Energiantuotannon hajautus ja hallinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiantuotannon hajautus ja hallinta"

Transkriptio

1 Energiantuotannon hajautus ja hallinta DENSY-teknologiaohjelman loppuarviointi Juhani Timonen, Sami Kangasharju, Mikael von Hertzen Tekesin ohjelmaraportti 5/2008 Arviointiraportti

2 Energiantuotannon hajautus ja hallinta DENSY-teknologiaohjelman loppuarviointi Juhani Timonen Sami Kangasharju Mikael von Hertzen Tekesin ohjelmaraportti 5/2008 Helsinki 2008

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki 2008

4 Esipuhe Energiamarkkinoiden vapautuminen on merkinnyt suuria muutoksia energia-alalla 2000-luvulla ja tässä suhteessa Suomen ja pohjoismaiden vapautetut energiamarkkinat ovat olleet edelläkävijöitä. Samaan aikaan ympäristötavoitteet ovat korostuneet, mikä näkyy erityisen selvästi EU:n energia- ja ympäristöpolitiikassa. Nämä kehitystrendit ovat tuoneet tarvetta pienen kokoluokan energiantuotannolle paikallisesti, lähellä kulutusta ja pienin päästöin. Tekes käynnisti hajautettujen energiajärjestelmien DENSY-teknologiaohjelman vuonna Ohjelman päätavoitteeksi asetettiin luoda uusia asiakaslähtöisiä tuotteita, palveluita ja toimijoita avautuville energiamarkkinoille. Pohjoismaiden ohella markkina-alueiksi tunnistettiin Venäjä, Baltia sekä Keski- ja Itä-Eurooppa. Ohjelman aikana Tekes rahoitti 123 yritys- ja tutkimushanketta, jotka kattoivat laaja-alaisesti eri teknologioita. Budjetti oli 57 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli 32 miljoonaa. DENSY-ohjelman loppuarvioinnissa kiinnitettiin huomiota ohjelman tuloksellisuuteen ja onnistumiseen sekä vaikutuksiin energia-alan kehityksen ja tulevien haasteiden kannalta. Ohjelman tavoitteiden toteutumisen rinnalla tärkeänä pidettiin ohjelman roolia koko alan kehityksessä. Ohjelman vaikuttavuutta ei vielä tässä vaiheessa juurikaan arvioitu, sillä ohjelmalla on ollut joukko yksityiskohtaisempia tavoitteita vuodelle Näiden toteutumiseen ja vaikutusten syntyyn on aihetta palata tuolloin. Ohjelman arvioinnin on toteuttanut Swot Consulting Oy Ltd:n arviointiryhmä Juhani Timonen, Sami Kangasharju ja Mikael von Hertzen. Arviointiryhmä on analysoinut ohjelmaa huolellisesti ja eri tasoja ja näkökulmia yhdistämällä nostanut esille merkittäviä havaintoja. Tekes esittää heille parhaimmat kiitoksensa. Samoin Tekes haluaa kiittää arvioinnin ohjausryhmää, jossa olivat Tekesistä Teija Lahti-Nuuttila, Martti Korkiakoski ja Pekka Pesonen sekä asiantuntijana ohjelman koordinaattori Jonas Wolff. Lämpimät kiitokset kuuluvat luonnollisesti myös DENSY-ohjelman toteutukseen ja ohjelman arviointiin eri tavoin osallistuneille henkilöille. Tekes toivoo, että arvioinnin tulokset hyödyttävät ohjelmatoiminnan ja alan tulevaa kehittämistä sekä strategisten huippuosaamisen keskittymien käynnistymistä. Helsingissä kesäkuussa 2008 Tekes

5 Abstract This is a report about the evaluation of Tekes (National Technology Agency of Finland) technology programme DENSY Distributed Energy Systems The objectives of the evaluation were to analyse the results and impacts of the programme and to produce input for the strategic development of Tekes activities. DENSY programme was launched in order to create new knowledge and understanding in the area of distributed energy technologies, and to enable new business and export possibilities for Finnish enterprises. The programme covered a very wide scope of systems and services for small scale production, transformation, and storage of energy. Totally 123 research and development projects of enterprises and institutes were funded within the programme budget of 56.7 M, of which Tekes share was 31.7M and the rest was funded by the participating enterprises and institutes. The final report (Tekes Technology Programme Report 11/2007) describes the contents of the programme in detail. The input material for the evaluation consisted of the documents produced during the programme, interviews of 38 persons, and a web-based survey to the persons, who had participated in the programme. Three workshops were arranged to discuss the contents and impact of the programme and to review the preliminary results of the evaluation. The timing of DENSY programme was very adequate. During the programme the climate change and the related energy issues made the breakthrough into the public consciousness, and DENSY programme together with other related TEKES programmes had a significant role in this development. Although the extremely ambitious objectives that were set for the programme in terms of new business volumes were not met, the programme contributed e.g. to the fast growth of wind technology business and hosted a number of promising new innovations also in other segments of distributed energy systems. This has taken place without much support from domestic market. The national energy system in Finland is based on centralized solutions, and also the renewable sources are to a large extent utilised in centralised plants. This limitation was clearly seen already in the beginning of the program, and the target setting had a clear international emphasis. The programme has been able to boost communications and to help Finnish SMEs in building some useful business contacts, but much remains yet to be done. DENSY programme has collected together a loose cluster of enterprises and research institutes around the themes of distributed energy systems. This has been beneficial during the five years of the programme. The development of the networks and communities will probably continue mainly within the growing segments of the vast and diverse technology area of distributed energy, e.g. fuel cells, wind energy, biogas etc. The evaluation has given feedback about the procedures in Tekes programme activity and also given some input to the discussion about the strategic target setting and roles of different actors in the national innovation environment.

6 Sisällysluettelo Esipuhe Abstract 1 Tiivistelmä Arvioinnin tavoitteet ja tehtävät Arvioinnin toteutus Arvioinnin viitekehys Aineistot ja menetelmät Globaali ja kansainvälinen näkökulma Hajautetut energiajärjestelmät Hajautettu energiantuotanto eri maissa EU:n tutkimuspanokset ja ympäristötavoitteet Kansainvälinen toiminta DENSYssä Arvioinnissa saadut havainnot kansainvälisyydestä Kansallisen tason reunaehdot ja vaikutukset Suomen innovaatioympäristö ja hajautettu energia Uudet yritykset Suomessa Kansalliset painopistealueet, tavoitteet ja ongelmat Hajautettu energia Suomen julkisuudessa DENSY-ohjelman vaikutuksista kansallisella tasolla Suomen hajautettujen energiajärjestelmien klusteri Toimijat ja niiden yhteydet Uusien vaihtoehtojen ja ideoiden syntymisen edellytyksistä Standardointityö Tiedon levitys ja liiketoiminnan kasvu DENSY-ohjelman vaikutuksista toimialan yrityksiin Tekesin toiminta Tekesin rooli innovaatiojärjestelmässä DENSY Tekesin ohjelmatoiminnassa DENSY-ohjelma Ohjelman osallistujat ja hankkeet Ohjelman tavoitteet, strategiatyö ja skenaariotyö Projektien valinta ohjelmaan Ohjelman johtaminen ja ohjelmapalvelut Tulosten ja vaikutusten arviointia Projektit Yhteenveto Projektin onnistuminen Projektin tulos Projektin riskitaso...67

7 9.5 Projektin budjetointi Projektin resursointi ja hallinta Projektin aikataulu Projektin ajankohtaisuus Projektin aihevalinta ja rajaus Oppeja projektista Vastauksia arviointikysymyksiin Ohjelman onnistuminen tavoitteiden saavuttamisessa Ohjelma energia-alan kehityksessä Suositukset Kirjallisuus ja lähteet Liite 1. DENSY-ohjelman projektit ja projektikuvaukset...82 Liite 2. Eri vastaajaryhmien näkemykset ohjelman tarjoamien palveluiden hyödyllisyydestä Liite 3. Web-kyselyn kysymykset Tekesin ohjelmaraportteja...120

8 1 Tiivistelmä Tämä raportti kuvaa Tekesin ohjelman DENSY Distributed Energy Systems loppuarvioinnin tulokset. Arvioinnin tavoitteena on antaa palautetta ohjelman tavoitteiden toteutumisesta ja sen vaikuttavuudesta sekä tuottaa tietoa Tekesin toiminnan strategisen kehittämisen tueksi. Hajautettujen energiajärjestelmien teknologiaohjelmassa DENSY kehitettiin paikallisia pienen teholuokan energian muunto-, tuotanto- ja varastointijärjestelmiä sekä niihin liittyviä palveluja. DENSYn rahoittama tutkimus-, kehitys- ja tuotteistamistyö kattoi energia-, automaatio- ja ICTteollisuuden järjestelmäosaamisen sekä tuotannon osaamisen. Ohjelman aikana Tekes rahoitti 123 erilaista hajautettujen energiajärjestelmien kehittämiseen liittyvää yritys- ja tutkimushanketta. Ohjelman budjetti oli 56,7 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli 31,7 miljoonaa. Loppuosan rahoittivat osallistuvat yritykset ja tutkimuslaitokset. Arviointityön tiedonkeruu ja myös tämän raportin jäsentely lähtee näkökulmien ja vaikutusten hierarkiasta, joka alkaa globaalista ja kansainvälisestä näkökulmasta ja tarkentuu kansallisen tason, teollisuusklusterin ja Tekesin toiminnan kautta ohjelmatasolle ja siitä ohjelman yksittäisen projektin näkökulmaan. Kullakin tarkastelutasolla on kiinnitetty huomiota tarkasteltavan yhteisön rakenteeseen, uusien vaihtoehtojen syntymisen aspekteihin, valintamekanismeihin ja edellytyksiin tiedon leviämiselle yhteisössä. Nämä tekijät on nähty suoranaisten tulosten ja vaikutusten mahdollistajina. Arvioinnin lähtökohtana on ollut käytettävissä ohjelman valmistelussa ja ohjelman aikana syntynyt laaja taustamateriaali. Varsinainen tiedonkeruu on perustunut toisaalta avainhenkilöhaastatteluihin (38 kpl) ja toisaalta laajahkoon web-kyselyyn (151 vastausta). Ohjelman taustoja ja arvioinnin välituloksia käsiteltiin kolmessa työpajassa. DENSY-ohjelman aikana tapahtui Suomessa laajalla rintamalla herääminen ilmastonmuutokseen ja energiankäytön vaikutuksiin. Ohjelmalla oli osansa siinä, että ympäristöteknologian kehitys käynnistyi Suomessa. Tekes on myös muilla ohjelmillaan ollut eturintamassa ajamassa suomalaisten yritysten työtä ympäristöteknologioiden suuntaan ja myös osaltaan vaikuttanut siihen, että suuri yleisökin on tullut näistä asioista tietoiseksi. DENSY-ohjelman tavoitteissa painotettiin kansainvälistä näkökulmaa ja vientimarkkinoille pääsyä. Arvioinnin kyselyvastauksissa kansainvälisyyteen liittyvät tavoitteet eivät erityisesti korostu. Kansainvälisyystekijöiden painoarvo sekä projektien tavoitteissa että tuloksissa jäi suhteellisen pieneksi. Ohjelman alkuvaiheessa vuodelle 2010 asetetut tavoitteet olivat huiman ylioptimistisia, eikä ole ihme, että tulokset klusterin liikevaihdon kasvun ja kannattavuuden mielessä ovat jääneet merkittävästi pienemmiksi kun alkuvaiheessa visioitiin. Liikevaihdon merkittävää kasvua on viennin varassa päässyt käyntiin lähinnä tuulivoimateknologian puolella, ja biokaasupuolella on päästy alkuun. Enimmäkseen on saatu edelleen kehitellyksi ja testatuksi uusia teknologioita, joilla on potentiaalia, mutta lainsäädännöllisten puitteiden ja tukijärjestelmien kehittyminen on ollut hidasta Suomessa. Kotimaan markkinoiden puute on monella tavoin asettanut suomalaiset toimijat heikompaan asemaan kuin esimerkiksi Keski- Euroopassa toimivat yritykset. Toimivia ja kannattavia liiketoimintamalleja ei laajemmassa mitassa ole syntynyt ja hajautettu energia ei ole vielä merkittävä tekijä Suomessa. 1

9 Vaikka käynnistysvaiheen kunnianhimoiset tavoitteet eivät toteutuisikaan, on DENSY-ohjelma ollut tuloksellinen ja monella tavalla edistänyt hajautettujen energiateknologioiden osaamista Suomessa ja myös ollut mukana vaikuttamassa eräiden lupaavien innovaatioiden syntyyn. Eräillä alueilla on päästy pitkälle ja DENSYssä on ollut mukana myös muutama yritys, jonka kohdalla ohjelma on merkittävästi edesauttanut kansainvälistymistä. Ohjelmalla on myös ollut merkittävää vaikutusta toteutettujen tuotekehitysprojektien aikatauluun ja siihen, että tutkimusosapuolien osaamista on voitu integroida mukaan. Verrattaessa DENSY-ohjelman tuloksia luonnehtivia mitattavissa olevia tutkimus- ja tuotekehitystyön tulosindikaattoreita muihin samaan aikaan käynnissä olleisiin ohjelmiin, nähdään, että tulosten absoluuttisessa määrässä ja myös suhteessa rahalliseen panostukseen DENSY sijoittuu tarkastellun ohjelmajoukon keskikastiin. Jotta ohjelmassa kehittyneen yhteistyön ja tulosten avulla voitaisiin tukea alan pitkäjänteistä kehitystä, tulisi tukea ohjelmassa hahmottuneiden yhteisöjen ja arvoverkostojen edelleen kehittämistä, vaikkakaan tämä ei välttämättä tapahdu kokonaisotsikon hajautetut energiajärjestelmät alla. Syntyneet verkostot toimivat osittain jo syntyneiden jatkoprojektien ja mm. DENSY-ohjelmasta alkunsa saaneen polttokenno-ohjelman puitteissa. Kansainvälisen innovaatioyhteistyön ja Tekesin sisältölinjausten kannalta DENSY-ohjelman opetuksia on, että liiketoiminta- ja kaupallistamisaspekti täytyy pitää mielessä kaikissa ohjelmissa. Tekesin perinteinen toimintatapa on ollut hyvin hyödyllinen innovaatioprosessin alkupäässä, kun tutkimus- ja yritysmaailmaa on saatu yhteistyöhön. Kaupallistamisvaiheessa ja varsinkin liiketoiminnan kansainvälisen kasvun alkaessa tämä malli ei välttämättä toimi enää yhtä tehokkaasti. Suomessa on monta eri tahoa edistämässä teknologiaan pohjautuvaa yritystoimintaa, mutta kuitenkaan tietyssä kansainvälistymisen vaiheessa ei yritykselle Suomesta tahdo löytyä hyödyllistä partneria. Tarvittaisiin aluksi ainakin roadmap teknologisen innovaation viemisestä maailmanmarkkinoille ja siitä, mitä missäkin vaiheessa tarvitaan ja mitä puuttuu. Koska DENSY-ohjelman loppuraportti on englanninkielinen eikä ohjelman tuloksista ole julkaistu suomenkielistä yhteenvetoa, on arvioijaryhmä katsonut hyödylliseksi sisällyttää tähän raporttiin ohjelman sisältöä ja tuloksia kuvaavaa materiaalia enemmän kuin vaikuttavuusarvioinneissa on yleensä ollut tapana. 2

10 2 Arvioinnin tavoitteet ja tehtävät Tämä raportti kuvaa Tekesin ohjelman DENSY Distributed Energy Systems loppuarvioinnin tulokset. Tekesin käytännön mukaisesti kukin ohjelma arvioidaan sen päättyessä. Arvioinnin tavoitteena on antaa palautetta ohjelman tavoitteiden toteutumisesta ja sen vaikuttavuudesta, sekä tuottaa tietoa ohjelmatoiminnan ja Tekesin muun toiminnan strategisen kehittämisen tueksi. Arvioinnin toteuttaneen Oy Swot Consulting Finland Ltd:n arvioijaryhmän muodostivat Juhani Timonen, Sami Kangasharju ja Mikael von Hertzen. Arvioinnissa on tarkasteltu DENSY-ohjelmaa luvussa 3 esitetyn viitekehyksen mukaisesti niin, että sen kulkua, tuloksia ja vaikutuksia on tarkasteltu eri tasoilla alkaen kansainvälisistä yleisistä tekijöistä ja tarkentamalla reunaehtojen ja vaikutusten kuvaamista kansallisen tarkastelutason kautta pienempien toimintayhteisöjen tasolle aina yksittäisen kehitysprojektin tasolle asti. Kaikilla tasoilla on pyritty kartoittamaan tulosten lisäksi tuloksellisuuteen vaikuttaneita vaihtoehtojen luomisen, valintamekanismien ja tiedon levittämisen näkökulmia. Raportin lopussa luvussa 10 on vastattu em. tarkastelun perusteella joukkoon spesifisiä kysymyksiä, jotka oli asetettu arviointiprojektin tavoitteeksi. Kysymykset ovat: Ohjelman onnistuminen tavoitteiden saavuttamisessa Kuinka hyvin ohjelman ajoitus, teemat ja projektisalkku vastasi tavoitteita ja tarpeita? Jäikö ohjelman kannalta tärkeitä teemoja huomiotta? Kuinka väliarvioinnin suositukset ovat toteutuneet? Millaisia tuloksia on saatu ja miten ne on otettu käyttöön? Mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet tulosten käyttöönottoa? Onko ohjelman vaikutuksesta tai sen aikana pystytty vaikuttamaan esteiden poistoon? Millaisia tulevia vaikutuksia ohjelmalla on odotettavissa? Ohjelma energia-alan kehityksessä Missä määrin ohjelmassa on onnistuttu integroimaan suurten ja pk-yritysten osaamista ja rakentamaan verkostoja? Miten energiamarkkinoiden vapautumisen ja ilmastomuutoksen kehittyminen on vaikuttanut ohjelman yritysten liiketoimintaan ja menestykseen? Mikä on ollut teknologiaohjelman ja ohjelmapalveluiden tuottama lisäarvo alan kehityksessä? Suositukset Kuinka ohjelmassa kehittyneen yhteistyön ja tulosten avulla voidaan tukea alan pitkäjänteistä kehitystä (esim. SHOK)? Mitä oppia ohjelmasta saadaan 1. kansainvälisen innovaatioyhteistyön ja 2. Tekesin sisältölinjausten kehittämiseen? Mitkä julkiset tai yritysten toimenpiteet ovat nyt tarpeen, jos pyritään toteuttamaan vuodelle 2010 asetetut tavoitteet? 3

11 3 Arvioinnin toteutus 3.1 Arvioinnin viitekehys Tarkastelemalla pelkästään ohjelmien tuloksia ja ohjelmien tavoitteiden suuntaisia muutoksia ohjelmien ympäristössä on vaikea saada näkyviin juuri Tekesin rahoituksen ja ohjelmallisten toimenpiteiden vaikutuksia ja erottaa niitä kehityksestä, joka muutenkin olisi tapahtunut. Sitä paitsi vaikutukset tulevat näkyviin viipeellä eivätkä kaikki mahdolliset vaikutukset ole loppuarvioinnin aikaan vielä toteutuneet. Tämän vuoksi on pyritty arvioimaan lopullisten tulosten ja vaikutusten ohella niitä olosuhteita ja edellytyksiä, jotka tuloksiin johtavat ja joihin ohjelman toimilla on ollut suorempaa vaikutusta kuin lopputuloksiin. Tässä arvioinnissa sovelletaan mallia, jossa uuden tiedon (innovaatioiden) syntyminen tapahtuu yhteisöissä, ts. keskenään riittävästi verkostoituneiden toimijoiden muodostamissa joukoissa, joiden sisäisiin kytkentöihin ei yksityiskohtaisesti kiinnitetä huomiota. Kuva 1 esittää eritasoisia yhteisöjä, joissa teknologiaohjelman tulokset ja vaikutukset syntyvät ja ilmenevät. Yhteisön uuden tiedon luontikykyä selittää yhteisön kokoonpano, mutta myös uusien ideoiden syntymistiheys ja mekanismit, joilla yhteisö valitsee syntyneistä ideoista ne, jotka levitetään yhteisöön, ja lopulta tiedon leviämisen nopeus ja tehokkuus yhteisön sisällä. Uuden tiedon syntyminen yhteisössä voidaan kuvata evolutiivisena prosessina, jossa kehitys tapahtuu kasvun, muuntelun ja valinnan vuorovaikutuksen kautta. Tulosten tulkinnassa ja myös tämän raportin jäsentelyssä on käytetty mallia, jossa tarkasteltavaa ohjelmaa ja siihen liittyvissä yhteisössä esiintyviä vaikutuksia jäsennetään evoluutioympäristöä kuvaavien tekijöiden kautta. Nämä tekijät ovat Yhteisörakenne Yhteisössä vallitsevat edellytykset uusien vaihtoehtojen syntymiselle (Muuntelu) Yhteisössä vallitsevat valintatekijät (Valinta) Edellytykset tiedon leviämiselle yhteisössä (Kasvu). Kansainväliset yhteisöt Suomen yhteiskunta Teollisuusklusteri Projekti Ohjelma Tekesin toiminta Kuva 1. Yhteisötarkastelun tasoja. 5

12 VALINTA Parhaiten valintatekijöihin sopivat säilyvät, muut häviävät MUUNTELU Syntyy uusia vaihtoehtoja KASVU Valikoituneet lisääntyvät Kuva 2. Uuden tiedon syntymisessä vaikuttavien tekijöiden luokittelu. Näiden neljän välittävän tekijän lisäksi tarkastellaan toiminnan tuloksia. Tulokset ovat seurausta em. kriittisten tekijöiden määrittämässä ympäristössä tapahtuvasta prosessista ja tuloksiin voidaan vaikuttaa etupäässä epäsuorasti näiden tekijöiden välityksellä. Em. näkökulmia sovelletaan ohjelmaan liittyvän yhteisörakenteen eri hierarkiatasoilla siten, että tarkasteltavaa kenttää voidaan kuvata kuvan 3 mukaisella taulukolla. Projektin ja ohjelman tuloksia vastaavat ylemmillä tasoilla monessa kohdin ohjelman oheisvaikutukset. Tämän raportin perusrakenne noudattaa taulukon vasemmassa pystysarakkeessa esitettyä jaottelua ja arviointiprojektin tiedonkeruu ja jäsentely on toteutettu mukaillen ylärivillä esitettyä jaottelua yhteisörakenteeseen, evoluutiotekijöihin ja tuloksiin. Arvioinnin periaatteellisena taustana on Tekesissä vuodesta 1998 alkaen kehitetty vaikuttavuusmalli (ks. kuva 4). Mallin mukaan Tekesin panosten vaikutukset yhteiskuntaan välittyvät pääasiassa yritysten innovaatiotoiminnasta saamien hyötyjen kautta. Tämän takia arvioinnissa on erityistä painoa pantava sille, millaisena toiminnan välittömät vaiku- 1 Yhteisörakenne 2 Muuntelu, Vaihtoehtojen luonti 3 Valinta, rajaukset 4 Kasvu, tiedon levitys 5 Tulokset, vaikutukset 4 Kansainvälinen 5 Suomi 6 Klusteri 7 Tekes 8 Ohjelma 9 Projekti Kuva 3. Arviointitehtävän jäsennys. 6

13 Osaaminen Uusi tieto Uudet toimintatavat Tutkimus- ja Verkottuminen kehityspanokset Innovaatiot: tuotteet ja palvelut, menetelmät ja prosessit, organisaatio ja toimintatavat Uudet yritykset, liiketoimintaalueet ja palvelut Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Tuottavuus Panokset Tulokset Välittömät vaikutukset Kuva 4. Tekesin vaikuttavuusmalli. Alueiden elinvoimaisuus Työllisyys Ympäristö ja terveys Turvallisuus Sosiaalinen hyvinvointi Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan tukset yritystasolla näkyvät, unohtamatta niitä tiedollisia ulkoisvaikutuksia ja epäsuoria vaikutuksia, joita hankkeilla on. Arvioinnissa on olennaista erottaa toisistaan ne vaikutukset, jotka aiheutuvat Tekesin toiminnasta ja panostuksesta, ja toisaalta ne vaikutukset, joita t&k-toiminnalla muutenkin olisi. Sekä yritykset, että tutkimuslaitokset harjoittaisivat t&ktoimintaa myös ilman Tekesin mukanaoloa, vaikkakin suppeammin ja pienemmällä intensiteetillä. Jotta Tekesin toimien vaikutusta voitaisiin paremmin analysoida, käytetään arvioinnissa kuvan 5 mukaista täydentävää vaikuttavuusmallia, jota voidaan soveltaa eri aggregaattitasoilla, ts. yksittäiseen projektiin, ohjelmaan tai vaikkapa yhden tutkimuslaitoksen toimintaan jollakin aikavälillä. Malli kuvaa eri tekijöitä, joista tutkimushankkeen tai muun t&k-kokonaisuuden tulokset ja ulkoisvaikutukset riippuvat. Tekesin toiminnalla voidaan ohjata hankkeiden ja hankekokonaisuuksien panostusta (rahoitusta), tavoitteita ja rakennetta (osanottajia ja yhteyksiä) tapauskohtaisesti vaihtelevissa määrin. TAVOITTEET Vaikutuksia ja tuloksia on eri tasoilla PANOKSET T&K-hanke/ohjelma Uudistuva elinkeinorakenne Vauraus ULKOIS- VAIKUTUKSET TULOKSET RAKENNE Kuva 5. Täydentävä vaikuttavuusmalli. 7

14 Panostus Tärkein ja primäärinen Tekesin vaikutuskeino on tutkimushankkeeseen panostaminen rahoituksen muodossa. Tähän kiteytyy Tekesin rooli mahdollistajana ja riskin jakajana. Tekesillä on kuitenkin myös muita mahdollisuuksia vaikuttaa t&k-toimintaan sen aktivoimiseksi, kohdentamiseksi ja tehostamiseksi. Tavoiteohjaus Tekes suuntaa t&k-toimintaa rahoittamalla ensisijaisesti sellaisia hankkeita, joiden tavoitteet ovat Tekesin sisältölinjausten mukaisia ja siten kohdistuvat niille painopistealueille, jotka on arvioitu kansakunnan menestymisen kannalta ensisijaisiksi. Yleisten sisältölinjausten lisäksi suunnataan rahoitettavien hankkeiden tavoitteita teknologiaohjelmien kautta. Kullakin ohjelmalla on oma strategiansa ja hyväksymiskriteerit, joita aktiivisesti kommunikoidaan potentiaalisille hankkeiden toteuttajille ja jotka siten muokkaavat tehtävien rahoitushakemusten sisältöä ja hankekäsittelyn yhteydessä asettavat strategioiden myötäiset hakemukset etusijalle. Rakenneohjaus Tekes vaikuttaa tutkimushankkeiden rakenteeseen edellyttämällä useiden eri osapuolien mukanaoloa samoissa hankkeissa. Tämä on hyvin tärkeä vaikuttamismuoto, ja sillä on erityisen suurta merkitystä kun tarkastellaan hankkeiden ulkoisvaikutuksia, kuten yleisen osaamistason nousua, verkostojen syntyä ja tiedon saattamista mahdollisimman suuren joukon käytettäväksi. Tutkimusryhmän diversiteetti lisää myös läpimurtokeksintöjen syntymisen todennäköisyyttä luomalla uudenlaisia yhdistelmiä olemassa olevasta tietämyksestä. Tekesin valintojen ja toimenpiteiden vaikutuksia ohjelmassa ja sen projekteissa tapahtuvaan uuden tiedon ja innovaatioiden syntymiseen voidaan tarkastella esitetyn evolutiivisen viitekehyksen avulla kuvan 6 tapaan. 3.2 Aineistot ja menetelmät Taustamateriaali Arvioinnin tärkeimmän taustamateriaalin muodostivat: Ohjelman valmisteluvaiheen ohjelmasuunnitelma Alkuvaiheen markkinatutkimus Johtoryhmän kokousmuistiot Hankkeiden rahoituspäätökset Väliarviointi Ohjelman vuosiraportit Loppuraportti Ohjelman seminaarien ym. tilaisuuksien esitysmateriaalit. Taustamateriaali täydentyi arvioinnin edistyessä huomattavasti hankekohtaisten haastattelujen yhteydessä saadusta materiaalista. Tavoitteet luovat valintatekijöitä Tekes VALINTA ULKOIS- VAIKUTUKSET Ohjelman toimenpitein edistetään uusien vaihtoehtojen luomista ja tiedon leviämistä MUUNTELU KASVU Toteuttavien yhteisöjen luominen ja ylläpito ovat rakenneohjausta TULOKSET Kuva 6. Tekesin vaikutusmahdollisuudet kuvattuna evoluutiomallin avulla. 8

15 3.2.2 Haastattelut Arvioinnin alkuvaiheessa haastateltiin viisi toimialaa ja ohjelmakokonaisuutta hyvin tuntevaa henkilöä vapaamuotoisesti tarkennetun kuvan saamiseksi ohjelmakokonaisuudesta. Näiden haastattelujen ja taustamateriaalien pohjalta valmisteltiin johtoryhmän työpajat. Ohjelman projektien sisältöön paneuduttiin tekemällä 38 avainhenkilöhaastattelua. Jotta saataisiin esiin sellaiset asiat, jotka haastateltavan kannalta ovat olennaisia, haastattelut tehtiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joissa haastateltavat melko vapaasti kertoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään ohjeellisen teemalistan puitteissa. Ohjelman hankkeet olivat hyvin erilaisia ja toimijat lähtöisin eri toimialoilta Kysely Haastattelujen antamaa tietoa täydennettiin web-pohjaisella kyselyllä. Tekesin osoitetietojen ja ohjelman vastuuhenkilöiltä saatujen kontaktitietojen perusteella kutsuttiin sähköpostitse kaikkiaan 360 henkilöä vastaamaan kyselyyn, jossa oli sekä ohjelmatason että projektitason kysymyksiä. Kysymykset ovat liitteessä 3. Kyselytyökaluna oli Fountain Park Oy:n Survette-työkalu. Kyselyyn saatiin 151 vastausta. Vastanneet olivat osallistuneet DENSY-ohjelmaan erilaisissa rooleissa. Kuva 7 esittää vastaajien ilmoittamia osallistumismuotoja Työpajat Erityistä huomiota kiinnitettiin arvioinnin vuorovaikutteisuuteen. Arviointiprojektissa järjestettiin kolme työpajaa. Työn alkupuolella ohjelman johtoryhmä ja arvioinnin ohjausryhmä kävivät kahdessa työpajassa läpi ohjelman kulkua ja sen tuloksia suhteessa ohjelman alussa asetettuihin tavoitteisiin. Alkuvaiheen työpajat palvelivat lähinnä aineiston keruuta, kokonaiskäsityksen saamista ohjelmasta ja jatkotyön suuntaamista. Arvioinnin alustavat tulokset esiteltiin toukokuussa tulostyöpajassa, johon oli arvioinnin ohjausryhmän lisäksi kutsuttu ohjelman avainhenkilöitä Aineiston kattavuuden ja laadun tarkastelu Käytettävissä oli ohjelmassa syntynyt laaja ja monitasoinen materiaali johtoryhmän kokousmuistioista teknisiin julkaisuihin ja seminaariesityksiin. Haastattelut oli jaettu kahteen vaiheeseen, joista ensimmäisessä vaiheessa oli paino- Otin osaa ohjelmavalmisteluun ja/ tai ohjelman hallintoon Toimin yrityksen T&K-projektin vastuuhenkilönä Olin yrityksen T&K-projektiryhmässä Olin julkisen tutkimusprojektin vastuuhenkilö Olin julkisen tutkimusprojektin johtoryhmässä Olin tutkimusprojektiryhmässä Osallistuin vain ohjelman järjestämiin tilaisuuksiin En osallistunut mitenkään DENSY- ohjelmaan Kuva 7. Web-kyselyyn vastanneiden osallistuminen DENSY-ohjelmaan. (Vastaaja on voinut olla useammassa kuin yhdessä roolissa). 9

16 pisteenä ohjelman tausta ja yleiset ympäristötekijät. Haastatteluihin oli valittu henkilöitä, joilla oli osuutta ohjelman käynnistämiseen johtaneissa keskusteluissa. Mukana oli suuryrityksen tutkimusjohtaja, alan kasvuyritysten omistaja/alullepanija, kansanedustaja/ilmastopoliittinen asiantuntija ja energiajärjestelmiin erikoistunut professori. Toisessa vaiheessa haastateltiin yhteensä 33 henkilöä, joista suurin osa oli ollut vastuu/yhteyshenkilönä yhdessä tai useammassa DENSY-ohjelman projektissa. Haastatelluista 17 oli mukana yrityksen edustajana ja 12 edusti tutkimusosapuolia. Lisäksi haastateltiin avainhenkilö yhdestä sellaisesta hajautetun energiateknologian alalla toimivasta yrityksestä, joka ei ollut hakenut rahoitusta DENSY-ohjelmasta, ohjelman tiedotuksesta vastanneen yrityksen edustaja sekä EU:n komission edustaja ja saksalainen professori, joilla oli ollut näkymää DENSY-ohjelmaan. Kyselyn vastausprosentin parantamiseksi lähetettiin useita muistutusviestejä ja erityisesti yritysprojektien vastuuhenkilöitä muistutettiin kyselystä myös puhelinsoitoin, jotta saatiin vastauksiin kattavuutta. Kyselyn vastausprosentti oli 42 %, joka on kokemuksemme mukaan tyypillinen tämäntyyppisille kyselyille ja jota voidaan pitää tyydyttävänä. Vastaajien nykyisten työnantajien jakauma oli kuvan 8 mukainen. Vastaajien jakaumasta näkyy, että erityyppisten osapuolien edustajia saatiin mukaan varsin kattavasti. Tulosten analyysissä on käsitelty erillisinä kaikki yli 2 vastaajaa sisältäneet ryhmät. Erityisen mielenkiintoiseksi tulosten tulkinnan kannalta osoittautui pk-yrityskentän jako mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kyselyssä oli erikseen projektikohtainen osuus, jossa vastaaja saattoi ottaa kantaa yhteen ohjelman projektiin. Vastaajista yli puolet vastasi Suuryritys, henkilöstö yli 250 Keskisuuri yritys, henkilöstö Pieni yritys, henkilöstö Mikroyritys, alle 10 henk. Yliopisto/Korkeakoulu VTT Tekes Muu julkinen sektori Eläkkeellä tms. Muu 13 Kuva 8. Web-kyselyyn vastanneiden henkilöiden työpaikkojen jakautuminen. 10

17 Vastaukseni koskevat yritysprojektia; 22 En halua vastata projektikohtaisiin kysymyksiin; 61 Vastaukseni koskevat tutkimusprojektia; 59 Kuva 9. Kyselyn projektikohtaiseen osioon vastaaminen. myös tähän osioon. Kuvassa 9 on projektikohtaiseen osioon vastanneiden jakauma. Yhtä projektia arvioineiden määrä vaihteli välillä 0 5. Eri projekteista saatujen vastausten määrät on merkitty näkyviin projektien kuvauksien yhteydessä liitteessä 1. Kuva 10 esittää erityyppisiin projekteihin kyselyssä saatujen arviointien kattavuuden. Web-kyselyn vastausten kattavuuteen voisi vielä enemmän kiinnittää huomiota. Erityisesti yritysprojektien osalta web-kyselyllä saatavan tiedon kattavuutta on syytä parantaa. Kun kyselyllä saatua tietoa projektisalkusta tulkitaan, on syytä pitää mielessä, että todennäköisesti epäonnistuneista tai muuten ongelmallisiksi koetuista projekteista saadaan vähemmän vastauksia kuin onnistuneista. Yleisiä johtopäätöksiä käytetystä menetelmästä: Yleiskuvasta yksittäisiin projekteihin etenevä työtapa oli toimiva Vapaamuotoiset konsultin tekemät haastattelut ja määrämuotoinen web-kysely täydensivät toisiaan ja olivat molemmat tarpeen Projekteja Kyselyssä arvioituja projekteja Kattavuus Tutkimusprojektit % Yritysprojektit % Kuva 10. Kyselyssä arvioitujen projektien osuudet kaikista. 11

18 4 Globaali ja kansainvälinen näkökulma 4.1 Hajautetut energiajärjestelmät Hajautettujen energiajärjestelmien toimintasektori koostuu paikallisista pienten kokoluokkien sähkön-, lämmön- ja kylmäntuotannon järjestelmäteknologioista ja niihin liittyvistä palveluista. Ala kattaa laajan valikoiman polttoaineita ja tuotantoteknologioita, joiden yhteiset tekijät ovat pieni kokoluokka ja sijainti kulutuspisteen läheisyydessä. Hajautetulla energiantuotannolla on tiivis yhteys uusiutuviin energialähteisiin. Uusiutuvat energialähteet, kuten tuuli, auringonvalo, aallot ja biomassa ovat yleensä jakautuneet maantieteellisesti siten, että yhdessä paikassa ei suuria energiatiheyksiä ole tarjolla ja primäärisen energiaraaka-aineen kuljetus ei useinkaan ole käytännöllistä. Tässä mielessä uusiutuva energia eroaa fossiilisesta ja ydinvoimasta. Tästä syystä uusiutuvien energiaresurssien käytön tilastot antavat melko hyvän kuvan hajautetun energiantuotannon kehityksestä, vaikka tietyt uusiutuvan energian käyttömuodot, kuten suuret tuulipuistot, vesivoimalaitokset ja esimerkiksi puunjalostuslaitosten yhteydessä olevat biomassavoimalaitokset eivät täytäkään hajautetun energiantuotannon tuntomerkkejä. Tässä raportissa (ja DENSY-ohjelmassa) hajautettujen energiajärjestelmien piiriin luetaan Suomessa seuraavilla tuotantotavoilla tuotettu energia: Pienvesivoima (alle 10 MW) Kaikki tuulivoima Aurinkoenergia Puun pienkäyttö Biokaasu Biomassaan perustuva pienimuotoinen (< 10 MW) sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämpöpumput Polttokennot, vetytalous. Liikenteen polttoaineet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Polttokennot otettiin mukaan DENSYohjelmaan, koska ne ovat olennainen osa hajautettua energiainfrastruktuuria, samoin kuin vetytalous. 4.2 Hajautettu energiantuotanto eri maissa Tanska on esimerkki Suomen kanssa vertailukelpoisesta kansantaloudesta, jossa hajautettuun tuotantoon on panostettu merkittävästi. Kuva 11 esittää hajautetun energiantuotannon kehittymistä Tanskassa 80-luvulta nykypäivään. Tanskassa on varhain alettu panostaa uusiutuviin energialähteisiin ja Tanskasta on tullut eräs tuulivoiman käytön edelläkävijöitä, jossa tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on 20 %:n luokkaa. Siellä ei kuitenkaan ole käytettävissä metsäteollisuuden yhteydessä olevaa biovoimakapasiteettia eikä vesivoimaa, minkä takia uusiutuvilla energialähteillä tuotettava kokonaisenergian osuus energian loppukulutuksesta on merkittävästi pienempi kuin Suomessa 1. Mahdollisuus kytkeä hajautettua energiantuotantoa joustavasti sähköverkkoon on olennainen asia alan kehittymiselle. Ohjelmassa todettiin, että oli yllättävän vaikea selvittää, minkälaiset verkkoon liittämisen vaatimukset ovat eri maissa. Vaikka kehitetty laite toimii teknisesti, sen hyödyntämistä saattaa rajoittaa maakohtaisten määräysten vaihtelu. Käytännössä sovittaminen tarkoittaa, että järjestelmiä on muutettava tai niihin on lisättävä komponentteja käyttömaan mukaan. Tämä nostaa laitteiden hintaa. EU-tason määrityksiä asiasta ei ole, mitä ohjelman projekteissa pidettiin yllättävänä. 1 Vuonna 2005 Suomi 28,5 %, Tanska 17 % (/1/) 13

19 Kuva 11. Hajautetun energiantuotannon kehittyminen Tanskassa neljännesvuosisadan aikana. Kuva: Danish Energy Authority Tuulivoimassa on saavutettu vasta murto-osa siitä tasosta, joka voidaan järkevästi saavuttaa, ja tuulivoiman kasvu on tulevaisuudessa nopeaa. Alan markkinatutkimuksen mukaan tuulivoiman markkinoiden koko on nyt noin 30 miljardia dollaria, ja sen ennustetaan kasvavan yli 80 miljardiin dollariin vuoteen 2017 mennessä (/2/). Käytössä olevan tuulivoiman kokonaisteho on juuri ylittänyt MW. Maailman suurimman tuuliturbiinin teho on nyt 5 MW. Tuulivoimaloiden koko kasvaa, koska uusi teknologia mahdollistaa kasvun. Energian yksikkökustannus pienenee mm. siksi, että voimalan kiinteä rakennuskustannus pienenee ja maa-alan käyttö on tehokkaampaa. Biopolttoaineiden ja aurinkovoiman markkinat, mukaan lukien komponentit ja asennukset, ovat samaa suuruusluokkaa kuin tuulivoiman, ja niiden markkinaennusteet ovat samansuuntaisia. Asennettua aurinkovoimaa on MW. Neljän suuren uusiutuvan energian toimialan biopolttoaineet, tuulivoima, polttokennot ja aurinkokennot liikevaihto oli 55 miljardia dollaria vuonna 2006 ja 77 miljardia vuonna Vuosikasvuksi tulee 40 %. Tutkimusyritys Clean Edge ennustaa, että näiden markkinoiden koko kasvaa yli kolminkertaiseksi 250 miljardiin dollariin vuoteen 2017 mennessä. (/2/) Hajautettujen ratkaisujen markkinat ovat kasvussa ja osin vasta muodostumassa. Suomen lähialueilla, kuten Baltiassa, Pohjoismaissa, itäisessä Keski-Euroopassa ja Venäjällä on runsaasti potentiaalia. Suurin hajautetun energian yleistymistä rajoittava tekijä on energian yksikkökustannus. Mittakaavahyötyjä jää saavuttamatta, koska järjestelmät ovat pieniä. Järjestelmiä valmistetaan vähän ja ne ovat pitkälle räätälöityjä, jolloin massatuotannon etuja ei saavuteta. Epätietoisuus verkkoon liittämisen vaatimuksista on huomattava liiketoimintaa haittaava tekijä, koska verkkoon liittämisen vaatimukset vaikuttavat yksittäisten tuotantolaitosten rakenteeseen merkittävästi. Esimerkiksi sellainen ratkaisu, jolla saavutettaisiin paras energiahyötysuhde yhdelle koneelle, ei ole optimaalinen koko verkon hallinnan kannalta. Arvioinnissa haastateltujen kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan hajautetun tuotannon sähköverkkoon liittämisen ongelma ei ole niin suuri kuin aiemmin ajateltiin. Tekniset ratkaisut ovat olemassa, ja se osuus hajautetuista tuotantolaitoksista, joka voidaan kytkeä olemassa oleviin sähköverkkoihin, on suurempi kuin ennakoitiin. 14

20 Kuva 12. Visio hajautettuun energiantuotantoon perustuvasta yhdyskunnasta (/3/). 4.3 EU:n tutkimuspanokset ja ympäristötavoitteet DENSY-ohjelman aikana vuosina Euroopan Unioni rahoitti tutkimusta kuudennen puiteohjelmansa kautta kaikkiaan 18 miljardilla eurolla. Tästä 2 miljardia kohdistui aihealueeseen kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit (sustainable development, global change and ecosystems), jonka osana rahoitettiin myös hajautetun energian tutkimusta. Puiteohjelma oli EU:n tärkein väline hajautetun energian tutkimuksen edistämiseen. Seitsemäs puiteohjelma kattaa vuodet Sen kokonaisbudjetti on noin 50 miljardia euroa, josta energialle varattu osuus on noin 2,5 miljardia. Seitsemännen puiteohjelman energia-aihealueen osat liittyvät entistä vahvemmin hajautettuun energiantuotantoon. Yleistavoitteeksi energian parissa tehtävälle työlle on asetettu siirtyminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä laajempaan valikoimaan. DENSYn arvioinnissa haastateltujen mukaan Suomessa ei ole vielä täysin ymmärretty, kuinka paljon kansainväliset energiaan liittyvät tavoitteet tulevat tiukentumaan. EU:n energia- ja ilmastopaketissa ehdotetaan esimerkiksi bioenergian käytön kaksin- tai kolminkertaistamista vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsee, että Euroopan omat raaka-aineet eivät tule riittämään bioenergian tuottamiseen. Suomen osalta uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämistavoitteita saattaa uhata tukipolitiikan vuoksi kasvava biopolttoaineen vienti ulkomaille. Jo neljä viidestä Suomessa puristetusta pelletistä poltetaan ulkomailla. Ratkaisuksi uusiutuvien energianlähteiden osuuden lisäämiseksi peräänkuulutetaan mm. syöttötariffeja ja ylipäänsä sellaisia mekanismeja, jotka johtavat raaka-ainetuotannon lisääntymiseen eikä vain raaka-aineen siirtymiseen (/4/). EU:n ympäristöön liittyvät tavoitteet ovat kunnianhimoisia. EU:n valtionpäämiehet sitoutuivat Eurooppa-neuvoston kokouksessa vuonna 2007 haastaviin tavoitteisiin kasvihuonekaasujen leikkaamisessa, uusiutuvien energialähteiden edistämisessä ja energiatehokkuuden parantamisessa. 15

21 Kasvihuonekaasut: EU:n Kioto-tavoite on 8 % vähennys vuosina verrattuna vuoden 1990 päästötasoon Hiilidioksidipäästöjen vähennys 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (tai jopa 30 % Kioton tuloksista riippuen). Uusiutuva sähköntuotanto: Tavoite 2010: 21 % EU:n sähkönkysynnästä tyydytetään uusiutuvilla energianlähteillä Tavoite 2020: uusiutuvien energianlähteiden osuus on % sähköntuotannosta ja 20 % energian kokonaistarjonnasta. Energiatehokkuus: EU-direktiivi yhdistetystä lämmön- ja sähköntuotannosta (CHP) EU:n energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: vertailutasoon nähden 20 prosentin energiansäästöt vuoteen 2020 mennessä. 4.4 Kansainvälinen toiminta DENSYssä Kansainvälinen yhteistyö on osa Tekesin tavoitteita, ja innovaatiotoiminnan kansainvälisyys on määritelty yhdeksi strategiakauden seitsemästä painotusalueesta. Euroopan Unionin toimijoihin verrattaessa Tekesin toiminnan kansallinen fokus näkyy selvästi. DENSYn arvioinnissa haastateltujen eurooppalaisten asiantuntijoiden mukaan EU-tason rahoitustoiminnan ja Tekesin rahoitustoiminnan vertailu ei ole helppoa, koska toiminnan tavoitteet ovat niin erilaiset. Ulkomailla Tekes nähdään vahvasti suomalaisen yritystoiminnan edistäjänä, kun taas EU:n organisaatioilla on mandaatti käyttää tutkimusta välineenä yhdistää Eurooppaa. Vuonna 2006 Tekesin teknologiaohjelmien yhteydessä rahoitetuista projekteista 53 % oli sisältänyt kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälistä yhteistyötä sisältävien tutkimusprojektien osuus teknologiaohjelmien projekteista on lisääntynyt, mutta kansainvälistä yhteistyötä sisältävien yritysprojektien osuus ei ole noussut vastaavasti. Tekesin innovaatiotoiminnan kansainvälistämistä koskevan raportin (/5/) mukaan tutkimusprojektit ovat keskimäärin kansainvälisempiä luonteeltaan kuin yritysten tuotekehitysprojektit, ja sama riippuvuus näkyy teknologiaohjelmien tasolla: mitä tutkimuspainotteisempi ohjelma, sitä kansainvälisempi se on. Tämä riippuvuus ei näy DENSYn arvioinnissa saaduissa vastauksissa, joissa yritysprojektit vaikuttivat kansainvälisemmiltä kuin tutkimusprojektit. Rahoitusvolyymin perusteella Tekesin teknologiaohjelmien joukossa eniten kansainvälistä toimintaa sisältäneitä projekteja vuonna 2006 oli ohjelmissa NORDITE (lähtöasetelmaltaan pohjoismainen ohjelma), Liito, FUSION, PINTA ja FinNano. Vähiten kansainvälistä toimintaa sisälsivät SymBio, VERSO, MASINA ja VAMOS. DENSYn kansainvälisyysaste tässä rahoitustietovertailussa osuu keskivaiheille (kuva 13). DENSYn tavoitteissa täsmennetään selvästi, mille kansainvälisille markkinoille projektien tulosten halutaan suuntautuvan: Hajautettujen energiajärjestelmien teknologiaohjelman tavoitteena on luoda uusia asiakaslähtöisiä tuotteita, palveluita ja toimijoita avautuville energiamarkkinoille. Päämarkkinoina tulevat olemaan Suomen lähialueet: Pohjoismaat, Venäjä, Baltia, Keski- ja Itä-Eurooppa. DENSYn alussa oli myös ajatuksia siitä, että hajautettu tuotanto olisi erityisesti pohjoismainen linja. Siihen ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollisuuksia. DENSY-ohjelmassa luotiin ja hyödynnettiin kansainvälisiä yhteyksiä. Tärkeimmät kansainvälisen toiminnan muodot DENSYssä olivat kansainvälisten puhujien tuominen ohjelman seminaareihin ulkomaisten seminaarimatkojen tukeminen eurooppalaisten verkostojen luominen IREDin (Integration of Renewable Energy Sources and Distributed Energy Resources) kautta osallistuminen NAAP-ohjelmaan (North America Access Program) osallistuminen Isoon-Britanniaan tähdänneeseen vienninedistämishankkeeseen Motivan, Finpron ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa DENSYn toiminnan raportointi IEA:lle (International Energy Agency) hajautetun energiantuotannon alueilta muu yhteydenpito ulkomaisiin tahoihin ohjelman puitteissa. 16

22 Kuva 13. Kansainvälistä yhteistyötä sisältäneiden projektien rahoitusosuus koko teknologiaohjelman rahoituksesta ohjelmien alusta vuoden 2006 loppuun. Ohjelmat ovat tutkimusrahoitusosuuden mukaisessa järjestyksessä siten, että ensimmäisessä osuus on suurin (/5/). Punainen: kansainvälinen yhteisprojekti tai projekti, jossa on kansainvälistä tutkijan vaihtoa, tai projekti, jossa on kansainvälistä teollisuusoikeuksien ostoa. Keltainen: projekti, jossa on kansainvälistä tiedonsiirtoa tai tiedonhankintaa Sininen: kansallisesti toteutettu projekti. IRED-ohjelman toteutti EU vuosina Ohjelmaan kuului joukko komission rahoittamia tutkimusprojekteja ja sitä koordinoi saksalainen ISET (Institut für Solare Energieversorgungstechnik). IRED sai noin 35 miljoonaa euroa rahoitusta komission viidennestä puiteohjelmasta ja siihen osallistui yli sata organisaatiota. IRED-ohjelmassa käynnistettiin uusiutuvien energianlähteiden ja hajautetun energiantuotannon konferenssisarja. IRED-ohjelma vaikutti ratkaisevasti EU:n Smart Grids -hankkeeseen, jossa Tekes on mukana. NAAP-ohjelma päättyi vuonna Tekes osallistui siihen yhteistyössä Sitran ja amerikkalaisen CEEPin (Center for Economic and Environmental Partnership, Inc) kanssa. Ohjelmalla tuettiin suomalaisten pk-yritysten etabloitumista Yhdysvaltoihin. Yhteys DENSYyn syntyi siitä, että ohjelman fokus oli ympäristöteknologia ja uusiutuvat energianlähteet. NAAP-ohjelman kolmanteen vaiheeseen osallistuneita suomalaisyrityksiä olivat Alrec, Switch, Waterix, Preseco, Condens, Watrec, Stellac, Metener ja AW Energy. NAAP-ohjelman tuloksena suomalaisille yrityksille syntyi amerikkalaisiin yrityksiin keskusteluyhteyksiä, joiden kautta haettiin amerikkalaista valmistuskumppania, mahdollisuutta tehdä markkinatutkimusta ja myynninedistämiskumppanuutta. Useille yrityksille on avautunut myyntiprospekteja ja yksi on saanut kauppoja sekä paikallisen jakelukumppanin. Lisäksi yhdelle yritykselle on avautunut mahdollisuus hakea rahoitusta paikalliselta tukiorganisaatiolta. Ison-Britannian vienninedistämishanke alkoi vuoden 2006 alussa. Hankkeen toteuttivat Tekesin Hajautettujen energiajärjestelmien DENSYohjelma, Motiva, Finpro ja Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE), ja se tähtäsi kotimaisten hajautetun energiantuotannon parissa toimivien pk-yritysten Ison-Britannian viennin edistämiseen. Hankkeessa kartoitettiin kysyntää ja etsittiin paikallisia yhteistyökumppaneita suomalaisyrityksille. Lisäksi HSE kehitti hankkeen kokemusten pohjalta pk-yrityksille kansainvälistymisen toimintamallin, jota muutkin voivat hyödyntää. Hanke päättyi vuoden 2007 lopussa. Hankkeessa oli mukana kahdeksan suomalaista pk-yritystä. Hankkeen aikana niiden kanssa selvitettiin markkinatilannetta Isossa-Britanniassa ja järjestettiin tapaamisia mahdollisten paikallisten kumppanien kanssa Isossa-Britanniassa ja Suomessa. Hankkeessa löytyi sopivia kumppaneita lähes jokaiselle osallistuneelle yritykselle, ja osa yrityksistä on jo aloittanut toimitukset Isoon- Britanniaan. 17

23 Hankkeen tuloksia olivat: tuotekehityssopimus kaupallisen polttokennoa käyttävän skootterin ja polkupyörän kehittämisestä paikallisen kumppanin ja Birminghamin yliopiston kanssa kaksi suurta paikallisen kumppanin järjestämää näyttelyä allekirjoitettu Memorandum of Understanding yhteisyrityksenä toteutettavasta tuotantolaitoksesta ja keskusteluiden käynnistys toisesta kolmen suomalaisen yrityksen tuotteiden saaminen teknisiin testeihin ja paikallisten standardien mukaisiin yhteensopivuustesteihin (kahden osalta testit kattavat Ison-Britannian lisäksi myös Irlannin) kolmen paikallisen yhteistyökumppanin teknisen henkilöstön tuominen suomalaiseen yritykseen kattavaa teknistä koulutusta varten Isossa-Britanniassa järjestetyt 52 tapaamista ja Suomessa järjestetyt 23 tapaamista, joissa suomalaiset yritykset pääsivät tapaamaan yhteensä 119 brittijohtajaa Lontoossa järjestetty puupellettiseminaari, jonka järjestivät yhteistyössä kolme suomalaista yritystä ja Barnsleyn kunta brittivierailijoiden tuominen myös muiden kuin hankkeeseen osallistuneiden suomalaisyritysten vieraaksi. Suomalaisten vastuuhenkilöiden mukaan erityisen hedelmällisiksi osoittautuivat yhteistyössä järjestetyt seminaarit. Hankkeen kaksivuotinen kesto antoi mahdollisuuden korjata markkinasegmenttivalintoja tiedon kertyessä. Hankkeessa nähtiin, että toimivan yhteistyön luominen vaatii kärsivällisyyttä, ja suoran myymisen sijaan kannattaa aloittaa yhteistyölinkkien luomisesta. Tekesin toimintamuotona kansainvälisten yhteistyökumppanien etsiminen pk-yrityksille on tullut mukaan vasta joitakin vuosia sitten. Tekesin toiminta tähtää mm. kaupallisten tuotteiden luomiseen kansainvälisille markkinoille, ja tähän halutaan kehittää toimintamalleja. Tekes aikoo järjestää vastaavia hankkeita myös tulevaisuudessa. 4.5 Arvioinnissa saadut havainnot kansainvälisyydestä DENSYn kyselyvastauksissa kansainvälisyyteen liittyvät tavoitteet eivät erityisesti korostu. Kansainvälisyystekijöiden painoarvo sekä projektien tavoitteissa että tuloksissa jäi suhteellisen pieneksi. Tämä koskee erityisesti tutkimusprojekteja. Projektien tuloksissa kansainvälisyyden painoarvo jäi vielä hieman alemmaksi kuin projektien tavoitteissa. Arvioinnissa tunnistettiin, ryhmä muu hyöty mukaan lukien, 20 erityyppistä tavoitetta tutkimus- ja yritysprojekteille. Tutkimusprojektien kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä tavoitteita olivat kansainväliset yhteistyökumppanuudet lisääntynyt kansainvälinen tunnettuus ja näkyvyys käynnistynyt EU-projekti käynnistynyt muu kansainvälinen yhteistyöprojekti kansainvälinen tutkijavaihto. Näistä kaikki paitsi lisääntynyt kansainvälinen tunnettuus ja näkyvyys olivat vastauksissa vähiten merkityksellisten viiden tavoitteen joukossa. Lisääntynyt kansainvälinen tunnettuus ja näkyvyys oli tärkeysjärjestyksessä puolivälissä. Yritysprojektien tavoitteissa kansainvälisyyteen liittyviä olivat kansainväliset yhteistyökumppanuudet lisääntynyt kansainvälinen tunnettuus ja näkyvyys käynnistynyt kansainvälinen yhteistyöprojekti kansainvälinen tutkijavaihto. Näistä kansainvälinen tutkijavaihto oli yritysprojekteille täysin merkityksetön, ja muiden tärkeys oli keskivaiheilla asteikkoa. Tavoitteisiin kuului myös Tieto markkinoista, asiakkaista ja kilpailijoista, joka vastanneen yrityksen mukaan voi sisältää enemmän tai vähemmän kansainvälistä ulottuvuutta. 18

24 Tekesin kanssa DENSYssä yhteistyötä tehneet ulkomaiset asiantuntijat olivat tyytyväisiä Tekesin toimintatapaan. Hajautettua energiaa ei nähty erityisen hedelmällisenä tutkimuskohteena kansainväliselle yhteistyölle, jos ei huononakaan. Kansallisellakin tasolla pystytään viemään tutkimusta eteenpäin. Kansalliset erot energiamarkkinoiden toiminnassa ja kehitysvaiheessa ovat suuria. Kansainvälisen projektin menestystekijöistä kansainvälisten asiantuntijoiden mielestä tärkeimmäksi nousevat panostuksen pitkäaikaisuus ja ennakoitavuus projektin aiheen valinnassa ja määrittelyssä onnistuminen tutkimushankkeiden resursointi tutkimuksen hyödyn ehdoilla kansainvälisten projektien rakentaminen silloin, kun kansainvälisyys palvelee projektin tavoitteita ohjelman johdon aktiivinen sitoutuminen projektien tukemiseen projektin osallistujien säännöllinen yhteydenpito oikeiden osapuolten valinta projektin toteutukseen. Merkittävä tekijä kansainvälisen yhteistyön tuloksellisuudelle on, että saadaan aikaan yhteys projektien käytännön toteuttajien välille. Varsinaisten tulosten saavuttamista ei vielä takaa se, että ohjelmien tai projektien virallisella tasolla on yhteyksiä. Yhteyksiä luovat toimet täytyisi kohdistaa erityisesti projektien ruohonjuuritason asiantuntijoihin. 19

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Sebastian Johansson 15.10.2012 Sisältö 1. Tekesin rahoittama bioenergian t&k&i-toiminta 2. Kehitystarpeita tulevaisuudessa 3. Tekesin rahoituskriteerejä

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Tekesin ohjelman lisäarvopalvelu Teemana

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura Vies4! Suomi energiaomavaraiseksi - RES poten+aali rii0ää - Liiketalous: kohtuullinen jo nyt, aluetalous: valtava poten+aali

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland 2 Low Carbon Finland 2050 platform

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot