ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman Hyväksytty: Maakunnan yhteistyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014-2017. Hyväksytty: Maakunnan yhteistyöryhmä 17.10."

Transkriptio

1 1 ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille Hyväksytty: Maakunnan yhteistyöryhmä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1.1 Valmistelun vaiheet ja yhteistyö 2 MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 2.1 Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät 2.2 Alueella toteutettavien ohjelmien vaikuttavuus 2.3 Lähitulevaisuuden muutostekijät ja mahdollisuudet 3 MAAKUNNALLISET STRATEGIAT JA KANSALLISET KEHITTÄMISLINJAUKSET 3.1 Maakunnallinen strategiatyö 3.2 Kansallisten toimenpideohjelmien vaikuttavuus 3.3 Kasvusopimukset ja INKA -ohjelma 3.4 Pohjanmaan ELY -keskuksen sekä Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen Strateginen tulossopimus 4 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 4.1 Osaava Keski-Pohjanmaa 4.2 Yrittävä Keski-Pohjanmaa 4.3 Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa 4.4 Toimiva Keski-Pohjanmaa 5 MAAKUNTIEN YHTEISET KEHITTÄMISTEEMAT JA PAINOTUKSET 5.1 Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa sekä Pohjanmaa 5.2 Itä- ja Pohjois-Suomi 6 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 6.1 Alueelliset painotukset Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma Valtakunnalliset teemat ja niiden toteuttaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rahoitustaulukko

3 3 1. JOHDANTO 1.1 Valmistelun vaiheet ja yhteistyö Keski-Pohjanmaan liiton toteuttamissuunnitelman valmistelu vuosille käynnistettiin toukokuussa 2014 uuden Keski-Pohjanmaan Maakuntastrategian (Maakuntasuunnitelma 2030 ja Maakuntaohjelma ) valmistumisen myötä. Maakunnan toimintalinjatyöryhmät olivat koko kevään aktiivisesti mukana kehittämässä uuden maakuntastrategian tavoitteita ja toimenpiteitä sekä uutta Toimeenpanosuunnitelmakautta ja sen prosessia. Uuden maakuntaohjelmakauden käynnistyessä kesäkuussa lähetettiin maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmatyön työryhmien jäsenten nimeämispyyntö. Toimeenpanosuunnitelman laadintaa ministeriö ohjeisti , osana ELY -keskusten strategisten tulossopimusesitysten laatimisohjetta. Keski-Pohjanmaan liitto aloitti toimijoiden hanke-esitysten keräämisen kesäkuussa 2014 lähettämällä työryhmälle pyynnön hankeideoista syksyn kokouksiin kommentoitavaksi. Työryhmien jäsenten nimeäminen ja hankkeiden kerääminen tehtiin elokuun aikana. Luonnosversio toimeenpanosuunnitelmasta lähetettiin työryhmien jäsenille , kommentointiaikaa saakka. Työryhmät kokoontuivat syyskuussa käsittelemään sekä siihen mennessä tulleita hanke-esityksiä että alustavia tekstejä. Työryhmien kokousten perusteella toimeenpanosuunnitelmaa jalostettiin ja hankkeita ja kehittämisen painopisteitä valittiin. Toimeenpanosuunnitelmatyön kehittämiseksi perustettiin myös kuntarahoittajaryhmä, missä asioita käytiin läpi ja toimenpiteitä kohdennettiin ennen päätöksentekoa. Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus kutsui Pohjanmaan ELY -keskuksen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot yhteiseen strategiailtapäivään Seinäjoelle Tilaisuudessa käytiin läpi alueen näkymiä, strategiaprosessin etenemistä sekä ajatuksia yhteisistä näkemyksistä, sekä prosessin etenemisestä kokoonnuttiin vielä uudestaan tarkentamaan linjauksia ja toimenpiteitä. Pohjanmaan ELY - keskuksen strategiaprosessin osalta pidettiin kokous videoneuvotteluyhteyksillä Pohjanmaan ELY - keskus sekä Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus lähettivät strategisen tulossopimuksen tarkistuksen vuodelle 2014 lausunnolle Keski-Pohjanmaan liittoon. Lausunnot käsiteltiin maakuntahallituksessa Luonnosvaiheen toimeenpanosuunnitelma lähetettiin Työ- ja elinkeinoministeriölle aikataulun puitteissa Keski-Pohjanmaan liitossa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä ja hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmässä Hyväksytty toimeenpanosuunnitelma vuosille lähettiin Työ- ja Elinkeinoministeriölle Kokkolassa Jukka Ylikarjula, maakuntajohtaja

4 4 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 2.1 Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät lähivuosina Maakunnan väkiluku jatkoi kasvuaan vuoden 2013 aikana mutta kasvu on pienentynyt neljänä vuonna peräkkäin. Tosin vuosi 2014 näyttää etenevän väestökasvun osalta paremmin kuin vuonna Kuva 1 kertoo pidemmän aikavälin väestökehityksen trendin. Keski-Pohjanmaa on edelleen kasvava maakunta, toisin kuin luvun alussa. Eri ikäryhmistä jatkossa suurin kasvu on yli 65 -vuotiaissa. Myös lasten määrä on hienoisessa kasvussa. kuva 1. Väestökehitys Keski-Pohjanmaalla vuosina Keski-Pohjanmaalla yritysten liikevaihto ei ole rakennusalan klusteria lukuun ottamatta ollut viime vuosina kasvussa. Erityisen heikko kehitys on ollut teollisuudessa. Tästä huolimatta henkilöstömäärän kehitys on myönteistä. kuva 2. Henkilöstömäärän kehitys toimialoittain vuosina

5 5 2.2 MAAKUNNASSA TOTEUTETTAVIEN OHJELMIEN VAIKUTTAVUUS Pohjois-Suomen EAKR -ohjelma Pohjois-Suomen EAKR -ohjelmaa on toteutettu Keski-Pohjanmaalla onnistuneesti, niin varojen käytön kuin tuloksellisuuden valossa. Maakunnassa on satsattu mm. suoriin yritystukiin ja yritysten kasvua tukeviin kehittämishankkeisiin. Keski-Pohjanmaa on erottunut edukseen muusta maasta mm. tutkimus- ja kehittämissekä oppimisympäristöjen luomisessa sekä maakuntaverkkoon liittyvissä kehittämistoimenpiteissä. Laadukkailla tutkimus- ja kehittämis- sekä oppimisympäristöillä sekä toimivalla infralla on edesautettu yritysten kiinnostusta investoida alueelle, ja tätä kautta luotu myös pysyvyyttä alueelle syntyviin työpaikkoihin. Maakunnan vetovoimaisuutta on lisätty EAKR - varoin toteutetuin ympäristön kohentamistoimin, sekä toteutettujen markkinointi- ja rekrytointihankkeiden avulla. Oman maakunnan ohjelmatyön lisäksi Keski-Pohjanmaa on vastannut vuosina koko Pohjois-Suomen suuralueen (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) EAKR -ohjelman koordinoinnista. Maakunnan käytettävissä on ollut noin 56 milj. EAKR + valtion rahoitusta. Manner-Suomen ESR -ohjelma ESR -ohjelman toteuttaminen Keski-Pohjanmaalla on painottunut vahvasti suoraan työttömien työllistämiseen, yritysten henkilöstön osaamisen vahvistamiseen, koulutusväylien kehittämiseen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Paikallinen yhteistyö oppilaitosten ja työhallinnon kesken on hanketoiminnan myötä lisääntynyt merkittävästi, samoin eri koulutusasteiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö. Maakunnan käytettävissä on ollut noin 11 milj. ESR +valtion rahoitusta edellä esitettyihin toimenpiteisiin. Keskipohjalaiset oppilaitokset ovat olleet erittäin aktiivisia toimijoita myös valtakunnallisessa ESR toiminnassa ja alueemme ESR volyymia on saatu kasvatettua tätä kautta merkittävästi. Valtakunnallisin varoin on toteutettu erityisesti yritysten työntekijöille suunnattuja koulutushankkeita, tuettu uusyrittäjyyttä sekä parannettu nuorten ohjausta koulutukseen ja työelämään. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseutuohjelman toteuttaminen Keski-Pohjanmaalla on ollut erinomaista, siitä maa ja metsätalousministeriö on palkinnut aluetta 10 %:n lisärahoituksella. Painopisteenä on ollut luonnonvara-alan taloudellisen kilpailukyvyn edistäminen. Rahoitusta on ohjattu mm. maaseutuyritysten tukemiseen (yritystuet), maa-, metsä- ja turkistalouden yrittäjien ammattitaidon kehittämiseen sekä maatalousyritysten kilpailukyvyn kehittämiseen. Luova -yhteistyöverkoston rooli hankkeiden toteutuksessa on ollut keskeinen. Paikallinen kehittäminen (Leader -toiminta) on ollut Keski-Pohjanmaalla vahvaa. Maaseutuohjelman kautta on kehittämistoimenpiteisiin saatu rahoitusta noin 14 milj. euroa. Lisäksi hyvin merkittävä määrä (yli 40 milj. ) maaseutuohjelman valtakunnallisista kehittämisvaroista on suuntautunut keskipohjalaisiin maatilainvestointeihin sekä sukupolvenvaihdoksien edistämiseen keskipohjalaisilla tiloilla. Euroopan kalatalousrahaston merkitys on jäänyt Keski-Pohjanmaalla varsin pieneksi. Kehittämisvaroja on suuntautunut lähinnä pienimuotoiseen rannikkokalastukseen sekä kalasatamien tilojen ja laitteiden uudistamiseen.

6 6 Maakunnan kehittämisraha MKR Ohjelmakauden alusta vuosina on toteutettu maakunnan kehittämisrahoituksella reilut 100 hanketta. Hankkeiden kokonaisvolyymi on noin 5 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat olleet pääperiaatteiltaan: - esiselvityshankkeita/ valmisteluhankkeita 40 kpl, 25 % kokonaisvolyymista - strategiahankkeita ja niiden toimeenpanevia hankkeita 13 kpl, 15 % kokonaisvolyymista - kehittämishankkeita (sisältää mm. AMO, KOKO hankkeet) 57 kpl, 60 % kokonaisvolyymista. Maakunnan sitomaton kehittämisraha on ollut tärkeä rahoitusinstrumentti maakunnan kehittämisessä. Maakunnan kehittämisrahan käyttö nopeana ja joustavana instrumenttina suurten hankekokonaisuuksien alullepanijana ja eteenpäin viejänä on ollut onnistunut käytäntö. Pienellä rahoituksella on saatu aikaan merkittävää vipuvaikutusta Keski-Pohjanmaalle. Kehittämisraha on tukenut vahvasti maakunnassa tapahtuvaa kehitystoimintaa. Noin puolet rahoitetuista hankkeista on esiselvittänyt ja luonut mahdollisuuksia suurempien hankekokonaisuuksien valmistelulle ja kilpaillun rahoituksen saamiseksi maakuntaan. Pelkästään vuosien rahoitetuilla KOKO -hankkeilla on suunniteltu ja aikaansaatu laajempia hankekokonaisuuksia noin 12 miljoonan euron edestä Keski-Pohjanmaalle, joista noin 50 % on toteutusvaiheessa tällä hetkellä. Maakunnan kehittämisrahahankkeilla on pystytty vaikuttamaan 97 uuden työpaikan syntymiseen sekä 82 uuden yrityksen perustamiseen. Rahoitetut hankkeet ovat alueella suunniteltujen laajojen kokonaisuuksien esiselvittäviä ja valmistavia hankkeita, jotka ovat kohdistuneet alueen painopistetoimialojen lisäksi mm. matkailualalle, kulttuurialalle, luonnonvara-aloille, koulutuksen yhteistyön kehittämiseen toisella asteella, korkeakoulutuksessa sekä hyvinvointialalla. Toteutettavat hankkeet kohdistuvat yritysten yhteistyön sekä verkostoitumisen edistämiseen, omistajavaihdosten edistäminen, kilpailukyvyn parantamiseen, sekä alueen vetovoimaisuuden kehittämiseen. Maakunnan kehittämisrahoituksella on pystytty toteuttamaan ensimmäiset kriittisen tärkeät kehittämisvaiheet rakennemuutosalueilla. Viimeisten vuosien aikana kansallisen kehittämisrahoituksen vuosittaisen määrärahan pienentyessä, on Keski- Pohjanmaalla keskitytty rahoittamaan ainoastaan esiselvitys-/valmisteluhankkeita. Vuoden 2015 alusta maakunnan kehittämisraha lakkautetaan kokonaan ja rahoitusta ei enää maakuntiin esitetä. Kokkolanseudun Osaamiskeskusohjelma Valtioneuvoston määräaikaista erityisohjelmaa, osaamiskeskusohjelmaa on toteutettu Kokkolan seudulla vuodesta 2003 alkaen. Ohjelman toimintamalli uudistettiin kaudelle klustereihin perustuvaksi, millä tavoitellaan alueiden välistä erikoistumista ja osaamiskeskusten välisten yhteistyön vahvistumista. Kokkolan seudun osaamiskeskus on mukana kahdessa kansallisessa osaamisklusterissa: nanoteknologia ja uusiutuva metsäteollisuus. Nanoteknologian klusteriohjelmassa painopisteenä oli nanoteknologian hyödyntäminen kemianteollisuuden sovellutuksissa erityisesti katalyyseihin sekä katalyytiisiin materiaaleihin, metallikemikaaleihin ja polymeeri- ja komposiittimateriaalien kehitykseen liittyen. Uusimpana painotuksena oli nanoteknologian avulla saavutettava niukkojen raaka-aineiden kestävä ympäristöystävällinen käyttö. Nanoteknologiaa on hyödynnetty myös terveyteen, turvallisuuteen, hyvinvointiin sekä ympäristönsuojeluun liittyvissä sovelluksissa.

7 7 Uusiutuva metsäteollisuus- klusteriohjelmassa painopisteenä olivat puukemia ja uudet tuotteet, erityisesti uusien kemiakaalien ja tuotteiden kehittäminen metsäbiomassasta, metsäbiomassan hyödyntäminen energiantuotannossa sekä uusien prosessien ja teknologien kehittäminen biomassan tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Osaamiskeskusohjelman avulla on vaikutettu alueen resurssien suuntaamiseen kemian alan vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen, mm. akkumateriaalien testaus- ja tutkimusyksikön synnyttämiseen sekä Chemplant -prosessilinjan oppimis- ja tutkimusyksikköön. Osaamiskeskus edistää kemian huippuosaamisen kehittämistä ja tukee laajaa kemianteollisuutta sekä myös bioenergiaan liittyvää kehittämistyötä. OSKE ohjelmassa toteutetuilla esiselvitys- ja valmisteluhankkeilla on mahdollistettu suurempien hankekokonaisuuksien valmistelu ja ulkoisen rahoituksen (mm. TEKES, Puiteohjelmat) saaminen alueelle. Osaamiskeskus edistää kemian huippuosaamisen kehittämistä ja tukee laajaa kemianteollisuutta sekä myös bioenergiaan liittyvää kehittämistyötä. Yhteistyötä alueen teknologiakeskuksen, ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen ja yhteistyöyliopistojen sekä koulutusyhtymän ja yritysten kanssa on osaamiskeskusohjelman myötä lisätty tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, myös kansainvälisesti. Osaamiskeskusohjelmassa valmisteltiin alueen yhteistä kehittämisohjelmaa: Vihreän Teollisuuden Ratkaisut WITERA. WITERA -ohjelman keskeisiä teemoja ovat mm. vihreän teknologian materiaalit ja sovellukset kuten biopohjaiset kemikaalit ja komposiitit, kierrätys ja talteenotto erityisesti muovien, metallien, veden ja energian osalta sekä biopohjainen energia ja jatkojalostus uusiksi tuotteiksi. WITERA -ohjelman suunnittelua, käynnistämistä sekä ohjelman toteuttamista tullaan toteuttamaan uudella ohjelmakaudella mm. verkostoitumalla kansallisen INKA -ohjelmaan sekä alueellisilla kehittämisvaroilla INTERREG -ohjelmat Keski-Pohjanmaalla toteutettavat ohjelmat: INTERREG IVA Pohjoinen Pohjoisen ohjelman tavoitteena on vahvistaa ohjelma-alueen kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta. Saamen alaohjelman tavoitteena on erityisesti saamelaisyhteisön kaikkien resurssien hyödyntäminen kulttuuri- ja elinkeinoelämän kehittämiseksi ekologisesti ja pitkäjänteisesti. Ohjelma-alueeseen kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomessa varsinainen ohjelma-alue käsittää Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan maakunnat. Pohjoisen ohjelman EU-rahoitus ohjelmakaudella on ollut yhteensä 34,0 miljoonaa euroa. Suomen valtion ja kuntasektorin rahoitus on ollut noin 10 miljoonaa euroa. Norjan rahoitus on ollut 17 miljoonaa euroa. Keski-Pohjanmaalle EU-rahoitusta ja kansallista vastinrahoitusta on ohjelman kautta ohjautunut noin 2,4 miljoonaa euroa. Keski-Pohjanmaan toimijoita on ollut mukana 10 hankkeessa. Hankkeissa on kehitetty muun muassa biomateriaalien jalostamista, tuotantoprosessien digitalisointia ja matkailua. INTERREG IVA Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica -ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoiminnan rakenteita ja kasvua ohjelma-alueella. Rahoitettavien toimien kohteina ovat ympäristö, liikenne, yhteenkuuluvuus, osaaminen, elinkeinoelämä ja yhteiskunnalliset palvelut. Ohjelma-alueeseen kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomessa varsinainen ohjelma-alue käsittää jatkossa Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Lisäksi ohjelmaan osallistuu Etelä-Pohjanmaan maakunta ns. rajoittuvana alueena. EU-rahoitus ohjelmakaudella on ollut 30,5 miljoonaa euroa. Suomen valtion ja kuntasektorin vastinrahoitus on ollut 11,3 miljoonaa euroa. Norjan rahoitus on ollut 5,7 miljoonaa euroa. Keski-Pohjanmaalle EU-rahoitusta ja kansallista vastinrahoitusta on ohjelman kautta ohjautunut yli 1,5 miljoonaa euroa (arviovaiheessa tammikuussa ,4 % hankkeille

8 8 myönnetyistä rahoista on maksettu hankkeille). Keski-Pohjanmaalla on ollut tuensaajia 11 hankkeessa. Hankkeissa on kehitetty esimerkiksi sensoriverkkoja, metsäbiomassojen jalostusta energiaksi, puusiltarakenteita ja matkailua. 2.3 Lähitulevaisuuden muutostekijät ja mahdollisuudet luvun alun vahva työpaikkakasvu on nyt ohi ja edessä on hitaan kasvun ajanjakso. Euroopan epävakaa taloustilanne aiheuttaa edelleen vaikeuksia myös Suomen vientitoiminnalle. Keski-Pohjanmaan alueelle ominaisella vahvalla teollisuudella, maataloudella sekä monipuolisella pienyrityssektorilla on suhdanteita tasoittava vaikutus. Lähitulevaisuuden kannalta merkityksellisiä ovat suurteollisuuden investoinnit, mahdolliset kaivoshankkeet, tuulivoiman hyödyntäminen, sekä maakunnan saavutettavuutta ja toimintavarmuutta parantavat satama-, rautatie- ja tiehankkeet. Hajautettuun ja paikalliseen resursseihin perustuvan energiatuotannon (geoenergia, puu- ja turvebiomassat sekä tuulivoima) kehittämisellä tulee olemaan keskeinen merkitys maakunnassa, erityisesti alueen maatalous- ja pk-yritysten kannalta. Keski-Pohjanmaalla kotimainen kaksoisratahanke yhteysvälillä Seinäjoki Oulu työllistää paikallisesti maanrakennusyrityksiä jo nyt, ja suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet teettävät huomattavan määrän etenkin maanrakennustöitä. Kaivosala tulee myös Suomessa tekemään laajoja investointeja. Esimerkiksi terästuotteita, teollisuuden kunnossapitoa, pinnoituksia sekä kokonaisia tehdaskokonaisuuksia tehdään tälläkin hetkellä alueeltamme kaivosteollisuuden tarpeisiin. Toteutuessaan Pyhäjoen ydinvoimalahanke vain 100 kilometrin etäisyydellä Keski-Pohjanmaalta tarkoittaa suurta työkuormaa vuosien aikana jo pelkästään suunnitellun 1000 hengen majoituskylän ja sen ympäristön rakentamisessa, teiden rakentamisessa, satama-alueen valmisteluissa. Pohjois-Suomen sekä muualla Barentsin alueella (Pohjois-Norja, Pohjois-Ruotsi, Luoteis-Venäjä) käynnissä olevat sekä lähivuosien aikana tapahtuvat investoinnit tarjoavat valtavan potentiaalin talousalueemme yrityksille. Luonnonvarojen hyödyntäminen on yksi Pohjois-Suomen alueen merkittävimmistä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Erityisesti kaivannaisteollisuuden ja ympäristöarvojen yhteensovittamisella tulee olemaan suuri merkitys Pohjois-Suomen kehitykselle. Tämä edellyttää kaivannaisteollisuuteen liittyvän osaamisen ja tutkimustoiminnan kehittämistä, kaivannaisten jalostamiseen tähtäävän toiminnan aktivoimista, osaavaa työvoimaa, sekä sen lisäksi toimivien liikenneyhteyksien (tieto-, tie-, rautatie-, meri- sekä lentoliikenne) turvaamista alueelle. Keski-Pohjanmaan työllisyystilanne on valtakunnallisesti kehittynyt myötätuulessa koko luvun. Kun viime aikoina koko maan työllisyystilanne on heikentynyt oleellisesti, myös Keski-Pohjanmaalla seuraavan toimeenpanosuunnitelman toteuttamisessa on keskiöön nostettava koko maakunnan työllisyyden edistäminen. Huolta aiheuttaa lisäksi TE- toimistouudistuksen yhteydessä asiakaspalvelujen etääntyminen kuntien arjesta. Ensi vuoden alusta rakennetyöttömyyden hoitovastuu rasittaa entisestään talousvaikeuksista kärsiviä kuntia yhä enemmän. Työllisyyden edistäminen on hoidettava yhteistyössä kuntien, yritysten, TEtoimistojen sekä kolmannen sektorin kanssa. Keski-Pohjanmaan maakunnan työllisyyden, yritysten ja viennin kehityksen kannalta uhkana on myös Venäjän ja Ukrainan välinen kiristynyt tilanne. Jo tällä hetkellä voimassa olevat pakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet haittaavat mm. maakunnan elintarviketaloutta sekä sitä myötä myös alkutuotannon kannattavuutta.

9 9 3. MAAKUNNALLISET STRATEGIAT JA KEHITTÄMISOHJELMAT 3.1 Maakunnallinen strategiatyö Maakunnassa ajankohtaiset strategiat: Kansainvälistymisstrategia Keski-Pohjanmaan maakunnallisen kansainvälisyysstrategiatyö aloitettiin kesällä Strategiatyön päämääränä on kartoittaa alueen kansainvälisen toiminnan nykytilaa sekä määrittää alueen kansainvälisen kilpailukyvyn kärkiä sekä kansainvälistymisen tukitarpeita. Kansainvälistymisstrategia toimii osaltaan ohjaavana dokumenttina, jonka linjausten mukaan voidaan tehdä priorisointia esimerkiksi rahoituspäätöksissä. Kansainvälisyysstrategian maakunnallisen kattavuuden kannalta myös alueen toimijoiden laaja-alainen sitoutuminen on ollut tärkeää. Strategiatyötä ohjaamassa ovat olleet liiton henkilökunnasta ja ohjausryhmän edustajista koostuva projektiryhmä sekä välittäjäorganisaatioista koostuva ohjausryhmä, jotka päättävät strategiatyön etenemisestä ja sisällöllisestä kehittämisestä. Laajemmin toimijoita on kuultu syksyn 2012 ryhmäteemahaastatteluissa, joissa kartoitettiin kehitysklusteriteemoittain kansainvälistymistarpeita. Keski- Pohjanmaan kansainvälistymisselvitys 2012 valmistui alkuvuonna 2013, ja sen pohjalta on jatkettu kansainvälistymisohjelman muotoilua ja toteutusta syksyllä strategian toteuttamissuunnitelmatyön käynnistymisen kautta. Maaseutustrategia 2020 Keski-Pohjanmaan liiton toimintasuunnitelmassa vuodelle 2012 on asetettu tavoitteeksi Maaseutustrategian uusiminen vuosille Maaseutustrategiassa linjattavia maakunnallisia maaseudun kehittämisen painopisteitä ja tavoitteita tarvitaan EU:n uuden ohjelmakauden EMR, EAKR ja ESR ohjelmien valmisteluun. Maaseutustrategian valmistelutyötä toteutetaan toukokuu 2012 alkaneella maakunnallisella toimija- ja työryhmätyöllä. Tavoitteena on linjata tärkeimmät kehittämisen painopisteet vuoteen 2020 mennessä maaseudun kehittämisessä. Kehittämisen kohteita tarkastellaan toimeenpanosuunnitelman kehittämisteemoittain: Osaava maaseutu, Yrittävä maaseutu, Hyvinvoiva maaseutu sekä Toimiva maaseutu. Strategiassa tullaan painottamaan mm. Luonnonvara-alan tutkimus- kehittämis- innovaatio- sekä koulutustoiminnan turvaamista sekä edelleen kehittämistä, maatalouden sekä yrittäjyyden kilpailukyvyn ja kannattavuuden vahvistamista, tulevaisuuden energiaratkaisut, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja varautuminen maataloudessa, maaseudun perusinfrastruktuurin liittyviin haasteisiin vastaaminen, saavutettavuus, hyvinvointi, kulttuuri, yhteisöllisyys ja elinvoimaiset kylät. Strategian päivittämistyötä jatketaan syksyn 2014 aikana, siten että maaseutustrategia valmistuu vuoden loppuun mennessä ja ohjaa osaltaan maaseudun kehittämisvaroja alueella uuden Manner - Suomen maaseudun kehittämisohjelman käynnistyessä vuonna Hyvinvointistrategia Keski Pohjanmaan hyvinvointisopimus solmittiin toukokuussa 2011, ja sen allekirjoittajia ovat Keski Pohjanmaan liitto jäsenkuntineen, kuntayhtymät ja muut keskeiset alueellisen hyvinvoinnin kehittämisen toimijat sekä joukko yhdistys ym. yhteisöjä. Sopimuksessa on kyse alueellisen hyvinvoinnin

10 10 edistämisestä ja yhteistyön vahvistamisesta. Toimijat sitoutuvat edistämään hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja osallistumaan hyvinvoinnin pysyvien rakenteiden tekemiseen ja kehittämiseen. Toimintaa hyvinvoinnin edistämisessä ohjaavat Keski Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 ja sen toteuttamista koskevat asiakirjat, jollaisena maakuntahallitus hyväksyi hyvinvointistrategian toteuttamisohjelman v Toteuttamisohjelman painopisteet ovat lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteossa, yhdistys ja muun kansalaislähtöisen toiminnan vahvistaminen, varhainen tukeminen ja varhainen avoin yhteistyö, kansalaislähtöisyyden ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen hyvinvointipalveluissa, yhteistyö kuntien ja elinkeinoelämän välillä hyvinvointipalveluissa ja niiden kehittämisessä, liikunnan ja terveyttä edistävän ravitsemuksen lisääminen, kulttuurisen tekemisen ja osallistumisen vahvistaminen, liikkumisen lisääminen sekä hyvinvointia vahvistavat elinympäristöt. Kaikille edellä mainituille painopisteille on määritelty toimenpideohjelmassa toimenpiteet, vetovastuutahot ja tavoiteltavat tulokset sekä esitetty mittareita ja indikaattoreita ohjelman toteutumisen seurannan avuksi. Hyvinvointistrategia jalkautuu Keski-Pohjanmaalla useiden hankkeiden muodossa, joita toteutetaan. Hankkeiden toteutumista seurataan ja ohjataan mm. Keskipohjalaista hyvinvointia yhteistyönä -koordinaatiohankkeella, sekä Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaan työryhmän avulla. Hankkeiden kehittymistä seurataan Keski-Pohjanmaan hyvinvoinnin pyöreän pöydän sekä Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa työryhmän avulla. Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia laadittiin vuosina ESR-rahoitteisella EU:n komission myöntämällä Artikla 6 hankkeella. Tuon perusteellisen pohjatyön päivitys on 2010-luvulle siirtymisen myötä ajankohtainen, sillä toimintaympäristön muutokset ovat olleet huomattavia niin alueellisesti kuin globaalisti. Keväällä 2014 valmistunut työllisyysstrategia2020 jatkaa aiemman työn perinnettä muodostaen kokonaisvaltaisen näkökulman työllisyysasioihin. Strategia painottuu nuorten työllistymiseen, osaavan työvoiman turvaamiseen ja alueen työmarkkinoiden kehittymiseen. Strategian valmistelutyössä ovat olleet aktiivisesti mukana kaikki keskeiset toimijatahot. Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategian tavoitteena on selkeyttää ja luoda yhteistä visiota alueen työllisyyden kehittämiselle. Keski-Pohjanmaan liitto seuraa strategian toteutumista ja kokoaa seurantaraportin vuosittain työllistymisen yhteistyöryhmälle. Länsi-Suomen ympäristöstrategia Länsi-Suomessa on aiemmin laadittu ympäristöä koskevia tulevaisuuslinjauksia Länsi-Suomen ympäristöstrategioiden muodossa vuosille ja voimassaoleva strategia Nämä ohjelmalliset tavoitteet sekä strategiset linjaukset on laadittu tiiviissä alueellisessa yhteistyössä, pääyhteistyökumppaneina Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto sekä Pohjanmaan liitto. Nyt päivitetään ympäristöstrategian sisältö vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä, jossa strategiatyön koordinaatiovastuu on Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksella. Päivitystyön lopputuloksena saadaan Länsi-Suomen ympäristöstrategia kaudelle Ympäristöstrategia on Etelä- ja Keski- Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakuntaliittojen sekä alueen ELY -keskusten yhteinen strategialinjaus ympäristön ja kestävän kehityksen parhaaksi. Strategian visiona on eurooppalainen kestävän kehityksen esimerkkialue ja edelläkävijä alueellisessa kestävässä kehityksessä, joka toimii ns. sateenvarjona teemakohtaisille toimenpiteille. Kevään 2013 aikana sidosryhmätapaamisissa työstetyt teemakohtaiset tavoitteiksi ovat nousseet: vesien tilan vaaliminen ja tulvasuojelun toteuttaminen asutun ympäristön elinvoiman turvaaminen

11 11 monimuotoisuuden turvaaminen vähähiilisyys ja ilmastonmuutoksen torjunta ympäristötietoisuuden edistäminen ja kestävä kehitys Ympäristöstrategiatyön tuloksena on toteuttamissuunnitelmaan tälle vuodelle kirjattu yhteinen neuvotteluesitys ministeriölle: TEHOSTETTU TULVIIN VARAUTUMINEN JA TULVATIEDOTTAMINEN - neuvontahanke Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Älykkään erikoistumisen strategia Smart Specialization Tulevan ohjelmakauden osalta on Euroopan Komissio esittänyt alueellisten älykkäiden erikoistumisstrategioiden olevan yhtenä rahoitusta ohjaavana tekijänä ja edellytyksenä EAKR -ohjelmien toimeenpanossa. Maakunnissa on ministeriön ohjeiden mukaisesti käynnistetty älykkään erikoistumisen strategioiden laadinta. Strategian laadinta kytketään kiinteästi maakuntaohjelmien valmistelutyöhön. Älykkään erikoistumisen strategialla tunnistetaan alueen osaamiskärjet ja kehittäminen eurooppalaisella tasolla. Strategian päätavoitteena on uuden liiketoiminnan aikaansaaminen eri osaamisalueita yhdistämällä. Strategialla pyritään erityisesti alueen teollisen ja osaamisen rakenteiden uudelleen kohdentamiseen. Syksyllä 2013 on Keski-Pohjanmaalla käynnistetty älykkään erikoistumisen strategian valmistelutyö. Pohjana älykkään erikoistumisen strategiatyölle on vuosien aikana tehty INKA -ohjelmahakutyö jonka aikana on aktivoitu uudentyyppiselle ajattelulle. Maakunnan osaamisen kärjet ja niiden kautta eri osaamisalueiden uuden liiketoiminnan mahdollistavat toimenpiteet kirjataan keväällä 2014 valmistuvaan Maakuntaohjelmaan. Älykkään erikoistumisen strategian laadinnasta vastaa Keski-Pohjanmaan liitto, yhteistyössä mukana alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot, koulutusorganisaatiot, kunnat, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, pksekä suurteollisuus sekä alueen rahoitusorganisaatiot. Älykkään erikoistumisen strategiaa toteutetaan yhteisesti kansainvälisen Smart Specialization platform RS3 puitteissa. Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia hakee liiketoiminnan lisäystä kehittämällä uusia tuotteita luonnonvaroista, erityisesti puubiomassasta hyödyntäen epäorgaanisen kemian prosesseja. Tämä pohjautuu alueen vahvuuksiin, joita ovat raaka-aineen saatavuus, osaaminen sekä asiakkaat Euroopan suurin epäorgaanisen kemian teollisuuden keskittymä. Pohjois-Suomistrategia Pohjois-Suomen neuvottelukunta on asettanut Pohjois-Suomi strategia -työryhmän toteuttamaan Pohjois- Suomi strategian. Strategian laatiminen on käynnistetty syksyllä Asiakirja koostuu neljän pohjoisimman maakunnan (Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa) yhteistä edunvalvontaa ja aluekehittämistä palvelevasta strategiasta ja konkreettisesta ohjelmasta (esityksistä hallitusohjelmaan). Tavoitteet on koostettu alueen toimijoiden lähtökohdista ja tarpeista siten, että tuetaan ja konkretisoidaan valtakunnallisten ohjelmien ja suunnitelmien Pohjois-Suomea koskevia tavoitteita sekä maakuntaohjelmien linjauksia ja toimenpiteitä erityisesti edunvalvonnan ja yhteistoiminnan näkökulmasta hallituskauden aikana. Pohjois-Suomi strategiassa tunnistetaan kuusi strategista kärkeä. Niitä yhdistävä tekijä on elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen, osaamisen ja koulutuksen aluevaikuttavuuden tehostaminen sekä palveluiden toimintaedellytysten kehittäminen. Keskeisessä asemassa ovat pohjoisen suurhankkeet ja alueen saavutettavuuden edistäminen. Tavoite on synnyttää uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa tukeutuen vientivetoiseen kasvuun sekä lisäarvon tuottaminen kansantalouteen alueen vahvuuksia hyödyntämällä ja jalostamalla.

12 12 Strategiset kärkitavoitteet ovat: - Pohjois-Suomen rikkaiden luonnonvarojen hyödyntäminen ja pitkälle jalostaminen edistävät koko kansakunnan vientivetoista kasvua ja avaavat kansainvälisiä työmarkkinoita - Pohjoisen suurhankkeiden toteuttaminen varmistetaan. - Alueen suurin voimavara nuoret ja koulutetut pohjoissuomalaiset saadaan käyttöön vahvistamalla osaamista ja tukemalla työllistymistä. - Pohjois-Suomen kilpailukykyä parannetaan hyvällä saavutettavuudella ja toimivalla logistiikalla - Palveluiden saatavuutta edistetään panostamalla digiyhteiskuntaan, esineiden internettiin ja sähköisten palveluiden kehittämiseen. Valokuituverkko ja palvelut ovat yritysten ja asukkaiden saatavilla tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti koko maassa. - Kansanvaltainen aluehallinto edistää Pohjois-Suomen omaehtoista ja omista voimavaroista lähtevää kehittämistä, jolla rakennetaan koko maan hyvinvointia. 3.2 Kansallisten toimenpideohjelmien vaikuttavuus Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan perustuen on laadittu seuraavat alueiden toimintaa ohjaavat politiikkaohjelmat: 1. Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvosteon periaatepäätös Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet Valtioneuvoston päätös Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien kehittämissuunnitelma. Valtioneuvoston päätös Alueiden kehittämistavoitesuunnitelman nojalla Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille Ne määrittelevät kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan keskeiset tehtävät ja toimet tälle hallituskaudelle. Toimenpideohjelmat perustuvat valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymiin strategisiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin vuosille Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma Kaupunkipolitiikan keskeisin tavoite on erilaisten ja erikokoisten kaupunkiseutujen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä elinvoiman, hyvinvoinnin ja yhteistyön edistäminen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa korostetaan kaupunkiseutujen merkitystä alueiden vahvoina vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Kaupunkiseudut tasapainottavat aluerakennetta ja toimivat maan sisäisessä työnjaossa omiin vahvuuksiinsa erikoistuneina alueina. Keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. Kaupunki- ja metropolipolitiikan linjauksissa painotetaan sopimusjärjestelyjen kehittämistä valtion ja kaupunkien kesken. Kaupunkipolitiikka edellyttää vahvaa poikkihallinnollisuutta, sillä kaupunkipolitiikkaan vaikuttavia linjauksia on useiden ministeriöiden hallinnonaloilla. Kaupunkipolitiikkaa ohjaa kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä. Kansallisen kaupunkipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Metropolialueen politiikan valmistelua koordinoi ympäristöministeriö.

13 13 Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma Maaseudun arvostus on jatkuvasti nousussa: luontoarvojen kunnioittaminen ja elämäntapojen kohtuullistaminen ovat tulevaisuuden trendejä. Myös nopealle elämänrytmille haetaan vastapainoa. Maaseutualueiden vahvuuksia ovat luonnonvarat, laadukas ja luonnonläheinen elinympäristö, puhdas luonto, ilma ja vesi sekä erityisesti tila. Vahvuuksien hyödyntäminen maaseutualueiden ja koko Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi edellyttää, että meillä on elinvoimaisia maaseutuyhteisöjä, joissa on toimiva infrastruktuuri ja palvelut. Tähän tarvitaan maaseutupolitiikkaa. Maaseutupolitiikasta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. 3.3 Kasvusopimukset ja INKA -ohjelma Hallitusohjelman mukaisesti valtion ja kaupunkiseutujen välistä aiesopimuskäytäntöä kehitetään edelleen ja sen sitovuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Sopimuspolitiikan periaatteet on kirjattu kesäkuussa 2012 hyväksyttyyn kaupunkipolitiikan toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelman Kokkolan kaupunkiseudulle antamien reunaehtojen perusteella kaupunkiverkosto Kokkola Kajaani-Mikkeli valmisteli kasvusopimushakemuksen ja INKA -hakemuksen (innovatiiviset kaupunkiseudut). Kaupunkiverkosto valitsi yhteiseksi kehittämisteemaksi omien teollisten ja osaamisintensiivisten työpaikkojen turvaamisen ja teollisuusyritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvun yritysten ekotehokkuutta lisäämällä, mihin tähtäävät toimenpiteet koottiin WITERA -ohjelmaan. INKA - ohjelmaa toteuttavat kaupungit/kaupunkiverkostot sekä niiden pääteemat on valittu. Kaupunkiverkosto on hakenut kumppaniksi biotalousteemaan, kestävät energiaratkaisut teemaan sekä älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemaan, mutta ei valikoitunut mihinkään näistä. Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman asettamien ehtojen johdosta Kokkola-Kajaani-Mikkeli kaupunkiverkosto haki kasvusopimusmenettelyyn mukaan teollisuuden ekotehokkuutta edistävällä kasvusopimusesityksellä. Kasvusopimusesityksen tavoitteena on teollisuuden ekotehokkuuden edistämien Kajaani-Kokkola Mikkeli kaupunkiverkoston keskinäisellä yhteistyöllä sekä yhteistyöllä valtion ja muiden sopimusosapuolten kanssa. Kasvusopimuksessa määritellyt toimenpiteet, joita kolme kaupunkiseutua toteuttavat eri painotuksilla ovat vihreämmän teollisuuden ratkaisut -kehittämisohjelma, yliopistokeskusten toiminnan kehittäminen, ympäristömonitorointimenetelmien kehittäminen, riskipitoisten edelläkävijämarkkinoiden kehityshankkeet, pilaantuneiden, kaupunkien kehitystä rajoittavien pohjavesi- ja maa-alueiden kunnostaminen sekä kaupunkiseutujen teollisuuden kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kestävä kehittäminen ja ekotehokkuuden mittaaminen. Kasvusopimuksen toimenpiteet toteuttavat merkittävältä osin maakuntaohjelman painopisteitä ja toimenpiteitä tullaan toteuttamaan jatkossa siihen soveltuvilla rahoitusinstrumenteilla, kuten esim. vasta avautuneella TEKES:in hallinnoimalla valtakunnallisella EAKR -rahoituksella, joka tähtää Innovatiiviset kaupunkiseudut INKA -ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen.

14 Pohjanmaan ELY -keskuksen sekä Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen Strateginen tulossopimus Pohjanmaan ELY -keskus Strategisen tulossopimuksen keskeiset painotukset Keski-Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaan vahvuuksia ovat globaali suurteollisuus ja siihen liittyvä tutkimustoiminta, sekä pk - sektorin monipuolisuus ja monipuoliset rahoitusmahdollisuudet yritystoiminnan näkökulmasta: EAKR, TEKES ja kansallinen rahoitus. Maatilojen osalta tavoitteena on että Pohjanmaan ELY -keskuksen alue pysyy edelleen maan kärkialueiden joukossa koskien maatilojen investointien määrää. Maatilojen kohdalla tavoitteena on säilyttää investointien määrä Pohjanmaan ELY -keskuksen alueella maan korkeimpana. Maaseudun kehittäminen on jatkunut strategian mukaisesti erilaisten hankkeiden ja yritystukien avulla. Hanketuilla on rahoitettu koulutusta, soveltavaa tutkimusta, yleishyödyllisiä investointeja ja muita kehittämishankkeita. Yritykset ovat hyödyntäneet maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksia hyvin. Uusiutuvan energian käyttöön liittyvät valtakunnalliset tavoitteet tuovat myös maaseudulle uusia toimeentulomahdollisuuksia Maatilat ovat merkittäviä potentiaalisia uusiutuvan energian tuottajia ja käyttäjiä. Luonnonvara-alan keskus LUKE aloittaa toimintansa Alueen maa- ja metsätalousalan yritysten sekä toimijoiden kannalta on erittäin tärkeää että soveltavaa tutkimusta suoritetaan jatkossakin alueen tutkimuslaitoksissa. Keski-Pohjanmaalle valmistunut työllisyysstrategia on siirtynyt toimeenpanovaiheeseen. Työssä tarvitaan TE - hallinnon mukanaoloa toimeenpanon suunnittelussa ja rahoituksen osalta sekä kansallista että rakennerahastorahoitusta. Pohjanmaan ELY -keskus toimii yhteistyössä aluehallintoviraston, kuntien ja yhdistysten kanssa nuorisotakuun toimeenpanossa, työpajatoiminnassa sekä nuorten elämänhallinnan, koulutuksen ja työhön sijoittumisen edistämisessä. Nuorisotoimen tehtävät ja henkilöstö ovat siirtyneet aluehallintovirastoon vuoden 2014 alusta. ELY -keskuksen, TE -toimiston ja AVIn yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään sopimalla verkostoille konkreettisia kehittämistavoitteita. Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus Strategisen tulossopimuksen keskeiset painotukset Keski-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen kolmea pohjalaismaakuntaa leimaa vahva yrittäjyys. Yrittäjyyslähtöinen näkökulma heijastuu kehittämistoiminnassa sekä seuraavissa yhteisissä painotuksissa: Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä ELY -keskus toimii valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon alueen maankäytön ominaispiirteet. Kestävän yhdyskuntakehitykseen tähtäävällä toiminnalla vahvistetaan pitkällä aikavälillä alueen vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Pyrkimyksenä on alueviranomaisten asiantuntemusta nykyistä enemmän hyödyntäen, eli informaatio- ja muulla ohjauksella, siirtää toiminnan painopistettä kohti ennakoivaa vaikuttamista (ennakoiva ja synergiaedut huomioiva toimintatapa).

15 15 Liikennejärjestelmän palvelutasoa kehitetään asiakas- ja käyttäjälähtöisesti kohdennetuilla toimenpiteillä, jotka parantavat matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvallisuutta. Osallistutaan tärkeiden solmupisteiden kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Kehitetään viranomaistoimin yritysten välistä logistista yhteistyötä. Logistisesti tärkeät väylät priorisoidaan mahdollisuuksien mukaan hoidossa ja ylläpidossa kohdentamalla toimenpiteitä väyläverkolle oikea-aikaisesti. Liikenneverkon ja logistisen aseman kehittäminen pohjautuu maakunnallisiin liikennejärjestelmäsuunnitelmiin, jotka sovitetaan yhteen maankäytön suunnitelmien kanssa. Perustiepidon alhainen rahoitustaso johtaa siihen, ettei koko tieverkkoa pystytä pitämään nykyisessä kunnossa. Priorisoinnilla varmistetaan ensisijaisesti pääväylien sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen. Käytännössä vähäliikenteinen ns. alempi tieverkko jää kehittämisessä kokonaan ulkopuolisen rahoituksen varaan. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, tulvariskien hallinta ja vesien tilan parantaminen Edistetään Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian toimeenpanoa. Vanhojen luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisessa ollaan loppusuoralla. Vapaaehtoiset neuvottelut maanomistajien kanssa saadaan pääsääntöisesti käytyä vuonna Suojelualueiden toteuttamisessa painopiste siirtyy metsien vapaaehtoiseen metsien suojeluun METSO ja soidensuojelun täydennysohjelman toteutukseen. Vuonna 2015 käyttöönotettavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ympäristökorvausmenetelmä tulee olemaan merkittävä työkalu maaseutuluonnon monimuotoisuuden edistämisessä ja ylläpidossa. Ympäristökorvausjärjestelmän lisäksi ohjelman ympäristöinvestointimahdollisuudet ovat tärkeä osa alueemme vesienhoito-ohjelman toteutumisessa. ELY - keskus on monella osa-alueella aktiivinen toimija uuden ohjelmakauden tiedottamisessa ja toimeenpanossa.

16 16 4. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiaa (Maakuntasuunnitelma 2030 ja Maakuntaohjelma ) toteutetaan ja sen toteuttamista seurataan kehittämisteemakohtaisen työryhmätyöskentelyn kautta. Tämä tapa on kehittynyt edellisten maakuntaohjelmakausien aikana ja on todettu hyväksi tavaksi sitouttaa maakunta yhteisiin kehittämisteemoihin. Työryhmätyöskentelyn avulla laadintaan toimeenpanosuunnitelma, joka linjaa keskeiset kehittämisen kohteet ja rahoituksen maakunnassa. Maakuntaohjelman kehittämisteemat strategiakaudella ovat: Jokaisen kehittämisteeman sisällä on kehittämisen painopisteitä, joita toteutetaan hankkeiden ja muun kehittämistoiminnan kautta. Visiona ja tavoitetilana on, että vuonna 2030 Keski-Pohjanmaa on Elinvoimainen kestävän kasvun maakunta. Kehittämistoimenpiteitä sekä hankkeita ja niiden toteutumista seurataan työryhmätyöskentelyn kautta.

17 Osaava Keski-Pohjanmaa Osaamisen, tiedon ja innovaatioiden tuottaminen, soveltaminen ja hyödyntäminen ovat Keski-Pohjanmaan menestyksen ja uudistumisen edellytys nykyisessä nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä. Viime vuosina on panostettu oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittämiseen, mikä on tuottanut hyvää tulosta. Väestön koulutustaso on noussut ja elinkeinoelämä on pärjännyt hyvin kilpailussa. Koulutustason noususta huolimatta korkeasti koulutettujen osuus väestöstä on edelleen alhainen verrattuna maan keskitasoon. Yritysten tutkimukseen ja kehittämiseen käyttämä rahoitus on tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan julkisen sektorin T&K menot ovat kolminkertaistuneet. Keski-Pohjanmaa on edelläkävijä luonnonvara-alan tutkimus- kehittämis- ja koulutustoiminnan yhteistyössä ja kehittämistyössä. LUOVA -verkostotoiminnalla on alueella pitkät perinteet ja kehittämistoiminta on aktiivista. Uusia yhteistyökumppaneita ja kehittämistoimenpiteitä etsitään aktiivisesti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Alueella on yhtenäinen näkemys tulevaisuuden haasteista ja miten jatkossa voidaan turvata alueellinen tutkimus- kehittämis- ja koulutustoiminta. Luonnonvara-alan tutkimuksen tulee olla alueella elinvoimaista ja elinkeinoja palvelevaa. Keski-Pohjanmaa tarvitsee oman Luonnonvarakeskuksen LUKE toimipaikan. Osaava Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille : Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Osaava Maaseutu Liiketoimintaosaamisen lisääminen Biotalouden mahdollisuuksien edistäminen Luonnonvara-alan innovaatioympäristöjen kehittäminen Kansainvälisyys Kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille : Keski-Pohjanmaalla lähitulevaisuuden haasteena ovat mm. Työttömyyden kehitys sekä opettajien eläköityminen, esim. pelkästään ammattikorkeakoulusta on jäämässä eläkkeelle noin 40 opettajaa viiden vuoden sisällä. Suuri haaste on saada koulutettua tarpeellinen määrä opettajia tilalle. Onnistuminen edellyttää maisteriohjelmien ja sen lisäksi tohtoriohjelmien käynnistämisiä. Työttömyyden kasvu on koko maassa haasteena, niin myös Keski-Pohjanmaalla. Työllisyyden kehittäminen alueella vaatii toimenpiteiden nopeaa käynnistämistä, tässä ovat kunnat aktiivisesti liikkeellä. Rakennetyöttömyyden sekä nuorisotyöttömyyden hoidossa keskeistä on osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämisellä vastataan yritysten työvoiman saatavuuden turvaamiseen, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, maahanmuuttajien kotoutumiseen sekä pitkittyvän työttömyyden ehkäisyyn. Koulutuksen räätälöinti ja läpäisy ovat keskeisiä nivelvaiheiden ohella. Ihmisten sujuvaa liikkumista koulutuksesta työmarkkinoille tulee edistää erilaisin kehittämistoimenpitein. On pyrittävä varmistamaan koulutukseen riittävät resurssit, myös rakennerahastojen

18 18 kautta. Ohjaamo -toiminnan valtakuunnallista pilottia käynnistetään parhaillaan, mikä edellyttää myös alueellisia kehittämishankkeita. Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen huomioidaan lähitulevaisuuden toimenpiteissä. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi on tärkeässä asemassa. Ennakointimallien kehittäminen, tiedon yhteinen kerääminen, tulkitseminen ja analysointi sekä ennakointiyhteistyön edelleen tiivistäminen nostetaan kehittämisen kohteeksi. Keski-Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän säilyminen ja kilpailukyvyn parantuminen edellyttää aktiivisia kehittämistoimenpiteitä. Keski-Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kilpailukyvyn analysointi ja kehittämistoimenpiteiden määrittäminen tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi vahvistetaan edelleen kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja yhteyksiä osaamisen siirtämiseksi alueelle. Syksyllä 2014 toteutettu ideahaku keskittyi maakuntaohjelman tavoitteisiin. Ideahakuun valikoiduista teemoista Osaamisen edistäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen tukevat Osaava Keski-Pohjanmaa kehittämisteeman painopisteitä osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittämisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämisen osalta. Teemojen alle valikoituja kehittämishankkeita tullaan toteuttamaan vuosien aikana rakennerahastovaroin. Maaseudulla maito- liha- sekä peltotilallisten nykyhetken tilanne on kriittinen, johtuen Ukrainan kriisistä ja Venäjän vientipakotteista. Liiketoimintaosaamisen lisääminen on keskeisin toimenpide parantaa kannattavuutta ja lisätä valmiuksia vastata toimintaympäristön muutoksiin. Biotalouden mahdollisuuksien edistämisen toiminta alueella on ollut aktiivista viime vuosina. Toimijoiden yhteistä näkyvyyttä ja yhteistyön lisäämistä on haettu Biolaakso -brändin alta. Tavoitteena on saada alueelle toimintamalli joka mahdollistaa alueen osaamisen kärkien kemia sekä vahva luonnonvara-alan tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotyö aikaansaamaan uutta liiketoimintaa alueelle. Biolaakso -yhteistyön tärkein lähiajan tavoite on turvata aloittavan Luonnonvarakeskuksen toiminta maakunnassa. Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia hakee liiketoiminnan lisäystä kehittämällä uusia tuotteita luonnonvaroista, erityisesti puubiomassasta hyödyntäen epäorgaanisen kemian prosesseja. Tämä pohjautuu alueen vahvuuksiin, joita ovat raaka-aineen saatavuus, osaaminen sekä asiakkaat Euroopan suurin epäorgaanisen kemian teollisuuden keskittymä. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on lähettänyt Maa- ja Metsätalousministeriölle rahoitushakemuksen taloudellisesti toteuttamiskelpoisten prosessien määrittelemiseksi. Hanke on keskeinen osa kansallisen biotalousstrategian toteuttamista ja tukee samalla Luonnonvarakeskuksen toiminnan säilymistä alueella. Vuosien keskeisimmät toimenpiteet ovat Keski-Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kilpailukykyanalyysin ja kehittämissuunnitelman tekeminen, koulutustarjonnan kehittäminen tarveennakoinnin pohjalta, liiketoimintaosaamisen koulutuksen lisääminen, biolaakson toiminnan kehittäminen, Luonnonvarakeskuksen toiminnan varmistaminen, sekä älykkään erikoistumisen strategian aktiivinen toteuttaminen.

19 Yrittävä Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan työpaikkakehitys on luvulla ollut suhteellisesti Suomen parhaasta päästä. Julkisen sektorin osuus työpaikoista on noin 23 %. Varsinaisten teollisuustyöpaikkojen määrä on ollut lievässä laskussa viime vuosina. Tästä huolimatta kokonaistyöpaikkojen määrä on maakunnassa lisääntynyt, yksityisen sektorin osuus työpaikoista on kasvanut suhteellisesti eniten koko maahan verrattuna. Julkisen sektorin työpaikkojen kasvu on seurausta sote -palveluiden lisääntymisestä. Myös yksityinen palveluliiketoiminta on ollut kasvussa sekä terveydenhuollon että teollisuuden palvelujen osalta. Teollisuuden selkäranka on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian teollisuuden keskittymä Kokkolassa. Teollisuusalueella on yli 60 yrityksessä noin työpaikkaa, suurimmat yritykset ovat pääosin kansainvälisessä omistuksessa. Kokkolan satama on maan kolmanneksi suurin. Toimivaa infrastruktuuria on ylläpidettävä ja sen toimivuutta on edelleen vahvistettava. Keski-Pohjanmaan teollisuuden työpaikat jakaantuvat varsin tasaisesti usealle eri toimialalle. Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus on suurin toimiala, seuraavana puutuotteiden ja elintarvikkeiden valmistus. Keski-Pohjanmaan yritysrakenne on mikroja pienyritysvaltainen. Uuden yritystoiminnan synnyttäminen sekä kasvuhakuisten yritysten tukeminen on keskeisin tavoite lähivuosina. Keski-Pohjanmaan maaseutu on alkutuotantovaltainen, yrittäjähenkinen, monimuotoinen ja elinvoimainen. Keski-Pohjanmaan maaseudun menestys lähtee alueen vahvoista elinkeinoista, joita vahvistetaan entisestään. Yrittävä Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille : Suurteollisuuden tarpeista huolehtiminen Kasvuhakuisten yritysten tukeminen Tuottavuuden ja laadun nostaminen Uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja yrittäjyyden tukeminen Toimivat työmarkkinat Sähköisten palvelujen lisääminen Yrittävä maaseutu Yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittäminen Vahvan ja monipuolisen alkutuotannon ja sitä palvelevan yritystoiminnan kasvun vahvistaminen Kansainvälisyys Kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille : Viime aikojen työllisyyden heikentyminen koskettaa myös Keski-Pohjanmaalla. Rakennetyöttömyys, pitkäaikaistyöttömyys sekä nuorisotyöttömyys ovat tällä hetkellä haasteina Keski-Pohjanmaalla. Uusi käynnistyvä ohjelmakausi luo sekä haasteita että mahdollisuuksia työllisyyden parantamiseksi alueella. Kuntien rooli työllisyyttä edistävien toimenpiteiden toteuttamisessa korostuu entisestään. Keski-Pohjanmaan keväällä 2014 laaditun työllisyysstrategian toimenpiteitä tullaan toteuttamaan korostamalla

20 20 hanketoiminnassa erityisesti työllisyyden edistämistä. Toimivat työmarkkinat painopisteenä ja sitä tavoitteleva hanketoiminta ovat vahvassa roolissa aluekehittämisessä tulevina vuosina. Keski-Pohjanmaan liiton sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan ELY -keskusten yhteistyönä järjestettiin ideahaku keväällä 2014 uuden Rakennerahastokauden käynnistämiseksi. Ideahaussa tavoiteltiin hankeaihioita ja suunnitelmia alueelle ajankohtaisten ja merkittävien teemojen alle. Kehittämistoiminta painottuu vahvasti kyseisten teemojen alle ja hanketoimintaa em. teemoissa toteutetaan vuosien aikana. Kyseiset teemat sopivat pääosin maakuntaohjelman Yrittävä Keski-Pohjanmaa kehittämisteeman painopisteisiin ja ne tukevat suoraan painopisteitä ja edesauttavat tavoitteiden saavuttamista myös maaseudun kehittämisen kuin kansainvälisyydenkin näkökulmasta. Teemoiksi valikoituivat: 1) Yrittäjyyden edistäminen ja uuden yritystoiminnan synnyttäminen esim. hautomotoiminnan uudet mallit, uusyrittäjyyttä tukeva palvelutoiminta 2) Kansainvälistymisen edistäminen esim. kansainvälisten verkostojen luominen, kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien ja kansainvälistymisvalmiuksien lisääminen sekä kansainvälisten tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden käynnistäminen 3) Työllisyyden ja osaamisen edistäminen esim. uudet työllistymisen mallit ja pilottikokeilut, työurien pidentäminen, oppisopimustoimenpiteiden edistäminen ja työpajamallien aktivointi 4) Sähköisten palveluiden edistäminen esim. maakuntaverkon hyödyntäminen niin julkisissa kuin yksityisissä palveluissa 5) Omavaraisuuden lisääminen ja alueella jo olevien resurssien hyödyntäminen esim. energia ja luonnonvarat, synergiaetujen lisääminen, yhteiskäyttöisten laboratorioiden ja tutkimusalustojen kehittäminen ja hyödyntämisen lisääminen Ideahaun painopisteet ja em. teemojen alle valitut kehittämishankkeet toteuttavat maakuntaohjelmaa pääosin Yrittävä Keski-Pohjanmaan kehittämisteeman alla, johon kaikki ideahaun teeman painopisteet soveltuvat mutta myös Osaava Keski-Pohjanmaa kehittämisteemaa Kansainvälistymisen edistämisen sekä osaamisen edistämisen kautta, Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa kehittämisteemaa sähköisten palveluiden edistämisen osalta sekä Toimiva Keski-Pohjanmaa kehittämisteemaa omavaraisuuden lisäämisen ja alueella jo olevien resurssien hyödyntämisen kautta.

21 Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat tekevät keskenään tavoitteellisesti tiivistä yhteistyötä ja alueella on vahvaa yhteisöllisyyttä. Yhteistyötä tukee osaltaan myös vahva kolmas sektori, hyvä yhteistyö kulttuurin ja liikunnan toimijoiden kanssa sekä asiakkaiden osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja koulutusorganisaatioiden koulutustarjontaa järjestetään molemmilla kotimaisilla kielillä. Hyvän syntyvyyden ansiosta maakunnassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin, vaikka myös ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa. Alueen asukastiheys vaihtelee suuresti, sillä kaupunki- ja kuntakeskuksen lisäksi on harvaanasuttuja alueita. Väestörakenne asettaa erityisiä haasteita sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen tuottamiseen. Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille : Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kasvattaminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutusten edistäminen Tarpeenmukaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen Elinympäristön turvallisuuden, viihtyvyyden ja arjen sujuvuuden vahvistaminen Hyvinvoiva maaseutu Paikallislähtöisen kehittämisen ja uusien innovaatioiden hyödyntämisen edistäminen Kansainvälisyys Hyvinvointialojen kansainvälistäminen Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille : Hyvinvointipalvelut ovat uudistumisen ja uudistamisen keskiössä maakunnissa. SOTE -uudistuksen myötä alueellinen Sosiaali- ja terveydenhuolto on monien haasteiden edessä. Tarpeenmukaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen, arjen sujuvuuden vahvistaminen korostuvat toimenpiteissä. Uusien sähköisten palvelujen kehittäminen on yksi ratkaisu hyvinvointipalvelujen saatavuuden turvaamiseen sekä arjen sujuvuuden vahvistamiseen. Sähköisten palvelujen edistäminen oli syksyn 2014 ideahaun yksi teemoista, joka keräsi alleen hanke-esityksiä jotka tukevat Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa kehittämisteeman toteuttamista. Erikoishuomiota tulee kiinnittää myös lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Rakennetyöttömyys sekä pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvamassa tällä hetkellä, sen myötä myös syrjäytyneisyys kasvaa eritoten nuorten keskuudessa. Työllisyyden edistämiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen on alueella suunnitteilla useita hankekokonaisuuksia ja uusia toimintamalleja. Keski-Pohjanmaalla on myös suunnitteilla kulttuuri- liikunta ja matkailustrategian päivitystyö, ja ajatuksena on laatia kolme em. asiaa yhdistävä vetovoimastrategia alueelle. Maaseudun hyvinvoinnin kehittämisessä korostuu entisestään kuten kaupungissakin Tarpeenmukaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen, sekä uusien innovaatioiden hyödyntämisen edistäminen. Esimerkkinä uutena avauksena maaseudun kehittämisessä: Green Care -toiminnan kehittäminen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa maaseudulle hyvinvointipalvelujen kautta.

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA

ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA 1 ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2011-2014 toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja vuosille 2014-2015 Lopullinen 23.9.2013 - Maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille 2016-2019 ELY-keskuksen neuvottelukunta 9.10.2015 Liite 1 Siirrytään kaksiportaisuuteen tulosohjausasiakirjoissa 1) Strategia-asiakirja 2)

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusmenettelyt Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

2

2 2 Varsinainen jäsen Edunvalvontajäsen Kalajoki Kannus Kokkola Sievi Kruunupyy Toholampi Kaustinen Reisjärvi Veteli Halsua Lestijärvi Perho Kinnula 5 1 2 Kilometriä 6 7 9 2 25 21 215 22 2-2 - 4-6 Väestönlisäys

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot