VIEKÖ HAJARAKENTAMINEN KUNTAA VAI KUNTA HAJARAKENTAMISTA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIEKÖ HAJARAKENTAMINEN KUNTAA VAI KUNTA HAJARAKENTAMISTA?"

Transkriptio

1 VIEKÖ HAJARAKENTAMINEN KUNTAA VAI KUNTA HAJARAKENTAMISTA? PÄÄTTÄJÄ T Tietoa hajarakentamisesta päättäjälle

2 ONKO MAANKÄYTÖN OHJAUS KUNNAN HALLINNASSA? Tämä opaslehtinen on tarkoitettu kunnan strategisesta suunnittelusta, kaavoituksesta ja rakentamisesta päättäville luottamushenkilöille. Opas tukee asemakaavoittamattomille alueille sijoittuvan rakentamisen vaikutusten arviointia ja rakentamista koskevaa päätöksentekoa. Sitä voi käyttää myös valtuustoseminaarien kaltaisissa strategiatilaisuuksissa, kun pohditaan rakentamisen painopistealueiden valintaa sekä kunnallistekniikan ja palvelujen alueellista S Suuntautuvatko resurssit oikeille alueille? suuntaamista. Kunta huolehtii maankäytön ja rakentamisen ohjauksesta alueellaan. Kuntastrategiat, kaavat ja yksittäiset lupapäätökset vaikuttavat kunnan yhdyskuntarakenteen muovautumiseen. Kuntapäättäjä vaikuttaa keskeisesti yhdyskuntarakenteesta johtuvien moninaisten kustannusten muodostumiseen ja yhdyskuntarakenteesta aiheutuvien ympäristöhaittojen määrään. Kunnat ovat hajarakentamisen suhteen hyvin erilaisissa tilanteissa. Keskimäärin joka kolmas, joillakin seuduilla jopa joka toinen suomalainen omakotitalo rakennetaan asemakaava-alueen ulkopuolelle. Lyhyellä aikavälillä sekä rakentaja että kunta saattavat hyötyä hajaasutusmaisesta rakentamisesta. Pidemmällä aikajaksolla kustannuksia alkaa kuitenkin kertyä molemmille osapuolille. Kuntien tulee tukea sellaisen yhdyskuntarakenteen syntymistä, josta seuraavat velvoitteet se kykenee hoitamaan. On tärkeää pohtia, onko maankäytön ohjaus kunnan hallinnassa. Lisääkö nykyinen hajarakentaminen sellaisia investointeja ja toimenpiteitä, joihin kunnalla ei ole taloudellisia resursseja? Suuntautuvatko resurssit kuntakokonaisuuden kannalta oikeille alueille ja oikeisiin toimenpiteisiin? Ovatko odotukset esimerkiksi Tiehallinnon toimintamahdollisuuksista realistisia? Jääkö kunnassa alueita suunnittelematta resurssien ohjautuessa luparuletin pyörittämiseen? Suomalaisten unelmaan pientalosta hyvässä ympäristössä ei ole syytä suhtautua vähätellen. Kuntapäättäjä voi edistää päätöksillään unelman toteutumista myös yhdyskuntarakenteen kannalta kestävällä tavalla. 2 Kunnan kannalta on keskeistä tukea sellaisen yhdyskuntarakenteen suunnittelua, josta seuraavat velvoitteet se kykenee hoitamaan.

3 MONIPUOLINEN TONTTITARJONTA ERILAISILLE RAKENTAJILLE Hajarakentamiselle tarvitaan todellisia vaihtoehtoja: laadukkaita, monipuolisia asemakaava-alueita. On tärkeää, että kunta harjoittaa aktiivista ja pitkäjänteistä maapolitiikkaa, kunnassa on kasvutavoitteisiin nähden riittävästi kaavoitettua rakennusmaata sekä tarjolla tontteja, jotka ovat valmiita otettavaksi käyttöön. Omaa kotiaan suunnittelevalle rakennuspaikan tekninen valmius ei ole ainoa ratkaiseva asia. Alueen pitää täyttää myös muut asuinympäristöön kohdistuvat odotukset. Kunta voi edistää kaava-alueiden ja tonttien markkinointia monilla tavoilla. Alueen houkuttelevuutta voidaan lisätä rakentamalla puuttuvat tai keskeneräiset palvelut valmiiksi. Joskus kaava-alueen ympäristö kaipaa kohentamista. Kunta voi myös monipuolistaa tonttitarjontaa kaavoittamalla sijainniltaan, kooltaan ja rakennusoikeudeltaan vaihtelevia tontteja. Kunta varmistaa hyvän asuinympäristön edellytykset laadukkaalla kaavasuunnittelulla ja oikeaaikaisella toteuttamisella. Erilaisten rakentajien tarpeet pitää ottaa huomioon sekä uusissa kaavoissa että vanhentuneita kaavoja uudistettaessa. HAJARAKENTAMISELLA ON MONIA VAIKUTUKSIA Investoinnit, niiden suuntaaminen ja käyttöaste Yksittäisen pientalon sijainnilla on kunnan kannalta harvoin suuria vaikutuksia. Vaikutukset kasvavat, kun hankkeiden määrä lisääntyy. Kasvavassa kunnassa tämä aiheuttaa usein ennalta suunnittelemattomia palvelutarpeita asemakaava-alueiden ulkopuolelle. Väestöä menettävässä kunnassa vähäinenkin hajarakentaminen voi merkitä kaava-alueen jäämistä keskeneräiseksi. Kun alue jää vajaa- M käyttöiseksi, hukkainvestoinnit jäävät kunnan asukkaiden maksettaviksi. Asemakaavoittamattomilla alueilla vesihuolto järjestetään tavallisesti kiinteistökohtaisesti tai yksittäisillä aluekohtaisilla ratkaisuilla. Kunnan vastuulla olevien keskitettyjen järjestelmien tarve kasvaa sitä suuremmaksi, mitä tiiviimmäksi asutus vuosien mittaan muuttuu. On työlästä ja kallista laatia asemakaava ja rakentaa kunnallistekniikka hajanaisesti toteutuneille alueille jälkikäteen. Jo yksi huonosti sijaitseva rakennus voi haitata tulevaa kaavaa esimerkiksi estämällä järkevän katulinjauksen. Asemakaava-alueiden ulkopuolella tiet ovat yksityisiä teitä ja yleisiä teitä. Asutuksen lisääntyes- Mistä päätät, kun sallit hajarakentamisen? Hajarakentamisen vaikutukset kasvavat, kun hankkeiden määrä lisääntyy. 3

4 sä lisääntyvät myös tarpeet yksityisteiden ja valtion ylläpitämien yleisten teiden liikenneturvallisuuden parantamiseen, kevyen liikenteen väylien, valaistuksen ja tieparannusten toteuttamiseen. Suunnittelemattoman hajarakentamisen seurauksena syntyy ennakoimattomia parantamistarpeita eri puolille kuntaa. Samalla kasvavat kuntien ja valtion paineet avustaa yksityisteitä. Yleisistä teistä vastaavan Tiehallinnon määrärahoissa on tapahtunut suuri muutos. Taloudelliset resurssit ovat pienentyneet merkittävästi, eivätkä ne riitä yleisten teiden turvallisuuden parantamishankkeisiin. Suurin osa sinällään tarpeelliseksi todetuista kevyen liikenteen hankkeista, liittymäparannuksista ja tievalaistuksesta jää toteutumatta ainakin lähivuosien aikana. Valtion yksityisteille suuntaama avustus riittää nykyisellään vain siltojen ja eräiden teiden perusparantamisen tukemiseen, muttei normaaliin kunnossapitoon. Tämä on syytä ottaa huomioon tulevien asukkaiden liikkumisolosuhteita arvioitaessa. O Onko liikenne turvallista? Liikenteen toimivuus, turvallisuus ja kustannukset Suunnittelematon haja-asutus lisää aina liikennettä. Se lisää myös asukkaiden liikkumiskustannuksia ja kunnan ja valtion kuljetuskustannuksia. Kasvuseudulla voi taajaman kaupallinen vetovoima kärsiä, jos keskustaajaman sisääntulotiet ruuhkautuvat liikenneverkon kuormittuessa. Kuntapäättäjä voi vaikuttaa merkittävästi liikenneturvallisuuden kehittymiseen kunnassa. Rakentamista ohjaavat päätökset voivat edistää liikkumisen turvallisuutta, mutta myös lisätä riskitilanteita. Haja-asutusalueiden nopeilla teillä kolarien seuraukset ovat usein vakavia erityisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Vastuuta vakavista onnettomuuksista ei voikuitenkaan osoittaa yksinomaan tienkäyttäjille. Kunta voi pienentää liikennekuolemien riskiä ennakolta maankäyttöratkaisuilla lyhentämällä etäisyyksiä asumisen ja palveluiden välillä sekä välttämällä ongelmakohtien syntymistä. Haja-asutusta voi myös tietoisesti ohjata sellaisille alueille, joiden liikenneympäristössä on jo toteutettu turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Koko maan, mutta myös yksittäisen kunnan kannalta on tärkeää, että valtakunnalliset liikenneyhteydet toimivat. Valtakunnal- 4

5 lisesti tärkeiden teiden kehittämismahdollisuudet pitää turvata eri alueilla. Hajanaisen tienvarsiasutuksen lisääntyminen valtakunnallisten liikenneväylien varrella lisää väistämättä turvallisuusongelmia, ja ennen pitkää heikentyy myös teiden toimivuus. Pääteillä on yleensä tai niille määritellään tiesuunnitelmassa yksityisten teiden liittymäkielto. Tavoitteena ovat mahdollisimman pitkät liittymävapaat jaksot. Kunta voi omilla päätöksillään tukea tämän tavoitteen toteutumista. Olisi tärkeää pyrkiä myös muulla kuin päätieverkolla entistä määrätietoisempaan maankäytön suunnitelmallisuuteen, kun otetaan huomioon Tiehallinnon rajalliset mahdollisuudet tarjota turvallisia liikennejärjestelyjä hajautuvalle maankäytölle. H Huomaa vaikutukset ympäristöön Ympäristötietoinen, kestävään kehitykseen pyrkivä kunta ohjaa rakentamista tavoitteellisesti ja johdonmukaisesti. Näin suojellaan ympäristöä, parannetaan kevyen liikenteen edellytyksiä, vähennetään liikenteen päästöjä ja säästetään energiaa. Nämä ovat avainasioita myös kunnan mahdollisen energia- ja ilmastosopimuksen toteuttamisessa. Rakentaminen muuttaa aina maisemaa. Näkymät voivat muuttua ikävällä tavalla, jos rakentaminen on muuhun rakennuskantaan sopimatonta tai sijoittuu avoimelle pellolle tai muutoin näkyvälle paikalle. Rakentamisesta johtuvat muutokset jäävät vähäisemmiksi, kun kunta ohjaa rakentamisen sijoittumista ottaen huomioon asuinympäristön viihtyisyyden ja maiseman arvot. Ympäristö ja maisema Runsaalla asemakaava-alueiden ulkopuolisella rakentamisella on monia suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Lisääntyvä autoliikenne lisää liikenneväylien rakentamistarpeita, polttoaineen kulutusta, päästöjä ja melua. Haja-asutus voi osaltaan lisätä pintavesien rehevöitymistä. Myös tarkoituksenmukainen maa- ja metsätalouden harjoittaminen voi vaikeutua. Kunnan lakisääteisten velvoitteiden ja kustannusten lisääntyminen Hajarakentamiseen liittyvät päätökset vaikuttavat suoraan kunnan lakisääteisten palveluvelvoitteiden syntymiseen ja niiden pitkän aikavälin hoitamiseen. Yksittäisen kesäasunnon muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoksi voi piristää kylän elämää, mutta se saattaa aiheuttaa pitkällä aikavälillä yllättäviä kuntapalvelujen järjestämiskustannuksia. Hajarakentamista koskevat päätökset vaikuttavat kunnan lakisääteisten velvoitteiden syntymiseen ja hoitamiseen. 5

6 K Kohti johdonmukaista päätöksentekoa Kunta joutuu monesti huolehtimaan haja-asutusalueella asuvan koululaisen kuljetuksesta. Oppilaalla on perusopetuksen ajan oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai kuljettamista varten myönnettävään avustukseen, jos oppilaan koulumatka on pidempi kuin viisi kilometriä, tai jos se on oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Oikeus kuljetukseen on perusopetuksen ajan lähikouluun tai muuhun soveltuvaan kouluun, jonka kunta osoittaa. Kuljetusten suunnittelu ja järjestäminen kuuluu kunnalle. Koulukuljetuksista aiheutuvat kustannukset vaihtelevat suuresti kunnittain. Niihin vaikuttaa asutuksen sijoittuminen, koulujen lukumäärä ja sijainti sekä joukkoliikenteen palvelutaso. Kuljetuskustannukset ovat alhaisimmat kunnissa, joissa on tiivis yhdyskuntarakenne ja asutus sijaitsee koulujen lähellä. Kunnan on velvollisuus järjestää myös vammaispalvelulakiin perustuvat kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kunnalle syntyy hajautuvasta rakenteesta muitakin kustannuksia, kun väestön ikääntyessä kotihoidon ja tukipalvelujen tarve kasvaa. Sosiaalihuoltoasetuksen mukaisista tukipalveluista, joita ovat kuljetus, ateria, ja saattajapalvelut, voidaan asiakkaalta periä asetuksen mukaista asiakasmaksua. HAJARAKENTAMISTA VOI OHJATA Tunnista nykytila ja tee johtopäätökset Hajarakentamisen sijoittumisen ohjaamiseen on hyviä välineitä. Päätöksenteosta tulee johdonmukaisempaa ja linjaerimielisyydet vähenevät, kun on otettu käyttöön kunnan omaan tilanteeseen sopivat ohjausvälineet, ja osapuolet toimivat sovittujen linjausten mukaisesti. Kunnan tavoitteiden mukainen yhdyskuntarakenne edellyttää suunnitelmallisuutta. Päätöksenteon pohjaksi on syytä määritellä rakentamisen painopistealueet sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Yhteinen näkemys tarvitaan myös alueista, jotka varataan pääasiassa muuhun kuin rakennuskäyttöön. Kaikille alueille ei voi ilman haitallisia vaikutuksia rakentaa, eikä kunnan kaikille alueille ole edes syytä ohjata rakentamista. Kunnan eri osat poikkeavat toisistaan ympäristön, maankäytön ja rakentamispaineiden osalta. Tämä vaikuttaa ohjausvälineiden valintaan. Valinnan pohjaksi tarvitaan tietoa eri alueista. Missä osassa kuntaa on rakennuspaineita, ja 6 Erilaiset tilanteet edellyttävät erilaisten välineiden käyttöä.

7 Millä alueilla on palvelujen järjestämistarpeita? Missä on ympäristöongelmia ja missä ympäristöarvoja? Millaisia rajoituksia melusta, pohjavedestä tai rakennetusta ympäristöstä aiheutuu? Millaisia välineitä kunta käyttää tällä hetkellä maankäytön ohjaukseen? Ovatko ne riittäviä? Miten nykyisen lupapolitiikan jatkaminen vaikuttaa kunnan talouteen, ympäristöön ja imagoon? Tietoa ympäristöstä tarvitaan niin maankäytön ohjauksessa kuin ennakoitaessa yksittäisten hankkeiden sijoittumisen vaikutuksia. Ajantasaisen tiedon avulla kunta voi ripeästikin ottaa kantaa kilpailukyvyn kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Hallittuun rakentamisen ohjaukseen kuuluu yhteistyö muiden kunnan alueella toimivien tahojen kanssa. Esimerkiksi Tiehallinnon ja kunnan yhteisiä intressejä asemakaavoittamattomilla alueilla ovat sujuva, turvallinen liikenne sekä johdonmukainen hajarakentamisen ja yksityistieliittymien lupakäytäntö. K Kuinka rakentamisen sijoittumista ohjataan? Valitse sopivat ohjausvälineet Asiantuntijoiden avulla kuntapäättäjät voivat valita kunnan tavoitteiden kannalta soveliaimmat ohjausvälineet asemakaava-alueen ulkopuoliseen rakentamisen ohjaukseen. Ohjausvälineitä ovat rakennusjärjestys, yleiskaavat ja kaavojen laatimisen aikaiset rakennuskiellot. Maakuntakaava tai seutukaava saattavat rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla, joilla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Rakennusjärjestys on keskeinen hajarakentamista ohjaava väline. Rakennusjärjestyksellä kunta antaa paikallisista oloista lähtevät hyvän ympäristön toteuttamisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Määräykset voivat koskea esimerkiksi rakennuspaikan kokoa ja rakentamisen määrää. Kunta voi myös tehostaa rakennusjärjestyksellä rakentamisen sijoituksen ohjausta laajentamalla suoraan lain nojalla syntyvää suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarvealueella kunnalla on paremmat mahdollisuudet harkita mm. sitä, aiheuttaako rakentaminen haitallista yhdyskuntakehitystä tai haittaa kaavoitukselle. Yleiskaavan avulla voidaan suunnitella koko kunnan ja sen osa-alueiden maankäyttöä. Yleiskaavassa määritellään kunnan tavoitteellinen yhdyskuntarakenne ja ratkaistaan pääpiirteissään eri alueiden maankäyttö. Kunnan osa-aluetta koskevassa yleiskaavassa rakentamisen sijoittumista ohjataan usein tarkemmin. Erityi- Asiantuntijoiden avulla kuntapäättäjät voivat valita kunnan tavoitteiden kannalta soveliaimmat ohjausvälineet. 7

8 sesti ranta-alueilla oikeusvaikutteista yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakentamisen ohjaukseen, jos kaavassa on tästä erityisesti määrätty. Yleiskaavassa tehtävillä valinnoilla vaikutetaan mm. ympäristöön ja yhdyskuntarakenteen rakentamis- ja käyttökustannusten muodostumiseen. Oikeusvaikutteisella yleiskaavalla voidaan laajentaa myös suunnittelutarvealueita rakennusjärjestyksen tapaan. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella viranomaisten on aina katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteutumista. Kunta voi asettaa yleiskaavan laatimisen tai muuttamisen ajaksi määräaikaisen rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen, joilla estetään kaavan tavoitteita vaarantava kehitys. LUVAT JA PÄÄTÖKSENTEKO T Tunnista eri lupatyypit. Rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Asemakaavoittamattomalla alueella lupahakemus koskee useimmiten yksittäisen omakotirakennuksen tai talousrakennuksen rakentamista, laajentamista tai käyttötarkoituksen muutosta. Pelkkä rakennuslupahakemus ei läheskään aina riitä, vaan hankkeelle voi joutua hakemaan myös suunnittelutarveratkaisua, poikkeamispäätöstä tai molempia. Suunnittelutarvealueella kunta tutkii rakentamisen edellytyksiä tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajemmin suunnittelun tarpeen, yhdyskuntakehityksen, ympäristöarvojen ja tulevan maankäytön näkökulmasta. Suoraan lain nojalla suunnittelutarvealueita ovat mm. asemakaavan lievealueet, taajaan rakentunut tienvarsiasutus tai muu tiheä asutus. Nämä alueet vastaavat aiempaa taaja-asutustulkintaa, kuten myös sellainen yksittäinen rakennushanke, joka voi ympäristövaikutustensa perusteella muodostaa suunnittelutarpeen. Lisäksi kunta voi rakennusjärjestyksessä tai oikeusvaikutteisella yleiskaavalla määrätä alueita määräajaksi suunnittelutarvealueeksi. Lupaa ei voida myöntää, elleivät rakentamisen erityiset edellytykset täyty suunnittelutarveharkinnan perusteella. Poikkeamispäätöksen rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä tai kielloista tekee kunta. Poikkeamispäätös tarvitaan mm. poikettaessa rakennusjärjestyksessä määrätystä rakennuspaikan vähimmäiskoosta, haluttaessa muuttaa rannalla sijaitseva kesäasunto ympärivuotiseen käyttöön tai haettaessa lupaa alueelle, joka on asetettu rakennuskieltoon 8 Rakentaminen saattaa edellyttää useita eri lupia.

9 kaavan laatimiseksi. Kunta voi harkintansa mukaan erityisistä syistä myöntää luvan poikkeamiseen. Lupaa poikkeamiseen ei tarvitse myöntää, vaikka poikkeamisen oikeudelliset edellytykset täyttyisivätkin. Poikkeamispäätöstä ja suunnittelutarveratkaisua varten hakijan on esitettävä arvio hankkeensa vaikutuksista sekä hakemuksen perustelut. Hakijan perusteluista voidaan ottaa huomioon vain rakentamiseen liittyvät seikat. Esimerkiksi hakijan sosiaaliseen tilanteeseen liittyvät syyt eivät voi olla lupahakemuksen arvioinnin perustana. Päätösvallasta kunnassa määrätään johtosäännössä. Jos päätösvalta luvista on delegoitu esimerkiksi lautakunnalle tai viranhaltijalle, kunnanhallituksella ei ole otto-oikeutta lupapäätökseen. Kaavoittamattomilla ranta-alueilla uuden rakennuksen osalta lupaviranomaisena on alueellinen ympäristökeskus. Kunta antaa hankkeesta lausunnon. Yksityisen tien liittämiseksi yleiseen tiehen tarvitaan tiepiirin lupa. H Huolellinen valmistelu päätöksenteon pohjaksi. HYVÄN PÄÄTÖKSENTEON EDELLYTYKSET Perustellun päätöksen tekeminen edellyttää riittäviä tietoja hankkeesta ja siitä alueesta, johon hanke kohdistuu. Kunnan lupavalmistelija selvittää hankkeen lupaedellytyksiä hakemukseen liitettyjen selvitysten ja kunnan omien tietojen pohjalta. Edellytysten arviointiin tarvitaan usein myös lausuntoja. Päätösehdotusta ja sen perusteluja valmistellaan useammasta lähtökohdasta: miten hakemuksen hanke täyttää säännösten edellytykset, mitä näkökohtia aluetta ja hanketta koskevissa tiedoissa ja lausunnoissa on tullut esiin, mikä on ollut naapurien tai kuntalaisten kanta hankkeeseen, ja miten vastaaviin hankkeisiin kunnassa on aiemmin suhtauduttu. Sekä myönteisessä että kielteisessä päätösehdotuksessa tulee olla selvät ja täsmälliset perustelut. Näissä kerrotaan, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja mitä säännöksiä on sovellettu. Viranomaisen perusteluvelvollisuudella on keskeinen merkitys asianosaisen oikeusturvan, mahdollisen muutoksenhaun ja kunnan toimintaa kohtaan tunnetun yleisen luottamuksen kannalta. Päättäjä on lupaviranomaisena vastuussa siitä, että laissa säädetyt lupaedellytykset täyttyvät. 9

10 Rakentamista koskeva päätöksenteko on viranomaistoimintaa. Päättäjä on lupaviranomaisena vastuussa siitä, että laissa säädetyt lupaedellytykset täyttyvät. Jos luottamushenkilöiden päätös poikkeaa esittelijän esityksestä, kokouksessa on laadittava uudet päätösperustelut. Perusteluiksi ei riitä lain säännösten toistaminen. Kunnan on esimerkiksi perusteltava, miksi hanke haittaa tai ei haittaa kaavoitusta. MMuista selvät ja täsmälliset perustelut 10

11 PÄÄTÖKSENTEON KULMAKIVIÄ päättäjä toimii viranomaisvastuulla päättäjä käyttää oikeusharkintaa arvioidessaan lupaedellytyksiä päättäjällä on poikkeamispäätöksessä harkintavalta ja hakemus voidaan hylätä, vaikka poikkeamisen oikeudelliset edellytykset täyttyisivät sekä myönteinen että kielteinen päätös on perusteltava myös esittelijän kannasta poikkeava päätös on perusteltava päätöksen asianmukaiset perustelut auttavat myös muutoksenhakutilanteessa hakemuksia on käsiteltävä johdonmukaisesti ja tasapuolisesti jokaisella päätöksellä saattaa olla vaikutusta seuraaviin päätöksiin päättäjän on itse huolehdittava, ettei hän ole esteellinen päätöksenteossa Kuntapäättäjä voi edistää päätöksillään suomalaisten unelmien toteutumista yhdyskuntarakenteen kannalta kestävällä tavalla. 11

12 Julkaisija Suomen Kuntaliitto Tekstin toimittaneet Raija Seppänen (Arkkitehtitoimisto MARS) Ritva Laine (Suomen Kuntaliitto) Ohjausryhmä Suomen Kuntaliitto Ympäristöministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto Uudenmaan liitto Keski-Suomen ympäristökeskus Ohjausryhmä on kuullut asiantuntijoita Nurmijärven, Sipoon ja Kirkkonummen kunnista Ulkoasu, kuvitus ja taitto Leena Itkonen, Pramedia Oy Kirjapaino Painoprisma Oy, Turku Paperi G-print 150 g MATERIAALI ON TUOTETTU ILMASTONMUUTOKSEN VIESTINTÄOHJELMAN TUELLA 2004/4500

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ Oulun seudun hajarakentamisselvitys Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista

Lisätiedot

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Mitä on hajarakentaminen? Termien selityksiä Maaseutu on vuorovaikutussuhteessa kaupungin

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

HARKITSETKO KODIN RAKENTAMISTA HAJA-ASUTUSALUEELLE?

HARKITSETKO KODIN RAKENTAMISTA HAJA-ASUTUSALUEELLE? HARKITSETKO KODIN RAKENTAMISTA HAJA-ASUTUSALUEELLE? PIENTALORAKENTAJA T Tietoa rakentamisesta hajaasutusalueelle TOIVEET TODEKSI -VERTAILE VAIHTOEHTOJA Omakotitalo on monen suomalaisen unelma. Oman kodin

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

143 25.08.2015. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 12-59-POY / Kylmälä 452-2-212

143 25.08.2015. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 12-59-POY / Kylmälä 452-2-212 Rakennus- ja ympäristölautakunta 143 25.08.2015 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 12-59-POY / Kylmälä 452-2-212 Rakennus- ja ympäristölautakunta 143 Asia Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala

1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala Suunnittelutarveratkaisu- OULUN SEUDUN RAKENNUSVALVONNAT hakemus Hailuoto Haukipudas Kempele Kiimiki Liminka (MRL 137 ) Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 16

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018 Asra 8.9.2015 Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016-2018 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Sivu 2 TP 2014 TA+muutokset 2015 TA 2016 2017 2018 Toimintatuotot 319 908 404 100 354 000

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Suunnittelutarveratkaisu / Koskimäki / Ohkolan kylä, Eerola-Kortistotie / 505-410-57-5 / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 2 /

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita: Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen

Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus 25.8.2015 Pentti Saastamoinen taajamakeskeinen politiikka ainakaan ei ole houkutellut lisää asukkaita Vihtiin Maria Aittoniemi, VU 13.8.2016 Kolme teemaa o kylille

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty: Kv 5.9.2012 30 Voimaantulo: 1.1.2013 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Toimenpide eriteltynä rakennuksittain:

Toimenpide eriteltynä rakennuksittain: Hakemusnumero 2011-0002 Päätöspäivä 02.03.2011 20 Iin seurakunta Puistotie 3 91100 II RN:o 130:1 Pahkaniemi Rakennuspaikan osoite Suittisuontie 630 Kierikin osayleiskaava Pinta-ala 3700,00 m² Rakennustoimenpide

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Lupatunnus. Vastaanottaja ja päiväys. Kunnanosa. Rakennuspaikan 2 Koko tila Määräala. pintaala m. Laskutusosoite

Lupatunnus. Vastaanottaja ja päiväys. Kunnanosa. Rakennuspaikan 2 Koko tila Määräala. pintaala m. Laskutusosoite HAKEMUS KUNTIIN SUUNNITTELUTARVERATKAISULLE TAI POIKKEAMISELLE Lupatunnus Vastaanottaja ja päiväys SUUNNITTELUTARVERATKAISU (MRL 137 ) 1. Rakennuspaikka (hakija täyttää) Kunta Kaupunki Kunnanosa POIKKEAMINEN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Liitteet 6-8 Mika Nikulainen hakee poikkeamislupaa kalastustukikohdan rakentamiseksi Inarijärven Pikku-Pääsaareen. Kartta liitteenä 6.

Liitteet 6-8 Mika Nikulainen hakee poikkeamislupaa kalastustukikohdan rakentamiseksi Inarijärven Pikku-Pääsaareen. Kartta liitteenä 6. Kunnanhallitus 242 15.06.2015 Poikkeuslupahakemus: Mika Nikulainen 206/10.03.00.01/2015 KHALL 242 Liitteet 6-8 Tekninen johtaja Mika Nikulainen hakee poikkeamislupaa kalastustukikohdan rakentamiseksi Inarijärven

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kunnan osa ja kaava-alue Kortteli Tontti /rak.paikka. Kylä Tila Rek.nro. Rakennuksen pohja-ala m 2

Kunnan osa ja kaava-alue Kortteli Tontti /rak.paikka. Kylä Tila Rek.nro. Rakennuksen pohja-ala m 2 Rakennusvalvonta Hallintokatu 4, 44100 ÄÄNEKOSKI puh.0400 649495, 0400 649503, 040 7549690 tai 0400 115162 PURKAMISILMOITUS PURKAMISLUPAHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN HAKIJA Nimi Osoite Sähköpostiosoite Puhelin

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT

KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT 1 KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT Hyväksytty ympäristöteknisessä lautakunnassa 30.9.2015 71 Voimassa 23.10.2015 alkaen.

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty 19.12.2001 (muutos KV 26.1.2005 5) Voimaatulo 01.01.2002 1 Toimiala, kokoonpano ja vastuualue Rakennuslautakunnan yleisenä tehtävänä on rakennustoiminnan ja

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mitä eheyttäminen on? MRL 44 kyläyleiskaavoituksesta Kyläkaavoituksen kehittämishanke

Lisätiedot

Poikkeamisluvan ja suunnittelutarveratkaisun hakeminen

Poikkeamisluvan ja suunnittelutarveratkaisun hakeminen Ohje 19.1.2016 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ Poikkeamisluvan ja suunnittelutarveratkaisun hakeminen Peruste Poikkeaminen Erityisistä syistä voidaan myöntää poikkeaminen rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20 Kokousaika 21.03.2012 klo 15.00-15.21 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla,

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 78 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) 3389/11.111/2014 KHALL 78 Hakija Nimi Reijo Ukura Osoite Martikkalantie 42, 92320

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

n Muu, mike X Suunnittelutarveratkaisu MRL 137 S Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 165:n tarkoittamalla suunnittelutarvealueella

n Muu, mike X Suunnittelutarveratkaisu MRL 137 S Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 165:n tarkoittamalla suunnittelutarvealueella VAASAN KAUPUNKI Kaavoitus HAKEMUS KAI.IPUNK Kaavoitus X Suunnittelutarveratkaisu MRL 137 S Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 165:n tarkoittamalla suunnittelutarvealueella Poikkeaminen MRL (171-174

Lisätiedot

Hajarakentamisen kysymykset Oulun seudulla. 13.11. 2012 seutusuunnittelija Anne Leskinen

Hajarakentamisen kysymykset Oulun seudulla. 13.11. 2012 seutusuunnittelija Anne Leskinen Hajarakentamisen kysymykset Oulun seudulla 13.11. 2012 seutusuunnittelija Anne Leskinen 2 Haja-asutusalueelle on muutettu pääosin muun kuin ammatinharjoittamisen vuoksi. Vain 16 % ammatti tai elinkeino

Lisätiedot

55 14.04.2015. Rakennuspaikka ÖVERBY, 257-496-0002-0207 Asentajantie 3, 02400 KIRKKONUMMI

55 14.04.2015. Rakennuspaikka ÖVERBY, 257-496-0002-0207 Asentajantie 3, 02400 KIRKKONUMMI Rakennus- ja ympäristölautakunta 55 14.04.2015 Oikaisuvaatimus 15-4-OIK viranhaltijapäätöksestä 23.2.2015 72 / Rakennuslupahakemus 15-22-B / Överby 496-2-207, 496-4-113-M-601 ja 496-2-112-M-603 / Konewatt

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

poikkeamishakemusta ja suunnittelutarveratkaisuhakemusta varten.

poikkeamishakemusta ja suunnittelutarveratkaisuhakemusta varten. Ohjeet poikkeamishakemusta ja suunnittelutarveratkaisuhakemusta varten. Lue tarkkaan seuraavat ohjeet ennen hakemuksen täyttämistä. Kaikki liitteet on oheistettava täsmälleen niin monena kappaleena kuin

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

21.5.2015. Maija-Riitta Kontio

21.5.2015. Maija-Riitta Kontio 21.5.2015 Maija-Riitta Kontio Porvoon Kilpilahti Maija-Riitta kontio 1.6.2015 Konsultointivyöhyke Neste Oyj 2 km Borealis Polymers Oy 2 km StyroChem Finland Oy 1,5 km Innogas Oy AB Kulloo 1,5 km Oy Aga

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro

Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro Sipoon kylät ja suurjako Ennen suurjakoa Suurjaon jälkeen = nyt Kylissä on yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Hevostallityöryhmä. Ympäristönsuojelupäivät, Lammi 1.10.2008. Katri Nuuja, YM. Ympäristöministeriö / Hevostallityöryhmä 1.10.2008

Hevostallityöryhmä. Ympäristönsuojelupäivät, Lammi 1.10.2008. Katri Nuuja, YM. Ympäristöministeriö / Hevostallityöryhmä 1.10.2008 Hevostallityöryhmä Ympäristönsuojelupäivät, Lammi Katri Nuuja, YM 1 Hevostallityöryhmän tehtävät Erityisesti pienten hevostallien maankäytön suunnittelun, rakentamisen ohjauksen ja ympäristönsuojelun kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

HAKEMUS Suunnittelutarveratkaisu MRL 137. Poikkeaminen MRL 171 174. Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm. Viranomainen (hakemuksen vastaanottaja)

HAKEMUS Suunnittelutarveratkaisu MRL 137. Poikkeaminen MRL 171 174. Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm. Viranomainen (hakemuksen vastaanottaja) HAKEMUS Suunnittelutarveratkaisu MRL 137 Poikkeaminen MRL 171 174 Viranomainen (hakemuksen vastaanottaja) Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Kiinteistötunnus Lupanumero/ilmoitusnumero 1 Hakija (rakennuspaikan

Lisätiedot

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014 Maisematyöluvat KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014 130 Lupamenettelyn perusteet Rakennusluvan, toimenpideluvan, purkamisluvan ja maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Maisematyölupa

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot