VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIKUTUSTEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maakuntavaltuuston hyväksymä

2 Kansikuva: Pirjo Niemi

3 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA (TUULIVOIMAKAAVA) VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maakuntavaltuuston hyväksymä ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO

4 SISÄLLYSLUOTTELO 1. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT KAAVAN SISÄLLÖN JA KAAVOITUSPROSESSIN ARVIOINTI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN (MRL) SEKÄ MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSASETUKSEN (MRA) MUKAISTEN SISÄLTÖVAATIMUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOONOTTAMINEN MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN MUIDEN TAVOITTEIDEN JA STRATEGIOIDEN HUOMIOON OTTAMINEN KAAVAN SUHDE NAAPURIMAAKUNTIEN KAAVOITUKSEEN KAAVAN SUHDE KOKONAISMAAKUNTAKAAVAAN KAAVOITUSPROSESSIN YLEINEN ARVIOINTI VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VERTAILU VAIHTOEHTO ELI KOKONAISMAAKUNTAKAAVA VAIHTOEHTO 1 ELI VAIHEMAAKUNTAKAAVA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA LIIKENNETURVALLISUUTEEN VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN JA ELINKEINOIHIN VAIKUTUKSET ILMASTOON JA ENERGIATALOUTEEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN TUULIVOIMA-ALUEIDEN TOTEUTTAMISEN YHTEISVAIKUTUKSET POHJANMAAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN 2 TOTEUTTAMISEN KOKONAISVAIKUTUKSET ARVIOITUNA MRA 1 :N MUKAISESTI Kuva 1: Näkymä Vaasan Sundomin kylästä. Kuva: Pirjo Niemi

5 Kuva 2: Tuulivoimala Sundomissa. Kuva: Pirjo Niemi Lyhenne MRL MRA YVA RKY W Wh V Selitys Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Ympäristövaikutusten arviointimenettely Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt Watti on tehon yksikkö (1 Kilowatti, kw = 1000 W, 1 Megawatti, MW = 1000 kw, 1 Gigawatti, GW = 1000 MW, 1 Terawatti, TW = 1000 GW) Wattitunti on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan. Voltti on jännitteen yksikkö

6 1 1. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Tämä vaikutusten arviointi on kiinteä osa uusiutuvien energiamuotojen ja niiden sijoittumista koskevan vaihemaakuntakaavan laatimisprosessia. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuottaa suunnittelijoille, osallisille ja päättäjille tietoa kaavan toteuttamisen vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tukea kaavaratkaisun valmistelua ja valintaa. Maakuntatasolla vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon kaavan luonne, tehtävä ja tarkoitus. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä Pohjanmaan kaavayva-ryhmän kanssa. Ryhmässä on ollut edustus Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksista, Museovirastosta, Metsähallituksesta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (AVI), Pohjanmaan kauppakamarista, Ab Dynamo Yritystalo Oy:stä, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta, Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksiköstä sekä Pohjanmaan liitosta. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttöja rakennusasetus (MRA) ja näiden maakuntakaavalle asettamat tavoitteet, periaatteet ja vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida kaavan tarkoitus ja tavoitteet, aikaisemmat kaavat ja selvitykset sekä selvityksiin vaikuttavat tekijät. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen sekä kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty olemassa olevaa kaavoituksen tietoaineistoa, vaihekaavan lähtöaineistoksi laadittuja selvityksiä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla ja Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset, laadittua selvitystä tuulivoima-alueiden vaikutuksista Natura alueisiin sekä tuulivoimapuistohankkeiden YVA-menettelyn yhteydessä syntynyttä aineistoa. Vaikutusten arviointi on ollut kiinteä osa Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2 laadintaprosessia alusta lähtien. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on Vaikutusten arvioinnissa peilataan vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutuksia ensisijaisesti vahvistettuun Pohjanmaan maakuntakaavaan, mutta myös nykyiseen maankäyttöön.

7 2 2. KAAVAN SISÄLLÖN JA KAAVOITUSPROSESSIN ARVIOINTI 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) mukaisten sisältövaatimusten huomioon ottaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 25 mukaan maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueidenkäyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Luvusta 2.2 käy ilmi, miten valtakunnalliset tavoitteet on otettu huomioon vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa. Miten muut tavoitteet ja strategiat on huomioitu, käsitellään luvuissa 2.3 ja 2.4. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana ovat maakunnan erityistarpeet. Mahdollisuuksien mukaan maakuntakaavoituksessa on otettu huomioon myös naapurimaakuntien kaavoitus varsinkin suunnittelualueeseen rajoittuvilla alueilla. Vaihemaakuntakaavan aluevaraukset on osoitettu valtakunnallisten tavoitteiden ja maakunnan alueidenkäytön tavoitteiden vaatimalla tarkkuudella. Vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa on MRL:n mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Kaavaselostus täyttää sisällöltään maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset esittäen selvityksen alueen oloista, suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot, yhteenvedon kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä, arvioinnin kaavan vaikutuksista, selvityksen kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin sekä kuntien suunnitteluun, suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenvedon kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä, valitun kaavaratkaisun keskeisen sisällön ja perusteet sekä selvityksen siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon, kaavan toteutuksen ajoituksen ja seurannan sekä yhteenvedon selostuksen pääkohdista. Maakuntakaavaa valmisteltaessa tulee MRL:n mukaan varmistaa, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kohtuullisuusharkinnassa on huomioitu vaihemaakuntakaavan toteuttamisen kokonaisvaikutukset. Täydellistä tasa-arvoa on vaikea saavuttaa, mutta vaihemaakuntakaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihemaakuntakaava täyttää niin maakuntakaavan tarkoituksen kuin maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen asettamat sisältövaatimuksetkin.

8 3 2.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottaminen Maakuntakaavan tulee täyttää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin ja jakautuvat yleisiin tavoitteisiin ja erillistavoitteisiin: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset (eivät koske tätä kaavaa) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko). Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Vaihemaakuntakaavaratkaisulla voidaan vähentää maakunnan riippuvuutta uusiutumattomista energialähteistä ja lisätä maakunnan omien uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunta on energiantuotannon osalta omavarainen vuonna Vaihemaakuntakaava luo hyvät edellytykset saavuttaa tämä tavoite. Pohjanmaan rannikon hyvät tuuliolosuhteet luovat erinomaiset edellytykset tuulivoiman rakentamiselle koko maakunnan pituudelta. Kaavaratkaisu tukee omalta osaltaan tasapainoista maakunnan kehittämistä, koska tuulivoimaloiden alueita on osoitettu verrattain tasaisesti koko maakunnan alueelle. Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevan infrastruktuurin optimaaliseen hyödyntämiseen. Hyvät liikenneyhteydet, valtakunnan voimansiirtoverkko, alueelle sijoittuvat suurmuuntoasemat (Kristiinankaupunki ja Tuovila) ja olemassa olevat sähköasemat sekä ja rannikon suuret satamat luovat hyvät edellytykset tuulivoimapuistojen laajamittaiselle toteuttamiselle. Alueen yhdistävänä väylänä toimii valtatie 8, joka kulkee rannikon suuntaisena etelästä pohjoiseen. Maakunnan sähkönsiirtoverkon kannalta keskeiset suurjännitelinjat kulkevat myös rannikkoa pitkin. Tuulivoimaloiden alueita on kaavaratkaisussa osoitettu valtatien kummallekin puolelle. Tuulivoimaloiden alueiden painopiste on kuitenkin maakunnan eteläosassa. Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, erityisesti Vaasan seudun energiateknologisen osaamisen keskittymään kuuluvien yritysten kilpailukykyä. Tuulivoimatuotanto myös monipuolistaa alueen elinkeinoelämää.

9 4 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoitusmahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyy. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Vaihemaakuntakaavaratkaisu parantaa edellytyksiä ottaa käyttöön uusiutuvia energiavaroja, etenkin tuulivoimaa. Alueella tuotettu tuulivoima lisää maakunnan energiaomavaraisuutta ja energiahuollon varmuutta. Myös tuulivoimaloiden toteuttamiseen liittyvät voimansiirtoverkostojen laajennukset ja uudet suurmuuntoasemat edesauttavat kohti energiatehokasta ja ekologisesti ja taloudellisesti kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisulla ei myöskään heikennetä nykyisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä, koska esim. metsätaloutta voidaan alueilla harjoittaa edelleen ja turkistarha-alueisiin on jätetty riittävä suoja-etäisyys. Tuulivoimaloiden toteuttamiseen liittyviä huoltotieverkostoja voidaan myös hyödyntää metsätaloudessa. Tuulivoimapuistojen vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat rakentamisen aikaisia kun taas tuulivoimapuistojen toiminnanaikaiset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimaloiden ääni sekä valon ja varjon vilkkuminen saattavat haitata lähimpien asuntojen käyttöä. Kaavaan otetut tuulivoimaloiden alueet on kuitenkin pääasiassa rajattu niin, että tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin jää riittävä suojavyöhyke. Talviaikana tietyllä säällä voimalasta irtoava lumi ja jää voivat aiheuttaa riskin tuulivoimalan lähistöllä liikkujille. Tuulivoimaloiden alueiden sijainti asumattomilla, vähäisessä virkistyskäytössä olevilla metsäalueilla vähentää ihmisiin kohdistuvan onnettomuusriskin kuitenkin erittäin pieneksi. Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessaan tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä. Näin ollen tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta siltä osin kuin niiden avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energialähteitä.

10 5 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojeluverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyksen kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet on sijoitettu tuulivoimatuotannon kannalta herkkien alueiden ja ristiriitaisten maankäyttömuotojen ulkopuolelle. Tuulivoimalaalueet on mm. rajattu niin, etteivät ne sijoitu tärkeille pohjavesialueille. Kaikki alueet on sijoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden alueiden ja suojeltujen avosoiden ulkopuolelle. Pohjanmaan kulttuurimaisema-alueet ovat pääasiassa avoimia jokilaaksojen viljelyalueita, joilla tuulivoimalat toteutuessaan näkyvät laajalti. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Kyrönjokilaaksoon, Närpiönjokilaaksoon ja Lapväärtinjokilaaksoon, koska näiden läheisyyteen sijoittuu useita tuulivoimaloiden alueita. Tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisen myötä osa alueiden luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Alueiden sisällä aiheutuu myös elinympäristöjen pirstoutumista huoltotieverkostosta ja voimajohdoista. Ekologisista vaikutuksista merkittävimpiä voivat olla tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin, erityisesti lintuihin.

11 6 Pohjanmaalla ja Merenkurkussa lintujen muuttoa ohjaa Pohjalahden rantaviiva, jota seuraillen muuttaa merkittäviä määriä lintuja vuosittain. Linnut muuttavat pääasiassa alavia maita seuraillen muuton painottuessa erityisesti etelä-pohjois-suuntaista meren rannikkoa pitkin. Linnustovaikutuksista törmäykset ovat merkittävimmät. Törmäysriskiä lisää tuulivoimaloiden alueiden sijoittuminen lintujen muuttoreteille. Kaavaa varten laadittu selvitys sisältää linnustoselvityksen, jossa on selvitetty merkittävät lintujen muuttoreitit ja levähdyspaikat sekä merikotkan ja kalasääsken reviirit, pesät ja ruokailualueet. Vaihekaavaa laadittaessa on erityisesti otettu huomioon merkittävät lintujen muuttoreitit sekä merikotkien ja kalasääskien pesät. Tuulivoimaloiden alueiden toteutuessa niiden päämaankäyttö (maa- ja metsätalousalue) säilyy. Alueita voidaan edelleen käyttää virkistykseen (ulkoiluun, luonnon tarkkailuun, metsästykseen, kalastukseen, marjastukseen ja sienestykseen). Toimivat tuulivoimalat eivät näitä toimia estä, mutta voimaloiden näkyminen tai ääni voidaan kokea virkistyskäytölle häiritsevänä. Kaavaan otettujen tuulivoimaloiden alueille ei sijoitu vahvistetun maakuntakaavan virkistyskohteita tai - reittejä paitsi Laihian Rajavuorella. Muutamat tuulivoimala-alueet (Långskogen, Gunilack, Naarajoki, Kattiharju, Flatbergen, Långmarken, Peninkylä ja Kullen) sijoittuvat alueelle, jonne maakuntakaavassa on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Tuulipuiston toteuttamisen myötä alueen luonne luontoretkeilykohteena muuttuisi. Joillekin tuulivoimaloiden alueille voi vaihemaakuntakaavan toteutuksen alkuvaiheessa syntyä myös tuulivoimalamatkailua. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimalinjojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset sekä vanhojen verkostojen parantamisen ja laajentamisen tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö, ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja - alueet sekä maiseman erityispiirteet. Vaihemaakuntakaava vastaa omalta osaltaan valtioneuvoston vuoden 2008 (päivitys 2012) ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin, kun kaava mahdollistaa tuulivoimapuistojen toteut-

12 7 tamisen maakunnassa. Tuulivoima on osa kestävää energiajärjestelmää korvaten muita energiantuotantomuotoja sähkömarkkinoilla. Suomessa tuulivoimatuotannon tavoitetasoksi on asetettu MW vuonna Pohjanmaan maakunnassa tavoitteeksi on asetettu olla energiantuotannon osalta omavarainen vuonna Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, mikä tarkoittaa, että maakunnassa tuotettaisiin MW tuulivoimaa. Tämä edellyttää noin 250 km 2 tuulivoima-alueita. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 430 km 2 tuulivoima-alueita, jotta vaihtoehdoille ja yksityiskohtaiselle kaavoitukselle jää riittävästi pelivaraa. Kaavassa on osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat maatuulivoima-alueet. Tuulivoimaloiden alueet ovat pinta-alaltaan suuria, mikä mahdollistaa laajojen tuulipuistojen toteuttamisen. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon sekä olemassa olevat että suunnitellut suurmuuntoasemat ja voimansiirtojohdot. Lisäksi tuulivoimaloiden alueita on tarkasteltu kokonaisuutena, mikä mahdollistaa optimaaliset ratkaisut niin uusien sähköasemien sijoittamisen kuin kantaverkkoon liityntöjen osalta. Tuulivoimalat voivat korkeina rakenteina muodostaa lentoesteen ja olla vaaraksi lentoturvallisuudelle tai haitata lentoliikenteen sujuvuutta. Lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset tuulivoimarakentamiselle on otettu huomioon laatimalla lentoesteiden korkeusrajoitustasot koko rannikkovyöhykkeelle paikkatieto-mallinnuksella. Suunnittelumääräyksissä sanotaan myös, että lentoliikenteen toiminnasta aiheutuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon. Kuva 3: Nykyinen infrastruktuuri luo hyvät edellytykset tuulivoimapuistojen toteuttamiselle. Pirjo Niemi Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko) Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä.

13 8 Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Kaavaratkaisu ei vaaranna asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksiä maankohoamisrannikolla. Tuulivoimaloiden alueita rajattaessa on otettu huomioon rannikon kylien kasvusuunnat. Vaihemaakuntakaavaratkaisu ei estä maankohoamisrannikon luonnollista sukkessiota. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihemaakuntakaavassa on otettu hyvin huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 2.3 Maakuntasuunnitelman tavoitteiden huomioon ottaminen Maakunnan suunnittelu käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja alueellisen kehittämisohjelman eli maakuntaohjelman. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan kehittämistavoitteet. Maankäyttöä, rakentamista ja infrastruktuuria koskevat tavoitteet toteutetaan mm. maakuntakaavan avulla. Tästä syystä maakuntasuunnitelma on yksi tärkeimmistä lähtökohdista laadittaessa maakuntakaavaa. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040 Uuden energian Pohjanmaa - Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä on viisi strategista linjausta: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue. Maakuntasuunnitelma on hyvin laaja asiakirja ja se käsittää useita strategioita vision saavuttamiseksi. Seuraavassa kuvataan sitä, miten vaihemaakuntakaava edistää kunkin strategisen linjauksen keskeistä sanomaa. Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen mahdollistaa Pohjanmaan energiaomavaraisuuden Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen mahdollistaa sen, että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä Uusiutuvan energialähteiden lisäämisellä ja korvaamalla niillä uusiutumattomia energialähteitä hillitään ilmastonmuutosta Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen lisää Vaasan seudun ja koko Pohjanmaan tunnettavuutta uusiutuvan energiateknologian arvostettuna osaamiskeskittymänä, mikä lisää seudun kilpailukykyä niin valtakunnallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla Pohjanmaa profiloituu uusiutuvan energian maakuntana, mikä vaikuttaa maakunnan imagoon positiivisesti

14 9 Vaihemaakuntakaava luo työpaikkoja uusille ammattiryhmille energia-alalla mm. tuulivoimateknologian kuljetuksiin ja tuulivoimaloiden asennus- ja huoltotöihin. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Kaavaratkaisu luo omalta osaltaan edellytyksiä tasapainoiselle aluerakenteelle, koska tuulivoimaloiden alueita on osoitettu tasaisesti koko maakunnan alueelle. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi - Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen huippualue Vaihemaakuntakaavan toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, koska tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessa tuota lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä Vaihemaakuntakaava luo edellytyksiä korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energialähteillä (tuulivoima, bioenergia, jätteet, aurinkoenergia, geoterminen lämpö jne.) Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vie Pohjanmaata kohti hiilidioksidineutraalia tilaa sähkön ja lämmöntuotannon osalta Alueella toteutettavien uusiutuvia energialähteitä käyttävien energiantuotantojärjestelmien ansiosta Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitteet. 2.4 Muiden tavoitteiden ja strategioiden huomioon ottaminen Suomen ilmasto - ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi (päivitys 2013) Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto-ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna Tuulivoiman osalta strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa asennettu kokonaisteho noin MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Vuonna 2012 tuulivoimatuotannon kapasiteetti Suomessa oli noin 250 MW. Asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää vuositasolla tuulivoiman voimakasta lisärakentamista, MW/vuosi. Tämä vastaa noin 50 70:n 3 MW:n tuulivoimalayksikön käyttöönottoa vuosittain. Tavoitetaso on haasteellinen mutta mahdollinen, sillä tuulivoimasta kiinnostuneiden yritysten suunnittelemien rakennushankkeiden yhteenlaskettu tuulivoimakapasiteetti on moninkertainen asetettuun rakentamistavoitteeseen verrattuna. Vaihemaakuntakaava luo omalta osaltaan hyvät edellytykset Pohjanmaan näiden tavoitteiden saavuttamiselle. Pohjanmaan energiastrategia Tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunta on energiantuotannon osalta omavarainen vuonna Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, kolmannes bioenergialla ja loput yhdyskuntajätteillä, geotermisellä lämmöllä, aurinkoenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Pohjanmaan ilmastostrategiaa ollaan parhaillaan (v. 2014) laatimassa. Vaihemaakuntakaava luo hyvät edellytykset Pohjanmaan energiastrategian toteuttamiselle. Energiaselvitys Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla esitetään, miten maakuntatasolla voidaan vastata valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin. Selvityksen perusteella energiaomavaraisuus ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin toteutuisi Pohjanmaalla ensisijaisesti tuulivoimatuotannon avulla. Vuonna 2030 maakunnassa tuotettaisiin MW tuulivoimaa. Tämä edellyttää noin 240 km 2 alueita. Selvityksessä suositellaan, että vaihemaakunta-kaavassa varaudutaan noin kaksinkertaiseen maatuulivoima-aluevaraukseen eli noin 500 km 2, jolloin vaihtoeh-

15 10 doille ja yksityiskohtaiselle kaavoitukselle jää tilaa. Vaihemaakuntakaavaan on otettu mukaan 430 km 2 selvityksen mukaista tuulivoimalle parhaiten soveltuvaa aluetta. Länsi-Suomen ympäristöstrategia Länsi-Suomen ympäristöstrategia (uuden ympäristöstrategian luonnos v alussa) on Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan liittojen sekä ELY-keskuksen yhteinen tulevaisuuden linjaus. Visio 2030 on olla eurooppalainen kestävän kehityksen esimerkkialue. Tavoitteena on saavuttaa tämä seuraaviin keinoin: vesien tilan vaaliminen monimuotoisuuden turvaaminen asutun ympäristön elinvoiman turvaaminen ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunta ympäristötietoisuuden edistäminen. Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen edistää erityisesti ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen hillitseminen teemaan sisältyviä tavoitteita. Energiantuotannosta aiheutuvia ilmaan tulevia päästöjä voidaan minimoida, kun fossiilisia polttoaineita voidaan korvata uusiutuvilla energialähteillä. Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, kolmannes bioenergialla ja loput yhdyskuntajätteillä, geotermisellä lämmöllä, aurinkoenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Toimintavaiheessa tuulivoimalla tuotettu sähkö ei tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä. Näin ollen vaihemaakuntakaavan toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta. 2.5 Kaavan suhde naapurimaakuntien kaavoitukseen Pohjanmaan maakunnan rajamaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan I vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä , II vaihe ja III vaihe Keski-Pohjanmaalla tuulivoimaa koskeva kaavaluonnos on valmisteluvaiheessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Etelä-Pohjanmaan vaihekaavan I Tuulivoima luonnos oli nähtävillä kesällä Satakunnan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotus oli nähtävillä , jolloin maakuntahallitus päätti jatkaa kaavaehdotuksen suunnittelun täydentämistä. Vaihemaakuntakaavassa on otettu huomioon naapurimaakuntien kaavoitus. Vaikutukset naapurimaakuntiin ilmenevät lähinnä maakunnan rajan läheisten tuulivoima-alueiden maisemavaikutuksina. Maisemalliset yhteisvaikutukset ovat mahdollisia erityisesti maakunnan eteläosassa, jossa vaihemaakuntaka avoissa on osoitettu useita alueita maakuntien raja-alueelle.

16 11 MELLERSTA ÖSTERBOTTEN KESKI-POHJANMAA ÖSTERBOTTEN POHJANMAA SÖDRA ÖSTERBOTTEN ETELÄ-POHJANMAA SATAKUNDA SATAKUNTA Kuva 4: Pohjanmaan maakunta ja naapurimaakunnat. 2.6 Kaavan suhde kokonaismaakuntakaavaan Kaavaratkaisun suhde kokonaismaakuntakaavaan käy ilmi luvusta 3, jossa verrataan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kokonaismaakuntakaava edustaa vertailussa 0-vaihtoehtoa. 2.7 Kaavoitusprosessin yleinen arviointi Kaavoitusprosessin yleinen arviointi käsittää arvion yhteistyön toteutuksesta, viranomaistoiminnasta, nähtäville asettamisesta, lausunto- ja käsittelyprosessista sekä seurannasta. Kaavoitusprosessi on edennyt maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaisesti. Vaihemaakuntakaavaa koskeva ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin MRA:n 11 mukaisesti Viranomaisneuvottelussa oli läsnä edustajat ympäristöministeriöstä, Länsi- Suomen ympäristökeskuksesta, Vaasan tiepiiristä, Museovirastosta, Pohjanmaan museosta, Pohjanmaan kauppakamarista, Satakuntaliitosta, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Geologisesta tutkimuskeskuksesta ja Länsi-Suomen merivartiostosta. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä , ja sen yhteydessä tiedotettiin niin kunnille kuin kuntien asukkaillekin. Osallistumisja arviointisuunnitelmasta saatiin yhteensä 106 yksityisten henkilöiden mielipidettä ja 30 kuntien ja viranomaisten lausuntoa.

17 12 Kaavaa varten laadittu selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla aloitettiin vuonna 2009, ja se valmistui marraskuussa Selvitys laadittiin koko maakunnan kattavana ja siinä kartoitettiin, mitä uusiutuvia energiamuotoja Pohjanmaalla on mahdollista ottaa käyttöön ja niiden sijoittumista. Painopiste selvityksessä oli kuitenkin tuulivoimatuotannossa, ja siinä selvitettiin tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet. Tätä selvitystä täydennettiin kaavaehdotusvaiheessa lisäselvityksin. Lisäselvitys käsitti vireillä olevien hankkeiden ja kaavaprosessissa tulleiden uusien alueiden (20) arvioinnin, linnustoselvityksen, Naturaarvioinnin tarveharkinnan, selvitys Finavian lentoestealueista, maisema-analyysin sekä kaavaratkaisun veden alaisten, taloudellisten, yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin. Uudet alueet arvioitiin samoilla kriteereillä kuin vuoden 2009 selvityksessä. Tämä selvitys päivitettiin ja yhdistettiin lisäselvityksen kanssa yhdeksi raportiksi, joka valmistui joulukuussa Selvitys sisältää mm. kohdekortit kaikkiaan tutkituista 53 alueesta. Kesällä 2012 tehtiin näkymäanalyysit kaikista tutkituista alueista, syksyllä kaavan laatijat kävivät valokuvaamassa kaikki tutkitut tuulivoima-alueet. Vaihemaakuntakaavaluonnos valmistui vuoden 2011 aikana, ja maakuntahallitus päätti kokouksessaan asettaa sen julkisesti nähtäville. Maakuntakaavaluonnos oli MRA:n 12 mukaisesti julkisesti nähtävillä Lausuntoja pyydettiin MRA:n 13 mukaisesti. Kaavaluonnoksesta saatiin 59 lausuntoa ja mielipiteitä yhteensä 78. Lausunnoissa nousi esille merikotka, Natura, kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö, suojaetäisyydet asutukseen ja merikotkan pesäpuihin sekä sähkön siirto. Mielipiteissä nousi esille meluasia, suojaetäisyydet pysyvään asutukseen ja vapaa-ajanasutukseen, merikotka sekä uudet tuulivoimala-alueet. Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen , minkä jälkeen se maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 :n mukaan asetettiin julkisesti nähtäville Ehdotus lähetettiin MRA:n 13 :n mukaisesti lausunnolle kuntiin ja viranomaisille. Samaan aikaan järjestettiin ehdotusvaiheen esittely- ja neuvottelukierros seutukunnittain. Nähtävilläoloaikana kuntien asukkailla ja osallisilla oli oikeus jättää muistutuksia vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Pohjanmaan liitolle. Natura-arvioinnin tarvehankinta osoitti, että 12:lla vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ehdotetuilla tuulivoima-alueilla saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia Natura-alueisiin. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen laadittiin luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi, jossa tarkasteltiin tarkemmin 12 aluetta vaihemaakuntakaavaehdotukseen sisältyvästä 33 tuulivoima-alueesta. Samanaikaisesti laadittiin myös tarkempi selvitys vaihemaakuntakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutuksista lintuihin. Natura-arviointi valmistui Natura-arviointi oli nähtävillä , jolloin Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksella ja alueiden haltijoilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Natura-arvioinnista. Vuorovaikutusta on toteutettu julkisella nähtäville asettamisella ja tiedotustilaisuuksilla. Kaavoitusprosessin aikana on pidetty kokouksia kuntien kanssa ja yleisiä tiedotustilaisuuksia kuulemisvaiheessa. Koko prosessin ajan tietoa on ollut saatavilla sekä Pohjanmaan liiton verkkosivuilla että virastossa. Lisäksi on järjestetty epävirallisia työkokouksia sekä kuntien, ELYkeskuksen että ympäristöministeriön kanssa. Myös useiden tuulivoima-alan toimijoiden ja maanomistajien kanssa on neuvoteltu kaavaprosessin aikana järjestettiin kuntien päättäjille, viranhaltijoille ja yhteistyötahoille suunnattu tuulivoimaseminaari, jossa esiteltiin vaihemaakuntakaavaa varten laaditut selvitykset sekä alustava kaavaehdotusluonnos. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä kaava-yva-ryhmän kanssa. Ryhmässä on mukana edustajat Pohjanmaan liitosta (alueiden kehittämisen yksikkö ja alueiden käytön suunnittelun yksikkö), Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksista, Museovirastosta, Metsähallituk-

18 13 sesta, Pohjanmaan kauppakamarista, Ab Dynamo Yritystalo Oy:stä, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta, Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksiköstä sekä AVI:sta. Kaava-YVA ryhmälle järjestettiin workshop Workshopissa arvioitiin vaihemaakuntakaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, energia- ja yhdyskuntatalouteen, energiahuoltoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön, ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä luonnonympäristöön rakentamisvaiheessa ja toiminnan aikana. Workshopin johtopäätöksenä oli, että suurimmat vaikutukset ovat rakentamisen aikana, mikä tukee arvioinnissa tehtyjä aikaisempia johtopäätöksiä. Merkittävimmiksi positiivisiksi vaikutuksiksi arvioitiin vaikutukset energia- ja yhdyskuntatalouteen ja merkittävimmiksi negatiivisiksi vaikutuksiksi arvioitiin vaikutukset maisemaan ja linnustolle. Kuva 5: Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto (v. 1991) Bredskärillä. Kuva: Pirjo Niemi

19 14 3. VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VERTAILU Varsinaisen kaavoitusprosessin aikana vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole laadittu. Tässä vertailussa vaihemaakuntakaava on vaihtoehto 1 kokonaismaakuntakaava 0-vaihtoehto vaihtoehto eli kokonaismaakuntakaava Vahvistetussa kokonaismaakuntakaavassa on osoitettu energiahuollon osalta seuraavat merkinnät: Voimansiirtojohdon yhteystarve Maakaasujohdon yhteystarve Energiahuollon alue Voimansiirtojohto Tuulivoimaloiden alue vahvistetussa Pohjanmaan maakuntakaavassa on 3 tuulivoimaloiden aluetta, joista 2 on merituulivoima-aluetta (Siipyyn edusta ja Korsnäsin edusta) ja yksi maatuulivoima-alue (Bergö). Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Raippaluodon tuulivoimaloiden alueen. 3.2 Vaihtoehto 1 eli vaihemaakuntakaava 2 Koska Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 työprosessi oli kestoltaan erittäin pitkä, nousi jo kaavoitusprosessin aikana esille tarve tarkistaa maakuntakaava energiahuollon osalta. Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan Valtuuston tekemän ponnen mukaisesti päätettiin samalla ryhtyä laatimaan maakuntakaavaa, joka koskee koko maakuntaa mutta vain yhtä teemaa eli energiaa. Vaihemaakuntakaava 2 päivittää Pohjanmaan maakuntakaavaa energiahuollon osalta, ja sen tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavaratkaisu pohjautuu kaavaa varten laadittuun selvitykseen Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavaan on otettu 30 maatuulivoimaloiden aluetta. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 430 km Vaihtoehtojen vertailu Verrattuna kokonaismaakuntakaavaan, jossa on osoitettu kaksi merituulivoimaloiden aluetta ja yksi maatuulivoimaloiden alue, vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 30 maatuulivoimaloiden aluetta. Näin ollen vaihemaakuntakaava luo kokonaismaakuntakaavaa paljon paremmat mahdollisuudet vastata asetettuihin tavoitteisiin tuulivoimatuotannon lisäämiseksi.

20 15 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutusten arviointi on lakisääteinen osa kaavoitusta. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. 4.1 Vaikutusten arvioinnin toteuttaminen Vaikutusten arviointi on kiinteä osa kaavoitusprosessia, ja sitä on tehty koko kaavoitusprosessin ajan. Keskeisin vaihemaakuntakaavan taustaselvitys on Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla -selvitys (11/2010 ja päivitys 12/2012). Selvityksessä on pyritty löytämään teknistaloudellisesti soveliaita alueita, joilla merkittävien vaikutusten ilmenemisen todennäköisyys olisi vähäisin. Kriteereinä on käytetty useita muuttujia siten, että tuulivoimalaalueiden rakentaminen ja käyttö aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriötä tai haittaa lähiympäristön asukkaille sekä asuin- ja luonnonympäristön erityisille arvoille. Aineistoja sekä käytettyjä menetelmiä on selostettu tarkemmin edellä mainitussa selvityksessä. Potentiaalisten tuulivoima-alueiden analyysissä käytettiin 1000 metrin suojavyöhykettä vakituisen asutuksen ja loma-asutuksen osalta ja 500 metrin suojavyöhykettä mm. Naturaalueiden, virkistysalueiden ja arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöjen osalta. Maankäyttöluokkien suojavyöhykemitoitus on esitetty seuraavassa taulukossa. PUSKURIN LEVEYS Natura-alueet Suojeluohjelma-alueet Harjut Pohjavesialueet Arvokkaat kalliot ja muut geologiset kohteet Maailmanperintöalue IBA ja FinIba Perinnebiotoopit Taajamat, kylät ja pienkylät (YKR) Asunnot em. ulkopuolella Valtakunnallisesti ja alueellisesti arvokkaat maisema-alueet Arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (RKY 2009) Virkistysalueet maakuntakaavassa Virkistyskohteet maakuntakaavassa Lentokentät ja niiden suoja-alueet 500 m m 100 m 100 m 100 m 500 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 500 m 500 m 500 m 500 m 500 m Vaihemaakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Pohjanmaan maakuntaan, joten arvioinnissa on keskitytty pääasiassa maakunnan alueelle kohdistuviin vaikutuksiin. Tämän vaihemaakuntakaavan aiheesta johtuen vaikutusalue voi kuitenkin olla maakuntaa laajempi. Erityisesti maakunnan eteläosaan voi syntyä maisemallisia yhteisvaikutuksia useiden laajojen tuulivoimala-alueiden toteutuessa maakuntien rajalla. Vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutukset samoin kuin kunkin tuulivoimala-alueen merkittävimmät vaikutukset on arvioitu ja raportoitu maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemien vaikutusten mukaisesti. Lähtökohtana vaikutusten arvioinnissa on ollut edellä mainittu selvitys, johon sisältyy tuulivoimala-alueiden kohdekohtainen vaikutusten arviointi sekä kaavaan valittujen tuulivoimaloiden alueiden (30 aluetta) kokonaisvaikutusten arviointi (Selvityk-

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ehdotus POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHE 2 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ehdotus 1 Sisällysluettelo: Vaihemaakuntakaavan vaikutukset...

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

1 Långskogen, Pedersöre

1 Långskogen, Pedersöre Ehdotus SISÄLLYSLUETTELO 1 Långskogen, Pedersöre... 2 2. Stormossen, Pedersöre... 6 3 Långmossen, Uusikaarlepyy... 9 4-6 Björkbacken, Uusikaarlepyy... 12 7 Monäs, Uusikaarlepyy... 15 8 Gunilack, Uusikaarlepyy

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TARKISTAMI NEN. Yleistavoitteet

VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TARKISTAMI NEN. Yleistavoitteet Rinnakkaisteksti VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TARKISTAMI NEN 4.2 Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn

Lisätiedot

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi Tolpanvaara-Jylhävaaran

Lisätiedot

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, miten Myllykankaan tuulivoimapuistohanke soveltuu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kumpulan alueen asemakaava

Kumpulan alueen asemakaava SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Kumpulan alueen asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19737 1 (8) Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet...

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava 19.12.2011 päivitetty 6.2.2012, 27.2.2012, 30.10.2012, Merikarvian kunta Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Tervasmäki III-alueen asemakaava. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Tervasmäki III-alueen asemakaava. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Tervasmäki III-alueen asemakaava Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut Päivitetty 8.9.2014 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja tarkoitus

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) SIIKAJOEN KUNTA 10/2011 Siikajoki Vartinojan tuulipuiston osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma () Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 LAUSUNTO 29.6.2015 1 Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan (osa-alue 2) osayleiskaava Lestijärven kunta on pyytänyt

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

ILMAJOKI. Tuulivoiman vaiheyleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.10.2013

ILMAJOKI. Tuulivoiman vaiheyleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.10.2013 ILMAJOKI 10.10.2013 Tuulivoiman vaiheyleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoitustoimi 2013 1 Kaavoituspäätös Ilmajoen kunnanvaltuusto on päättänyt 14.5.2012 30, että kuntaan laaditaan vaiheyleiskaava,

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.03.05

KAINUUN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.03.05 KAINUUN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.03.05 1 Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS? OAS on suunnitelma noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA SOIDINNIEMI ASEMAKAAVA 2014. Soidinniemen voimassa oleva asemakaava päivitetään kokonaisuudessaan

ENONKOSKEN KUNTA SOIDINNIEMI ASEMAKAAVA 2014. Soidinniemen voimassa oleva asemakaava päivitetään kokonaisuudessaan ENONKOSKEN KUNTA SOIDINNIEMI ASEMAKAAVA 2014 Soidinniemen voimassa oleva asemakaava päivitetään kokonaisuudessaan 3.2.2015 SOIDINNIEMI Soidinniemen sijainti Leväsentie 23 H 142 70780 KUOPIO Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA IITLAHDEN JA KAIPOLAN KYLÄT IIJÄRVEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI

UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI Vastaanottaja Uudenkaarlepyyn kaupunki Asiakirja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäää 30.3.2015 UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI JEPUAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiivämäärä 08.12.2008, 30.03.2015 Laatija

Lisätiedot

JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE

JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE Lähialueen asukkaille, vapaa-ajanasukkaille ja maanomistajille Jalasjärven kuntaan Rustarin alueelle suunnitellaan tuulipuiston perustamista. Suunnittelualue

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot