteutettu turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Koko maan, mutta myös yksittäisen kunnan kannalta on tärkeää, että valtakunnalliset liikenneyhteydet toimivat. Valtakunnal- 4
5 lisesti tärkeiden teiden kehittämismahdollisuudet pitää turvata eri alueilla. Hajanaisen tienvarsiasutuksen lisääntyminen valtakunnallisten liikenneväylien varrella lisää väistämättä turvallisuusongelmia, ja ennen pitkää heikentyy myös teiden toimivuus. Pääteillä on yleensä tai niille määritellään tiesuunnitelmassa yksityisten teiden liittymäkielto. Tavoitteena ovat mahdollisimman pitkät liittymävapaat jaksot. Kunta voi omilla päätöksillään tukea tämän tavoitteen toteutumista. Olisi tärkeää pyrkiä myös muulla kuin päätieverkolla entistä määrätietoisempaan maankäytön suunnitelmallisuuteen, kun otetaan huomioon Tiehallinnon rajalliset mahdollisuudet tarjota turvallisia liikennejärjestelyjä hajautuvalle maankäytölle. H Huomaa vaikutukset ympäristöön Ympäristötietoinen, kestävään kehitykseen pyrkivä kunta ohjaa rakentamista tavoitteellisesti ja johdonmukaisesti. Näin suojellaan ympäristöä, parannetaan kevyen liikenteen edellytyksiä, vähennetään liikenteen päästöjä ja säästetään energiaa. Nämä ovat avainasioita myös kunnan mahdollisen energia- ja ilmastosopimuksen toteuttamisessa. Rakentaminen muuttaa aina maisemaa. Näkymät voivat muuttua ikävällä tavalla, jos rakentaminen on muuhun rakennuskantaan sopimatonta tai sijoittuu avoimelle pellolle tai muutoin näkyvälle paikalle. Rakentamisesta johtuvat muutokset jäävät vähäisemmiksi, kun kunta ohjaa rakentamisen sijoittumista ottaen huomioon asuinympäristön viihtyisyyden ja maiseman arvot. Ympäristö ja maisema Runsaalla asemakaava-alueiden ulkopuolisella rakentamisella on monia suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Lisääntyvä autoliikenne lisää liikenneväylien rakentamistarpeita, polttoaineen kulutusta, päästöjä ja melua. Haja-asutus voi osaltaan lisätä pintavesien rehevöitymistä. Myös tarkoituksenmukainen maa- ja metsätalouden harjoittaminen voi vaikeutua. Kunnan lakisääteisten velvoitteiden ja kustannusten lisääntyminen Hajarakentamiseen liittyvät päätökset vaikuttavat suoraan kunnan lakisääteisten palveluvelvoitteiden syntymiseen ja niiden pitkän aikavälin hoitamiseen. Yksittäisen kesäasunnon muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoksi voi piristää kylän elämää, mutta se saattaa aiheuttaa pitkällä aikavälillä yllättäviä kuntapalvelujen järjestämiskustannuksia. Hajarakentamista koskevat päätökset vaikuttavat kunnan lakisääteisten velvoitteiden syntymiseen ja hoitamiseen. 5
6 K Kohti johdonmukaista päätöksentekoa Kunta joutuu monesti huolehtimaan haja-asutusalueella asuvan koululaisen kuljetuksesta. Oppilaalla on perusopetuksen ajan oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai kuljettamista varten myönnettävään avustukseen, jos oppilaan koulumatka on pidempi kuin viisi kilometriä, tai jos se on oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Oikeus kuljetukseen on perusopetuksen ajan lähikouluun tai muuhun soveltuvaan kouluun, jonka kunta osoittaa. Kuljetusten suunnittelu ja järjestäminen kuuluu kunnalle. Koulukuljetuksista aiheutuvat kustannukset vaihtelevat suuresti kunnittain. Niihin vaikuttaa asutuksen sijoittuminen, koulujen lukumäärä ja sijainti sekä joukkoliikenteen palvelutaso. Kuljetuskustannukset ovat alhaisimmat kunnissa, joissa on tiivis yhdyskuntarakenne ja asutus sijaitsee koulujen lähellä. Kunnan on velvollisuus järjestää myös vammaispalvelulakiin perustuvat kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kunnalle syntyy hajautuvasta rakenteesta muitakin kustannuksia, kun väestön ikääntyessä kotihoidon ja tukipalvelujen tarve kasvaa. Sosiaalihuoltoasetuksen mukaisista tukipalveluista, joita ovat kuljetus, ateria, ja saattajapalvelut, voidaan asiakkaalta periä asetuksen mukaista asiakasmaksua. HAJARAKENTAMISTA VOI OHJATA Tunnista nykytila ja tee johtopäätökset Hajarakentamisen sijoittumisen ohjaamiseen on hyviä välineitä. Päätöksenteosta tulee johdonmukaisempaa ja linjaerimielisyydet vähenevät, kun on otettu käyttöön kunnan omaan tilanteeseen sopivat ohjausvälineet, ja osapuolet toimivat sovittujen linjausten mukaisesti. Kunnan tavoitteiden mukainen yhdyskuntarakenne edellyttää suunnitelmallisuutta. Päätöksenteon pohjaksi on syytä määritellä rakentamisen painopistealueet sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Yhteinen näkemys tarvitaan myös alueista, jotka varataan pääasiassa muuhun kuin rakennuskäyttöön. Kaikille alueille ei voi ilman haitallisia vaikutuksia rakentaa, eikä kunnan kaikille alueille ole edes syytä ohjata rakentamista. Kunnan eri osat poikkeavat toisistaan ympäristön, maankäytön ja rakentamispaineiden osalta. Tämä vaikuttaa ohjausvälineiden valintaan. Valinnan pohjaksi tarvitaan tietoa eri alueista. Missä osassa kuntaa on rakennuspaineita, ja 6 Erilaiset tilanteet edellyttävät erilaisten välineiden käyttöä.
7 Millä alueilla on palvelujen järjestämistarpeita? Missä on ympäristöongelmia ja missä ympäristöarvoja? Millaisia rajoituksia melusta, pohjavedestä tai rakennetusta ympäristöstä aiheutuu? Millaisia välineitä kunta käyttää tällä hetkellä maankäytön ohjaukseen? Ovatko ne riittäviä? Miten nykyisen lupapolitiikan jatkaminen vaikuttaa kunnan talouteen, ympäristöön ja imagoon? Tietoa ympäristöstä tarvitaan niin maankäytön ohjauksessa kuin ennakoitaessa yksittäisten hankkeiden sijoittumisen vaikutuksia. Ajantasaisen tiedon avulla kunta voi ripeästikin ottaa kantaa kilpailukyvyn kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Hallittuun rakentamisen ohjaukseen kuuluu yhteistyö muiden kunnan alueella toimivien tahojen kanssa. Esimerkiksi Tiehallinnon ja kunnan yhteisiä intressejä asemakaavoittamattomilla alueilla ovat sujuva, turvallinen liikenne sekä johdonmukainen hajarakentamisen ja yksityistieliittymien lupakäytäntö. K Kuinka rakentamisen sijoittumista ohjataan? Valitse sopivat ohjausvälineet Asiantuntijoiden avulla kuntapäättäjät voivat valita kunnan tavoitteiden kannalta soveliaimmat ohjausvälineet asemakaava-alueen ulkopuoliseen rakentamisen ohjaukseen. Ohjausvälineitä ovat rakennusjärjestys, yleiskaavat ja kaavojen laatimisen aikaiset rakennuskiellot. Maakuntakaava tai seutukaava saattavat rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla, joilla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Rakennusjärjestys on keskeinen hajarakentamista ohjaava väline. Rakennusjärjestyksellä kunta antaa paikallisista oloista lähtevät hyvän ympäristön toteuttamisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Määräykset voivat koskea esimerkiksi rakennuspaikan kokoa ja rakentamisen määrää. Kunta voi myös tehostaa rakennusjärjestyksellä rakentamisen sijoituksen ohjausta laajentamalla suoraan lain nojalla syntyvää suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarvealueella kunnalla on paremmat mahdollisuudet harkita mm. sitä, aiheuttaako rakentaminen haitallista yhdyskuntakehitystä tai haittaa kaavoitukselle. Yleiskaavan avulla voidaan suunnitella koko kunnan ja sen osa-alueiden maankäyttöä. Yleiskaavassa määritellään kunnan tavoitteellinen yhdyskuntarakenne ja ratkaistaan pääpiirteissään eri alueiden maankäyttö. Kunnan osa-aluetta koskevassa yleiskaavassa rakentamisen sijoittumista ohjataan usein tarkemmin. Erityi- Asiantuntijoiden avulla kuntapäättäjät voivat valita kunnan tavoitteiden kannalta soveliaimmat ohjausvälineet. 7
8 sesti ranta-alueilla oikeusvaikutteista yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakentamisen ohjaukseen, jos kaavassa on tästä erityisesti määrätty. Yleiskaavassa tehtävillä valinnoilla vaikutetaan mm. ympäristöön ja yhdyskuntarakenteen rakentamis- ja käyttökustannusten muodostumiseen. Oikeusvaikutteisella yleiskaavalla voidaan laajentaa myös suunnittelutarvealueita rakennusjärjestyksen tapaan. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella viranomaisten on aina katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteutumista. Kunta voi asettaa yleiskaavan laatimisen tai muuttamisen ajaksi määräaikaisen rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen, joilla estetään kaavan tavoitteita vaarantava kehitys. LUVAT JA PÄÄTÖKSENTEKO T Tunnista eri lupatyypit. Rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Asemakaavoittamattomalla alueella lupahakemus koskee useimmiten yksittäisen omakotirakennuksen tai talousrakennuksen rakentamista, laajentamista tai käyttötarkoituksen muutosta. Pelkkä rakennuslupahakemus ei läheskään aina riitä, vaan hankkeelle voi joutua hakemaan myös suunnittelutarveratkaisua, poikkeamispäätöstä tai molempia. Suunnittelutarvealueella kunta tutkii rakentamisen edellytyksiä tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajemmin suunnittelun tarpeen, yhdyskuntakehityksen, ympäristöarvojen ja tulevan maankäytön näkökulmasta. Suoraan lain nojalla suunnittelutarvealueita ovat mm. asemakaavan lievealueet, taajaan rakentunut tienvarsiasutus tai muu tiheä asutus. Nämä alueet vastaavat aiempaa taaja-asutustulkintaa, kuten myös sellainen yksittäinen rakennushanke, joka voi ympäristövaikutustensa perusteella muodostaa suunnittelutarpeen. Lisäksi kunta voi rakennusjärjestyksessä tai oikeusvaikutteisella yleiskaavalla määrätä alueita määräajaksi suunnittelutarvealueeksi. Lupaa ei voida myöntää, elleivät rakentamisen erityiset edellytykset täyty suunnittelutarveharkinnan perusteella. Poikkeamispäätöksen rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä tai kielloista tekee kunta. Poikkeamispäätös tarvitaan mm. poikettaessa rakennusjärjestyksessä määrätystä rakennuspaikan vähimmäiskoosta, haluttaessa muuttaa rannalla sijaitseva kesäasunto ympärivuotiseen käyttöön tai haettaessa lupaa alueelle, joka on asetettu rakennuskieltoon 8 Rakentaminen saattaa edellyttää useita eri lupia.
9 kaavan laatimiseksi. Kunta voi harkintansa mukaan erityisistä syistä myöntää luvan poikkeamiseen. Lupaa poikkeamiseen ei tarvitse myöntää, vaikka poikkeamisen oikeudelliset edellytykset täyttyisivätkin. Poikkeamispäätöstä ja suunnittelutarveratkaisua varten hakijan on esitettävä arvio hankkeensa vaikutuksista sekä hakemuksen perustelut. Hakijan perusteluista voidaan ottaa huomioon vain rakentamiseen liittyvät seikat. Esimerkiksi hakijan sosiaaliseen tilanteeseen liittyvät syyt eivät voi olla lupahakemuksen arvioinnin perustana. Päätösvallasta kunnassa määrätään johtosäännössä. Jos päätösvalta luvista on delegoitu esimerkiksi lautakunnalle tai viranhaltijalle, kunnanhallituksella ei ole otto-oikeutta lupapäätökseen. Kaavoittamattomilla ranta-alueilla uuden rakennuksen osalta lupaviranomaisena on alueellinen ympäristökeskus. Kunta antaa hankkeesta lausunnon. Yksityisen tien liittämiseksi yleiseen tiehen tarvitaan tiepiirin lupa. H Huolellinen valmistelu päätöksenteon pohjaksi. HYVÄN PÄÄTÖKSENTEON EDELLYTYKSET Perustellun päätöksen tekeminen edellyttää riittäviä tietoja hankkeesta ja siitä alueesta, johon hanke kohdistuu. Kunnan lupavalmistelija selvittää hankkeen lupaedellytyksiä hakemukseen liitettyjen selvitysten ja kunnan omien tietojen pohjalta. Edellytysten arviointiin tarvitaan usein myös lausuntoja. Päätösehdotusta ja sen perusteluja valmistellaan useammasta lähtökohdasta: miten hakemuksen hanke täyttää säännösten edellytykset, mitä näkökohtia aluetta ja hanketta koskevissa tiedoissa ja lausunnoissa on tullut esiin, mikä on ollut naapurien tai kuntalaisten kanta hankkeeseen, ja miten vastaaviin hankkeisiin kunnassa on aiemmin suhtauduttu. Sekä myönteisessä että kielteisessä päätösehdotuksessa tulee olla selvät ja täsmälliset perustelut. Näissä kerrotaan, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja mitä säännöksiä on sovellettu. Viranomaisen perusteluvelvollisuudella on keskeinen merkitys asianosaisen oikeusturvan, mahdollisen muutoksenhaun ja kunnan toimintaa kohtaan tunnetun yleisen luottamuksen kannalta. Päättäjä on lupaviranomaisena vastuussa siitä, että laissa säädetyt lupaedellytykset täyttyvät. 9
10 Rakentamista koskeva päätöksenteko on viranomaistoimintaa. Päättäjä on lupaviranomaisena vastuussa siitä, että laissa säädetyt lupaedellytykset täyttyvät. Jos luottamushenkilöiden päätös poikkeaa esittelijän esityksestä, kokouksessa on laadittava uudet päätösperustelut. Perusteluiksi ei riitä lain säännösten toistaminen. Kunnan on esimerkiksi perusteltava, miksi hanke haittaa tai ei haittaa kaavoitusta. MMuista selvät ja täsmälliset perustelut 10
11 PÄÄTÖKSENTEON KULMAKIVIÄ päättäjä toimii viranomaisvastuulla päättäjä käyttää oikeusharkintaa arvioidessaan lupaedellytyksiä päättäjällä on poikkeamispäätöksessä harkintavalta ja hakemus voidaan hylätä, vaikka poikkeamisen oikeudelliset edellytykset täyttyisivät sekä myönteinen että kielteinen päätös on perusteltava myös esittelijän kannasta poikkeava päätös on perusteltava päätöksen asianmukaiset perustelut auttavat myös muutoksenhakutilanteessa hakemuksia on käsiteltävä johdonmukaisesti ja tasapuolisesti jokaisella päätöksellä saattaa olla vaikutusta seuraaviin päätöksiin päättäjän on itse huolehdittava, ettei hän ole esteellinen päätöksenteossa Kuntapäättäjä voi edistää päätöksillään suomalaisten unelmien toteutumista yhdyskuntarakenteen kannalta kestävällä tavalla. 11
12 Julkaisija Suomen Kuntaliitto Tekstin toimittaneet Raija Seppänen (Arkkitehtitoimisto MARS) Ritva Laine (Suomen Kuntaliitto) Ohjausryhmä Suomen Kuntaliitto Ympäristöministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto Uudenmaan liitto Keski-Suomen ympäristökeskus Ohjausryhmä on kuullut asiantuntijoita Nurmijärven, Sipoon ja Kirkkonummen kunnista Ulkoasu, kuvitus ja taitto Leena Itkonen, Pramedia Oy Kirjapaino Painoprisma Oy, Turku Paperi G-print 150 g MATERIAALI ON TUOTETTU ILMASTONMUUTOKSEN VIESTINTÄOHJELMAN TUELLA /4500
Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012
Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012
LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa
Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua
LisätiedotRakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto
Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen
LisätiedotMRL:N TOIMIVUUS JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUJEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET LIEVEALUEILLA
MRL:N TOIMIVUUS JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUJEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET LIEVEALUEILLA TYÖPAJA MAANKÄYTÖN OHJAAMISESTA LIEVEALUEILLA Helsinki, Kuntatalo 6.6.2013 Ritva Schiestl, ympäristölakimies 6.6.2013
LisätiedotPoikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori
Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotPutkilahden kyläselvitys
Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 22.10.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus Rakentaminen KUIVALLA MAALLA Suunnittelu- Yleiskaava Asemakaava tarvealue Suunnittelu- tarveharkinta tai/ja
Lisätiedot- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.
Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista
LisätiedotOhjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )
Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus
LisätiedotAsuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala
31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka
Lisätiedotedellytykset yy Kankaanpää
Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen
LisätiedotYleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella
Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotYlitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten
LisätiedotRakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Seppo Hakala, Insinööri 1 MRL 14 Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012
LisätiedotAjankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista
Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
LisätiedotKunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO
Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen
LisätiedotYleiskaavapäällikkö Anita Pihala. Maaseutualueiden kaavoituksen periaatteet Nurmijärvellä
Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala Maaseutualueiden kaavoituksen periaatteet Nurmijärvellä , sijainti Helsingin seudulla 2 Pihala Anita 10.12.2015 1 Nurmijärvellä 4 asemakaavoitettua taajamaa ja useita kyliä
LisätiedotRantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus
Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus 14.6.2016 Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen myös uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueella,
LisätiedotPoikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )
Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie
LisätiedotHARKITSETKO KODIN RAKENTAMISTA HAJA-ASUTUSALUEELLE?
HARKITSETKO KODIN RAKENTAMISTA HAJA-ASUTUSALUEELLE? PIENTALORAKENTAJA T Tietoa rakentamisesta hajaasutusalueelle TOIVEET TODEKSI -VERTAILE VAIHTOEHTOJA Omakotitalo on monen suomalaisen unelma. Oman kodin
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )
Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki
Lisätiedot135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20
Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta
LisätiedotYleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ja hajarakentamisen helpottaminen -osahankkeet. Matti Laitio ympäristöministeriö
Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ja hajarakentamisen helpottaminen -osahankkeet Matti Laitio ympäristöministeriö Lähtökohta: Asemakaava-alueen ulkopuolella on erilaisia alueita X Z Z Y A X A
LisätiedotTyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta
Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Mitä on hajarakentaminen? Termien selityksiä Maaseutu on vuorovaikutussuhteessa kaupungin
LisätiedotRiittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan
Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan 21.11.2016 SH 1 Rakennuslupa MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön,
LisätiedotOulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ
Oulun seudun hajarakentamisselvitys Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslaki /132
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan
LisätiedotLiite HEL Hankenumero 2863_3. Rakentamisen ohjaamisen periaatteet Östersundomin rakennuskieltoalueella Helsingissä
1 HEL 2018-003524 Hankenumero 2863_3 Rakentamisen ohjaamisen periaatteet Östersundomin rakennuskieltoalueella Helsingissä Rakennuskiellosta poikkeamista harkitaan aina tapauskohtaisesti. Tapauskohtaisessa
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:
Lisätiedot143 25.08.2015. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 12-59-POY / Kylmälä 452-2-212
Rakennus- ja ympäristölautakunta 143 25.08.2015 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 12-59-POY / Kylmälä 452-2-212 Rakennus- ja ympäristölautakunta 143 Asia Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle
LisätiedotKyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää
Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten
LisätiedotMuutoksia eri lupamenettelyissä. Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Muutoksia eri lupamenettelyissä Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Aurinkopaneelit 126 a Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet Maisematyölupa 128 Maisematyölupa Lomarakennuksen
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI 1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Viite: THao:n lähete , 6316/18, asia 01732/18/4122
NAANTALIN KAUPUNKI 1 Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 Turku Viite: THao:n lähete 15.11.2018, 6316/18, asia 01732/18/4122 Asia: Lausunnon antaja: Valittaja: Lausunto valitukseen päätöksestä, joka koskee
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa
Lisätiedot(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan
Lisätiedotrakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:
Kh 12.7.2018 181, liite nro 4 Kunnanhallitus 12.7.2018/ Salosen muutosesitys perusteluineen 181 Esitys: Kunnanhallitus ei tee valitusta Nurmijärven elinvoimalautakunnan 14.6.2018 56 tekemästä päätöksestä.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( )
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 1 (7) 1135 Poikkeamishakemus (Vartiokylä, tontti 45270/17) HEL 2012-006696 T 10 04 01 Rakvv 45-640-12-S Päätös Rakennuspaikka Hakemus Säännökset, joista poiketaan
LisätiedotTienpitäjä rajanaapurina
Tienpitäjä rajanaapurina Naapurina on tienpitäjä eli Uudenmaan Ely-keskus, Liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualue, kun kiinteistö rajautuu maantiehen On tärkeää, että meitä kuullaan - Kuuleminen kuntien
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut
LisätiedotMaankäytön suuntaviivat 2025
Maankäytön suuntaviivat 2025 1. Yleiset määräykset ja toteutus Haapajärvellä 1.1. Yleiskaava Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotMuut rakennukset: rakennusluvatrakennustakohti 170,00. Tuulivoimala: Rakennuslupatuulivoimalayksikköäkohti 660,00
LIPERINKUNNANRAKENNUSLUPAMAKSUTAKSA1.1.2018ALKAEN Elinympäristölautakunnan03.10.2017hyväksymä 1 YLEISTÄ Maankäytö-jarakennuslain145 :nmukaanluvanhakijataitoimenpiteensuoritajaon velvolinensuoritamaanviranomaistehtävistäkunnalemaksun,jonkaperusteetmäärätään
LisätiedotRAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus
LisätiedotRAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 208 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisella kunnalla tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksessä annetaan rakentamista
LisätiedotMUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa
MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa
Lisätiedot1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala
Suunnittelutarveratkaisu- OULUN SEUDUN RAKENNUSVALVONNAT hakemus Hailuoto Haukipudas Kempele Kiimiki Liminka (MRL 137 ) Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 16
LisätiedotRakennusjärjestyksen uusiminen
Rakennusjärjestyksen uusiminen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Yleistä tietoa rakennusjärjestyksestä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 32/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7174/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 32/2016 1 (1) 357 Asianro 7174/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-405-5-9 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotPurkamislupa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/eeva Pehkonen
Purkamislupa 1 Rakennuksen tai sen osan purkamiseen vaaditaan aina purkamislupa asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jos yleiskaavassa niin määrätään.
LisätiedotTalousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018
Asra 8.9.2015 Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Sivu 2 TP 2014 TA+muutokset 2015 TA 2016 2017 2018 Toimintatuotot 319 908 404 100 354 000
LisätiedotKARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU
KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU Päätös, raportti 12.3.2018 Nähtävillä 20.3.-18.4.2018 Hyväksytty 8.5.2018 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus 1. Johdanto Karhuojan
LisätiedotKOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012
KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva
Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on
LisätiedotKemiönsaaren kunnan kaavoituksen palveluhinnasto. Voimassa alkaen Tekninen lautakunta
Kemiönsaaren kunnan kaavoituksen palveluhinnasto Voimassa 1.1.2019 alkaen Tekninen lautakunta 20.11.2018 Kaavoituksen palveluhinnasto Palveluhinnastoa alla noudatetaan koskien maanomistajan anomia ja pääasiassa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7033/ /2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2015 1 (1) 34 Asianro 7033/10.03.00.01/2014 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien poikkeamista ja suunnittelutarveratkaisua tilalla 410-7-95 Kotikumpare, Haminanlahti Yleiskaavajohtaja
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotHakija: Piira Ismo ja Grenfors Heidi
Rakennuslautakunta 15 01.03.2017 Kaavoitustoimikunta 16 13.03.2017 Kunnanhallitus 69 03.04.2017 Poikkeamislupa, Piira Ismo ja Grenfors Heidi 831/10.03.00.02/2017 Rakennuslautakunta 01.03.2017 15 Hakija:
LisätiedotMaa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus
Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta
LisätiedotRanta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.
Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. - Taustalla 1.4.2016 voimaan tulleenmaankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa poikkeamistoimivalta on siirtynyt kunnille.
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3125/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/2016 1 (1) 147 Asianro 3125/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-416-8-49 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Kiinteistölle
LisätiedotVAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS VAKITUISEKSI ASUINRAKENNUKSEKSI
VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS VAKITUISEKSI ASUINRAKENNUKSEKSI Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi edellyttää lupamenettelyä. Rakennuspaikasta ja kaavoitustilanteesta
LisätiedotMaankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015
Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Suunnittelutarveratkaisu / Koskimäki / Ohkolan kylä, Eerola-Kortistotie / 505-410-57-5 / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 2 /
LisätiedotSeutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:
Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun
LisätiedotKyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö
Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Matti Laitio Ympäristöministeriö Lieksa, Vuonislahti 6.-7.9.2012 Opas kylä- yleiskaavoista julkaistiin alkuvuodesta www.ymparisto.fi > ympäristöministeriö
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta 126. Korkein hallinto-oikeus , taltio 1170, Dnro 2173/1/14
Rakennus- ja ympäristölautakunta 126 25.08.2015 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 126 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi saatetaan seuraavat päätökset ja asiat:
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö.
Helsingin kaupunki Esityslista 24/2016 1 (5) 4 Poikkeamishakemus (Kuntatalo Oy, Kallion tontti 11303/3, Toinen Linja 14) HEL 2014-015224 T 10 04 01 Rakvv 11-3839-14-S Päätösehdotus Hakija Rakennuspaikka
LisätiedotOulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa
Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo
Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille
LisätiedotOikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä / Suunnittelutarveratkaisu POI / Haapajärvi
Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 14.04.2015 Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä 9.3.2015 85 / Suunnittelutarveratkaisu 15-15-POI / Haapajärvi 425-5-83 Rakennus- ja ympäristölautakunta 75
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti
LisätiedotKAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi
Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli
LisätiedotHollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen
Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää
LisätiedotPoikkeamishakemus 1 / 6
Poikkeamishakemus 1 / 6 (MRL 23 LUKU) SAAPUMISPÄIVÄMÄÄRÄ KÄSITTELIJÄ 1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Lisäselvitys, määräala tai vastaava Rakennuspaikan
LisätiedotPALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT
PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty: Kv 5.9.2012 30 Voimaantulo: 1.1.2013 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio
LisätiedotToimenpide eriteltynä rakennuksittain:
Hakemusnumero 2011-0002 Päätöspäivä 02.03.2011 20 Iin seurakunta Puistotie 3 91100 II RN:o 130:1 Pahkaniemi Rakennuspaikan osoite Suittisuontie 630 Kierikin osayleiskaava Pinta-ala 3700,00 m² Rakennustoimenpide
LisätiedotÖverby Asuinrakennuksen (rak. v. 1910) purkaminen. Rakennuspaikka: Haapajärvi , Majtorp
Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 26.01.2016 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 26.01.2016 4 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi saatetaan seuraavat päätökset:
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotPOIKKEAMISLUVAN JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUN HAKEMINEN
1 OHJE 1.7.2017 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT POIKKEAMISLUVAN JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUN HAKEMINEN PERUSTE JA ERITYINEN SYY Poikkeaminen Erityisistä syistä voidaan myöntää poikkeaminen rakentamista koskevista
LisätiedotKyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus
Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus 6.-7.9 Lieksan Vuonislahti Kokemuksia Jyväskylästä Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Kaavojen laadinnasta Kaavoituksen tarve? Mitä kaavoituksella
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
Lisätiedot4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.
RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti
LisätiedotHakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU
VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3588/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 1 (1) 158 Asianro 3588/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-405-26-107 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotHakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta
Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston
LisätiedotHakemus on jätetty
Ympäristölautakunta 114 24.08.2016 Ympäristölautakunta 15 25.01.2017 Ympäristölautakunta 180 26.09.2017 Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle koskien tilalle 78-402-1-42, Arvola myönnettyä poikkeuslupaa
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotMRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä
MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.
LisätiedotNurmijärven kunnan elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen johtosääntö
Nurmijärven kunnan elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen johtosääntö Sisällysluettelo 1. Toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimen
LisätiedotSALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS
SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Luonnos 13.12.2016 EY 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusjärjestystä
LisätiedotVihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen
Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus 25.8.2015 Pentti Saastamoinen taajamakeskeinen politiikka ainakaan ei ole houkutellut lisää asukkaita Vihtiin Maria Aittoniemi, VU 13.8.2016 Kolme teemaa o kylille
Lisätiedot