OSAAMISTA, TYÖTÄ JA KASVUA OULUN ETELÄINEN 2020 Osaamisstrategia POHJOIS-POHJANMAAN KESÄYLIOPISTO OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI

Transkriptio

1 OSAAMISTA, TYÖTÄ JA KASVUA OULUN ETELÄINEN 2020 Osaamisstrategia POHJOIS-POHJANMAAN KESÄYLIOPISTO OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI

2 Kalajoki Merijärvi Alavieska Ylivieska Oulainen Haapavesi Siikalatva Pyhäntä Nivala Kärsämäki Sievi Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi

3 OSAAMISTA, TYÖTÄ JA KASVUA OULUN ETELÄINEN 2020 Osaamisstrategia 1

4 Sisällys SISÄLLYS Esipuhe Oulun Eteläinen ja sen kehitysnäkymät Aluekuvaus Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus Nykytila-analyysi Haasteet Osaamisen kehittäminen Visio Toimintaa ohjaavat tekijät Mikroyrittäjyyden kehittäminen Tulevaisuuden palvelu- ja tuotantoliiketoiminta Liiketoimintaa tukeva ICT Arkipäivän kansainvälistyminen Osaamisalat ja niiden suunnitelmat Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus Koneet, metalli ja erikoistuotanto Palveluliiketoiminta ja -yrittäjyys; hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu Kaivokset ja maaperä, maa- ja metsätalous Hiukkasfysiikka Cleantech, bioenergia ja -talous Rahoitus Seuranta ja arviointi Yhteydet muihin strategioihin LIITTEET Liite 1. Oulun Eteläisen puitesopimuksen allekirjoittajat Liite 2. Osaamisalojen kehittämisympäristöt Liite 3. Oulun Eteläisen alueen toimialat

5 Esipuhe Minulle opetettiin, että eteenpäin pääsy ei käy nopeasti eikä helposti. Marie Curie Viisauden ovi ei ole koskaan kiinni. Francis Bacon Strategia ei ole koskaan niin hyvä, etteikö sitä voisi kuka tahansa parantaa toimimalla. Anssi Tuulenmäki Osaamista, työtä ja kasvua on Oulun Eteläisen osaamisstrategia vuosille Osaamisen kehittämisen linjaukset ovat syntyneet laajan yhteistyön tuloksena vuosien aikana. Osaamistarpeiden ja tulevaisuuden haasteiden arviointia on toteutettu seudullisissa ja koko alueen yhteisissä työpajoissa sekä sidosryhmille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa. Tämän strategian taustalla on Oulun Eteläisen korkeakoulukeskustoimijoiden pitkään jatkunut yhteistyö ja vuodesta 2000 alkaen laaditut osaamisen kehittämistä linjaavat strategiat. Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus (OEK) on yli kymmenen vuotta aktiivisesti toiminut yhteistyöverkosto, joka tekee koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosan 14 kunnan ja kolmen seutukunnan muodostamalla alueella. Oulun Eteläinen tunnetaan nuorekkaana yrittäjyysalueena, jonka väkiluvun ennustetaan säilyvän nykyisellä tasolla vuoteen Yhteisenä kärkitavoitteena on synnyttää alueelle mikroyritysten menestymistä tukeva kasvualusta, joka toimii kansallisena mallina muille harvaan asutuille alueille. Tarkoituksena on kehittää määrätietoisesti tutkimukseen perustuvaa osaamista mikroyrittäjyyden, uudenlaisten liiketoimintamallien ja kansainvälistymistoimenpiteiden osalta mikroyritysten kasvun edistämiseksi ja yrittämisen esteiden purkamiseksi. Strategiatyötä on ohjannut Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen johtoryhmä, johon kuuluvat Hannu Leppälä, Eelis Kokko, Heikki Yli-Olli (sijaisenaan Tuula Taskinen), Aini Ojala, Jukka Lehtosaari ja Kalle Luhtasela, sekä seutujohtajat Esa Jussila, Timo Kiema ja Hannu Saarinen. Johtoryhmän työhön on keskeisesti osallistunut OEK:n toiminnanjohtaja (oto) Eija-Riitta Niinikoski. Johtoryhmä nimitti strategiaryhmän koostamaan asiakirjan. Työryhmän puheenjohtajana toimi Vesa Martinkauppi ja sihteerinä Leena Eskola. Työryhmän toimintaan ovat aktiivisesti osallistuneet seutujohtajien lisäksi Aini Ojala, Hannu Simi, Matti Muhos ja Matti Peltola. Oulun Eteläisen osaamisstrategia tarkentaa ja täydentää alueen näkökulmasta EU:n rakennerahastojen ja Horisontti asiakirjojen sisältöä. OEK:n yhteistyöverkosto toteuttaa kansallisten ja kansainvälisten kumppaneidensa kanssa strategiassa linjattuja toimenpiteitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 3 3

6

7 1 Oulun Eteläinen ja sen kehitysnäkymät 1.1 Aluekuvaus Oulun Eteläinen on 14 kunnan ja kolmen seutukunnan muodostama alue Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa (kuva (kuva 1). Haapavesi, 1). Haapavesi, Pyhäntä Pyhäntä ja Siikalatva ja Siikalatva muodostavat muodostavat Haapaveden- Haapaveden- Siikalatvan seutukunnan, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Reisjärvi ja Pyhäjärvi Nivala-Haapajärven seutukunnan. Ylivieskan seutukuntaan kuuluvat Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja ja Ylivieska. Oulun Eteläisen alueen asukasluku on noin eli noin 1,7 % koko Suomen väestöstä. Raahen seutukunta mukaan luettuna alueella asuu noin asukasta. Oulun Eteläisen väkiluvun ennustetaan säilyvän jokseenkin nykyisellä tasolla vuoteen Alueen väestössä lasten ja ja nuorten osuus on valtakunnallisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen suuri. suuri. Alle Alle 14-vuotiaita on yli on yli 20 % (koko maassa n. 16,5 %). Väestön koulutusaste on maan keskiarvoa heikompi, 15 vuotta täyttäneistä noin 37 %:lla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa (koko maan keskiarvo n. 32 %). Korkeaasteen tutkinnon suorittaneita on vain noin 17 % (koko maassa lähes %). (Lähde: Tilastokeskus, SeutuNet, koulutustilasto 2011). Ulkomaalaisten osuus alueen väestöstä on on myös vähäinen, eniten heitä asuu Kalajoella (n. 190 henkeä). Suurin osa on tullut Venäjältä, Virosta, Ruotsista ja ja Unkarista. (Lähde: Tilastokeskus, (Lähde: SeutuNet, Tilastokeskus, väestö 2012). SeutuNet, väestö 2012). Kuva 1. Oulun Eteläisen alue ja yritysten määrä kunnittain * * (Jokela, Niinikoski & Muhos; Oulun Eteläisen alueen yrityskuva. Tuotantotalouden osaston työpapereita 1/2014. Oulun Eteläisen instituutti. Kartassa ne yritysmuotoiset Y-tunnukset joille on tilastoaineistossa määritelty henkilöstö-, liikevaihto- ja toimialatieto. Tiedot Bisnode-yritysrekisteristä, poimintapäivä , lähteet Tilastokeskus, Kaupparekisteri ja YTJtietokanta.) 5 5

8 Oulun Eteläisen alueella on yhteensä yli y-tunnuksellista toimijaa, noin yrityksestä on saatavissa keskeiset toimiala-, henkilöstö- ja liikevaihtotiedot Kaupparekisterin, YTJ-tietokannan ja Tilastokeskuksen aineistosta. Yritykset jakautuvat Oulun Eteläisen alueen seutukuntiin kuvan 1 mukaisesti. Lukumääräisesti eniten yrityksiä on Ylivieskan seutukunnassa (2 267 kpl). Asukaslukuun suhteutettuna Oulun Eteläisen alueella on yksi yritys jokaista 19,4 asukasta kohti. Lähes 95 % alueen yrityksistä on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, niistä 93% (yhteensä kpl) työllistää vähemmän kuin 5 henkilöä. Noin 74 %:lla yrityksistä liikevaihto on alle 0,2 miljoonaa euroa. Mikroyrityksistä noin 22 %:lla liikevaihto on 0,2 milj. euroa tai enemmän. Tilastoaineiston mukaan Oulun Eteläisen alueen yrityksistä 241 (5,2 %) harjoittaa tuontia ja 80 (1,7 %) vientiä. Oulun Eteläisen alueen yritysten toimialakohtaista jakaumaa esitellään tarkemmin liitteessä 3. Henkilöstömäärällä ja liikevaihdolla mitattuna alueen merkittävimpiä toimialoja ovat metalli- ja puutuoteteollisuus sekä rakennusteollisuus ja kaivostoiminta. TAULUKKO 1. Oulun Eteläisen tärkeimmät toimialat (lähde: Tilastokeskus) Henkilöstö Liikevaihto Metalliteollisuus milj. Puutuoteteollisuus milj. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus milj. Rakennusteollisuus milj. Kaivostoiminta ja louhinta milj. Jalkineiden valmistus milj. 1.2 Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus (OEK) on yli 10 vuotta aktiivisesti toiminut yhteistyöverkosto, joka tekee koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä Oulun Eteläisen alueella. Verkoston jäseniä ovat Oulun yliopiston alueyksikkö Oulun Eteläisen instituutti (OEI), Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö (Centria), Oulun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikkö (Oamk), Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Ylivieskan ja Pyhäjärven toimipaikat sekä Oulun Eteläisen alueen kolme seutukuntaa, Haapaveden-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnat. Yhteistyöverkostolla on ollut vuodesta 2005 alkaen toimintaa koskeva puitesopimus, joka päivitetään tämän strategian tavoitteiden mukaiseksi. OEK:n erityisenä tavoitteena on lisätä ja edelleen kehittää verkoston toimijoiden strategista yhteistyötä. Keskeiset yhteiset tavoitteet ovat: 1. Kehittää koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintoja mm. yhteisen henkilöstön sekä yhteisten toimitila-, tutkimusinfrastruktuuri- ja rahoitusresurssien osalta. 2. Kehittää yhteistyötä kansainvälisissä verkostoissa. 3. Synnyttää kehittämistyön tuloksena uusia tuote- ja liiketoimintaideoita ja uutta yritystoimintaa. 4. Tuottaa yrityksille ja eri organisaatioille tutkimus- ja kehittämispalveluja. 5. Kehittää osaamista ja osapuolten yhteistyötä kaikilla yhteistoiminnan osa-alueilla. 6. Vahvistaa koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyötä myös hanketoiminnassa. 6 6

9 Yhteistyöverkosto ei ole oikeushenkilö eikä se tee itsenäisesti nimissään sopimuksia tai muita oikeustoimia. Yhteistyössä hyödynnetään eri osapuolten vahvuuksia tehokkaan alueellisen innovaatioympäristön Yhteistyöverkosto luomiseksi. ei ole OEK-toimijat oikeushenkilö on eikä kuvattu se tee tarkemmin itsenäisesti liitteessä nimissään 1. sopimuksia tai muita oikeustoimia. Yhteistyössä hyödynnetään eri osapuolten vahvuuksia tehokkaan alueellisen innovaatioympäristön luomiseksi. OEK-toimijat on kuvattu tarkemmin liitteessä Nykytila analyysi Tässä osaamisstrategiassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kolmen eteläisimmän seutukunnan elinkeinollinen 1.3 Nykytila analyysi osaaminen on määritelty kuudelle osaamisalalle. Ne ovat 1. rakentaminen; rakennustuoteteollisuus, Tässä osaamisstrategiassa 2. koneet, Pohjois-Pohjanmaan metalli ja erikoistuotanto, maakunnan 3. palveluliiketoiminta kolmen eteläisimmän ja -yrittäjyys; seutukunnan hyvinvointikeinollinen erikoiskauppa osaaminen ja on matkailu, määritelty 4. kaivokset kuudelle ja osaamisalalle. maaperä, maa- Ne ja ovat metsätalous, 1. rakentaminen; 5. hiukkasfysiikka; rakennus- elin- CUPP-tutkimuskeskus, tuoteteollisuus, 2. koneet, 6. cleantech, metalli ja bioenergia erikoistuotanto, ja -talous. 3. palveluliiketoiminta Valitut osaamisalat ja ovat -yrittäjyys; alueen kannalta hyvinvointi, erikoiskauppa sillä niiden ja menestyminen matkailu, 4. kaivokset vaikuttaa kaikkein ja maaperä, merkittävimmin maa- ja metsätalous, alueen kilpailukykyyn 5. hiukkasfysiikka; yri- keskeisiä, tys- CUPP-tutkimuskeskus, ja asuinympäristönä. 6. Strategian cleantech, tavoitteena bioenergia on ja -talous. lisätä osaamisen Valitut osaamisalat tasoa ja määrää ovat alueen erityisesti kannalta niillä osaamisaloilla, keskeisiä, sillä niiden joiden menestyminen kasvupotentiaalit vaikuttaa ovat kaikkein kaikkein merkittävimpiä. merkittävimmin Kehitettäviksi alueen kilpailukykyyn osaamisaloiksi yritys- on valittu ja asuinympäristönä. alueen vahvojen Strategian alojen lisäksi tavoitteena kaksi on suuren lisätä kasvupotentiaalin osaamisen tasoa ja alaa, määrää hiukkasfysiikka erityisesti niillä ja osaamisaloilla, cleantech, sekä joiden bioenergia kasvupotentiaalit ja -talous. ovat kaikkein merkittävimpiä. Kehitettäviksi osaamisaloiksi on valittu alueen vahvojen alojen lisäksi kaksi suuren kasvupotentiaalin alaa, hiukkasfysiikka ja Oulun Eteläisen osaamisalojen nykytilaa koskevan analyysin yhteenveto esitetään alla olevassa kuvassa (kuva 2). Ympyrän koko kuvaa kunkin osaamisalan työpaikkojen määrää alueella. Ympyrän cleantech, sekä bioenergia ja -talous. Oulun sijainti Eteläisen kuvaa osaamisalan osaamisalojen kasvupotentiaalia nykytilaa koskevan ja nykyisen analyysin osaamisen yhteenveto tasoa. esitetään Mitä enemmän alla olevassa oikealla kuvassa (kuva sijaitsee, 2). Ympyrän sitä korkeampi koko kuvaa on alaan kunkin liittyvän osaamisalan osaamisen työpaikkojen taso. Mitä ylempänä määrää alueella. ympyrä Ympyrän kuviossa ympyrä sijaitsee, sijainti kuvaa sitä korkeammaksi osaamisalan kasvupotentiaalia alan kasvupotentiaali ja nykyisen alueella osaamisen nähdään. tasoa. Tulevaisuuden Mitä enemmän tavoitteena oikealla on siirtää ympyrä ympyröitä sijaitsee, oikeaan sitä korkeampi ylänurkkaan on alaan ja samalla liittyvän kasvattaa osaamisen niiden taso. kokoa. Mitä ylempänä ympyrä kuviossa sijaitsee, sitä korkeammaksi alan kasvupotentiaali alueella nähdään. Tulevaisuuden tavoitteena on siirtää ympyröitä Osaamisalojen oikeaan ylänurkkaan strateginen ja samalla merkitys kasvattaa ja niiden potentiaali kokoa. suuri Alan kasvupotentiaali pieni Pallon koko kuvaa osaamisalan työpaikkojen* määrää Haapaveden-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seuduilla (Oulun Eteläinen). vähäinen Palveluliiketoiminta ja -yrittäjyys Hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu 2347 työpaikkaa 698 M OEK 250 osaajaa Seudun osaamisen taso Cleantech, bioenergia ja -talous 200 työpaikkaa 20 M OEK 20 osaajaa Rakentaminen Rakennustuoteteollisuus 3179 työpaikkaa 506 M OEK 100 osaajaa Kaivokset ja maaperä, maa- ja metsätalous 3965 työpaikkaa 299 M OEK 60 osaajaa Koneet, metalli ja erikoistuotanto 3230 työpaikkaa 659 M OEK 70 osaajaa Pallon väri kuvaa osaamisalaan tehtyjen panostusten määrää viime vuosina Mitä Kuva tummempi 2. Osaamisalojen väri, sitä suuremmat strateginen panostukset merkitys hankkeilla ja kasvupotentiaali. ja investoinneilla Hiukkasfysiikka CUPP-tutkimuskeskus OEK 30 osaajaa *Arvioitu osaamisalan työpaikkojen määrä yrityksissä, oppilaitoksissa ja osaajaorganisaatioissa korkea Kuva 2. Osaamisalojen strateginen merkitys ja kasvupotentiaali

10 Edellisessä kuvassa ja seuraavassa taulukossa osaajien määrät on arvioitu koko Pohjois-Pohjanmaan sisältävästä aineistosta, jota käytettiin Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman valmistelutyössä. Osaajien ja asiantuntijoiden määrien painotuksen perusteena on Oulun Eteläisen alueen väestö- ja elinkeinorakenne sekä koulutustoiminnan kokonaisuus. TAULUKKO 2. OE-alueen osaajien lukumäärä. Yritysten johdon, keskijohdon ja Opetus-, tutkimus- asiantuntijatehtävissä Toimialan työntekijämäärä (kpl) Toimialan liikevaihto (M ) ja kehitystehtävissä työskentelevien määrä työskentele- vien arvioitu määrä. Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus Koneet, metalli ja erikoistuotanto Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys; hyvinvointipalvelut, erikoiskauppa ja matkailu Kaivokset ja maaperä, maa- ja metsätalous Hiukkasfysiikka (CUPPtutkimuskeskus) Cleantech, bioenergia ja -talous Haasteet Oulun Eteläisen alue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Se koostuu Kalajokilaakson kunnista ja osasta Pyhäjokilaakson kuntia. Oulun Eteläinen on alueellisesti järjestäytynyt kolmeksi seutukunnaksi, jotka toimivat yhteistyössä aluekehittämisessä, alueen edunvalvonnassa sekä elinkeinopalveluiden tuottamisessa. Aluetta yhdistää ensisijaisesti osaamisen ja saavutettavuuden kehittämiseen liittyvät teemat. Tämän osaamisstrategian 2020 osaamistarpeiden ja tulevaisuuden haasteiden arviointia on toteutettu seudullisissa ja alueen yhteisissä työpajoissa. Alueen näkökulmasta poliittisena muutostekijänä nähdään aluerakenteen keskittyminen ja yleinen muutosnopeus sekä asioiden kompleksisuus. Talouden ennustaminen kansainvälisessä toimintaympäristössä on alueellisesta näkökulmasta haasteellista. Muutokset kansainvälisillä markkinoilla ja taloussuhdanteiden muutokset vaikuttavat alueen kehittymiseen. Suuntautuminen Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan sekä Venäjälle Keski-Euroopan lisäksi voi avata mahdollisuuksia myös uusille toimialoille ja uusien teknologioiden hyödyntämiselle. Teknologian laaja hyödyntäminen ja käyttäjälähtöinen kehittäminen ovat tulevaisuuden haasteita monilla eri toimialoilla. Sosiaalisiin muutostekijöihin sisältyy ihmisten elämänarvojen ja ajankäytön muutokset, yhteisöllisyyden uudet muodot ja kysymykset turvallisuudesta sekä väestörakenteen kehitys ja työmarkkinoiden rakennemuutos. Ekologisina muutostekijöinä nähdään mm. ilmastonmuutos, luonnonvarojen käyttö ja energian saatavuus. 8 8

11 Pohjois-Pohjanmaalla on käynnistymässä kaksi suurhanketta. Pyhäjärvellä toimivaan kaivokseen suunnitellaan sijoitettavaksi kansainvälinen hiukkasfysiikan tutkimuskeskus, joka toisi tulevaisuudessa Oulun Eteläisen alueelle merkittävää kansainvälistä tutkimusta ja laajoja tieteellisen tutkimuksen infrastruktuureja. Toinen merkittävä suurhanke on Pyhäjoelle rakennettava ydinvoimalaitos, jolla on rakennusaikana merkittäviä vaikutuksia alueen yrityselämään. Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen tuo haasteita myös osaamisen kehittämiseen sekä rakentamisvaiheen että voimalaitoksen käyttövaiheen aikana. Alueen oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden on toiminnassaan huomioitava näiden molempien suurhankkeiden esiin nostamat osaamistarpeet. Oulun Eteläisen alueella ja koko Suomessa yksi keskeisistä haasteista on ICT- ja mobiiliosaamisen täydennyskoulutustarpeen tyydyttäminen erityisesti mikro- ja pk-yritysten ja myös koko aikuisväestön osalta. Näiden palvelujen nopea globaali lisääntyminen asettaa alueen ja maan kilpailukyvyn säilyttämisen ja kehittämisen kannalta alueen koulutusorganisaatioille suuren haasteen. Oulun Eteläisen keskeisin haaste on kuitenkin väestöllinen, vaikka koko alueen väkimäärän ennustetaan säilyvän vuoteen 2030 jokseenkin nykyisellä tasolla. Väestön määrän trendinomaisen alenemisen kääntämisessä kamppaillaan investoinneista, työpaikoista, osaamisrakenteista, palveluista, liikenneyhteyksistä ja kasvualojen yrityspalveluista sekä asuntorakentamisesta. Osaamisstrategia 2020 ja seutujen kasvuohjelmat osoittavat suuntaviivat kamppailun voittamiseksi. 9 9

12

13 2 Osaamisen kehittäminen Tämän strategian laadintatyössä on hyödynnetty laatukehäajattelua (suunnittelu, toteutus, arviointi, kehittäminen). Toimintaa ohjaavien teemojen ja osaamisalakohtaisten strategiakorttien laadinnassa on käytetty Hoshin menetelmää, jonka mukaan osaamisalakohtaisissa strategiakorteissa kuvataan alakohtainen nykytila, visio, tavoitteet ja niiden mittarit sekä suunnitellut toimenpiteet. (Lisää tietoa Hoshin menetelmästä: Babich P, Hoshin Handbook, Second Edition. Total Quality Engineering.) 2.1 Visio Oulun Eteläisen alueen osaamisen kehittämisen visiona on muodostaa menestyvien mikroyritysten kasvualusta, joka toimii kansallisena mallina muille harvaan asutuille alueille. Tuotettu tutkimustieto ja dokumentoidut kokemukset tukevat muita alueita mikroyrityksiin kohdistuvissa toimenpiteissä. Profiloituminen mikroyrittäjyyden kansalliseksi esimerkkialueeksi edellyttää määrätietoista osaamisen kehittämistä paitsi mikroyrittäjyyden, myös uudenlaisten liiketoimintamallien ja kansainvälistymistoimenpiteiden osalta. Alue tunnetaan tutkimustietoon perustuvasta mikroyritysten kasvun edistämisestä ja innovatiivisista piloteista mikroyritysten kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja yrittämisen esteiden purkamiseksi. Vuosina erityisesti kehitettäviksi valitut osaamisalat ovat: Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus Koneet, metalli ja erikoistuotanto Palveluliiketoiminta ja -yrittäjyys; hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu Kaivokset ja maaperä, maa- ja metsätalous Hiukkasfysiikka; CUPP-tutkimuskeskus Cleantech, bioenergia ja -talous Osaamisalojen kehittämistä ohjaaviksi teemoiksi on valittu: Mikroyrittäjyyden kehittäminen: Alueella toimii mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys-, ja koulutuskeskus. Toimijat ymmärtävät mikroyritysten toiminnan luonteen ja ottavat sen konkreettisesti huomioon toiminnassaan. Tulevaisuuden tuotanto- ja palveluliiketoiminta: Alue tunnetaan rohkeista avauksista uusien palvelu- ja tuotantoliiketoimintamallien hyödyntämisessä sekä näytöistä kehittyneessä liiketoimintaosaamisessa. Liiketoimintaa tukeva ICT: Alueen vahva ICT-osaaminen näkyy yritysten arjessa konkreettisena kilpailukyvyn lisääntymisenä sähköisen liiketoiminnan, digitaalisten- ja mobiilipalveluiden sekä uusinta teknologiaa soveltavien tuotteiden ja tuotantoratkaisujen avulla. Arkipäivän kansainvälistyminen: Kansainvälinen liiketoiminta on osa yritysten arkipäivää perustamisesta lähtien. Alue tunnistetaan sijainnista riippumattomien kansainvälistymiskonseptien onnistuneesta hyödyntämisestä. Alueen vahvuuksista rakennetaan menestyvää globaaleilla markkinoilla toimivaa liiketoimintaa yrityksen kokoluokasta riippumatta

14 Osaamisalojen, kehittämistä ohjaavien tukiprosessien ja Oulun Eteläisen osaamisen kehittämisen vision kytkeytymistä toisiinsa havainnollistetaan seuraavalla kuvalla. Hiukkasfysiikka ja Cleantech ovat tällä hetkellä pieniä työllistäjiä, mutta niillä nähdään olevan suuri kasvupotentiaali ne ovat nousevia tähtiä (kuvassa merkitty tähdellä). Kuva 3. Oulun Eteläisen alueen visio, osaamisen kehittämisen yhteiset teemat ja keskeiset osaamisalat. Alla olevaan tauluun on koottu Oulun Eteläisen alueen osaamisen profiloituminen vuosina Taulukossa esitetään alueen nykytila, visio, osaamisalojen toimintaa ohjaavat tekijät ja keskeisten osaamisalojen koordinoivat vastuutahot ja tavoitteet. Toimintaa ohjaavat tekijät esitetään tarkemmin kappaleessa 2.2. Osaamisalakohtaiset tavoitteet, niihin ohjaavat toimenpiteet ja onnistumisen mittarit on kirjattu alakohtaisiin strategiakortteihin, jotka ovat tämän asiakirjan luvussa

15 Oulun Eteläisen alueen osaamisen profiloituminen vuosina Pvm. Otsikko Nykytila Laatijat Oulun Eteläisen alueen osaamisen profiloituminen vuosina Oulun Eteläisen alueella toimii yhteensä noin 4600 yritystä, joista 95 % on mikroyrityksiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt mikroyrityksiin. Tarve osaamisen kehittämisen yhteiselle päämäärälle ja alueelliselle profiloitumiselle tunnistettiin keväällä 2013 läpikäydyn Oulun Eteläisen osaamisstrategiaprosessin kautta. OEK Visio Vuoteen 2020 mennessä Oulun Eteläinen muodostaa menestyvien mikroyritysten kasvualustan, joka toimii kansallisena mallina muille harvaan asutuille alueille. Alue tunnetaan tutkimustietoon perustuvasta mikroyritysten kasvun edistämisestä ja yrittämisen esteiden purkamisesta sekä innovatiivisista piloteista mikroyritysten kasvuedellytysten vahvistamiseksi. Päämäärä saavutetaan panostamalla keskeisillä osaamisaloilla mikroyrittäjyyden kehittämiseen, tulevaisuuden palvelu- ja tuotantoliiketoimintaan, liiketoimintaa tukevaan ICT:hen ja arkipäivän kansainvälistymiseen. Osaamisalojen toimintaa ohjaavat tekijät I: Mikroyrittäjyyden kehittäminen II: Tulevaisuuden palvelu- ja tuotantoliiketoiminta III: Liiketoimintaa tukeva ICT IV: Arkipäivän kansainvälistyminen Keskeiset osaamisalat Koordinoiva vastuutaho Arviointi 1 Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus 2 Koneet, metalli ja erikoistuotanto 3 Palveluliiketoiminta ja - yrittäjyys; hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu 4 Kaivokset ja maaperä, maa- ja metsätalous Centria OEI Oamk JEDU 5 Hiukkasfysiikka OEI 6 Cleantech, bioenergia ja -talous Centria 13 13

16 2.2 Toimintaa ohjaavat tekijät Mikroyrittäjyyden kehittäminen Nykytila Yritysten kasvua edistävät alueelliset toimenpiteet on tähän asti kohdistettu pääasiassa pieniin, keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Tutkittua tietoa ja konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan mikroyritysten erityispiirteiden huomioimiseksi. Oulun Eteläisen alueella toimii laajan yhteisymmärryksen tuloksena perustettu kansainvälisesti verkostoitunut mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä. Päätavoite Vuonna 2020 Oulun Eteläisen alue tunnetaan tutkimustietoon perustuvasta mikoyritysten kasvun edistämisestä ja yrittämisen esteiden purkamisesta sekä innovatiivisista piloteista mikroyritysten kasvuedellytysten vahvistamiseksi. Alueella toimii mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus. Keskus tuottaa tutkimustietoa, mahdollistaa vaikuttavat kehitystoimenpiteet sekä nopeuttaa hyvien käytäntöjen ja osaamisen käyttöönottoa. Lisäksi keskus nopeuttaa testattujen toimintamallien levittämistä kansallisesti. Toimijat ymmärtävät mikroyritysten luonteen, ottavat sen konkreettisesti huomioon toiminnassaan sekä tukevat järjestelmällisesti mikroyritysten toimintaa ja kasvua Tulevaisuuden palvelu ja tuotantoliiketoiminta Nykytila Oulun Eteläisen alueella on useita merkittäviä tuotannollisen toiminnan keskittymiä, joissa tuotannollinen toiminta on kannattavaa. Alue on menestyksellisesti investoinut uusien tuotantoteknologioiden kehittämiseen. Jatkossa palveluliiketoiminnasta odotetaan uutta kasvua tuotannollisen toiminnan rinnalle. Erityistä potentiaalia nähdään uusissa asiakaslähtöisissä tuotanto- ja palveluliiketoimintamalleissa. Päätavoite Vuonna 2020 Oulun Eteläisen alue tunnetaan rohkeista avauksista harvaan asuttujen alueiden erityispiirteet huomioivien uusien palvelu- ja tuotantoliiketoimintamallien hyödyntämisessä. Tietoverkko ja sosiaalinen media on arkipäiväinen osa yritysten tuotanto- ja/tai palveluliiketoimintaa. Parhaiten soveltuvat uudet tuotanto- ja palveluliiketoimintamallit on tunnistettu tutkimuksen kautta ja niitä hyödynnetään keskeisillä osaamisaloilla. Alue käyttää tuotannon palvelullistamisen ja älykkään palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia monipuolisesti

17 2.2.3 Liiketoimintaa tukeva ICT Nykytila Oulun Eteläisen alueella on jo yli 10 vuoden ajan panostettu tieto- ja viestintäteknologiaosaamisen kehittämiseen. Erityisen merkittävässä roolissa on ollut Oulun Eteläisen instituutin ja Centria ammattikorkeakoulun yhteinen RFMedia-laboratorio, jonka tutkimusryhmät ovat jo vuosia tehneet kansainväliselle tasolle yltävää tutkimus- ja kehitystoimintaa. RFMedia-laboratorioon on kertynyt osaamista erityisesti langattoman tiedonsiirron ja sensoriverkkojen, digitaalisen ja mobiilimedian, digitaalisen holografian ja paikkatietojärjestelmien teknologiasovelluksista. Osaamista kerrytetään tiiviissä yritysyhteistyössä toteutettavilla tutkimus- ja kehityshankkeilla. Päätavoite Vuonna 2020 Oulun Eteläisen alueen vahva ICT-osaaminen tukee yritysten liiketoiminnan kehittymistä tarjoamalla uusia teknologisia sovelluksia kaikille alueella sijaitseville yrityksille. Oulun Eteläisen alue tunnetaan uusimman tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä sähköisen kaupan, teollisuuden tuotantoprosessien ja erilaisten palveluiden piirissä. Lisäksi alueella on aktiivista mikro- ja pk-yrityksille ja koko aikuisväestölle tarjottavaa ICT-alan ja mobiilipalveluiden osaamiseen tähtäävää täydennyskoulutusta Arkipäivän kansainvälistyminen Nykytila Suomalaisen viennin painopiste on suurissa yrityksissä (68 %), mikä näkyy erityisenä suhdanneherkkyytenä. Suomen viennistä 3 % on mikroyrityksistä tapahtuvaa vientiä, vastaava suhdeluku on Tanskassa 17 % ja naapurimaassamme Virossa 14 %. Pienten ja keskisuurten yritysten (pl. mikroyritykset) osuus viennistä on Suomessa 23 %, Tanskassa 27 % ja Virossa 56 %. Työpanoksen, tuotteiden ja palvelujen ostamisen ja myymisen kynnykset kansainvälisillä markkinoilla ovat radikaalisti madaltuneet. Älykkään kansainvälistymisen kautta yrityksen sijainti on menettämässä merkitystään ja kokeileva (vrt. lean startup) kansainvälistyminen nousee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Päätavoite Vuonna 2020 kansainvälinen liiketoiminta on osa Oulun Eteläisen alueella toimivien yritysten arkipäivää perustamisesta lähtien. Oulun Eteläinen tunnistetaan sijainnista riippumattomien kansainvälistymiskonseptien onnistuneesta hyödyntämisestä. Alueen vahvuuksista rakennetaan menestyvää globaaleilla markkinoilla toimivaa liiketoimintaa yrityksen kokoluokasta riippumatta. Alueella toimii uusi ja aktiivinen joukko rohkeiden kokeilujen kautta nopean kansainvälisen kasvun saavuttaneita yrityksiä. Nämä toimivat esimerkkinä uudelle kansainvälisten yritysten sukupolvelle. 2.3 Osaamisalat ja niiden suunnitelmat Seuraavissa alaluvuissa esitellään vuosina Oulun Eteläisen alueella painotettavaksi valitut osaamisalat. Jokaisesta osaamisalasta on laadittu ns. pyramidikuvio sekä strategiakortti. Jokaisessa pyramidissa kärki kuvastaa alueen osaamisen kehittymisen suuntaa. Pyramideihin on kuvattu myös OE-toimijoiden rooleja osaamisen kehittymisen toteutumisessa koulutuksen, yrityskehittämisen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan näkökulmista. Strategiakorteissa kuvataan kunkin osaamisalan nykytila, visio ja tavoitteet sekä tehtävät niiden saavuttamiseksi

18 2.3.1 Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus perustuu vahvaan puurakenteiseen valmistalotuotantoon (pien- ja rivitalot), kalustevalmistukseen ja erilaisten rakennuskomponenttien valmistukseen (ikkunat, ovet ja sisustuslistat). Julkisten rakennusten teräsrakentamiseen liittyvien komponenttien ja rakennelmien suunnittelussa ja valmistuksessa on myös merkittävää osaamista. Rakennustuoteteollisuus on kotimarkkinavetoista, teräsrakentamisessa on kotimarkkinoiden lisäksi myös vientikauppaa. Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa on lähes puolet koko maakunnan puutuoteteollisuuden työpaikoista. OEK:n toimijat ovat kehittäneet useita vuosia puuntyöstöä, viimeistelyteknologiaa, työkaluteknologiaa sekä erityisesti pintakäsittely-, terätekniikka- ja sisustusosaamista. Lisäksi on panostettu terveelliseen asumiseen. Pyhäjoelle rakennettava ydinvoimala tuo alueen rakennustuoteyrityksille useita liiketoimintamahdollisuuksia paitsi itse voimalaitoksen rakentamiseen, mutta ennen kaikkea apu- ja tukirakennusten valmistuksessa. Voimalaitokseen liittyvässä rakentamisessa tuotteiden ja tuotantoprosessien laadun on oltava korkealla tasolla. Voimalaitosrakentamiseen mukaan pääseminen edellyttää useimmiten yritykseltä suurta kokoa, verkostomaista toimintamallia tai alihankkijana toimimista. Rakentamisen kasvuikkuna Elinvoimaa rakennustuoteteollisuudesta Teollinen rakennusosien tuotanto (mm. elementit, ovet, ikkunat ym.) Erittäin erikoistunutta osaamista edellyttävä toiminta Erikoistunutta osaamista edellyttävä toiminta Laajasti sovellettavaa osaamista edellyttävä toiminta Soveltava huippututkimus Centria amk (yhteistyössä Oulun yliopisto, OAMK ja RAMK Seudulliset suurhanke- & yrityspalvelut Tulevaisuuden tuotantoteknologiat Centria amk / RAMK JEDU Seudulliset kasvu- ja kansainvälistymispalvelut Yrittäjyys ja uudet innovaatiot JEDU OEI MikroY tutkimusryhmä Seudulliset hautomopalvelut Kumppanuus ja verkostoituminen Mm. JEDU ja NIHAK OEI MikroY Seudulliset yritysryhmien palvelut Koulutuksen palvelusektori mm. koulutuksen sovellettavuus Tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan palvelusektori Yrityskehittämisen palvelusektori Suurhankkeet JEDU OEI MikroY Seudulliset kasvu- ja kansainvälistymispalvelut Kuva 4. Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus

19 Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus Nykytila Oulun Eteläisen alueella rakentamisen ja rakennustuoteteollisuuden parissa työskentelee noin henkilöä ja osaamisalan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 500 milj. euroa. Alue tunnetaan useista puutuoteteollisuusyrityksistä, jotka valmistavat puutaloja, ovia, ikkunoita, kalusteita ja sisustustuotteita (paneeleja, listoja). Alueella on myös merkittäviä betoni- ja teräsrakenteita valmistavia yrityksiä. Kaikki Oulun Eteläisen alueen rakennusliikkeet ja rakennustuotteita valmistavat yritykset ovat PK-yrityksiä. Alueella työskentelee 600 kpl rakennustuoteteollisuuden asiantuntijaa (opettajat, TKI-henkilöt, yritysten toimihenkilöt). Alueella on puutetta rakennusinsinööreistä, joita kuitenkin valmistuu n. 30 kpl kevääseen 2014 mennessä aikuiskoulutushankkeen kautta. Rakentamisen painopiste on selvästi siirtymässä aluerakentamisen suuntaan. Oulun Eteläisen alueella on rakennusalan osaamiseen ja rakennustuoteteollisuuden osaamisympäristöjen laitteistoihin vuosien välillä investoitu noin 4,2 miljoonaa euroa. Centrian Puutuotelaboratorion laitteisiin on vuosina investoitu yli euroa. Toimintaa ohjaavat tekijät Mikroyrittäjyyden kehittäminen Tulevaisuuden palvelu- ja tuotantoliiketoiminta Liiketoimintaa tukeva ICT Arkipäivän kansainvälistyminen Visio Tavoitteen onnistumisen mittarit Tavoite Alue tunnetaan vuonna 2020 innovatiivisesta Rakennustuoteteollisuuden valmistus kpl (lisäys 5 %) ja kansainvälisestä rakennuskompo- nenttiteollisuudesta, jossa elinkeinoelämä ja julkiset toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja palvelutehtävissä työskentele- vien määrän lisääminen Rakennustuotteiden viennin arvon 3 x nykytila koulutuksessa ja soveltavassa tutkivien mustoiminnassa. Alueen rakennustuoteyritykset ovat vahvasti lisääminen (absoluuttinen määrä, osuus liikevaihdosta) Yritysten liikevoitto lisäys 2 %-yks. verkottuneet ja tekevät yhteistyötä Yritysten T&K-rahan määrä 15 % hankkeiden rahoituksesta aluerakentamiskohteiden toimittamisessa. (julkisiin hankkeisiin osallistumisen eurot, yrityksen omat T&K-panokset) N:o Tehtävä Konsortio ja vastuutaho 1 Rakennustuoteteollisuuden tutkimusjohtajahankkeen käynnistäminen JEDU, Centria, OEI, NIHAK, Ylivieskan seutukunta, Haapaveden- Siikalatvan seutukunta 2 Rakennustuoteteollisuuden korkeakoulutetun työvoiman saannin turvaaminen alueella Centria, JEDU, OEI, seutukunnat 3 OE-alueen toimijoiden yhteisen rakennustuotepalvelu- ja referenssiportaalin perustaminen Centria, JEDU, OEI, seutukunnat 4 Rakennustuotealan tarvelähtöisten yritysklustereiden perustaminen Seutukunnat, Centria, JEDU, OEI 5 Rakennustuoteteollisuuden tuotantoprosessien kehittämisen hankekokonaisuuden käynnistäminen (sis. laatujärjestelmät) OEI, JEDU, Centria, seutukunnat 17 17

20 2.3.2 Koneet, metalli ja erikoistuotanto Koneet, metalli ja erikoistuotanto perustuu konelaiterakentamiseen, jossa erityinen osaaminen on maatalouden koneissa ja laitteissa sekä erikoiskonepajatuotteissa ja erittäin erikoistuneessa muussa tuotannossa (mm. turvajalkinevalmistus, tulenkestävät materiaalit, jääkiekkokaukalot) sekä muussa vaativassa komponenttivalmistuksessa. Palveluliiketoiminta luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia osaamisalalle. Viennin määrä on osaamisalalla merkittävää. OEK:ssa on useita vuosia tutkittu ja kehitetty erikoislujan teräksen konepajakäytettävyyttä, tuotantoteknologiaa, tietokoneavusteista suunnittelua sekä ICT:n langattomia sovelluksia. OEK toimijat ovat vahvasti verkottuneet kansallisesti, myös kansainvälistä yhteistyötä on kehitetty. Kone- ja laitevalmistuksen sekä muun metalliteollisuuden kasvurata Elinvoimaa erikoisteräksestä Älykkäät koneet ja metallin joustavat palvelut Erittäin erikoistunutta osaamista edellyttävä toiminta Erikoistunutta osaamista edellyttävä toiminta Laajasti sovellettavaa osaamista edellyttävä toiminta Tulevaisuuden teknologiat OEI FMT/erikoisteräkset Centria amk Seudulliset kasvu- ja kansainvälistymispalvelut Soveltava huippututkimus JEDU Centria amk ELME-Studio Seudulliset kehittämisklinikat Yrittäjyys ja uudet innovaatiot JEDU OEI MikroY tutkimusryhmä Seudulliset Start-Up Studiot Kumppanuus ja verkostoituminen Mm. JEDU ja NIHAK OEI MikroY Seudulliset yritysryhmien palvelut Koulutuksen palvelusektori mm. koulutuksen sovellettavuus Tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan palvelusektori Yrityskehittämisen palvelusektori Suurhankkeet JEDU OEI MikroY Seudulliset kasvu- ja kansainvälistymispalvelut Kuva 5. Koneet, metalli ja erikoistuotanto

21 Koneet, metalli ja erikoistuotanto Nykytila Oulun Eteläisen alueella koneiden ja laitteiden rakentamisen ja suunnittelun, metalliteollisuuden ja muutamien erikoistuotantolaitosten kuten tulenkestävien tuotteiden, kenkien sekä liikuntarakenteiden valmistuksen parissa työskentelee noin 5000 henkilöä ja osaamisalan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 500 milj. euroa. Alue tunnetaan ohutlevymekaniikan alihankinnasta ja sopimusvalmistuksesta sekä maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden valmistuksesta, energiatuotantolaitteiston valmistajista sekä muiden maa- ja metsätalouden biomassoista energiaa tuottavien laitteiden kehittämisestä ja valmistuksesta. Alueella työskentelee merkittävä määrä metallialan asiantuntijoita mm. ELME Studiossa, Centria ammattikorkeakoulussa, Oulun Eteläisen instituutin FMT-tutkimusryhmässä, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:ssa sekä alueen yrityksissä. RFMedia-laboratorio tukee osaamisalaa tutkimalla ja soveltamalla tieto- ja viestintätekniikan sovellusten käyttöä yritysten suunnittelu- ja tuotantoprosesseissa. Toimintaa ohjaavat tekijät Mikroyrittäjyyden kehittäminen (hyvä alku mm. kasvuhakuisuudelle ja vientiin suuntautuvalle toiminnalle) Tulevaisuuden palvelu- ja tuotantoliiketoiminta Liiketoimintaa tukeva ICT Arkipäivän kansainvälistyminen (mm. osto- ja vientitoiminta, työvoimanliikkuvuus ja T&K toiminta) Visio Tavoitteen onnistumisen mittarit Tavoite Alue tunnetaan vuonna 2020 innovatiivisesta Yrityksissä työskentelevien henkilöiden 35 % nousu nykytilasta ja kansainvälisestä metalliteollisuudesta, jonka tuotteet ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. lukumäärä Tuotebrändien ja omien tuotteiden 20 % nousu nykytilasta Alue tunnetaan myös koneiden ja laitteiden valmistuksesta sekä korkealuokkaista lukumäärä Uusien yritysten lkm 35 yli 5 hlöä työllistävää yritystä ICT:tä ja konemekaniikkaa hyödyn- Yritysten lukumäärä 10 % nousu nykytilasta tävistä suunnittelu ja alihankintapalveluista. T&K rahoitus 20 % nousu nykytilasta Alan osaamista kehitetään kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoituneena Elme- Studion, RFMedia-laboratorion ja Centria ammattikorkeakoulun kehittämisympäristöissä. Erityistä kilpailuetua alan toimijat saavat erikoislujien terästen maailmanluokan osaamisesta. Alue tulee tunnetuksi vahvoista omista tuotteista ja brändeistä. N:o Tehtävä Konsortio ja vastuutaho 1 Arkipäivän kv-palvelut NIHAK, Centria 2 Kansainvälisen T&K-rahoituksen lisääminen Centria, OEI 3 Kansainvälisen harjoittelun lisääminen JEDU, Centria, OEI 4 T&K toiminta mm. tutkimus, proto- ja pilot-tuotanto ja testaus ELME Studio; Centria, OEI RF- Media 5 Metallitoimialan vetovoiman parantaminen JEDU, Centria, yritykset 6 Palvelutuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Centria, OEI 7 ICT ja langattoman tiedonsiirron soveltaminen OEI RFMedia, Centria 8 Kasvu- ja kiihdyttämöpalvelun konseptointi NIHAK 9 Erikoisteräksien sovellusten lisääminen OEI FMT 10 Henkilöstön koulutus ja pätevöinti JEDU, Centria, NIHAK 11 Keksintöjen edistäminen OEI, Centria, Keskipohjanmaan keksijäyhdistys 12 Tutkimusjulkaisujen tuottaminen OEI, Centria 19 19

22 2.3.3 Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys; hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu Palveluliiketoiminnan ja palveluyrittäjyyden kehittämiselle luovat pohjaa alueelle syntyneet vahvat toimiala- ja osaamiskeskittymät; Kalajoelle matkailun innovaatio- ja osaamiskeskittymä, Oulaisiin ja Ylivieskaan hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja sairauksien hoitamisen osaamisalat sekä Ylivieskaan erikoistavarakaupan toimialakeskittymä. Palveluliiketoiminnan kasvun odotukset kohdistuvat hyvinvointialan, sosiaali- ja terveysalan yksityisten palveluiden, matkailu- ja ravitsemuspalveluiden kehittämiseen. Kalajoen matkailukeskus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet eri yritystoimialoille kasvaa ja kehittyä. Edellytykset kannattavalle ja kansainväliselle matkailutoiminnalle ovat olemassa. Matkailupalvelujen kehittämisessä huomioidaan jatkossa entistä enemmän ikäpolviajattelu sekä verkostoituminen useiden toimialojen kanssa. Hyvinvointiala toimijana on laaja ja julkisen sekä yksityisen palvelutuotannon kumppanuus kasvaa. Kansallinen sosiaali- ja terveysalan rakenteellinen uudistaminen luo mahdollisuuksia yksityiselle palvelutuotannolle. Matkailu- ja hyvinvointiala voivat muodostaa jatkossa uusia klustereita. Kaupan kehitys on ollut erittäin voimakasta perustuen vähittäiskaupan ja erityisesti autokaupan ja muun erikoistavarakaupan kasvuun. Kauppa on toimialoista liikevaihdolla mitattuna teollisuuden jälkeen toiseksi suurin. Kaupan alan keskeisimmät kehittämiskohteet ovat verkkokauppa, asiakaspalvelu ja kaupan alan yritysten markkina-alueen laajentaminen. Suurimmat kasvumahdollisuudet ovat verkkokaupan ja erikoistavarakaupan kehittämisessä. Palveluyrittäjyys Palveluyrittäjyys Elinvoimaa Elinvoimaa palveluliiketoiminnasta palveluliiketoiminnasta Yksityisen ja julkisen Yksityisen ja julkisen palvelukumppanuus palvelukumppanuus Soveltava huippututkimus Soveltava OEI Oulun huippututkimus yliopisto Erittäin erikoistunutta OEI, OAMK Oulun Oulainen yliopisto Erittäin erikoistunutta osaamista edellyttävä toiminta OAMK, Centria Oulainen ammattikorkeakoulu osaamista edellyttävä toiminta Centria Tulevaisuuden amk palveluiden liiketoimintamallit Tulevaisuuden OEI, Oulun yliopisto palveluiden liiketoimintamallit OEI, Oamk Oulun Oulainen yliopisto Erikoistunutta osaamista Erikoistunutta osaamista OAMK, Centria Oulainen ammattikorkeakoulu edellyttävä edellyttävä toiminta toiminta Centria Matkailu amkja erikoiskaupan verkostot Matkailu Yrittäjyys ja erikoiskaupan ja uudet innovaatiot verkostot OEI MikroYirittäjyys Yrittäjyys OAMK, Oulainen ja uudet innovaatiot Centria OEI MikroY Laajasti Laajasti sovellettavaa JEDU, OAMK, Nihak Oulainen osaamista edellyttävä Centria amk Kumppanuus ja verkostoituminen toiminta JEDU, seudulliset yrityspalvelut Mm. JEDU ja NIHAK OEI Kumppanuus MikroY ja verkostoituminen Matkailu Mm. JEDU ja erikoiskauppa ja seudulliset yrityspalvelut Suurhankkeet OEI MikroY Matkailu OEI Mikro ja erikoiskauppa Y Tutkimuksen, Yrityskehittämisen OAMK, Oulainen Koulutuksen palvelusektori Tutkimuksen, Yrityskehittämisen ja palvelusektori Centria Suurhankkeet mm. koulutuksen sovellettavuus tuotekehityksen ja palvelusektori innovaatiotoiminnan OEI MikroY OAMK, Oulainen palvelusektori Centria amk Kuva 6. Palveluliiketoiminta ja -yrittäjyys; hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu

23 Palveluliiketoiminta ja -yrittäjyys; hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu Nykytila Erikoistavarakaupan, yksityisen hyvinvointialan ja matkailun työpaikkoja oli vuonna 2011 yhteensä noin ja sen liikevaihto oli 700 milj. euroa. Julkisella sosiaali- ja terveysalalla alueella työskentelee n henkilöä. Hyvinvointihankkeiden volyymi on vuonna 2012 ollut 3,4 milj. euroa. Julkinen sektori ei pysty palvelemaan kasvavaa hyvinvointisektorin palvelun tarvetta. Tarvitaan kumppanuutta yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy asiakastarpeiden tunnistamisen ja palvelurakenteiden uudistamisen myötä. Oulun Eteläinen on tuotantovaltainen alue, jossa palveluliiketoiminnan kehittymisessä on runsaasti potentiaalia. Varsinkin Ylivieskan alueella kauppa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, mutta kasvu on taittunut ja kasvun odotukset kohdistuvat verkkokauppaan. Matkailun aluevaikutustutkimusten mukaan Kalajoen matkailukeskus on kasvanut voimakkaasti kymmenen vuoden aikana ( ): 2010 vuodepaikkojen määrä oli kpl (vuonna 2001 vuodepaikkoja kpl), yöpyjien määrä ( ), välitön matkailutulo 29 milj. euroa (14 milj.) ja kokonaishyöty 45 milj. euroa (19 milj.). Henkilötyövuosia vuonna 2010 oli 406 (217). Myös yksityisten investointien määrä on viime vuosina kasvanut. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa on nykyisin noin 600 työpaikkaa ja liikevaihto on noin 60 milj. euroa. Lisäksi matkailun kautta syntyy runsaasti välillisiä aluevaikutuksia, joita ei ole huomioitu näissä luvuissa. Toimintaa ohjaavat tekijät Mikroyrittäjyyden kehittäminen Tulevaisuuden palvelu- ja tuotantoliiketoiminta Liiketoimintaa palveleva ICT Arkipäivän kansainvälistyminen Visio Tavoitteen onnistumisen mittarit Tavoite Oulun Eteläisen tunnetaan uusien palveluliiketoimintamallien Erikoistavarakauppa +100 työpaikkaa hyödyntämisestä ja Yksityinen SOTE ja hyvinvointi +200 työpaikkaa nopeasti kehittyneestä palveluliiketoiminnan Matkailun työpaikat +200 työpaikkaa osaamisalasta vuonna Sähköi- Vuodepaikkojen määrä kpl sen liiketoiminnan osuus on kasvanut Yöpyjien määrä 1 milj. yöpymisvrk olennaisesti. Alue tunnetaan palveluyrittäjyyden mahdollistavasta toiminnasta. nistetty Virtuaalinen yrittäjyyskoulutus käyn- vuoteen 2017 mennessä Yrittäjyyskoulutusta ja palveluosaamista vahvistetaan kaikilla koulutustasoilla. Kuntien strategiat ja palveluprosessien avaaminen tukevat yrittäjyyttä ja julkisen ja yksityisen palvelutuottajan yhteistyönä on syntynyt uusia palvelukonsepteja. Alueella toimii useita palvelualan yrittäjiä, jotka toimivat yli kuntarajojen. Palvelukonseptit muotoutuvat joustavasti asiakkaan elämäntilanteen mukaan. N:o Tehtävä Konsortio ja vastuuhenkilö 1 Hankitaan tutkimustietoa palveluyrittäjyyden kehittämistoimenpiteiden tehostamiseksi (hankkeistetaan) OEI, amk:t, yritykset 2 Sähköisen liiketoiminnan toimintamallien tehostettu käyttöönotto palvelualan yrityksissä (hankkeistetaan) Kehitysyhtiöt, JEDU, amk:t, yrityksiä 3 Kehitetään ja otetaan käyttöön harvaan asuttujen alueiden erityispiirteet Oamk, Centria, sote yhteistoiminta- huomioivia uusia palvelumalleja, esim. kotona pärjäämisen hanke 4 Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden tehostaminen työn ja toimintaympäristön käytössä sekä palvelujen ja uusien innovaatioiden tuottamisessa ml. palveluseteli (hankkeistetaan) 5 Käynnistetään virtuaalinen yrittäjyysvalmennus ja -koulutus yhteiseksi resurssiksi oppilaitoksille ja välittäjäorganisaatioille (Käynnistyshanke tavoitteena pysyvä toimintamalli) 6 Käynnistetään matkailua palvelevan hyvinvoinnin ja erikoiskaupan liiketoimintamahdollisuudet alueet Sote yhteistoiminta-alueet, amk:t, JEDU, yritykset, kehitysyhtiöt, kunnat OEI, amk:t, kehittämisyhtiöt, JEDU Matkailuverkosto, amk:t, OEI 21 21

24 2.3.4 Kaivokset ja maaperä, maa ja metsätalous Osaamisalan kilpailukyky perustuu vahvaan ja työllistävään alkutuotantoon. Keskeisimmät alkutuotannon alat ovat maidontuotanto ja nautakarjatalous, rehuviljan ja erikoiskasvien tuotanto (erityisesti peruna) ja turkistalous. Tilojen määrä on laskenut mutta maatilatalouden rahavirrat ovat vuosittain kasvaneet. Yritystoiminta on vahvaa. Metsätalous perustuu puun monipuoliseen käyttöön raakaaineena rakennustuoteteollisuudessa ja energiantuotannossa. Kaivosala on merkittävä korkean teknologian tuotannon ja tuotekehityksen sekä osaamisen toimiala,. Kaivokset ovat tuottavuudeltaan maailman huipputasoa. Kaivosten päätuote on nikkeli. Kaivostoiminnan alihankintana kairaustoiminta on kehittynyt nopeasti. Tulevaisuudessa kaivosten infrastruktuuri valjastetaan energiantuotantoon, elintarvike- ja erikoiskasvien tuotanto- ja kokeiluympäristöksi, muuhun tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä testausympäristöiksi ja maanalaisfysiikan tutkimustoiminnan toimintaympäristöksi. Oulun Eteläisen alue tunnetaan puhtaiden ja laadukkaiden marjojen ja vihannesten tuottajana. Alueelta puuttuu kuitenkin lähiruoan jalostajia ja lähiruoan jakelulogistiikka on haasteellista. Alueella on kehittyvää jatkojalostuksen yritystoimintaa ja aktiivisuutta uuteen yrittäjyyteen. Oulun Eteläisen alueella on metsätalousmaata yhteensä n hehtaaria. Puun hyödyntämisessä pyritään monipuoliseen biotalouteen. Puuvarat hyödynnetään täysimääräisesti ja kannattavasti luonto- ja virkistysarvot huomioiden. Kaivokset ja maaperä, maa- ja metsätalous Elinvoimaa maaseutuyrittäjyydestä Maito, liha, metsä, kaivokset ja maaperä Erittäin erikoistunutta osaamista edellyttävä toiminta Erikoistunutta osaamista edellyttävä toiminta Laajasti sovellettavaa osaamista edellyttävä toiminta Soveltava huippututkimus MTT, OAMK, Ilmajoki JEDU, ProAgria, NIHAK, OEI Tulevaisuuden tuotantomenetelmät JEDU, OEI ProAgria, Seudulliset yrityspalvelut Yrittäjyys ja uudet innovaatiot JEDU OEI MikroY Seudulliset yrityspalvelut Kumppanuus ja verkostoituminen Mm. JEDU ja NIHAK OEI MikroY ProAgria, Seudulliset yrityspalvelut Koulutuksen palvelusektori mm. koulutuksen sovellettavuus Tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan palvelusektori Yrityskehittämisen palvelusektori Kuva 7. Kaivokset ja maaperä, maa- ja metsätalous. 22

25 Kaivokset ja maaperä, maa- ja metsätalous Nykytila Oulun Eteläinen on elinvoimainen maa- ja metsätalousalue. Maaperään liittyvillä toimialoilla työskentelee n henkilöä ja liikevaihto on noin 300 milj. euroa. OE-alueella toimii useita kaivoksia ja kivialan toimijoita. Luonnonvara-alaa kehitetään aktiivisesti (ammattiopistot, neuvontaorganisaatiot ja järjestöt). Alan koulutusta on tarjolla JEDUn ammattiopistoissa Haapavedellä, Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Perusmaatalous ja alkutuotanto ovat alueella elinvoimaisia ja kilpailukykyisiä, mutta elintarvikkeiden jatkojalostus on vähäistä. Alueelta puuttuu lähiruoan jalostajia ja lähiruoan jakelulogistiikka on haasteellista. Oulun Eteläisen alueella toimii yli 400 yritystä kasvinviljelyn, kotieläintalouden, riistatalouden ja niihin liittyvien palvelujen elinkeinoissa. Alueella on metsätalousmaata yhteensä n hehtaaria. Metsämaan puuston kokonaistilavuus on n. 73 milj. kuutiometriä. Markkinahakkuut ovat 1,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkuuehdotusten mukainen energiapuukertymä ensiharvennuksista puuntuotannon metsämaalla on n kuutiometriä vuodessa. Toimintaympäristön kehittäminen edellyttää tutkimusyhteistyön kehittämistä OEI:n, amk:n ja yliopistojen kanssa. Toimintaa ohjaavat tekijät Mikroyrittäjyyden kehittäminen Tulevaisuuden palvelu- ja tuotantoliiketoiminta Liiketoimintaa palveleva ICT Arkipäivän kansainvälistyminen Visio Tavoitteen onnistumisen mittarit Tavoite Oulun Eteläinen on vahva luonnonvaraalue (maito, vilja, marjat ja liha), jossa uusia tuotteita ja tuotantoa kehitetään aktiivisesti. Alue säilyy vahvana tuotantoalueena, suhteellinen osuus Suomen tuotannosta ja elintarvikkeiden jalostuksesta lisääntyy 10% -> % Ruokaketjua kehitetään aktiivisesti julkisissa elintarvikehankinnoissa ja lähiruoan logistiikkaketjua parannetaan. Ruokasektorin imagoa ja markkinointia vahvistetaan. Oulun Eteläisen alueella toimii elintarvikealan (lähiruoka) osaamiskeskus. Alueen luonnonkivivaroja hyödynnetään, louhimalla ja jatkojalostamalla. Sivutuotteita jalostetaan hyötykäyttöön (olki, lanta, sivukivi, ym.) esimerkiksi energiaksi. Ammattitaitoista työvoimaa saadaan riittävästi perusmaatalouteen, metsätalouteen, kaivannaisteollisuuteen ja näiden alojen urakointiin Uutta teknologiaa pilotoidaan ja otetaan käyttöön Lähiruokaa jatkojalostetaan ja kulutetaan paikallisesti nykyistä enemmän. Maakunnan erityispiirteitä hyödynnetään elintarvikkeiden kansallisessa ja kansainvälisessä markkinoinnissa Edistetään energiantuotannon ja rakentamisen sivutuotteiden jalostusta hyötykäyttöön Tilanjatkajien koulutustasona on AMK -tutkinto. Muissa ammateissa ammatillinen perustutkinto. Ammattija erikoisammattitutkintojen määrä kasvaa spesiaalialoilla 1uusi innovaatio/vuosi käyttöön Lähiruoan tilaus-, varastointi- ja jakeluketju vahvistunut. Ruokasektorin imago ja markkinointi parantunut 1 uusi innovaatio/ vuosi käyttöön. Paikallisen raaka-aineen osuus energiasta % N:o Tehtävä Konsortio ja vastuutaho 1 Huipputeknologian hyödyntäminen (bioteknologia, eläin- ja kasvijalostus, nanoteknologia ym.) Tutkimus- ja neuvontaorganisaatiot, JEDU, Oamk, Centria, OEI 2 Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulutus. Ammatillisen peruskoulutuksen Oamk, Centria, JEDU kehittäminen 3 Kehittyvien tilojen Business Management, urakointiyritysten yritysmuotojen, toimintamallien ja osaamisen kehittäminen. Lähiruokabrändi Tutkimus- ja neuvontaorganisaatiot, Centria, JEDU, OEI 4 Lähiruokayrittäjien neuvonta ja koulutus, ruokasektorin toimijoiden koordinointsaatiot JEDU, Centria, neuvontaorgani- 5 Elintarviketuotannon ja jalostuksen kehittäminen ja tutkimus (lähiruoka, palvelut, logistiikka, vähähiiliset liikennejärjestelyt) JEDU, OEI, tutkimus- ja neuvontaorganisaatiot, amk:t 6 Kaivannaisteollisuuden työvoiman kouluttaminen. Kivialan koulutus JEDU 7 Sivutuotteiden käytön kehittäminen ja sivutuotteiden hyödyntäminen energiaksi Centria, JEDU, Seudulliset elinkeinoyhtiöt 8 Metsätalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen. Työvoimaa metsäalan JEDU, Centria yrityksiin, kuljetukseen ja jatkojalostukseen 9 Kaivostoiminnan edellytysten vahvistaminen mm. valvomalla seudun etua lupaprosesseissa ja kehittämällä alan koulutusta, tutkimusta, TKI-toimintaa ja yrityspalveluja Tutkimus- ja neuvontaorganisaatiot 10 Kaivosympäristöjen matkailullisten mahdollisuuksien selvittäminen ja hyödyntäminen OEI, Centria, JEDU 24 23