METSÄKLUSTERIN TUTKIMUSSTRATEGIA. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄKLUSTERIN TUTKIMUSSTRATEGIA. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030"

Transkriptio

1 METSÄKLUSTERIN TUTKIMUSSTRATEGIA Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen

2 Esipuhe Metsäklusteri liiketoimintojen ja asiantun temuksen vahva verkosto Metsäteollisuuden ympärillä kasvaa monipuolinen korkean osaamisen ja yritysten verkosto, metsäklusteri. Puuhun ja sen jalostamiseen perustuva osaaminen ja yritystoiminta ovat Suomessa laajempaa ja monipuolisempaa kuin missään muussa maassa. Metsäteollisuuden lisäksi klusteriin kuuluvat metsätalouden harjoittajat, logistiikkayritykset, alan kone- ja laitevalmistajat, energiantuottajat, kemikaalien valmistajat, alan tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut, konsultit, graafinen teollisuus, pakkausteollisuus sekä puuta käyttävä rakennusteollisuus. Metsäklusterin osuus teollisuuden tuotannosta ja nettovientituloista on lähes 30 prosenttia. Metsäklusteri työllistää Suomessa yhteensä lähes henkilöä. Suomen metsäklusteri on maailmanlaajuisesti tunnettu innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittäjä sekä kestävän kehityksen haasteiden ratkaisija. Alan tavoitteena on jatkossakin vahvistaa osaamistaan edelläkävijänä ja etsiä alaa uudistavia ja puuta monipuolisesti käyttäviä ratkaisuja tulevaisuuden liiketoiminnaksi. Uudistamalla ja vahvistamalla Suomen metsäklusterin osaamispääomaa hyödynnämme suomalaisen puun monipuoliset mahdollisuudet ja luomme hyvinvointia. TULEVAISUUDEN VÄHÄHIILINEN YHTEISKUNTA suosii kestävää kulutusta ja kestävästi valmistettuja tuotteita. Puun jalostaminen näihin kasvaviin tarpeisiin on toimintaa, johon kannattaa panostaa. Kestävästi uusiutuvista raaka-aineista tuotetut ja kierrätettävät tuotteet ovat ilmastovastuuta kantavan yhteiskunnan selkäranka. OSAAMINEN JA INNOVAATIOT ovat avainasemassa suomalaisen metsäklusterin uudistuessa asiakkaiden ja tuotteiden käyttäjien tarpeisiin. Tutkimuksella ja kehityksellä parannetaan metsäklusterin kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä synnytetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nykyiset tuotteet, palvelut ja niiden uudet sukupolvet luovat erinomaisen perustan uudenlaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle. SUOMEN METSÄKLUSTERIN tutkimusstrategia linjaa metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Tavoitteeksi on asetettu metsäklusterin tuotannon arvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on sama kuin vuonna 2006 julkaistussa metsäklusterin ensimmäisessä yhteisessä tutkimusstrategiassa. Toimintaympäristön nopea muutos vaati kuitenkin nyt tarkentamaan painopisteitä ja uudistamaan strategian. Painopisteitä on myös jatkossa arvioitava jatkuvasti. Helsingissä HÅKAN GABRIELSSON toimitusjohtaja, Viestinnän keskusliitto ry CHRISTINE HAGSTRÖM-NÄSI toimitusjohtaja, Metsäklusteri Oy TIMO JAATINEN toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry KIMMO JÄRVINEN toimitusjohtaja, Finnish Wood Research Oy TIMO LEPPÄ toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry JORMA TURUNEN toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry 2 3

3 Tiivistelmä S uomen metsäklusterin tutkimusstrategia linjaa metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo vuodesta Vähintään puolet tästä arvosta perustuisi uusiin tuotteisiin ja palveluihin, puolet nykyisiin. Tavoitteena on, että Suomessa on menestyvä ja uudistuva metsäklusteri, jonka tuotteet ja palvelut ovat maailman halutuimpia. Se näyttää tietä kestävän kehityksen bioyhteiskunnalle. Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat vahvasti suomalaiseen metsäklusteriin. Tulevaisuuden toimintaympäristöön voidaan varautua globaalilla johtajuudella ja erikoistumisella, vahvalla yrittäjyydellä ja yhteistyöllä sekä tavoitteellisilla panostuksilla tutkimukseen. Metsäklusterin tutkimuksen painopisteet ovat: asiakas ja käyttäjä kehityksen vetäjänä, uusien materiaalien, palveluiden ja liiketoimintamallien mahdollisuudet sekä metsäklusteri kestävän biotalouden rakentajana. Uudistuva ja kasvava metsäklusteri tarvitsee nykyisten tuotteiden rinnalle täysin uusia tuotteita ja palveluja. Mahdollisuuksia tarjoavat energiatuotteet, kemikaalit, uudet materiaalit ja uudet liiketoimintamallit. Myös nykyisten tuotteiden ja palveluiden asiakkaiden sekä käyttäjien tarpeet ja innovaatiomahdollisuudet ansaitsevat huomiota uuden liiketoiminnan perustana. Sisältö Metsäklusterin kasvu ja uudistuminen syntyvät innovatiivisista ihmisistä ja yrityksistä. Uusiin arvoverkkoihin uskaltautuminen ja klusterirajoja ylittävä osaaminen avaavat uusia mahdollisuuksia. Onnistuminen vaatii visionäärisyyttä ja vanhojen menestysoppien ravistelua. Kansainvälisyyden ja yrittäjyyden on oltava itsestäänselvyyksiä. Tämä tutkimusstrategia päivittää ja tuo uusia näkökulmia lokakuussa 2006 julkaistuun metsäklusterin tutkimusstrategiaan. Tulevaisuuden toimintaympäristön ennakoinnissa hyödynnettiin Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n globaaleja skenaarioita. Esipuhe 3 Tiivistelmä 4 1. Metsäklusteri suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana 6 2. Metsäklusterin toimintaympäristö vuonna Visio ja tavoitteet vuoteen Edellytyksenä innovatiiviset ihmiset, yritykset ja verkostot Tutkimuksen painopisteet Asiakas ja käyttäjä kehityksen vetäjänä Uusien materiaalien, palveluiden ja liiketoimintamallien mahdollisuudet Metsäklusteri kestävän biotalouden rakentajana Kuinka tutkimusstrategia syntyi Loppusanat

4 1. Metsäklusteri suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana Suomessa on maailman vahvin monipuoliseen puunjalostamisen osaamiseen perustuva klusteri asiakastoimialoineen. Metsäklusterin vaikutus maamme hyvinvointiin on merkittävä klusteri luo hyvinvointia sekä tuotteidensa ja palveluidensa kautta että työllistämällä ihmisiä sekä suoraan että välillisesti eri puolilla Suomea. Metsäklusteri on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä suomalaisen ja eurooppalaisen hyvinvoinnin rakentaja. Se rakentuu kolmelle suomalaiselle vahvuudelle ja resurssille osaamiselle, klusterin yhteistyölle ja uusiutuvalle raakaaineelle, puulle. Puun monipuoliset mahdollisuudet Puusta on tulossa strategisesti tärkeä raakaaine. Sillä on monia mahdollisuuksia tarjota tuotteita ja ratkaisuja ihmisten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Huomattava osa esimerkiksi puun sisältämien ainesosien mahdollisuuksista on vielä tunnistamatta. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä metsäklusterin vetämänä kestävän kehityksen ja biotalouden edelläkävijäksi. Tulevaisuuden biotaloudessa puuta käytetään entistä monipuolisemmin papereista, pakkauksista ja rakennuksista biopolttoaineisiin ja moniin erilaisiin biomateriaaleihin ja biotuotteisiin. Suomen hyvinvointi perustuu jatkossakin keskeiseltä osin puuta jalostavaan teollisuuteen ja sen tuotteiden ja palveluiden vientiin. Tutkimuksella rakennetaan kasvun ja uudistumisen edellytyksiä Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä innovaatioiden kaupallistaminen ovat avainasemassa metsäklusterin uudistumisessa vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Tutkimuksella ja kehityksellä parannetaan metsäklusterin kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä synnytetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Metsäklusterin on tuotettava lisäarvoa innovaatioilla, jotka yhdistävät eri osaamista ja teknologian aloja ja tuottavat lisäarvoa asiakkaille ja käyttäjille. Metsäklusterin tulevaisuus riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka hyvin se täyttää asiakkaidensa ja käyttäjien vaatimukset sekä kehittää kilpailukykyisiä ja asiakaslähtöisiä tuotteita, ratkaisuja ja palveluita. Vuoden 2006 tutkimusstrategian toteutuminen Lokakuussa 2006 julkaistu Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia asetti tavoitteeksi Suomen metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvon kaksinkertaistamisen vuodesta 2006 vuoteen 2030 puolen arvosta tullessa uusista tuotteista, kotimaisen puun käytön lisäämisen neljänneksellä sekä klusterin tutkimus- ja kehityspanosten kaksinkertaistamisen. Vuosina 2008 ja 2009 metsäklusteri on käynyt läpi mittavaa rakennemuutosta tavalla, jota ei vuonna 2006 osattu ennakoida. Kannattamattoman kapasiteetin purkamisen ja maailmantalouden taantuman myötä metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo on pienentynyt. Venäjän puun tuonnin väheneminen on lisännyt kotimaisen puun osuutta raaka-ainekäytöstä, mutta puun käyttö kokonaisuudessaan ei ole noussut pitkän aikavälin tasolle tuotannon vähennyttyä. Metsäklusterin tutkimus- ja kehityspanosten arvioidaan olevan vuonna 2010 samalla tasolla kuin vuonna Tutkimuksen painopiste on kuitenkin muuttunut tutkimusstrategian painopisteiden suuntaan. Rohkaisevaa edistystä on toisaalta nähtävissä erityisesti bioenergian käytön ja kehitystoiminnan osalta. Metsähakkeen käyttö energian tuotannossa lähes kaksinkertaistettiin vuosina Liikenteen biopolttoaineiden kehittämisessä on edistytty ripeästi ja suunnitteilla on merkittäviä demonstraatiohankkeita ja investointeja. Vuosina Suomen metsäklusteri on ottanut merkittäviä askelia kohti vuoden 2030 tavoitteita ja metsäklusterin tutkimus- ja innovaatioympäristössä on tapahtunut paljon. Suomen ensimmäinen strategisen huippuosaamisen keskittymä Metsäklusteri Oy perustettiin 2007 toteuttamaan vuonna 2006 julkaistua tutkimusstrategiaa. Puutuotealan johtavat toimijat yhdistivät voimansa vuonna 2009 peruste- Tutkimuksella ja kehityksellä rakennetaan Suomen metsä klusterin kasvun ja uudistumisen edellytyksiä. tussa puutuotealan yhteistutkimusorganisaatio Finnish Wood Research Oy:ssa. Metsäklusteri Oy:n ja Finnish Wood Research Oy:n keskeisenä tehtävänä on metsäklusterin yhteisten tutkimusohjelmien suunnittelu ja toteutus. Aalto-yliopiston perustaminen ja VTT:n ja metsä teollisuusyritysten omistaman Keskuslaboratorion yhdistäminen ovat luoneet Suomeen entistä vahvempia metsäklusterin osaamiskeskittymiä. Metsäntutkimuslaitos Metla ja Metsäteho Oy ovat uudistaneet strategioitaan ja toimintatapojaan. Myös muiden metsätalouden Metsäklusterin innovaatioympäristössä on viime vuosina tapahtunut paljon Suomalaisen metsäklusterin johtava asema Metsäklusterin tutkimusstrategia Puutuoteteollisuuden tutkimusstrategia Yritysten tutkimus ja kehitys Metsäklusteri Oy:n ja muiden strategisen huippuosaamisen keskittymien tutkimusohjelmat Kansainvälinen ja eurooppalainen tutkimusyhteistyö Forest Based Technology Platform VTT ja KCL yhdistyvät vahvaksi metsäteollisuuden osaamiskeskittymäksi Työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan strateginen ohjelma Finnish Wood Research Oy:n toiminta käynnistyy Suomen ensimmäinen strategisen huippuosaamisen keskittymä Metsäklusteri Oy perustetaan Eurooppalainen metsäsektori määrittelee tutkimusagendansa organisaatioiden työnjakoa ja toimintatapoja kehitetään. Yliopistot ja korkeakoulut ovat aktiivisesti kehittäneet metsäklusterin tutkimusta ja koulutusohjelmia uusia tarpeita vastaaviksi. Suomen metsäklusterin toimijat ovat olleet aktiivisesti mukana Euroopassa alan keskeisten toimijoiden verkostossa metsäsektorin teknologiayhteisössä (Forest-Based Sector Technology Platform). Tämän yhteistyön tavoitteena on vaikuttaa EU:n tutkimusohjelmiin ja tehostaa eurooppalaisen metsäsektorin yhteistä tutkimusta. Finnish Wood Research Oy:n tutkimusohjelmat Aalto-yliopiston toiminta käynnistyy 6 7

5 2. Metsäklusterin toiminta - ympä ristö vuonna 2030 Kansainvälisen toimintaympäristön muutoksilla on väistämätön vaikutus Suomen metsäklusteriin. Metsäklusterin skenaariot esittävät neljä keskenään erilaista kuvausta tulevasta toimintaympäristöstä ja niiden mahdollisista vaikutuksista Suomeen ja metsäklusteriin. Skenaariot eivät ole ennustuksia vaan kuvauksia mahdollisista maailmoista. Suomen metsäklusteri voi kasvaa ja uudistua jokaisessa skenaariossa. Menestys riippuu siitä, miten osaamme tarttua mahdollisuuksiin ja hyödyntää vahvuuksiamme. Selviä vahvuuksia ovat metsäklusterin vahva verkosto ja valtava osaamispääoma sekä kasvavat metsät. Tulevaisuuden maailmassa on monia kaikille skenaarioille yhteisiä asioita. Globaaleihin kysymyksiin etsitään globaaleja ratkaisuja, vaikka maailmanlaajuisen verkottumisen ja yhteistyön asteet voivatkin vaihdella. Kiinan ja Intian kasvavien kansantalouksien painoarvo kasvaa. Energian saatavuudella ja hinnalla on suuri merkitys teollisuudelle, liikenteelle ja kotitalouksille kaikissa skenaarioissa. Vahva väestönkasvu vaikuttaa voimakkaasti esimerkiksi elintarvikkeiden kysyntään ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Puhtaan veden riittävyydestä tulee ongelma monilla alueilla, ja raakaaineista on niukkuutta. Kaupungistuminen vaikuttaa rakentamiseen ja logistiikkaan. Teknologian kehitys jatkuu ja se parantaa tuottavuutta. Ympäristö-, energia-, tieto- ja viestintä-, bio- ja nanoteknologioiden aloilla ja niiden rajapinnassa syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita. Tietoverkkojen ja sosiaalisten yhteisöjen merkitys kasvaa. Suurimmat erot skenaarioiden välillä koskevat yleistä talouskehitystä, eri maiden ja maanosien painoarvoa, ilmastonmuutoksen etenemistä ja bioenergian roolia sekä Suomen lähimarkkinoiden merkitystä. Myös innovaatioiden luonne ja syntypaikka, ihmisten käsitykset metsäalasta sekä kansallinen poliittinen päätöksenteko määrittelevät metsäklusterin toimintaympäristön tulevaisuutta. Kaikkiin skenaarioihin voidaan varautua globaalilla johtajuudella ja erikoistumisella, vahvalla yrittäjyydellä, tavoitteellisilla panostuksilla tutkimukseen sekä bioyhteiskunnan rakentamisella. Metsäklusterin toimintaympäristön neljä skenaariota Globaali biotalous Metsät bioenergiaksi Business as usual Omavaraisyhteiskunta Metsäklusterin toimintaympäristön tärkeimmät muutostekijät Ilmastonmuutos Konfliktit ja katastrofit Innovaatioiden sisältö ja syntypaikka Kuluttajat ja teollisuus ovat heränneet ilmastomuutoksen uhkaan ja lähtevät voimakkaasti kehittämään hiilineutraalia yhteiskuntaa. Energian hinnan merkittävän nousun vuoksi puun energiakäyttö kilpailee muun puun käytön kanssa. Energiakäyttö pitää metsien arvonmuodostuksen alhaisena. Nykyisen metsäklusterin vahvimmat osat jatkavat Euroopassa. Euroblokki näyttää metsäklusterin ja kestävän metsien käytön suunnan. Ilmastomuutos on aiheuttanut laajoja metsätuhoja. Etelän kuivuus on siirtänyt ruoantuotannon pohjoisemmaksi. Huono viljelysmaa on biomassan tehotuotannossa. Kansainväliset suhteet ja geopolitiikka Korvaavien tuotteiden kehitys Geenimuuntelu Alueiden kehitys ja painoarvo: Kiina, Intia, Yhdysvallat, Venäjä, Lähi-itä, Afrikka, Latinalainen Amerikka Maailmantalous Muutostekijät Energian ja raaka-aineiden saatavuus ja hinta Rahoituksen saatavuus Ihmisten käsitykset metsäalasta Kansallinen poliittinen päätöksenteko Kaikkien skenaarioiden edellyttämät toimenpiteet Erikoistuminen valikoiden kalliimpiin tuotteisiin ja ratkaisuihin Globaali johtajuus standardisoinnissa ja normeissa tärkeillä alueilla Globaalin integraattorin roolin ottaminen ja aito kansainvälistyminen Työnjako ja erikoistuminen Pohjoismaiden ja EU:n sisällä Venäjän mahdollisuuksien hyödyntäminen Yrittäjyyden helpottaminen ja vahvistaminen Suomen rakentaminen bioyhteiskunnaksi Vahva panostus tiedeyliopistoihin ja tutkimukseen valituilla aloilla 8 9

6 Metsäklusterin toimintaympäris tön neljä skenaariota vuodelle 2030 Skenaario 1: Globaali biotalous Skenaario 3: Business as usual EVA:n alkuperäinen skenaario: Länsi luo nahkansa EVA:n alkuperäinen skenaario: Blokkien taisto Vuonna 2030 Kuinka skenaarioon valmistaudutaan? Vuonna 2030 Kuinka skenaarioon valmistaudutaan? Kuluttajat ja teollisuus ovat heränneet ilmastomuutoksen uhkaan ja lähtevät voimallisesti kehittämään hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ydinvoimalla ja uusiutuvilla (aurinko, tuuli, aalto jne.) energiamuodoilla tuotetaan pääosa energiasta. Bioenergia ei ole merkittävässä roolissa. Metsät nähdään hiilinieluna. Puu (biomassa) on ainoa uusiutuva hiilen lähde. Paljon kysyntää biomassapohjaisille tuotteille. Puurakentaminen on kasvanut voimakkaasti. Venäjä hyödyntää metsävarojaan yhdessä länsi-eurooppalaisten toimijoiden kanssa win-win periaatteella, minkä avulla on luotu yksi globaalisti merkittävimmistä hiilinieluista. Aasiassa mielenilmauksia ja levottomuutta ympäristökysymysten ja yhteiskunnallisen epätasapainon ympärillä. Bulkkituotteiden kuljettaminen on puolitettu. EU:n päätökset ohjaavat Euroopan kehitystä ja kansallisella päätöksenteolla on vähäinen rooli. Toimitaan asiakaslähtöisesti niin, että tuotantojärjestelmät ja jakelu ovat joustavia. Tuotanto pai nottuu lähelle asiakkaita ja raakaaineita. Panostetaan puurakentamiseen ja puutuotteisiin, biojalostamoihin ja näihin liittyvään teknologiaan. Siirretään painopiste raaka-ainetoimittajasta järjestelmätoimittajaksi. Hyödynnetään verkos toja ja alliansseja (esim. Itämeri-liittoutuma). Luodaan edellytykset yrittäjävetoiselle, innovatiiviselle ja kansainväliselle Suomen metsäklus terille. Hyödynnetään tutkimustulokset tehok kaasti myös pienissä yrityksissä. Kehitetään teknologiavientiä, esimerkiksi puhtaan veden teknologiaosaamisesta. Etupiiriajattelu korostuu. Rakennetaan esteitä ja rajoja. Blokkien välisten konfliktien todennäköisyys kasvaa. Blokit valitsevat omat metsäklusteristrategiansa. Nykyisen metsäteollisuustuotannon vahvin osa Euroblokissa saa jatkoaikaa, mutta markkinat ovat vain lähellä nykytasoa. Euroblokki näyttää kestävän metsäpolitiikan ja metsäteollisuuden suuntaa. EU on määritellyt yhteisen metsäpolitiikan. Venäjän markkinan merkitys kasvaa. Metsäalan yhteistyö on tiivistä EU:n ja Venäjän välillä, koska Venäjän metsäteollisuus kasvaessaan tarvitsee eurooppalaista teknologiaa. Sähköinen media kasvaa aiempaa hitaammin ja printti median elinkaari jatkuu. Muovia korvataan puupohjaisilla tuotteilla. Kuitupakkauksien markkinat kasvavat merkittävästi. Bioenergiatuotanto on hajautettua. Puurakentaminen kasvaa hitaasti. Ilmastonmuutoksessa torjunnan sijaan painotetaan siihen sopeutumista. Nähdään Venäjän ja sen metsävarojen mahdollisuudet tuotteiden raaka-aineena ja bioenergiana sekä investointinympäristönä. Laajennetaan liiketoimintaa Euroblokin sisällä yhdistymällä arvoketjujen muihin osiin. Liittoudutaan kemianteollisuuden ja energiateollisuuden kanssa, jotta biomateriaaleilla voidaan korvata öljypohjaisia materiaaleja merkittävästi. Metsäklusterin globaalin toiminnan vaikeutuessa kehitetään tuotteiden ja palveluiden blokkikohtaista räätälöintiä multilokalisointia. Skenaario 2: Metsät bioenergiaksi Skenaario 4: Omavaraisyhteiskunta EVA:n alkuperäinen skenaario: Kiinalaista kapitalismia EVA:n alkuperäinen skenaario: Stimulus ja romahdus Vuonna 2030 Kuinka skenaarioon valmistaudutaan? Vuonna 2030 Kuinka skenaarioon valmistaudutaan? Energian hintojen noustua voimakkaasti puun energiakäyttö kilpailee puun muun käytön kanssa ja energiayhtiöt ovat ottaneet haltuunsa suuret puuvirrat. Puun energiakäyttö pitää metsien arvonmuodostuksen alhaisena. EU on kriisissä. Yhä useammat innovaatiot syntyvät Aasiassa, jossa arvostaan tekijänoikeuksia ja koulutetaan metsäalan osaajat. Näyttää mahdolliselta että ilmastomuutos ei ole ihmisen aiheuttama ja siksi hiilen käyttö lisääntyy. Puhtaan veden saatavuus on ratkaistu. Aasiassa on panostettu merkittävästi ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Kehittyvät maat eivät ota painettua mediaa käyttöönsä, vaan siirtyvät suoraan sähköiseen mediaan. Aasialaiset arvot ja uskonnot (viihde, perhe, kulutustavat yms.) ohittavat länsimaiset valinnat, mikä näkyy mm. median ja pakkausten kulutuksessa. Kiinalaiset ostavat metsää, metsäalan tietotaitoa ja yrityksiä Suomesta ja muuttavat metsät energiapelloiksi. Venäjä ei investoi metsäteollisuuden kehittämiseen, jolloin puuta virtaa Kiinaan Aasian puolelta. Kiinalaiset määrittelevät metsäklusterin uudelleen omista lähtökohdistaan. Hyödynnetään pienen maan mahdollisuus ketterään innovointiin ja pilotointiin, jolloin klusterin vahvuus on joustavuus suuruuden ekonomian hyödyntämisen jälkeen. Mennään mukaan aasialaiseen kehitykseen. Integroidutaan muiden teollisuudenalojen kanssa esimerkiksi ruoka-, vesi- ja lääkeketjuissa. Laajennetaan raaka-ainepohjaa muiden bioja kuituraaka-aineiden tuntemuksen avulla. Kehitetään geenitekniikkaan perustuvaa biomassaosaamista. Kehitetään palvelun ja tuotteiden yhdistelmiä pelkkien tuotteiden sijaan. Poliittisessa päätöksenteossa talous ja muut ongelmat ovat ajaneet ilmastonmuutoksen hillitsemisen edelle. Ympäristömoraali on laskenut ja päästökauppa tyrehtynyt. Ilmastomuutos aiheuttaa kautta maailman laajoja metsätuhoja, jotka johtavat puulajiston vaihtumiseen (hybridipoppeli). Etelän ruoantuotanto on kuivuuden vuoksi siirtymässä pohjoisemmaksi. Paras viljelymaa on valjastettu ruoantuotantoon, huonommat ovat biomassan tehotuotannossa. Vedestä on pulaa. Perhekeskeisyys ja vaatimattomat elintavat korostuvat. Omavaraistalous on voimissaan. Taantumassa energiasta ei ole pulaa. Laaja-alaisen protektionismin vuoksi energiaomavaraisuutta lisäävää teknologiaa yritetään ottaa käyttöön ja omien uusiutuvien energiamuotojen käyttöä pyritään lisäämään. Innovaatioissa korostuvat niukkuus ja paikalliset ratkaisut. Innovaatiot keskittyvät ihmisten perustarpeisiin kuten turvallisuuteen. Venäjä on sulkeutunut mutta Suomi ylläpitää kauppasuhteita. Venäjältä puuttuvat kansainväliset investoinnit ja kulutustuotteista on pulaa. Tehostetaan hupenevan metsäraaka-aineen käyttöä kierrätyksen ja uusiomateriaalien avulla. Lisätään puun kiertonopeutta ja biomassan kasvua. Jaetaan puu eri osiin ja käyttötarkoituksiin jo metsässä. Kehitetään tuotteiden valmistusta ja energian tuontantoa paikallisesti ja hajautetusti, esimerkkinä aurinkokennot yms hajautetun energiantuotannon järjestelmät. Keskitetään toimet pk-teollisuuteen ja multilokalisointiin. Integroidutaan yli toimialarajojen ja arvoketjussa. Kehitetään niukkaresurssisuudesta uutta liiketoimintaa yhdistämällä tuotteita ja palveluita

7 3. Visio ja tavoitteet vuoteen 2030 Visio SUOMESSA ON MENESTYVÄ JA UUDISTUVA METSÄKLUSTERI, JONKA TUOTTEET JA PALVELUT OVAT MAAILMAN HALUTUIMPIA. SE NÄYTTÄÄ TIETÄ KESTÄVÄN KEHI- TYKSEN BIOYHTEIS KUNNALLE. Tavoite vuoteen 2030 SUOMEN METSÄKLUSTERIN TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN ARVO ON KAKSINKER- TAISTETTU VUODESTA VÄHINTÄÄN PUOLET ARVOSTA TULEE TUOTTEISTA JA PALVELUISTA, JOITA EI VUONNA 2006 VIELÄ VALMISTETTU. Tutkimuksen strateginen merkitys kasvaa Tutkimuksella ja kehityksellä on alan kasvussa ja uudistumisessa keskeinen rooli. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimus- ja kehityspanosten tuloksekkuus kasvaa ja innovaatiotoiminta tuottaa kaupallisesti menestyviä tuotteita ja palveluita. Suomalaisesta puusta syntyy entistä enemmän lisäarvoa Metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistuessa kotimaisen puubiomassan jalostusarvo nousee ja kestävä käyttö lähestyy käyttömahdollisuuksia. Innovatiiviset ihmiset, yritykset ja verkostot edellytys kasvulle ja uudistumiselle Uusiin arvoverkkoihin uskaltautuminen ja klusterirajoja ylittävä osaaminen avaavat uusia mahdollisuuksia. Onnistuminen vaatii vanhojen menestysoppien ravistelua ja visionäärisyyttä. Kansainvälisyyden ja yrittäjyyden tulee olla itsestäänselvyyksiä sekä ihmisille, yrityksille että verkostoille. Metsäklusterin kasvu ja uudistuminen syntyy innovatiivisista ihmisistä, yrityksistä ja verkostoista. Uudet menestyksen avaintekijät Vuosien Suomen metsäteollisuuden liikevaihdon nelinkertaistumisen menestystekijät olivat uudet investoinnit, tuotannon mittakaavaedut, tuotantoa tukevat prosessi-innovaatiot ja raaka-aineeseen liittyvät innovaatiot. Vuoden 2030 tavoitteen saavuttamisessa esiin nousevat menestyksen uudet avaintekijät. Kasvun ja uudistumisen edellytykset ovat vahvat Vision ja tavoitteen toteutuminen syntyy käytännössä yritysten innovaatioiden menestyksen kautta. Innovaatiohaasteita on neljä: Kuinka nykyisten merkittävien liiketoimintojen puutuotteet, paperit ja pakkaaminen elinkaaret uudistetaan? Vaikka asiakkaan tarpeet tai tuotteen käyttötarkoitukset eivät muuttuisikaan, elinkaaren uudistaminen voi edellyttää radikaalisti uudenlaista tuotantoteknologiaa, liiketoimintamallia tai materiaalitekniikkaa. Kuinka nykyiset liiketoiminnot sopeutetaan markkinoille, joilla väestönkasvu ja vaurastuminen synnyttävät uutta kysyntää? Kuinka kasvavaa energialiiketoimintaa laajennetaan ja kehitetään? Mahdollisuuksia syntyy sekä nykyisille että uusille toimijoille. Mistä luodaan uusia liiketoimintoja aloittamaan uusien elinkaarten alkuja? Tuotteiden ja palvelujen elinkaaren eri vaiheissa tarvitaan erilaisia innovaatioita Metsäklusterin visio vuoteen 2030 edellyttää ryhtymistä innovaatioiden moniottelijaksi. Toisaalta on luotava uusia elinkaaren alkuja sekä uusia palveluja ja toisaalta on löydettävä kuidulle ja puulle uusia sovelluksia. Lisäksi sekä Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren eri vaiheissa tarvitaan erilaisia innovaatioita Tuotteen kysyntä ja tarjonta Pienet parannukset Tuotantoinnovaatiot Uudet tuotteet ja liiketoimintamallit Markkinointiinnovaatiot Uudet toimintatavat, mm. palvelut Tuotteen elinkaari uudesta tuotteesta kypsiin ja kilpailtuihin markkinoihin puuta käyttävien prosessien että energian tuotannon teknologiaa on uudistettava. Tutkimuksen ja kehitystoiminnan lainalaisuuksiin kuuluu, että uuden liiketoiminnan liikevaihto kasvaa alussa hitaasti. Kun kehitetyn liiketoiminnan palaset asettuvat paikoilleen ja se osoittaa arvonsa markkinoilla, kasvu kiihtyy. Teknologioiden lisäksi innovaatiot uudistavat toimintatapoja, tuotteita ja palveluita

8 4. Edellytyksenä innovatiiviset ihmiset, yritykset ja verkostot Metsäklusterin kasvu ja uu - dis tuminen syntyy innovatiivisista ihmisistä ja yrityksistä. Uusiin arvoverkkoihin uskaltautuminen ja klusterirajoja ylittävä osaaminen avaavat uusia mahdollisuuksia. Onnistuminen vaatii vanhojen menestysoppien ravistelua ja visionäärisyyttä. Kansainvälisyyden ja yrittäjyyden tulee olla itsestäänselvyyksiä sekä ihmisille, yrityksille että verkostoille. Osaavat ihmiset ja toimiva koulutusjärjestelmä ovat edellytys Suomen metsäklusterin menestykselle nyt ja jatkossa. Vahvistamalla suomalaista osaamispääomaa hyödynnetään puun ja metsien monipuoliset mahdollisuudet ja varmistetaan Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja hyvinvointi. Arvoverkoissa toimiminen Metsäklusterin nykyisen liiketoiminnan arvoverkoissa on tuote- ja tuotantoinnovaatioiden lisäksi mahdollisuuksia monenlaisille liiketoimintainnovaatioille. Mahdollisuuksien tunnistaminen, esimerkiksi väliportaiden vähentämiseksi tai uudenlaisten palvelukokonaisuuksien synnyttämiseksi, vaatii aktiivista tiedonhankintaa ja toimintaa. Täysin uusien arvoverkkojen luominen edellyttää parempia verkostoitumistaitoja kuin roolin laajentaminen nykyisissä arvoverkoissa. Jotta esimerkiksi ideoiden mahdollisuuksia voidaan arvioida, on ymmärrettävä koko arvoverkko loppukäyttäjien tarpeista lähtien. On myös tunnistettava ne esteet, joiden avulla olemassa olevat toimijat puolustavat asemiaan, ja löydettävä oikeat kumppanit. Klusterirajoja ylittävä osaaminen Klusterirajoja ylittävä osaaminen avaa mahdollisuuksia, joita ei klusterin sisällä synny. Metsäklusterin vahvan osaamispääoman yhdistäminen muiden klustereiden ja arvoverkkojen osaamiseen synnyttää uutta liiketoimintaa. Esimerkiksi terveysvaikutteisia puuperäisiä valmisteita on kaupallistettava yhdessä hyvinvointi- ja terveysalan kanssa. Korkeakoulut ja yliopistot luovat edellytyksiä klusterirajoja ylittävälle osaamiselle mm. kehittämällä koulutusohjelmia ja yhteistyötä sekä korkeakoulujen sisällä että niiden välillä. Yritykset monipuolistavat osaamistaan mm. rekrytointien painopistettä muuttamalla. Kansainvälisyys Globaalissa taloudessa tieto ja osaaminen on globaalia. Kansainvälinen yhteistyö ja kansainväliset markkinat ovat jo nyt monelle suomalaiselle toimijalle hyvin tutut. Tarvitaan kuitenkin jatkuvasti parempaa ymmärrystä siitä, miten muualla toimitaan ja ajatellaan. Esimerkiksi matalan tulotason markkinat edellyttävät uudenlaista ymmärrystä ja paikallista läsnäoloa. Tutut keinot opiskeluvaihdosta lähtien ovat edelleen tärkeitä, mutta mm. kulttuuriosaamista on kasvatettava järjestelmällisesti. Eurooppalaiset tutkimushankkeet ovat suomalaisille keskeinen tapa tehdä yhteistyötä kansainvälisten huippuosaajien kanssa ja rahoittaa mm. merkittäviä demonstraatiohankkeita. Näin vältetään turha päällekkäinen työ ja säästetään kustannuksia. Eurooppalaisia aiheita ovat esimerkiksi kestävän kehityksen tutkimushankkeet. Kansainvälinen yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu vain EU:n alueelle. On verkotuttava myös Kiinan, Intian ja muiden nopeasti kasvavien talouksien osaajien kanssa ja luotava toimivat suhteet huippuosaajiin mm. USA:ssa ja Kanadassa. Yrittäjyys Uuden liiketoiminnan kehittämisessä on pitkälti kysymys ihmisten tahdosta ja taidoista viedä asioita eteenpäin ja ottaa riskejä. Innovaatioiden ideat syntyvät usein halusta tehdä asiat toisin tai paremmin tai luoda entistä parempi tuote tai palvelu. Yrittäjyydestä on hyötyä jokaisessa tehtävässä, mutta se on elintärkeä erityisesti liiketoiminnan kehittämisessä. Entistä vahvemman yrittäjyyden mahdollisuudet metsäklusterissa ja koko suomalaisessa innovaatioympäristössä ovat suuret. Yrittämi- sen helpottaminen ja kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen kuuluvat suomalaisen innovaatiopolitiikan tärkeisiin tavoitteisiin. Pienten ja suurten yritysten yhteistyön tiivistämiselle on vahva tarve. Pienet yritykset voivat keskittyä esimerkiksi innovaatioiden tuottamiseen ja suuret tarjoamaan laajalle asiakaskunnalleen kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia. Metsäklusteriin on kehitettävä toimivia tapoja avoimen innovaation periaatteiden soveltamiseksi

9 5. Tutkimuksen painopisteet Suomen metsäklusterin tutkimuksen kolme painopistettä 1) ovat asiakas ja käyttäjä kehityksen vetäjänä, 2) uusien materiaalien, palveluiden ja liiketoimintamallien mah dollisuudet sekä 3) metsäklusteri kestävän biotalouden rakentajana. Kaikki kolme painopistettä voivat olla näkökulmia myös saman tuotteen, palvelun tai liiketoiminnan kehittämiseen. Asiakas ja käyttäjä kehityksen vetäjänä Tutkimuksen ja innovaatioiden ytimessä ovat yhä vahvemmin asiakkaiden ja käyttäjien näkökulmat. Tuotteiden ja palveluiden lisäarvo syntyy vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja kuluttajien kanssa. Tämä vaatii aktiivista kykyä ennakoida asiakkaiden ja käyttäjien tarpeita, odotuksia ja käyttäytymistä. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen lähtee tuotteiden ja ratkaisujen asiakkaiden ja loppukäyttäjien arjen ja käytäntöjen tuntemisesta. Tämä koskee samalla tavalla sekä metsäklusterin nykyisiä tuotteita ja palveluita että uusia tuotteita, palveluja ja niiden käyttökohteita. Uusien materiaalien, palveluiden ja liiketoimintamallien mahdollisuudet Uudet materiaalit ja palvelujen yhdistäminen tuotteisiin muodostavat merkittäviä uuden liiketoiminnan alueita. Materiaalien ja raaka-aineiden käyttö kasvaa, kun maailman väkirikkaat kansat vaurastuvat. Uusiutumattomien materiaalien niukkuus avaa uusia mahdollisuuksia uusiutuvien puupohjaisten materiaalien käytölle. Ratkaisuja haetaan myös erilaisista materiaalien yhdistelmistä. Asiakkaiden ja käyttäjien arjesta ja asiakkaiden käytännöistä ja toimintatavoista syntyy palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Odottelu, materiaalihukka tai ylimääräiset laadunvarmistustoimet ovat hyviä palvelunkehityksen johtolankoja. Myös esimerkiksi asiantuntijapalveluissa tai metsien matkailu- ja virkistyskäytössä on mahdollisuuksia. Metsäklusteri kestävän biotalouden rakentajana Kestävän yhteiskunnan rakentaminen vaatii uusiutuviin materiaaleihin perustuvaa biotaloutta. Tätä haluaa vahvasti myös EU. Suomessa merkittävin uusiutuvan materiaalin lähde ovat kasvavat ja kestävästi hoidetut metsävarat, joita meillä on velvollisuus käyttää. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä metsäklusterin vetämänä kestävän kehityksen ja biotalouden edelläkävijäksi. Tulevaisuuden biotaloudessa puuta käytetään entistä monipuolisemmin papereista, pakkauksista ja taloista bioenergiaan ja biopolttoaineisiin sekä moniin erilaisiin biomateriaaleihin ja biotuotteisiin. Nykyinen puunjalostuksen vahva osaaminen koneenrakennuksesta puun korjuuseen on uuden kehittämisen lähtökohta. Uusien tuotteiden ja energian tuotannon lisääminen biojalostamoihin on luontevaa, mutta vaatii uusia toimintamalleja ja monipuolista kehitystyötä. Tutkimuksen kautta radikaalitkin uudet prosessit ovat mahdollisia. Tutkimusstrategian painopisteet vastaavat metsäklusterin toimintaympäristön muutokseen ja uudistavat suomalaista metsäklusteria Metsäklusterin toimintaympäristön muutos Innovatiiviset ihmiset, yritykset ja verkostot arvoverkoissa toimiminen yrittäjyys ja kansainvälisyys klusterirajoja ylittävä osaaminen Asiakas ja käyttäjä kehityksen vetäjänä uudet oivallukset asumiseen, pakkaamiseen ja mediaan puun ja kuidun uudet loppukäytöt Uusien materiaalien, palveluiden ja liiketoimintamallien mahdollisuudet biomateriaalit uusiin ja nykyisiin loppukäyttöihin tuotteen ja palvelun yhdistävät ratkaisut Metsäklusteri kestävän biotalouden rakentajana prosessit, laitteet ja tuotannon toimintamallit kestävä ja vastuullinen kehitys Metsäklusterinuudistuminen Kasvun ja uudistumisen lähtökohtana ovat innovaatiiviset ihmiset, yritykset ja verkostot

10 5.1 Asiakas ja käyttäjä kehityksen vetäjänä Tutkimuksen ja innovaatioiden ytimessä ovat yhä vahvemmin asiakkaiden ja käyttäjien näkökulmat. Tuotteiden ja palveluiden lisäarvo syntyy vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja kuluttajien kanssa. Tämä vaatii aktiivista kykyä ennakoida asiakkaiden ja käyttäjien tarpeita ja luoda uusia. Metsäteollisuustuotteiden nykyisistä keskeisistä loppukäyttökohteista asumisen ja pakkaamisen mahdollisuuksia ja haasteita ovat kysynnän kasvu maailmantalouden kasvaessa, puun ja kuidun ominaisuudet ja suorituskyky sekä kilpailu muiden materiaalien kanssa. Mediassa kuitupohjaisten tuotteiden keskeinen haaste on löytää oma roolinsa maailmassa, jossa vuorovaikutteisuus kasvaa ja sähköiset lukulaitteet ja Internet kehittyvät nopeasti. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen lähtee tuotteiden ja ratkaisujen loppukäyttäjien arjen ja käytäntöjen tuntemisesta. Tämä koskee samalla tavalla sekä metsäklusterin nykyisiä tuotteita ja palveluita että uusia tuotteita, palveluja ja niiden käyttökohteita. Tavoitteet 2030 SUOJAAVA PAKKAUS Komposiittipakkaukset on kehitetty aseptisen elintarvikepakkaamisen tarpeisiin, jolloin elintarvikeketjun hävikki on pienennetty puoleen nykyisestä. On kehitetty niukkaresurssinen, materiaaleja radikaalisti säästävä kuljetuspakkaus. PAKKAUS JA TUOTEINFORMAATIO Tuotteiden ominaisuudet sekä valmistus- ja käyttötiedot on linkitetty pakkaukseen painetun elektroniikan avulla ratkaisevasti nykyistä paremmin. Pakkaukset Tutkimusaiheet ja esimerkit Ennakkoluuloton pakkausten kehitys yhdistämällä asiakkaiden tarpeet ja valmistajien materiaalituntemus Kehittyvien maiden olosuhteisiin kehitetty materiaali, jolla on uusiokäyttöominaisuuksia Uusien biomateriaalien mahdollisuudet Älykkäät pakkaukset Verkkokaupan tarvitsemien pakkausten erityistarpeet, mukaan lukien pakkausten yhteydessä käytettävät lukutuotteet Yhteisöllisyyden tuottaman tuoteinformaation hyödyntäminen Tulevaisuuden lääkepakkaus Tavoitteet 2030 Asuminen JÄRJESTELMÄT, VALMISOSAT JA RAKENTAMISEN NORMIT Asiakastarpeista lähteviä standardoituja järjestelmiä ja palveluja on kehitetty ja niitä tarjotaan ratkaisuintegraattorina toimien. Järjestelmiä ja palveluja myydään erityisesti EU-alueelle, mutta myös kehittyvien maiden markkinoille, sekä uudisrakentamiseen että korjausrakentamiseen. Puun käyttö on helppoa kehittyneiden tietotyökalujen ja kasvaneen jatkojalostuksen tuottaman valmisosatarjonnan ansiosta. MUKAVUUS JA IMAGO Puu on imagoltaan ja asumismukavuudeltaan paras ja toivotuin rakentamisen ja sisustamisen vaihtoehto. Puurakentamisen laatu on radikaalisti parantunut ja laatu kyetään osoittamaan. Tutkimusaiheet ja esimerkit Muotoilun ja käyttäjälähtöisen suunnittelun mahdollisuudet Tuotteiden ja tuoteosien vakiointi sekä yhtenäiset ratkaisut osien liittämiseksi toisiinsa Rakentamisen koko prosessia tehostavat ja helpottavat tiedonhallinnan työkalut Ympäristörakentaminen, pihat, leikkikentät jne. Eri materiaalien tasapuoliset käyttönormit ja materiaalistandardit Puumateriaalin terveysvaikutukset sisätiloissa Puun myönteinen vaikutus sisäilmaan Puutuotteiden esteettisyys Päivitettävät ja tarpeiden mukaan modifioitavat, muodistettavat rakennuskomponentit Puupohjaisten tuotteiden uusiokäyttö ja kierrätettävyys Tuotekehitys uusien materiaalien pohjalta, funktionaalinen mallintaminen ja älykkäät puutuotteet Kuluttajakäyttäytymisen muutosten ennakointi MYYVÄ PAKKAUS Pakkausten elämykselliset ominaisuudet hallitaan ja kehittynyt pakkaustekniikka esimerkiksi on-demand -tuotanto ja painettu elektroniikka mahdollistaa nykyistä paremman tuote- ja tapahtumamarkkinoinnin. Tavoitteet 2030 Paperipohjaisia mediatuotteita kehitetään ja ylläpidetään loppukäyttö- ja arvoketjuosaamiseen perustuen ja lähtökohtaisesti Internetmaailmaan suunnitellen. Painopiste on kokonaisuudessa ja palveluissa, ei tuotteessa sinänsä. Sirpaloituvaan mediatuotemaailmaan sopiva liiketoimintaosaaminen on kehitetty ja opittu. Painotuotteet ovat osa sosiaalista mediaa. Pakkausten monipuolinen käyttötutkimus Living lab -testauskeskuksen perustaminen Joustavien pakkauslinjojen kehittäminen Muotoilun ja käyttäjälähtöisen suunnittelun mahdollisuudet Media INTERNET-MAAILMAN PAPERIPOHJAISET MEDIATUOTTEET Tutkimusaiheet ja esimerkit Tiedonvälityskanavan ja pakkauksen yhdistävät paperituotteet niukasti toimeentulorajan ylittävien väestöryhmien tarpeisiin. Paikallisesti räätälöity mainonta, jonka jakeluratkaisuna toimii hajautettu painaminen. Ympäristövaatimusten mukaan räätälöidyt tuotteet Uusien painotuotteiden Living lab, mikä mahdollistaa nopeat Internet-pohjaisten mediatuotteiden demonstraatiot Ostaminen kaksisuuntaisen hybridimedian avulla, sosiaalisen median ja itseohjautuvan oppimisen tuotteet Yhteisöjulkaisut Oppimisen työkalut ENERGIATEHOKKUUS Puurakentamisen energiatehokkuus on yhdistetty asumismukavuuteen ja talotekniikkaan. Järjestelmiä ja tuotteita on tarjolla sekä uudisrakentamiseen että korjausrakentamiseen. Rakennusfysiikka Lämpö- ja kosteuskysymykset Energiatehokkaan rakentamisen järjestelmät Älykkäät materiaaliyhdistelmät PAINOVIESTINNÄN INTEGROITU TOIMINTAMALLI Kehitetty painoviestinnän arvoketjua integroiva liiketoimintamalli, joka on nykyistä toimintatapaa nopeampi, yksinkertaisempi ja edullisempi. Painoviestinnän arvoketjun toimijoiden yhteishanke hukatun ajan, pääoman ja materiaalin pienentämiseksi 18 19

11 5.2 Uusien materiaalien, palveluiden ja liiketoimintamallien mahdollisuudet 5.3 Metsäklusteri kestävän biotalouden rakentajana U udet materiaalit ja palvelujen yhdistäminen tuotteisiin muodostavat merkittäviä uuden liiketoiminnan alueita. Materiaalien ja raaka-aineiden käyttö kasvaa, kun maailman väkirikkaat kansat vaurastuvat. Uusiutumattomien materiaalien niukkuus avaa uusia mahdollisuuksia uusiutuvien puupohjaisten materiaalien käytölle. Ratkaisuja haetaan myös erilaisista materiaalien yhdistelmistä. Puulla ja kuidulla on uusien jalostustekniikoiden ja materiaalien yhdistelykäytön ansiosta nähtävissä käyttämättömiä mahdollisuuksia. Käyttäjien arjesta ja asiakkaiden käytännöistä ja toimintatavoista syntyy palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Odottelu, materiaalihukka tai ylimääräiset laadunvarmistustoimet ovat hyviä palvelunkehityksen johtolankoja. Myös esimerkiksi asiantuntijapalveluissa tai metsien matkailu- ja virkistyskäytössä on mahdollisuuksia. Ratkaisu- ja palveluliiketoiminnan kehittäminen on yrityksille merkittävä ja haasteellinen strateginen muutos. Sen onnistuminen edellyttää hyvää johtamista ja uusien toimintatapojen omaksumista. Voiko metsäklusterin tulevaisuuden liiketoimintamalleista syntyä yhtä suuria muutoksia kuin mitä Dell teki tietokoneiden valmistuksessa ja myynnissä ja halpalentoyhtiöt ilmailualalla? Kestävän yhteiskunnan rakentaminen vaatii uusiutuviin materiaaleihin perustuvaa biotaloutta. Tätä haluaa vahvasti myös EU. Suomessa merkittävin uusiutuvan materiaalin lähde ovat kasvavat ja kestävästi hoidetut metsävarat, joita meillä on velvollisuus käyttää. Nykyinen puunjalostuksen vahva osaaminen koneenrakennuksesta puun korjuuseen on uuden kehittämisen lähtökohta. Uusien tuotteiden ja energian tuotannon lisääminen biojalostamoihin on luontevaa, mutta vaatii uusia toimintamalleja, uudenlaisia arvoverkkoja ja monipuolista kehitystyötä. Tutkimuksen kautta radikaalitkin uudet prosessit ovat mahdollisia. Bionergian tuotannon lisääntyvä merkitys ja biopolttoaineiden valmistus edellyttävät uutta osaamista. Kemikaalien ja uusien materiaalien valmistus biojalostamoissa asettaa prosessiosaamiselle haasteen. Uusien biotalouden tuotteiden valmistuksessa tarvitaan laajaa bioprosessien osaamista. Biotalouden vahvistuessa metsien käyttöpaine kasvaa. Tämä edellyttää ekologisesti kestäviä ja taloudellisesti järkeviä tapoja biomassan tuotantoon, hankintaan ja jalostukseen. Arvoketjujen ja -verkkojen kestävyys on varmennettava ja osoitettava. Uudet materiaalit, palvelut ja liiketoimintamallit Biotalous Tavoitteet 2030 Tutkimusaiheet ja esimerkit Tavoitteet 2030 Tutkimusaiheet ja esimerkit UUDET MATERIAALIT JA PAINETTU ÄLYKKYYS On kehitetty täysin uusia tuotteita, jotka perustuvat uusiutuvaan raaka-aineeseen ja uuteen tuotantoteknologiaan. Hallitaan eri materiaalien välistä kilpailua ja tunnistetaan puupohjaisten tuotteiden mahdollisuudet. Uusia materiaaliratkaisuja haetaan systemaattisesti. LIIKETOIMINTAMALLIT JA PALVELUT Alalle on kehitetty uusia yrityksiä ja uusia liiketoimintamalleja. Palvelujen tarjoaminen osana tuoteliiketoimintaa on yleistynyt. Entistä suurempia, asiakkaan tarpeita ratkaisevia kokonaisuuksia on opittu tuottamaan. Tätä ns. systeemi-integraattori-mallia hyödynnetään erityisesti puutuotteissa ja pakkaamisessa. Komposiittimateriaalit sisältäen materiaalitieteen uudet mahdollisuudet Nanotekniikan tarjoamat mahdollisuudet Uusien puu- ja biomateriaalien kehittäminen asumiseen ja rakentamiseen Vaativien käyttökohteiden, kuten esim. tuulivoimaloiden puupohjaiset materiaalit Materiaalien monipuolisen suorituskykyosaamisen kehittäminen Vanhusväestön kotipalveluruokailun älykäs pakkaus- ja logistiikkaratkaisu komposiittimateriaaleihin perustuen Elintarvikkeiden verkkokaupan pakkaukset Paperin uudet käyttömuodot; esimerkiksi maanpeitteet maatalouteen tai paperin hyödyntäminen aurinkoenergian keräämisessä Paperi tai tarra, joka sisältää puurakennuskomponentin asennustiedon Pakkaus, joka mainostaa muita tuotteita ostajan profiilin mukaan Monistettavat ja kansainvälisesti skaalautuvat palveluinnovaatiot ja liiketoimintamallit Palvelu- ja ratkaisuliiketoiminnan osaaminen ja johtaminen Palvelukulttuuri ja palvelumarkkinat Palveluliiketoiminnan ansaintamallit Prosessiteollisuuden palvelukonseptit Integroidut palvelukonseptit Palveluliiketoiminnan organisointi Liiketoimintamallin räätälöinti Avoimen innovaation mahdollisuudet Rintamamiestalon tai betonilähiön energiakorjausratkaisu Metsien virkistyskäytön kehittäminen Arvoverkon hallinnassa tarvittavat taidot ja menetelmät BIOENERGIA Metsäbiomassaa merkittävästi saatavilla energiakäyttöön. Energia- ja muun raaka-ainekäytön välillä toimiva tasapaino. Suomalainen metsäklusteri metsäbiomassan energiakäytön johtava toimija ja osaaja Toimivat ohjauskeinot BIOJALOSTAMOJEN TOIMINTAMALLIT Liiketoimintakäytännöt ja tuotantomallit on kehitetty monipuolisiksi biojalostamoiksi. Jalostamojen tuotteet yhdistävät nykyisiä puutuotteita ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotteita uusiin materiaaleihin, kemikaaleihin ja energiatuotteisiin. Biojalostamojen tuotanto-osaaminen, tuotantoon liittyvä laitteiden ja kemikaalien valmistus sekä asiantuntijapalvelut ovat maailman johtavia. Osaamista on sekä jätti-integraatteihin että pienemmän skaalan sovellutuksiin. KESTÄVÄN KEHITYKSEN MENETELMÄT Biotuotetalouteen liittyvä kestävän kehityksen vaatimus on kehitetty menetelmiksi ja standardeiksi, jotka tukevat liiketoimintaa kaikissa tuoteryhmissä. Tarkastelut ulottuvat metsästä, metsänhoidon kysymyksistä tuotannon kautta tuotteisiin ja niiden käyttöön. Suomalaisilla on standardoinnissa ja normeissa johtava rooli globaalisti. Metsäbiomassan kestävä tuotanto ja käyttö. Uusien raaka-aineen tuotantomenetelmien kehittäminen ja arvionti, esim. tehoviljelyn mahdollisuudet Puuperäisen biopolttoaineiden ja tuotantoteknologioiden kehitys Taloudellisten ja poliittisten ohjauskeinojen vaikutusten tutkiminen Puukemian perustutkimus Biotuotekäyttöjen potentiaalin selvittäminen ja tuotteiston hallinta Laajan tuotteiston ja sovellutusten hallinnan menetelmät Biotuotteiden tehokas integrointi olemassa oleviin tuotantolaitoksiin ja optimaaliset kokonaisuudet uusien tuotteiden jalostamiseksi Uudet kuidutusmenetelmät ja tavat jalostaa puusta sisustustuotteita Tuotantoteknologian kehityshankkeet Uusien tuotteiden ja energian tekniikka Kehittyvien maiden olosuhteisiin suunniteltu tekniikka. esimerkiksi Intian raaka-aineisiin ja monipuolisesti paikallisten tarpeiden (energia, jätehuolto) mukaan sovitettu tehdasteknologia Biotalouden laaja mallintaminen Kestävän kehityksen tarkastelut, eri arvoketjujen liittymät ja tuotto-odotukset sekä metsien kasvatukseen, korjuuseen ja käyttöön liittyvät kysymykset Pakkausten logistiikan ja kestävyyden tutkiminen läpi arvoketjun Ympäristöä säästävä tekniikka Kuljetustarpeet minimoiva, vesikierroltaan täysin suljettu tehdas Puurakentamisen ympäristösuorituskyvyn osoittaminen 20 21

12 6. Kuinka tutkimusstrategia syntyi 7. Loppusanat Metsäklusterin tutkimusstrategian uudistaminen käynnistettiin lokakuussa 2009 ja ensimmäinen valmisteluun liittyvä työpaja pidettiin saman vuoden marraskuussa. Tutkimusstrategian johtopäätökset ja strategiset valinnat sekä tutkimuksen painopisteet ja sisältö valmistuivat kevään ja kesän 2010 aikana. Valmisteluun kuului yhteensä neljä työpajaa ja kaksi internetissä käytyä laajaa sidosryhmäkeskustelua. Valmistelussa hyödynnettiin skenaariotyöskentelyä tulevaisuuden toimintaympäristön ymmärtämiseksi. Skenaarioiden lähtökohtana olivat Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n ja Capful Oy:n Tulevaisuuden pelikentät -skenaariot vuodelta Metsäklusterin kohtalonkysymyk- sistä, muutostekijöistä ja uskomuksista käydyn sidosryhmäkeskustelun pohjalta yleisistä skenaarioista työstettiin metsäklusterin skenaariot. Skenaarioita terästettiin kuvitelluilla tulevaisuuden uutisotsikoilla. Tämän jälkeen arvioitiin sidosryhmäkeskusteluin skenaarioiden mahdollisuuksia ja riskejä. Samalla tarkasteltiin myös osaamistarpeita. Näkemykset asetettiin alan ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioitaviksi. Näiden pohjalta määriteltiin tutkimusstrategian visio, tavoitteet ja painopisteet. Tutkimusstrategian valmisteluun osallistui yhteensä yli 70 metsäklusterin vaikuttajaa ja asiantuntijaa ja alan ulkopuolisia asiantuntijoita. Metsäklusteriin liittyvässä keskustelussa mahdollisuudet ovat viime vuosina peittyneet haasteiden alle. Skenaariot metsäklusterin tulevaisuuden toimintaympäristöstä kuitenkin todistavat mahdollisuuksien suuruuden. Puulla uusiutuvana materiaalina ja siihen liittyvällä osaamisella on tulevaisuuden maailmassa yhä merkittävämpi rooli. Se, miten suomalainen metsäklusteri tässä maailmassa menestyy, riippuu meistä itsestämme. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä metsäklusterin vetämänä kestävän kehityksen ja biotalouden edelläkävijäksi. Tulevaisuuden biotaloudessa puuta käytetään entistä monipuolisemmin papereista, pakkauksista ja taloista bioenergiaan ja biopolttoaineisiin sekä moniin erilaisiin biomateriaaleihin ja biotuotteisiin. Suomen hyvinvointi perustuu jatkossakin keskeiseltä osin puuta jalostavaan teollisuuteen ja sen tuotteiden ja palveluiden vientiin. Vuodelle 2030 asetettu tavoite on haastava. Sen toteutuminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että Suomessa on menestyvä, uudistuva ja kestä- välle bioyhteiskunnalle tietä näyttävä metsäklusteri myös tulevaisuudessa. Tutkimusstrategian painopisteet on määritelty parhaan käytössä olleen näkemyksen pohjalta. Maailma kuitenkin muuttuu jatkuvasti, minkä vuoksi tutkimusstrategiaa on syytä arvioida kriittisesti jälleen muutaman vuoden kuluttua. Kaikki osapuolet, joilla on metsäklusterin tulevaisuudelle annettavaa, ovat myös tervetulleita keskustelemaan ja osallistumaan strategian toteuttamiseen ja kehittämiseen. Yhteystiedot ja palaute: Antro Säilä Metsäteollisuus ry PL 336, Helsinki, Snellmaninkatu 13, Helsinki Puhelin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy PL 336, Helsinki, Snellmaninkatu 13, Helsinki Puhelin Metsäklusterin päivitetty tutkimusstrategia Sidosryhmäkeskustelu tavoitteiden, painopisteiden ja tutkimuskohteiden arvioimiseksi Metsäklusterin tutkimusstrategia perustuu Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n skenaarioihin ja laajaan sidosryhmäkeskusteluun. Yhteenveto ja tulosten tiivistäminen tavoitteiksi, painopisteiksi ja tutkimuskohteiksi Metsäklusterin SWOT-analyysi neljästä näkökulmasta: metsä, tuotanto, nykyiset arvoketjut ja uudistuminen Sidosryhmäkeskustelu asiakasteollisuuksien ja erikoiskysymysten asiantuntijoiden näkemyksistä Skenaarioiden mahdollisuudet ja riskit, strategiset vaihtoehdot sekä osaamis- ja tutkimustarpeet Sidosryhmäkeskustelu kohtalonkysymyksistä, muutostekijöistä ja uskomuksista Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n maailmanskenaariot ja metsäklusterin toimintaympäristö skenaarioissa 22 23

13 Tavoitteena metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvon kaksinkertaistaminen SUOMEN METSÄKLUSTERIN TUTKIMUSSTRATEGIA LINJAA MET SÄ- KLUSTERIN JA SEN ASIAKASTOIMIALOJEN KANNALTA KESKEISET TUTKIMUKSEN PAINOPISTEET. TAVOITTEENA ON RAKENTAA SUOMEN MENESTYVÄ JA UUDISTUVA METSÄKLUSTERI, JONKA TUOTTEET JA PALVELUT OVAT MAAILMAN HALUTUIMPIA. SE NÄYTTÄÄ TIETÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN BIOYHTEISKUNNALLE. 24

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Metsäteollisuus. Nyt. Anne Brunila Innovaatioseminaari 22.9.2006

Metsäteollisuus. Nyt. Anne Brunila Innovaatioseminaari 22.9.2006 Metsäteollisuus. Nyt Anne Brunila Innovaatioseminaari 1 Metsäteollisuus. Nyt 2 Heikko kannattavuus, korkeat kustannukset ja laskevat hinnat Suomessa lähes kaikki kustannukset kilpailijoita korkeammat tuottavuusetumatka

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus

Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus Pirko, Tampere 2.9.2011 Jukka Kilpeläinen, svp Group R&D, Stora Enso Oyj 1 Metsäteollisuuden päätrendit Euroopan tilanne Hintojen lasku,

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Johtavatko megatrendit biotalouteen? Johtavatko megatrendit biotalouteen? Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos Vantaa riitta.hanninen@metla.fi 37. Päättäjien metsäakatemia. Seminaari 10.9.2014, TEEMA 1. Globaali todellisuus. Majvik, Kirkkonummi.

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Metsäteollisuus Suomelle elinehto Metsät Suomen ainoa merkittävä strateginen luonnonvara

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Suomenlinna 19.11. 2007 Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Risto Seppälä Suomen metsäsektorin tähänastiset kulmakivet Tuotteiden kysynnän kasvu lähimarkkinoilla

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot