Sisältö. Päivitetty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Päivitetty 03.04.2013"

Transkriptio

1 Päivitetty Sisältö Alkusanat 3 1. Tavoite ja tausta 4 2. Keskeiset käsitteet 7 3. Maahanmuuttajat alueella, tilastoa 8 4. Viranomaisten välinen vastuun- ja työnjako Länsi-Uudenmaan maahanmuuttajapalvelu,maahanmuuttajatoimisto Maistraatti ja poliisiviranomainen Kansaneläkelaitos,KELA Työ- ja elinkeinotoimisto, TE-toimisto 14 Kotouttamissuunnitelma Aktivointisuunnitelma 4.5. Sosiaali- ja terveyspalvelut 15 Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut 4.6 Työllistäminen ja ohjaus Asumispalvelut Päivähoito ja koulu 18 Alle kouluikäiset lapset,päivähoidossa ja esikoulussa Perusopetus 4.9. Nuorisopalvelut Aikuiskoulutus Ikääntyneet maahanmuuttajat Kolmas sektori Etnisen tasa-arvon ja etnisten suhteiden edistäminen Kotoutumisen seuranta ja ehdotus jatkotoimenpiteiksi Ohjelman päivittäminen 26 1

2 Liitteet 1) työryhmä 27 2) kotouttamisen indikaattorit 30 3) appendix OSA 2. OSA 3. Toimenpideohjelma Raportti kotoutumisen edistyksestä Läntisellä Uudellamaalla 2

3 Alkusanat Raaseporin kaupunki sekä Hangon kaupunki hyväksyivät vuonna 2012 yhteisen maahanmuuttajapoliittisen ohjelman "Kotoutus monikulttuurisella läntisellä Uudellamaalla". Raaseporin perusturvalautakunta hyväksyi osaltaan kotoutumista edistävän ohjelman ja antoi Länsi-Uudenmaan Maahanmuuttajatoimistolle vastuun seurata toiminnan kehitystä ohjelman mukaisesti. Samalla annettiin maahanmuuttajakoordinaattorille ja maahanmuuttajatoimistolle tehtäväksi antaa vuosittain tietoa siitä, miten kotoutus etenee. Raaseporin kaupunginhallitus käsitteli ohjelman perusturvalautakunnan ehdotuksen pohjalta ja lähetti ohjelman edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi. Samalla päätettiin antaa maahanmuuttajakoordinaattorille vastuu ohjelman (katso liite 1) laatineen työryhmän koollekutsumisesta ja päivittää ohjelma siten, että raportti esitetään valtuustolle vuonna Raaseporin kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman Hangon kaupunginvaltuusto hyväksyi saman ohjelman Yllä esitetyn päätöksen nojalla maahanmuuttajakoordinaattori kutsui koolle aikaisemman työryhmän muutamin henkilövaihdoksin (liite 1), jotka johtuvat eri toimijoiden henkilövaihdoksista. Tämä ryhmä on päivittänyt ja laatinut ohjelman päätösten mukaisesti oheisessa muodossa. Aikaisemman ohjelman tekstiosaa ei periaatteessa ole muutettu, koska sen on päämuodossaan ajateltu olevan voimassa vuoteen 2015 asti (ellei sitä uusien tarpeiden vuoksi jouduta uusimaan aikaisemmin). Tekstit tai tekstin osat, jotka ovat vaatineet päivitystä, ovat omana "appendix"-liitteenä. Päivityksen syinä ovat olleet esim. uudet toteutetut toimenpiteet tai organisaatiota tai tehtävää koskevat suuremmat muutokset (esim. TE-toimisto tai Raaseporin työllisyysosasto). Toimintasuunnitelma 2012 on sitä vastoin uudistettu kokonaan. Vuonna 2012 hyväksyttyjen toimenpidetarpeiden ja -suunnitelmien kohdalla raportoidaan nykytilanne ja vuodelle 2013 on lisätty uudet tarpeet ja suunnitelmat. Ohjelman mukaisesti suunnitelma uusitaan vuosittain. Tähän asiakirjaan on myös otettu mukaan raportti kotoutumisen edistymisestä, jonka Raaseporin perusturvalautakunta halusi myös saada vuosittain. Raporttia on kuitenkin laajennettu käsittämään sekä Raasepori että Hangon kaupunki ("läntinen Uusimaa"), eikä vain Raasepori. 3

4 1. Tavoite ja tausta Tällä ohjelmalla määritellään kunnan sekä eri yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien tehtävät, vastuut sekä eri tahojen välinen yhteistyö maahaanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi lakien, asetusten sekä ohjaussääntöjen mukaan. Ohjelman avulla pyritään toteuttamaan niitä tavoitteita, jotka määritellään uudessa laissa kotoutumisen edistämiseksi. Ohjelman yksi tarkoitus on varmistaa, että maahanmuuttajataustaiset kuntalaiset ovat muiden kaupunkilaisten kanssa yhdenvertaisessa asemassa. Uudessa laissa, joka astuu voimaan todetaan: Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. (Laki kotoutumisen edistämiseksi 1386/ ) Kotouttamisen edistämisohjelman vaatimukset Kuntia on jo vuodesta 1999 kehotettu laatimaan ohjelma kotoutumisen tukemiseksi. Ohjelma on edellytyksenä sille, että kaupunki saa korvausta ELY-keskukselta pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvista kustannuksista. Ensimmäinen kotouttamisohjelma Länsi-Uusimaalle tehtiin 1996 ja se päivitettiin jo 1999 ja otettiin käyttöön sekä Hangossa, Tammisaaressa, Karjaalla, Pohjassa että Inkoossa. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta, ). Vuonna 2006 päivitettiin ohjelma 3. asteen yhteys, ja 2011 tehtiin ensimmäinen luonnos uuden lain mukaiseksi ohjelmaksi. Tämä ohjelma on laadittu uuden kotouttamislain ohjauksen sekä koelain sisältämän Osallisena Suomessa - Delaktig i Finland -pilottihankkeen pohjalta. Työryhmä on siinä määrin kuin se on ollut mahdollista myös noudattanut periaatteita Hangossa ja Raaseporissa päätetyissä perusturvaa, hyvinvointia ja kotouttamista koskevissa strategioissa, taloussuunnitelmissa ja toimintaohjelmissa. Osallisena Suomessa - Delaktig i Finland Laki käsittää kokeilun kehittää kotouttamisreittejä Suomessa hankenimellä Osallisena Suomessa (Ossu) - Delaktig i Finland ( DiF). Raasepori osallistuu yhtenä neljästä suomenruotsalaisesta osahankkeesta (hankkeita on kaikkiaan 15) hankkeella Raasepori - Osallisena Suomessa ( ). Hankkeen tulee tukea kotouttamisen edistämislain mukaisia päämääriä tarkoituksena laajentaa kotouttamiskoulutusta saavaa henkilöpiiriä, kokeilla uusia 4

5 tapoja järjestää kotouttamisopetusta sekä tehostaa kotouttamisopetuksen vaikutusta testaamalla uusia koulutusreittejä. Pyrkimyksenä on tehostaa opetusta suomen- ja ruotsinkielessä, yhteiskuntaan perehtymistä ja tukea työllistymiseen sekä osallistumista työelämään. Raaseporin osahanke pyrkii löytämään nopeampia reittejä työelämään. DiF:n piirissä vaikuttaa suomenruotsalainen verkosto, jonka tehtävänä on pilottikokeilun kautta osoittaa ruotsinkieliselle kotouttamiselle Suomessa eri reittejä.( katso appendix) Työryhmä ja sen tehtävät Raaseporin kaupunginhallitus päätti vastauksena valtuuston jäsenten aloitteeseen, että kotouttamista edistävä ohjelma laaditaan ja antoi kaupunginjohtajalle tehtäväksi nimetä sille työryhmä. Kaupunginjohtaja asetti työryhmän ( 61/2010). Työryhmä laati luonnoksen kotouttamista edistävästä ohjelmasta, joka hyväksyttiin Raaseporin perusturvalautakunnassa , 44. Perusturvalautakunta päätti antaa työryhmälle jatkuvan toimeksiannon seurata toimintaohjelman toteutumista ja tehdä tarpeellisia täydennyksiä. Perusturvajohtaja asetti työryhmän (virkamiespäätös 72/2011). Työryhmä on kokoontunut 6 kertaa ajalla , kuullut maahanmuuttajataustaisia asukkaita ja sillä on useampia alatyöryhmiä. (Liite 1, työryhmän kokoonpano). Työryhmä sai alun perin tehtäväkseen: 1) Laatia kokonaisvaltaisen konkreettisen toimintaohjelman luomaan hyvät edellytykset maahanmuuttajien kotouttamiselle alueella. Toimintaohjelman tulee kattaa sekä kiintiöpakolaisten että muiden maahanmuuttajien kotoutuminen ja kuvata kotoutumisen tavoitteet eri maahanmuuttajaryhmille ja eri elämän vaiheissa. Toimintaohjelman tulee noudattaa uuden kotouttamislain (2010) tavoitteita ja toimenpiteet synkronisoida Osallisena Suomessa -hankeen kanssa. Työryhmän tulee kuulla maahanmuuttajien edustajia heidän kotoutumista koskevista kokemuksistaan ja elämyksistään alueella. 2) laatia konkreettisia toimenpiteitä eri toimialoilla erityisesti lisäämään maahanmuuttajien mahdollisuuksia päästä aikaisin työelämään tai ammattikoulutukseen sekä nostamaan valmiutta ottaa vastaan ja ohjata maahanmuuttajia työpaikoilla. 3) tarkentaa työnjakoa ja yhteistyötä alueen viranomaisten välillä ja etenkin maahanmuuttajatoimiston roolia maahanmuuttajien koordinoivana instanssina ja laatia kuvaus palvelujen markkinoinnista kohderyhmälle. 4) kuvata, miten kotoutumista seurataan ja miten siitä raportoidaan ja myös miten kotouttamistoimenpiteitä arvioidaan asianomaisissa kohderyhmissä. Alueen kotouttamista edistävän ohjelman laatiminen on ollut kiinnostavaa ja antoisaa, joskin aikaa vievää. Työn kuluessa ovat sekä työryhmän jäsenet että heidän kollegansa vastaavissa yksiköissä oppineet ymmärtämään paremmin kotouttamiskysymyksiä ja niiden monitahoisuutta, samoin kuin niiden käsittelyä. Työryhmä on valaissut yhteistyössä havaittuja puutteita tai epäselvää työnjakoa toimenpideosassa, jossa on konkreettisia ehdotuksia parannuksiksi ja työn jatkamiseksi. Työryhmän jäsenet ovat olleet aktiivisia ja kiinnostuneita ja he ovat 5

6 valmiit asettamaan asiantuntemuksensa käytettäväksi tulevassa seuranta- ja kehitystyössä. Ohjelman rakenne Ohjelma on jaettu kahteen osaan: tekstiosa ja konkreettisempi toimenpideosa. Erityisesti konkreettista toimenpideosaa on täydennetty ohjelman ensimmäisen luonnoksen 2011 valmistumisen jälkeen. Ohjelmassa käytetään poikkeuksetta lyhenteitä TE-toimisto eli Työ-ja Elinkeinotoimisto sekä ELY-keskus eli Elinkeino-,Liikenne- ja Ympäristökeskus. 6

7 2. Keskeisiä käsitteitä Tässä luvussa selitetään ne käsitteet, joita käytetään yleisesti kotouttamista koskevissa asiayhteyksissä ja tässä toimintaohjelmassa. Kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Maahanmuuttaja on yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti. Toisen sukupolven maahanmuuttaja on Suomessa syntynyt maahanmuuttajien lapsi Muunkielinen on henkilö, joka puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamen kieltä. Paluumuuttaja on ulkosuomalainen, joka palaa Suomeen. Suomessa käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin henkilöihin kuten inkerinsuomalaisiin, joilla on suomalainen syntyperä. Viimeksi mainitut ovat kansallisuudeltaan, mutta eivät kansalaisuudeltaan suomalaisia. Pakolainen on ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Turvapaikanhakija on henkilö joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. 7

8 3. Maahanmuuttajat alueellamme Eri tilastoissa lasketaan maahanmuuttajiksi henkilöitä hiukan vaihtelevan käytännön määritelmän pohjalta, joskus henkilöt joilla äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame, joskus henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla tai henkilöt joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Näistä eri määritelmistä saadaan eri tilastoluvut. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Raaseporissa oli vuoden 2013 alussa 1067 henkilöä, joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, ja Raaseporin asukkaista ulkomaan kansalaisia oli 953. Hangossa vastaavat luvut ovat 382 muunkielistä henkilöä ja ulkomaan kansalaisia 324. Maahanmuuttajat ovat noin 3,1 % Raaseporin väestöstä ja vajaa 3 % Hangon väestöstä. Suomessa maahanmuuttajien osuus on keskimäärin 3,9 %. Nämä luvut sekä allaoleva taulukko on päivitetty Kehitys alueella, kuten koko Suomessa on ollut nopea. Oheisessa taulukossa on esimerkki kehityksestä alueellamme viimeisten 30 vuoden ajalta. Taulukko 1. Ulkomaan kansalaisten määrä Raaseporin ja Hangon kaupungeissa vuosina Lähde: tilastokeskus Suurin osa alueen maahanmuuttajista on tullut perinteisesti Ruotsista, ja useimmiten ihmissuhteen perusteella. Myös Venäjältä ja muista entisistä Neuvostotasavalloista tulleet muodostavat lukumäärältään suuren ryhmän alueen maahanmuuttajista. Suurin osa heistä on tullut maahamme paluumuuttajina ja osa perhesyistä. Kolmanneksi suurin ryhmä on pakolaistaustaiset maahanmuuttajat. Näistä määrällisesti irakilaiset, iranilaiset ja burmalaiset ovat enemmistönä. 8

9 Osa maahanmuuttajista on tullut työ- tai opiskelusyistä alueellemme. Alueen maahanmuuttajat edustavat yli 70 kansalaisuutta. Tänne muuttavien maahanmuuttajien määrä on viime vuosina ollut vakiona lähes 100 vuodessa ja vakion odotetaan jatkuvan. Työperäinen maahanmuutto lisääntynee vapaan liikkuvuuden ja Euroopan taloudellisen tilanteen vaikutuksesta. VASTAANOTETUT PAKOLAISET ALUEELLE Alueelle on otettu yhteensä 407 pakolaista vuosina Vuosi Lukum äärä Kansallisuus Kunta Vuosi Lukum äärä Kansallisuus Kunta Irak, kurdeja Irak, kurdeja Tammisaari Pohja Irak, kurdeja Tammisaari Irak, kurdeja Karjaa Irak, kurdeja Irak, kurdeja Irak, kurdeja Irak, kurdeja Irak, kurdeja Kosovoalbaaneja Kosovoalbaaneja Inkoo Tammisaari Hanko Pohja Tammisaari Tammisaari Karjaa Hanko Irak, kurdeja Irak Tammisaari Iran, kurdeja Kosovoalbaaneja Kosovoalbaaneja Hanko Pohja Karjaa Iran, kurdeja Hanko Iran, kurdeja Hanko Iran, kurdeja Iran, kurdeja Hanko Pohja Iran, kurdeja Irak, kurdeja Tammisaari /Karjaa Tammisaari /Karjaa Iran, kurdeja Inkoo Irak, kurdeja Tammisaari Myanmar Hanko Myanmar Tammisaari Irak Raasepori Myanmar Hanko YHT Raasepori Hanko Inkoo YHT Raasepori Hanko Inkoo

10 4. Viranomaisten välinen vastuun- ja työnjako Maahanmuuttajatyöhön liittyvässä käytännön toiminnassa eri viranomaisten välille on muodostettu työnjako. Yleisenä lähtökohta on, että jokainen maahanmuuttaja tulotapaan tai -syyhyn katsomatta, saa samat palvelut kuin muutkin kansalaiset ja kuntalaiset, sekä asioi sen viranomaisen luona, jonka toimialaan kulloinkin käsiteltävä asia kuuluu. Maahanmuuttajien tarvitsemia palveluita järjestetään siis peruspalveluina ja erityispalveluina (vain) siltä osin kuin tarpeellista. Maahanmuuttajuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä maahanmuuttajatoimistossa on asiantuntemusta. Kaikissa toiminnoissa korostetaan maahanmuuttajien omaa vastuuta elämänsä muotoutu misessa ja sen hallinnassa, sekä oman tien löytämisessä yhteiskunnassamme Länsi-Uudenmaan maahanmuuttajapalvelu, Maahanmuuttajatoimisto Uuden lain tultua voimaan on kunnan rooli maahanmuuttajien opastuksessa vahvistunut ja Maahanmuuttajatoimistolla on luonnollinen koordinointivastuu alueen kotoutus- ja maahanmuuttajakysymyksissä sekä vastuu seurata kotouttamisohjelman toteuttamista ja kotouttamisen onnistumista. Rekisteröinnin yhteydessä annetaan yleistä perustietoa elinolosuhteista Suomessa, asumisesta ja kyseisen kunnan palveluista (L 1386/2010 7). Länsi-Uusimaalla on työryhmässä sovittu, että kaikkia alueen viranomaisia kehotetaan ohjaamaan jokainen maahanmuuttaja ottamaan yhteyttä maahan muuttajatoimistoon. Maahanmuuttajatoimiston tulee olla vastaanottopiste kaikille uusille maahanmuuttajille ja tarjota neuvontaa, opastusta ja tietoa mm. viranomaisten palveluista, oleskelu- ja lupa-asioista, kielikursseista ja koulutusmahdollisuuksista, terveydenhuollosta, päivähoidosta ja koulujärjestelmästä, vapaa-ajan mahdollisuuksista sekä asumisesta. Henkilöt ohjataan eteenpäin asioissa, joissa hän tarvitsee apua. Tavoitteena on että maahanmuuttajatoimisto hallinnoi ja koordinoi kaikki maahanmuuttajia koskevaa toimintaa alueella eri kaupunkien toimialojen, viranomaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Maahanmuuttajatoimistolla on päävastuu uusien pakolaisten tulon suunnittelusta ja vastaanotosta ja yhteydenpidosta ELY-keskukseen, joka koordinoi pakolaisten sijoittamisen kuntiin. Maahanmuuttajatoimiston rooli työstetään edelleen Raaseporin Osallisena Suomessa -hankkeen puitteissa. Tärkeä aspekti on mahdollisuus lisätä tiedon ja etenkin materiaalin välitystä suomenruotsalaisten maahanmuuttajatoimistojen välillä. 10

11 Avoin vastaanotto Maahanmuuttajatoimistolla on avoin vastaanotto kolmena päivänä viikossa Tammisaaressa, puoli päivää viikossa Karjaalla ja puoli päivää viikossa Hangossa. Palvelut saa myös avoimen vastaanoton ulkopuolella ajanvarauksen kautta. Tiedon saatavuus Toimisto ylläpitää alueen kunnallisista palveluista monilla eri kielillä kaupunkien kotisivuilla (venäjäksi, viroksi, arabiaksi, kurdiksi, englanniksi, ranskaksi ja karenien kielellä) ja päivittää ajankohtaisia maahanmuuttokysymyksiä koskevia linkkejä valtakunnallisiin verkko-osoitteisiin (palvelimille). Toimistolla on erilaisia esitteitä ja se antaa maahanmuuttajille tukea ja ohjausta katsomatta siihen, kuinka kauan he ovat asuneet alueella tai muualla maassa. Esite maahanmuuttajatoimiston tarjoamista palveluista ja toiminnasta on tekeillä. Toimistolla ja kaupunkien kirjastoissa on kokoelma etnistä kirjallisuutta ja eri viranomaisten ajankohtaisia lehtiä. Siellä on myös mahdollisuus käyttää tietokonetta ja saada apua tiedon hankkimisessa. Toimiston kautta saa tukea kysymyksissä, jotka koskevat oleskelulupaa, työperäistä maahanmuuttoa ja perheiden yhdistämisestä ja edustustoista muissa maissa. Koordinointi ja seuranta Maahanmuuttajatoimistolla on koordinointivastuu alueen kotouttamis- ja maahanmuuttajakysymyksissä sekä vastuu seurata, miten kotouttamisohjelma toteutuu ja raportoida kotouttamisen onnistumisesta. Toimisto seuraa eri toimijoiden, viranomaisten ja hallintojen yhteistyötä ja kutsuu yhteistyökokouksiin ja tarjoaa henkilöstökoulutusta tarpeen mukaan. Toimiston tehtävänä on myös luoda yhteyksiä alueella toimiviin yhdistyksiin ja yrityksiin. Toimisto valvoo, että maahanmuuttajia kohdellaan yhdenvertaisesti yhteyksissä viranomaisiin ja puuttuu tarvittaessa epäkohtiin. Kun avoimesti rasistisia loukkauksia ja kannanottoja tai ilmeistä diskriminointia ilmenee, asiaan puututaan heti ja tilanne selvitetään yhteistyössä eri tahojen kanssa. Toimisto on päätekijänä toteuttaessa Raaseporin hanketta Osallisena Suomessa ( ), jolla etsitään nopeita reittejä työelämään. Maahanmuuttajatoimisto tukee työnantajia eri kysymyksissä, jotka koskevat haasteita monikulttuurisella työpaikalla. Tulkkipalvelu Toimisto koordinoi tulkkitoimintaa siten, että kaikki viranomaiset ja toimipisteet voivat tilata tulkin toimiston kautta. "Tavallisen" maahanmuuttajan tulkin maksaa tulkin 11

12 tilannut viranomainen kun taas pakolaisstatuksen omaavat maahanmuuttajat saavat palvelun kunnan kautta (kunta saa korvauksen valtiolta). (katso appendix) Vastuu pakolaisten vastaanottamisesta Kunnalla tulee olla sopimus valtion kanssa pakolaisten vastaanottamisesta. Kun päätös pakolaisten vastaanottamisesta on tehty, aloittaa maahanmuuttajatoimisto suunnitella vastaanottamista mm. varaamalla asuntoja, päiväkotipaikkoja, tulkkipalveluja ja suunnittelee yhdessä TE-toimiston ja alueen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa kieli- ja maahanmuuttajakursseja. Ystäväperheiden hankinta on osoittautunut vaivan arvoiseksi ja se edistää kotoutumista. Ennen pakolaisryhmän saapumista pidetään viranomaisten ja henkilöstöryhmien välisiä yhteistyökokouksia pakolaisryhmän tilanteen ja ikärakenteen mukaan ja tiedotetaan erikoistarpeista ja mahdollisista kulttuurisidonnaisista kysymyksistä. Kun pakolaiset saapuvat, paikallinen poliisi (ei siis rajalla) kerää heiltä henkilökohtaiset tiedot, sormenjäljet ja kuvaa heidät. Alkukartoitus Lain mukaan tulee jokaisesta juuri maahanmuuttaneesta, joka hakee tukea eri viranomaisilta, tehdä alkukartoitus. Alkukartoituksen tulee tapahtua etsivänä toimintana. Maahanmuuttajatoimistolla on päävastuu kartoituksesta ja kohderyhmään saadaan parhaiten yhteys yhteistyön muiden viranomaisten kanssa, joilla on tietoja alueen maahanmuuttajista (poliisi, TE-keskus, sosiaalitoimisto jne.). Alkukartoituksen tarkoituksena on kartoittaa maahanmuuttajien yleiset kotouttamisen edellytykset ja siihen kuuluu - luku- ja kirjoitusvalmiudet - kielitaidot - opiskeluvalmiudet ja -edellytykset - aikaisempi koulutus ja työkokemus - pätevyys jollakin erityisalalla ja muut vahvuudet - omat toiveet työn ja koulutuksen suhteen - elämäntilanne ja sen mukaiset palvelutarpeet Kunta ilmoittaa vuosittain laadittujen kartoitusten määrän, milloin ne on aloitettu ja saatettu päätökseen. Jokaisesta päätökseen saatetusta alkukartoituksesta saa kunta korvauksen ELY-keskukselta. Korvauksen edellytys (noin 700 euroa/vuosi (2012)/kartoitus) on, että kunta on järjestänyt ainakin alkuhaastattelun valtioneuvoston asetuksen kotoutumisen edistämiseen liittyvästä alkukartoituksesta 1 mom 2 mukaisesti.(katso appendix) 12

13 Kotoutumissuunnitelma Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneelle maahanmuuttajalle tulee laatia kotouttamissuunnitelma alkukartoituksen jälkeen. Kunnalla on päävastuu kotouttamissuunnitelman laatimisesta. Suunnitelma laaditaan yhdessä henkilön itsensä, TE-keskuksen tai maahanmuuttajatoimiston tai sosiaalitoimisten henkilökunnan kanssa. Jos suunnitelman laatii TE-keskus, tulee tiedot suunnitelmasta antaa maahanmuuttajatoimiston käyttöön jotta sitä voidaan seurata ja tilastoida se. Suunnitelma käsittää henkilön kieli- ja ammattikoulutustarpeet sekä sovitut toimenpiteet. Suunnitelmaan seurataan ja se päivitetään säännöllisesti yhteistyössä maahanmuuttajan ja maahanmuuttaja- tai sosiaalitoimiston viranhaltijan kanssa. (lähemmin kohdassa TE-toimisto, sivu 12) Kotoutumistyön taloudelliset kehykset Kotoutumistyö tulee nähdä luonnollisena osana kunnan työtä ja palvelua ja sillä tulee olla oma talousarvio. Normina ei tule olla vanha ajattelutapa, että kustannukset peitetään aina valtion varoin. Kunta saa erityistä valtion tukea (laskettuja korvauksia) neljän vuoden ajan pakolaisina saapuvista maahanmuuttajista. Tuki on euroa/vuosi alle 7- vuotiaista ja euroa/vuosi yli 7-vuotiaista. Pakolaisille maksetun toimeentulotuen korvaa valtion 100 % kolmen vuoden ajan. Tulkkipalvelujen kustannukset korvataan kokonaisuudessaan ilman aikarajoitusta. Pakolaisten erityiskustannusten korvaukset maksetaan erillisen hakemuksen perusteella 10 vuoden ajan. Maahanmuuttajataustaisista kouluikäisistä lapsista maksetaan valtiollinen korotettu oppilastuki, joka on 2,39 kertaa se summa, joka tavallisesti maksetaan koululaisista (noin ). Jokaisesta maahanmuuttajaoppilaasta maksetaan lisäksi korvaus valmentavasta opetuksesta sekä erillinen tuki opetuksesta omalla äidinkielellä ja tukiopetuksesta. Kunta saa lisäksi normaalin valtiollisen tuen pakolaisista ja maahanmuuttajista, joka koskee kaikkia kuntalaisia. Se valtiollinen tuki, jonka kuntaa saa pakolaisten vastaanottamisesta ja pakolaistyöstä, on Maahanmuuttajatoimiston kokemuksen mukaan riittävä ja se riittää jopa kattaman suuren osan muusta maahanmuuttajatyöstä Maistraatti ja poliisiviranomainen Kunnan asukkaat rekisteröidään maistraatissa ja maistraatti on yleensä ensimmäinen viranomaistaho, johon uusi asukas on yhteydessä. On tärkeää, että myös Maahanmuuttajatoimisto saa niin pian kuin mahdollista tiedon maahanmuuttajan rekisteröinnistä maistraatissa. 13

14 Poliisiviranomainen käsittelee oleskeluluvan myöntämisen sekä sen jatkamisen. Yhteistyö Maahanmuuttajatoimiston kanssa on tärkeää ristiriitaisissa tilanteissa, jotka koskevat esim. henkilön maahanmuuttajastatusta tai jotka vaativat erityistä maahanmuuttajaproblematiikan tietämystä Kansaneläkelaitos (Kela) Maahanmuuttaja hakee yleensä oikeutta päästä asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin kun oleskelulupa on myönnetty, maistraatille on tehty ilmoitus ja hakemus/päätös suomalaisesta henkilötunnuksesta tehty/saatu. Kansaneläkelaitos ratkaisee, onko hakijalla oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan Suomessa. Vakuuttamispäätöstä haetaan Kelalta erillisellä hakulomakkeella. Maahanmuuttaja voi tulla Kelan hoitaman sosiaaliturvan piiriin myös vain osittain ja eri etuuksien piiriin eri aikoina. Vakuuttamiseen vaikuttavat mm. sellaiset seikat, muuttaako maahanmuuttaja Suomeen vakinaisesti vai tilapäisesti, mitkä ovat perhesuhteet, onko maahanmuuttaja työntekijä, työnhakija, opiskelija tai kiintiöpakolainen. Kansaneläkelaitos vastaa kotouttamistukena maksettavan työmarkkinatuen maksamisesta maahanmuuttajille. Kaikille maahanmuuttajille, joille on tehty kotouttamissuunnitelma, maksetaan työttömyysajan tuet kotouttamistukena kolmen ensimmäisen maassaolovuoden aikana. Muita Kelan maksamia sosiaaliturvaetuuksia (esim. perhe-etuuksia, sairaus- ja vammaisetuuksia, työttömyys-, opinto- ja asumistukietuuksia) maahanmuuttajat hakevat vakuuttamispäätöksen jälkeen kuten valtaväestökin Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) Tämä osio on suuremmaksi osaksi kirjoitettu uudestaan vuodelle 2013 ja löytyy liitteenä olevasta appendixista. Raaseporin TE-toimiston maahanmuuttajapalvelua ohjaavat työttömyysturvalaki (2002), ulkomaalaislaki (2004), laki kotoutumisen edistämiseksi (2010), laki turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (1999) sekä työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistus. Ulkomaalaisten osuus työnhakijoista on kasvanut kaikilla ELY-alueilla. Kesäkuussa 2012 Raaseporin TE-toimistossa oli työnhakijoiksi ilmoittautuneista 172 maahanmuuttajataustaista tilastokeskuksen mukaan. (Inkoo, Karjaa, Pohja, Tammisaari ja Hanko) TE-toimistossa maahanmuuttaja saa henkilökohtaista opastusta työnhaussa ja tietoa työmarkkinoista. TE-keskus järjestää myös suomenkielen kursseja, ammatti- ja valmentavaa opetusta ja työharjoittelua työpaikoilla. Ensisijainen tavoite on, että maahanmuuttaja saa riittävän kielitaidon ja pääsee niin nopeasti kuin mahdollista tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. TE-keskus voi hankkia tulkkipalveluja kunnes maahanmuuttajalla on riittävä suomen- tai ruotsinkielen kielitaito. Maahanmuuttaja voi pyytää saada alkukartoituksen tehtäväksi kunnassa tai TEtoimistossa. Kartoitus on aloitettava kahden kuukauden kuluessa asiakassuhteen alkamisesta tai kun pyyntö alkukartoituksen tekemisestä on tehty. Alkukartoitus voi 14

15 sisältää esimerkiksi kielikokeen ja pätevyyskartoituksen. Kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajan tarve saada kotoutumissuunnitelma määräytyy alkukartoituksen perusteella. TE-toimistossa työnhakijaksi rekisteröidyllä maahanmuuttajalla on oikeus kotouttamissuunnitelmaan. Ensimmäinen kotouttamissuunnitelma on tehtävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun ensimmäinen oleskelulupa tai -kortti on myönnetty. Kotouttamissuunnitelma laaditaan korkeintaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan ja jatkuu korkeintaan kolme vuotta ensimmäisestä kotouttamissuunnitelmasta. Jatkuvuus on yksilökohtaista ja se määräytyy maahanmuuttajan omien tavoitteiden, työ- ja koulutushistorian ja suunniteltujen toimenpiteiden mukaan. Kotouttamissuunnitelmaan kirjataan suunnitellut toimenpiteet ja maahanmuuttajan työnhakua ja kotoutumista tukevat palvelut. Niin kauan kuin maahanmuuttaja osallistuu kotouttamissuunnitelmaan kirjattuihin toimenpiteisiin voi maahanmuuttaja saada kotouttamistukea toimeentulonsa takaamiseksi. Kotouttamistuki maksetaan työmarkkinatukena tai toimeentulotukena. Aktivointisuunnitelma Aktivointisuunnitelma laaditaan maahanmuuttajalle, joka itse pyytää suunnitelmaa tai jolla pitkittyneen työttömyysajan perusteella on oikeus työttömyystukeen tai toimeentulotukeen. Aktivointisuunnitelma laaditaan yhdessä maahanmuuttajan, kaupungin työllisyyskoordinaattorin ja TE-keskuksen virkailijan kanssa. Aktivointisuunnitelmaan voidaan työllistämistä edistävien toimien tai kuntouttavan työtoiminnan lisäksi sisällyttää muun lainsäädännön mukaisia sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluita Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveyspalvelut Kotoutumisen helpottamiseksi on tärkeää, että maahanmuuttaja oppii ymmärtämään suomalaisia hoitokäytäntöjä. Terveyspalvelut, mielenterveyspalvelut ja hammashoitoa mukaan lukien, ovat tarjolla maahanmuuttajille samassa laajuudessa kuin muillekin kuntalaisille. Henkilökunnalla on vastuu osallistua opastukseen eri palveluiden käytössä. Raaseporin perhekeskuksen toimintaan kuuluu tukea ja apua lapsiperheille. Terve ja hyvinvoiva väestö elää aktiivisesti ja osallistuu työelämään ja vapaa-ajan toimintaan ja maahanmuuttajataustaisille henkilöille tulee antaa samat edellytykset. Maahanmuuttajatoimisto tukee ja on tarvittaessa yhteistyössä sekä asiakkaan että hoitohenkilökunnan kanssa, mm monet maahanmuuttajat tarvitsevat tulkkauspalvelua. 15

16 Uuden pakolaisryhmän saapuessa nimetään paikkakunnalla terveydenhoidon yhteyshenkilö, jonka kautta asioita voi keskitetysti hoitaa myös yhteistyötahojen ja viranomaisten kesken. Pakolaisille tehdään kattava terveystarkastus, myös hampaiden sekä silmien kuntotarkastus, ja ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon tai esimerkiksi silmälasien hankintaan. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut ovat maahanmuuttajien käytettävissä yhtä lailla kuin muidenkin kuntalaisten. Maahanmuuttajatyö on aina monialaista yhteistyötä eri yksiköiden ja maahanmuuttajatoimiston välillä. Sosiaalipalveluissa ryhdytään tarvittaessa selvittämään esille tullutta asiaa yhteistyössä maahanmuuttajatoimiston kanssa. Tarvittaessa tapaamisiin tilataan tulkki maahanmuuttajatoimiston kautta. Alla esitettyjen palvelujen lisäksi sosiaalipalvelu käsittää esim. sosiaalipäivystyksen, vammaispalvelut ja päihdehuollon. Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki Aikuisten sosiaalityö voi kattaa toimeentuloa varten tarvittavan taloudellisen tuen arvioinnin, aktivoinnin työhön tai koulutukseen, asiakassuunnitelman laatimisen sekä tiedon antamisen muista tarjolla olevista palveluista kuten työvoima- ja elinkeinotoimistosta, Kelasta, maahanmuuttotoimistosta, kunnan talous- ja velkaneuvonnasta sekä eri hoitopalveluista (päihteet, mielenterveys, terveys). Toimeentulotuki on taloudellista tukea, jota myönnetään henkilöille tai perheille viimekädessä täydentämään muuta toimeentuloturvaa. Tarkoituksena on taata henkilölle tai perheelle ihmisarvoisen elämän vaatima välttämätön toimeentulo ja edistää heidän mahdollisuuksia tulla toimeen omin avuin. Asiakkaan kanssa yhdessä haetaan vaihtoehtoja asiakkaan elämäntilanteen parantamiseksi ja asiakkaan motivoimiseksi tehdä mahdollinen muutos elämässään. Yhteistyökokouksia pidetään lähinnä ongelmaperheiden kanssa ja niihin osallistuu myös työllisyys puoli. Lapsi- ja perhetyö Lapsi- ja perhetyö tarjoaa samoja palveluja maahanmuuttaja-asiakkaille kuin kantaväestöllekin, siis lastensuojelun avoimia tukitoimia. Vaikeissa perhetilanteissa voi suojakoti ja lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle tulla kyseeseen. Hangossa voidaan perhekeskus Pikku-Lilla mainita avotoimenpiteenä. Lastensuojelun henkilökunta osallistuu maahanmuuttajille järjestettäviin tiedotustilaisuuksiin. Tarvittaessa asiakasasioissa järjestetään yhteistyöpalaveri maahanmuuttajatoimiston ja muiden yhteistyötahojen kanssa työnjaosta sopimiseksi.( katso liite) 16

17 4.6.Työllistäminen ja ohjaus Kunta vastaa joka henkilön kotouttamisohjelman laatimisesta, toimeenpanosta sekä toteutumisesta ja vaikutusten seurannasta. Kunta pyrkii järjestämään omassa organisaatiossaan maahanmuuttajille mahdollisuuden osallistua työllistämistä edistäviin TE-toimiston tarjoamiin palveluihin, esim. työharjoittelupaikat. Sen lisäksi kunnalla on mahdollisuus järjestää maahanmuuttajille toimintaa tai kuntouttavaa työtoimintaa esimerkiksi omien työpajojen puitteissa (nuorisopaja ja työttömien pajat). Kuntouttavan työtoiminnan tulee olla maahanmuuttajan itsensä kannalta mielekästä ja tukea kotoutumista. Kuntouttavaa työtoimintaa voidaan myös toteuttaa kolmannen sektorin työpajatoimintana niin Hangossa kuin Raaseporissa. Raaseporin työllistämisosasto Työllistämisosaston aikuisyksikkö tarjoaa palveluja kaikille Raaseporin pitkäaikaistyöttömille kuntalaisille. Kaksi työllistämiskoordinaattoria ja tarvittaessa yksi sosiaalityöntekijä muodostavat yhdessä TE-toimiston kanssa pitkäaikaistyöttömille sopivan palvelukokonaisuuden. Tämä palvelukokonaisuus tehdään tarkoituksena estää pitkäaikaistyöttömyydestä johtuva syrjäytyminen ja parantaa henkilön mahdollisuuksia luoda polku työelämään. Työllistämisosasto tarjoaa vuotiaille nuorille kaksikielistä toimintaa. Nuorisotyöpajojen tarkoituksena on aktivoida, ohjata ja tukea työttömiä nuoria ammatti- ja opinto-ohjauksen kautta tähtäimessä jatko-opinnot, harjoittelupaikka tai työpaikka. Tähän sisältyvät myös erilaiset workshopit ja Fixar-Malte-ryhmä, joiden tavoitteena on tukea ja vahvistaa nuorten itsetuntemusta, sekä erilaiset terveyttä edistävät aktiviteetit. Hangon kaupunki tarjoaa työllistämispalveluja työttömille kuntalaisille, sekä nuorille että pitkäaikaistyöttömille jotka täyttävät kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) määräykset. Sosiaalitoimiston viranhaltija laatii aktivointisuunnitelman yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Myös kolmannelta sektorilta hankitaan palveluja. Etsivää toimintaa harjoittavat yhteistyönä työllisyyskoordinaattori ja sosiaalityöntekijä ja TE-toimisto. Etsivää toimintaa harjoitetaan myös nuorisotoimistoissa. (tarkemmin s. 17, luku Nuorisotoimiston palvelut) 4.7.Asumispalvelut Saapuessaan maahanmuuttaja hakee normaalilla tavalla asuntoa kunnan asianomaisten viranomaisten tai yksityisen toimijan kautta. Maahanmuuttaja ei ole 17

18 vuokra-asunnon hankinnassa missään erityisasemassa. Suomessa on eri kunnissa hyväksi havaituksi käytännöksi todettu, että asuntoalueen maahanmuuttajien määrän ei ylitä 10 % suhteessa kaikkiin asukkaisiin. Uuden pakolaisryhmän vastaanottamistilanteessa kunta järjestää heille asunnot. Varattavat asunnot pyritään sijoittamaan kävelymatkan päähän toisistaan, jotta uudet asukkaat pystyvät pitämään yhteyttä ja saamaan tukea toinen toistaan, mutta samalla mahdollistaen myös tuttavuuksien muodostumisen paikallisen väestön kanssa. Tämä on tärkeää myös vältettäessä liian vahvan pakolaisten keskittymisen syntyä yhteen paikkaan Päivähoito ja koulu Alle kouluikäiset lapset, päivähoidossa ja esikoulussa Päivähoitoa ohjaa Raaseporissa ja Hangossa varhaiskasvatussuunnitelma. Päivähoidon yleisiä arvoja ovat turvallisuus, leikki ja luovuus, huolenpito ja lapsilähtöisyys, toisten ihmisten kunnioittaminen ja toisista välittäminen, sosiaaliset valmiudet sekä kiireettömyys. Jokaiselle päivähoitolapselle laaditaan yhdessä vanhemman kanssa yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka voi myös toimia maahanmuuttajalapsen kotouttamissuunnitelmana. Päivähoitopaikka järjestetään yli 1-vuotiaille, mikäli vanhemmat ovat kursseilla tai työssä. Alle vuoden ikäisille paras hoitopaikka on koti. Kokemus on osoittanut, että päivähoidolla on keskeinen merkitys lapsen kehitykseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiseen. Päivähoidossa lapsi kasvaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin ja saa luontevalla tavalla itselleen myös suomalaisen ystäväpiirin. Vanhemmat vastaavat lapsen oman äidinkielen opettamisesta ja oman kulttuuriperinteen siirtämisestä. Kun uusi perhe muuttaa kuntaan, tulee päivähoito ensimmäisten joukossa mukaan osaksi perheen jokapäiväistä elämää. Maahanmuuttajataustaiset lapset pyritään ensisijaisesti sijoittamaan päiväkotiin. Lapset osallistuvat esiopetukseen tulevalla koulukielellään. Koulun aloittamisen ajankohta suunnitellaan jokaisen lapsen kohdalla erikseen, ja se vaihtelee lapsen uuden kielen oppimisen mukaan. Päivähoidossa lapsi on ensisijaisesti lapsi, kuten muutkin lapset omine erityispiirteineen ja tarpeineen ja vasta toissijaisesti maahanmuuttaja. Samoin vanhemmat ovat ensisijaisesti äitejä ja isiä. Päivähoitohenkilökunnan ja vanhempien välinen kasvatuskumppanuus tukee vanhemmuutta, sekä lapsen fyysistä, psyykkistä ja persoonallisuuden kehitystä. Perusopetus Maahanmuuttajaoppilaiden opetus pyritään järjestämään ensin perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä. Opetuksen tavoitteena on antaa tarvittavat tiedot perusopetukseen siirtymiseksi, sekä edistää oppilaan kotoutumista ja kehitystä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus maksimissaan vastaa yhden vuoden oppimäärää. 18

19 Valmistava opetus Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta ja lisäopetusta. Opetusta on annettava opetushallituksen vuonna 2009 vahvistamien perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Siirtyminen yleisopetukseen on mahdollista ennen mainittujen tuntimäärien täyttymistä, jos oppilas pystyy seuraamaan perusopetusta. Valmistavan opetuksen oppilaalle tehdään oma opinto-ohjelma. Raaseporissa valmistava opetus on tällä hetkellä keskitetty Hakarinteen kouluun Tammisaaressa. Hakarinne on yhtenäiskoulu (luokat 1-9) ja pystyy näin tarjoamaan sopivan ympäristön kaiken ikäisille oppijoille. Tarkoitus on, että valmistava opetus saa tarkoituksenmukaiset tilat Karjaalla Kiilan koulun peruskorjauksen ja uudisrakentamisen yhteydessä. Perusopetukseen valmistavalle opetukselle ei ole tehty valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johon kirjataan mm. oppilaan lähtötaso, henkilökohtaiset oppimistavoitteet, opiskeltavat oppiaineet, integrointi perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana sekä mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. Suomi/ruotsi toisena kielenä, oman äidinkielen opetus ja tukiopetus Vieraskielisille oppilaille ja opiskelijoille, joiden suomen/ruotsin kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen, opetetaan suomea/ruotsia toisena kielenä, joko kokonaan tai osittain suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Tätä varten on perusopetuksen opetussuunnitelmassa säännökset ja ohjeet. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaisi perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen/ruotsin kielen taidon ja pystyisi jatkamaan opintojaan perusopetuksen päätyttyä. Tätä S2-opetusta pyritään järjestämään kouluissa tarpeen mukaan. Sitä voidaan tarjota myös tukiopetuksena, mikäli kysymys on yksittäisistä oppilaista. Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se ei ole perusopetuslain 12 :n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. Äidinkielen opetuksella voidaan tukea oppilaan persoonallisuuden kehitystä, ja hänellä on oppitunneilla mahdollisuus tuntea yhteenkuuluvuutta oman kulttuuriryhmänsä kanssa. Tukiopetus on ensisijainen keino auttaa oppilasta tilapäisissä opiskeluvaikeuksissa. Maahanmuuttajaoppilaille tarjotaan tukiopetusta kaikissa perusopetuksen keskeisissä oppiaineissa. Nuoret, jotka ovat ylittäneet peruskouluiän suorittamatta oppimäärää Perusopetuksen oppilaaksi voidaan ottaa myös muita kuin oppivelvollisia. Tällaisissa tapauksissa oppilas opiskelee oman opinto-ohjelmansa mukaan. Tavoitteena on perusopetuksen oppimäärän suorittaminen. Tällöin perusopetuslaki on soveltuvin osin voimassa. 19

20 4.9. Nuorisopalvelut Raaseporin ja Hangon nuorisotoimistot tarjoavat kaksikielistä toimintaa alle 17- vuotialle nuorille. Karjaan, Pohjan, Tammisaaren ja Hangon nuorisotalot ovat paikkoja, joissa nuoret voivat viettää aikaa tovereidensa kanssa ja tavata turvallisen aikuisen. Nuorisotalot ovat kesäisin kiinni ja silloin nuorisotoimisto järjestää leirejä ja muuta toimintaa tarpeen ja toiveiden mukaan. Hangon nuorisotalo HYLLIS toimii lapsi- ja nuorisokeskuksena, jossa on mm. iltapäivähoitoa, kerhotoimintaa sekä nuorisotyöpaja VIA. Hangossa on yhteistyönä peruskoulujen ja lukioiden sekä kaupungin muiden koulujen kanssa otettu käyttöön "Nuorten ääni" -hanke lisäämään lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin. Koululla on keskeinen rooli, koska se tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Lukuvuoden aikana järjestetään Raaseporissa pienryhmätoimintaa, henkilökohtaista opastusta (esim. Omin Jaloin / På Egna Ben ), opastusta kaupungin Nuorisovaltuuskunnalle, toimintaa yhteistyössä koulun ja muiden yhteistyö kumppaneiden kanssa, etsivää nuorisotoimintaa ja avointa toimintaa nuorisotaloissa. Etsivää nuorisotyötä tehdään sekä Raaseporissa että Hangossa. Se on eräs erikoisnuorisotyön muoto, jonka kohteena ovat nuoret ja tarjoaa nuorille turvallisen aikuiskontaktin. Etsivän nuorisotyön päämääränä on ehkäistä syrjäytyminen muodostamalla yhteys alle 29-vuotiaisiin, jotka tavalla tai toisella ovat joutuneet työelämän tai koulumaailman ulkopuolelle. Etsivää nuorisotyötä tehdään kouluissa, kaduilla ja muilla paikoilla, joissa nuorisoa liikkuu ja se kattaa myös vapaaehtoisuuteen perustuvan yksilökohtaisen neuvonnan ja opastuksen. Nuorisotoimiston henkilökunta on tiiviissä yhteistyössä sosiaaliviranomaisten kanssa Aikuiskoulutus Kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena, josta vastaa ELY-keskus, mutta sitä voidaan järjestää myös omaehtoisena opiskeluna. Kotoutumiskoulutuksessa panostetaan suomen tai ruotsin kieliopetukseen. Kielikursseilla perehdytään kielen lisäksi suomalaiseen yhteiskuntaan, lähiympäristöön, Suomen ja koko maailman tapahtumiin sekä ajankohtaisiin asioihin. Tärkeä osa koulutusta on myös terveyteen, ruokavalioon sekä suomalaiseen ruokakulttuuriin liittyvät asiat sekä kehottaminen terveellisiin elintapoihin. Kun nämä 20

21 asiat liitetään koulutukseen, voidaan opetukseen saada mukaan myös kolmannen sektorin toimijoita. Uusi suositus aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteista (1/011/2012) korostaa myös julkisen sektorin, muiden oppilaiston ja kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä. Kaikkeen kieliopetukseen kuuluu nykyisin työssäoppimis-jaksot, huolimatta siitä, onko kyse kotouttamiskoulutuksesta tai ruotsin/suomen opetuksesta. Työssäoppimisjakso on 4-6 viikkoa ja sen tarkoituksena on että opiskelija tutustuu suomalaiseen työelämään, käyttää jo oppimaansa kielitaitoa sekä saa tietoa siitä, onko tämä työpaikka tai ala se, mihin maahanmuuttaja haluaa tähdätä. Kurssitoiminnassa pitäisi entistä voimakkaammin pyrkiä siihen, että niiden maahanmuuttajien, jotka ovat valmiita toimimaan työelämässä, tulisi voida oppia kieltä pääpainoisesti työelämässä ja käydä kurssilla vain ajoittain. Tämänkaltainen kehitys on yksi tämän ohjelmakauden tavoitteista. Suomen kansalaisuuden saamiseksi vaaditaan yleisten kielitutkintojen keskitason tutkintoa joko suomen tai ruotsin kielellä ja siihen tähtäämisen täytyy olla osa kielikoulutusta. Vaikka maahanmuuttaja kotoutetaan vain joko suomen tai ruotsin kielellä, olisi työllistymisen kannalta erittäin tärkeää, että maahanmuuttajat opittuaan jommankumman kielen suhteellisen hyvin, saisivat lyhyen kurssin toisessa kotimaisessa kielessä. Muu koulutus/jatkokoulutus Alueella on tarjottavana hyviä mahdollisuuksia eri alojen ja eri tasoiseen maahanmuuttajille sopivaan aikuiskoulutukseen. Axxell Utbildning Ab on kaksikielinen ja järjestää kotoutuskoulutusta suomeksi sekä tutkintoon tähtäävää opetusta, johon hyväksytään maahanmuuttajaopiskelijoita joiden kielitaito on riittävä. Axxell Utbildning Ab:llä on oikeudet järjestää yleisiä keskitason kielitutkintoja ruotsin-, suomen- ja englanninkielissä. Västra Nylands Folkhögskola -kansanopisto järjestää kursseja, jotka kattavat kieli-, kulttuuri- ja yhteiskuntakokonaisuuden sekä käsityöt ja taideaineet. Kielinä ruotsi, suomi ja osittain englanti. Lärkkulla-stiftelsens folkakademi -kansanopisto tarjoaa alkeis- tai jatkokursseja suomenkielessä, peruskursseja ruotsin- ja englanninkielissä. Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Luksia järjestää Raaseporissa työvoimakursseja maahanmuuttajille, jotka eivät ole luku- tai kirjoitustaitoisia sekä koulutusta laitoshoitajille. Luksia järjestää myös valmistavaa opetusta maahanmuuttajille (MAVA). Alueen kansalaisopistot ovat viime vuosina järjestäneet suomen- ja ruotsinkielen kursseja maahanmuuttajille sekä päiväsaikaan että iltaisin. Suunnitelmissa on myös ammattikohtaista kieliopetusta maahanmuuttajille, jotka ovat/ ovat menossa työelämään tai ammattikoulutukseen. Kielikursseja luku- ja kirjoitustaidottomille järjestetään monimuoto-opetuksena taideaineiden yhteydessä. 21

22 4.11. Ikääntyneet maahanmuuttajat Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta huolehtii ikääntyneistä maahanmuuttajataustaustaisista asukkaista samalla arvokkuudella ja samoin periaattein kuin muistakin asukkaista. On erityisen tärkeää, että ikääntyneitä maahanmuuttajia (55 vuotta pidetään usein rajana ikääntymiselle) tuetaan osallistumaan erilaisiin sosiaalisiin aktiviteetteihin ja tutustumaan muihin asukkaisiin. On suuri vaara, että etenkin ikääntyneet naiset jäävät vain kotioloihin. Monet eivät ole tottuneet tukimuotoihin ja he tarvitsevat tietoa sosiaalisesta tuesta ja ikääntyneiden oikeuksista. Monilla asukkailla on uskonnosta, etnisestä tai kulttuuritaustasta johtuvia erityisiä tarpeita, jotka hoidon ja vanhustenhuollon tulee ottaa huomioon. Kyseeseen tulee erityisesti henkilökunnan sukupuoli eri hoitotilanteissa, omaisten osallistuminen tutkimuksiin, hammashoito, ruokavalio ja kuolemaan liittyvät kysymykset. Käynneillä ja hoitotilanteissa käytetään tarvittaessa tulkkia. Pyrkimyksenä on, että ikääntyneillä maahanmuuttajilla on edustaja Vanhusneuvostossa. Suomessa asukkaista noin 6 % on yli 65-vuotiaita. Länsi-Uudellamaalla on aika suuri ryhmä ikääntyneitä maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet alueelle kiintiöpakolaisina, paluumuuttajina, perheiden yhdistämisen tai perhesyiden takia mutta myös työn tai opiskelun takia. Henkilökunta voi saada tukea IkäMAMU-hankkeen kautta, joka toimii Vanhustyön keskusliiton alaisuudessa vuodesta 1997 lähtien. IkäMAMU on lyhenne sanoista "Ikääntyvät maahanmuuttajat". IkäMAMUn toiminnan tavoitteet ovat - luoda ikääntyvien maahanmuuttajien parissa tehtävän työn "osaamiskeskus Vanhustyön keskusliiton yhteyteen - toimia sillanrakentajana kuntien, valtiovallan, järjestöjen, kirkon ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien välillä - vaikuttaa kuntien kotouttamispoliittisiin ohjelmiin maahanmuuttajavanhusten osalta - vaikuttaa kuntien vanhuspoliittisiin ohjelmiin maahanmuuttajavanhusten osalta - osallistua ikääntyville maahanmuuttajille tarkoitettujen aktiviteettien kehittämiseen - ylläpitää tiedotus- ja julkaisutoimintaa ikääntyvistä maahanmuuttajista - järjestää vuosittain valtakunnallinen seminaari ikääntyviä maahanmuuttajia koskevista kysymyksistä Lisätietoja saa osoitteesta 22

23 5. Kolmas sektori Osallisuuden lisäämisellä tarkoitetaan palveluita, jotka lisäävät maahanmuuttajan osallisuutta yhteiskuntaan ja hänen vaikutusmahdollisuuksiaan. Tällaisia aktiviteetteja ja palveluita tarjoavat etenkin kolmannen sektorin eri yhdistykset esim. kulttuuri- ja liikunta-alalla sekä seurakunnat. Yhdistystoimintaan osallistuminen on hyödyllistä, koska harrastusten parissa solmittavat kontaktit voivat auttaa maahanmuuttajaa saamaan laajemman yhteysverkon ja avaamaan kanavia työelämään. Moni kolmannen sektorin tekijä antaa työmahdollisuuksia ja tarjoaa kanssakäymistä vapaaehtoistyön kautta tai tukihenkilöinä. Kolmannella sektorilla on keskeinen rooli maahanmuuttajien kulttuurin edistämisessä ja esilletuomisessa ja sen kehysten luomisessa. Kulttuurillisen itseilmaisun kautta maahanmuuttaja voi pitää yllä omaa identiteettiään uudessa, vieraassa ympäristössä ja täten nostaa itsetuntoaan. Rohkaisemalla maahanmuuttajia luomaan omia organisaatiota ja yhteisöjä oman kulttuurin vaalimiseksi ja esilletuomiseksi sekä toimimaan omien oikeuksiensa puolesta välittyvät myös kulttuurin ominaisuudet ja ilmaisumuodot. Yhtenä esimerkkinä on uusi moskeija Karjaalla. Yhdessä maahanmuuttajien ja kolmannen sektorin tekijöiden kanssa voidaan järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia ja perinnejuhlia tai osallistua suurempiin tapahtumiin, kuten Faces-festivaaleihin. Kunta voi aktiivisesti tukea yhteistyötä kolmannen sektorin ja vastaavan toiminnan kanssa. Raaseporissa on muun muassa aloitettu Kansainvälisten juhlien perinne. Opintopiiri maahanmuuttajille tullaan myös käynnistämään yhteistyössä ruotsinkielisen opintokeskuksen kanssa sekä ohjaajien koulutus yhteistyössä FIKA-förening -yhdistyksen kanssa. Seka-avioliittojen (toinen osapuoli suomalainen, toinen maahanmuuttaja) tukiryhmiä on perustettu ja niissä voidaan keskustella kulttuuritörmäyksistä ja problematiikasta esim. kasvatuskysymyksissä. Eri ryhmät naisille ja miehille ovat tärkeitä, esim. kirjakerho maahanmuuttajanaisille yhteistyössä paikallisen Zonta-yhdistyksen kanssa ja miehille yhteistyössä Miessakit ry:n kanssa. 23

24 6. Etnisen tasa-arvon ja etnisten suhteiden edistäminen Erilaisten kulttuurien kohdatessa syntyy väistämättä ongelmia tai mielipide-eroja jo aivan jokapäiväisissä asioissa. Asumiskulttuuri ja ruokatavat sekä työkulttuuri ovat erilaiset kuin suomalaisilla. Esimerkkinä voidaan mainita erot tavoissa tervehtiä naapureita, vieraanvaraisuus, pyykinpesu tai liesituulettimen ja huoneistojen ilmastointiventtiilien käyttö. Osaltaan kaikkeen vaikuttaa tiedon puute ja ilmastomme. On tärkeää, että maahanmuuttaja saa perusopetusta myös yhteiskunnastamme ja tavastamme elää, kuten arvoista ja että kaikki ovat yhdenvertaisia sukupuolesta, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Pitää myös pyrkiä siihen, että alkuperäiset asukkaat saavat oikeaa tietoa maahanmuuttajista, uusista kulttuureista maassa ja ylipäätään siitä, miten uudet kulttuurit tulee kohdata. Tällaista tietoa tulee antaa myös erikseen eri viranomaisille kun esimerkiksi tiedetään, että alue tulee ottamaan vastaan uuden ryhmän pakolaisia. Länsi-Uusimaalla esiintyy hyvin vähän avointa rasismia. Piilosyrjintä on yleisempää. Erityisesti kaukaisista maista tulevien maahanmuuttajien voi yhä olla vaikeampaa saada harjoittelupaikka kuin muiden maahanmuuttajien. Työnantaja voi jopa ilmaista asian siten, että maahanmuuttajaa ei palkata asiakkaiden takia. Maahanmuuttajan voi myös olla vaikeampaa vuokrata asunto kuin muiden kuntalaisten. Kehitys on ollut positiivista viime vuosina ja saatavilla on ollut enemmän harjoittelupaikkoja, jopa palvelualan työpaikoilla, joilla maahanmuuttajan oli ennen miltei mahdotonta saada töitä. Eri kulttuurien väliset erot on hyvä tuntea ja voida puhua niistä avoimesti. Jokaisella on vastuu yrittää ymmärtää toisen ihmisen tapoja ja tottumuksia. Eroja ei pidä suurennella tai dramatisoida eikä luoda niiden välille ristiriitaa. Kaikilla on vastuu näistä periaatteista, niin maahanmuuttajilla kuin muilla kuntalaisilla. Onnistunut kotoutuminen on paras tie, tapa ja perusta edistää ja toteuttaa hyviä etnisiä suhteita sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua. Kaiken toiminnan ja hyvien suhteiden perustana on, että maahanmuuttaja löytää itselleen soveltuvan paikan ja hyvän elämän yhteiskunnassamme, ja kantaväestö puolestaan kasvaa kohtaamaan eri kulttuurien maailman kotoutuen uuteen monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Sekä viranomaistoimistojen henkilökunnan ja muiden toimijoiden on välttämättä saatava lisää maahanmuuttajia ja maahanmuuttoa koskevaa tuntemusta ja tietoa. 24

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN?

KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN? KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN? KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS 26.5.2016 Kuntapaikkojen tarve on suuri, jopa kriittinen alaikäisten turvapaikanhakijoiden osalta.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010 Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite Dno OUKA: 1411 /020/2010 Valtuutettu Olli Immonen on kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.3.2010 jättänyt seuraavan valtuustoaloitteen:

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä - ESR TL2 kehittämisohjelma kotoutumislain toimeenpanon tukena ALIPI-projektin seminaari 23.3.2011/ Paula Kuusipalo Alpo-tukirakenneprojekti ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tervetuloa kuntaan! Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa. Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille

Tervetuloa kuntaan! Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa. Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille Tervetuloa kuntaan! 1 Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille 2 Ok, katsotaanpa Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten

Lisätiedot

Selvitys maahanmuuttajien kotouttamisesta ruotsin kielellä

Selvitys maahanmuuttajien kotouttamisesta ruotsin kielellä Selvitys maahanmuuttajien kotouttamisesta ruotsin kielellä KV 8.2.2016 Maahanmuuttajien kotouttamisesta ruotsin kielellä jätettiin 21.9.2015 valtuustoaloite, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on Nina Colliander-Nyman.

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 KYKY-hanke (1.9.2015-31.10.2017) Opetusviraston ESR-rahoitteinen projekti, joka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö Muutokset pähkinänkuoressa 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia Yksilölliset

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015 Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015 Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla Kunnanhallitus 19.10.2015 187 557/042/2015 Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla. Opetushallitus 12.3.2012

Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla. Opetushallitus 12.3.2012 Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla Opetushallitus 12.3.2012 1 Työ- ja elinkeinotoimistot osana ELY-keskuksen palveluverkkoa Vuonna 2012 alueella 5 toimistoa, joissa yht. n. 210 työntekijää.

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa YLÄ-SAVON MAAHANMUUTTA- JANEUVONTA KANSALAISOPISTOT PAKOLAISTYÖ YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO POHJOIS-SAVON TE-TOIMISTO PORTAANPÄÄN KRISTILLINEN

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Helsinki 30.3.2015 Hannu-Pekka Huttunen Asiantuntijakonsultti Laki kotoutumisen edistämisestä: LUVUT 1-4 1. Yleiset säännökset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot