TASEKIRJA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TASEKIRJA 2014. Kaupunginvaltuuston 1.6.2015 hyväksymä"

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2014 Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 1 TASEKIRJA / TOIMINTAKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ Sivu nro 1. Toimintakertomus Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Henkilöstöraportti Yleinen kaupunkikehitys Yleinen taloudellinen kehitys Ylivieskan kaupungin talouden kehitys Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntalain 69 :n mukainen selvitys Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupungin talouden kehitys vuosina Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Tasetarkastelu Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöstä koskevat tiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksien ja vastuusitoumuksien liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Vesihuoltolaitos Pelastuslaitos Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä

3 1. Toimintakertomus 2

4 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin asukasluvun kasvu on jatkunut vakaana. Asukkaita oli vuoden vaihteessa , mikä tarkoitti 1,6 %:n kasvua edellisvuoteen verrattuna. Positiivista on myös kasvun jakautuminen suhteellisen tasaisesti luontaisen kasvun (syntyvyyden enemmyys + 139) ja muuttovoiton (+91) kesken. Huolestuttavaa on kuitenkin koko alueen asukasluvun aleneminen, jota Ylivieskan kasvu ei riitä kompensoimaan. Siksi suurhankkeiden (esim. Fennovoiman ydinvoimala) toteutuminen onkin tärkeää koko alueelle, ei vain sijaintipaikkakunnalle. Viime vuoden merkittävin asia tekemisen kannalta oli Alavieskan, Haapaveden, Oulaisten ja meidän kuntaliitosselvityshanke. Se työllisti merkittävästi sekä kaupungin viranhaltija- että luottamushenkilöporrasta. Tavoitteena oli uusi elinvoimainen kunta, joka olisi vetovoimaisempi kuin nykyiset kunnat yhteensä. Hankkeen kariutuminen johtui varmasti useammastakin syystä. Mutta yksi keskeinen syy oli sote uudistuksen linjausten puuttuminen ja muuttuminen. Kaiken kaikkiaan sekä sote- että kuntarakenneuudistushankkeet kariutuessaankin söivät resurssit muusta toiminnan kehittämisestä, mikä ei voi olla näkymättä kuntien toiminnassa. Muutoksia toiminnassa tapahtui edellisestä huolimatta. Pelastuslaitoksen ensihoidon toiminta-alueen laajentumiseen ja osan Vieskan liikelaitoksen toiminnasta siirtämiseen kaupungille varauduttiin vuoden 2015 alusta. Määrällisesti tämä tarkoittaa noin 100 henkilötyövuotta. Tilikauden tulos oli positiivinen euroa eli alijäämien kattamisessa ollaan oikealla tiellä. Keskeinen tekijä hyvän tuloksen saavuttamisessa oli toimintakatteen hallittu kasvu 1,4 %. Kaupungin kasvu huomioiden saavutusta voidaan pitää hyvänä. Suurimmat päätetyt investoinnit olivat uuden jäähallin rakentaminen (3,5 milj. euroa) ja lukion peruskorjaus (1,7 milj. euroa). Alkanutta vuotta kuvaa edelleenkin yleisen taloudellisen toimeliaisuuden taantuma. Joskin joitakin heikkoja merkkejä elpymisestä on havaittavissa. Kaupungin teknisen toimen ja Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy:n yhteisessä kartoituksessa tunnistettiin kuitenkin yli 20 eritasoista hanketta, joissa oli yrityskytkentä mukana. Ne liittyivät pääosin maankäyttöön ja kaavoitukseen. Tuorein julkinen esimerkki on Lidl n toimitilahanke. Nämä hankkeet luovat uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että Ylivieskan kasvu jatkuu. Peruspalveluyhtymä Kallion alueella on myös menossa hanke varhaiskasvatuksen siirtämiseksi peruskuntien hoidettavaksi. Suunnitelman mukaan siirto toteutetaan vuoden 2016 alusta lukien. Odotusarvona kuluvalle vuodelle on myös se, että asukasluku ylittää rajapyykin! Juhlimisen arvoinen asia. Vuosi on ollut työteliäs ja tapahtumarikas. Kiitän henkilöstöä ja luottamushenkilöitä kaupungin ja sen asukkaiden hyväksi tehdystä työstä. Terho Ojanperä kaupunginjohtaja

5 Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2014

6 5 Poliittiset voimasuhteet valtuustossa Poliittiset voimasuhteet hallituksessa Paikka- Miehiä Naisia Paikka- Miehiä Naisia luku luku Kesk Kesk Kok Kok Sdp Sdp 1 1 PS PS Vas Krist 1-1 Vihr 1-1 Yht Yht Kaupunginvaltuutetut toimikaudella : Puheenjohtaja Juha Pylväs, agronomi, maaseutuyrittäjä, Kesk I varapuheenjohtaja Eero Kippola, veturinkuljettaja, Sdp II varapuheenjohtaja Heikki Jokinen, metallimies, maanviljelijä, Kesk III varapuheenjohtaja Pauli Korpi-Tassi, toimitusjohtaja, Kok Suomen Keskusta Terttu Alanen, lehtori Juha Autio, sairaanhoitaja Markku Autio, työnjohtaja Kaisa Haapakoski, opettaja Jouko Hannula, päätoimittaja, YTM Juha Isokoski, maatalousyrittäjä Markus Jaatinen, lääkäri, palomies Tarja Koutonen, luokanopettaja Samuli Kärkinen, puuinsinööri Kati Marjakangas, yhteisöpedagogi, johtava nuorisotyönohjaaja Kari Mustasaari, yrittäjä Jani Palola, ajoneuvoasentaja Kaija-Maija Perkkiö, hum.kand. Sirkku Vinkka, mielenterveyshoitaja, toiminnanohjaaja Jouko Ylimäki, työnjohtaja Kansallinen Kokoomus Päivi Jaakola, projektipäällikkö Markku Jussila, ylikonstaapeli Karoliina Nevalainen, sairaanhoitaja Antti Rantala, yrittäjä Tapani Uusikylä, Art Director Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Tiina Junttila, perushoitaja, refleksologi Juhani Löfbacka, dataverkkoasentaja Alpo Löytynoja, putkiasentaja Auli Mustikkamaa, vakuutussihteeri Perussuomalaiset Esko Elsilä, yrittäjä Tarmo Hirvelä, autonkuljettaja Juha Liukkonen, varakansanedustaja Teemu Mattila, rakennusmestari Vasemmistoliitto Ahti Törmälä, pintakäsittelijä Vihreä liitto Iina Matikainen, opettaja Suomen Kristillisdemokraatit Ulla Lehtikangas, luottamushenkilö

7 6 Kaupunginhallitus Puheenjohtaja Kaija-Maija Perkkiö, hum.kand, Kesk. I varapuheenjohtaja Karoliina Nevalainen, sairaanhoitaja, Kok. II varapuheenjohtaja Tarmo Hirvelä, autonkuljettaja, Ps Muut jäsenet Juha Autio, sairaanhoitaja, Kesk Kaisa Haapakoski, opettaja, Kesk. Jouko Hannula, päätoimittaja, YTM, Kesk. Tiina Junttila, perushoitaja, refleksologi, Sdp Markku Jussila, ylikonstaapeli EVP Samuli Kärkinen, puuinsinööri Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Terho Ojanperä. Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen jäsenten ja kaupunginjohtajan lisäksi kaupunginhallituksen alaiset johtavat viranhaltijat sekä lauta- ja johtokuntien jäsenet ja näiden alaiset johtavat viranhaltijat. Kaupunginvaltuuston päätöksiä 2014: Merkittiin Keskustan kaavarunko 2030 suunnitelma tiedoksi Hyväksyttiin jäähallin suunnitelmat. Hyväksyttiin asemakaavan muutos koskien Männistön kaupunginosan (8.) korttelin 22 osaa. Hyväksyttiin asemakaavan muutos koskien Keskustan kaupunginosan (1.) korttelin 37 osaa. Valtuustovetoomus Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön tulevaisuuden turvaamiseksi Käsiteltiin valtuutettujen tekemät ja valtuuston päätettävissä asioissa tehdyt aloitteet. Hyväksyttiin ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelma Hyväksyttiin vuoden 2013 tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille, päätettiin kirjata tilikauden ylijäämä ,09 euroa oman pääomaan tilikauden yli-/alijäämä tilille sekä hyväksyttiin niiden sitovien määrärahojen ylitykset, joille ei aikaisemmin ole riittävää lisämäärärahaa tai ylitysoikeutta myönnetty. Hyväksyttiin Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Heta liikelaitoksen yhtiöittäminen. Hyväksyttiin Tuomiperän tuulivoimapuiston osayleiskaava Hyväksyttiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Myönnettiin Vesikolmio Oy:lle omavelkainen takaus. Hyväksyttiin asemakaavan muutos koskien Toivonpuiston kaupunginosan (9.) korttelia 85 ja korttelin 95 osaa.

8 7 Hyväksyttiin kuntajakoselvityksen palvelurakenneosio ja kuntajaon muuttamiseen tähtäävä yhdistymissopimus. Hyväksyttiin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Hyväksyttiin kaavoituskatsaus 2014 ja kaavoitusohjelma Päätettiin lukion korjausten laajuudesta Hyväksyttiin kiinteistökaupan esisopimukset Rakennuskartio Oy:n ja Rakennusliike Somero Oy:n kanssa. Vahvistettiin verovuoden 2015 tuloveroprosentiksi 21,50%. Kiinteistöveroprosentiksi vahvistettiin: - yleinen 1,30% - vakituinen asuinrakennusten 0,70% - muiden asuinrakennusten 1,15% - voimalaitosten 2,85% - rakentamaton rakennuspaikka 3,00% - yleishyödyllisen yhteisön 0,00% Päätettiin määräalojen ostamisista Salmiperän alueelta. Hyväksyttiin uusi hallintosääntö Hyväksyttiin vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma.

9 Henkilöstöraportti Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä oli vuoden 2014 lopussa 1088 henkilöä (1065 vuonna 2013). Luvussa ovat mukana sekä vakinaiset että määräaikaiset henkilöt sekä työllistetyt, joita vuoden lopussa oli 18 (13 v. 2013). Vakinaista henkilöstöä oli 527 henkilöä (48,4 %) ja määräaikaista 561 (51,6 %). Vuosina on henkilöstön määrässä ja myös henkilöstörakenteessa tapahtunut merkittäviä muutoksia: Vuonna 2008 koko sosiaalitoimen henkilöstö (216 vakinaista ja 68 määräaikaista henkilöä) siirtyi Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelukseen ja vastaavasti Ylivieskan kaupungin palvelukseen, perustettuun Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetaan, siirtyi yhteensä 13 henkilöä Alavieskan ja Sievin kunnista, Nivalan kaupungista sekä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä. Vuoden 2009 alusta lukien vakinaistettiin 32 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Vuoden 2012 alusta lukien vakinaistettiin 14 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Jokilaaksojen pelastuslaitos on vastannut alkaen ensihoitopalveluiden tuottamisesta entisen laajuuden lisäksi myös Raahessa. RASHKY:n vastuulla ollut ensihoitotoiminta (17 henkilöä) siirtyi liikkeenluovutuksella Ylivieskan kaupungille/ Jokilaaksojen pelastuslaitokselle. Vuoden 2014 alusta ensihoitopalveluiden tuottaminen laajeni edelleen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella, jonka vuoksi ensihoitohenkilöstön määrä on lisääntynyt merkittävästi. Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi vuoden 2013 lopusta 32 henkilöllä ja määräaikaisen henkilöstön määrä väheni 9 henkilöllä. Määräaikainen henkilöstö koostuu sijaisista ja tilapäisistä, joihin on myös laskettu puolivakinainen pelastushenkilöstö (262 henkilöä) sekä kansalais- ja musiikkiopistojen sivutoimiset tuntiopettajat (98 henkilöä). Kun edellä mainittuja sivutoimisia palvelussuhteita ei lasketa, kasvoi määräaikaisen henkilöstön määrä 19 henkilöllä 201 henkilöön. Sijaisia näistä oli 61 henkilöä (49 vuonna 2013). Määräaikaiseen henkilöstöön sisältyvät myös pitkäaikaistyöttömien työllistämisprojektin työllistetyt, joita vuoden lopussa oli 10 henkilöä. Työllistettyjä oli kaikkiaan 18 henkilöä. Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteessa Ylivieskan kaupunkiin olleiden henkilöiden lukumäärää. Henkilöstöstä oli kokoaikaisia 650 (586 vuonna 2013) ja osa-aikaisia 438 (78 ilman puolivakinaista pelastushenkilöstöä ja em. sivutoimisia tuntiopettajia). Vakinaisesta henkilöstöstä 46 (8,7 %) oli osa-aikaisia (37 v. 2013). Kuukausipalkkaisia oli henkilöstöstä 696 ja tuntipalkkaisia 392 henkilöä (32 ilman em. pelastushenkilöstöä ja tuntiopettajia). Vakinaisesta henkilöstöstä oli virkasuhteessa 279 henkilöä (52,9 %) ja työsuhteessa 248 henkilöä (47,1 %).

10 9

11 10

12 11 Henkilöstön määrä toimialoittain (suluissa ) Tehtävä Vakinaiset Määräaikaiset Tilapäiset Sijaiset kokoaik. osaaik. kokoaik. osaaik. kokoaik. osaaik. Työl- listetyt Yhteensä Vuosipalkat (1000 euroa) Yleishallinto (11) (1) (2) (14) (611) Palvelukeskus Heta (21) (1) (1) (1) (24) (741) Pelastustoimi (116) (1) (42) (292) (18) (469) (9540) Yleissivistävä koulutus (169) (21) (21) (39) (14) (1) (2) (267) (9291) Kirjastotoimi (8) (1) (9) (268) Nuorisotoimi (2) (2) (4) (136) Kulttuuritoiminta (2) (2) (1) (5) (138) Musiikkiopiston toiminta 18 (21) 4 (1) 1 23 (17) 2 (2) 48 (41) 878 (910) Kansalaisopiston toiminta 5 (5) (1) 1 77 (79) 83 (85) 503 (509) Liikuntapalvelut (7) (2) (3) (1) (13) (267) Tekninen palvelukeskus, Jätelautakunta 92 (96) 10 (8) 10 (14) 2 5 (6) 13 (9) 132 (133) 3662 (3665) Yhteensä (458) (37) (81) (427) (47) (2) (13) (1065) (26076) Pelastustoimen tilapäiset, osa-aikaiset ovat ns. puolivakinaista henkilöstöä, jolle vuoden aikana maksettiin palkkaa sivutoimesta. Kansalaisopiston tilapäiset, osa-aikaiset ovat syyslukukaudella olleet sivutoimiset tuntiopettajat. Henkilöstötilasto ei sisällä palo- ja pelastustoimessa olevia sopimuspalomiehiä eli VPKlaisia, n. 385 henkilöä (vuosipalkat euroa ovat mukana taulukon palkoissa). Vuosipalkat ovat tehtäväalueella vuoden aikana maksetut palkat, mikä ei siis vastaa vuoden lopun henkilöstömäärien mukaista tilannetta. Kaupunki palkkasi vuonna 2014 kesätöihin 43 nuorta kahden viikon ajaksi (50 nuorta vuonna 2013).

13 12 Vakinaisen henkilöstön lukumäärä yleisimmissä ammattinimikkeissä : Nimike N M Yht. Nimike N M Yht. Luokanopettaja Ylipalomies Lehtori Ravitsemistyöntekijä Ensihoitaja Erityisluokanopettaja Koulunkäyntiavustaja Tuntiopettaja Palomestari Paloesimies Palomies Vast. ravitsemistyöntekijä 7-7 Laitoshuoltaja Palomies-sairaankuljettaja 6 6 Toimistosihteeri Esiluokanopettaja 5-5 Palkkasihteeri Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Sukupuolijakauma Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2014 lopussa 58,6 % (309 naista) ja miesten osuus 41,4 % (218 miestä). Naisten ja miesten osuudet koko henkilöstöstä ilmenevät alla olevasta kaaviosta. Ikärakenne Seuraavassa kaaviossa tarkastellaan vakinaisen henkilöstön ikärakenteen muuttumista viime vuosina. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,2 vuotta (47,9 vuotta v. 2013). Henkilöstön keski-ikä on pitemmällä aikavälillä alentunut palvelussuhteiden vakinaistamisen (mm. koulunkäyntiavustajat) ja pelastuslaitoksen ensiapuhenkilöstön myötä. Koko kunta-alalla vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,8 vuotta vuonna 2013.

14 13 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne ja Ikä, vuotta Henkilöstön lukumäärä %-jakauma ikäluokittain v alle , , , , ,5 Yhteensä ,0 Keski-ikä 47,9 47,2 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä hallinnonaloittain ja Hallinnonala Keskushallinto 52,8 52,0 Palvelukeskus Heta 54,9 51,8 Puhdistus- ja ruokapalvelut 49,0 49,7 Pelastustoimi 45,1 43,3 Sivistystoimi 46,6 46,8 Tekninen toimi 51,6 53,8

15 14 Alla olevassa kaaviossa on vakinainen henkilöstö sukupuolen mukaan ikäryhmittäin Eläköityminen Vuonna 2014 eläkepäätöksen sai 21 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jäi 14 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle kaksi ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Määräaikaisen kuntoutustukipäätöksen sai kolme kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä. Vuoden aikana alkaneet uudet eläkkeet: Eläkelaji Osa-aikaeläke Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Yhteensä Määräaikainen kuntoutustuki 5 4 3

16 15 Alla olevassa kaaviossa on Kevan arvio Ylivieskan kaupungin eläkepoistumasta (KuEL ja VaEL) vuoteen 2030 mennessä. Luvut muuttuvat lähivuosina mm. varhaiskasvatuspalveluiden siirtyessä vuoden 2016 alusta kaupungin toiminnaksi. Vuoden 2005 alusta voimaan tullut eläkeuudistus mahdollistaa vanhuuseläkkeelle jäämisen joustavasti 68 ikävuoteen saakka. Vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus 2014 Alkaneet palvelussuhteet 58 Päättyneet palvelussuhteet 26 - eläke 16 - irtisanoutuminen, muu 10 Ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön täydennyskoulutuspäiviä kirjattiin vuonna 2014 hallinnonaloittain seuraavasti: Hallintokunta Päiviä Henkilöstömäärän mukainen suhde v:n 2014 päivistä Yleishallinto ,95 Pelastustoimi ,94 Sivistystoimi ,57 Tekninen toimi ,15 Yhteensä

17 16 Sairaus- ym. poissaolot Seuraavaan taulukkoon on koottu henkilöstön poissaoloja vuosilta 2013 ja Taulukon päivät ovat kalenteripäiviä Poissaolo Henkilöt Päiviä Henkilöt Päiviä Sairausloma Työtapaturma Tilapäinen hoitovapaa (lapsen sair) Äitiysvapaa Isyysvapaa Vanhempainvapaa Hoitovapaa Kuntoutus Määräaikainen kuntoutustuki Opintovapaa Opiskelu, palkaton (oppisop. tms.) Opiskelu, palkallinen (omaeht.) Kertausharjoitus Yksityisasiat Vuorotteluvapaa Luvaton poissaolo Palkanmaksun keskeytys (koulunk.avust) Merkkipäivä, lähiomaisen hautaj. yms Poissaolo pakottavista perhesyistä Poissaolo läheisen hoitamiseksi 9 156

18 17 Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 1105 kalenteripäivällä (13,3 %). Vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli 488 henkilöllä (442:llä vuonna 2013), sairauspoissaolokertoja oli 1100 (1181 vuonna 2013) ja poissaolopäiviä kalenteripäivinä oli 7183 (8288 vuonna 2013). Sairauslomapäivät sairaana ollutta henkilöä kohti vähenivät edellisestä vuodesta: vuonna 2014 sairauslomia oli keskimäärin 14,7 kalenteripäivää/sairastanut henkilö kun vuonna 2013 niitä oli 18,7 kalenteripäivää/henkilö. Lyhyitä, 1-3 päivän pituisia, sairauslomia poissaolokerroista oli 65,2 % (61,3 % vuonna 2013). Enintään 3 päivän pituisia sairauslomia oli 1,06 kertaa/ henkilö (1,41 v. 2013; vuoden lopun henkilöstömäärästä laskettuna). Sairauspoissaolot työntekijää kohti (vuoden lopun henkilöstömäärän mukaan laskettuna) vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna jokaisella hallinnonalalla. Kaaviossa on vuodesta 2014 lähtien omana ryhmänään tekniseen toimeen kuuluva puhdistus- ja ruokapalveluiden yksikkö, jossa sairauspoissaoloja on muihin verrattuna suhteellisen paljon.

19 18 Vuonna 2014 olivat koko henkilöstön sairauspoissaolot keskimäärin työntekijää kohti 9,9 kalenteripäivää (12,2 päivää vuonna 2013). Sairauspoissaoloja henkilötyövuosina laskettuna oli 19,7( 22,7 v. 2013). Eniten työtapaturmia sattui pelastustoimessa ja puhdistus- ja ruokapalveluyksikössä vuonna Työtapaturmat eivät ole mukana edellä olevissa sairauspoissaololuvuissa. Henkilöstön työhyvinvointi Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta painottui henkilöstön oman kunnon ylläpitämisen tukemiseen ja lisäksi tuettiin Ylivieskatalo Akustiikan kulttuuritapahtumia. Työterveyshuollon toimintaan sisältyy myös työkykyä ylläpitävää toimintaa. Marraskuussa 2014 henkilöstölle järjestettiin yhdessä työterveyshuollon kanssa hätäensiapukurssi. SPR:n kurssitodistuksen sai 15 työntekijää. Työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuoltopalvelut on järjestetty pääosin Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kautta. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen henkilöstön työterveyshuoltopalvelut on ostettu alueen kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Työterveyshuollon bruttomenot vuonna 2014 olivat euroa ( euroa v. 2013). Kela korvaa 50 % - 60 % työterveyshuollon kustannuksista. Työterveyshuollon kustannukset sisältävät henkilöstön lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Työterveyshuollon henkilöt tekivät vuoden aikana terveystarkastuksia 926 kpl (299 kpl), (suluissa vuoden 2013 vastaavat luvut). Työterveyslääkäreiden vastaanotoille tehtiin 1181 käyntiä (880), erikoislääkäreille 67 käyntiä (55), terveydenhoitajien vastaanotoille 760 käyntiä (756) ja fysioterapeutin vastaanotolle 55 käyntiä (86). Laboratoriotutkimuksia tehtiin 4650 kpl (2934) ja kuvantamisia 342 kpl (191).

20 19 Henkilöstömenot Tuloslaskelmaan kirjattuja palkkoja ja muita henkilöstömenoja maksettiin euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 4,26 %. Henkilöstökulut ja henkilöstösivukulut tuloslaskelman mukaan Vakinaisten viranhaltijoiden kuukausipalkat ,66 Vakinaisten työsuhteisten kuukausipalkat ,01 Tunti- ja urakkapalkat ,21 Sairaus- ja äitiyslomasijaisten palkat ,89 Tilapäisten työntekijöiden palkat ,55 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat ,74 Työllistettyjen palkat ,34 Erilliskorvaukset ,72 Tevin tuntipalkkaisten sairausloma- ja vuosilomapalkat ,22 Luottamushenkilöiden palkkiot ,94 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden kokouspalkkiot ,00 Jaksotetut palkat ,08 Asiantuntijapalkkiot 8 208,00 Muut palkkiot 300,00 Aktivoidut palkat ja palkkiot ,83 Luontoisedut ateriat (sis) ,90 PALKAT JA PALKKIOT ,43 KuEL-maksut ,21 KuEL-eläkemenoperusteinen maksu ,68 KuEL-varhe-eläkemaksu ,31 Muut työeläkemaksut ,54 ELÄKEKULUT ,74 Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut ,50 Työttömyysvakuutusmaksut ,20 Tapaturmavakuutusmaksut ,12 Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut ,34 Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut ,73 Sairausvakuutuskorvaukset ,54 MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,89 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ ,06

21 20 Maksettuja lisä- ja ylityökorvauksia kertyi vuonna 2014 yhteensä tuntia ja euroa ilman henkilösivukuluja ( t ja euroa vuonna 2013). Vapaana pidettyjä lisä- ja ylityökorvauksia kirjattiin 458 työpäivää (236 pv v. 2013). Eniten lisä- ja ylitöitä teki pelastuslaitoksen henkilöstö. Vakinaisen henkilöstön lukumäärä sopimusaloittain ja Sopimusala Henkilöstöä sopimuksen piirissä KVTES (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) OVTES (Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus TS (Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TTES (Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus)

22 21 Virasto-organisaatio Seuraavassa on esitetty voimassa ollut virasto-organisaatio.

23 Yleinen kaupunkikehitys Asukasluku kasvoi vuoden 2014 aikana 230 henkilöllä eli 1,6 %. Vuosina Ylivieskan väkiluku on kasvanut henkilöllä, eli keskimäärin n. 1,2 % vuodessa. Väestönmuutos kuukausittain vuonna 2014 Kuukausi Syntyneet Kuolleet Syntyneiden Kuntien Kuntien Nettomuutto Maahan- Väestön- Väestön enemmyys välinen välinen muutto muutos määrä kk:n tulomuutto lähtömuutto netto lopussa Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä

24 23 Vuoden 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli 13,0 %. Työttömyysaste oli alimmillaan toukokuussa 11,9 % ja korkeimmillaan joulukuussa 14,4 %. Vuonna 2014 valmistui 138 asuinhuoneistoa. Valmistuneiden rakennusten tilavuus oli yhteensä n m³.

25 Yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2014 maailmantalouden BKT:n kasvoi noin 3,3 % Yhdysvaltojen ja Kiinan vahvan kasvun ansiosta. Euroalueen talouskehitys oli edellisten vuoden tapaan heikkoa. Vuositasolla BKT kasvoi euroalueella vain 0,9 %. Euroalueen talouskasvun ennustetaan nopeutuvan 1,3 prosenttiin vuona Öljyn hinnan romahtamisen seurauksena Euroalueen inflaatio hidastui keskimäärin noin 0,4 prosenttiin vuonna 2014 ja on painumassa negatiiviseksi vuonna Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui noin 0,1 prosenttia vuonna BKT on supistunut jo kolmena vuonna peräkkäin. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi erityisesti investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. Suomen vaihtotaseen alijäämä oli vuonna 2014 noin 3,7 mrd. euroa, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 3,8 mrd. euroa. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,3 %, kun kotimainen kysyntä on vaimeaa ja Venäjän talouden ennustettu syvä taantuma painavat viennin kasvua. Työllisyystilanne heikkeni vuonna Koko maassa työttömyysaste oli keskimäärin 8,7 prosenttia. Koko vuonna 2014 työllisten määrä väheni 0,3 prosenttia ja työtuntien määrä pieneni 0,2 prosenttia. Inflaatio hidastui selvästi edellisvuodesta, kun kuluttajahinnat nousivat keskimäärin vain 1,0 prosenttia vuonna Palkkojen ja muiden ansioitten nousu hidastui ja öljyn hinta laski voimakkaasti. Markkinakorot pysyivät hyvin alhaisella tasolla vuonna Euroopan keskuspankin ohjauskorko oli vuoden lopussa 0,05 % ja lyhyet markkinakorot lähellä nollaa. Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 vuotta) olivat vuoden lopussa noin 1,5 %. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 7 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2014, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 5,1 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) alijäämä nousi 3,4 prosenttiin, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysrajan. Valtion alijäämä oli 8 miljardia euroa, kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 1,9 miljardia euroa, työeläkelaitosten ylijäämä oli 3,5 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä oli 0,6 miljardia euroa. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli noin 1,4 miljardia euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Kuntien toimintamenot kasvoivat tehostamistoimenpiteiden ja maltillisen palkkaratkaisun seurauksena hyvin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa kasvua 2 % edellisvuodesta. Lainakanta kasvoi edelleen noin 7 %. Bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret noin 7,7 miljardia euroa.

26 Ylivieskan kaupungin talouden kehitys Ylivieskan yleinen kaupunkikehitys jatkui edellisvuosien tapaan myönteisenä vuonna Kaupungin asukasluku kasvoi 230 henkilöllä (+1,6 %) ja oli vuoden lopussa henkeä. Kaupungin väkiluku on kasvanut vuosina yhteensä henkilöllä, eli keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa. Talouden taantumasta johtuen työllisyystilanne heikkeni myös Ylivieskassa vuonna Vuoden 2014 keskimääräinen työttömyysaste Ylivieskassa oli 13,0 %, kun se edellisenä vuonna oli 11,3 %. Joulukuun 2014 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 970 (vuoden 2013 lopussa 875) ja avoimia työpaikkoja 38 (vuoden 2013 lopussa 33). Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi, sillä yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2014 lopussa 206 (vuoden 2013 lopussa 164). Keskeisillä talouden tunnusluvuilla tarkasteltuna Ylivieskan kaupungin taloudellinen tilanne parani hieman edellisestä vuodesta. Tilivuoden 2014 tulos oli euroa positiivinen ja tilikauden ylijäämäksi muodostui varausten käsittelyjen jälkeen euroa. Tuloslaskelman vuosikate oli euroa positiivinen. Suunnitelman mukaiset poistot olivat euroa. Vuoden 2014 talousarvion ylijäämätavoite oli euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2014 yhteensä euron lisäykset käyttötalouden nettomäärärahoihin. Vuoden 2014 tulokseen vaikuttivat myös valtionosuuksien tuloarvion alittuminen eurolla ja ostetun erikoissairaanhoidon määrärahan ylittyminen eurolla. Määrärahojen lisäykset ja ylitykset sekä valtionosuuksien tuloarvion alittuminen pystyttiin kattamaan muiden määrärahojen säästöillä ja tuloylityksillä. Kallion oman toiminnan määräraha alittui euroa. Alkuperäisen talousarvion verotuloarvio ylittyi euroa ja maa-alueiden myyntivoittotavoite euroa. Tuloslaskelman toimintakatteen (toimintamenot netto) muutos oli maltillinen, eli +1,4 %. Vuoden 2014 tuloveroprosentti oli 21,50 %, eli sama kuin edellisenä vuonna. Yleistä, vakituisten asuinrakennusten ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia korotettiin 0,05 %-yksikköä vuodelle Verotulot kasvoivat 2,8 % ja valtionosuudet 2 %. Kaupungin investointitaso on ollut erittäin korkea viime vuosina ja velkamäärä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2014 bruttoinvestointien kokonaismäärä oli edellisen vuoden tasolla 7,4 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet olivat uusi jäähalli, lukion peruskorjaus ja kunnallistekniikan rakentaminen mm. Olmalan uudelle asuinalueelle sekä Helaalan sillan korjaus. Vuonna 2014 kokonaislainamäärä kasvoi euroa. Kaupungin taseessa korollisen lainan määrä oli euroa, eli euroa asukasta kohti. Korkomenot ja muut lainojen kulut olivat yhteensä euroa. Koko lainakannan keskikorko vuoden 2014 lopussa oli 0,6 %.

27 26 Tuloslaskelman toimintatulojen ja toimintamenojen toteutuminen vuonna 2014: Verotulot: Vuonna 2014 kertyi verotuloja yhteensä euroa, eli verotuloja kertyi euroa yli vuoden 2014 alkuperäisen talousarviotavoitteen. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,8 %. Kunnallisveron tilitykset olivat euroa (+1,8 %), yhteisöveron tilitykset euroa (+3,0 %) ja kiinteistöveron tilitykset euroa (+15,5 %). Valtionosuudet: Tuloslaskelman valtionosuudet olivat yhteensä euroa ja valtionosuuksien kokonaismäärä jäi euroa alle vuoden 2014 talousarviotavoitteen. Tuloslaskelmaan kirjattavat valtionosuudet kasvoivat 2,0 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2014 valtionosuuskertymää alensivat valtionosuusleikkaukset, joiden vuoksi valtionosuuksia jäi saamatta noin 3 milj. euroa. Toimintatulot: Tuloslaskelman toimintatulot, jotka sisältävät myös sisäiset tulot ja maa-alueiden myyntivoitot, olivat yhteensä euroa, eli euroa alkuperäistä talousarviotavoitetta enemmän. Toteutuma-aste oli 103,1 % ja muutos edelliseen vuoteen +5,9 %. Joulukuussa 2014 muutettuun talousarvioon verrattuna toteutuneet tulot ovat euroa yli tavoitteen. Toimintamenot: Tuloslaskelman toimintamenot, jotka sisältävät myös sisäiset menot, olivat yhteensä euroa, eli euroa yli vuoden 2014 alkuperäisen talousarviotavoitteen. Toteutuma-aste oli 100,2 % ja muutos edelliseen vuoteen +2,8 %. Joulukuussa 2014 muutettuun talousarvioon verrattuna toteutuneet menot ovat euroa alle tavoitteen. Tuloslaskelman toimintakate Tuloslaskelman toteutunut toimintakate on euroa. Toimintakate, joka kunnissa on aina negatiivinen, alittaa eurolla vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion tavoitteen. Toimintakatteen toteutuma-aste on 99,0 % ja muutos edelliseen vuoteen verrattuna on +1,4 %. Joulukuussa 2014 muutettuun talousarvioon verrattuna toimintakate on euroa tavoitetta pienempi (=säästöä nettomenoissa). Tuloslaskelman vuosikate Tuloslaskelman toteutunut vuosikate on positiivinen euroa. Toteutunut vuosikate on euroa alkuperäisen ja muutetun talousarvion vuosikatetta parempi. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Suunnitelman mukaisten poistojen euroa jälkeen tilikauden 2014 tulos muodostui euroa voitolliseksi. Pelastuslaitoksen poistoeron lisäyksen euroa jälkeen tilikauden 2014 ylijäämäksi muodostuu euroa.

28 27 Käyttötalousosan ja investointiosan määrärahojen toteutuminen: Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta on esitetty kohdassa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Toimintakertomuksessa on esitettävä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä erityisesti talouden näkökulmasta. Yleistä Talouden taantuma on jatkunut Suomessa jo yli kolme vuotta, eikä odotetusta talouskäänteestä ole vielä merkkejä. Kauppatase ja vaihtotase ovat muuttuneet negatiiviseksi ja työttömyys on lisääntynyt. Samalla työttömyysjaksot ovat pitkittyneet. Venäjän heikentyneet talousnäkymät sekä Euroopassa uudelleen virinnyt epävarmuus velkakriisin menestyksellisestä hoidosta pitävät talouskasvun, inflaation ja korkotason matalina myös lähitulevaisuudessa. Heikko talouskehitys on hidastanut kuntien verotulojen kasvua sekä lisännyt kuntien menopaineita. Menoja ovat kasvattaneet myös kuntien tehtävien jatkuva lisääminen sekä väestön ikärakenteen muutos sekä korkea työttömyys, erityisesti vaikeasti työllistyvien kasvava määrä. Maltillisesta työmarkkinaratkaisusta huolimatta työvaltaisen kuntasektorin menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin, kun samaan aikaan kuntien valtionosuuksia on leikattu. Vaimeasta talouskehityksestä huolimatta koko kuntatalouden tilikauden tulos parani ennakkotiedon mukaan vuonna Keskeinen syy kuntatalouden tilan vahvistumiseen oli kilpailluilla markkinoilla toimivien liikelaitosten yhtiöittämisestä kuntien kirjanpitoon syntyneet laskennalliset kertaerät. Yhtiöittämisen ohella kuntien taloutta vahvistivat vuonna 2014 myös kuntien omat henkilöstösäästöt, veroprosenttien korotukset sekä kiinteistöverojen arvostusperusteisiin tehdyt muutokset. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Sitä vastoin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Tästä johtuen kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kuntien keskinäiset erot talouskehityksessä uhkaavat kasvaa entisestään. Uudessa arviossaan Valtiovarainministeriö on laskenut julkisen talouden kestävyysvajeeksi 5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, eli noin 10 miljardia euroa. Julkisen talouden velkasuhteen taittaminen laskuun edellyttäisi noin 6 miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä. Kuntatalouteen sopeutustoimista kohdistuisi 2 miljardia euroa. Tämä tulisi tehdä ensisijaisesti tehtäviä ja velvoitteita karsimalla ja toimintaa tehostamalla. Kuntien tehtävät tulisi mitoittaa niin, että ne voidaan rahoittaa kunnallisverotusta kiristämättä.

29 28 Ylivieskan kaupungin kehitysarvio Kaupungin väkiluku on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana ja väkiluvun kasvun ennustetaan jatkuvan lähivuosina. Väkiluvun kasvusta johtuen palvelujen kysyntä on kasvava. Kasvun edellytysten turvaaminen on merkinnyt mittavia peruspalvelujen toimitila- ja kunnallistekniikan investointeja. Investointitarvetta on lisännyt koulurakennusten sisäilmaongelmat. Kaupunkikehitykseen myönteisesti vaikuttavia lähivuosien alueellisia investointeja ovat mm. Kokkola-Ylivieska kaksoisraide ja Pyhäjoen ydinvoimalaitos. Uhkia myönteiselle kehitykselle tuovat ammattikorkeakouluopetuksen supistamis- ja keskittämissuunnitelmat ja valtion aluehallinnon työpaikkojen väheneminen Ylivieskassa. Palvelutuotannon rakenteellisista uudistuksista tärkein on sote-uudistus, jonka esillä olleista rahoitusmalleista kaikki ovat epäedullisia Ylivieskalle verrattuna kaupungin nykyisiin sotekustannuksiin. Oulun eteläisen alueen ongelmana on ollut puuttuvat valmiudet yhteiseen edunvalvontaan puolustettaessa alueellisten palvelujen säilymistä. Ylivieskassa kaupan palvelujen volyymi on ylittänyt kriittisen massan, joka vetää puoleensa uusia toimijoita ja rohkaisee nykyisiä toimijoita laajennuksiin. Tärkeää kaupan kehityksen kannalta on alueen ostovoiman säilyminen ja vahvistuminen. Kaupallisten työpaikkojen lisäksi tärkeää olisi saada myös uusia tuotannollisia työpaikkoja. Elinkeinopolitiikan kehittämistoimenpiteissä voidaan hyödyntää Ylivieskan erinomaista logistista sijaintia. Ylivieskan kaupungin taloudellinen tilanne on keskeisillä talouden tunnusluvuilla tarkasteltuna edelleen heikko, vaikka taloudellinen tilanne on parantunut viimeisten vuosien aikana. Taseessa on kertynyttä alijäämää 6,8 milj. euroa (-451 e/asukas), korollista velkaa on 57,4 milj. euroa (3.833 e/asukas) ja omavaraisuusaste on 16,7 %. Lähivuosina Ylivieskan kaupungin taloudellisen tilanteen arvioidaan hieman paranevan, mikäli hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet pystytään täysimääräisesti toteuttamaan. Keskeinen asia on saada toimintakatteen kasvu pysyvästi alle kahden prosentin ja selvästi verorahoituksen kasvua hitaammaksi. Tämä mahdollistaisi vuosikatteen tason säilymisen suunnitelmapoistoja suurempana. Tavoitteena on taseen 6,8 milj. euron alijäämän kattaminen vuoden 2020 loppuun mennessä. Koulurakennusten ja kunnallistekniikan osalta investointitarve pysyy korkeana ja sen myötä velkamäärä on vaarassa edelleen kasvaa. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien ero säilyy suurena. Vuonna 2014 ero oli -36 prosenttia (tilinpäätöksen liitetieto nro 13). Yleisen korkotason kääntyessä nousuun lainojen korkomenot kasvavat. Valtionosuuksien kasvu on lähivuosina euromääräisesti vähäistä. Valtionosuusleikkausten seurauksena Ylivieskalta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä 18,7 milj. euroa vuosien aikana. Vuonna 2015 voimaan tullut uusi valtionosuusjärjestelmä lisää hieman Ylivieskan valtionosuuksien määrää nykyiseen valtionosuusjärjestelmään verrattuna. Oman verorahoituksen merkitys kaupungin taloudessa kasvaa koko ajan. Verotulojen ennustetaan kasvavan Ylivieskassa noin 3 prosenttia vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien korotuksen ansiosta ja sen jälkeen keskimäärin 2-3 prosenttia vuodessa (nykyiset veroprosentit). Talouskasvun pysyessä hitaana paine veroprosenttien korottamiseen säilyy. Kuntaliitto on esittänyt kuntien veropohjan laajentamista esim. pääomatuloverojen ja liikenneperusteisten verojen tuottoon.

30 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yleistä Merkittävä riski on heikon yleisen taloudellisen tilanteen edelleen pitkittyminen, jonka seurauksena julkisen talouden kestävyysvaje syvenee, verotulojen kasvu hidastuu ja rahoitusvaje kasvaa. Maan hallitus on päättänyt rakennepoliittisesta ohjelmasta kestävyysvajeen poistamiseksi, jota uusi hallitus tulee omilla painotuksilla jatkamaan. Kuntatalouden osalta tasapainottamistarve on noin 2 mrd. euroa. Kuntataloutta heikentävinä yleisinä riskeinä ovat mm. valtionosuusleikkaukset ja valtion määräämät uudet velvoitteet (mm. työmarkkinatuen maksuvastuun siirtäminen kunnille) ja niiden kustannusvaikutukset. Vahinkoriskit Kaupungin henkilöriskit, omaisuusriskit, toiminnan riskit ja ajoneuvojen riskit on vakuutettu kattavasti. Omavastuu all risks omaisuusvakuutuksissa on pääsääntöisesti euroa. Irtaimisto-, ajoneuvo-, keskeytys- ja vastuuvakuutuksissa omavastuu on määritelty vakuutuskohteittain riskit huomioiden ( euroa). Toiminnalliset riskit Tiukasta henkilöstömitoituksesta johtuvat sijaisuusjärjestelyjen puutteet erityisesti itsenäisissä ja erityisosaamista vaativissa työtehtävissä voivat aiheuttaa riskin tehtävien hoidon jatkuvuudessa, mikäli ao. viranhaltija on äkillisesti ja pitempään estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Merkittävä riski tulevaisuudessa on ammattitaitoisen henkilökunnan yleinen saatavuus kunnallisen alan useisiin tehtäviin. Sähköisen asioinnin ja verkkopalvelujen laajentuminen edistävät tuottavuutta ja helpottavat ja parantavat kuntalaisten asiointia. Samanaikaisesti palvelujen ja toiminnan riippuvuus tietotekniikasta kasvaa ja riskit mahdollisille toimintahäiriöille ja tietomurroille lisääntyvät. Panostuksia tietoturvallisuuteen ja tietotekniikan toimivuuteen joudutaan lisäämään. Tietotekniikkaan liittyviä riskejä on pienennetty ulkoistamalla tietoliikenne-, palomuurija palvelinpalveluja. Samalla tulee varmistaa riittävän osaamisen säilyminen myös omassa organisaatiossa. Rahoitusriskit Kaupungin kokonaisvelkamäärästä 57,4 milj. euroa vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on noin 90 %, joihin liittyy korkoriski. Yhden prosenttiyksikön nousu koko lainakannan keskikorossa merkitsee n euron lisäystä korkomenoissa. Vaihtuvakorkoisia lainoja on suojattu merkittävästi koronvaihtosopimuksilla, joihin liittyy myös rahoitusriski, mikäli pitkät korot eivät nousekaan ennustetun mukaisesti. Korkojen nousun lisäksi riskinä on myös edullisen lainansaannin vaikeutuminen (rahoituslaitosten marginaalien nousu, kuntatodistusten jälkimarkkinoinnin vaikeutuminen).

31 Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä hallitukselle, esimiehille ja henkilöstölle. Vastuualueiden ydin- ja tukitoimintojen toimintaprosessit on suunniteltu ja ohjeistettu niin, että sisäinen valvonta toteutuu pääsääntöisesti niissä käytänteissä, joilla johdetaan, suunnitellaan ja ohjataan Ylivieskan kaupungin toimintaa. Näin on varmistuttu toiminnan taloudellisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä siitä, että kaupunki toimii voimassaolevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. Toiminnassa ja päätöksenteossa tiedostetaan erilaisia toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä. Tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet ovat velvollisia johtamaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan ja talouden seurannan ja arvioinnin perusteella heidän tulee myös reagoida merkittäviin riskeihin ja poikkeamiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osaltaan kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta voi tuottaa kuitenkin vain kohtuullisen varmuuden yllä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta ja erilaisten riskien hallinnasta. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleessa hallintosäännössä on määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Hallintosäännön 68 :n mukaisesti toimielimen on sisällytettävä vuosittain toimintakertomukseensa arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä keskeisistä johtopäätöksistä kaupunginhallituksen sisäisen valvonnan selontekoa varten. Sisäisen valvonnan arviointi Kaupungin toimielimet (ei kaikki) ovat hallituksen sisäisen valvonnan selonteon perustaksi arvioineet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja riittävyyttä. Arviointikriteereinä ovat soveltuvin osin olleet kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikot. Arviointi kohdistui seuraaviin sisäisen valvonnan osaalueisiin: - Johtamisen ja hallinnon järjestäminen - Toiminnan suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen - Riskienhallinta ja valvontatoimet - Informaatio ja kommunikaatio - Talouden ja toiminnan toteutumisen seuranta Arviointi kohdistui myös olennaisiin riskeihin, niiden hallinnan menettelyihin ja toiminnan kehittämismahdollisuuksiin. Kaupunginhallitus esittää vastuualueiden arviointien perusteella sekä omana arvionaan seuraavat kehittämistarpeet ja toimenpiteet. Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisalueet 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvaaminen ja toimintamallien saaminen osaksi jokapäiväistä johtamista ja esimiestyötä 2. Talousarviotavoitteiden (ml. konserninäkökulma) asettamisen, seurannan ja reagointimenettelyiden täsmentäminen 3. Sopimusseurannan kehittäminen

32 4. Tilojen sisäilmaongelmien ehkäisy ja vahinkojen minimointi. Investointiohjelman sitovuus ja investointihankkeiden suunnittelun riittävä valmisteluaika ja yksityiskohtaisuus sekä kytkentä taloudelliseen liikkumavaraan eri aikajänteillä. 31 Suunnitellut taloussuunnittelukauden kehittämistoimet 1. Uuteen hallintosääntöön perustuvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelytapaohjeiden täsmentäminen. Menettelyjen integrointi johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. 2. Tilinpäätösinformaation parantaminen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 3. Sopimusseurantajärjestelmän käyttöönotto kaikissa hallintokunnissa. 4. Kokonaisvaltaisen investointistrategian ja sitovan investointisuunnitelman laadinta. Tilojen systemaattisen kuntokartoituksen toteuttaminen. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunki on ostanut sisäistä tarkastusta ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Sisäinen tarkastus on järjestänyt koulutusta kaupungin johtoryhmälle sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä osallistunut hallituksen selonteon perustana olevien arviointikriteerien luomiseen ja arviointitulosten analysointiin. Hallituksen kannanotto sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt johtamis- ja hallintojärjestelmään perustuvan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen. Vuonna 2011 toteutettiin Ylivieskan kaupunkikonsernin riskinhallinnan kehittämishanke, johon sisältyi tärkeimpien riskien kartoitus ja päivitettävä toimenpideluettelo (riskikortit) riskien torjumiseksi vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Tehty kehittämishanke antaa hyvän perustan riskien tunnistamiseen, arviointiin ja jatkuvaan hallintaan. Vuoden 2014 alusta tuli voimaan uusi hallintosääntö, jossa määrätään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksesta ja tehtävistä, vastuista ja järjestämisestä. Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Uuden hallintosäännön edellyttämiä sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja riittävyyden arviointeja suoritetaan, mutta ne eivät ole vielä kaikilta osin systemaattisia ja edellyttävät käytännön toimintamallien kehittämistä.

33 Kuntalain 69 :n mukainen selvitys Kuntalain 69 :n mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2014 ylijäämän ,22 euroa kirjaamisen jälkeen taseen kertynyt alijäämä on tilanteessa ,70 euroa, eli 451 euroa/asukas. Ylivieskan kaupunki on ollut kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 :n mukaisessa arviointimenettelyssä ja laatinut sisäasiainministeriön asettamalle arviointiryhmälle selvityksen ja toimenpideohjelman palvelujen turvaamiseksi. Arviointiryhmä on hyväksynyt kaupungin selvityksen ja toimenpideohjelman Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt arviointiryhmän esityksen. Arviointimenettelyssä laadittua talouden tasapainottamisohjelmaa on tarkistettu ja täydennetty myöhemmissä taloussuunnitelmissa. Taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman vuosille Tavoitteena on, että talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteillä kertynyt alijäämä saadaan katettua vuosien aikana. Tarvittaessa talouden tasapainottamisohjelmaa tarkistetaan tulevissa taloussuunnitelmissa. Alijäämän kattaminen vuosina Taloussuunnitelma Tilinp. Tal.arvio Tal.arvio Suunn. Suunn. Suunn. Suunn. Suunn Taseen alijäämä, 1000 e Tilinpäätös Tilinp. Tilinp Taseen alijäämä, 1000 e

34 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 69 :n mukaan, kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että tilikauden tuloksesta ,83 euroa ja pelastuslaitoksen investointivarauksen/poistoeron lisäyksen ,61 euroa kirjauksen jälkeen muodostuva vuoden 2014 ylijäämä ,22 euroa kirjataan omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämä tilille Kaupungin talouden kehitys vuosina Seuraavilla sivuilla on esitetty kaupungin talouden kehitys vuosina keskeisillä talouden tunnusluvuilla tarkasteltuna.

35 34

36 35 VERORAHOITUKSEN ( + ) RIITTÄVYYS TOIMINTAMENOJEN ( - ) KATTAMISEEN Milj. euroa Vuosi Valtion- Muutos Vero- Muutos Verorahoitus Muutos Toiminta- Muutos Erotus osuus % tulot % yhteensä % kate ( - ) % verorah-toimkate ,7 5,0 24,4 7,5 37,1 6,6 33,8 2,7 3, ,4 20,3 26,8 7,2 42,2 11,6 36,7 3,7 5, ,3-7,1 29,9 11,6 44,2 4,7 38,9 6,0 5, ,9 11,4 30,9 3,5 46,9 6,1 42,1 8,3 4, ,0-6,0 29,4-5,1 44,3-5,4 45,0 6,8-0, ,4 16,2 30,7 4,4 48,1 8,4 48,3 7,4-0, ,0 3,4 31,7 3,4 49,7 3,4 50,2 3,8-0, ,6 8,9 34,7 9,5 54,3 9,3 51,8 3,2 2, ,6 5,1 37,4 7,8 58,0 6,8 53,6 3,5 4, ,1 7,3 40,1 7,2 62,2 7,2 58,4 9,0 3, ,1 13,6 41,3 3,0 66,4 6,8 61,0 4,5 5, ,4 1,2 43,1 4,4 68,5 3,2 63,8 4,6 4, ,7 5,1 45,9 6,5 72,6 6,0 67,5 5,8 5, ,9 4,5 46,0 0,3 73,9 1,8 70,9 4,9 3, ,6 2,7 49,9 8,6 78,5 6,2 74,2 4,7 4, ,2 2,0 51,3 2,8 80,5 2,5 75,2 1,3 5,3

37 36

38 37

39 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Toimintakertomuksessa esitettävä tuloslaskelma, josta tunnusluvut lasketaan, sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys ( ) tai vähennys ( + ) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 27,1 % 26,1 % Vuosikate / Poistot, % 121,8 % 107,6 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

40 39 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen (=verotulot ja valtionosuudet) osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikatteen tulisi olla vähintään poistojen suuruinen. Tunnusluku lasketaan seuraavasti: Vuosikate prosenttia poistoista: = 100 * Vuosikate/Poistot ja arvonalennukset Tunnusluvun arvon ollessa 100 % tulorahoitus on riittävä, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista nettoinvestointien tasoa. Investointitaso on usein poistoja huomattavasti suurempi, jolloin investointeja joudutaan rahoittamaan myös lainarahoituksella. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Negatiivinen vuosikate merkitsee sitä, että investointien lisäksi toiminta- ja korkomenoja joudutaan kattamaan lainarahoituksella. Useamman vuoden negatiivinen vuosikate merkitsee talouden vakavaa kriisitilannetta ja velkaantumisen voimakasta kasvua. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen vaikuttavia eriä ovat lisäksi satunnaiset tuotot tai kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella. Tilikauden yli-/alijäämä. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Kunnilla on kuntalakiin perustuva alijäämän kattamisvelvollisuus, joten ylijäämä käytetään aina ensin taseen alijäämän kattamiseen.

41 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirta sekä rahoituksen rahavirta. Näiden kolmen rahavirran nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1.,

42 41 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % , ,1 Lainanhoitokate 0,6 0,5 Kassan riittävyys, pv 8,0 4,0 Asukasmäärä INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, %: = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv): = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa tilanteen rahavaroilla.

43 42 Vuosikatteen (=omarahoitus) riittävyys nettoinvestointeihin vuosina : Vuosikate ei ole riittänyt kattamaan nettoinvestointeja vuosina vuotta 2011 lukuun ottamatta. Seurauksena on ollut velkamäärän voimakas kasvu. Nettoinvestoinnit tarkoittaa investointimenoja, joista on vähennetty investointien rahoitusosuudet ja tasearvon mukaiset investointien myyntitulot. Myyntivoitot ovat mukana vuosikatteessa.

44 Tasetarkastelu Kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Taseessa kunnan varat esitetään siten, että edetään vaikeimmin rahaksi vaihdettavista käyttöomaisuuseristä jo likvideinä varoina oleviin eriin. Vastaavalla tavalla esitetään taseen vastattavaa puolen erät edeten sidotuimmista oman pääoman eristä ensin maksettaviin lyhytaikaisen vieraan pääoman eriin. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA e 1000 e A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat 4 5 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet Ennakkomaksut II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

45 44 VASTATTAVAA e 1000 e A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) III Tilikauden ylijäämä (alijäämä) B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET C TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1. Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat 8 9 D VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Siirtovelat 0 0 II Lyhytaikainen 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Kuntatodistuslainat Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 16,7 % 16,3 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 64,8 % 64,4 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , 1000 e Lainakanta , /asukas Lainasaamiset Asukasmäärä

46 45 TASEEN TUNNUSLUVUT Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, %: = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, %: = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötulosta tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien yli-/alijäämä+tilikauden yli-/alijäämä Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut korottomat velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainat /asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.

47 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Tilinpäätöksen 2014 kokonaismenot ja tulot: KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT V TULOT Milj. euroa % MENOT Milj. euroa % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 28,0 23,0 Toimintakulut 103,1 85,5 Verotulot 51,3 42,2 - Valmistus omaan käyttöön 0,0 0,0 Valtionosuudet 29,2 24,0 Korkokulut 0,5 0,4 Korkotuotot 0,1 0,1 Muut rahoituskulut 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 0,1 0,1 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,9 0,7 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,4 0,3 Käyttöomaisuusinvestoinnit 7,4 6,1 Käyttöomais.myyntitulot 1,0 0,8 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaam.lisäykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,1 0,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 8,7 7,2 Pitkäaik.lainojen lisäys 0,0 0,0 Lyhytaik.lainojen vähennys 0,0 0,0 Lyhytaik.lainojen lisäys 11,5 9,4 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 121,7 100,0 Kokonaismenot yhteensä 120,6 100,0

48 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Emoyhteisö Ylivieskan kaupunki Tytäryhteisöt Omistusosuus Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy 100,00 % Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy 100,00 % Ylivieskan Teollisuuskiinteistöt Oy 100,00 % Vieskan Teollisuustalo Oy 62,54 % Huhmarkallio Oy (ei liiketoimintaa v. 2013) 100,00 % Kiinteistö Oy Jussisato 84,29 % Asunto Oy Raudassato 100,00 % Asunto Oy Ylivieskan Koivulehto 100,00 % Asunto Oy Ylivieskan Koivukallionsato 90,00 % Kuntayhtymät Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 41,72 % Vieskan liikelaitoskuntayhtymä 60,98 % Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 16,96 % Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky 1,42 % Pohjois-Pohjanmaan liitto 3,61 % Osakkuusyhteisöt Ylivieskan Linja-autoasemakiinteistö Oy 35,11 % Jokilaaksojen Ravikeskus Oy 31,52 % Jokilaaksojen Eläinklinikka Oy 48,72 % Vesikolmio Oy 25,52 % Kiinteistö Oy Ylivieskan Vesitalo 30,00 % Kuntien Hetapalvelut Oy 39,50 % (toiminta käynnistyi varsinaisesti ) Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty 8 kpl tytäryhteisöjä ja 5 kpl kuntayhtymiä. Konsernitilinpäätöksessä on lisäksi yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Konsernin toiminnan ohjaus Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeen Valtuusto päättää kaupungin omistajapoliittisista linjauksista, jotka on tarkoitettu ohjeeksi kaupungin luottamushenkilöille ja henkilöstölle ja tytär- ja osakkuusyhteisöille tulevien yksittäisten päätösten pohjaksi. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista päättää valtuusto.

49 48 Kaupunginhallituksen tehtävänä on nimetä edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin antaa tarvittaessa lisäohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannasta käsiteltäviin asioihin seurata kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tehdä tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä antaa valtuustolle selvitys tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupunkikonsernia ja seuraa kaupungin omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa hallitukselle. Tärkeimpien tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaksi kertaa vuodessa, tilanteista ja Tytäryhteisöt ovat velvollisia antamaan kaupungille sen pyytämät tiedot ja selvitykset. Tytäryhteisöt järjestävät kirjanpidon yhtenäisesti siten, että tilinpäätöksistä voidaan laatia kaupungin konsernitilinpäätös siitä erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti. Tytäryhteisöille on vuoden 2014 talousarviossa asetettu toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita tehtäväalueella Kaupunginhallitus/Elinkeinotoimi, jossa selvitys tavoitteiden toteutumisesta on myös esitetty Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat vuonna 2014 Kuntakonsernissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernivalvonta on järjestetty antamalla ohjeistusta kunnan edustajille tytäryhteisöissä ja kuntayhtymissä, kuulemalla tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien johtoa sekä seuraamalla tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien talouden tilannetta välitilinpäätöstietojen ja tilinpäätöstietojen perusteella. Konsernivalvontaa kehitetään konserniohjeen mukaisesti. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut esitetään seuraavilla sivuilla. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on esitetty kaupungin liitetietojen yhteydessä.

50 49 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 0 Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 8 1 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 49,8 % 53,3 % Vuosikate / Poistot, % 124,6 % 118,1 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

51 50 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 8 1 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-1 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 4 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % ,1 % ,6 % Lainanhoitokate 0,8 0,7 Kassan riittävyys, pv 21 17

52 51 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA e 1000 e PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 21 7 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 Muut lainasaamiset 1 1 Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

53 52 VASTATTAVAA e 1000 e OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 0 0 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 19,3 % 18,5 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 61,3 % 61,7 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 e Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , 1000 e Konsernin lainasaamiset , 1000 e 1 1 Kunnan asukasmäärä

54 1.17. Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu 53

55 54 Toimielin: 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tehtävä: 100 Vaalit PALVELUAJATUS Kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien ja europarlamenttivaalien toimittaminen. KATSAUS VUODEN 2014 TOIMINTAAN Vuoden 2014 toukokuussa toimitettiin europarlamenttivaalit. TUNNUSLUVUT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Äänestysalueet Äänioikeutettuja TALOUS Vaalit Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2014 Poikkeama 2013 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot 0 0 0

56 55 Toimielin: 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtävä: 110 Tilintarkastus PALVELUAJATUS Kuntalain mukaisesti kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTT-tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinainen tilintarkastus on JHTT-tilintarkastajan tehtävänä. Valtuusto on valinnut vuosien tilintarkastajaksi JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2014 Toiminnalliset tavoitteet talousarviossa Toteutuminen Toteutetaan hallinnon ja talouden tarkastus tehokkaasti ja luotettavasti, jolla varmistetaan Ylivieskan kaupungin hallinnon ja taloudenpidon laillisuus ja tuloksellisuus, sisäisen valvonnan toimivuus ja kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä muun laskentatoimen oikeellisuus ja riittävyys. Vuonna 2014 tarkastuslautakunta kokoontui 13 kertaa. Tarkastuslautakunta on tarkastussuunnitelman mukaisesti seurannut kaupungin hallintokuntien ja konserniyhteisöjen toimintaa kuulemalla vastuuviranhaltijoita ja tekemällä tarkastuskäyntejä. TUNNUSLUVUT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 201 Tarkastuspäiviä: Jhtt-tarkastaja+ tarkastus lautakunnan kokoukset TALOUS Tilintarkastus Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2014 Poikkeama 2013 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,0 Toimintakate ,0 Poistot 0 0 0

57 56 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 120 Yleishallinto PALVELUAJATUS Kaupunginvaltuusto ylimpänä päätöksentekoelimenä päättää kaupungin strategiasta, palvelutasosta ja toiminnan keskeisistä tavoitteista ja osoittaa tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Kaupunginvaltuusto on Ylivieska-konsernin ylin valvoja. Kaupunginhallitus huolehtii kokonaisuutena kaupungin hallinnosta, palveluista, toiminnoista, organisaatiosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus vastaa myös paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä ja edunvalvonnasta sekä edistää Ylivieskan vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän myönteistä kehittymistä. Kaupunginhallitus ohjaa ja johtaa Ylivieska-konsernia. Kaupunginhallituksen alaisena sisäisenä palveluyksikkönä toimiva keskusvirasto tuottaa tukipalveluja muille hallintokunnille ja vastaa sisäisestä ja ulkoisesta laskentatoimesta ja tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kaupungin tiedotus-, neuvonta- ja asiakaspalvelutehtävistä. KATSAUS VUODEN 2014 TOIMINTAAN Kaupunginhallituksen ja valtuuston työskentelyssä keskeisellä sijalla vuonna 2014 olivat Kuntajakoselvityksen valmistelu ja päätöksenteko Kaupungin johtosääntöjen tarkistaminen ja yhdistäminen yhteen hallintosääntöön Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko Tuomiperän tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksyminen Asemakaavamuutosten hyväksyminen Jäähallin suunnitelmien hyväksyminen Kiinteistökauppojen esisopimusten hyväksyminen Lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin, valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen, kuntalakiin ja koulutuksesta annettuihin lakeihin liittyen Lausunto maakuntasuunnitelmaan 2040 ja maakuntaohjelman luonnokseen Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Heta liikelaitoksen yhtiöittäminen Vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2014 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Toteutuminen 2014 Nykyaikaiset, sähköistä asiointia Uusia tietojärjestelmiä käytössä. Sähköistä asiointia edistäviä järjestelmiä tukevat tietojärjestelmät. käyttöönottovaiheessa, mm. Hyvä asiakaspalvelu. Tyytyväiset asiakkaat. Uudet kaupungin kotisivut. ympäristöhallinnon luvat. Mm. kotisivujen kuntapalaute käytössä. Saatu asiakaspalaute keskimäärin myönteinen. Uudet kaupungin kotisivut julkaistu.

58 57 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2014 Toteutuminen 2014 Tehokkaasti tuotetut yleishallinnon palvelut. Tehokas palvelutuotanto. Yleishallinnon kustannukset vähintään 10 % alle kuntien keskiarvon. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Luonnollista poistumaa hyödynnetty. Yleishallinnon nettokustannukset pienemmät kuin kunnissa keskimäärin. Tehokkaasti ja taloudellisesti hoidetut talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut. Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Palvelukeskus Hetan toiminnan laajentuminen ja kehittäminen (mm. uudet sähköiset palvelut). Sisäinen valvonta sisäistetty koko organisaatiossa. Sopimushallintajärjestelmä käytössä. Strateginen tavoite Tavoite 2014 Toteutuminen 2014 Tehokas palvelutuotanto ja tehokkaat palveluprosessit Prosessien mallintaminen koko organisaatiossa aloitettu. Mallintamistyö tehty valmiiksi Palvelukeskus Hetassa. Työ aloitettu teknisessä toimessa ja keskushallinnossa. Hetassa otettu uusi palkkajärjestelmä käyttöön. Nivalan kaupunki tullut Hetan asiakkaaksi. Hyväksytyssä hallintosäännössä määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksesta, tehtävistä, vastuista ja järjestämisestä. Sopimusjärjestelmä käytössä. Strateginen tavoite Tavoite 2014 Toteutuminen 2014 Henkilöstön työhyvinvointi. Henkilöstön sairauslomapäivät vähentyneet. Sairauspoissaolot vähenivät 13,3 % edellisvuodesta, vaikka henkilöstömäärä kasvoi. (9,9 pv/hlö, 12,2 pv/hlö v. 2013) Osaava ja motivoitunut henkilöstö Vaihtuvuus pieni Toteutunut pääsääntöisesti. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus 32 henkilöä. TUNNUSLUVUT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Kv:n päätökset Kh:n päätökset Yleishallinnon nettokustannukset /asukas (sis. yhteisötuet) Keskimäärin kunnissa /asukas Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot, päivinä Henkilöstö - keskusvirasto ATK-tuki 3,5 3,0 3,5 3 - talous- ja velkaneuvonta - työllistämisprojekti (hankkeen ohjaus)

59 58 TALOUS Yleishallinto Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2014 Poikkeama 2013 / jälkeen Toimintatulot ,8 Toimintamenot ,6 Toimintakate ,6 Poistot

60 59 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 130 Elinkeinotoimi PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupunki ostaa elinkeino- ja kehittämispalveluja sekä asiantuntijapalveluja Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy:ltä. YTEK Oy tuottaa kaupungille elinkeinopalveluja, asiantuntijapalveluja, kehittää kiinteistöliiketoimintaa, hallinnoi yritystoimintaa edistäviä kehittämispalveluja ja tukee korkeaan osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kehittämistä yhteistyöverkostojen kautta. KATSAUS VUODEN 2014 TOIMINTAAN/YTEK OY Yritysten rahoitukseen ja perustamiseen liittyvien asiantuntijapalveluiden kysyntä lisääntyivät vuoden aikana. Aloittaneiden yritysten määrässä tapahtui kasvua. YTEK Oy:n vuokrattavien yritystilojen kysyntä piristyi hieman loppuvuodesta. Kysyntä kohdistui lähinnä yksittäisiin toimistohuoneisiin. Vuoden aikana nousi erityisesti keskusteluun kaupungin elinkeinopolitiikan tehostaminen ja vahvistaminen, sekä YTEK Oy:n rooli uuden yritystoiminnan saamiseksi kaupunkiin. YTEK Oy on edelleen ollut aktiivisesti mukana seudullisten yrityspalvelujen verkostossa ja tuottanut osan yrityspalveluistaan asiantuntijaverkostojen kautta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014/YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa. YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet vuodelle 2014 ovat seuraavat: - teknologiakylän kiinteistötoiminta - yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja omistajavaihdosten tukeminen - yrityshautomotoiminnan jatkokehittäminen, koulutus- ja valmennuspalvelut - elinkeino-, kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden tuottaminen Ylivieskan kaupungille - osallistuminen kaupungin markkinointistrategian luomiseen ja toteuttamiseen - osallistuminen toimintaympäristön ennakointiin ja ennakointi-aineiston tuottamiseen Kaupungin kanssa tehty ostopalvelusopimus ( euroa) sisältää seuraavien hankkeiden kuntarahoitusosuudet vuodelle 2014: - INNOVETURI / Seudullinen pienyritysten kehittämishanke - EU Direct Funding- hanke (EU-rahoituskanavat) - Seutukaupunki Ylivieska ja City Ylivieska toimintamallin kehittäminen - YritysNoste / oppilaitokset innovaatioalustoina uuteen yritystoimintaan

61 60 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014: - uusia yrityksiä teknologiakyläympäristöön 3 kpl - teknologiakyläympäristön työpaikkojen nettolisäys yhteensä 10 kpl - vuokrattavien tilojen käyttöaste 95 % - pienyritysten kehittämishankkeessa mukana 35 yritystä Ylivieskassa - uusyritysneuvonta, kontaktit ja yrityskohtaiset toimenpiteet 220 kpl - yritysten tarvitsemien toimitilaratkaisujen edistäminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2014: - yrityksiä / toimijoita teknologiakylässä 19, vähennystä 1 - työpaikkoja teknologiakylässä 110, vähennystä 7 - työpaikkojen ja tilojen käyttöasteeseen kehitykseen vaikuttivat muutaman toimijan projektitoiminnan väheneminen - vuokrattavien tilojen käyttöaste 95 % - pienyritysten kehittämishankkeessa mukana 24 yritystä Ylivieskasta - yrityskontaktien määrästä siirrytään vaikuttavuuden arviointiin kaupunkistrategian mukaisesti - vuoden 2014 aikana päättyi 4 kehittämishanketta joihin on ohjattu kuntarahoitusta - uusia kehittämishankkeita ei käynnistynyt vuoden 2014 aikana - yhteistyössä kaupungin ja Ylivieskan Yrittäjät ry:n kanssa pidettiin 2 yrittäjien aamiaistilaisuutta - tapauskohtaisesti toteutettu kuntamarkkinointia yhteistyössä kaupungin kanssa - tehty yhteistyösopimus kaupungin, Ylivieskan Yrittäjät ry:n ja YTEK Oy:n välillä vetovoimaisten kaupallisten tapahtumien tukemisesta KATSAUS VUODEN 2014 TOIMINTAAN / YLIVIESKAN VUOKRA-ASUNNOT OY Rakentaminen: Uudisrakentaminen: - Rahkolantie 18 Luhtikäytävärivitalot, käsittäen 14 asuntoa, valmistuivat helmikuun alussa Rakennuksien kerrosala on 917 m2, huoneistoala 734 m2 ja tilavuus 2846 m3. Peruskorjaus / perusparannus: - Parveke / julkisivuremontit kiinteistöihin: Ratakatu 10, Suksitie 7 ja Suksitie 3. - Asuntojen muu korjaustoiminta painottui vapautuneiden asuntojen huoneistokorjauksiin, joihin tehtiin pääasiassa pintatöitä, pesuhuoneremontteja sekä kalusteiden uusimisia. Perheasuntojen vuokraustoiminta: - Vuoden aikana asuntohakemuksia jätettiin 427 kpl. Asukkaita valittiin 193 kpl - keskivuokra 8,18 /m2/kk, alin vuokra 6,93 /m2/kk, korkein vuokra 11,92 /m 2 /kk - hakijajono keskimäärin 36 kuukaudessa, luvussa ei ole asunnon vaihtajia - Ylivieskan alueella tapahtuva kerros- ja rivitalojen suuri uudisrakentamisen tahti vaikeuttaa vuokrausta ja laskee yhtiön käyttöastetta.

62 61 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014/YLIVIESKAN VUOKRA-ASUNNOT OY Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on 100-prosenttisesti kaupungin omistama yhtiö, jolle kaupunki on luovuttanut vuokra-asuntojen hallinnan ja vuokra-asuntojen rakennuttamisen. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014: - Asuntojen kysyntä ja tarjonta pidetään tasapainossa. - Asuntokanta pidetään hyvässä kunnossa ja yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kaikki kulut voidaan kattaa tulorahoituksella. - Yhtiön hallinnassa olevien vuokra-asuntojen käyttöaste vähintään 95 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2014: - Yksiöiden ja pienten kaksioiden kysyntä kasvaa syksyä kohti. Kerrostalojen isot asunnot 2h+k ja 3h+k tarjonta ylittää hieman kysynnän, muiden asuntojen osalta kysyntä ja tarjonta tasapainossa - Asunnot pidetty hyvässä kunnossa remontoimalla asunnot vuokralaisen vaihtumisen yhteydessä tarvittaessa. - Kaikki toiminnan kulut on katettu tulorahoituksella - Asuntojen käyttöaste 90,5 %, sisältäen opiskelija-asunnot ja remonttiasunnot MUUT TAVOITTEET KONSERNIYHTEISÖILLE Taloustavoitteiden toteutuminen Tavoite vuodelle 2014: Ylivieskan Vuokra- YTEK Oy Ylivieskan Teolli- Vieskan Teolli- Vieskan liikelaitosasunnot Oy suuskiinteistöt Oy suustalo Oy kuntayhtymä Käyttökate-% 40,0 20,0 40,0 20,0 30,0 Omavaraisuus-% 30,0 40,0 20,0 40,0 30,0 Toteutuminen : Käyttökate-% 33,3 20,6 86,6 32,1 33,7 Omavaraisuus-% 35,0 46,5 14,6 60,6 34,3

63 62 TUNNUSLUVUT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Yritysten lukumäärä Työpaikat Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Työpaikkojen lisäys Työttömyysaste % 9,6 11,3 10,0 14,4 Tilinpäätöksen 2014 tunnuslukujen pohjana Tilastokeskuksen viimeksi julkaisemat tilastot: yritystoimipaikat 2012 ja työpaikat Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. TALOUS Elinkeinotoimi Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2014 Poikkeama 2013 / jälkeen Toimintatulot ,8 Toimintamenot ,4 Toimintakate ,3 Poistot 0 0 0

64 63 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 150 Pelastuspalvelut PALVELUAJATUS Pelastustoimen alueiden muodostamisesta koskevan lain mukaiset pelastustoimialueet aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa. Jokilaaksojen pelastustoimialueeseen kuuluu nykyään 18 kuntaa. Jokilaaksojen pelastustoimialueen hallinnosta vastaa sopimuskuntana toimiva Ylivieskan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 :n mukaisten tehtävien hoitamisesta alueella. Pelastuslaitoksen hallintoa varten valtuusto on asettanut Jokilaaksojen pelastustoimen johtokunnan. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2014 Selvitys pelastustoimen toiminnallisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta on annettu tehtäväkohdassa Pelastuslaitoksen johtokunta, Pelastustoimi/Jokilaaksojen pelastuslaitos. Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti siten, että 60 % kustannuksista muodostuu asukasluvun perusteella ja 40 % kunnan riskiruutujen perusteella. Ylivieskan kaupungin osuus pelastuslaitoksen menoista oli 12,99 % vuonna 2014 (10,2 % vuonna 2007, 11,3 % vuonna 2008, 12,5 % vuonna 2009, 12,5 % vuonna 2010, 12,55 % vuonna 2011, 12,77 % vuonna 2012, 12,86 % vuonna 2013). TALOUS Pelastuspalvelut Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2014 Poikkeama 2013 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,4 Toimintakate ,7 Poistot

65 64 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 175 Yhteisötuet PALVELUAJATUS Tehtäväalue sisältää kaupungin verotuskustannusosuuden, yhteistoimintaosuudet (Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ylivieskan Seutukuntayhdistys, Kerttu Saalasti säätiö, Suomen Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos), jäsenmaksut, yleishyödyllisten yhteisöjen avustaminen, maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja kylätoiminnan avustaminen. KATSAUS VUODEN 2014 TOIMINTAAN Yhteisöjen toiminta-avustuksiin ja kylätoiminnan avustamiseen käytettiin euroa, yhteistoimintaosuuksiin euroa, jäsenmaksuihin euroa. Kaupungin verotuskustannusosuus vuonna 2014 oli euroa (määrärahavaraus ylittyi euroa). TALOUS Yhteisötuet Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2014 Poikkeama 2013 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,9 Toimintakate ,9 Poistot 0 0 0

66 65 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: Sosiaali- ja terveyspalvelut Erikoissairaanhoito (ostettu) Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PALVELUAJATUS JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa ja järjestää Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveyden-huollon palvelut oikeatasoisina, oikea-aikaisina ja oikeassa paikassa. Kallio edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Kallion strategiset päämäärät: Kallion palvelut - Palvelut järjestetään selkeästi määriteltyinä ja taloudellisesti tuotettuina yhdenmukaisesti koko alueella. - Palvelut ovat monimuotoisia ja palveluketjut toimivat sekä vastaavat ennakoivasti aitoon asiakastarpeeseen. Kallio työyhteisönä - Kallio on hyvin johdettu, osaamista ja asiantuntijuutta arvostava työyhteisö. - Kallio tarjoaa mahdollisuuksia työnjakoon, kouluttautumiseen, vaikuttamiseen ja osallistumiseen sekä mahdollisuuksia edetä urallaan. Kallion rooli alueellaan - Kallio osallistuu laajoihin yhteistyöverkostoihin, rakentaa osapuolia hyödyntäviä kumppanuuksia ja hyvinvointipalvelumarkkinoita sekä vahvistaa alueensa vetovoimaisuutta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio hankkii erikoissairaanhoidon palveluja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalalta ja muilta palvelujen tuottajilta. KATSAUS VUODEN 2014 TOIMINTAAN Kallion toiminta perustuu sopimusohjaukseen ja omistaja-ohjaukseen. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suoritteina suunniteltujen/käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Selvitys Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminnasta ja taloudesta on annettu Kallion omassa toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä vuodelta 2014.

67 66 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / SOSIAALI- JA TERVEYS- PALVELUT Peruspalvelukuntayhtymä Kallion omat toiminnalliset tavoitteet on hyväksytty kuntayhtymän vuoden 2014 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. Omistajaohjaukseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet: - Toimintolaskennan käyttöönotto ja hyödyntäminen - Raportoinnin edelleen kehittäminen - Benchmarkkaus verrokkitoimijoihin ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen - Palvelustrategian jalkauttaminen. Talouden tasapainottamisohjelman Kalliota koskevat toimenpiteet: Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa ei uusia toiminnanlisäyksiä, toimintakatteen vuotuisen kasvun rajoittaminen alle 2 prosentin. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014/ERIKOISSAIRAAHOITO, OSTETTU Hoitoon pääsyn turvaaminen riittävän nopeasti terveysongelma huomioon ottaen. Hoitoketjun hyvinvointipalvelut perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito optimaalinen toimivuus. Talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvät tavoitteet: Ostetun erikoissairaanhoidon menojen kasvun hidastaminen mm. Kallion omaa palvelutoimintaa vahvistamalla, kilpailuttamista lisäämällä ja hoidonporrastamista tehostamalla. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2014 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty Peruspalvelukuntayhtymä Kallion vuoden 2014 toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä. Talouden tasapainottamisohjelman Kalliota koskeva tavoite lähes toteutui, sillä toimintamenot yhteensä kasvoivat 2,2 % ja ilman ostettua erikoissairaanhoitoa vain 0,5 %. Ylivieskan osalta Kallion toimintamenot kasvoivat 3,2 % ja ilman ostettua erikoissairaanhoitoa 1,3 %.

68 67 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN YLIVIESKAN OSALTA VUONNA 2014 Kallion toiminta Ylivieska Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2014 Ali / Yli TP 2014 / TA 2014 TP 2014 / TP 2013 Muutos TP 2014 / TP 2013 Vertailutaso Netto Netto Netto eur % % Vastaanottopalvelut ,6 % 4,7 % Suun terveydenhuolto ,8 % 0,5 % Erikoissairaanhoito ,4 % 8,5 % josta ostettu erikoissairaanhoito ,9 % 8,0 % Aikuispsykososiaaliset palvelut ,7 % 11,1 % Hoito- ja hoivapalvelut ,8 % -4,8 % Kuntoutuspalvelut ,1 % -1,9 % Perhepalvelut ,9 % 11,9 % Vammaispalvelut ,4 % -2,9 % Ympäristöterveydenhuolto ,0 % -6,8 % Työterveyshuolto ,2 % -1,8 % 307 Varhaiskasvatus ,5 % 3,5 % Toimeentulotuki ja työllistäminen ,5 % 6,9 % Projektit ,5 % 87,4 % Yhteensä ,8 % 3,2 % Ostettu ESH ,9 % 8,0 % Oma toiminta ,9 % 1,3 % TALOUS Sosiaali- ja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % terveyspalvelut talousarvio muutokset muutosten 2014 Poikkeama 2013 / 2014 Peruspalveluky Kallio 2014 jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,3 Toimintakate ,3 Poistot Erikoissairaanhoito Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % (ostettu) talousarvio muutokset muutosten 2014 Poikkeama 2013 / 2014 Peruspalveluky Kallio 2014 jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,0 Toimintakate ,0 Poistot 0 0 0

69 68 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 1293 Muu sosiaali- ja terveydenhuolto Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon siirtyneen henkilöstön osalta Ylivieskan kaupunki vastaa työeläkevakuutuksen eläkemenoperusteisen maksun maksamisesta Kuntien eläkevakuutukselle Eläkemenoperusteisen maksun maksaminen tapahtuu kaupungin palveluksesta siirtyneen henkilöstön osalta suoraan Kuntien eläkevakuutukselle ja nykyisestä Vieskan liikelaitoskuntayhtymä) siirtyneen henkilöstön osalta kuntayhtymän laskutukseen perustuen peruspääomaosuuden suhteessa, eli 60,98 %. Toimintatulona elatustuen takautumissaatavan korvaus kunnille. TALOUS Muu sosiaali- Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % ja terveydenhuolto talousarvio muutokset muutosten 2014 Poikkeama 2013 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,7 Toimintakate ,4 Poistot 0 0 0

70 69 Toimielin: 30 MAASEUTULAUTAKUNTA Tehtävä: 180 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupungin maataloushallinto on järjestetty alueellisen maaseutupalvelun kautta alkaen. Maaseutuhallinto yksikössä ovat mukana Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kunnat, isäntäkuntana toimii Nivalan kaupunki. Yksikköön on liittynyt myös Kärsämäki vuoden 2013 alusta. Yksikkö on ollut tarpeellista muodostaa maaseutuviraston muuttaessa pelto- ja kotieläintukien maksatukseen liittyviä määräyksiä. Yksikön tehtäviin kuuluvat hallintoasiat sekä maaseudun kehittäminen. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämiseen tehtäviä ovat uuden yhteistyö alueen Ylivieskan maksuosuuden budjetoinnin valmistelu ja valvonta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 Toiminnallinen tavoite 2014 Tavoitteen toteutuminen 2014 Seutukunnassa toimivien emotrin hankkeiden hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä. Tukipäätösten tallennus, käsittely ja maksatus hoidetaan mahdollisimman nopeasti. Sukupolvenvaihdosten tekeminen 1-5 kpl vuodessa. Hankkeiden hyödyntäminen ei ole kovin vilkasta, koska ohjelma kausi päättyi Pääosin hankkeet loppuivat jo vuoden 2014 kuluessa. Tallennus, käsittely ja maksatus hoidettu määräpäiviin. Sukupolvenvaihdoksia tehtiin 3 kpl. TUNNUSLUVUT Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Tp 2014 Aktiivitilojen määrä kpl (tukea hakeneet tilat) Maksettavat palkkiot milj. (kunta + TE-keskus ) ,2 5,9 6,4 6,2 Käsitellyt EU-hakemukset Viljelyssä oleva peltopinta-ala ha Sukupolvenvaihdokset Sähköisen asioinnin maatilat TALOUS Maaseutuelinkeinojen Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % kehittäminen talousarvio muutokset muutosten 2014 Poikkeama 2013 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,6 Toimintakate ,2 Poistot 0 0 0

71 70 Toimielin: 35 PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA Tehtävä: 190 Pelastustoimi / Jokilaaksojen pelastuslaitos VISIO Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Vision toteuttamiseksi pelastuslaitos tuottaa palvelunsa säädösten ja sopimusten mukaisesti mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti: ylläpitämällä pelastustoiminnan toimintavalmiutta kaikissa turvallisuustilanteissa erilaisia onnettomuus- ja uhkatilanteita varten, huolehtimalla aktiivisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöstä, toimimalla alueellaan valmiussuunnittelun ja varautumisen asiantuntijana sekä toimittamalla erillisiin sopimuksiin perustuen ensihoidon palveluja ja tekemällä yhteistyötä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa Palvelujen tuottamisen ja kehittämisen lähtökohtana on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Osaava Jokilaakso - mallin mukaisesti sekä joustavuuden säilyttäminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelut toteutetaan alueen sopimuspalokuntatoimintaa hyödyntäen ja tukien sekä eri yhteistyöverkostojen kanssa. Pelastuslaitos voi ottaa tehtäväkseen myös muita tehtäviä silloin kun se lakisääteisiä tehtäviä vaarantamatta on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Pelastuslaitoksen strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Pelastuslaitos on alueellaan keskeisessä roolissa pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelut toteutetaan tasapuolisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti säädöksiin, palvelutasopäätökseen sekä sopimuksiin perustuen kaikissa turvallisuustilanteissa. Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee. Päätoimisen ja sopimushenkilöstön määrä ja toimintakyky on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Kehittämistoimenpiteet tukevat tehokkaasti päätöksentekoa ja palvelutuotantoa. Pelastuslaitoksen kriittiset menestystekijät Pelastuslaitos kykenee tasapuolisesti ja tehokkaasti tuottamaan säädösten, palvelutasopäätöksen ja sopimusten edellyttämät palvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Pelastuslaitoksen toimenpitein ja yhteistyöverkostojen avulla kyetään vaikuttamaan alueella tapahtuvien onnettomuuksien määrään ja niistä aiheutuneisiin vahinkoihin.

72 71 Pelastuslaitoksella on palvelujen edellyttämä riittävän toimintakykyinen, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Pelastuslaitoksella on riittävät taloudelliset resurssit palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön ja kaluston ylläpitoon sekä kehittämiseen. Pelastuslaitos on keskeinen asiantuntijataho alueen valmiussuunnittelussa ja varautumisen yhteistyön kehittämisessä. Pelastuslaitos kehittää toimintojaan kyetäkseen tukemaan kuntien kriisihallintakykyä ja kriisijohtamista. Pelastuslaitoksella on tehokasta toimintaa tukeva organisaatiokulttuuri, jota ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti. Pelastuslaitoksen lakisääteinen palvelutuotanto ja sopimusperusteinen ensihoitopalvelu tukevat arjessa toisiaan ja henkilöstön käytettävyys on mahdollisimman laajaa. KATSAUS VUODEN 2014 TOIMINTAAN Vuosi 2014 oli hyvin monivivahteinen. Alkuvuotta väritti ja työllisti keskustelu pelastustoimen rakenneuudistuksesta. Myöhemmin mukaan tuli valtioneuvoston taholta kunnalliselle pelastustoimelle annettu säästötavoite, jonka toteutumista sisäministeriön ohjauksessa oleva valtakunnallinen työryhmä on pyrkinyt seuraamaan. Keskeisintä talouden suhteen on alueen kunnilta tullut selkeä viesti, että pelastuslaitoksen on kyettävä säästämään tulevina vuosina. Erityisesti kuntien taholta tulleen viestin perusteella käynnistettiin säästöohjelman valmistelu jo huhtikuussa Valmistunut säästöohjelma esiteltiin ja saatettiin tiedoksi johtokunnalle lokakuussa. Osana säästöohjelmaa käynnistettiin organisaatiouudistuksen valmistelu loppuvuodesta Ensihoidon laajentumisen vuoksi organisaatiota oli uudistettava ensihoidon osalta jo alkaen. Valmistelussa tavoitteena on uudistaa päällystövarallaolo- ja päivystysjärjestelyt jo vuonna 2015 sekä 2016 vuoden alussa muu toiminnallinen ja hallinnollinen organisaatio. Uudistuksen tavoitteena on pysyvien säästöjen aikaansaaminen lähivuosina. Ylivieskan toimintavalmiuden kehittämisen vaatimat toimenpiteet toteutettiin alkaen. Parantuneen toimintavalmiuden vaikutus näkyy loppuvuoden tilastoissa. Siikajoen osalta on parannusta odotettavissa Ruukin uuden paloaseman valmistumisen jälkeen. Edelleen on pelastustoiminnan toimintavalmiuteen kiinnitettävä huomiota useilla muilla paloasemilla. Investoinnit kyettiin toteuttamaan suunnitellusti. Kalajoelle sijoitettu F-luokan öljyntorjunta-alus luovutettiin pelastuslaitokselle kesäkuussa. Pelastustehtävien määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Merkittävin yksittäinen onnettomuus oli toukokuussa tapahtunut iso öljyvahinko Raahessa, joka työllisti reilun viikon ajan pelastuslaitosta ja eri yhteistyötahoja. Torjuntakustannukset olivat merkittävät mutta ne perittiin vahingon aiheuttajalta, joten onnettomuuden kustannusten nettovaikutus jäi nollaksi. Onnettomuuksien ehkäisytyössä tehtiin toteutuman perusteella yksi pelastuslaitoksen historian parhaimmista vuosista. Pientalojen omavalvonta on osoittautunut onnistuneeksi toimintatavaksi tavoittaa pientalojen omistajat ja haltijat. Vuonna 2014 pilotoitiin taloyhtiöiden omavalvontaa, josta saatujen kokemusten perusteella sitä voidaan kehittää. Punainen Liitu- liikenneturvallisuuskampanjan aineisto luovutettiin valtakunnalliseen käyttöön kaikille pelastuslaitoksille. Usea pelastuslaitos toteutti kampanjaformaattia jo vuonna Turvakanava-palvelu laajennettiin koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Tavoitteena on, että Turvakanavasta tulisi valtakunnallinen portaali, jolloin se siirtyisi samalla pois Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vastuulta. Koulutustoiminnassa saatiin edistettyä alueellisia harjoitusalueita. Siikalatvan harjoitusalueen valmistelu ja rakentaminen käynnistyi vuonna Osa valmistelusta siirtyy vuoteen 2015.

73 Sairaanhoitopiirin kesäkuussa tekemän ensihoidon palvelutasopäätöksen (-2018) mukaan pelastuslaitoksen kiireellisen ensihoidon palvelut laajenivat kattamaan koko pelastustoimen alueen 2015 vuoden alusta. Laajenevan ensihoidon palvelutuotannon suunnittelu ja valmistelu työllisti merkittävällä tavalla vuonna 2014 painottuen loppuvuoteen. Laajentuvan ensihoidon vuoksi oli hankittava 11 uutta ambulanssia sekä rekrytoitava kuusi ensihoidon esimiestä, 38 hoitotason ja 31 perustason ensihoitajaa. Lisäksi oli järjestettävänä toimivat tilaratkaisut ensihoitoa varten Kalajoen, Oulaisten, Haapaveden, Pulkkilan, Rantsilan, Ruukin, Vihannin ja Sievin paloasemille. Pelastuslaitos järjesti yhteistyössä alueen sopimuspalokuntien, Suomen Palopäällystöliiton ja Nivalan kaupungin kanssa Palokuntien Suomen mestaruuskilpailun (Jehu-malja) toukokuussa Nivalassa. Saadun palautteen perusteella kilpailu ja siihen liittyvät järjestelyt onnistuivat erinomaisesti. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2014 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutuma Pelastustoiminnan suorituskyky täyttää palvelutasopäätöksen vaatimukset Kiireellisistä tehtävistä 90 %:ssa 1. pelastusyksikkö on kohteessa riskiruudun edellyttämässä tavoiteajassa ja tehokas pelastustoiminta käynnistyy 90 % tehtävistä tavoiteajassa. Koko alue yhteensä 84/92 % Koko alue: 1. lk: 59/50 % 2. lk: 81/83 % 3. lk: 96/97 % 72 Onnettomuuksien ehkäisyssä valvontatoiminnan tavoitteet saavutetaan ja turvallisuusviestintä toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Ensihoitopalvelut toteutetaan sairaanhoitopiirin kanssa sovitulla laatu- ja valmiustasolla TALOUSNÄKÖKULMA Yritys- laitoskohteiden tarkastusprosentti 100 % Asuinkohteiden tarkastusprosentti 100 % Turvallisuusviestinnän toteutumaprosentti 15 % Valmius ja taso kyetään pitämään sopimuksen mukaisena Rhe: 1.lk 71/78 % Yka: 1.lk tammi-elo 25/20 % Yka: 1.lk syys-joulu 94/60 % Yritys- ja laitoskohteet 99,8 % Asuinkohteet 86,5 % (tarkastukset + yritykset kohteisiin = 95 %) Turvallisuusviestintä 22 % Ensihoitopalvelut toteutettiin sopimuksen mukaisesti. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutuma Talousarvion suunnitelman mukainen toteutuma Pelastuslaitoksen palvelutuotantoa pyritään edelleen tehostamaan rajoittamalla kustannusten kasvua. Jatkuva aktiivinen talouden seuranta, raportointi johtokunnalle neljännesvuosittain Edistetään koko organisaation ja henkilöstön kustannustietoisuutta. Toteutumasta on raportoitu johtokunnalla kokouksissa. Tilinpäätöksessä kuntalaskutuksen toteutumaprosentti 95,44 %. Ylijäämä ,97. Ensihoitopalvelun ylijäämä ,88 Esimieskoulutukseen osallistuneet: Päällystö 72 % Yksikönjohtajat 74 % Selvitetään paloasemien ja henkilöstön erikoistumisesta saatavat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt. Erikoistumisselvitys on aloitettu korkeanpaikan työskentelyn osalta. Suunnitelma tehty ja toteutus aloitetaan kevään 2015 aikana.

74 73 PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutuma Organisaatiokulttuuria kehitetään Esimiesasemassa olevista 90 % 93 % määrätietoisesti yhtenäisemmäksi ja osallistuu sisäisiin koulutuksiin tehokkaammaksi Pelastuslaitoksen valmiussuunnittelu on ajantasainen Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen on koordinoitua ja kuntien valmiussuunnitelmat ovat ajantasaisia HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma ja evakuointisuunnitelma ovat ajantasaisia Alueen kuntien valmiussuunnitelmien yleiset osat ovat ajantasaiset Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma päivitetty Viisi valmiussuunnitelmaa on toimitettu pelastuslaitokselle Kelpoisuusehdot täyttävä henkilökunta Strateginen tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutuma Kehityskeskustelut käytössä Kehityskeskustelut käydään 100 % 98,6 % vakinaisen henkilöstön osalla Ajantasainen henkilöstöstrategia Pelastuslaitoksen henkilöstöstrategian päivitys aloitetaan valtakunnallisen Henkilöstöstrategian päivitys siirtyy vuoteen 2015 pelastustoimen työhyvinvointi- tutkimuksen valmistumisen jälkeen Tavoitteena nolla työtapaturmaa Työsuojelua kehitetään järjestelmäl- Työtapaturmia 21 kpl lisesti Viroissa ja toimissa 95 % ml. sijaiset Pätevyyden omaavien osuus 96 % Sopimushenkilöstöä on riittävästi Paloasemakohtainen tavoitevahvuus toteutuu Hälytysosastojen tavoitemäärä 528 henkilöä, henkilöstöä yhteensä (11/2014) 458 hlöä Vaje 13,2 %

75 74 TILINPÄÄTÖS 2014 TUNNUSLUVUT Pelastustoiminnan ja ensihoidon tunnusluvut TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Pelastustoiminnan hälytystehtävät Ensivastetehtävät Ensihoitotehtävät (ambulanssi) YHT Toteutunut toimintavalmiusaika TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP % 95 % 94 % 87 % 90 % 84/92% TP 2010 TP 2011 TP 2012 Ensivastetehtävät TP 2013 TA 2014 TP TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Pelastustoiminnan hälytystehtävät Ensihoitotehtävät (ambulanssi) Riskienhallinan tunnusluvut Valvontatoiminta Asuinkohteiden yleisten palotarkastusten tavoite TA Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP Asuinkohteiden yleisten palotarkastusten suoritus % 59 % 68 % 77 % 75 % 63 % Asuinkohteiden omavalvonta suoritus % % 76 % 68 % Asuinkohteiden omavalvonta yht. % 86 % Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP Muut valvonnat (asiakirja, ylimääräiset palot. Ym) TP Kaikki valvontasuoritukset yhteensä Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset % 90,2 % 100 % 99,6% 98,9% 99,8% Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP Turvallisuuusviestintä Tavoiteprosentti alueen väestöstä TA Koulutetut henkilöt TP Turvallisuusviestinnän toteutuma väestöstä 16 % 19 % 20 % 21 % 22 % Henkilöstö TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Vakinainen henkilöstö

TASEKIRJA 2015 Kaupunginhallitus 4.4.2016 Kaupunginvaltuusto 6.6.2016

TASEKIRJA 2015 Kaupunginhallitus 4.4.2016 Kaupunginvaltuusto 6.6.2016 TASEKIRJA 2015 Kaupunginhallitus 4.4.2016 Kaupunginvaltuusto 6.6.2016 1 TASEKIRJA / TOIMINTAKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ Sivu nro 1. Toimintakertomus... 2 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.2. Kaupungin hallinto...

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

TASEKIRJA 2013. Kaupunginvaltuuston 4.6.2014 hyväksymä

TASEKIRJA 2013. Kaupunginvaltuuston 4.6.2014 hyväksymä TASEKIRJA 2013 Kaupunginvaltuuston 4.6.2014 hyväksymä 1 TASEKIRJA / TOIMINTAKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ Sivu nro 1. Toimintakertomus... 2 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.2. Kaupungin hallinto... 4 1.2.1.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

TASEKIRJA 2012. Kaupunginvaltuuston 4.6.2013 hyväksymä

TASEKIRJA 2012. Kaupunginvaltuuston 4.6.2013 hyväksymä TASEKIRJA 2012 Kaupunginvaltuuston 4.6.2013 hyväksymä 1 TASEKIRJA / TOIMINTAKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ Sivu nro 1. Toimintakertomus... 2 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.2. Kaupungin hallinto... 4 1.2.1.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Raision kaupunki Tilintarkastus 2015 TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot