VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIKUTUSTEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maakuntavaltuuston hyväksymä

2 Kansikuva: Pirjo Niemi

3 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA (TUULIVOIMAKAAVA) VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maakuntavaltuuston hyväksymä ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO

4 SISÄLLYSLUOTTELO 1. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT KAAVAN SISÄLLÖN JA KAAVOITUSPROSESSIN ARVIOINTI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN (MRL) SEKÄ MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSASETUKSEN (MRA) MUKAISTEN SISÄLTÖVAATIMUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOONOTTAMINEN MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN MUIDEN TAVOITTEIDEN JA STRATEGIOIDEN HUOMIOON OTTAMINEN KAAVAN SUHDE NAAPURIMAAKUNTIEN KAAVOITUKSEEN KAAVAN SUHDE KOKONAISMAAKUNTAKAAVAAN KAAVOITUSPROSESSIN YLEINEN ARVIOINTI VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VERTAILU VAIHTOEHTO ELI KOKONAISMAAKUNTAKAAVA VAIHTOEHTO 1 ELI VAIHEMAAKUNTAKAAVA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA LIIKENNETURVALLISUUTEEN VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN JA ELINKEINOIHIN VAIKUTUKSET ILMASTOON JA ENERGIATALOUTEEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN TUULIVOIMA-ALUEIDEN TOTEUTTAMISEN YHTEISVAIKUTUKSET POHJANMAAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN 2 TOTEUTTAMISEN KOKONAISVAIKUTUKSET ARVIOITUNA MRA 1 :N MUKAISESTI Kuva 1: Näkymä Vaasan Sundomin kylästä. Kuva: Pirjo Niemi

5 Kuva 2: Tuulivoimala Sundomissa. Kuva: Pirjo Niemi Lyhenne MRL MRA YVA RKY W Wh V Selitys Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Ympäristövaikutusten arviointimenettely Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt Watti on tehon yksikkö (1 Kilowatti, kw = 1000 W, 1 Megawatti, MW = 1000 kw, 1 Gigawatti, GW = 1000 MW, 1 Terawatti, TW = 1000 GW) Wattitunti on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan. Voltti on jännitteen yksikkö

6 1 1. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Tämä vaikutusten arviointi on kiinteä osa uusiutuvien energiamuotojen ja niiden sijoittumista koskevan vaihemaakuntakaavan laatimisprosessia. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuottaa suunnittelijoille, osallisille ja päättäjille tietoa kaavan toteuttamisen vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tukea kaavaratkaisun valmistelua ja valintaa. Maakuntatasolla vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon kaavan luonne, tehtävä ja tarkoitus. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä Pohjanmaan kaavayva-ryhmän kanssa. Ryhmässä on ollut edustus Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksista, Museovirastosta, Metsähallituksesta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (AVI), Pohjanmaan kauppakamarista, Ab Dynamo Yritystalo Oy:stä, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta, Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksiköstä sekä Pohjanmaan liitosta. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttöja rakennusasetus (MRA) ja näiden maakuntakaavalle asettamat tavoitteet, periaatteet ja vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida kaavan tarkoitus ja tavoitteet, aikaisemmat kaavat ja selvitykset sekä selvityksiin vaikuttavat tekijät. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen sekä kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty olemassa olevaa kaavoituksen tietoaineistoa, vaihekaavan lähtöaineistoksi laadittuja selvityksiä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla ja Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset, laadittua selvitystä tuulivoima-alueiden vaikutuksista Natura alueisiin sekä tuulivoimapuistohankkeiden YVA-menettelyn yhteydessä syntynyttä aineistoa. Vaikutusten arviointi on ollut kiinteä osa Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2 laadintaprosessia alusta lähtien. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on Vaikutusten arvioinnissa peilataan vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutuksia ensisijaisesti vahvistettuun Pohjanmaan maakuntakaavaan, mutta myös nykyiseen maankäyttöön.

7 2 2. KAAVAN SISÄLLÖN JA KAAVOITUSPROSESSIN ARVIOINTI 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) mukaisten sisältövaatimusten huomioon ottaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 25 mukaan maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueidenkäyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Luvusta 2.2 käy ilmi, miten valtakunnalliset tavoitteet on otettu huomioon vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa. Miten muut tavoitteet ja strategiat on huomioitu, käsitellään luvuissa 2.3 ja 2.4. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana ovat maakunnan erityistarpeet. Mahdollisuuksien mukaan maakuntakaavoituksessa on otettu huomioon myös naapurimaakuntien kaavoitus varsinkin suunnittelualueeseen rajoittuvilla alueilla. Vaihemaakuntakaavan aluevaraukset on osoitettu valtakunnallisten tavoitteiden ja maakunnan alueidenkäytön tavoitteiden vaatimalla tarkkuudella. Vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa on MRL:n mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Kaavaselostus täyttää sisällöltään maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset esittäen selvityksen alueen oloista, suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot, yhteenvedon kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä, arvioinnin kaavan vaikutuksista, selvityksen kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin sekä kuntien suunnitteluun, suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenvedon kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä, valitun kaavaratkaisun keskeisen sisällön ja perusteet sekä selvityksen siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon, kaavan toteutuksen ajoituksen ja seurannan sekä yhteenvedon selostuksen pääkohdista. Maakuntakaavaa valmisteltaessa tulee MRL:n mukaan varmistaa, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kohtuullisuusharkinnassa on huomioitu vaihemaakuntakaavan toteuttamisen kokonaisvaikutukset. Täydellistä tasa-arvoa on vaikea saavuttaa, mutta vaihemaakuntakaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihemaakuntakaava täyttää niin maakuntakaavan tarkoituksen kuin maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen asettamat sisältövaatimuksetkin.

8 3 2.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottaminen Maakuntakaavan tulee täyttää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin ja jakautuvat yleisiin tavoitteisiin ja erillistavoitteisiin: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset (eivät koske tätä kaavaa) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko). Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Vaihemaakuntakaavaratkaisulla voidaan vähentää maakunnan riippuvuutta uusiutumattomista energialähteistä ja lisätä maakunnan omien uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunta on energiantuotannon osalta omavarainen vuonna Vaihemaakuntakaava luo hyvät edellytykset saavuttaa tämä tavoite. Pohjanmaan rannikon hyvät tuuliolosuhteet luovat erinomaiset edellytykset tuulivoiman rakentamiselle koko maakunnan pituudelta. Kaavaratkaisu tukee omalta osaltaan tasapainoista maakunnan kehittämistä, koska tuulivoimaloiden alueita on osoitettu verrattain tasaisesti koko maakunnan alueelle. Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevan infrastruktuurin optimaaliseen hyödyntämiseen. Hyvät liikenneyhteydet, valtakunnan voimansiirtoverkko, alueelle sijoittuvat suurmuuntoasemat (Kristiinankaupunki ja Tuovila) ja olemassa olevat sähköasemat sekä ja rannikon suuret satamat luovat hyvät edellytykset tuulivoimapuistojen laajamittaiselle toteuttamiselle. Alueen yhdistävänä väylänä toimii valtatie 8, joka kulkee rannikon suuntaisena etelästä pohjoiseen. Maakunnan sähkönsiirtoverkon kannalta keskeiset suurjännitelinjat kulkevat myös rannikkoa pitkin. Tuulivoimaloiden alueita on kaavaratkaisussa osoitettu valtatien kummallekin puolelle. Tuulivoimaloiden alueiden painopiste on kuitenkin maakunnan eteläosassa. Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, erityisesti Vaasan seudun energiateknologisen osaamisen keskittymään kuuluvien yritysten kilpailukykyä. Tuulivoimatuotanto myös monipuolistaa alueen elinkeinoelämää.

9 4 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoitusmahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyy. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Vaihemaakuntakaavaratkaisu parantaa edellytyksiä ottaa käyttöön uusiutuvia energiavaroja, etenkin tuulivoimaa. Alueella tuotettu tuulivoima lisää maakunnan energiaomavaraisuutta ja energiahuollon varmuutta. Myös tuulivoimaloiden toteuttamiseen liittyvät voimansiirtoverkostojen laajennukset ja uudet suurmuuntoasemat edesauttavat kohti energiatehokasta ja ekologisesti ja taloudellisesti kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisulla ei myöskään heikennetä nykyisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä, koska esim. metsätaloutta voidaan alueilla harjoittaa edelleen ja turkistarha-alueisiin on jätetty riittävä suoja-etäisyys. Tuulivoimaloiden toteuttamiseen liittyviä huoltotieverkostoja voidaan myös hyödyntää metsätaloudessa. Tuulivoimapuistojen vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat rakentamisen aikaisia kun taas tuulivoimapuistojen toiminnanaikaiset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimaloiden ääni sekä valon ja varjon vilkkuminen saattavat haitata lähimpien asuntojen käyttöä. Kaavaan otetut tuulivoimaloiden alueet on kuitenkin pääasiassa rajattu niin, että tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin jää riittävä suojavyöhyke. Talviaikana tietyllä säällä voimalasta irtoava lumi ja jää voivat aiheuttaa riskin tuulivoimalan lähistöllä liikkujille. Tuulivoimaloiden alueiden sijainti asumattomilla, vähäisessä virkistyskäytössä olevilla metsäalueilla vähentää ihmisiin kohdistuvan onnettomuusriskin kuitenkin erittäin pieneksi. Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessaan tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä. Näin ollen tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta siltä osin kuin niiden avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energialähteitä.

10 5 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojeluverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyksen kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet on sijoitettu tuulivoimatuotannon kannalta herkkien alueiden ja ristiriitaisten maankäyttömuotojen ulkopuolelle. Tuulivoimalaalueet on mm. rajattu niin, etteivät ne sijoitu tärkeille pohjavesialueille. Kaikki alueet on sijoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden alueiden ja suojeltujen avosoiden ulkopuolelle. Pohjanmaan kulttuurimaisema-alueet ovat pääasiassa avoimia jokilaaksojen viljelyalueita, joilla tuulivoimalat toteutuessaan näkyvät laajalti. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Kyrönjokilaaksoon, Närpiönjokilaaksoon ja Lapväärtinjokilaaksoon, koska näiden läheisyyteen sijoittuu useita tuulivoimaloiden alueita. Tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisen myötä osa alueiden luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Alueiden sisällä aiheutuu myös elinympäristöjen pirstoutumista huoltotieverkostosta ja voimajohdoista. Ekologisista vaikutuksista merkittävimpiä voivat olla tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin, erityisesti lintuihin.

11 6 Pohjanmaalla ja Merenkurkussa lintujen muuttoa ohjaa Pohjalahden rantaviiva, jota seuraillen muuttaa merkittäviä määriä lintuja vuosittain. Linnut muuttavat pääasiassa alavia maita seuraillen muuton painottuessa erityisesti etelä-pohjois-suuntaista meren rannikkoa pitkin. Linnustovaikutuksista törmäykset ovat merkittävimmät. Törmäysriskiä lisää tuulivoimaloiden alueiden sijoittuminen lintujen muuttoreteille. Kaavaa varten laadittu selvitys sisältää linnustoselvityksen, jossa on selvitetty merkittävät lintujen muuttoreitit ja levähdyspaikat sekä merikotkan ja kalasääsken reviirit, pesät ja ruokailualueet. Vaihekaavaa laadittaessa on erityisesti otettu huomioon merkittävät lintujen muuttoreitit sekä merikotkien ja kalasääskien pesät. Tuulivoimaloiden alueiden toteutuessa niiden päämaankäyttö (maa- ja metsätalousalue) säilyy. Alueita voidaan edelleen käyttää virkistykseen (ulkoiluun, luonnon tarkkailuun, metsästykseen, kalastukseen, marjastukseen ja sienestykseen). Toimivat tuulivoimalat eivät näitä toimia estä, mutta voimaloiden näkyminen tai ääni voidaan kokea virkistyskäytölle häiritsevänä. Kaavaan otettujen tuulivoimaloiden alueille ei sijoitu vahvistetun maakuntakaavan virkistyskohteita tai - reittejä paitsi Laihian Rajavuorella. Muutamat tuulivoimala-alueet (Långskogen, Gunilack, Naarajoki, Kattiharju, Flatbergen, Långmarken, Peninkylä ja Kullen) sijoittuvat alueelle, jonne maakuntakaavassa on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Tuulipuiston toteuttamisen myötä alueen luonne luontoretkeilykohteena muuttuisi. Joillekin tuulivoimaloiden alueille voi vaihemaakuntakaavan toteutuksen alkuvaiheessa syntyä myös tuulivoimalamatkailua. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimalinjojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset sekä vanhojen verkostojen parantamisen ja laajentamisen tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö, ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja - alueet sekä maiseman erityispiirteet. Vaihemaakuntakaava vastaa omalta osaltaan valtioneuvoston vuoden 2008 (päivitys 2012) ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin, kun kaava mahdollistaa tuulivoimapuistojen toteut-

12 7 tamisen maakunnassa. Tuulivoima on osa kestävää energiajärjestelmää korvaten muita energiantuotantomuotoja sähkömarkkinoilla. Suomessa tuulivoimatuotannon tavoitetasoksi on asetettu MW vuonna Pohjanmaan maakunnassa tavoitteeksi on asetettu olla energiantuotannon osalta omavarainen vuonna Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, mikä tarkoittaa, että maakunnassa tuotettaisiin MW tuulivoimaa. Tämä edellyttää noin 250 km 2 tuulivoima-alueita. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 430 km 2 tuulivoima-alueita, jotta vaihtoehdoille ja yksityiskohtaiselle kaavoitukselle jää riittävästi pelivaraa. Kaavassa on osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat maatuulivoima-alueet. Tuulivoimaloiden alueet ovat pinta-alaltaan suuria, mikä mahdollistaa laajojen tuulipuistojen toteuttamisen. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon sekä olemassa olevat että suunnitellut suurmuuntoasemat ja voimansiirtojohdot. Lisäksi tuulivoimaloiden alueita on tarkasteltu kokonaisuutena, mikä mahdollistaa optimaaliset ratkaisut niin uusien sähköasemien sijoittamisen kuin kantaverkkoon liityntöjen osalta. Tuulivoimalat voivat korkeina rakenteina muodostaa lentoesteen ja olla vaaraksi lentoturvallisuudelle tai haitata lentoliikenteen sujuvuutta. Lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset tuulivoimarakentamiselle on otettu huomioon laatimalla lentoesteiden korkeusrajoitustasot koko rannikkovyöhykkeelle paikkatieto-mallinnuksella. Suunnittelumääräyksissä sanotaan myös, että lentoliikenteen toiminnasta aiheutuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon. Kuva 3: Nykyinen infrastruktuuri luo hyvät edellytykset tuulivoimapuistojen toteuttamiselle. Pirjo Niemi Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko) Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä.

13 8 Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Kaavaratkaisu ei vaaranna asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksiä maankohoamisrannikolla. Tuulivoimaloiden alueita rajattaessa on otettu huomioon rannikon kylien kasvusuunnat. Vaihemaakuntakaavaratkaisu ei estä maankohoamisrannikon luonnollista sukkessiota. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihemaakuntakaavassa on otettu hyvin huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 2.3 Maakuntasuunnitelman tavoitteiden huomioon ottaminen Maakunnan suunnittelu käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja alueellisen kehittämisohjelman eli maakuntaohjelman. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan kehittämistavoitteet. Maankäyttöä, rakentamista ja infrastruktuuria koskevat tavoitteet toteutetaan mm. maakuntakaavan avulla. Tästä syystä maakuntasuunnitelma on yksi tärkeimmistä lähtökohdista laadittaessa maakuntakaavaa. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040 Uuden energian Pohjanmaa - Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä on viisi strategista linjausta: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue. Maakuntasuunnitelma on hyvin laaja asiakirja ja se käsittää useita strategioita vision saavuttamiseksi. Seuraavassa kuvataan sitä, miten vaihemaakuntakaava edistää kunkin strategisen linjauksen keskeistä sanomaa. Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen mahdollistaa Pohjanmaan energiaomavaraisuuden Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen mahdollistaa sen, että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä Uusiutuvan energialähteiden lisäämisellä ja korvaamalla niillä uusiutumattomia energialähteitä hillitään ilmastonmuutosta Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen lisää Vaasan seudun ja koko Pohjanmaan tunnettavuutta uusiutuvan energiateknologian arvostettuna osaamiskeskittymänä, mikä lisää seudun kilpailukykyä niin valtakunnallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla Pohjanmaa profiloituu uusiutuvan energian maakuntana, mikä vaikuttaa maakunnan imagoon positiivisesti

14 9 Vaihemaakuntakaava luo työpaikkoja uusille ammattiryhmille energia-alalla mm. tuulivoimateknologian kuljetuksiin ja tuulivoimaloiden asennus- ja huoltotöihin. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Kaavaratkaisu luo omalta osaltaan edellytyksiä tasapainoiselle aluerakenteelle, koska tuulivoimaloiden alueita on osoitettu tasaisesti koko maakunnan alueelle. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi - Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen huippualue Vaihemaakuntakaavan toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, koska tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessa tuota lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä Vaihemaakuntakaava luo edellytyksiä korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energialähteillä (tuulivoima, bioenergia, jätteet, aurinkoenergia, geoterminen lämpö jne.) Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vie Pohjanmaata kohti hiilidioksidineutraalia tilaa sähkön ja lämmöntuotannon osalta Alueella toteutettavien uusiutuvia energialähteitä käyttävien energiantuotantojärjestelmien ansiosta Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitteet. 2.4 Muiden tavoitteiden ja strategioiden huomioon ottaminen Suomen ilmasto - ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi (päivitys 2013) Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto-ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna Tuulivoiman osalta strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa asennettu kokonaisteho noin MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Vuonna 2012 tuulivoimatuotannon kapasiteetti Suomessa oli noin 250 MW. Asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää vuositasolla tuulivoiman voimakasta lisärakentamista, MW/vuosi. Tämä vastaa noin 50 70:n 3 MW:n tuulivoimalayksikön käyttöönottoa vuosittain. Tavoitetaso on haasteellinen mutta mahdollinen, sillä tuulivoimasta kiinnostuneiden yritysten suunnittelemien rakennushankkeiden yhteenlaskettu tuulivoimakapasiteetti on moninkertainen asetettuun rakentamistavoitteeseen verrattuna. Vaihemaakuntakaava luo omalta osaltaan hyvät edellytykset Pohjanmaan näiden tavoitteiden saavuttamiselle. Pohjanmaan energiastrategia Tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunta on energiantuotannon osalta omavarainen vuonna Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, kolmannes bioenergialla ja loput yhdyskuntajätteillä, geotermisellä lämmöllä, aurinkoenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Pohjanmaan ilmastostrategiaa ollaan parhaillaan (v. 2014) laatimassa. Vaihemaakuntakaava luo hyvät edellytykset Pohjanmaan energiastrategian toteuttamiselle. Energiaselvitys Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla esitetään, miten maakuntatasolla voidaan vastata valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin. Selvityksen perusteella energiaomavaraisuus ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin toteutuisi Pohjanmaalla ensisijaisesti tuulivoimatuotannon avulla. Vuonna 2030 maakunnassa tuotettaisiin MW tuulivoimaa. Tämä edellyttää noin 240 km 2 alueita. Selvityksessä suositellaan, että vaihemaakunta-kaavassa varaudutaan noin kaksinkertaiseen maatuulivoima-aluevaraukseen eli noin 500 km 2, jolloin vaihtoeh-

15 10 doille ja yksityiskohtaiselle kaavoitukselle jää tilaa. Vaihemaakuntakaavaan on otettu mukaan 430 km 2 selvityksen mukaista tuulivoimalle parhaiten soveltuvaa aluetta. Länsi-Suomen ympäristöstrategia Länsi-Suomen ympäristöstrategia (uuden ympäristöstrategian luonnos v alussa) on Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan liittojen sekä ELY-keskuksen yhteinen tulevaisuuden linjaus. Visio 2030 on olla eurooppalainen kestävän kehityksen esimerkkialue. Tavoitteena on saavuttaa tämä seuraaviin keinoin: vesien tilan vaaliminen monimuotoisuuden turvaaminen asutun ympäristön elinvoiman turvaaminen ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunta ympäristötietoisuuden edistäminen. Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen edistää erityisesti ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen hillitseminen teemaan sisältyviä tavoitteita. Energiantuotannosta aiheutuvia ilmaan tulevia päästöjä voidaan minimoida, kun fossiilisia polttoaineita voidaan korvata uusiutuvilla energialähteillä. Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, kolmannes bioenergialla ja loput yhdyskuntajätteillä, geotermisellä lämmöllä, aurinkoenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Toimintavaiheessa tuulivoimalla tuotettu sähkö ei tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä. Näin ollen vaihemaakuntakaavan toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta. 2.5 Kaavan suhde naapurimaakuntien kaavoitukseen Pohjanmaan maakunnan rajamaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan I vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä , II vaihe ja III vaihe Keski-Pohjanmaalla tuulivoimaa koskeva kaavaluonnos on valmisteluvaiheessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Etelä-Pohjanmaan vaihekaavan I Tuulivoima luonnos oli nähtävillä kesällä Satakunnan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotus oli nähtävillä , jolloin maakuntahallitus päätti jatkaa kaavaehdotuksen suunnittelun täydentämistä. Vaihemaakuntakaavassa on otettu huomioon naapurimaakuntien kaavoitus. Vaikutukset naapurimaakuntiin ilmenevät lähinnä maakunnan rajan läheisten tuulivoima-alueiden maisemavaikutuksina. Maisemalliset yhteisvaikutukset ovat mahdollisia erityisesti maakunnan eteläosassa, jossa vaihemaakuntaka avoissa on osoitettu useita alueita maakuntien raja-alueelle.

16 11 MELLERSTA ÖSTERBOTTEN KESKI-POHJANMAA ÖSTERBOTTEN POHJANMAA SÖDRA ÖSTERBOTTEN ETELÄ-POHJANMAA SATAKUNDA SATAKUNTA Kuva 4: Pohjanmaan maakunta ja naapurimaakunnat. 2.6 Kaavan suhde kokonaismaakuntakaavaan Kaavaratkaisun suhde kokonaismaakuntakaavaan käy ilmi luvusta 3, jossa verrataan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kokonaismaakuntakaava edustaa vertailussa 0-vaihtoehtoa. 2.7 Kaavoitusprosessin yleinen arviointi Kaavoitusprosessin yleinen arviointi käsittää arvion yhteistyön toteutuksesta, viranomaistoiminnasta, nähtäville asettamisesta, lausunto- ja käsittelyprosessista sekä seurannasta. Kaavoitusprosessi on edennyt maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaisesti. Vaihemaakuntakaavaa koskeva ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin MRA:n 11 mukaisesti Viranomaisneuvottelussa oli läsnä edustajat ympäristöministeriöstä, Länsi- Suomen ympäristökeskuksesta, Vaasan tiepiiristä, Museovirastosta, Pohjanmaan museosta, Pohjanmaan kauppakamarista, Satakuntaliitosta, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Geologisesta tutkimuskeskuksesta ja Länsi-Suomen merivartiostosta. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä , ja sen yhteydessä tiedotettiin niin kunnille kuin kuntien asukkaillekin. Osallistumisja arviointisuunnitelmasta saatiin yhteensä 106 yksityisten henkilöiden mielipidettä ja 30 kuntien ja viranomaisten lausuntoa.

17 12 Kaavaa varten laadittu selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla aloitettiin vuonna 2009, ja se valmistui marraskuussa Selvitys laadittiin koko maakunnan kattavana ja siinä kartoitettiin, mitä uusiutuvia energiamuotoja Pohjanmaalla on mahdollista ottaa käyttöön ja niiden sijoittumista. Painopiste selvityksessä oli kuitenkin tuulivoimatuotannossa, ja siinä selvitettiin tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet. Tätä selvitystä täydennettiin kaavaehdotusvaiheessa lisäselvityksin. Lisäselvitys käsitti vireillä olevien hankkeiden ja kaavaprosessissa tulleiden uusien alueiden (20) arvioinnin, linnustoselvityksen, Naturaarvioinnin tarveharkinnan, selvitys Finavian lentoestealueista, maisema-analyysin sekä kaavaratkaisun veden alaisten, taloudellisten, yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin. Uudet alueet arvioitiin samoilla kriteereillä kuin vuoden 2009 selvityksessä. Tämä selvitys päivitettiin ja yhdistettiin lisäselvityksen kanssa yhdeksi raportiksi, joka valmistui joulukuussa Selvitys sisältää mm. kohdekortit kaikkiaan tutkituista 53 alueesta. Kesällä 2012 tehtiin näkymäanalyysit kaikista tutkituista alueista, syksyllä kaavan laatijat kävivät valokuvaamassa kaikki tutkitut tuulivoima-alueet. Vaihemaakuntakaavaluonnos valmistui vuoden 2011 aikana, ja maakuntahallitus päätti kokouksessaan asettaa sen julkisesti nähtäville. Maakuntakaavaluonnos oli MRA:n 12 mukaisesti julkisesti nähtävillä Lausuntoja pyydettiin MRA:n 13 mukaisesti. Kaavaluonnoksesta saatiin 59 lausuntoa ja mielipiteitä yhteensä 78. Lausunnoissa nousi esille merikotka, Natura, kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö, suojaetäisyydet asutukseen ja merikotkan pesäpuihin sekä sähkön siirto. Mielipiteissä nousi esille meluasia, suojaetäisyydet pysyvään asutukseen ja vapaa-ajanasutukseen, merikotka sekä uudet tuulivoimala-alueet. Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen , minkä jälkeen se maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 :n mukaan asetettiin julkisesti nähtäville Ehdotus lähetettiin MRA:n 13 :n mukaisesti lausunnolle kuntiin ja viranomaisille. Samaan aikaan järjestettiin ehdotusvaiheen esittely- ja neuvottelukierros seutukunnittain. Nähtävilläoloaikana kuntien asukkailla ja osallisilla oli oikeus jättää muistutuksia vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Pohjanmaan liitolle. Natura-arvioinnin tarvehankinta osoitti, että 12:lla vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ehdotetuilla tuulivoima-alueilla saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia Natura-alueisiin. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen laadittiin luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi, jossa tarkasteltiin tarkemmin 12 aluetta vaihemaakuntakaavaehdotukseen sisältyvästä 33 tuulivoima-alueesta. Samanaikaisesti laadittiin myös tarkempi selvitys vaihemaakuntakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutuksista lintuihin. Natura-arviointi valmistui Natura-arviointi oli nähtävillä , jolloin Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksella ja alueiden haltijoilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Natura-arvioinnista. Vuorovaikutusta on toteutettu julkisella nähtäville asettamisella ja tiedotustilaisuuksilla. Kaavoitusprosessin aikana on pidetty kokouksia kuntien kanssa ja yleisiä tiedotustilaisuuksia kuulemisvaiheessa. Koko prosessin ajan tietoa on ollut saatavilla sekä Pohjanmaan liiton verkkosivuilla että virastossa. Lisäksi on järjestetty epävirallisia työkokouksia sekä kuntien, ELYkeskuksen että ympäristöministeriön kanssa. Myös useiden tuulivoima-alan toimijoiden ja maanomistajien kanssa on neuvoteltu kaavaprosessin aikana järjestettiin kuntien päättäjille, viranhaltijoille ja yhteistyötahoille suunnattu tuulivoimaseminaari, jossa esiteltiin vaihemaakuntakaavaa varten laaditut selvitykset sekä alustava kaavaehdotusluonnos. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä kaava-yva-ryhmän kanssa. Ryhmässä on mukana edustajat Pohjanmaan liitosta (alueiden kehittämisen yksikkö ja alueiden käytön suunnittelun yksikkö), Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksista, Museovirastosta, Metsähallituk-

18 13 sesta, Pohjanmaan kauppakamarista, Ab Dynamo Yritystalo Oy:stä, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta, Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksiköstä sekä AVI:sta. Kaava-YVA ryhmälle järjestettiin workshop Workshopissa arvioitiin vaihemaakuntakaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, energia- ja yhdyskuntatalouteen, energiahuoltoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön, ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä luonnonympäristöön rakentamisvaiheessa ja toiminnan aikana. Workshopin johtopäätöksenä oli, että suurimmat vaikutukset ovat rakentamisen aikana, mikä tukee arvioinnissa tehtyjä aikaisempia johtopäätöksiä. Merkittävimmiksi positiivisiksi vaikutuksiksi arvioitiin vaikutukset energia- ja yhdyskuntatalouteen ja merkittävimmiksi negatiivisiksi vaikutuksiksi arvioitiin vaikutukset maisemaan ja linnustolle. Kuva 5: Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto (v. 1991) Bredskärillä. Kuva: Pirjo Niemi

19 14 3. VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VERTAILU Varsinaisen kaavoitusprosessin aikana vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole laadittu. Tässä vertailussa vaihemaakuntakaava on vaihtoehto 1 kokonaismaakuntakaava 0-vaihtoehto vaihtoehto eli kokonaismaakuntakaava Vahvistetussa kokonaismaakuntakaavassa on osoitettu energiahuollon osalta seuraavat merkinnät: Voimansiirtojohdon yhteystarve Maakaasujohdon yhteystarve Energiahuollon alue Voimansiirtojohto Tuulivoimaloiden alue vahvistetussa Pohjanmaan maakuntakaavassa on 3 tuulivoimaloiden aluetta, joista 2 on merituulivoima-aluetta (Siipyyn edusta ja Korsnäsin edusta) ja yksi maatuulivoima-alue (Bergö). Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Raippaluodon tuulivoimaloiden alueen. 3.2 Vaihtoehto 1 eli vaihemaakuntakaava 2 Koska Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 työprosessi oli kestoltaan erittäin pitkä, nousi jo kaavoitusprosessin aikana esille tarve tarkistaa maakuntakaava energiahuollon osalta. Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan Valtuuston tekemän ponnen mukaisesti päätettiin samalla ryhtyä laatimaan maakuntakaavaa, joka koskee koko maakuntaa mutta vain yhtä teemaa eli energiaa. Vaihemaakuntakaava 2 päivittää Pohjanmaan maakuntakaavaa energiahuollon osalta, ja sen tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavaratkaisu pohjautuu kaavaa varten laadittuun selvitykseen Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavaan on otettu 30 maatuulivoimaloiden aluetta. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 430 km Vaihtoehtojen vertailu Verrattuna kokonaismaakuntakaavaan, jossa on osoitettu kaksi merituulivoimaloiden aluetta ja yksi maatuulivoimaloiden alue, vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 30 maatuulivoimaloiden aluetta. Näin ollen vaihemaakuntakaava luo kokonaismaakuntakaavaa paljon paremmat mahdollisuudet vastata asetettuihin tavoitteisiin tuulivoimatuotannon lisäämiseksi.

20 15 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutusten arviointi on lakisääteinen osa kaavoitusta. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. 4.1 Vaikutusten arvioinnin toteuttaminen Vaikutusten arviointi on kiinteä osa kaavoitusprosessia, ja sitä on tehty koko kaavoitusprosessin ajan. Keskeisin vaihemaakuntakaavan taustaselvitys on Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla -selvitys (11/2010 ja päivitys 12/2012). Selvityksessä on pyritty löytämään teknistaloudellisesti soveliaita alueita, joilla merkittävien vaikutusten ilmenemisen todennäköisyys olisi vähäisin. Kriteereinä on käytetty useita muuttujia siten, että tuulivoimalaalueiden rakentaminen ja käyttö aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriötä tai haittaa lähiympäristön asukkaille sekä asuin- ja luonnonympäristön erityisille arvoille. Aineistoja sekä käytettyjä menetelmiä on selostettu tarkemmin edellä mainitussa selvityksessä. Potentiaalisten tuulivoima-alueiden analyysissä käytettiin 1000 metrin suojavyöhykettä vakituisen asutuksen ja loma-asutuksen osalta ja 500 metrin suojavyöhykettä mm. Naturaalueiden, virkistysalueiden ja arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöjen osalta. Maankäyttöluokkien suojavyöhykemitoitus on esitetty seuraavassa taulukossa. PUSKURIN LEVEYS Natura-alueet Suojeluohjelma-alueet Harjut Pohjavesialueet Arvokkaat kalliot ja muut geologiset kohteet Maailmanperintöalue IBA ja FinIba Perinnebiotoopit Taajamat, kylät ja pienkylät (YKR) Asunnot em. ulkopuolella Valtakunnallisesti ja alueellisesti arvokkaat maisema-alueet Arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (RKY 2009) Virkistysalueet maakuntakaavassa Virkistyskohteet maakuntakaavassa Lentokentät ja niiden suoja-alueet 500 m m 100 m 100 m 100 m 500 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 500 m 500 m 500 m 500 m 500 m Vaihemaakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Pohjanmaan maakuntaan, joten arvioinnissa on keskitytty pääasiassa maakunnan alueelle kohdistuviin vaikutuksiin. Tämän vaihemaakuntakaavan aiheesta johtuen vaikutusalue voi kuitenkin olla maakuntaa laajempi. Erityisesti maakunnan eteläosaan voi syntyä maisemallisia yhteisvaikutuksia useiden laajojen tuulivoimala-alueiden toteutuessa maakuntien rajalla. Vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutukset samoin kuin kunkin tuulivoimala-alueen merkittävimmät vaikutukset on arvioitu ja raportoitu maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemien vaikutusten mukaisesti. Lähtökohtana vaikutusten arvioinnissa on ollut edellä mainittu selvitys, johon sisältyy tuulivoimala-alueiden kohdekohtainen vaikutusten arviointi sekä kaavaan valittujen tuulivoimaloiden alueiden (30 aluetta) kokonaisvaikutusten arviointi (Selvityk-

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ehdotus POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHE 2 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ehdotus 1 Sisällysluettelo: Vaihemaakuntakaavan vaikutukset...

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

1 Långskogen, Pedersöre

1 Långskogen, Pedersöre Ehdotus SISÄLLYSLUETTELO 1 Långskogen, Pedersöre... 2 2. Stormossen, Pedersöre... 6 3 Långmossen, Uusikaarlepyy... 9 4-6 Björkbacken, Uusikaarlepyy... 12 7 Monäs, Uusikaarlepyy... 15 8 Gunilack, Uusikaarlepyy

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Kaavoituksen ajankohtaispäivä, Turku Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.6.2014 Maakuntakaava & vaikutusten arviointi MRL 1 MRL 9 MRA

Lisätiedot

Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 1.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seuraavissa taulukoissa on käyty läpi tätä hanketta koskevat

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TARKISTAMI NEN. Yleistavoitteet

VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TARKISTAMI NEN. Yleistavoitteet Rinnakkaisteksti VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TARKISTAMI NEN 4.2 Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

LIITE 9 Siikajoen kunta Kangastuulen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (6) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

LIITE 9 Siikajoen kunta Kangastuulen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (6) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 1 (6) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi Tolpanvaara-Jylhävaaran

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, miten Myllykankaan tuulivoimapuistohanke soveltuu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

LIITE 7 Hyrynsalmen kunta Illevaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

LIITE 7 Hyrynsalmen kunta Illevaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi

Lisätiedot

Liite 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

Liite 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys Liite 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi Tolpanvaara-Jylhävaaran

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

RUSKO, KETUNLUOLANMÄKI

RUSKO, KETUNLUOLANMÄKI 3.3.2016 OAS 1 (6) Ketunluolan asemakaava RUSKO, KETUNLUOLANMÄKI Ketunluolan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan laadinnan osallistumis-

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys 1 (8) Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi Murtotunturin alueen

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

LIITE 10 Kajaanin kaupunki, Vieremän kunta Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (6)

LIITE 10 Kajaanin kaupunki, Vieremän kunta Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (6) 1 (6) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi

Lisätiedot

Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi Piiparinmäki-Lammaslamminkankaan

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava 19.12.2011 päivitetty 6.2.2012, 27.2.2012, 30.10.2012, Merikarvian kunta Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

ALAJÄRVEN KAUPUNKI KARJANKUJANKOSKEN ASEMAKAAVA

ALAJÄRVEN KAUPUNKI KARJANKUJANKOSKEN ASEMAKAAVA ALAJÄRVEN KAUPUNKI KARJANKUJANKOSKEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.11.2008 Jouni Laitinen, Jutta Rönnqvist, Suvi-Elina Maunu ALAJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

LIITE 8 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

LIITE 8 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI

VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI OAS 1 (8) UPM Kymmene Oyj 4.10.2016 VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI SEINÄJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kumpulan alueen asemakaava

Kumpulan alueen asemakaava SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Kumpulan alueen asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19737 1 (8) Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

LIITE 10 Hyrynsalmen kunta Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

LIITE 10 Hyrynsalmen kunta Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA VIHTAJÄRVI PEUKALONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.2.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Tervasmäki III-alueen asemakaava. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Tervasmäki III-alueen asemakaava. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Tervasmäki III-alueen asemakaava Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut Päivitetty 8.9.2014 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja tarkoitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) SIIKAJOEN KUNTA 10/2011 Siikajoki Vartinojan tuulipuiston osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma () Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan muutosta Nakkilan kunnan Myllärintien lännenpuoleisella

Lisätiedot

LIITE 12 Kajaanin kaupunki, Vieremän kunta Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (7)

LIITE 12 Kajaanin kaupunki, Vieremän kunta Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (7) 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Karvia, 8.2.2017 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot