HUOLTOUPSEERI LAKKAUTUKSET OSA PUOLUSTUS- VOIMAUUDISTUKSIA ENERGIA JA HUOLTO- VARMUUS. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti LAKKAUTUKSET OSA PUOLUSTUS- VOIMAUUDISTUKSIA ENERGIA JA HUOLTO- VARMUUS

2 TÄYTTÄ OLUTTA.

3 Sodan urakkatyöläiset Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 1/2013 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B Tartto, Viro risto_gabrielsson@hotmail.com Toimittajat Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, Espoo hans.gabrielsson@elisanet.fi Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) juha.halminen@kolumbus.fi Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Risto Kosonen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EVL Aarne Veijalainen EVL evp Matti Paasivaara LTN res Hans Gabrielsson EV Timo Saarinen KAPT res Olli Happonen MAJ Lauri Rissanen MAJ Juha Ponto MAJ Juha Lemminki Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A TUUSULA tai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, HELSINKI jere.perkiokangas@mil.fi Kansikuva: Maj Kari Kurkinen ja jo aiemmin lakkautettua kalustoa. ISSN AO-PAINO 2013 Teollisuuskatu 9, Mikkeli, Erilaisista urakoitsijoista on tullut vakiintunut osa nykyisiä operaatioita ympäri maailmaa. Kun vielä Vietnamin sodan aikana oli vain yksi sotajoukkoon kuulumaton urakoitsija kahdeksaa taistelijaa kohtaan, on suhde nykyään yhden suhde yhteen. Irakissa oli vuoden 2007 loppupuolella noin urakoitsijaa sotavoimien vahvuuden ollessa noin Afganistanissa 2009 lopulla oli urakoitsijaa ja USA:n asevoimilla noin taistelijaa. Urakoitsijoiden käyttöön on monia syitä. Niiden avulla voidaan aseistettuja taistelijoita suunnata enemmän varsinaisiin taistelutehtäviin. Operaatioon osoitettujen joukkojen määrälle asetetaan enimmäismäärät, eikä käyttöön saatu miesvahvuus aina mahdollista kaikkien tukitoimien suoritusta. Joskus urakoitsijat edustavat jatkuvuutta operaatioissa, missä sotilashenkilöstö vaihtuu säännöllisesti rotaatioissa. Afganistan sijaitsee sisämaassa eikä sillä niin ollen ole satamia. Se on maiden ympäröimä, joiden suhteet USA:han ovat hankalia ja jopa kiusallisia, esimerkkeinä Pakistan ja Uzbekistan tai suhtautuminen on avoimen vihamielistä, kuten Iranin tapauksessa. Autiomaat, vuoristot, lumi ja tulvat tekevät Tässä numerossa: maasta karun. Tiestö on vähissä ja lyhyin huoltoreitti satamaan kulkee Pakistanin läpi Karachiin maan etelärannikolla. Pohjoisessa huoltoreitit ovat pidempiä ja täydennysten kuljetus maksaa huomattavasti enemmän. Huolitsijoita ja muita urakoitsijoita on käytettävä runsaasti. Eikä muilla, kuin paikallisilla ole asiaa kuormineen Afganistanin ja Pakistanin väliselle heimoalueelle. Urakoitsijoiden avulla jakeluverkot toimivat, joskus paremmin, joskus huonommin. Mutta niiden käyttö ei ole ongelmatonta. Ei ole koskaan mitään takeita, että urakoitsija pitää oman osansa sopimuksesta. Joskus tilanteen kehitys voi sen estää, joskus urakoitsijat ovat vain jättäneet homman sikseen. Mikä on urakoitsijoiden laillinen asema operaatioalueilla ja missä kaikissa tilanteissa heitä voi käyttää? Moraalisia kysymyksiä herättää myös rahavirrat urakoissa. Pakistanin Afganistanin huoltoreitillä huomattava osa yhdysvaltalaisia verorahoja päätyy suojelurahoina Talebanille. Pääkirjoitus... 3 Oman osaamisen tärkeys... 4 Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka... 6 Energia ja huoltovarmuus Huoltovarmuutta ei saa unohtaa Tulevaisuuden energiavarantojen turvaaminen Logistiikkakeskusten rooli Kiinan talouskehityksessä Itella aina valmiina Kohti puolustusvoimien Logistiikkalaitosta Huollon johtaminen lakkautettavassa joukko-osastossa MAALOG12 harjoitus Huoltotaktiikan seminaari 2013 Hämeen Rykmentissä Huoltokoulun perinnepäivää vietettiin Parolassa pidettiin jo yhdeksäs panssariseminaari

4 Oman osaamisen tärkeys Näin talvisin hiihdosta nauttii, kun välineet toimivat. Jotta tähän päästään, hiihtäjällä tulee olla omaa teknistä osaamista suksiensa kanssa. Suksikauppias opastaa ja myy välineet, mutta yleensä voitelu jää hiihtäjän omalle vastuulle hiihtämisen lisäksi. Tarvittava tekninen osaaminen syntyy vuosien yritysten ja erehdysten kautta. Syvällinen kokemus auttaa kehittämään välineitä ja välinehuoltoa, mikä taas mahdollistaa harrastuksesta nauttimisen. Loppu on sitten ilmoista ja hiihtäjästä itsestä kiinni. Sotahistorian näkökulmasta monet uudet innovaatiot sotavarusteissa ovat tarjonneet ratkaisevan ja ylivoimaisen edun suhteessa vastustajaan. Ensimmäisen maailmansodan panssarivaunut ja toisen maailmansodan tutkat ja lentokoneet ovat tästä loistavia esimerkkejä. Ratkaisevin menestystekijä on ollut kyseisten maiden korkea tekninen taso ja kyky innovoida uutta suorituskykyä. Rauhan aikana puolustusvoimien tekninen taso näkyy kyvyssä kehittää ja hankkia kustannustehokkaasti uusia sotavarusteita käyttönsä. Uudet sotavarusteet ovat pitkän kehitystyön tuloksia. Omalla teknisellä osaamisella ja yhteistyöllä teollisuuden kanssa on mahdollista saada vuoden uuden varusteen kehitystyö hyvään lopputulokseen. Näistä ovat esimerkkinä NH-90 -helikopteri, Amos-kranaatinheitinajoneuvo ja eri johtamisjärjestelmäalan hankkeet. Näkyvin voittaja onnistuneessa sotavarusteiden kehitysprojektissa on yleensä 4 teollisuus. Kehitystyössä mukana ollut loppukäyttäjä saa lähinnä uskottavaa suorituskykyä ja juuri sellaisen välineen, jota tarvittiin. Ratkaisevaa lopputulokselle on puolustusvoimien oma osaaminen, mikä mahdollistaa oikein mitoitetut vaatimusmäärittelyt ja suorituskykytestaukset tarvittavan suorituskyvyn hankkimiseksi. Oma tekninen osaaminen on edellytys myös sille, että aseiden ja ampumatarvikkeiden, johtamisjärjestelmien ja erityyppisten ajoneuvojen kanssa toimitaan turvallisesti. Samalla kalustoa osataan käyttää taloudellisesti ja se pysyy kunnossa. Poikkeusoloissa kenttäosaaminen korostuu: on kyettävä toimimaan äärirajoilla ja äärioloissa. Tätä kokonaisuutta ei saa ostopalveluna. Suomen puolustusvoimien tekninen osaaminen on perinteisesti ollut korkealla tasolla. Näin pitää olla myös jatkossa. Tätä tarvitaan niin järjestelmien hankintaan ja kehittämiseen, kun kenttähuoltoon ja välineiden turvalliseen käyttöön. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että tähän kriittiseen osaamisen kohdistuu uhkia monesta syystä. Suurin muutos tapahtuu henkilöstörakenteissa; huomattavan osan opistoupseereista jäädessä reserviin lähivuosina. Kenttäosaaminen siirtyy etupäässä aliupseereille. Vaikeusastetta lisää teknisen osaamisen saavuttamiseen tarvittava pitkä opiskeluaika, mikä on minimissään viisi- kuusi vuotta. Tästä on vielä pitkä matka siihen, että kyseinen uusi osaaja saavuttaa mestarin taidot kehittää järjestelmää eteenpäin. Toinen merkittävä haaste tekniselle osaamiselle tulee säästövelvoitteista, jossa logistiikan henkilöstöä vähennetään logistiikkalaitokseen siirryttäessä viidenneksellä. Samaan aikaan kalustoa kuitenkin uudistetaan yhä teknisempään suuntaan ja vanhentuneista ja käyttöarvonsa menettäneistä järjestelmistä luovutaan. On kyettävä supistamaan oikeasta paikasta tarvittava osaaminen säilytteen. Kolmas tekijä, jolla on merkitystä, on meneillään oleva maa- ja merivoimien kunnossapitoa koskeva kehittämishanke (KUPI15). Hankkeella pyritään nostamaan sotavarusteiden kunnossapitoalan tehokkuutta, mihin ilman muuta on tilausta. Taustalla on luonnollisesti aikanaan tehdyt Millog-ratkaisut ja niistä saadut hyvät kokemukset. Maavoimissa projekti on keskittynyt varuskuntakorjaamoihin, joiden merkitys maavoimien tekniselle osaamiselle on ratkaiseva, nimeen omaan loppukäyttäjän ja kenttähuollon sekä käyttöturvallisuuden kannalta. Onneksi KUPI15-hankkeessa onkin lähdetty siitä, että puolustusvoimille välttämätön osaaminen säilytetään. Omaa teknistä osaamista siis tarvitaan. Apua voi löytyä ulkoakin, mutta osaava asiakas pääsee parhaaseen lopputulokseen. Ja kuten alussa totesin, hiihdostakin nauttii, kun sukset pelaavat. Sen osoitti tämänkin sunnuntain onnistunut hiihtolenkki. Toivotan hyviä kevättalven hiihtokelejä!

5 Tuottavaan työhön Ehdottomasti päällimmäinen kokemus on taloudellisuus Pieni polttoaineen kulutus on ollut positiivinen yllätys. Sen merkitys vain kasvaa tässä taloudellisessa tilanteessa. Auto on myös hiljainen ja todella miellyttävä ajaa. Ralf Tallqvist, Sisu Rock 8x2 kasettiyhdistelmä, V8+PowerShift Vahvaa alavääntöä Moottorin alavääntö on todella vahva. Auto on hiljainen, ajettavuus kohdallaan ja kirkkailla ajovaloilla on turvallista ajaa. Myös pieni polttoaineen kulutus on yllättänyt. Jari Korjus, Sisu Polar 8x2 koukkulaiteyhdistelmä romunajossa, V8+Telligent Upeasti toimiva Fuller Fulleria täytyy kehua. Vaihteisto toimii tosi upeasti. Sillä pystyi heti uutena vaihtamaan Fullerin tapaan eli ilman kytkintä. Suunnittelijat ovat tehneet todella hyvää työtä vaihteiston sovittamisessa. Ja hintakin on kohdallaan. Urpo ja Yrjö Kanervo, Sisu Rock 8x4 nuppiauto, V6+Fuller

6 Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012 Valtioneuvosto julkaisi selontekonsa viime joulukuussa. Selonteko on merkittävä asiakirja juuri meille, jotka teemme vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Siitä saa henkistä tukea työllemme. Selonteko määrittää selkeästi turvallisuuspolitiikan linjaukset: Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden turvaaminen. Selonteossa on yksi todella mielenkiintoinen uudistus. Sana kokonaismaanpuolustus on muutettu sanaksi kokonaisturvallisuus. Käsitteen uudistus sisältää sen, että valmiussuunnittelussa rauhanajan kriisit nostetaan turvallisuuspolitiikan keskiöön puolustusvalmiuden lisäksi. Päätös on looginen, koska vuoden 2010 Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa silloinen hallitus listasi 13 uhkakuvaa, joista yksitoista (11) liittyi rauhanajan ongelmiin. Rauhanajan ongelmista meillä alkaa olla melkoinen kokemus. Vuoden 2011 lumimyrskyt Lounais-Suomessa, Nokia puhtaan veden kriisi, kyberhyökkäykset, pahat muut luonnonkatastrofit jne. On tällöin aiheellista esittää kysymys itselleen, miten voimme palvella isänmaatamme maanpuolustuksen lisäksi. Olisiko rauhanajan kriisivalmius ja varautuminen myös omaa kenttäämme? Ja voimmeko tehdä sen siten, että emme polje kenenkään nykyisen toimijan varpaille, vaan autamme heitä ja autamme suomalaista yhteiskuntaa. Huoltovarmuuden osalta selonteossa todetaan, että elinkeinoelämän merkitys tulee lisääntymään. Tämä on tosiasia. Tammenlehväsukupolvi tietää sen kokemuksestaan. Huoltovarmuus eli elämisen elkeiden olemassaolo ja muu turvallisuus tulevat entistä useammille tärkeiksi. Luonnonkatastrofit ovat sen osoittaneet. Selonteon yksi mielenkiintoisimmista kohdista on seuraava lainaus: Suomalaisen yhteiskunnan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden perusteella, joka tarkoittaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kova kannanotto! Se herättää välittömästi ainakin seuraavat kysymykset: miten organisoidaan, ovatko maanpuolustusjärjestöt oivaltaneet haasteen, mitä tarkoittaa kansalaisten yhteistoiminta? Varmasti kysymyksiä on muitakin, mutta tuossa tärkeimmät. Turvallisuusosaamisen kehittäminen on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeätä. Selonteko myös korostaa tätä ja heittää pallon järjestöille. Sanaa järjestö ei määritellä, mutta varmasti se sisältää maanpuolustusjärjestöt. Toivon, että tästä tavoitteesta olisi jo aloitettu vakavat neuvottelut järjestöjen ja valtiovallan kesken. Jos ei, niin mahdollisuudet on ainakin avattu. Helsingin ja Uudenmaan reserviupseerit ja reserviläiset ovat olleet aktiivisia runsaan puolitoista vuotta ja selvittäneet mahdollisuuksia reserviläistoiminnan kehittämiseen tunnussanalla varautuminen. Tehty työ palvelee kokonaismaanpuolustusta ja toivottavasti johtaa myös piiritoiminnan lisäksi valtakunnalliseen toimintaan. Meille jokaisellehan turvallisuus on kuitenkin ykkösasia. Risto Piekka Töölön reserviupseerien II varapuheenjohtaja res.majuri 6

7 Pohjoismaiden suurin raskaiden säiliöperävaunujen ja säiliöpäälirakenteiden valmistaja YHTEYSTIEDOT: Myyntijohtaja Santtu Keto Komentaja (evp) Markku Lehto Huoltoverkostomme palvelee Suomessa: Oulu, Kuortane, Jyväskylä, Lieto ja Hamina

8 Yhdistyksen kunniajäsen Seppo Laalo Energia ja huoltovarmuus Loviisan voimalaitos, jossa kaksi painevesireaktoria (Lähde: Suomi: Säteilyturvakeskus: KAINULAINEN Erja (toim.). Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta. Vuosiraportti STUK-B 89. Helsinki 2008) Saksa käynnisti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan. Neuvostoliitto aloitti Talvisodan saatuaan Baltian maat etupiiriinsä. Suomi eli sotatilanteessa käytännöllisesti katsoen aina Jatkosodan päättymiseen asti. Olimme mukana maailmanpalossa, jonka piiriin kuului 90 prosenttia maapallon väestöstä. Pieni syrjäinen Suomi koki raskaasti sen, että yhteydet kauppakumppaneihin lähes katkesivat, vienti ja tuonti oli vaikeaa. Meidän sotamme oli osa suurempaa kokonaisuutta. Huoltovarmuus oli heikko. Suomen turvallisuuspoliittinen selonteko 2012 arvioi mahdollista tulevaisuuden kriisiä sekä turvallisuusympäristöä mm. seuraavasti: Suomi arvioi laajamittaisen sotilaallisen voimankäytön uhan vähentyneen, mutta sotilaallista voimaa voidaan edelleen käyttää rajoitetummin alueellisissa ja sisäisissä konflikteissa sekä osana muita voimankäytön välineitä. Samalla ei-valtiollisten toimijoiden vaikuttamismahdollisuudet kasvavat teknologian kehittymisen ja yhteiskuntien lisääntyneen haavoittuvuuden myötä. Tulevaisuuden sotilaallisille operaatioille on luonteenomaista nopealiikkeisyys, toiminnan vaikea ennustettavuus sekä tulivaikutuksen tarkkuus ja ulottuvuus. Perinteisen sotilaallisen toiminnan lisäksi operaatiot sisältävät erilaisia epäsymmetrisiä keinoja, kuten informaatio- ja kybersodankäynnin muotoja, poliittisia, taloudellisia tai sotilaallisia painostustoimia sekä niiden yhdistelmiä. Tämä otetaan huomioon puolustuskyvyn kehittämisessä ja käytössä. Venäjän sisäinen vakaus, talouskehitys sekä sotilaallinen varustautuminen 8 ovat Suomen turvallisuusympäristöön keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Venäjän luoteiselle ja läntiselle alueelle sijoittuu pääosa maan väestöstä ja infrastruktuurista sekä öljyn ja kaasun tuotantoa lukuun ottamatta taloudellisesta toiminnasta. Itämeren alueen merkitys Venäjän ulkomaankaupalle ja energiapolitiikalla on keskeinen. Alueella on tärkeä strateginen ja valtion toimintakykyä koskeva merkitys. Energiaturvallisuus Energiaturvallisuus on maallemme ydinkysymys. Suomi tuo puolet energiastaan ulkomailta. Venäjä on meidän tärkein energiatoimittajamme raakaöljyllään, maakaasullaan ja kivihiilellään. Öljynjalostus tapahtuu Suomessa. Energiaturvallisuutta pyritään parantamaan monipuolistamalla ja hajauttamalla hankintalähteitä ja kauttakulkureittejä. Tavoitteenamme on päästä energiaomavaraiseksi. Siksi olemme lisäämässä ydinvoimaa. Teollisuuden Voima rakentaa parhaillaan voimalaa Olkiluotoon ja Fennovoima on tehnyt päätöksen Pyhäjoen ydinvoimalasta. Puupolttoaineen, tuulija aurinkovoiman osuuksien kasvattaminen ydinvoiman lisäksi ovat keinoina omavaraisuuteen pääsemiseksi. Vesivoiman osuus sähkövoiman tuotannosta on Norjassa 99, Ruotsissa sateista riippuen ja Suomessa sateista riippua prosenttia. Teollisuus käyttää puolet energiastamme. Kylmän ilmaston vuoksi rakennusten lämmittämiseen kuluu seuraavaksi eniten energiaa. Liikenne tulee kolmantena ja muut kuluttajat neljäntenä. Näemme tästäkin, että teollisuutemme energiaintensiivinen rakenne ja sen suuri osuus kokonaistuotannosta vaikuttaa ratkaisevasti energiankulutukseemme. Kylmässä pohjolassa on rakennuksia lämmitettävä ja logistiikka tarvitsee suuressa harvaanasutussa maassa paljon polttoainetta. Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuuskeskus on organisoitu ylläpitämään ja kehittämään huoltovarmuutta julkinen-yksityinen- kumppanuusperiaatteella. Sen päätavoitteena on huoltovarmuuden kannalta tärkeiden organisaatioiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen. Huoltovarmuusorganisaatiossa toimii useita satoja yrityksiä, viranomaisia ja järjestöjä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Huoltovarmuusneuvosto tarkastelee maan huoltovarmuuden tilaa yleisesti ja tekee aloitteita huoltovarmuutta koskevissa asioissa. Eri sektoreiden tehtävänä on arvioida huoltovarmuuden tilaa ja edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa. Poolit vastaavat operatiivisesta varautumisesta elinkeinoelämän johdolla toimivina toimieliminä. Näiden tehtävänä on yhdessä alan yritysten kanssa seurata, selvittää, suunnitella ja valmistella toimenpiteitä omien alojensa huoltovarmuuden kehittämiseksi. Huoltovarmuuskeskuksen teollisuussektoriin kuuluvat öljy- ja voimatalouspoolit. Energiasektorin energiahuolto-osasto hoitaa polttoaineiden varmuusvarastointiin liittyviä suunnittelu-, rakennuttamisja ylläpitotehtäviä ja kauppatoimia sekä tuontipolttoaineiden velvoitevarastointiin ja turpeen turvavarastointiin liittyviä hallinnointitehtäviä. Yritysten energia-alan tuotannollista valmiutta sekä energiahuollon hallintoa täydentävät erityislait ja toimet. Näistä energiahuollon kannalta keskeisimpiä ovat tuontipolttoaineiden velvoiteva-

9 rastointi, turpeen turvavarastointi sekä polttoainehuollon turvaamiseksi tehdyt kansainväliset sopimusjärjestelyt. Yhteiskunta on normaaliaikanakin vaarallisen haavoittuva Suomalainen yhteiskunta on kriisiaikoja ajatellen vaarallisen haavoittuva. Laajassa, mutta harvaanasutussa maassa on ollut pakko keskittää toimintoja väestökeskuksiin. Teollisuuden, muun elinkeinoelämän sekä julkisen palvelun yksiköt ovat harvalukuisia ja entistä suurempia. Nämä yksiköt eivät tule päivääkään toimeen ilman toimivaa energiahuoltoa. Teollisuuden osuus maamme energian kulutuksesta on 50 prosenttia. Raskas teollisuutemme on hyvin energiaintensiivistä. Metalli-, metsä- ja teknologiateollisuus ovat näistä esimerkkeinä. Koko teollisuutemme toiminta riippuu häiriöttömästä energiansaannista. Lihanjalostusteollisuutemme toiminta pyörii erilaisten integraatioketjunosien avulla. Maatalous tuottaa osan rehusta karjatiloille, osan rehuteollisuudelle. Rehuteollisuus tuo maahan tämän lisäksi myös rehuraaka-ainetta, joista se valmistaa rehuseoksia ja jotka se toimittaa kaupalle ja maatiloille. Nuoret eläimet kasvatetaan sikaloille, navetoille ja broilerkasvattamoille niin, että uusi sukupolvi tuodaan kasvatettavaksi entisen siirryttyä teollisuuden raaka-aineiksi. Teollisuus teurastaa, valmistaa ja pakkaa lihat ja kuljettaa lihanjalosteet kauppoihin ja ravintoloihin. Kaupat ja ravintolat suorittavat jakelun kuluttajille. Toimitusketjussa teollisuudessa, kuljetuksissa ja kaupoissa noudatetaan tiukkoja lämpötilavaatimuksia. Tämä toimintaketju on äärimmäisen haavoittuva. Se ei kestä oikeastaan päivänkään häiriötä energiahuollossaan. Autonlasien toimitusjärjestelmä toimi niin, että Suomesta Saksaan toimitetaan päivittäin lasit tulevan työpäivän tuotannossa olevia autoja varten. Mitään ei tilata varastoon. Tämä ei siedä päivänkään poikkeusta toimitusjärjestelmään. Se vaarantaa asiakassuhteen. Sähkökatko, polttoaineiden toimitushäiriö, tai lakot merikuljetuksissa ovat myrkkyä suomalaiselle vientiteollisuudelle. Suomalainen kauppa on eräs Euroopan keskittyneimmistä. Materiaalivirrat ohjautuvat pääosin aluksi Etelä-Suomeen muutamaan valtavaan logistiikkakeskukseen. Esimerkiksi elintarvikkeita varastoidaan merkittävimmin ainoastaan näissä keskuksissa. Kaupan päivittäistavaratoimituksissa on siirrytty päivittäisiin kuljetuksiin. Ne tapahtuvat autokuljetuksina osin jakeluterminaalien kautta, osin suorina kuljetuksina asiakaskauppoihin. Osa teollisuudesta jakelee tuotteensa suoraan kauppoihin. Päivittäisen tavaratoimitusten vuoksi kauppojen hyllyissä on kutakin tuotetta vain parin päivän menekkiä vastaava määrä. Suurten logistiikkakeskuksien kiertonopeudet on trimmattu huippuunsa. Varsinaisia tavarareservejä ei ole. Niitä on ainoastaan teollisuuden raaka-ainevarastoissa, tai useamminkin heidän raaka-ainetoimittajillaan. Vielä on todettava lisääntyvän nettikaupan osuus tavarakaupassa. Usein nämä tuotteet toimitetaan esimerkiksi jossakin Euroopassa sijaitsevasta logistiikkakeskuksesta tai USA:sta. Kriisiajan huoltovarmuus Energiakulutuksen jakaantuminen 2011, lähde: Tilastokeskus Suomen energiahuolto toimii normaalioloissa hyvin. Elinkeinoelämä pyörii, teemme töitä ja asumme lämpimissä tiloissa, kuljetukset sujuvat, tietojärjestelmät toimivat ja energiaa riittää. Ajoittain ongelmia esiintyy ukkosmyrskyjen ja talvien lumivahinkojen vuoksi, mutta ne ovat yleensä lyhytaikaisia joskin kiusallisia. Todellinen kriisiaika on sitten aivan eri asia. Meillä on kokemuksia todellisesta kriisistä oikeastaan vain viime sodistamme. Uhkakuvat niistä ajoista ovat muuttuneet ja yhteiskuntamme on täysin erilainen, se on käynyt haavoittuvaksi. Tuontienergia muodostaa puolet energiantarpeestamme. Ulkoisten olosuhteiden vaarantuminen voi vaarantaa energiansaantimme. Hanat voidaan kiertää lähtöpäässä kiinni. Öljyn varmuusvarastomme riittävät 90 päivän tuotantomäärän verran. Mikäli kauppamerenkulku estyy, ovat korvaavien energialähteitten tuloreitit hankalampia. 9

10 Samoin käy silloin, jos maakaasuputket vaurioituvat, ja toimitukset tätä kautta katkeavat. Oma sähköntuotantomme on hajautettua. Niiden oma energiansaanti on turvatumpaa ja varmempaa. Sähköverkot ovat uhanalaisempia ja niiden suojaaminen vaikeaa. Maakaapelointi on alkanut, mutta siihen kuluu vielä paljon aikaa. Tuontienergiaa korvaamaan energiastrategiamme tähtää omavaraisuuteen. Ydinenergian lisääminen, puupolttoaineen osuuden kasvattaminen, kotimaisen turpeen käytön lisääminen, vesituuli- ja aurinkoenergian tehokkaampi hyödyntäminen ovat ne keinot, jotka omavaraisuuttamme täydennetään. Kriisiajan energiahuoltoa voidaan turvata energialaitoksia suojaamalla. Näihin tehtäviin saatetaan tarvita puolustusvoimien paikallisjoukkoja tuholaistoiminnan estämiseksi. Huoltovarmuuskeskuksen organisoimat ja elinkeinoelämän johtamat öljy- ja voimatalouspoolit nousevat avainasemaan kriisiajan energiahuollon toimivina toimialaeliminä. Mahdollinen kriisi edellyttää maan kaikilta osapuolilta: valtiovallalta, kunnilta, elinkeinoelämältä ja puolustusvoimilta laaja-alaista ja saumatonta yhteistoimintaa. Seppo Laalo Lähteet: Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, Huoltovarmuuskeskus, Tilastokeskus, Energia- ja ilmastostrategia 2013 Tuulivoiman kasvu sähköntuotannossa on kiihtynyt viime vuosina. (Kuva: Willtron, Wikipedia) Huoltovarmuutta ei saa unohtaa Kansanedustaja Pekka Haavisto käytti puheenvuoron turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta Siinä hän käsitteli turvallisuusympäristöä Euroopassa ja laajemminkin maailmassa sekä pohjoismaista että EU:n sisäistä yhteistyötä. Puheen loppupuolella hän otti esille huoltovarmuuden tärkeyden: Kun puhumme paljon uhkakuvien muutoksista ja uusista uhista, yksi perinteinen asia helposti unohtuu. Se on maan huoltovarmuudesta huolehtiminen. Itämeren sulkeutuessa merenkululta Suomi jää saareksi. Kaikissa olosuhteissa meidän pitää voida turvata kansalaisten perustarpeet olemme riippuvaisia polttoaineesta, sähköstä, lämmöstä, elintarvikkeista. Vuosi sitten nähtiin talvimyrsky, ja kun sähköt olivat poikki, kännykät ja tietokoneet mykkinä, juomavesi vähissä, lääkkeet lopussa ja puut kaatuneet autotien päälle, nähtiin hyvä esimerkki siitä miten haavoittuvia nykyisessä yhteiskunnassa olemme. Valitettavasti myös erilaiset ympäristökriisit ja -onnettomuudet lisäävät tätä yhteiskunnan haavoittuvuutta. Meidän on sekä taisteltava kasvavia ympäristöuhkia, kuten ilmastonmuutosta vastaan, 10 Kansanedustaja Pekka Haavisto että lisättävä varautumistamme ääriolosuhteista selviämiseen. Kansakunnan huoltovarmuuden kehittäminen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen on siinä keskeisellä sijalla. Usein turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu pelkistyy alue- ja työllisyyspolitiikaksi, koska puolustusvoimat on monilla paikkakunnilla keskeinen työllistäjä. On tärkeää, että puolustusvoimauudistus totetetaan niin, että kohtuuttomia alue- ja työllisyyspoliittisia takaiskuja vältetään. Valtion on tässä tunnettava vastuunsa. Puolustusvoimien uudistaminen ei kuitenkaan saa jäädä muiden poliittisten tavoitteiden panttivangiksi. Maanpuolustusta on katsottava rationaalisena kokonaisuutena niin, että se aina pystyy huolehtimaan päätehtävästään, kansalaisten suojaamisesta ja maan alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta. Maanpuolustuksen tehokkuutta ja uskottavuutta mitataan sillä, miten se näistä tehtävistä eri aikoina ja uhkakuvien muuttuessa pystyy huolehtimaan.

11 Tulevaisuuden energiavarantojen turvaaminen Artikkeli: DHL:n Verkkojulkaisu SUPPLY CHAIN MATTERS, joulukuu 2012 Kasvava globaali energian kysyntä luo energiasektorille poikkeuksellisia haasteita, joihin se on nyt päättäväisesti tarttumassa. Energiasektorin monet haasteet kiteytyvät yksinkertaiseen tosiasiaan; tarvitsemme enemmän energiaa. Öljy- ja kaasujätti ExxonMobilin hiljattain julkaisemassa raportissa arvioidaan, että maailmanlaajuinen energiantarve vuonna 2040 tulee olemaan 30% korkeampi kuin vuonna 2010, kun maailman taloustuotanto yli kaksinkertaistuu ja väestömäärä lähestyy yhdeksää miljardia. Energiantarve on kasvamassa sanoo Bill Meahl, DHL:n kaupallinen johtaja. Maailmanlaajuinen kysyntä ja talous tarkoittaa sitä, että energianälkä vain kasvaa. Energiasektori ei pelkästään laajene, vaan siitä on tulossa myös lisääntyvässä määrin kompleksinen, kun yhtiöt ponnistelevat tyydyttääkseen nousevan kysynnän, pysyäkseen uusien sääntöjen ja määräysten tasalla ja varmistaakseen, että niiden toiminta on ympäristön kannalta kestävällä pohjalla. Uusiutuvat energiat, kuten aurinko- ja tuulivoima, tulevat olemaan käänteentekeviä; Kansainvälinen energiajärjestö ennustaa, että uusiutuvien energialähteiden markkinaosuus kasvaa 13 prosentista (vuonna 2010) 18 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Samaan aikaan fossiilisten polttoaineitten kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti, mikä johtuu Kiinan ja Intian kaltaisten suurten talousmahtien tarpeista. Öljyn kysynnän ennustetaan kasvavan 99 miljoonaan barreliin päivässä vuoteen 2035 mennessä. Mistä tämä öljy ja kaasu tulee on ongelma, jonka ratkaisemiseksi energiayhtiöt ympäri maailmaa kamppailevat eri tavoin, Kanadan öljyhiekan 1) hyödyntämisestä horisontaalisiin sekä syvänmerenporauksiin. Katsokaapa vaikka kasvavaa liuskekaasuteollisuutta Yhdysvalloissa, sanoo DHL:n Energiasektorin johtaja Steve Harley: Uusien poraustekniikoiden ansiosta maan laajat hyödyntämättömät varannot eivät nyt ole ainoastaan käyttökelpoisia, vaan voivat pian jopa tehdä USA:sta kaasun viejän. Turvallisuudesta on pidettävä huolta Energiayhtiöiden täytyy harkita tarkoin, miten ne selviytyvät kasvavasta kysynnästä ja epäkonventionaalisten varantojen hyödyntämisestä. Miten toimiala voi pysyä turvallisena, kestävänä, ympäristöä säästävänä, aikaansaavana ja kustannustehokkaana samalla kun se laajentuu nopeasti ja muuttaa toimintatapojaan merkittävästi innovatiivisemmiksi, mikä on elintärkeää tulevaisuuden haasteista selviytymiseksi? Tulevina vuosikymmeninä maailmassa täytyy laajentaa energiavarantojen hyödyntämistä tavalla, joka on kestävä, turvallinen, edullinen ja ympäristön kannalta vastuullinen, sanoo Mark Johnson, joka johtaa DHL Supply Chainin energiaja kemikaalisektoria. Turvallisuus on asia, josta täytyy huolehtia taidolla, jos yhtiöt haluavat välttää maineensa tahriintumisen, hän tähdentää. Tämän johdosta toimiala paneutuu tarmokkaasti terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioihin. Tiukkoja kansallisia turvallisuusmääräyksiä täytyy noudattaa työmailla ja ne voivat vaihdella eri maiden kesken. Terveys- ja turvallisuusasioista viestiminen työntekijöille on kriittisen tärkeää. Ylläpitävään huoltoon, korjaukseen ja toimintaan panostaminen mikä on tärkeää toimitusketjun sujuvuuden varmistamiseksi ei ole sen laatuinen prioriteetti, josta toimitusjohtajat tai osakkeenomistajat innostuisivat, mutta Johnsonin mukaan siihen sijoitettu aika ja raha maksavat itsensä takaisin: Tutkimukset osoittavat, että kun turvallisuusasiat ovat kunnossa, se edesauttaa liiketoiminnan tehokkuutta ja suorituskykyä. Turvalliset toiminnot suoriutuvat yleensä korkeatasoisesti lähes kaikissa muissakin suhteissa, hän lisää. Helpon öljyn loppu Öljyn ja kaasun tuotantoalueiden käydessä yhä kaukaisemmiksi esimerkiksi syvällä meren pohjassa Brasilian rannikon edustalla tai syrjäisellä Tyynen valtameren saarella samoin myös energiayhtiöiden logistiset tarpeet muuttuvat.energiasektori käyttää nyt 180 miljardia euroa joka vuosi logistiikkapalveluihin maailmanlaajuisesti. Helpon öljyn aika on ohi, sanoo DHL Global Forwardingin öljy- ja energiasektorin kehitystehtävissä toimiva Jürg Rohrer. Yhtiöt siirtyvät epäkonventionaalisille öljy- ja kaasulähteille ja tutkimus ja kehittäminen ovat niille avainasemassa, kun kehitetään teknologiaa näiden varantojen hyödyntämiseen. Yhtiöt toimivat enenevässä määrin alueilla, joiden infrastruktuuri saattaa olla heikkoa ja missä korruption torjuminen ja kauppasäännösten noudattaminen ovat kriittisiä tekijöitä toiminnan ylläpitämisessä. Innovaatiot voivat ratkaista monia tällaisia vaikeuksia. Sen takia DHL on perustanut Houstoniin, Texasiin Energiakeskuksen joka toimii yhteistyössä Saksassa sijaitsevan Innovaatiokeskuksemme kanssa auttaakseen toimialaa tutkimaan, miten kehittää tuottavuutta ja tehokkuutta, sanoo Harley. Hyvä suunnittelu on myös olennaisen tärkeää, hän lisää: DHL on kehittänyt Materiaalihallintojärjestelmän (Material Management System, MMS) ja simulaatiotyökalun, joiden avulla voidaan kartoittaa etukäteen projekteja ja tehdä simulaatioita. Energiasektorilla on kova haaste edessään: toimittaa yhä enemmän energiaa entistä useammanlaisista energialähteistä ja täyttää maailmanlaajuiset sääntelyn ja ympäristön tarpeet. Näin monimutkaiset haasteet voidaan voittaa ainoastaan innovatiivisuudella, sitoutumalla uusiutuvaan energiaan sekä läheisellä yhteistyöllä samoihin päämääriin sitoutuneiden yhteistyökumppanien kanssa. 1) maaöljyä sisältävä tai hiilivetyjen kyllästämä hiekkakivi- tai hiekkakerrostuma. 11

12 Logistiikkakeskusten rooli Kiinan talouskehityksessä Artikkelissa käsitellään logistiikkakeskusten merkitystä Kiinan alueellisessa taloudellisessa kehityksessä. Uusia mahdollisuuksia Kiinassa syntyy pääasiassa maan länsi- ja keskiosassa. Huippupolitikot pyrkivät tukemaan mahdollisimman tasapainoista kehitystä. Tämän tuloksena elinkeinoelämän yritykset ympäri maailmaa sijoittavat maahan. Toiminta synnyttää moderneja logistiikkakeskuksia tukemaan liiketoimintaa ja alueellista kehitystä erityisesti iltärannikolla, mutta myös maan keskiosissa sekä Tiibetin Autonomisella alueella. Aasian markkinoiden kasvaessa ja tarjotessa uusia mahdollisuuksia, on 21. vuosisadalle kuvaavaa kansainvälisten yhtiöiden siirtyminen ja laajentuminen alueelle. Mantereen maista juuri Kiinan voimakas talouskasvu on pitänyt sen kehityksen kärjessä. Huolimatta suurta osaa maailmaa koettelevasta talouskriisistä, kehitys Kiinassa tuntuu jatkuvan. Kuluvana vuonna Kiinan on raportoitu nousseen maailman kauppamahdiksi ohi Yhdysvaltojen. Samaan aikaan kansainvälisten yhtiöiden mahdollisuudet investoida Kiinaan ovat radikaalisti muuttuneet, niinpä ne ovat käyttäneet mahdollisuutta laajentua näille melko rajoitetuille markkinoille. Tämä on erittäin tärkeää maan taloudelle, kuten USA Kiina Kauppakamarin johtaja, hra Siva Yam totesi vuosittaisessa USA Kiina kauppakonferenssissa vuonna 2007 Chicagossa: 12 Eversti (evp), Tri Zdzislaw Sliwa työskentelee Operaatiotaidon Laitoksella Baltic Defence Collegessa. Hän on suorittanut tutkinnot seuraavissa laitoksissa: Polish National Defense University, the US Army Command and General Staff College sekä myöskin Center of Strategic Studies in the National Defense University of People s Liberation Army, Beijing, Kiina. Hän on julkaissut Aasiaan painottuneita artikkeleita ja kirjoja kansainvälisestä turvallisuuspolitiikasta. Viimeisin kirja on otsikoitu: The directions of the Shanghai Cooperation Organization development. Ensimmäisessä konferenssissämme (vuonna 2000) 90 prosenttia osallistujista ei ollut koskaan käynyt Kiinassa. Siihen aikaan yhtiöt lähinnä ulkoistivat toimintoja Kiinaan, sanottiin, että työpaikkoja ei siirretä eikä tehtaita Eversti (evp) Risto Gabrielsson työskentelee Operaatiotaidon Laitoksella Baltic Defence Collegessa. Hän opettaa The Joint Command and General Staffkurssilla pääaineenaan NATO:n huoltotaktiikka puolustushaarojen yhteisissä Joint-operaatioissa. rakenneta. Ajat ovat muuttuneet nyt. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että heidän täytyy sitoutua liiketoiminnassaan Kiinan kanssa, halusivat sitä tai ei. 1 I.T.Unitedin toimitusjohtaja, hra Eltschinger painotti asiaa voimakkaam-

13 min: Jollet ole Kiinassa...et itse asiassa ole leikissä mukana. 2 Logistiikkakeskukset ovat tulleet yhdeksi osaksi sitä leikkiä. Niiden kehittäminen alkoi toden teolla vuonna 2004, kun kahdenksan logistiikka-alueen perustaminen hyväksyttiin vapaakauppaalueille; Shanhai hin, Tianjin iin, Tsing Dao on, Ning Bo hon, Zhangjiagang iin, Xiamen Xiangyu hun ja Shenzhen Yantian iin. Tämä aloitti talouskasvun kyseisissä kaupungeissa ja koko provinsseissa. Shanghai on hyvä esimerkki talouden menestystarinasta, sillä on voimakas ja edelleen kasvava talous.logistiikkakeskusten alueellinen merkitys korostui Kuljetukset ja Logistiikkakeskukset - työryhmässä Bremenissä Saksassa tammikuussa Siellä painotettiin, että uusia mahdollisuuksia tutkittaessa ovat markkina- ja toimitusketjuanalyysit pakollisia lisäarvojen saamiseksi uusilla alueilla.sen lisäksi on tarpeellista luoda yhteistyörakenteita eri yhtiöiden välille, koska tiedonvälitys on oleellisen tärkeää. Lait mukautuvat talouden uusiin haasteisiin Kiina on markkina-alueena tärkeä, mutta logistiikkakeskuksia koskien ongelma-alueita on, kuten vanhan ja uuden kuljetustekniikan rinnakkainen käyttö, korkeat liiketoimikustannukset, päätöksentekorakenteet, tiedonhallintaprosessien riskit ja kovat finanssiolosuhteet. Kiinalaishallinto tunnisti nopeasti uusien investointien tärkeyden. Kiinan Tullin Yleishallinto (GAC) sääti uusia määräyksiä, mm. asetukset n:o 129 ja 130. Ne sallivat ulkomaisten sijoitusyhtiöiden aloittaa toimintansa tullin alaisissa logistiikkakeskuksissa 4 Kiinassa. Tämän tuloksena Kiinaan rekisteröidyt yhtiöt saivat mahdollisuuden aloittaa keskusten toiminnan ja ryhtyä mm. itse tuotettujen tai yhteistyökumppaneiden hyödykkeiden varastoimisen. Sen lisäksi säädökset mahdollistivat yhtiöiden vuokrata kolmannen osapuolen hallinnoimista keskuksista tilaa varastoimiseen tai logiastiikkapalveluihin. Esimerkiksi Sai Cheng Logistics International Co., Ltd, Austraalian Postin ja Kiinan Postin konserni allekirjoitti sopimuksen vuokrata 5000 neliömetriä varastotilaa Qianhaiwan Logistics Park iin ja rakentaa siellä olevaan Bonded Logistics-keskukseen uusi toimisto. 5 Uusien säännösten ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi monet konsernit ovat päättäneet laajentaa toimintojaan Kiinassa. Muun muassa Schenker ja BAX Global päättivät fuusioitua heinäkuussa 2007 luoden Yhden Schenkerin Erityishallintoalueille Hong Kong iin ja Macao on. Schenker 6 tuli Kiinaan 1979 ja rekisteröityi ensimmäisenä ulkomaalaisena7. Uusi yhdistynyt Yksi Schenker aloitti toimintansa virallisesti heinäkuun ensimmäisenä 2007 ja jatkoi liiketoimintaa nimellä Schenker Intenational (H.K.) Ltd Honkongissa ja Schenker International (Macau) Ltd Macaossa. Yhdistyneen konsernin Schenker & BAX Kiina toimitusjohtaja Andrew Jillings 8 : Tämä on jälleen yksi menestyksellinen askelmerkki integraatioprosessissa Kiinassa. Yhtiöstä on tullut manner-kiinassa johtava logistiikantuottaja, jolla on erinomaiset mahdollisuudet tutkia vielä kehittyvien markkinoiden mahdollisuuksia. Uudet säädökset ja logistiikkakeskusten nopea kasvu ovat mahdollistaneet vahvojen logistiikkaketjujen rakentamisen. Tämä on vaikuttanut huomattavasti alueiden paikalliseen kauppaan tukemalla suoraan niiden alueellista kehitystä saavuttaa kyky kuljettaa tavaroita ilman suuria investointeja kalliiden jakeluverkkojen rakentamiseksi. Erityisesti suuret jakeluverkkokustannukset ovat olleet lähes mahdottomana esteenä monille pienemmille yrityksille. Logistiikkapalveluiden ulkoistaminen yhtiöille, kuten Schenker & BAX, on luonut todellisia uusia mahdollisuuksia. Se on myöskin luonut uusia työpaikkoja ja uramahdollisuuksia, esimerkiksi uudet Hong Kongin ja Macaon yhtiöt työllistävät noin 1100 henkeä. Kasvu on voimakasta Yhtiö on parantanut logistiikkainfrastruktuuriaan perustamalla kuusi TAPAsertifikoitua 9 logistiikkakeskusta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli neliömetriä. Tällä ratkaisulla ja suurilla investoinneilla yhtiö pystyy vastaamaan asiakkaan odotuksiin. Infrastruktuurin lisäksi prosesseja ja toimintatapoja parannettiin niin, että jatkuva kehittyminen oli mahdollista. Vastatakseen haasteisiin, varastot ovat toiminnassa 24 tuntia päivässä ja 365 päivää vuodessa tiukassa ohjauksessa, jota tukee kehittyneet varasto- ja tullihallintojärjestelmät. Dachser Far East Ltd:n infrastrukstuurin laajentamisstrategia on saman- 13

14 kaltainen. Yhtiön Dchser Air & Sea Logistics in toimitusjohtajan Thomas Reuterin mukaan: Seuraavana viitenä vuotena suunnitelmana on kasvattaa Aasian liikevaihtoa vuoden miljoonasta eurosta 303 miljoonaan euroon vuonna 2011, se on kolminumeroinen 258 prosentin kasvu. Suuremman Kiina -alueen odotetaan tuottavan 220 miljoonaa euroa liikevaihtona siihen mennessä. Tämä on suunnitelmamme Suuremman Kiinan osalta 10. Yhtiö suunnitteli perustaa logistiikkakeskukset Pearl River Deltan (Helmijoen suisto) alueelle, Pohjois- ja Keski- Kiinaan, Hong Kongiin, Shanghai hin, Beijing iin ja Tianjin iin. Yhteensä miljardi euroa varattiin laajenemisen jatkamiseksi tärkeimmille markkinoille käyttö erikseen tai yhdistettynä optimaalisen ja kestävän resurssien käytön saavuttamiseksi). Laajeneminen on tärkeää ja loogista, koska tehokkaat jakeluverkko-ominaisuudet on keino kohdata uusien markkinoiden ja tulevaisuuden asiakkaiden asettamat haasteet. Sellainen uusi rakenne on tärkeä alueelliselle kehitykselle tavaranvaihdossa, palveluiden ulkoistamisessa ja kyseisten alueiden elämän laadun parantamisessa. Alueellinen kehitys maassa poikkeaa toisistaan logistiikan ansiosta Yleensä ottaen investointimahdollisuudet Kiinassa ovat edelleenkin valtavat, ka kustannukset olivat halvempia siellä ja se vaikutti positiivisesti koko alueen kehittymiseen. Tärkeä esimerkki kehityksestä on Qianhaiwan Logistics Park 12, joka sijaitsee Shenzhen issä Guangdongin provinssissa. Shenzhen, joka on nykyään yli 10 miljoonan asukkaan kaupunki (joista noin 2 miljoonalla on pysyvä oleskelulupa ja lopuilla tilapäinen), sai kaupungin statuksen vasta Seuraavana vuonna Special Economic Zone perustettiin sinne. Sen jälkeen alue on kehittynyt ja urbanisoitunut äärimmäisen nopeasti ja pieni kylä on muuttunut moderniksi talouskeskukseksi, johon kuuluu kehittyneet talouden tiede- ja teknologiasektorit. Shenzhen in Qianhaiwan Lokoko maailmassa. WFOE (Wholly Foreign Owned Enterprises) yritys luotiin Shanghaissa kiinan markkinatilanteen seuraamiseksi ja kaikkien toimintojen koordinoimiseksi, toinen suunnitteltiin Shenzhen iin. Dachser on tunnistanut suurten logistiikkatarjoajien mahdollisuudet ja on investoinut Länsi-Kiinaan. Prosessien käynnistämiseksi pehmeästi uudella alueella, Chengdu un Sichuan in provinssiin avattiin edustustoimisto. Ajatus lähtee siitä, että integroitu logistiikkayhtiö vaatii maailmanlaajuisen logistiikkaverkon, joka on tehokas ja toimiva monella tasolla 11. Etenkin sen takia, että tulevaisuuden logistiikkakeskukset saavat uusia rakenneratkaisuja, sellaisia kuin co-modality konsepti (Euroopan komission mukaan co-modality tarkoittaa erilaisten (kuljetus-) muotojen 14 erityisesti koska talodellinen aktiviteetti on keskittynyt tietyille logistisille alueille, jotka ovat keskittyneet kolmelle avainmaakunnalle kiinan rannikolla; Bohai Rim johon kuuluu Beijing, Tianjin, Dalian ja Qindao; Yangtze River Delta johon kuuluu Shanghai, Ningbo, Suzhou, Nanjing, Hangzhou ja Wuxi sekä Pearl River Delta johon kuuluu sellaiset tärkeät keskukset, kuin Hong Kong, Macao ja Special Economic Zone. Viimeksi mainittu mielletään taloudelliseksi ihmeeksi, koska 25 sitten se oli pääasiassa maatalousaluetta, jolla oli huono logistinen infrastrukstuuri. Hong Kongin ja Macaon erityisen hallinnollisen statuksen ja Special Economic Zone-vyöhykkeen luomisen ansiosta, kaupan ja teollisuuden kehitys on nyt nopeinta alueella. Tämä sen takia, että tuotantoa siirrettiin Delta-alueelle, kosgistics Park on yksi huikean suurista logistiikan keskuksista, jotka on luotu paikallisten viranomaisten luvalla. Kokonaisinvestointi yltää 600 miljoonaan US-dollariin. Qianhaiwan Logistics Park sijaitsee hyvällä maantieteellisellä alueella Shenzhenin länsiosassa, koska sillä on hyvät yhteydet maa-, meri- ja ilmakuljetusreiteille sekä Chiwan Container Terminal iin (CCT), joka on satama- ja uudelleenlastauskeskus. Sijoittuminen siten on auttanut huomattavasti kaupungin ja koko ympäröivän alueen kehittymistä. Shenzhen in Qianhaiwan Logistics Park n koko pinta-ala on 3,5 neliökilometriä, joista 2,5 km 2 on tullialuetta logistiikkakeskusta ja satamavyöhykettä ja niiden tarvitsemaa infrastruktuuria varten. Alkuperäinen projekti, joka sisäl-

15 tää neliömetrin varastoalueen, on toiminut hyvin tehokkaasti vuodesta Nämä ominaisuudet ja sijainti ovat rohkaisseet kansainvälisiä yhtiöitä sijoittamaan toimintojaan tänne, mm. IKEA, Carrefour, Maersk Logistics, MOL ria. Tässä tullialueella olevassa kattavassa logistiikkakeskuksessa yhdistyvät kaikki toiminnot yhden luukun periaatteella : satamatarkastukset ja tulliselvitykset, moderni logistiikkahallinto, logistiikkayritystoiminta ja kaupalliset palvelut. Logistics, OOCL Logistics ja V-Grow Logistics Group. Tarpeesta johtuen logistiikkakeskuksia perustetaan yhä kaikkialle maahan paikallisten ja provinsien viranomaisten tukemana. Keskushallinnon viranomaiset rohkaisevat myös tähän. Logistiikka on luonut byrokraattiseen maahan yhden luukun periaatteen Heinäkuussa 2007 perustettu Xiamen International Logistics Centre, joka sijaitsee Dongu n sataman luona, aloitti Free Trade Zone-konseptissa toiminnan Xiamen in ja Fujian in provinsseissa. Xiamen Modern Logistics Park in m 2 laajan logistiikkakeskuksen (koko rakennettu pinta-ala m 2 ) investointi tuli maksamaan 800 miljoonaa US-dolla- Länsi- ja pohjoisosissa Kiinaa tilanne on vielä hieman erilainen, ne eivät ole päässeet talouskehityksessä kehittyneempien alueiden tasalle. Modernien logistiikkakeskusten perustaminen on eräs mahdollinen tapa kiihdyttää kyseisten alueiden taloukasvua. Poliittiselta, sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta on hyvin tärkeää vähentämällä taloudellista epätasapainoa lisätä kansakunnan yhteenkuuluvaisuutta ja parantaa ihmisten elämän laatua. Eteläosissa saavutettu menestys on rohkaissut keskiosien maakunnalisia hallintoviranomaisia (kuusi provinssia: Shanxi, Anhui, Jiangxi, Henan, Hubei ja Hunan) luomaan parempia olosuhteita taloudelliselle kehitykselle ja tukemaan aluetta uusien sijoittajien ja modernin teknologian saamiseksi. Nämä kuusi provinssia edustavat 1/9 osaa koko maan pinta-alasta, mutta niiden osuus on vain 3% Kiinan koko ulkomaankaupasta. Alue on kuitenkin rikkaiden rannikkoprovinssien ja kehittyvien länsiprovinssien välissä, joten maantieteelliseltä kannalta se sopisi ihanteellisesti logistiikkakeskusten sijoitusalueeksi. Viranomaiset pelkäävät, että jollei keskiosia vedetä mukaan taloudelliseen kasvuun, Kiina ei pysty ylläpitämään kehitysliikevoimaansa. Logistiikkaverkosto ulotetaan Tiibettiin Tässä viitekehyksessä Tiibetin Autonomisen Alueen viranomaisten tekemä päätös 2007 rakentaa alueelle suurin logistiikkakeskus oli erittäin tarkoituksenmukainen. Tekijä, joka mahdollisti päätöksen, oli Qinghai-Tibet rautatieyhteyden avaaminen Kauppa ja muu taloudellinen kehitys on kasvanut, koska 1956 kilometriä pitkä rautatie on mahdollistanut aiempaa paljon paremmat yhteydet muuhun osaan maata. 15

16 Tämän seurauksena Tiibetin talouskehitys on huomattavasti kiihtynyt. Korkeimmalla maailmassa sijaitseva 533 hehtaarin logistiikkakeskus on rautatien tuntumassa metriä meren pinnasta Pohjois-Tiibetissä noin viisi kilometriä etelään Nagqu n kaupungista. Keskus on seitsemän kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä. Se kykenee käsittelemään kaikki tullaukseen, teolliseen ja kaupalliseen, verotukseen sekä informaation hallintaan liittyvät prosessit. Logistiikkakeskus muodostuu kolmesta osasta: ensimmäisessä käsitellään bulkkimateriaali, toinen on tuotanto- ja prosessointialue ja kolmas logistiikan yleiskeskus. Viimeksimainittu on koko keskuksen ydin, jossa kyetään käsittelemään kaikenlainen rahtitavara kuten elintarvikkeet, kemialliset lannoitteet, rakennustarvikkeet sekä kuljettamaan ja varastoimaan kontit. On laskettu, että vuonna 2015 saapuvan ja lähtevän materiaalin paino saavuttaa 2,23 miljoonan tonnin rajan. 13 Uudet mahdollisuudet rohkaisevat myös paikallisia yrityksiä. Vuonna 2006 PG Logistics Guangzhou sta suunnitteli rakentavansa 15 logistiikkakeskusta viiteentoista kiinalaiseen kaupunkiin. Tavoitteena oli perustaa tehokas kehittyneiden logistiikkakeskusten verkosto, joka pystyisi tarjoamaan monipuolisen ja integroidun logistiikkapaveluiden jakeluverkon. Tänään konsernilla on Kiinassa seitsemän tytäryritystä, kahdeksan haarakonttoria ja 50 toimistoa 65 kaupungissa. Verkosto on laajentunut Kiinan ulkopuolellle USA:n, Australian ja Thaimaan markkinoille. Se tarjoaa integroituja logistiikkapalveluja 50:le maailman viidestä sadasta monikansallisesta huippuyhtiöstä kuten myös kotimaisille tuotantoyhtiöille. Konsernin palveluja käyttävät Kiinan markkinoilla mm. Procter & Gamble, Philips, Unilever, McDonald s, LG, Shell, Kraft, Amway ja Budweiser. 14 Hallinnon eri tasojen yhteistyö ehtona kehitykselle Uudenaikaisten logistiikkakeskusten rooli ja merkitys on yleisesti huomattu ja niitä pidetään erittäin tärkeinä seikkoina talouden kehittämisessä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tämä on ymmärretty myös Kiinan ylimmässä johdossa. Se on mahdollistanut lakien muutokset ja taloudellisen perustan tukemaan logistiikkaverkostojen luomiseen. Kansallisen ja paikallisen hallinnon yhteistyö on tehnyt modernien, intermodaalisten logistiikkayritysten perustamisen yksinkertaisemmaksi. Suuret kansallisen tason projektit, kuten Qinghai-Tibet rautatien rakentaminen, ovat mahdollistaneet uusien logistiikkakeskusten luomisen. Vain kaikkien hallinnollisten tasojen yhteistyö synnyttää tarpeelliset prosessit taloudellisen kehityksen kiihdyttämiseksi. Kokemus on osoittanut, että jo päätös logistiikkakeskuksen rakentamisesta 16 kaupunkiin on ollut tärkeä signaali potentiaalisille asiakkaille siirtää pääomaa uuteen kohteeseen. Sen lisäksi uusien fasiliteettien luomat alueelliset mahdollisuudet voivat tulla osaksi suurten kansainvälisten yhtiöiden pitkän tähtäimen strategiaa. Kaikella tällä vaurauden ja elinrason kasvattamisella on kuitenkin varjopuolensa, kuten ympäristösaasteet ja melu. Niitä täytyy analysoida hyvin tarkoin, jotta niiden ja taloudellisen kasvun välillä löydettäisiin tasapaino. Kehityksen suuntaa tuntuu kuitenkin olevan vaikea muuttaa. Kehityksestä huolimatta muutostarpeet on huomattu Jo useiden vuosikymmenien ajan Kiinalla on ollut neljän pilarin talousstrategia; vienti, ulkoimainen investointi maahan, investointi kiinteisiin tuotantolaitoksiin ja kotimainen kulutus. Näistä viennillä on ollut elintärkeä osuus. Tärkeimpien kauppakumppanien, Yhdysvaltojen ja Euroopan viimevuosien talouskriisit ovat kuitenkin vähentäneet vientiä tuntuvasti ja pakottaneet hallinnon kuumeisesti suunnittelemaan tuotantonsa nostamista arvoketjussa ylöspäin. Tähän asti Kiina on ollut halpatuotantomaa. se on koonnut muualta, lähinnä Kaukoidän maista tuodut komponentit hyvin vähäisellä katteella vientiin. 15 Länsimaiset alihankkijat etsivät uusia väyliä hyödyntää halpaa työvoimaa Kiinassa. Shanghain kaltaisissa suurissa rannikkokaupungeissa työntekijät eivät suostu enää aivan mihin tahansa. Tämä on saanut tehtaat joko parantamaan työoloja tai siirtymään kohti Keski-Kiinaa, Vietnamia ja Kambodzaa. Kiinassa astui voimaan vuonna 2008 uusi työsopimuslaki. Siinä kirjattiin työntekijän ja -antajan oikeudet ja velvollisuudet. 16 Palkkatulojen kohoaminen kehittyneemmillä logistisilla alueilla ja toisaalta tarpeet vetää maan keskiosia mukaan kehitykseen on pakottanut muutoksiin aluepolitiikassa. Kotipaikkarekisterien sääntöjä halutaan lieventää nykyisestä. Kiinan asukasluku on arviolta 1,3 miljardia. Nykyisin lähes puolet kansalaisista asuu kaupungeissa. Yli miljoonan asukkaan kaupunkien määrän ennustetaan kasvavan sadalla vuoteen 2025 mennessä. 17 Vientivetoista taloutta halutaan muuttaa kotimaisen kulutuksen suuntaan, mutta tämä ei enää onnistu pelkästään politbyroon määräyksillä. Länsimainen finanssikriisi kirpaisee myös talouden tiikeriä. Viitteet: 1 Massand R., Insight into tricks of the trade, China Daily Business 30 October 2007, Beijing 2007, p Eltschinger C., China Update-& Technology Outsourcing, C.E.O. - I.T. United, Boston, 10 November Workshop on Transport and Logistics Centers, Bremen, 26 January Smith R., Customs & Trade Alert. China Bonded Logistics Centers, Ernst & Young, Hong Kong Based on: 6 Schenker is a part of DB Logistics, the Transportation and Logistics Division of Deutsche Bahn AG. The joint Schenker and BAX team has number of about 50,000 employees at 1,500 locations in 150 countries. 7 Nevin D., Schenker offers new warehouse services for the high tech industry in China, Shanghai 22 July Lai J., Schenker and BAX Global achieves successful merger in Hong Kong and Macau, Schenker International (H.K.) Ltd., Hong Kong TAPA- EMEA (The Transported Asset Protection Association Europe) - an association of security professionals and related business partners from various manufacturing and transportation companies who have come together for the purpose of addressing the emerging security threats that are common to the relevant industries. The aim of the TAPA is to provide a forum for responsible managers and share professional information for mutual benefit to identify target areas where losses are perceived as occurring and share industry Best Practice. public/ 10 Li Jian, Dachser to get moving on logistics services, China Daily, 22 September 2006, Hong Kong 2006, p Lieb T. C., Solutions in logistics for global and local challenges in China, Board Schenker AG, Shanghai Compare: com/huiyuan/chiwan. 13 Based on: Tibet to finish construction world s highest logistic center by June, China Tibet Online, May 12, 2009, html 14 PG Logistics verkkosivu, 2013, pg-logistics/ China Daily, China needs to change trade strategy, Turun Yliopiston Verkkolehti, teksti: Joel Kanerva; keski-kiinaan.html, Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssillä. 17 Sama