Aluskustannukset 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aluskustannukset 2009"

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 3/ /t/teu/ajovrk. alustyypeittäin 6, ,00 25 /t/ajovrk. 4,00 3,00 2, /TEU/ajovrk. 1,00 5 0, Syväys, 0 Konv. kuivalastialukset (t) Kuivabulk-alukset (t) Säiliöalukset (t) Ro-ro-alukset (t) Konttialukset (TEU) Helsinki 2009 ISBN ISSN

2

3 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 3/ Helsinki 2009 ISBN ISSN

4 Merenkulkulaitos ISSN Helsinki 2009

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivääärä Tekijät (toiieliestä: toiielien nii, puheenjohtaja, sihteeri) Tapio Karvonen, Teeu Makkonen Merenkulkualan koulutus- ja tutkiuskeskus Turun yliopisto Julkaisun laji Tutkius Toieksiantaja Toiielien asettaispäivääärä Julkaisun nii 2009 Tiivistelä Tutkiuksessa selvitetään Suoen ja ulkoaiden välisessä liikenteessä kulkevien lastialusten ja atkustajaautolauttojen keskiääräiset kustannukset alustyypeittäin ja kokoluokittain. Kustannuslaskelien tarkoituksena on toiia pääosin väyläinvestointien hankearviointien ja niihin liittyvien hyöty-kustannuslaskelien pohjatietona. Edellisen kerran aluskustannukset selvitettiin vuonna 2006 ja niitä täydennettiin konttialusten osalta vuonna Nää päivitykset ovat toiineet vertailukohtana nyt valistuneelle työlle. Tutkiuksen lähdeaineistona ovat ukana kaikki Suoeen ulkoaanliikenteessä vuonna 2008 saapuneet suoalaiset ja ulkoaalaiset lastialukset sekä atkustaja-autolautat. Alustiedot ovat peräisin Merenkulkulaitoksen ylläpitäästä alustietokannasta. Alustietoja on täydennetty uista lähteistä saaduilla tiedoilla tilastollisen kattavuuden varistaiseksi kaikkien alustyyppien ja -kokojen osalta. Muista lähteistä on kerätty hankinta- ja polttoainehinnat sekä iehityskustannukset. Polttoainekustannukset uodostavat kaikissa alustyypeissä suurian kustannuserän (44 63 %) ja pääoaenot toiseksi suurian (23-30 %). Kustannusten suhteelliset osuudet vaihtelevat varsin paljon eri alustyypeillä ja kokoluokilla. Herkkyystarkastelun ukaan 30 prosentin lasku polttoainekustannuksissa laskisi kokonaiskustannuksia eri alustyyppien osalta noin prosenttia. Pääoakulujen vastaavan laskun vaikutus olisi noin 7-9 prosenttia ja iehityskustannusten noin 1-4 prosenttia. Oleellisin uutos aluskustannusten kehittyisessä edelliseen päivitykseen verrattuna on polttoainekustannusten todella voiakas nousu. Ne ovat kohonneet keskiäärin 75 prosenttia huoliatta siitä, että hinnat on nyt kuten edelliselläkin kerralla laskettu kolen vuoden keskiarvon ukaan, jotta lyhytaikaisten hintaheilahtelujen vaikutusta on voitu vähentää. Myös uut kustannuskoponentit ovat nousseet erkittävästi, tosin erot alustyyppien välillä ovat suuria. Pääoaenot ovat nousseet keskiäärin 11 prosenttia. Miehityskustannuksissa on tapahtunut eri alustyypeillä erisuuntaisia uutoksia johtuen Suoeen liikennöineiden alusten kansallisuusjakauan uutoksista. Kaikkien aluskustannusten nousu edelliseen päivitykseen verrattuna on ollut noin 35 prosenttia kaikki alustyypit huoioiden. Kolen vuoden tarkastelujakson aikana tää erkitsee noin 11 prosentin keskiääräistä nousua vuosittain. Avainsanat (asiasanat) aluskustannukset, hankearviointi, vesitieinvestoinnit, kannattavuus Muut tiedot Sarjan nii ja nuero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 3/2009 Kokonaissivuäärä Kieli 59 suoi Jakaja Merenkulkulaitos ISSN Hinta 30 Kustantaja Merenkulkulaitos ISBN Luottauksellisuus julkinen

6

7 Utgivare PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatu Författare (uppgifter o organet: organets nan, ordförande, sekreterare) Tapio Karvonen, Teeu Makkonen Sjöfartsbranschens utbildnings- och forskningscentral Turun yliopisto Typ av publikation Undersökning Uppdragsgivare Datu för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Fartygskostnader 2009 ( 2009) Referat Undersökningen redogör för de genosnittliga kostnaderna för lastfartyg och ro-ro-passagerar-fartyg i utrikes trafik enligt fartygstyp och storleksklass. Huvudsyftet ed kostnadskalkylerna är att skapa underlag för utvärdering av farledsinvesteringsprojekt och relaterade nyttokostnads-kalkyler. Fartygskostnaderna utreddes senast år 2006 och kopletterades beträffande container-fartyg år Dessa uppdateringar har tjänat so jäförelsepunkt för den aktuella studien. Källaterial för undersökningen är alla finska och utländska lastfartyg och ro-ro-passagerarfartyg so anlöpt finländska hanar i utrikes trafik år Fartygsdata är tagna ur Sjöfartsverkets fartygsdatabas. Fartygsdata har kopletterats ed uppgifter från andra källor för erhållande av uttöande statistik i fråga o satliga fartygstyper och -storlekar. Anskaffnings- och bränslepriser sat beanningskostnader har erhållits ur andra källor. Bränslekostnaderna utgör den största (44-63 %) och kapitalkostnaderna den näst största (23-30 %) utgiftsposten för alla fartygstyper. Den relativa andelen varierar rätt ycket beroende på fartygstyp och storleksklass. En känslighetsanalys visar att en reducering av bränslekostnaderna ed 30 % skulle inska helhetskostnaderna ed % beroende på fartygstyp. O kapital-kostnaderna sjönk i otsvarande ån skulle effekten bli ca 7-9 %, för beanningskostnadernas vidkoande ca 1-4 %. Den väsentligaste förändringen i kostnadsutvecklingen jäfört ed föregående uppdatering är att bränslekostnaderna stigit ycket kraftigt. De har stigit i snitt 75 % trots att priserna nu, likso föregående gång, räknats ut enligt ett treårsedeltal för att inska effekten av kortvariga prisfluktuationer. Även andra kostnadskoponenter har ökat kraftigt. Kapitalutgifterna har stigit i snitt 11 %. Beanningskostnaderna för olika fartygstyper har stigit eller sjunkit beroende på förändringar i de på Finland trafikerande fartygens nationalitet. Satliga fartygskostnader har ökat ed i snitt 35 % för alla typer av fartyg. Under den tre år långa granskningsperioden innebär detta en årlig ökning på i genosnitt 11 %. Nyckelord fartygskostnader, projektutvärdering, investeringar i vattenvägar, lönsahet Övriga uppgifter Seriens nan och nuer Sjöfartsverkets publikationer 3/2009 Sidoantal 59 Distribution Sjöfartsverket Språk finska ISSN Pris 30 Förlag Sjöfartsverket ISBN Sekretessgrad 1502 offentlig

8

9 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (fro body; nae, chairan and secretary of the body) Type of publication Study Tapio Karvonen, Teeu Makkonen Centre for Maritie Studies, University of Turku Assigned by Date when body appointed Nae of the publication Ship operating costs 2009 ( 2009) Abstract The study accounts for the average operating costs of cargo ships and Ro-Ro passenger ships engaged in foreign trade by type of ship and size category. The purpose of the cost estiates is to for a basis for evaluation of fairway investent projects and related cost-benefit analyses. Ship costs were last studied in 2006 and copleented with respect to container ships in The said updates have been used as reference in the present study. The source aterial consists of Finnish and foreign cargo ships and Ro-Ro passenger ships having called at Finnish ports in foreign trade in Ship data have been derived fro the ship database of the Finnish Maritie Adinistration and suppleented with data fro other sources so as to ensure full statistical coverage of all ship types and sizes. Data on procureent and fuel prices and anning costs has been collected fro other sources. Fuel costs constitute the largest (44-63%) and capital costs the second largest (23-30%) expense ite for all ships. The relative cost shares vary greatly between different ship types and sizes. A sensitivity analysis shows that a 30% decrease in fuel costs would reduce the total costs for different types of ships by 13-19%. A siilar decrease in capital expenditure would have a 7-9% ipact, in anning costs a 1-4% ipact. The ost significant change in the developent of ship operating costs copared with the latest update is the very high increase in fuel costs. The average increase is 75% in spite of the fact that prices have been, in both instances, calculated according to a three-year average so as to reduce the ipact of short-ter price fluctuations. Other cost coponents have also increased significantly, although the divergence between various types of ships is large. Capital expenditure has increased by an average 11%. Manning costs have decreased or increased depending on changes in the nationality of the ships concerned. All ship costs have increased by approxiately 35%, irrespective of ship type. During the three-year onitoring period this eans an average annual increase of approxiately 11%. Keywords ship operating costs, project evaluation, waterway investents, profitability Miscellaneous Serial nae and nuber Merenkulkulaitoksen julkaisuja 3/2009 Pages, total 59 Language finnish ISSN Price 30 ISBN Confidence status public Distributed by Finnish Maritie Adinistration Published by Finnish Maritie Adinistration

10

11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO POLTTOAINEIDEN HINNAT LASKENTAPERUSTEET JA -MENETELMÄT Tutkiuksessa huoioidut alustyypit ja -koot Alustiedot Pääoakustannukset Polttoainekustannukset Miehityskustannukset Muut aluskustannukset Analyysienetelät Verojen käsittely ALUSKUSTANNUKSET Konttialukset Konventionaaliset kuivalastialukset Kuivabulk-alukset Säiliöalukset Ro-ro-alukset Matkustaja-autolautat KUSTANNUSTEKIJÖIDEN SUHTEELLINEN MERKITYS JA HERKKYYSTARKASTELU ALUSKUSTANNUSTEN KEHITTYMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Liite 1 alustyyppiluokittain vuoden 2008 hintatasolla Appendix 1 Ship costs by vessel types (price level 2008) Liite 2 Herkkyystarkastelut Liite 3 Toteutuneet ja laskennalliset lähtötiedot Liite 4 Aluskäyntien lukuäärä ja jakautuinen lippuaittain eri alustyypeissä Suoen sataissa vuonna 2008

12 1 Johdanto Tutkiuksessa selvitetään Suoen ja ulkoaiden välisessä liikenteessä kulkevien lastialusten ja atkustaja-autolauttojen keskiääräiset kustannukset alustyypeittäin ja kokoluokittain. Kustannuslaskelien tarkoituksena on toiia pääosin väyläinvestointien hankearviointien ja niihin liittyvien hyöty-kustannuslaskelien pohjatietona. Edelliset aluskustannuslaskelien päivitykset on tehty vuosina 2001 ja Vuoden 2006 päivitykseen tehtiin lisäksi vuonna 2007 kontti- ja ro-ro-aluksia koskenut täydennys 2, joka tehtiin vaihtoehtoisilla laskelilla. Nää vaihtoehtoiset laskelat osoittivat, että konttialusten osalta on perusteltua käyttää lastinkuljetuskapasiteettia kuvaavana suureena alusten TEU-äärää 3 eli konttikapasiteettia. Ro-ro-alusten osalta vaihtoehtoisena laskuperusteena käytettiin kaistaetriäärää, jonka todettiin olevan tilastollisesti huonopi kuin tonniääräinen peruste. Niinpä konttialuksia lukuun ottaatta uiden alustyyppien aluskustannukset arvioidaan tässä laskelassa tonniääräisen lastinkuljetuskapasiteetin perusteella. Tutkiuksen tavoitteena on kauppa-alusten keskiääräisten kustannusten tarkistaisen lisäksi kehittää aluskustannusallia ja tulosten herkkyystarkastelua vastaaaan ajanukaisia olosuhteita. Aluskustannusten laskentaperusteiden vertailu- ja lähtökohtana on pidetty edellisiä päivityksiä. Eri kustannustekijöiden laskentaperusteet ja -tavat on ääritelty ajanukaisiksi kirjallisten ja tilastollisten lähteiden sekä asiantuntijalausuntojen pohjalta. Selvityksessä käytetty lähdeaineisto on peräisin taloudellisen korkeasuhdanteen ajanjaksolta, osin sen huippuvaiheesta, ja globaali taloudellinen tilanne on sittein uuttunut oleellisesti, ikä vaikuttaa useiden kustannuskoponenttien hintaa alentavasti. Selvitys palvelee kuitenkin pideän aikavälin tarpeita, jolloin suhdannevaihteluiden erkitys jää vähäiseäksi. Raportin aluksi luodaan katsaus polttoainekustannusten kehittyiseen viieisten vuosien aikana. Seuraavaksi ääritellään aluskustannusten ajanukaiset laskentaperusteet ja -tavat kustannustekijöittäin. Aluskustannuslaskelien tulokset esitellään ensin tiiviisti oassa luvussaan ja lisäksi yksityiskohtaisesti liitteenä olevissa taulukoissa. Kustannustekijöiden suhteellista erkitystä sekä laskentatulosten herkkyystarkasteluja tutkitaan luvussa 5. Lopuksi esitetään johtopäätöksiä aluskustannusten viieaikaisesta kehittyisestä. Selvityksen liitteessä 1 esitetyt yksityiskohtaiset laskelien tulokset pyrkivät kuvaaaan erityyppisten ja -kokoisten Suoeen liikennöivien sekä Suoen että uiden lippujen alla purjehtivien kauppa-alusten keskiääräisiä operointikustannuksia. Laskelien perusteena käytettyä aineistoa on kerätty useista eri lähteistä. Esitetyt kustannukset ovat ateaattisten laskentakaavojen tuloksia eivätkä inkään oleassa olevan aluksen todellisia kustannuslukuja. Tutkius tehtiin alkuvuoden 2009 aikana Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkiuskeskuksessa (MKK) Merenkulkulaitoksen tilauksesta ja se luovutettiin tilaajalle huhtikuussa Merenkulkulaitoksessa projektista vastasivat apulaisjohtaja Taneli Antikainen ja ylitarkastaja Jukka Valjakka. Merenkulkualan koulutus- ja tutkiuskeskuksessa työn toteuttaisesta vastasivat erikoistutkija Tapio Karvonen ja tutkija Teeu Makkonen (Holberg y. 2001) ja 2006 (Karvonen y. 2006) , täydennys (Karvonen 2007). 3 TEU on laskennallinen arvo, joka iloittaa kuinka onta 20 jalan konttia alus voi kuljettaa. 2

13 2 Polttoaineiden hinnat Polttoaineiden hinnat ovat viie vuosina kohonneet voiakkaasti. Edellisessä vuoden 2006 aluskustannusarviossa käytetyt polttoaineiden hinnat olivat 152 /t (IFO 380) ja 281 /t (MDO). Viieisen kolen vuoden aikana polttoaineiden hinnat ovat kohonneet huoattavasti alipien hintanoteerauksien ollessa 139 /t (IFO 380) ja 245 /t (MDO) ja korkeipien 526 /t ja 879 /t. Ulkopuolisten sokkien aiheuttaien hintavaikutusten vähentäiseksi tässä tutkiuksessa on päädytty käyttäään polttoaineiden osalta kolen vuoden hintakeskiarvoja, jotka ovat raskaan polttoöljyn osalta 271 /t (IFO 380) ja eridieselin osalta 474 /t (MDO). Polttoaineenkulutukseen ja sitä kautta polttoainekustannusten osuuteen vaikuttaa erkittävästi aluksen käyttää nopeus. Polttoainekustannuksia on ahdollista pienentää laskealla nopeutta. Kuvassa 1 on havainnollistettu aluksen nopeuden vaikutusta polttoaineen kulutukseen erikokoisilla säiliöaluksilla. 3,0 Öljysäiliölaivat Polttoaineen kulutus [t/h] 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 v = 15 solua v = 12,5 solua v = 10 solua 0,0 Kuva x x x x10 3 Kuollutpaino, DWT Aluksen käyttään nopeuden vaikutus polttoaineen kulutukseen eri kokoisilla säiliöaluksilla. Lähde: Riska (2009). Tutkiuksessa päädyttiin käyttäään polttoaineiden hintoja Rotterdain sataassa. Rotterdain hinta on yleisesti käytetty vertailuhinta, joka kuvaa hyvin todellisen hintatason kehitystä. Svensk Sjöfarts Tidning / Scandinavian Shipping Gazette listaa polttoaineiden hintanoteeraukset Rotterdain sataassa viikoittain, joten hintakehitystä kuvaava aikasarja oli siten helpoiin luotavissa. Kuva 2 kuvaa raskaan polttoöljyn ja eridieselin hintojen kehitystä viieisen kolen vuoden aikana. Polttoaineiden dollaripohjaisten hintojen uuntaisessa euroääräisiksi on käytetty valuuttakurssin kolen vuoden keskiarvoa (1 euro = 1,37 dollaria) 4. 4 Suoen Pankki (2009). 3

14 Polttoaineen hintakehitys Rotterdaissa /t Meridiesel (MDO) Raskas polttoöljy (IFO 380) Kuva 2. Raskaan polttoöljyn ja eridieselin hintojen kehitys Rotterdain sataassa kolen vuoden aikana ( ). Lähde: Svensk Sjöfarts Tidning. Aluksilla käytettävän polttoaineen tulevaan hintakehitykseen vaikuttavat oalta osaltaan yös kiristyvät ypäristöääräykset. Kansainvälisen erenkulkujärjestön IMO:n eriypäristön suojelukoitean hyväksyällä MARPOL 73/78 -yleissopiuksen uudistetulla VI liitteellä rajoitetaan alusliikenteen typpi- ja rikkioksidipäästöjä. Polttoaineen rikkipitoisuus laskee Itäeren, Pohjaneren ja Englannin kanaalin käsittävillä erityisalueilla 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin alkaen sekä 0,1 prosenttiin vuoden 2015 alusta alkaen. Globaalilla tasolla polttoaineen korkein sallittu rikkipitoisuus laskee vuonna ,5 prosentista 3,5 prosenttiin ja vuonna 2020 tai viieistään vuonna ,5 prosenttiin. Eniäisrikkipitoisuudeltaan 0,1-prosenttiseen polttoaineeseen siirtyinen tarkoittaa käytännössä sitä, että alukset joutuvat siirtyään kaasuöljyn (MGO) käyttöön polttoaineenaan. Kaasuöljy on valistustavastaan johtuen huoattavasti kalliipaa kuin raskas polttoöljy. (Kalli y ) 4

15 3 Laskentaperusteet ja -enetelät 3.1 Tutkiuksessa huoioidut alustyypit ja -koot Tutkiuksessa selvitetään kuuden eri alustyypin kustannukset. Alustyyppien keskiääräiset kustannukset esitetään syväysluokittain. Aluksen syväys on aluskustannusten esittäisen kannalta tärkeä suure, koska kustannuslaskelien on tarkoitus toiia pääosin vesiväyläinvestointien hankearviointien ja niihin liittyvien hyötykustannuslaskelien aputyökaluna. Alustyypit ovat seuraavat: 1. Konttialukset Konttialusten lastitilat on varustettu erilaisilla konttijohtiilla, joita pitkin kontit lastataan ja puretaan. Konttialuksissa ei ole pääsääntöisesti lastinkäsittelylaitteita, vaan lastioperaatiot suoritetaan käyttäällä sataien erityisiä konttinostureita. 2. Konventionaaliset kuivalastialukset Konventionaalisissa aluksissa lastitila on jaettu kahdesta seitseään ruuaan ja pää- eli suojakannen lisäksi ruuissa on yleensä yksi tai kaksi välikantta ahtauksen helpottaiseksi. Lastinkäsittely tapahtuu aluksen oilla tai sataan nostolaitteilla. Alukset soveltuvat kappaletavaran ja kuivabulk-lastien kuljettaiseen. Suojakannen luukkujen päällä voidaan yleensä kuljettaa kansilastia, esierkiksi kontteja. Konventionaalisista aluksista käytetään yleisesti niitystä lolo-alukset (lift on lift off). 3. Kuivabulk-alukset Kuivabulk- eli irtolastialukset on rakennettu kuljettaaan suuria ääriä irtolastitavaroita. Tyypillisiä lasteja ovat esierkiksi kivihiili, alit, viljat ja lannoitteet. Bulk-aluksissa ei ole yleensä välikansia. Useiiten kuivabulk-aluksissa ei ole oia lastinkäsittelylaitteita, vaan käsittely tapahtuu sataien nostureilla ja kuljettiilla. 4. Säiliöalukset Säiliö- eli tankkialuksilla kuljetetaan nesteäisiä irtolasteja. Lastien ukaan säiliöalukset jaetaan neljään pääryhään: raakaöljy, öljytuote-, keikaali- ja kaasusäiliöaluksiin. Lastaus ja purkaus tapahtuvat putkistoja pitkin. Lastaus tapahtuu aista puppaaalla ja purkaus vastaavasti aluksen oilla pupuilla. 5. Ro-ro-alukset Ro-ro-aluksissa (roll on roll off) lastinvaihto perustuu pääosin ajoenetelään. Aluksessa voi olla useita välikansia ja lastikaistojen pituus voi olla kiloetrejä. Lastaus ja purku tapahtuu siirtäällä lasti pyöräsiirtovälineillä yleensä perä- ja keularappien kautta. Tavaran siirto eri kansille tapahtuu ajoliuskoja pitkin tai käyttäällä lastihissejä. Ro-ro-alusten sovellutuksessa, storo-aluksissa (stowable ro-ro), tavaran siirrossa käytetään ro-ro-lastinkäsittelykalustoa, utta lasti puretaan ruuassa, jolloin ro-ro-kalusto ei ole ukana eriatkan aikana. 6. Matkustaja-autolautat Suuret Suoen vesillä liikennöivät atkustaja-autolautat ottavat noin atkustajaa ja sen lisäksi tonnia ( kaistaetriä) autoja ja uuta ro-ro-lastia. Alukset on jaettu alustyyppien sisällä syväysluokkiin aluksen suurian ahdollisen kulkusyvyyden ukaan. Syväysluokkia on eri alustyypeissä 6 12 kappaletta. Alustyypit ovat saat kuin edellisessä päivityksessä Matkustaja-autolauttojen syväykset ovat varsin pieniä verrattuna isojen lastialusten syväyksiin, joten atkus- 5

16 taja-autolautoilla ei ole yleensä suurta osuutta väylähankearvioinneissa. Matkustaja-autolauttojen osalta ei ole laskettu aluskustannuksia kuljetettua lastitonnia kohti, koska se ei olisi relevanttia. Ulkoitoiltaan saankokoisten atkustajaautolauttojen lastinkuljetuskapasiteetit voivat vaihdella huoattavasti. 3.2 Alustiedot Tutkiuksen lähdeaineistossa ovat ukana kaikki Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä vuonna 2008 liikennöineet suoalaiset ja ulkoaalaiset lastialukset sekä atkustaja-autolautat. Mukana aineistossa ovat nyt toista kertaa yös ulkoaalaiset alukset, koska ulkoaalaisten alusten erkitys on suuri Suoen ja ulkoaiden välisessä liikenteessä ja se on ollut pitkällä aikavälillä voiakkaassa kasvussa (kuva 3). Suoalaisten alusten osuus on kuljetetun tonniäärän perusteella noin kolasosa Suoen ja ulkoaiden välisessä tavaraliikenteessä 5. Milj. tonnia Yhteensä Suoalaisilla aluksilla Kuva 3. Merikuljetukset Suoen ja ulkoaiden välillä Lähde: Merenkulkulaitos. Tutkiuksen pohjana käytetyt alustiedot ovat pääosin peräisin Merenkulkulaitoksen ylläpitäästä alustietokannasta, joka perustuu pääosin Lloyd s Register - Fairplay:n tietokantaan. Merenkulkulaitoksen toiittaasta alustietokannasta on poiittu tutkiusta varten tekniset tiedot kaikista vuonna 2008 Suoeen ulkoaanliikenteessä liikennöineistä aluksista. Vuonna 2008 Suoen ja ulkoaiden välisessä liikenteessä Suoeen saapui yhteensä eri alusta, joista konttialuksia oli 108, konventionaalisia kuivalastialuksia 775, kuivabulk-aluksia 122, säiliöaluksia 299 (sisältää sekä öljy- että keikaalitankkerit), ro-ro-aluksia 145 ja atkustaja-autolauttoja 39 kappaletta. Loput 183 alusta olivat joko atkustaja-aluksia, risteilyaluksia tai luokkaan uut alukset kuuluvia. Alustietoja on täydennetty vuoden 2006 päivityksen ja vuoden 2007 täydennyksen tiedoilla sekä uista lähteistä 6 saaduilla tiedoilla erityisesti niiden alustyyppien ja -kokojen osalta, joista e. aineistossa on vähän edustajia. 5 Merenkulkulaitos (2009). 6 Eri laivaluettelot, varustaojen laivaluettelot ja Internetin alustietokannat. 6

17 Laskelat on tehty kuudelle eri alustyypille. Alustyyppien keskiääräiset kustannukset on raportoitu tutkiuksessa syväysluokittain erikseen ajo- ja sataavuorokautta kohti koko alukselle ja lastiyksikölle (tonni tai konttialusten osalta TEU). Otokseen perustuvia ja laskennallisia alustietoja (syväyksen ja kantavuuden tai TEU-äärän välinen suhde sekä syväyksen ja konetehon suhde) havainnollistavat kuviot ovat liitteessä 3. Aluskustannusten laskentaperusteiden vertailu- ja lähtökohtana on pidetty edellistä päivitystä. Eri kustannustekijöiden laskentaperusteet ja -tavat on ääritelty ajanukaisiksi taustaselvityksen (luku 2), kirjallisten ja tilastollisten lähteiden sekä asiantuntijalausuntojen pohjalta. 3.3 Pääoakustannukset Alusten pääoakustannukset on laskettu uusien alusten hankintahintojen, pitoaikojen ja jäännösarvojen pohjalta kuten edellisessä päivityksessä. Alusten hankintahinnat kerättiin vuosilta Svensk Sjöfarts Tidning / The Scandinavian Shipping Gazette -aikakausilehdestä. Hankintahintoja ei ollut suoraan saatavissa käytössä olleesta Fairplayn tietokannasta. Kaikki tilastoissa esiintyneet hankintahinnat uutettiin euroiksi dollarin kolen vuoden keskiääräisen valuuttakurssin (1 euro = 1,37 dollaria) ukaan. Hankintahintojen osalta tietoja on tilastoanalyysiä varten täydennetty inflaatiokorotetuilla vuoden 2006 päivityksen tiedoilla sekä uista lähteistä. Otos kattaa yhteensä 620 aluksen hankintahinnat (taulukko 1). Taulukko 1. Tutkiuksessa käytetyn otoksen alusten hankintahintatiedot alustyypeittäin. Alustyyppi Alusten lukuäärä Hintahaarukka (ilj. ) Konttialukset 37 13,7 106,6 Konventionaaliset kuivalastialukset 13 8,8 50,0 Kuivabulk-alukset 204 7,6 80,5 Säiliöalukset ,1 113,5 Ro-ro-alukset 34 15,7 104,2 Matkustaja-autolautat 30 4,1 180,0 Alusten hankintahintojen ja kantavuuden (DWT) tai TEU-äärän suhdetta havainnollistavat kuviot ovat liitteessä 3. Vertailtaessa liitteen 3 hankintahinnoista tehtyjä kuvioita tulee huoioida, että yksi havaintopiste voi sisältää useita saanlaisia aluksia, ikä johtuu siitä, että otoksessa on useita alussarjoja. Näin ollen taulukon 5 alusten lukuäärät ja liitteen 3 havaintopisteiden äärät hankintahintojen osalta eivät ole näennäisesti yhteneväiset. Alusten hankintahinnat on kohdistettu ensin annuiteettienetelällä vuositasolle käyttäen korkotasona viittä prosenttia yleisen käytännön ukaan. Vuosikustannukset on kohdistettu edelleen vuorokautta kohti vuorokausien (365) lukuäärällä jakaalla. Aikaiseissa aluskustannuslaskelissa alusten pitoaikana on pidetty kahtakyentä vuotta. Alusten pitoajat vaihtelevat eri alustyypeillä jonkin verran, utta 20 vuoden pitoaika on teoreettisen laskelan kannalta keskiäärin relevantti aika eikä sitä aiein saatujen asiantuntija-arvioiden ukaan kannata laskelissa vaihdella eri alustyypeillä. 7

18 Alusten jäännösarvon suuruutena laskelissa on käytetty 10 prosenttia alusten hankintahinnasta (diskontattuna nykypäivään) edellisten päivitysten tapaan. Laskukaavaksi uodostuu täten <pääoakustannukset>[] = [ <hankintahinta>[ ] - 10 % [jäännösarvo] * {1 / (1 + 5 %)² } [diskonttaustekijä] ] * [{5 % * (1 + 5 %)² } / {(1 + 5 %)² - 1}] [annuiteettitekijä] / 365 [vrk]. 3.4 Polttoainekustannukset Polttoainekustannukset on laskettu Rotterdain sataan hinnoilla (ks. luku 2). Rotterdain hinta on yleisesti käytetty vertailuhinta erenkulkualalla Euroopassa. Lisäksi Rotterdain hintatasosta on yleisistä lähteistä saatavilla kaikkein kattavin aikasarja, koska alan lehdistö ja sähköiset tietolähteet (esi. Bunkerworld 7 ) noteeraavat viikoittain sataan polttoaineen hintatason. Polttoainekustannusten pienten aikavälien suurien hintaheilahtelujen vääristävän vaikutuksen välttäiseksi laskelissa on päädytty käyttäään kolen vuoden keskiarvoa edellisen päivityksen tapaan. Alusten keskiääräinen polttoaineen kulutus ajossa on laskettu tyyppi- ja syväysluokittain käytössä olleen alustietokannan pohjalta käyttäällä laskukaavaa <kulutus>[t/vrk] = [ 0,0002 [200 g/kwh] * 0,8 *<aksiikoneteho>[kw] + 10 % [voiteluaineet] ] * 24 [h]. Alusten pääkoneiston keskiääräisenä oinaiskulutuksena on laskelissa yhdenukaisuuden vuoksi käytetty kaikille alustyypeille arvoa 200 g/kwh, koska saaa arvoa on käytetty yös Suoen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjestelä MEE- RI 2004:ssä 8. Laskukaava on saa kuin edellisessä päivityksessä. Alusten polttoaineen kulutustietoja ei ole laajein systeaattisesti saatavilla. Ajonaikaiset polttoainekustannukset on laskettu käyttäen raskaan polttoöljyn (IFO 380) hintaa, koska alusten pääkoneiden polttoaineena käytetään useiiten raskasta polttoöljyä. Tavoitteena on, että alustiedoissa esitettävät nopeudet ja konetehot kuvaavat alusten todellisuudessa käyttäää konetehoa ja tyypillistä atkanopeutta. Aikaisepien asiantuntija-arvioiden ukaan hyvä perusta laskelille on se, että todellisuudessa käytettävä koneteho on 80 prosenttia tilastoissa esitetyistä aksiikonetehoista 9. Sataavuorokausien polttoainekulutukset on laskettu apukonetehojen perusteella e. kulutuskaavaa käyttäen. Apukonetehot on ääritetty pääkonetehojen perusteella MEERI 2004:ää apuna käyttäen. Pieneillä aluksilla on suhteessa suureat polttoainekustannukset sataavuorokausina kuin suurilla aluksilla. Sataavuorokausina energiaa kuluu lähinnä kansirakennuksen läittäiseen, valaistukseen ys. Pienten alusten kansirakennukset (ja iehistöäärä) ovat suhteessa suureat kuin suurilla aluksilla, joten yös niiden polttoainekustannukset sataassa ovat suhteessa suuria aluksia suureat. Tässäkin on alustyyppikohtaisia eroja esierkiksi lastiruuien ja -tankkien läitystarpeesta riippuen. Sataa Mäkelä y. (2005). 9 Tulevien aluskustannusten päivityksien kannalta huoionarvoista on, että uusipien tietojen ukaan laskettaessa todellista tehonkäyttöä käyttäen yleistä kansainvälistä lukua 80 % päädytään suoalaisten alusten osalta liian suureen lukuun. Todelliset kulutustiedot osoittavat, että suoalaiset laivat käyttävät väheän niellistehosta kuin yleisesti on esitetty. (Mäkelä 2009.) 8

19 vuorokausien polttoainekustannukset on laskettu eridieselin (MDO) hinnan perusteella, koska sataassa alukset käyttävät apukoneitaan tarvitseansa energian tuotantoon ja apukoneiden pääasiallisin polttoaine on eridiesel. Apukoneiden aksiikoneteho lasketaan siis seuraavalla kaavalla MEERI 2004 tietojen pohjalta laskettua regressioyhtälöä apuna käyttäen 10 <apukoneiden aksiikoneteho>[kw] = 267,05 [vakio] + 0,093 [kulakerroin] * <pääkoneen aksiikoneteho>[kw] ja atkustaja-autolauttojen apukoneiden aksiikoneteho kaavalla 11 <apukoneiden aksiikoneteho>[kw] = 0,1 * <pääkoneen aksiikoneteho>[kw]. Voiteluaineiden kustannusten suuruus on edellisen päivityksen tapaan 10 prosenttia polttoainekustannuksista. Asiantuntijat arvioivat, että voiteluaineiden hinnat ovat nousseet paljon polttoainehintojen tapaan, utta suhdeluku lienee pysynyt saansuuntaisena. Voiteluaineiden osuus on lisätty suoraan polttoainekustannuksiin ajon aikana ja sataassa. Laskelien suorittaisessa on siis tarvittu tietoja polttoainehintojen keskiarvosta, alusten konetehoista sekä polttoaineen kulutustiedoista. Polttoaineiden dollaripohjaisten hintojen uuntaisessa euroääräisiksi on käytetty valuuttakurssin kolen vuoden keskiarvoa (1 euro = 1,37 dollaria). 3.5 Miehityskustannukset Miehityskustannusten laskeisen lähtökohtana ovat suoalaiset ulkoaanliikenteessä liikennöivät alukset. Laskelia varten tarvittiin tiedot keskikuukausipalkoista luontoisetuineen aattiryhittäin sekä iehitystodistuksia eri alustyypeistä ja syväysluokista. Palkka- ja iehitystietoja käyttäällä on laskettu kunkin alustyypin ja syväysluokan iehityskustannukset kuukaudessa. Lopuksi kuukausikustannus on jaettu päiväkohtaiseksi jakaalla kuukausikustannukset kalenteripäivillä (30). Meriieseläkekassalta saatiin keskikuukausipalkat luontoisetuineen vuonna 2008 kaikkien varustaojen osalta ja eri aattikoodien ukaan. Keskikuukausipalkat luontoisetuineen kuvaavat kokonaispalkkoja, joiden ukaan työnantajat ovat aksaneet MEL-aksun. Palkkasuat sisältävät veron, eläkeaksut, työttöyysvakuutusaksut sekä Mepa-aksut. Merenkulkulaitokselta saatiin 82 iehitystodistusta eri tyyppi- ja kokoluokkien aluksista. Alusten iehitysääränä laskelissa on pidetty alukselle ulkoaanliikenteessä asetettua vähiäisvaatiusta. Suoalaisilla aluksilla käytettävä laivahenkilöstön vuorottelujärjestelä on huoioitu laskelissa käyttäällä lastialuksilla kerrointa 2,10 ja atkustaja-autolautoilla kerrointa 2,15. Kertoiet kattavat sairasloapäivät, osittain vuosiloan sekä koulutuspäivät. Konttialusten osalta iehityskustannukset on arvioitu saankokoisten konventionaalisten kuivalastialusten ukaan, koska Suoen rekisterissä ei ole tarpeeksi 10 Apukoneiden aksiikonetehoa ja pääkoneiden keskiääräistä oinaiskulutusta koskevat tiedot ovat saat yös uusiassa MEERI 2007 tutkiuksessa (Mäkelä y. 2008). 11 Matkustaja-autolauttojen apukoneiden aksiikonetehot on laskettu eri kaavalla johtuen Helsinki-Tallinna -välin nopeiden atkustaja-alusten aiheuttaan aineiston yhtäläisyysongelan välttäiseksi. 9

20 konttialuksia, jotta iehityskustannusten kehitystä voisi tilastollisesti arvioida. Edellisen päivityksen yhteydessä saatujen asiantuntijanäkeysten ukaan konttialusten iehitys vastaa saankokoisten konventionaalisten kuivalastialusten iehitystä, joten iehityskustannusten johtainen sitä kautta on ielekästä. Miehityskustannuksista on jätetty pois valtion aksaa suora tuki, koska tarkoituksena on selvittää todellinen tilanne, itä varustaot aksavat nettona. Koska aluskustannuksia ei lasketa pelkästään suoalaisten alusten osalta, tukien poisjättäinen on yös siksi tarpeellista. Valtion aksaa tuki uodostuu siis erilaisista työnantajaaksuista ja tuloverosta. Näin ollen Meriieseläkekassalta saaduista kuukausipalkoista on vähennetty valtion palauttaa vero, jotta on päästy nettopalkkoihin. Laskelissa on käytetty kunnallisveroprosentin osalta Suoen keskiääräistä kuntien tuloveroprosenttia, joka vuonna 2008 oli 18,55 % 12 ja vuoden 2008 valtion tuloveroasteikkoa 13. Palkoista on lisäksi aattiryhittäin vähennetty noraalit kunnallis- ja valtionverotuksessa tehtävät vähennykset, kuten tulonhankkiisvähennys ja ansiotulovähennys, sekä erikseen vähennys erityötulosta 14. Palkkakustannukset on kohdistettu aluksille Merenkulkulaitokselta saatujen iehitystodistusten perusteella. Toteutuneiden iehityskustannusten perusteella on regressioanalyysin avulla arvioitu iehityskustannusten kehitystä alustyyppien sisällä eri kokoluokissa. Koska tutkiuksen tarkoituksena on selvittää kaikkien eri lippujen alla purjehtivien Suoeen liikennöivien alusten keskiääräiset iehityskustannukset alustyypeittäin ja kokoluokittain, on iehityskustannusten suuruus ääritetty painottaalla suoalaisen aluksen iehityskustannuksia arvioilla tärkeipien lippuaitten kustannustasosta alustyypeittäin (taulukko 2). Kunkin alustyypin osalta laskelissa on otettu huoioon eri lippuaat niin, että huoioidut lippuaat kattavat vähintään 60 prosenttia kyseisen alustyypin aluskäynneistä Suoessa vuonna Loput käynnit jakautuvat onien eri aiden alusten kesken eikä yhdenkään ulkopuolelle jääneen lippuaan osuus ollut yli 10 prosenttia. Alusten koko lippujakaua on liitteessä 4. Arvion tekeisessä on käytetty uusipia tutkiuksia ja asiantuntijalausuntoja, joiden ukaan kustannustasojen suhteessa ei ole tapahtunut oleellisia uutoksia edellisen päivityksen jälkeen. Tässä selvityksessä käytetyt iehityskustannukset on laskettu kertoalla keskiääräisen suoalaisaluksen iehityskustannukset taulukossa 2 esitetyillä alustyyppikohtaisilla iehityskustannuskertoiilla. Edellä ainittujen tietojen avulla iehityskustannukset lasketaan kaavalla <iehityskustannukset>[] = <iehistöäärä aattiryhittäin> * <keskiääräinen nettopalkka Suoen lipun alla olevilla aluksilla aattiryhittäin>[] * 2,10 tai 2,15 * <iehityskustannuskerroin> Taulukko 2. Miehityskustannusten suuruuden äärittelyssä käytetyt eri alustyyppien iehityskustannuskertoiet, jotka on laskettu painottaalla Suoen sataien v aluskäyntien lukuäärät lippuaittain. Vain tärkeiät lippuaat alustyypeittäin on huoioitu kertoiissa. (Taulukko seuraavalla sivulla.) 12 Kuntaliitto (2009). 13 Verohallinto (2009). 14 Veronaksajien Keskusliitto ry (2009). 10

21 Lippuaa Aluskäyntien lk Lippuaan osuus huoioiduista Kustannustaso suhteessa suoalaiseen Miehityskustannuskertoiet (lihavoituna) Konttialukset Saksa % 0,58 Iso-Britannia % 0,67 Kypros % 0,35 Alankoaat % 0,71 Antigua ja Barbuda % 0,35 Yllä olevat yhteensä ,55 Kaikki yhteensä 1729 Huoioitujen osuus 78 % Konventionaaliset kuivalastialukset Alankoaat % 0,71 Suoi % 1,00 Venäjä % 0,35 Gibraltar % 0,50 Iso-Britannia % 0,67 Yllä olevat yhteensä ,69 Kaikki yhteensä 6283 Huoioitujen osuus 69 % Kuivabulk-alukset Suoi % 1,00 Bahaa % 0,35 Yllä olevat yhteensä 345 0,89 Kaikki yhteensä 547 Huoioitujen osuus 63 % Säiliöalukset Norja % 0,96 Suoi % 1,00 Ruotsi % 1,00 Portugali % 0,67 Alankoaat % 0,71 Yllä olevat yhteensä ,91 Kaikki yhteensä 1651 Huoioitujen osuus 64 % Ro-ro-alukset Suoi % 1,00 Ruotsi % 1,00 Iso-Britannia % 0,67 Saksa % 0,58 Yllä olevat yhteensä ,90 Kaikki yhteensä 4922 Huoioitujen osuus 78 % Matkustaja-autolautat Suoi % 1,00 Ruotsi % 1,00 Viro % 0,50 Yllä olevat yhteensä ,86 Kaikki yhteensä Huoioitujen osuus 86 % 11

22 3.6 Muut aluskustannukset Muut aluskustannukset sisältävät korjaus- ja kunnossapitokustannukset, vakuutuskustannukset sekä yleiskustannukset. Korjaus- ja kunnossapitokustannusten suuruutena on käytetty 1,5 prosenttia aluksen hankintahinnasta vuodessa. Prosenttiluvut ovat saat kuin edellisissä päivityksissä. Erityisesti korjaus- ja kunnossapitokustannusten arvioiista hankintahinnasta on jo aiepien päivitysten yhteydessä pidetty hankalana, koska kustannusten suuruus riippuu paljon esierkiksi alusten iästä. Välillä kustannukset saattavat olla suuria, esierkiksi vahingot voivat kasvattaa kustannuksia yllättäen, kun taas joinakin vuosina kustannukset pysyvät vähäisepinä. Korjaus- ja kunnossapitokustannukset lasketaan siis kaavalla <korjaus- ja kunnossapitokustannukset>[] = <hankintahinta>[ ] * 1,5 % / 365 [vrk] Kuten aikaiseissa aluskustannuslaskelissa on yös tällä kerralla käytetty vakuutuskustannusten laskennallisena suuruutena 1,25 prosenttia aluksen hankintahinnasta vuodessa. Lukuun sisältyvät pelkästään alukseen kohdistuvat vakuutukset (. kasko ja laivanoistajan vastuuvakuutus P&I). Vakuutuksia ei ole ongelatonta verrata aluksen hankintahintaan, koska todellisuudessa esierkiksi vastuuvakuutus vaihtelee suuresti eri syiden vuoksi alus- ja lastityypin ukaan. Lisäksi alusten arvot vaihtelevat arkkinoiden ukaan suhteessa vakuutuskustannuksiin ja toisaalta vakuutusten hintatasot vaihtelevat yös. Vakuutusaksut vaihtelevat eri varustaojen kesken ja lisäksi esierkiksi ahdolliset tapahtuneet vahingot vaikuttavat hintoihin suuresti. Vakuutuskustannukset lasketaan kaavalla <vakuutuskustannukset>[] = <hankintahinta>[ ] * 1,25 % / 365 [vrk] Yleiskustannukset on laskettu vakiintuneen tavan ukaan siten, että ne kattavat 8 prosenttia pääoa-, vakuutus-, iehitys-, kunnossapito- ja korjauskustannusten suasta <yleiskustannukset>[] = Σ [pääoa-, vakuutus-, iehitys-, kunnossapito- ja korjauskustannukset][] * 8 % 3.7 Analyysienetelät Tutkiuksessa suoritetut tilastoanalyysit on pääosin tehty yhden selitettävän ja yhden selittävän uuttujan regressioanalyysillä. Selittävänä uuttujana on suuriaksi osaksi käytetty aluksen syväystä. Suurin osa uuttujista oli sellaisia, joiden välille on löydettävissä elko yksinkertainen lineaarinen riippuvuussuhde. Niiden uuttujien osalta, joiden välistä yhteyttä ei kyetty selittäään lineaarisella funktiolla, suoritettiin jokin uunnos, jolla yhteys selitettävän ja selittävän uuttujan välillä saatiin uunnettua lineaariseen uotoon. Käytännössä uunnos tarkoitti selitettävän uuttujan uuntaista neliöjuurifunktion avulla, jolloin selitettävänä olikin kyseisen uuttujan neliöjuuri varsinaisen uuttujan sijaan. Teknisten tietojen osalta tilastollisessa analyysissä käytetty tietokanta sisältää kaikki vuoden 2008 aikana Suoen ja ulkoaiden välisessä eriliikenteessä Suoeen saapuneet alukset. Lisäksi sitä on täydennetty vuoden 2006 päivityksen ja vuoden 2007 lisäselvityksen tiedoilla niiden aluskokojen osalta, joista on ollut vähän havaintoja vuoden 2008 aineistossa. Otoksen voidaan siis sanoa siltä osin olevan kattava. Pituuden ja leveyden suhteen on päädytty tällä kerralla käyttäään edellisen päivityksen arvoja, koska ne eivät olennaisesti uutu syväysluokittain lyhyellä aikavälillä, vaan uutokset johtuvat enneinkin satunnaisvaihtelusta. Alusten lastikapasiteetti (tonnia) on laskettu alusten dwt:stä. Laskeisessa on käytetty saaa kerrointa (tonnia/dwt) kuin edellisessä päivityksessä. Konttialusten 12

23 kohdalla on kuljetusyksikkönä käytetty tonnien sijaan TEU-äärää, koska se kuvaa aluskustannusten aleneista suhteessa kuljettuun tavaraäärään konttialusten osalta parein kuin tonniäärään perustuva laskela, koska skaalaetu näkyy selvästi. Tutkiuksen osalta ongelalliseksi uodostui osittain aineiston voiakas keskittyinen tiettyihin kokoluokkiin. Käytetyn pieniän neliösuan enetelän takia aineiston keskittyinen aiheuttaa osittain sen, että allilla saavutetaan elko korkea selitysaste, utta siitä huoliatta allin ennustavuus suhteessa alkuperäiseen aineistoon voi jäädä heikoksi. Aineiston keskittyisen aikaansaaia vipuvaikutuksia on tässä tutkiuksessa pyritty vähentäään uokkaaalla aineistoa siten, että esierkiksi alusten kantavuuden (dwt) ja syväyksen välistä suhdetta selitettäessä on aineistosta osittain käsitelty ainoastaan otosta, joka sisältää tasaisen lukuäärän havaintoja eri syväysluokittain. Menetelällä onkin pystytty elko hyvin eliinoiaan e. ongela. Tuloksia käytettäessä tulee uistaa, että luvut perustuvat ateaattisiin eneteliin ja tehtyihin arvioihin. Todellisuudessa eri alusten kustannukset vaihtelevat hiean alustyyppien ja -kokoluokkien sisällä. Absoluuttisia lukuja oleellisepana työssä onkin pidetty sitä, että lopullisissa tuloksissa tulevat esille aluskustannusten suhteelliset erot alustyyppien ja -kokojen välillä. 3.8 Verojen käsittely Liikenne- ja viestintäinisteriön sekä Merenkulkulaitoksen hankearviointien laadinnasta annettujen ohjeiden ukaan tulee kaikki tään tyyppiset hankearviointeja koskevat tutkiukset tehdä käsitteleällä eri kustannuseriä ilan verotuksen ja ahdollisten tukiaisten aiheuttaia vaikutuksia. Tässä tutkiuksessa verotuksen vaikutusta ei ole huoioitu, sillä alusten hankintahinta ja polttoaineen hinta eivät johda varustaon osalta lopulliseen veroseuraaukseen, vaan arvonlisäveroa käsitellään läpikulkueränä, joka ei käytännössä realisoidu aksettavaksi. Myöskään ahdollisia telakkatukia ei oteta huoioon, sillä ulkoaisten varustaojen ja telakoitten osalta on ahdotonta selvittää tukien todellista tasoa. Lisäksi iehityskustannuksista on jätetty pois valtion varustaoille aksaa suora tuki, koska tarkoituksena on selvittää, itä varustaot aksavat nettona. 13

24 4 Tässä luvussa esitetään keskeisiät aluskustannukset alustyypeittäin. Aluskustannuksista tehtyjen laskelien yksityiskohtaiset tulokset ovat liitteessä 1. Tulokset on esitetty alustyypeittäin eri syväysluokissa, ikä tekee tulosten hyödyntäisen väyläinvestointien arvioinnin kannalta ahdollisian helpoksi. Ne vertailut, jotka on voitu tehdä edellisen päivityksen lukuihin, esitetään johtopäätöksissä luvussa 6. On huoioitava, että laskelat on tehty tilastollisin enetelien käyttäen pohjaaineistona oleassa olevien todellisten alusten tietoja. Kunkin syväysluokan kohdella oleva aluksen kokoa ilaiseva arvo (TEU tai DWT) on saatu tilastollisen regression avulla eikä se välttäättä ole yksittäisen syväysluokan ns. keskiarvoaluksen arvo. Regressio ottaa huoioon koko havaintojoukon ja tasoittaa ääriarvojen vaikutusta. Joissakin alustyypeissä on käytetty regression sijaan keskiarvon laskeista tietyn syväysluokan aluksille regressiovääristyien korjaaiseksi. Näistä poikkeaista ainitaan liitteessä 3. Kuvassa 4 on esitetty koottuna kuvaajat aluskustannuksista kuljetettua lastitonnia tai konttialusten osalta yhtä TEU-yksikköä kohti vuorokaudessa eri alustyypeittäin syväysluokkien ukaan. Matkustaja-autolautat eivät ole tässä ukana, koska niiden kuljettaaa lastiäärää ei ole realistista laskea saalla tavalla kuin uiden alustyyppien. /t/teu/ajovrk. alustyypeittäin 6, ,00 25 /t/ajovrk. 4,00 3,00 2, /TEU/ajovrk. 1,00 5 0, Syväys, 0 Konv. kuivalastialukset (t) Kuivabulk-alukset (t) Säiliöalukset (t) Ro-ro-alukset (t) Konttialukset (TEU) Kuva 4. ajossa [ /t tai /TEU (konttialukset)/vrk] eri alustyypeittäin. 4.1 Konttialukset Konttialusten kustannusrakenne on varsin saankaltainen konventionaalisten kuivalastialusten kanssa varsinkin pieneissä aluskokoluokissa, joissa alustyypit ovat hyvin saankaltaisia. Suureille konttialuksille tyypillistä on suuri atkanopeus (20 26 solua), joka nostaa niiden polttoainekustannuksia huoattavasti verrattuna tavallisiin kuivalastialuksiin. Suurten konttialusten hankintahinta on yös korkeapi. Pienepien kokoluokkien konttifeeder-alusten kustannustaso nousee tässä tilastollisen regressioanalyysin vuoksi tavallisia kuivalastialuksia kor- 14

25 keaaksi, vaikka se todellisuudessa on jotakuinkin yhteneväinen saankokoisten tavallisten kuivalastialusten kanssa. Tää johtuu suurten konttialusten e. korkeista polttoaine- ja hankintahintakustannuksista. Taulukko 3. Konttialusten aluskustannukset syväysluokittain. Syväys /ajovrk /sataavrk /TEU/ajovrk /TEU/sataavrk ,91 21, ,72 13, ,30 9, ,64 7, ,72 6, ,14 6, ,76 5, ,50 5, ,30 5,34 Regressiokäyrä aliarvioi jonkin verran kaikkein suuripien aluksien, joiden syväys on 14 etriä tai eneän, konttikapasiteetin voiakasta kasvua. Yksittäisten alushavaintojen perusteella voi todeta, että suuripien alusten todellinen TEU-luku on suurepi kuin laskelien perusteena käytetty regression avulla saatu laskennallinen TEU-luku. Näin ollen aluskustannukset kuljetettua TEU-yksikköä kohti alenevat syväykseltään yli 14 etrin aluksilla kuvan 5 käyrää voiakkaain. Tällä ei kuitenkaan ole erityisen suurta erkitystä näiden laskelien hyödyntäisessä Suoessa, sillä näin suuria konttialuksia ei Suoen sataissa käy. Konttialukset 30, , /TEU/ajovrk. 20,00 15,00 10, Lastikapasiteetti, TEU 5,00 0,00 /TEU/ajovrk. Lastikapasiteetti Syväys, Kuva 5. Konttialusten aluskustannukset ajossa ja lastikapasiteetti. 15

26 4.2 Konventionaaliset kuivalastialukset Konventionaalisten kuivalastialusten aluskustannukset kuljetettua lastitonnia kohti alenevat varsin saalla tavalla kuin konttialuksilla. Taulukko 4. Konventionaalisten kuivalastialusten aluskustannukset syväysluokittain. Syväys /ajovrk /sataavrk /t/ajovrk /t/sataavrk ,18 1, ,65 1, ,40 0, ,25 0, ,16 0, ,09 0, ,91 0, ,78 0, ,70 0,40 Aluksille, joiden syväys on yli 10 etriä, laskettiin oa regressiosuoransa, koska suurien alusten osajoukko poikkeaa huoattavasti pieneistä aluksista. Näillä aluksilla suuruuden ekonoia tulee esille voiakkaasti saaan tapaan kuin irtolastialuksilla. Konventionaaliset kuivalastialukset 2, , /t/ajovrk. 1,50 1,00 0,50 0,00 /t/ajovrk. Lastikapasiteetti Syväys, Lastikapasiteetti, t Kuva 6. Konventionaalisten kuivalastialusten aluskustannukset ajossa ja lastikapasiteetti. 16

27 4.3 Kuivabulk-alukset Kuivabulk-alukset ovat keskiäärin varsin suuria aluksia, jotka ovat erikoistuneet kuljettaaan yksikköhinnaltaan edullisia tavaralajeja kuten kivihiiltä, aleja ja viljaa suuria ääriä kerrallaan. Näiden alusten kustannuksissa suuruuden ekonoia tulee erittäin hyvin esille. Aluskokoa kasvattaalla saadaan aikaan suuria kuljetuskustannussäästöjä. Tonnia kohti lasketut kuljetuskustannukset ovat selvästi aleat kuin konventionaalisilla kuivalastialuksilla, joiden erityisluokaksi kuivabulkaluksia voisi kutsua. Taulukko 5. Kuivabulk-alusten aluskustannukset syväysluokittain. Syväys /ajovrk /sataavrk /t/ajovrk /t/sataavrk ,07 0, ,80 0, ,63 0, ,52 0, ,45 0, ,40 0, ,35 0, ,32 0, ,30 0,19 Kuivabulk-alukset 1, , /t/ajovrk. 0,80 0,60 0, Lastikapasiteetti, t 0,20 0,00 /t/ajovrk. Lastikapasiteetti Syväys, Kuva 7. Kuivabulk-alusten aluskustannukset ajossa ja lastikapasiteetti. 17

28 4.4 Säiliöalukset Säiliöalukset ovat nesteäisiä irtolasteja kuljettavia aluksia, joissa kuivabulkalusten tapaan suuruuden ekonoia toiii erittäin hyvin. Kokonaiskustannukset ovat kuitenkin jonkin verran kuivabulk-aluksia korkeaat, ikä johtuu ennen uuta korkeaista hankintahinnoista ja polttoainekustannuksista. Suurten säiliöalusten koneteho on selvästi vastaavankokoisia kuivabulk-aluksia suurepi. Hankintahinnat taas vaihtelevat erityyppisten säiliöalusten kesken huoattavasti. Keikaalitankkerit ovat kalliita, koska niiden kuljettaat lastit vaativat. erikoisateriaalien ja -tekniikan käyttöä. Tilastollisin enetelin tehtävässä tarkastelussa näiden alusten korkea hinta vaikuttaa koko alustyypin hintoihin. Taulukko 6. Säiliöalusten aluskustannukset syväysluokittain. Syväys /ajovrk /sataavrk /t/ajovrk /t/sataavrk ,39 2, ,90 1, ,28 0, ,95 0, ,76 0, ,64 0, ,56 0, ,50 0, ,45 0, ,37 0, ,31 0,19 Aluksille, joiden syväys on yli 14 etriä, laskettiin oa regressiosuoransa, koska suurien alusten osajoukko poikkeaa huoattavasti pieneistä aluksista. Skaalaedut tulevat selvästi esille alenevina yksikkökustannuksina. Säiliöalukset 4, , /t/ajovrk. 3,00 2,50 2,00 1,50 1, Lastikapasiteetti, t 0,50 0,00 Kuva 8. /t/ajovrk. Lastikapasiteetti Syväys, Säiliöalusten aluskustannukset ajossa ja lastikapasiteetti

29 4.5 Ro-ro-alukset Ro-ro-alusten aluskustannukset ovat selvästi uita lastialustyyppejä korkeaat. Merkittäviät tähän vaikuttavat tekijät ovat pääoakustannuksia nostava ro-roalusten korkea hankintahinta sekä polttoainekustannuksia nostava uita lastialustyyppejä (suuret konttialukset pois luettuna) suureat koneteho ja nopeus. Taulukko 7. Ro-ro-alusten aluskustannukset syväysluokittain. Syväys /ajovrk /sataavrk /t/ajovrk /t/sataavrk ,64 3, ,31 2, ,57 2, ,11 1, ,80 1, ,58 1,54 Ro-ro-alukset 6, , /t/ajovrk. 4,00 3,00 2, Lastikapasiteetti, t 1,00 0,00 /t/ajovrk. Lastikapasiteetti Syväys, Kuva 9. Ro-ro-alusten aluskustannukset ajossa ja lastikapasiteetti. 19

30 4.6 Matkustaja-autolautat Matkustaja-autolautoille on laskettu ainoastaan kokonaiskustannukset ajo- ja sataavuorokausina, koska kustannusten laskeinen kuljetettua lastiyksikköä tai -tonnia kohti ei ole relevanttia. Alusten yksilölliset erot ovat suuret ja ulkoitoiltaan saankokoisten alusten lastinkuljetuskapasiteetit vaihtelevat suuresti. Oinaista atkustaja-autolautoille ovat korkeat pääoakustannukset, sillä suurten atkustajatilojen rakentainen ja varustelu nostavat hankintahinnan aivan eri tasolle kuin lastialuksilla. Käyttöenopuolella polttoainekustannukset ovat suurista konetehoista ja käytettävistä nopeuksista johtuen korkeat. Saoin iehityskustannukset ovat huoattavasti uita alustyyppejä suureat, vaikka tässä tutkiuksessa ovat ukana vain ne iehityskustannukset, jotka ovat pakollisia aluksen liikuttaiseksi. Kun ukaan lasketaan hotelli- ja ravintolapuolen henkilöstö, nousevat iehityskustannukset vielä suureiksi. Taulukko 8. Matkustaja-autolauttojen aluskustannukset syväysluokittain. Syväys /ajovrk /sataavrk

Alusliikenteen yksikkökustannukset 2013

Alusliikenteen yksikkökustannukset 2013 41 214 LIIKENNEVIRASTON tutkiuksia ja selvityksiä TAPIO KARVONEN ANSSI LAPPALAINEN Alusliikenteen yksikkökustannukset 213 Tapio Karvonen, Anssi Lappalainen Alusliikenteen yksikkökustannukset 213 Liikenneviraston

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Työ 15B, Lämpösäteily

Työ 15B, Lämpösäteily Työ 15B, Läpösäteily urssi: Tfy-3.15, Fysiikan laoratoriotyöt Ryhä: 18 Pari: 1 Jonas Ala Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Ala Mittaukset tehty:.3.000 Selostus jätetty:..000 1. Johdanto Läpösäteily

Lisätiedot

1.5 Tasaisesti kiihtyvä liike

1.5 Tasaisesti kiihtyvä liike Jos pudotat lyijykuulan aanpinnan läheisyydessä, sen vauhti kasvaa joka sekunti noin 9,8 etrillä sekunnissa kunnes törää aahan. Tai jos suoritat autolla lukkojarrutuksen kuivalla asvaltilla jostain kohtuullisesta

Lisätiedot

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys eluselvitys Ylöjärven kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen 19.5.2014 1 Taustatiedot Tässä eluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Ojapuiston aseakaavauutosalueen ja Siltatien aseakaava-alueen

Lisätiedot

Lääkkeiden yhteiskunnallinen merkitys

Lääkkeiden yhteiskunnallinen merkitys 67. Lääkkeiden yhteiskunnallinen erkitys Lääkkeiden yhteiskunnallinen erkitys Lääkkeet ovat lääkärien useiin käyttää hoitokeino. Noin 75 % avohoidon potilaista lähtee lääkärin vastaanotolta reseptin kanssa.

Lisätiedot

SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS

SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS Niina Parviainen SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS Tutkiusinventaari Muistiot 2012:7 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2012:7 ISBN 978-952-13-5346-8 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto v. 1.2 11.3.2015 Markku Tahkokorpi 1 JOHDANTO Finsolar-hankkeen osana on marras-joulukuussa 2014 selvitetty aurinkosähkölaitteistojen toteutuneita hintatasoja

Lisätiedot

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n = S-, ysiikka III (S) välikoe 7000 Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rs seuraaville 6 olekyylien nopeusjakauille: a) kaikkien vauhti 0 / s, b) kolen vauhti / s ja

Lisätiedot

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna 2015 Selvitys IMO:n uusien määräysten vaikutuksesta kuljetuskustannuksiin

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna 2015 Selvitys IMO:n uusien määräysten vaikutuksesta kuljetuskustannuksiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 20/2009 Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna 2015 Selvitys IMO:n uusien määräysten vaikutuksesta kuljetuskustannuksiin Helsinki, 2009 KUVAILULEHTI Julkaisun

Lisätiedot

Markkinointiesite 17.8. - 4.9.2009

Markkinointiesite 17.8. - 4.9.2009 Markkinointiesite 17.8. - 4.9.2009 Maaila Toipuu 2012 II Sijoituswarrantti Maaila Toipuu II 2012 Sijoituswarrantti Mikä tuote? Miksi sijoittaa? Riskit Hajautettu sijoitus Yhdysvaltojen, Euroopan ja Kiinan

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 uutos 1 5.11.1976 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi MAA- JA METSÄTALOUDEN LENTOPAIKAT 1 YLEISTÄ 1.1 Tää

Lisätiedot

2.7. Intertemporaalinen valinta

2.7. Intertemporaalinen valinta 9.7. Interteporaalinen valinta Aikaisein tarkasteltiin intrateporaalista valintaa: kuinka paljon ja issä suhteessa kuluttaja haluaa hyödykkeitä X ja X juuri nyt. Seuraavaksi tarkasteluun otetaan ukaan

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Fleet. Statistics of Finland. Transport och turism. ISSN 1799 0432 (painettu) (painettu) ISSN 1795 51655 (SVT)

Fleet. Statistics of Finland. Transport och turism. ISSN 1799 0432 (painettu) (painettu) ISSN 1795 51655 (SVT) Kauppalaivastotilasto 20100 Statistik över handelsflottan Finnish Merchant Fleet Statistics Suomen virallinenn tilasto Liikenne Finlands ja officiella matkailu statistik 2011 Transport Official Statistics

Lisätiedot

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2 Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2007 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2007 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 27 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 3.8.27 1 Wärtsilä Keskeistä MEUR Q2/7 Q2/6 1-6/7 1-6/6 26 Tilauskertymä 1 369 1 19 2 526 2 214 4 621 Tilauskanta 3.6. 5

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

x 2 + y 2 = 2z y 2 + z 2 = 2x z 2 + x 2 = 2y a + n 1 n a a + 1 a +. On myös helppo tarkastaa, että ratkaisut toteuttavat yhtälön.

x 2 + y 2 = 2z y 2 + z 2 = 2x z 2 + x 2 = 2y a + n 1 n a a + 1 a +. On myös helppo tarkastaa, että ratkaisut toteuttavat yhtälön. Kotitehtävät joulukuu 20 Helpopi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhä x 2 + y 2 = 2z y 2 + z 2 = 2x z 2 + x 2 = 2y reaaliluvuilla x y ja z. Ratkaisu. Jokainen luvuista on puolet kahden neliön suasta ja siten välttäättä

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Mat-2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyö. Osakesalkun markkinariskin mallinnus pääkomponenttianalyysillä

Mat-2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyö. Osakesalkun markkinariskin mallinnus pääkomponenttianalyysillä Mat-.108 Sovelletun ateatiikan erikoistyö Osakesalkun arkkinariskin allinnus ääkoonenttianalyysillä Kari Vatanen (40753V) 0.4.004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... Osakesalkun arkkinariskin allinnus kovarianssiatriisin

Lisätiedot

Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016

Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016 Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016 Liikenne ja matkailu 2016 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796 0479

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Äänen nopeus pitkässä tangossa

Äänen nopeus pitkässä tangossa IXPF24 Fyiikka, ryhälaboratoriotyö IST4S1 / E1 / A Okanen Janne, Vaitti Mikael, Vähäartti Pai Jyväkylän Aattikorkeakoulu, IT-intituutti IXPF24 Fyiikka, Kevät 2005, 6 ECTS Opettaja Pai Repo Äänen nopeu

Lisätiedot

Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin

Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin Juha Hyyppä, Markus Holopainen, Mikko Vastaranta ja Eetu Puttonen Yksittäisten puiden ittaus ja uutosten seuranta laserkeilauksella e e t a Johdanto Puuston tilavuus ja kasvu ovat etsien inventoinnin perustietoja.

Lisätiedot

ONKO VARUSTAMOILLA JATKOSSA MAHDOLLISUUKSIA TARJOTA TEOLLISUUDELLE KILPAILUKYKYISIÄ ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSIA? Hans Langh

ONKO VARUSTAMOILLA JATKOSSA MAHDOLLISUUKSIA TARJOTA TEOLLISUUDELLE KILPAILUKYKYISIÄ ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSIA? Hans Langh ONKO VARUSTAMOILLA JATKOSSA MAHDOLLISUUKSIA TARJOTA TEOLLISUUDELLE KILPAILUKYKYISIÄ ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSIA? Hans Langh Turun kauppakamarin LIIKENNEPÄIVÄT 2013 7.10.2013 1 Langh -yritykset 2 Langh Ship

Lisätiedot

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

MERIMA Suomen kansainvälisten merikuljetusten päästöt -tietokonemallit Tulosraportti 2005-2012

MERIMA Suomen kansainvälisten merikuljetusten päästöt -tietokonemallit Tulosraportti 2005-2012 MERIMA Suomen kansainvälisten merikuljetusten päästöt -tietokonemallit Tulosraportti 25-212 Ilkka Salanne, Kari Mäkelä, Marko Tikkanen Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 16/213 MERIMA

Lisätiedot

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

KIERUKKAPYÖRÄT KIERUKKARUUVIT

KIERUKKAPYÖRÄT KIERUKKARUUVIT KIERUKKPYÖRÄT KIERUKKRUUVIT Tekniset tiedot Kierukkapyörä Kierukkapyörän rakenne noudattaa saoja periaatteita kuin lieriöäisen haaspyörän rakenne. Päättöästä ruuvista uodostuvassa kierukassa on vähintään

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Trafi: Kohti hyvinvointia ja vastuullista liikennettä

Trafi: Kohti hyvinvointia ja vastuullista liikennettä Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet 13.10.2011 IMO 2015 EU Rikkidirektiivi Tuomas Routa Ylijohtaja Jorma Kämäräinen Merenkulun ylitarkastaja Trafi: Kohti hyvinvointia ja vastuullista liikennettä "Trafilla

Lisätiedot

Siuntion kunta / Tekninen toimisto Krouvintie 1 02580 SIUNTIO

Siuntion kunta / Tekninen toimisto Krouvintie 1 02580 SIUNTIO Siuntion kunta / Tekninen toiisto Krouvintie 1 02580 SIUNTIO Störsvikintien Mt 11240, kevyen liikenteen väylän rakentainen välillä Kantatie 51 Saunanieentie, Siuntio URAKKAOHJELMA I SISÄLLYSLUETTELO: 1.TIETOJA

Lisätiedot

200P 220P 240P 260P 280P 200N 220N 240N 260N

200P 220P 240P 260P 280P 200N 220N 240N 260N P P 4P 6P 8P N N 4N 6N Valiina palvelukseen Paras kuorainallisto aatila- ja hyötykäyttöön. FI Uusi Quicke kuorainallisto Räätälöity sinun tarpeisiin Koko toiinnan lähtökohtana Quickellä on aina laatu.

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

PD 42. Operating instructions Bruksanvisning. Käyttöohje Инструкция по зксплуатации Lietošanas pamācība Instrukcija Kasutusjuhend

PD 42. Operating instructions Bruksanvisning. Käyttöohje Инструкция по зксплуатации Lietošanas pamācība Instrukcija Kasutusjuhend PD 42 Operating instructions Brugsanvisning Bruksanvisning Bruksanvisning Käyttöohje Инструкция по зксплуатации Lietošanas paācība Instrukcija Kasutusjuhend en da sv no ru lv lt et Printed: 07.07.2013

Lisätiedot

Kenen kaasua poltat, Eurooppa? Juha Forsström

Kenen kaasua poltat, Eurooppa? Juha Forsström S VISIONS SCIENCE TECHNOLOGY RESEARCH HIGHLIGHT 29 Kenen kaasua poltat, Eurooppa? Juha Forsströ VTT TECHNOLOGY 29 Kenen kaasua poltat, Eurooppa? Juha Forsströ ISBN 978-951-38-7844-3 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.sp)

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg Ulkomaanliikenteen palkat 1.4.2013 Utrikesfartens löner 1.4.2013 DWT/ IHV Vahtivapaa konepääll. I-konemestari II/III-konemest. DWT/ IHK Vaktfri maskinchef I-maskinmästare II/III-maskinmästare Alle 12999

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Rikkidirektiivin vaikutukset merikuljetuksiin

Rikkidirektiivin vaikutukset merikuljetuksiin Rikkidirektiivin vaikutukset merikuljetuksiin At Your Service! www.eslshipping.com Mikki Koskinen Toimitusjohtaja Tarinan kulku Taustaa Rikkipäästöjen vähentämisen eri alueet ja aikataulut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Wärtsilä 2004. Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005. Wärtsilä

Wärtsilä 2004. Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005. Wärtsilä Wärtsilä 2004 Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005 Wärtsilä Wärtsilän strategia Ship Power ja Huolto kasvua tuotevalikoiman laajentamisen ja yritysostojen kautta Voimalat painopiste kasvavilla hajautetun

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

4 Lentokoneiden suoritusarvot

4 Lentokoneiden suoritusarvot sivu 165 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 4 Lentokoneiden suoritusarvot 4.A Suoritusarvot Edellisissä opetusjaksoissa on puhuttu lentokorkeudesta, ääritteleättä tarkasti itä sillä tarkoitetaan. Ohjaajan kannalta lentokorkeus

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström Näyäalueanalyysi Jouhaisselä Tuore Kulvaoselä tuulipuisto 29032012 Annua Engströ Näyäalueanalyysin uodostainen Näeäalueanalyysilla saadaan yleisuva siitä, ihin tuulivoialat äytettyjen lähtötietojen perusteella

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun

Lisätiedot

SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO/FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND/FINNISH ENGINEERS ASSOCIATION

SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO/FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND/FINNISH ENGINEERS ASSOCIATION SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO/FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND/FINNISH ENGINEERS ASSOCIATION Ulkomaanliikenteen palkat/utrikesfartens löner/wages for international traffic 1.4.2013 DWT/ IHV Konepäällikkö Vahtivapaa

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Laskuharjoitustehtävät

Laskuharjoitustehtävät Tio Huttula WETA150 Hydrologia Laskuharjoitustehtävät 1. Ilan läpötila järvellä syyskuisena iltapäivänä on 21 0 C ja ilankosteus 5 %. Missä läpötilassa suua alkaa syntyä eli ilan sisältää vesihöyry tiivistyy?

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"

Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen? E-mail: olli-pekka.hilmola@lut.fi "Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?" Prof. Olli-Pekka Hilmola Lappeenranta University of Technology, Kouvola Unit Prikaatintie

Lisätiedot

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle. nergia. Työ ja teho OHDI JA TSI -. Opettaja ja opikelija tekevät hyvin paljon aanlaita ekaanita työtä, kuten liikkuinen, kirjojen ja eineiden notainen, liikkeellelähtö ja pyähtyinen. Uuien aioiden oppiinen

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

PÄIVITYS: LAIVAPOLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS VUONNA 2015

PÄIVITYS: LAIVAPOLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS VUONNA 2015 PÄIVITYS: LAIVAPOLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS VUONNA 2015 18.12.2012 SELVITYS IMO:N UUSIEN MÄÄRÄYSTEN VAIKUTUKSESTA KULJETUSKUSTANNUKSIIN Juha Kalli Selvityksessä esitetään arviot polttoaineen rikkipitoisuutta

Lisätiedot

Älykkäät yhteydet satamatoimijoiden välillä. Älyliikenne 26.3.2013, Markku Koskinen

Älykkäät yhteydet satamatoimijoiden välillä. Älyliikenne 26.3.2013, Markku Koskinen Älykkäät yhteydet satamatoimijoiden välillä Älyliikenne 26.3.2013, Markku Koskinen Port Community System PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU A 58 2012 E-PORT Improving

Lisätiedot

SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU

SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 8.6.0 Oikeudet uutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä aidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokuentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanaan

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Wärtsilä Oyj Abp. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2005 Konsernijohtaja Ole Johansson 28.10.2005. Wärtsilä

Wärtsilä Oyj Abp. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2005 Konsernijohtaja Ole Johansson 28.10.2005. Wärtsilä Wärtsilä Oyj Abp Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2005 Konsernijohtaja Ole Johansson 28.10.2005 Missio ja Visio Missio Toimitamme ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaiden liiketoimintaa tuotteen koko elinkaaren

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

TWISTER-SIILOT JOUSTAVAAN JA LUOTETTAVAAN VILJANVARASTOINTIIN

TWISTER-SIILOT JOUSTAVAAN JA LUOTETTAVAAN VILJANVARASTOINTIIN TWISTER-SIILOT TWISTER-SIILOT JOUSTAVAAN JA LUOTETTAVAAN VILJANVARASTOINTIIN Mepun Twister-siilot on pienipiä yksityiskohtia yöten suunniteltu täyttäään nykyaikaisen viljanvarastoinnin vaatiukset. Laajasta

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Diureetit. Natriumionin merkitys. Yleistä. 35. Diureetit

Diureetit. Natriumionin merkitys. Yleistä. 35. Diureetit 35. Diureetit Diureetit Yleistä Diureetit ovat lääkeaineita, jotka lisäävät veden ja suolojen erittyistä virtsaan. Eri diureetit poikkeavat toisistaan vaikutusekanisiltaan, vaikutukseltaan ioneihin ja

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Milloin. kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus. Turun perustustenvahvistuksesta

Milloin. kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus. Turun perustustenvahvistuksesta Milloin kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus Turun perustustenvahvistuksesta Jouko Lehtonen 26.1.2012 Perustustenvahvistushanke; rakennuttajan näkökulmia tekniikkaan, talouteen ja projektinhallintaan Underpinning

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot