ASIANTUNTIJAT AJAN TASALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIANTUNTIJAT AJAN TASALLE"

Transkriptio

1 ASIANTUNTIJAT AJAN TASALLE TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA KAIKKI HYVIN? Duodecimin XVII Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari, Espoo

2 Toimitus: Anni Syrjäläinen, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Valokuvat: Markku Ojala, Compic Taitto: Aino Korpela Forssan Kirjapaino Oy 2008

3 ASIANTUNTIJAT AJAN TASALLE TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA KAIKKI HYVIN? Duodecimin XVII Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari, Espoo

4

5 SISÄLLYS Johdanto Minna Kaila ja Juha Pekka Turunen 6 Suunnittelutyöryhmän jäsenet 7 Seminaarin ohjelma 8 UUDET OSAAMISALUEET HUOMIOON TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA 11 Luento: Täydennyskoulutuksen tulevaisuus, Hans Asbjorn Holm 12 Lääkärien täydennyskoulutuksen tila Suomessa ja Euroopassa 13 Muuttuva toimintaympäristö edellyttää lääkäreiltä uusia taitoja 14 Työpaja: Myös potilaiden odotukset ovat lisääntyneet 16 Työpaja: Konkreettisia keinoja täydennyskoulutuksen uudistamiseen 19 Erilaisten päätöksentekotapojen tunnistaminen avain tehokkaaseen vuorovaikutukseen 22 KUKA PÄÄTTÄÄ TÄYDENNYSKOULUTUKSESTA? 24 Miten osaamista johdetaan? 25 Työpaja: Mistä täydennyskoulutuksesta työnantajan kannattaa maksaa? 26 Luento: Henkilöstöstrategiat, esimerkkinä Kemira, Sirkka Leppävuori 28 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS? 30 ARVIN mekin ansaitsemme, Kristiina Patja 31 Työpaja: Uudet opetusmenetelmät: pedagogista hienostelua vai vaikuttavuutta? 32 Työpaja: Mistä tunnistaa hyvän koulutuksen? 34 Työpaja: Palautteella suuri merkitys täydennyskoulutuksen kehittämisessä 35 Asiantuntijuuden osa-alueet, Kari Raivio 36 Asiantuntijaksi kasvaminen, Kristiina Patja 37 Duodecimin Opetuksen kehittämisseminaarit 38

6 Johdanto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on järjestänyt Opetuksen kehittämisseminaareja vuodesta 1990 alkaen. Niiden aihepiiri on vaihdellut vuosittain lääketieteen koulutuksen tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksen keskeisistä haasteista aina hallinnollisiin ja potilasturvallisuutta käsitteleviin teemoihin. Seminaariteema valitaan vuotta aikaisemmin, ja sen sisällön suunnittelee vaihtuva asiantuntijaryhmä. Tämän vuoden teemaksi valittiin täydennyskoulutus, jota jokainen lääkäri tarvitsee koko ammatillisen uransa aikana. Lääkärillä on jo Hippokrateesta lähtien ollut eettinen ja myöhemmin lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Vuoden 2004 alussa voimaan tulleissa lainsäädännön muutoksissa edellytetään terveyskeskuksien ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymien huolehtivan siitä, että terveydenhuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituuden, työn vaativuuden ja toimenkuvan mukaan osallistuu riittävästi täydennyskoulutukseen. Asetustasolla on lisäksi käsitelty täydennyskoulutuksen määrää, laatua, sisältöä, järjestämistä, seurantaa ja arviointia. Suomen Lääkäriliiton vuosittaisissa lääkärikyselyissä on kartoitettu lääkärien täydennyskoulutusta. Lääkärit ilmoittavat täydennyskoulutusmääräkseen 7,5 8,0 päivää vuodessa, ja samantasoinen luku on Suomen Kuntaliiton vuosittaisissa tilastoissa. Sairaaloiden lääkäreillä täydennyskoulutuspäiviä on hieman keskiarvoa enemmän ja terveyskeskusten lääkäreillä hieman vähemmän. Yliopistosairaaloiden lääkärit käyvät keskimäärin enemmän täydennyskoulutuksessa kuin keskus- ja aluesairaaloiden lääkärit. Terveyskeskusten erikoislääkärit täydentävät koulutustaan enemmän kuin erikoistumattomat yleislääkärit (Helin-Salmivaara A ym. Suomen Lääkärilehti 2007; 62(7): ). Kyselyn mukaan 72% lääkäreistä piti omaa täydennyskoulutustaan riittävänä: tyytyväisimpiä olivat ne, joilla oli yli kymmenen täydennyskoulutuspäivää vuosittain. Enemmän täydennyskoulutusta tarvitsevat terveyskeskuslääkärit ja lääkärityövoimaa välittävien yritysten kautta työskentelevät lääkärit. Esteiksi täydennyskoulutukselle lääkärit kokevat työhön liittyvät kiireet (60%), työnantajan puutteellisen rahoituksen (15%) ja sopivan koulutuksen puutteen (9%) (Helin- Salmivaara A ym. Suomen Lääkärilehti 2008; 63(24): ). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto ja Finska Läkaresällskapet perustivat vuonna 2002 Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston arvioimaan ja kehittämään lääkärien täydennyskoulutusta. Nyt tätä jatkamaan on perustettu Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki r.y., jolla on edessään haasteellinen ja tärkeä tehtävä. Selvin päätelmä tämän seminaarin annista on, että lääkärien täydennyskoulutus ei voi enää käsitellä yksinomaan lääketieteellistä diagnostiikkaa ja hoitoa. Se on toki kaiken lääkärintyön perusta. Ammatillisen kehittymisen edistämisessä täydennyskoulutuksen keinoin on painotettava tiedon lisäksi taitoja: tiedon hallintaa ja ymmärtämistä, johtamista ja vuorovaikutusta. Minna Kaila ja Juha Pekka Turunen 6

7 Suunnittelutyöryhmän jäsenet Tuovi Haikala, HSE Education /Helsingin kauppakorkeakoulu Hannu Halila, Suomen Lääkäriliitto ja Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto. Minna Kaila, Duodecimin koulutusvaliokunta, puheenjohtaja Olli Kampman, psykiatria, Seinäjoki Miira Karvonen, Duodecim, sihteeri, koulutussuunnittelija Petri Lehenkari, kirurgia, Oulun yliopisto ja Duodecimin koulutusvaliokunta Jukka Mattila, Mehiläinen Tuula Pirttilä, neurologia, KYS Matti Pöyry, Suomen Hammaslääkäriliitto, toiminnanjohtaja Sanna Siirilä, Duodecim, sihteeri, koulutussuunnittelija Erna Snellman, sosiaali- ja terveysministeriö Juha Pekka Turunen, Duodecim, koulutuspäällikkö Timo Tolska, Duodecim, kehittämispäällikkö Anja Tuulonen, erikoislääkärikoulutuksen arviointi, Oulun yliopisto Suvi Vainiomäki, Nuorten Lääkärien Yhdistys Antti Viitanen, Lääketeollisuus ry ja Novartis Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Kuntaliitto, puheenjohtaja 7

8 Seminaarin ohjelma Seminaarin tavoitteet: Koulutuksen jälkeen osallistuja osaa määrittää täydennyskoulutuksen tarvetta eri näkökulmista osaa soveltaa tarpeen arviointia koulutuksen suunnittelussa on saanut käytännön neuvoja menetelmien valintaan, kokonaisuuksien rakentamiseen ja palautteen saamiseen Kohderyhmät lääketieteen opettajat ja kouluttajat erikoislääkäriyhdistyksissä koulutuksesta vastaavat lääkärikouluttajan erityispätevyyttä hakevat lääketeollisuudessa koulutuksesta vastaavat koulutuksen suunnittelusta vastaavat esimiehet lääketieteen koulutuksesta kiinnostuneet lääketieteen opiskelijat ja lääkärit Opetusmenetelmät luennot työpajat Hanasaaren kulttuurikeskus 8

9 Ohjelma PÄIVÄ 1 ( ) Puheenjohtaja: Minna Kaila Avaus Seppo YT Junnila LUENTO 1: Lääkäreiden täydennyskoulutuksen tulevaisuus - The future of CME Asiantuntija: MD Hans Asbjørn Holm, Norja LUENTO 2: Resertification and CME: an international overview Asiantuntija: Koulutusjohtaja, dosentti Hannu Halila LUENTO 3: CME in Finland - status quo Asiantuntija: Koulutuspäällikkö, LT Juha Pekka Turunen MISTÄ ON HYVÄ ASIANTUNTIJA TEHTY? Alustus: Minkälaisia erikoislääkäreitä tarvitsemme tulevaisuudessa? Mitä erikoislääkärikoulutuksesta jää uupumaan? Onko erikoislääkäri asiantuntija? Mitä koulutuksesta puuttuu? Miten erikoislääkäristä tulee asiantuntija? Milloin muuttuu asiantuntijaksi? Asiantuntijasta johtajaksi? Asiantuntija: Anja Tuulonen Osallistujat valitsevat alla olevista vaihtoehdoista yhden työpajan, johon he osallistuvat. PAJA 1: Lääkärit muuttuvassa toimintaympäristössä Miten muuttuvan toimintaympäristön tulisi vaikuttaa täydennyskoulutukseen? (Sidosryhmien odotukset, juridiikka) Vetäjät: Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja Eija Tomas PAJA 2: Osaamisen johtaminen Miten täydennyskoulutusta tulisi hyödyntää osaamisen johtamisessa? (Miten tukea asiantuntijoita; asiantuntijuuden johtaminen, asiantuntijaorganisaatio) Vetäjät: Tuovi Haikala ja Tuula Pirttilä PAJA 3: Mitä potilaat odottavat lääkäriltä? Miten potilaiden odotusten tulisi vaikuttaa täydennyskoulutukseen? (vuorovaikutustaidot ja miten niitä voisi opettaa, tietokone kolmantena vastaanotolla) Vetäjät: Erna Snellman ja Johanna Ruusuvuori PAJA 4: Mitä lääkäreiden täydennyskoulutuksesta puuttuu? Täydennyskoulutuksen katvealueet Vetäjät: Taina Mäntyranta ja Heikki Wiik Työpajojen purku: Puheenjohtaja: Anja Tuulonen Kolme tärkeintä työpajoissa esiin tullutta näkökulmaa esitetään Yleisö valitsee niistä yhden käsiteltäväksi 9

10 PÄIVÄ 2 ( ) Puheenjohtaja: Juha Pekka Turunen LUENTO 1: Henkilöstöstrategiat, esimerkkinä Kemira Asiantuntija: Henkilöstön kehitysjohtaja Sirkka Leppävuori LUENTO 2: Erilaisten oppimistyylien huomioiminen lääkärien täydennyskoulutuksessa Asiantuntija: Ph.D Jukka Alava ARVIN MEKIN ANSAITSEMME Arviointineuvosto aloittaa työpajojen alustuksen Asiantuntija: Kristiina Patja Täydennyskoulutuksen vaikuttavuus? PAJA 1: Palautteen keruu ja hyödyntäminen täydennyskoulutuksessa Vetäjät: Timo Tolska ja Päivi Luukkainen PAJA 2: Miten tunnistaa hyvän koulutuksen? Koulutukseen osallistuvan näkökulma Asiantuntijat: Minerva Krohn ja Hanna Hemminki-Salin PAJA 3: Monimuotoiset opetusmenetelmät: pedagogista hienostelua vai vaikuttavuutta? Mitkä opetustavat soveltuvat mihinkin sisältöihin (itsenäinen opiskelu, luennot, työpajat, verkko, oppipoika-kisällimalli) Vetäjät: Anni Peura ja Peter Sweins PAJA 4: Mistä täydennyskoulutuksesta työnantajan tai maksajan kannattaa maksaa? Tilaajan näkökulma; kaupalliset pelisäännöt Vetäjät: Suvi Vainiomäki ja Heikki Wiik Työpajojen purku: Puheenjohtaja Kristiina Patja Kolme tärkeintä työpajoissa esiin tullutta näkökulmaa Yleisö valitsee niistä yhden käsiteltäväksi LUENTO: Miten asiantuntijaksi kasvetaan? Asiantuntija: Kari Raivio 10

11 UUDET OSAAMISALUEET HUOMIOON TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA Seminaarin luennoissa ja työpajoissa pohdittiin paljon lääkärin työssä vaadittavia uusia tietoja ja taitoja sekä sitä, miten tällaiset uudet kompetenssit tulisi ottaa täydennyskoulutuksessa huomioon. Asiaa tarkasteltiin kouluttautujan, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan näkökulmasta. 11

12 Luento: Täydennyskoulutuksen tulevaisuus Norjalainen Asbjørn Holm puhui luennossaan lääkäreiden jatko- ja täydennyskoulutuksen nykyisistä ja tulevista haasteista. Holm korosti puheessaan CPD:n (continuous professional development) eli lääkäreiden jatkuvan ammatillisen kehittymisen merkitystä. CPD sisältää lääketieteellisen osaamisen lisäksi myös esimerkiksi johtamis- ja vuorovaikutustaitojen sekä tieteellisen tiedon kriittisen arviointikyvyn kehittämisen. CME vai CPD? Kymmeniä vuosia lääkäreiden täydennyskoulutuksen parissa toimineen Holmin mukaan CME (continuous medical education) eli pelkkään lääketieteelliseen tietoon perustuva jatkokoulutus ei anna enää vastauksia kaikkiin niihin ongelmiin, joita lääkärit työssään kohtaavat. Terveydenhuollon organisaatioiden muuttuessa entistä monimutkaisemmiksi nousevat henkilökohtaiset ominaisuudet sekä johtamis- ja vuorovaikutustaidot lääketieteellisen tiedon rinnalle entistä tärkeämmiksi ominaisuuksiksi lääkärin työssä. Lääkäreiden tulisi jatkuvasti pyrkiä myös hoidon laadun ja tehokkuuden parantamiseen esimerkiksi määrittämällä koulutustarpeita ja tekemällä yhteistyötä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Holm kehotti lääkäreitä ottamaan sekä kliinisessä työssä että järjestötoiminnassa vastuuta hoidon laadun parantamiseen tarkoitettujen menetelmien ja työkalujen käyttöönotosta. Koulutustilaisuuksiin lisää monipuolisuutta Holm piti tärkeänä, että täydennyskoulutuksen monipuolisuus näkyy myös opetusmenetelmissä. Yksittäisille lääkäreille suunnatut tavanomaiset luentopohjaiset tilaisuudet ovat lopulta vain yksi täydennyskoulutuksen muoto muiden joukossa. Niiden lisäksi tärkeitä ovat myös esimerkiksi erilaiset simuloidut tilanneharjoitukset ja terveydenhuollon organisaatioiden yksiköiden sisäiset koulutustapahtumat. Pienet osastot ja yksiköt ovat erittäin tärkeä osa organisaatiota ja koko terveydenhuoltojärjestelmää. Ne ovat paikkoja, joissa potilaat ja palveluntarjoajat kohtaavat, ja niissä tuotettujen palvelujen hyvä laatu on vähintään yhtä tärkeää kuin suuressa organisaatiossa tarjottujen palvelujen. Holmin mielestä jokaisen lääkärin tulisi paitsi tehdä oma työnsä mahdollisimman hyvin myös parantaa työn laatua yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa oman yksikön sisällä. Laadukas hoito perustuu tehokkaaseen täydennyskoulutukseen, jonka tulisi olla hyvin suunniteltua ja perustua henkilökohtaisiin ja organisaation tarpeisiin. Myös tulosten arviointi on tärkeää. Hyvin toimiva täydennyskoulutus parantaa myös merkittävästi potilasturvallisuutta ja johtaa usein entistä avoimempaan ilmapiiriin työpaikoilla, Holm korosti. 12 Hans Asbjorn Holm puhui seminaarissa täydennyskoulutuksen tulevaisuudesta;

13 Lääkärien täydennyskoulutuksen tila Suomessa ja Euroopassa Duodecimin koulutuspäällikkö Juha Pekka Turunen puhui seminaarissa lääkärien täydennyskoulutuskäytännöistä Suomessa. Suomen Lääkäriliiton koulutusjohtaja Hannu Halila esitteli puolestaan täydennyskoulutuksen arviointikäytäntöä ja määräajoin uusittavaa sertifikaatiota Euroopassa. Hans Asbjørn Holmin tavoin Turunen korosti täydennyskoulutuksen arvioinnin ja suunnitelmallisuuden tärkeyttä. Täydennyskoulutuksen järjestämiseen liittyy vielä monia avoimia kysymyksiä. Kehittämistä riittää esimerkiksi koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Lääketieteellisen koulutuksen lisäksi tarvittaisiin enemmän vuorovaikutus- ja johtamiskoulutusta. Hannu Halila selvitti täydennyskoulutuksen valvonnalle asetettuja säädöksiä Euroopan unionin tasolla. The European Union of Medical Specialists (UEMS) on edustanut vuodesta 1958 lähtien kansallisia lääkärijärjestöjä Euroopan unionissa. Tukeakseen eurooppalaisten erikoislääkäreiden vapaata liikkumista EU:n sisällä ja turvatakseen potilaiden hoidon korkean tason UEMS on kehittänyt standardeja ja suosituksia lääkäreiden täydennyskoulutukselle. Halila kertoi, että viime vuosina yhä useammat Euroopan maat ovat tehneet lääkärien täydennyskoulutuksesta pakollista ja alkaneet edellyttää lääkäreiden toimilupien uusimista määräajoin. Uusien kansainvälisten sopimusten ansiosta täydennyskoulutuspisteistä tulee Halilan mukaan lähitulevaisuudessa vaihtokelpoisia EU-maiden kesken. Juha Pekka Turunen kertoi täydennyskoulutuksen Hannu Halila puhui lääkäreiden nykytilanteesta Suomessa; täydennyskoulutuskäytännöistä Euroopassa; 13

14 Muuttuva toimintaympäristö edellyttää lääkäreiltä uusia taitoja Vetäjät: dosentti Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Kuntaliitto LT Eija Tomas, TAYS Lääkäreiden alati muuttuvaan toimintaympäristöön pureuduttiin myös Liisa-Maria Voipio- Pulkin ja Eija Tomaksen vetämässä työpajassa. Pienryhmissä pohdittiin, minkälaisia taitoja lääkärin työssä nykyisin vaaditaan ja miten uusien osaamisalueiden tulisi näkyä täydennyskoulutuksen tarjonnassa. Pajatyön tuloksena todettiin, että muuttuva työympäristö edellyttävää lääkäreiltä yhä enemmän muun muassa rakennemuutos- ja tiimityötaitoja sekä joukon muita uusia taitoja. Uudessa tilanteessa korostuvat etenkin johtamis- ja talousosaaminen sekä vuorovaikutustaidot. Lisäksi on opittava ennakoimaan tulevaisuutta ja arvioimaan muutoksen vaikutuksia. Myös valmiuksia tiedon kriittiseen arviointiin tulisi lisätä, Eija Tomas tiivisti. Muuttuvan toimintaympäristön nähtiin edellyttävän täydennyskoulutukselta ennen kaikkea suunnitelmallisuutta. On tärkeää, että potkimme palloa samaan suuntaan ja tiedämme, mihin olemme menossa. Koulutussuunnitelman lähtökohtana on oltava organisaation strategiasta nouseva perustehtävä ja sen tukeminen. On muistettava, että vaikka muuttuva toimintaympäristö voi asettaa paljonkin haasteita, niin kuitenkin pahin toimintaympäristö on sellainen, jossa ei tapahdu minkäänlaista muutosta, Liisa-Maria Vopio-Pulkki totesi Eija Tomas 14

15 Liisa-Maria Voipio-Pulkki korosti koulutussuunnitelman tekemisen olevan taitolaji; Keskustelu Koulutussuunnitelman tekeminen on taitolaji, johon on varattava aikaa. Sen tekemisessä on myös hyvä kuunnella vertaisiaan ja pitää asiaa koskevat säädökset mielessä. Sekä yksilön että yhteisön on hyödyttävä valinnoista. Täydennyskoulutussuosituksiin sitoutuminen voi toimia tulevassa valinnanvapausyhteiskunnassa myös jonkinlaisena signaalina potilaalle siitä, että osaajista välitetään. Hallintoylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Suomen Kuntaliitto Koulutussuunnitelmaan kuuluu sisällön suunnittelun lisäksi myös budjetin teko. Taloudellisten rajoitteiden vallitessa on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, miten resurssit ja yrityksen strategian perustehtävästä nousevat koulutustarpeet yhdistetään. Johtaja, FM Tuovi Haikala, HSE Executive Education Oy ja Helsingin kauppakorkeakoulu Kun nyt puhutaan paljon uusista kompetensseista ja osaamisalueista, niin olisikohan mahdollista laatia myös jonkinlainen suositus siitä, mitä kaikkia uusia kompetensseja koulutussuunnitelmissa tulisi olla ja miten niiden olisi toteuduttava yhteisön ja myös yksilön tasolla? Koulutuspäällikkö, LT Juha Pekka Turunen, Duodecim Keskustelu voidaan liittää myös Arviointineuvoston rooliin ja sen tuleviin haasteisiin täydennyskoulutuksen kehittämisessä. Vanhan arviointineuvoston toimestahan on jo valmistettu suosituksia koulutuksen järjestäjille. Tämän keskustelun myötä on tullut selväksi, että samantapaisia välineitä tarvittaisiin myös työnantajien suuntaan. Arviointineuvoston työn kautta voitaisiin tätä varten kehittää käytännön työkaluja koulutustarpeiden määrittämiseksi. Johtaja, LL Taina Mäntyranta, ROHTO-keskus Yhtenä koulutuksen kohteena tulisi olla myös eri tulosyksiköiden johtajat: meillä ei ole vielä valistuneita työyksiköiden johtajia, jotka mieltäisivät tarvittavat uudet kompetenssit ja tukisivat systemaattisesti erikoislääkäriensä pitkäaikaista koulutussuunnitelmaa. Heidän velvollisuutensa on kuitenkin huolehtia, että erikoislääkärit todella kasvavat monipuoliseen asiantuntijuuteen. Professori Tuula Pirttilä, KYS, neurologia 15

16 työpaja: Myös potilaiden odotukset ovat lisääntyneet Vetäjät: Lääkintöneuvos, LT, dosentti Erna Snellman, sosiaali-ja terveysministeriö YTT, dosentti Johanna Ruusuvuori, Tampereen yliopisto Erityisesti vuorovaikutustaidot ja niiden vaatimukset herättivät keskustelua monessa eri työpajassa. Erna Snellmanin ja Johanna Ruusuvuoren vetämässä pajassa aiheesta Mitä potilaat odottavat lääkäriltä pohdittiin muun muassa sitä, miten potilaiden lisääntyneet vaatimukset ja tietojärjestelmien käyttöönotto ovat viime vuosina muuttaneet vuorovaikutusta vastaanotolla ja miten niiden tulisi vaikuttaa lääkäreiden täydennyskoulutukseen. Erna Snellman ja Johanna Ruusuvuori 16

17 Johanna Ruusuvuori viritti ryhmäkeskustelua kolmesta lääkärin ja potilaan väliseen vuorovaikutukseen vaikuttavasta teemasta. Konsumerismi Potilaiden tiedot ovat lisääntyneet huomattavasti Internetin ja muun median vaikutuksesta. Potilailla on omia, joskus vankkojakin näkemyksiä siitä, mikä heitä vaivaa tai millaista hoitoa he tarvitsevat. Toisaalta monet potilaat tulevat edelleen lääkäriin lähinnä kuullakseen diagnoosin ja antaakseen lääkärin etsiä vaivaan sopivan lääkityksen. Tämä aiheuttaa haasteita lääkärin vastaanottotyöskentelylle. Jotkut potilaat esimerkiksi eivät missään nimessä halua antibioottihoitoa, kun taas toiset vaativat antibioottia, vaikkei sen käyttöön olisi lääketieteellistä perustetta. Yhdysvalloissa on tehty tutkimus siitä, miten lastenlääkärit valitsevat hoidon ylähengitystie- ja korvatulehdusoireisille potilaille. Tulosten mukaan lääkärit olettavat, että potilaiden vanhemmat haluavat antibioottihoitoa, jos nämä kyseenalaistavat tarjotun hoitosuosituksen. Tutkimuksen mukaan tämä myös lisää merkitsevästi antibioottien kirjoittamista, vaikkei niitä lääketieteellisin perustein tarvittaisikaan. Tutkimusaineistona oli 38 lääkäriä ja 570 potilastapausta. Samassa tutkimussarjassa on myös todettu, että lääkärien tapa kertoa ei ongelmaa -diagnoosi vaikuttaa siihen, miten potilaat ottavat sen vastaan. Toista tapaa seuraa potilaiden vastustus, toinen otetaan myönteisemmin vastaan. Suomessa meneillään olevassa tutkimuksessa selvitetään ylähengitystie- ja korvatulehdusoireiden käsittelyä yleislääkärin vastaanotoilla. Siinä on havaittu, että lääkärit ottavat huomioon potilaan vastaanottotapahtuman alussa esittämät arvelut tautinsa laadusta ja reagoivat niihin läpi koko keskustelun. Lääkärit siis vaikuttaisivat kuuntelevan potilaiden arveluja tautinsa laadusta, mutta tekevätkö he sen joskus jopa lääketieteellisen päättelyn kustannuksella? Onko potilaan valta joissakin tapauksissa jo liiallinen? Tietokoneen käyttö ja vuorovaikutus Toinen muutos lääkärin vastaanotolla on tietokoneen käytön yleistyminen. Päätöksentukijärjestelmät, potilastietojen kirjaaminen ja koetulosten tarkasteleminen vievät lääkärin huomiota pois potilaasta; Ruumiillistunut potilas muuttuu helposti tietokonejärjestelmiin rakennetuksi potilastietoihin kirjoitetuksi tapaukseksi (patient embodied vs. patient inscribed). Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että vastaanoton alussa potilaat seuraavat hyvin tiiviisti lääkärin ruumiillista orientaatiota sitä, mihin lääkärin pääasiallinen huomio on kiinnittynyt ja jaksottavat puhettaan sen mukaan. Kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä on yleistä, että puhujan tai kuuntelijan pääasiallisen huomion kohde näkyy ruumiin asennossa. Jos alaruumis on kohti työpöytää ja vain lääkärin pää on käännetty kohti potilasta, potilas tulkitsee, että lääkärin huomio on ennen kaikkea työpöydällä olevissa papereissa. Tutkimuksessa potilaan kertomus käynnin syystä katkesi selkeästi niissä kohdissa, joissa lääkärin huomio kääntyi toisaalle. Merkittävää oli nimenomaan se, että lääkäri kääntyi poispäin kohdissa, joissa potilaan kertomus oli saavuttamassa tärkeimmän asian, tai kohdissa, joissa lääkärillä olisi ollut mahdollisuus ottaa puheenvuoro. Missä tahansa tilanteessa, jossa kaksi ihmistä keskustelee, noudatetaan tiettyjä arkikeskustelun normeja, jotka ovat niin automatisoituneita, että niitä ei normaalisti huomaa. Tietokoneen tulo kolmanneksi tähän keskusteluun vääjäämättä rikkoo näitä normeja ja voi aiheuttaa tuntemuksen, että potilasta ei kuunnella. 17

18 Piiloon jäävät ongelmat ja niiden havaitseminen Yksi paljon puhuttu ongelma lääkärin vastaanotolla ovat piiloon jäävät vaivat. Jostakin syystä potilas ei saa sanottua varsinaista syytä, jonka takia hän on vastaanotolle saapunut. Tämän on usein esitetty johtuvan siitä, että lääkäri keskeyttää potilaan ensimmäisen oirekuvauksen liian varhain. Uuden tutkimuksen mukaan kuitenkin vastaanottotapahtuman alku on sikäli herkkä kohta, että siinä potilaat eivät ainoastaan suuntaudu kuvaamaan ongelmansa luonnetta vaan myös todistamaan, että heidän ongelmansa on tarpeeksi vakava vaatiakseen lääkärin hoitoa. Tällöin siis käynnin syyn kuvaamisessa otetaan huomioon paitsi senhetkiset oirekokemukset myös se, onko potilaan päätös tulla lääkäriin ollut oikea. Konsumerismin noususta huolimatta potilaat usein kunnioittavat lääkärin lääketieteellistä auktoriteettia. On olemassa paljon tutkimustietoa, josta selvästi käy ilmi, että kun potilaat esittävät omia näkemyksiään ongelmansa laadusta, he esittävät näkemyksensä auktorisoimattomana, epävarmana. Tämä käy ilmi tuoreimmistakin aineistoista. Vuorovaikutuksessa vastaanotolla on havaittavissa, että pahimpia pelkoja tai omia ehkä vähän epärationaaliselta vaikuttavia teorioita eri oireiden välisistä yhteyksistä on vaikea suoraan ilmaista. Lääkäriltä vaadittaisiin siis erityistä herkkyyttä kuulla potilaiden implisiittiset ehdotukset tai huolenaiheet. Yksi (psykoterapiassa käytetty) tapa saada potilaat puhumaan on tuottaa potilaalle kokemus siitä, että hänen tuntemuksensa ovat oikeutettuja ja tunnistettavissa, vaikkeivät ne lääketieteellisen tiedon valossa olisikaan valideja. Emotionaalisen näkökulman huomioon ottaminen, empatian osoittaminen potilaan huolia kohtaan, luo luottamuksellista hoitosuhdetta, jossa vaikeistakin asioista puhuminen käy helpommaksi. Lähteet Collins S, Britten N, Ruusuvuori J & Thompson A. (2007) Patient participation in health care consultations. Qualitative perspectives. Open University Press. Heritage J, Robinson J, Elliott M, Beckett M, Wilkes M. (2007), Reducing patients unmet concerns in primary care: the difference one word can make. Journal of General Internal Medicine 22(10): Mangione-Smith R, Elliott MN, Stivers T, McDonald LL, Heritage J. (2006) Ruling out the need for antibiotics: Are we sending the right message? Archives of Pediatrics and Adolescent Medicine, Sorjonen ML, Peräkylä A, Eskola K (toim.) (2001). Keskustelu lääkärin vastaanotolla. Vastapaino, Tampere. Ruusuvuori J. (2000) Control in the medical consultation. Giving and receiving the reason for the visit in primary health care. Acta Universitatis Tamperensis 16. Ruusuvuori J. (2001) Looking means listening: coordinating displays of engagement in doctor-patient interaction. Social Science & Medicine 52: Ruusuvuori J. (2005) Empathy and sympathy in action. Attending to patients troubles in Finnish homeo pathic and general practice consultations. Social Psychology Quarterly 68:3: Ruusuvuori J, Raevaara L, Peräkylä A. (2003) Potilas vaivansa tulkkina ymmärtääkö lääkäri yskän? Suomen Lääkärilehti 58:43: Stivers T. (2005) Non-antibiotic treatment recommendations: Delivery formats and implications for parent resistance. Social Science & Medicine, 60(5) Stivers T. (2007) Prescribing Under Pressure: Physician-Parent Conversations and Antibiotics. Oxford University Press. 18

19 työpaja: Konkreettisia keinoja täydennyskoulutuksen uudistamiseen Vetäjät: Johtaja, LL Taina Mäntyranta, Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO Hallinnollinen apulaisylilääkäri LT Heikki Wiik, OYS:n kirurgian klinikka Taina Mäntyrannan ja Heikki Wiikin vetämässä työpajassa aiheesta Mitä lääkärien täydennyskoulutuksesta puuttuu etsittiin täydennyskoulutuksen katvealueiden lisäksi konkreettisia keinoja, joiden avulla uudet osaamisalueet, kuten johtamis- ja vuorovaikutustaidot, saataisiin osaksi lääkärien täydennyskoulutusta. Taina Mäntyranta ja Heikki Wiik: Mitä lääkärien täydennyskoulutuksesta puuttuu? Työpajan tavoitteina oli pohtia lääkäreiden täydennyskoulutuksen katvealueita, analysoida syitä niihin ja ideoida ratkaisuja. Osallistujat tuottivat aivoriihessä katvealueista ajatuksia, joita sitten jäsennettiin yhdessä. Jäsennyksessä käytettiin apuna lääkäreiden jaksamistutkimuksessa muodostettua mallia lääkärin työstä (Woivalin ym. 2003). Katvealueet heijastivat lääkäreiden täydennyskoulutuksen tarvetta. Osallistujien määrittämiä katvealueita verrattiin lääkäreiden täydennyskoulutuksen tarjontaan, jossa aineistona oli käytetty toukokuun 2008 versiota Lääkäreiden koulutuskalenterista sekä kyseisenä aikana Internetissä löytyneitä lääkäripäivien ohjelmia. Katvealueet ja lääkäreiden täydennyskoulutuksen tarve liittyivät pääasiassa muuhun kuin lääkärin kliiniseen osaamiseen, mutta valtaosa tarjonnasta oli kliinistä koulutusta (taulukko 1); Taina Mäntyranta ja Heikki Wiik 19

20 Taulukko 1. Lääkäreiden täydennyskoulutuksen katvealueet; Kliininen osaaminen Tarpeen osuus 11 % Tarjonnan osuus 94 % Vanhuspotilaan lääkehoito, kivun hoito Lääkkeettömät hoidot Työn yhteys tauteihin tavallisissa sairauksissa, ympäristölääketiede Pientoimenpiteet (esim. verinäyte) Tiedon kriittinen arviointi Lääkäri ja vuorovaikutus Tarpeen osuus 18 % Tarjonnan osuus 1 % Potilaan kohtaaminen, vuorovaikutustaidot, hankalien asiakkaiden käsittely, terminaalivaiheen potilaan kohtelu Kognitiivisten vinoutumien tiedostaminen Eri kulttuurien kohtaaminen Tiimityötaidot Lääkäri ja organisaatio Tarpeen osuus 60 % Tarjonnan osuus 3 % Johtaminen, erityisesti asiantuntijoiden johtaminen, toiminnan/suorituksen suunnittelu ja johtaminen, osaamisen johtaminen, prosessien johtaminen ja kehittäminen, hoitoketjut Esiintymiskoulutus Tiimityön toteutus, moniammatillisuuden hyödyntäminen Arviointi: palvelujen tarpeen toiminnan vaikuttavuuden koulutuksen ja oppimisen oman toiminnan, lääkärin opintosuunnittelu Lääkäri ja yhteiskunta Tarpeen osuus 11 % Tarjonnan osuus 2 % Yhteiskunnalliset vaikuttamistaidot Terveystaloustieteen menetelmät ja rajoitukset, kustannuslaskenta Eettiset kysymykset Lääkärin oikeusturva Yksityissektorin tuntemus Terveydenhuoltolainsäädäntö Seuraavaksi työpajassa analysoitiin katvealueita tarkemmin, pohdittiin mistä ne johtuvat sekä ideoitiin kullekin löydetylle selitykselle tai haasteelle ratkaisuja (taulukko 2); 20

21 Taulukko 2. Täydennyskoulutuksen katvealueiden haasteita ja ratkaisuja; Selitys katvealueille Ei ole selkeää kuvaa siitä, mitä koulutusta tarvitaan Lääkärit haluavat kliinistä koulutusta: - tuttua, turvallista, pitkä perinne - pelko osaamattomuuden paljastumisesta ja leimautumisesta (esim. vuorovaikutus) Työnantaja määrää kliiniseen koulutukseen - esimiehillä puutteita osaamisen johtamisessa - raha määrää, VES estää Puuttuu hyviä koulutuksen järjestäjiä - ei yliopistojen tehtävä - lääketeollisuus ei tarjoa Koulutustilaisuuksia ei osata markkinoida Koulutus on liian yleistä, suuntaaminen puuttuu Ratkaisuehdotuksia Yksikköjen ja organisaatioiden vertailu Organisaation ja yksilön osaamistarpeiden kartoitus Vertaisarviointi Katvealueiden ujuttaminen kliiniseen koulutukseen Kehityskeskustelut Lääkäriesimiehille työkaluja oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen johtamiseen Työnantajan kannettava vastuunsa: kysyntä määrää tarjontaa Koulutuksen saaminen osaksi työrutiineja Sähköposti ja toistoa Markkinointi henkilökohtaisesti ja ajoissa Lääkärilehtiin juttuja koulutustilaisuuksista Osallistujien tarpeiden kartoitus (esimies mukana) Tiimikohtainen räätälöinti Talon tapojen tuottaminen Koulutusyhteistyön ja verkostojen käyttö Näyttää siltä, lääkäreiden täydennyskoulutuksen tarve ja tarjonta kohtaavat huonosti. Työpajan osallistujien käsityksen mukaan lääkäreiden täydennyskoulutuksessa ja ammatillisessa kehittymisessä tarvittaisiin eniten tukea, joka vahvistaisi hyvään vuorovaikutukseen sekä hallintoon ja johtamiseen liittyvää osaamista. Valtaosa täydennyskoulutuksen tarjonnasta on perinteistä kliinistä koulutusta. Huomattavan osa täydennyskoulutuksesta tarjoavat erikoislääkäriyhdistykset. Erillisten vuorovaikutus- tai hallintokoulutustilaisuuksien sijaan ei-kliinisten aiheiden ujuttaminen sopivalla tavoin kliinisen koulutuksen osaksi voi olla hyvä tapa parantaa tilannetta. Työnantajien ja lääkäriesimiesten vastuu on suuri. Tärkeä osa esimiestyötä on osaamisen johtaminen, ja hyvä esimies hahmottaa osaamisen laajemmin kuin pelkäksi lääketieteelliseksi tiedoksi. Lääkäreiden ammatillinen kehittyminen palvelee parhaiten myös organisaatiota, kun tarpeiden miettiminen ja oppiminen on yhteistä koko tiimille tai yksikölle. Tärkein rooli on kuitenkin lääkäreillä itsellään, sillä kysyntä ohjaa tarjontaa. Lähteet: Woivalin T, Mäntyranta T, Hupli V, Klockars M. En kvalitativ studie om upplevd stress och belastning i läkararbetet. Sosiaalilääket Aikak 2003;40:

22 Erilaisten päätöksentekotapojen tunnistaminen avain tehokkaaseen vuorovaikutukseen FM Jukka Alava puhui erilaisista oppimis- ja päätöksentekotyyleistä ja siitä, miten ne tulisi ottaa huomioon koulutustilaisuuksissa ja työyhteisöjen toiminnassa. Kouluttautujana, tutkijana ja konsulttina 25 vuotta toiminut Alava työskentelee nykyään Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutin johtajana sekä koulutuspalvelu Didactica Oy:n toimitusjohtajana ja konsulttina. Jukka Alavan mukaan erilaisten päätöksentekotapojen tunnistaminen on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen työpaikoilla; 22

23 Alavan mukaan koulutustilaisuuksissa huomio on liian usein opettajassa ja hänen tietämyksessään. Kouluttajan tapa opettaa kohtaa harvoin kuulijan oppimistyylin. Opetuksessa tulisi ottaa huomioon ihmisten erilaiset tavat vastaanottaa ja käsitellä tietoa. Täydennyskoulutuksessa pitäisi pyrkiä pikemminkin oppimaan opettamiseen kuin valmiin tiedon syöttämiseen ja luennointiin. Tiimitason toiminta korostuu nopeasti muuttuvassa työympäristössä Alavan tekemän tutkimuksen mukaan ajattelu- ja päätöksentekotapoja voidaan kuvata neljän eri ulottuvuuden avulla: analyyttisyyden, organisoinnin, systemaattisuuden ja intuitiivisuuden. Joillakin henkilöillä jokin tyyli saattaa olla hallitseva, toisella jokin muu. Työyhteisöjenkin tehokas vuorovaikutus edellyttää Alavan mukaan viime kädessä juuri yksilöllisten käyttäytymistapojen ja niiden takana vaikuttavien ajattelu- ja päätöksentekotapojen ymmärtämistä. Nykyorganisaatioissa tiimi- ja vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu edelleen, kun vaaditaan jatkuvaa kykyä uudistua ja kehittää vanhoja toimintatapoja. Yritysten uudet prosessiorganisaatiot edellyttävät aitoa yhteistyötä niin yksiköiden ja osastojen sisällä kuin niiden välillä. Työryhmässä tai tiimissä työtavat määräytyvät eri tavoin sen mukaan, missä suhteessa eri tiedonkäsittelytyylit ovat siinä edustettuina, Alava totesi. Strateginen oppimiskehä apuna organisaation muutosprosessissa Alavan mukaan työntekijöiden yksilöllisillä päätöksentekomalleilla on myös selkeä yhteys yrityksen johtoryhmän toimintaan, organisaation strategiseen päätöksentekoon ja muutoksen toteuttamiseen. Strategian luominen on jatkuva prosessi, jonka pitäisi kuulua koko henkilöstölle. Strateginen suunnittelu ei voi enää nykyisin kuulua pelkästään organisaation ylimmälle joukolle, sillä se ei enää nopeasti muuttuvassa ympäristössä pysty hallitsemaan kaikkea saatavilla olevaa tietoa Yrityksen päätöksentekoa Alava kuvaa strategisen oppimiskehän avulla. Sen avulla voidaan tarkastella, mitä kaikkia toimenpiteitä tarvitaan, jotta tiimi tai organisaatio kykenee saavuttamaan asetetut tavoitteet ja paikantamaan olemassa olevat katvealueet. Ensinnäkin on tehtävä tarkka analyysi tilanteesta, jossa ollaan. Realiteettien ja mahdollisuuksien punninta on perusta, jolle rakennetaan organisaation tai tiimin tulevaisuudensuunnitelmat. Toiseksi on määritettävä pitkän aikavälin tavoitteet. Kolmanneksi tarvitaan voimakas tahto saavuttaa nämä tavoitteet. Neljänneksi suunnitelmat on puettava konkreettisiksi toimenpiteiksi ja tehtäviksi. 23

24 KUKA PÄÄTTÄÄ TÄYDENNYS- KOULUTUKSESTA? - keskustelua osaamisen johtamisesta Myös täydennyskoulutuksen vastuukysymykset olivat seminaarissa jatkuvasti esillä. Konkreettisten johtamistyökalujen lisäksi etsittiin vastausta siihen, miten täydennyskoulutustarpeista pitäisi organisaation sisällä tehdä päätöksiä. 24

25 työpaja: Miten osaamista johdetaan? Vetäjät: Johtaja, FM Tuovi Haikala, HSE Education Oy ja Helsingin kauppakorkeakoulu Professori Tuula Pirttilä, KYS, neurologia Tuovi Haikalan ja Tuula Pirttilän vetämässä työpajassa keskusteltiin osaamisen johtamisesta. Pajassa pohdittiin erityisesti sitä, mitä osaamisen johtamisella ylipäänsä tarkoitetaan, minkälaisilla työkaluilla osaamista johdetaan ja miten vastuu yksilön ja organisaation kesken pitäisi jakaa täydennyskoulutustarpeista päätettäessä. Keskeisiä kysymyksiä olivat: Kenen pitäisi määrittää, mitä organisaatiossa osataan? Miten täydennyskoulutusta tulisi hyödyntää osaamisen johtamisessa? Miten yksilön ja organisaation tarpeet asettuvat täydennyskoulutusta suunniteltaessa? Voiko kattava täydennyskoulutus antaa riittävät valmiudet johtamiseen, vai tarvitaanko erillistä johtamiskoulutusta? Tuovi Haikala totesi osaamisen johtamisen olevan laaja ja monipuolinen käsite, joka liittyy viime kädessä organisaation kykyyn selvitä siitä perustehtävästä, jonka takia se on olemassa. Osaamisen johtamisessa on yksinkertaisesti kysymys sitä, miten joukkoa johdetaan, miten valitaan tarvittavat osaamisalueet ja miten käytetään resursseja tiettyjen taitojen ylläpitämiseen, hankkimiseen, syventämiseen ja parantamiseen. Haasteena on myös määrittää, mitä hyötyä täydennyskoulutuksella voidaan saada aikaan. Haikala korosti, ettei johtaminen ole vain tekninen taito vaan myös kykyä vaikuttaa ihmisiin ja olla heidän vaikutuksensa kohteena. On paljon ihmisiä, jotka tuottavat oikeaa johtamispuhetta, eli osaavat puhua asioista ja käyttää oikeita termejä mutta eivät osaa soveltaa puhumaansa käytännön teoiksi. Johtaminen on dialoginen taito olla vuorovaikutuksessa organisaatioon niin, että organisaatio kehittyy, kasvaa ja voi hyvin. Tämän saavuttaminen vaatii myös johtajalta motivaatiota, halua inhimilliseen kasvuun ja oman rajoittuneisuuden näkemistä. Osaamista ei tulisi käsittää yksittäisten yksilöiden näkökulmasta, vaan sen täytyy liittyä organisaation tavoitteisiin. Olennaiseksi muodostuu yksilön ja organisaation välinen suhde ja vastuu täydennyskoulutuksesta. Kuka siis päättää, mihin koulutukseen osallistutaan, kun työntekijöillä ja työnantajalla saattaa olla usein toisistaan eroavia tavoitteita osaamisen kehittämisen suhteen? Tuovi Haikala ja Tuula Pirttilä 25

26 työpaja: Mistä täydennyskoulutuksesta työnantajan kannattaa maksaa? Vetäjät: Puheenjohtaja, LL Suvi Vainiomäki, Nuorten Lääkärien Yhdistys Koulutuksen johtaja, LT Heikki Wiik, OYS Täydennyskoulutuksen vastuukysymyksiin pureuduttiin myös Heikki Wiikin ja Suvi Vainiomäen vetämässä työpajassa. Siinä pohdittiin, minkälaisia hyötyjä ja haittoja täydennyskoulutukseen osallistumisesta voi olla kouluttautujan, kouluttajan, työnantajan ja potilaan näkökulmasta. Mietittiin, onko työnantajan näkökulmasta merkitystä esimerkiksi sillä, miksi työntekijä hakeutuu koulutustilaisuuksiin. Kullakin taholla kun saattaa olla hieman erilaisia motiiveja koulutukseen osallistumiseen. Työnantajan kannalta koulutuksen pitäisi ennen kaikkea tukea organisaation strategiasta nousevia tavoitteita, kun taas työntekijällä saattaa olla henkilökohtaisia kehittymisintressejä, jotka eivät suoraan tue työnantajan tavoitteita. Haasteena on siis löytää sekä yksilön että organisaation tarpeita tyydyttävää koulutusta, Heikki Wiik totesi. Avainasemassa koulutussuunnitelman tekeminen Eri intressien yhteentörmäykset voitaisiin välttää Vainiomäen ja Wiikin mukaan parhaiten lisäämällä täydennyskoulutuksen suunnitelmallisuutta. Koulutustarpeista pitäisi pystyä sopimaan yhdessä työntekijän kanssa. Olisi hyvä, jos esimerkiksi osaamiskartoitusten ja kehityskeskusteluiden avulla voitaisiin laatia jokaiselle lääkärille henkilökohtainen koulutussuunnitelma, Wiik esitti. Suvi Vainiomäki ja Heikki Wiik 26

27 Työpajassa pohdittiin täydennyskoulutuksen tarpeita työnantajan, työntekijän, kouluttajan ja potilaan näkökulmista; Keskustelu Ongelmana on, että harvassa lääkäriyhteisössä todella tehdään yksikön ja yksilön kehittämissuunnitelmat erikseen ja peilataan näitä yhteen. Tällä hetkellä mitataan myös kaikkein huonoiten sitä, mistä työnantajan kannattaa todella maksaa, eli toiminnassa tapahtuvaa muutosta. Kehitysjohtaja, LL Minerva Krohn, Suomen Terveystalo Olisi sovittava, mikä on työnantajan, työntekijän ja valtion keskinäinen vastuu koulutuksen rahoittamisesta. Täydennyskoulutus on tässä maassa vielä monin osin järjestämättä. Vaikka puhutaan suureen ääneen elinikäisen oppimisen merkityksestä tietoyhteiskunnassa, niin ei ole sovittu, kuka kantaa siitä vastuun niin taloudellisen kuin järjestämisvastuun. Tämä on koko yhteiskuntaa koskeva ongelma Kansleri Kari Raivio, Helsingin yliopisto Yksilön ja organisaation vastuun rajaaminen on erityisen vaikeaa organisaatiossa, jonka ainoa pääoma on asiantuntijoiden tieto. Täydennyskoulutus pitäisi nähdä ennen kaikkea investointina eikä menoeränä. Kyse on viime kädessä osaamisen viemisestä organisaation pääomaksi. Täydennyskoulutus realisoituu siis osaamisena, jota pitää mitata, ja siitä syntyy laatu, jota voidaan seurata ja josta löydetään puutteita, ja näistä laaditaan koulutussuunnitelma, jotta kompetenssi säilytetään. Toiminnanjohtaja, dosentti Kristiina Patja, Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry. Jokainen voisi miettiä omaa koulutussuunnitelmaansa ja käydä kehityskeskusteluissa läpi omia kehittymistarpeitaan. Viime kädessä omaa käytöstä on kuitenkin kaikkein helpoin muuttaa. Puheenjohtaja, dosentti Minna Kaila, Duodecimin koulutusvaliokunta 27

28 Luento: Henkilöstöstrategiat, esimerkkinä Kemira Osaamisen johtamisen ja taitojen kehittämisen haasteista puhui seminaarissa myös Kemiran henkilöstön kehittämisjohtaja Sirkka Leppävuori. Hänen mukaansa täydennyskoulutuksen tarpeet ovat tutkimusorganisaatioissa usein samantapaisia toimialasta riippumatta. Esityksessään hän kertoi esimerkkejä Kemiran täydennyskoulutuskäytännöistä ja henkilöstön kehittymismahdollisuuksista. Leppävuori muistutti osaamisen kasvavasta merkityksestä talouselämässä. Yritysmaailmassa kilpailukyky perustuu yhä enemmän osaamiseen ja innovatiivisuuteen: on pystyttävä kehittämään jatkuvasti jotakin uutta ja ainutlaatuista, tietynlaisia tilapäisiä monopoleja eri aloilla. Myös jatkuva toimintaympäristön muutos pakottaa uudistamaan toimintatapoja ja omaksumaan uutta. Leppävuoren mukaan kilpailijoista erottaudutaan ennen kaikkea yrityksen strategian toteutumisen kannalta tärkeän ydinosaamisen avulla. Ydinosaamista tukevat ammatillinen osaaminen ja henkilökohtaiset taidot, kuten kieli- ja vuorovaikutustaidot, tietotekniset taidot ja ajan hallinta. Tekniikan nopean kehittymisen myötä osaaminen myös vanhenee entistä nopeammin. Ei enää riitä, että vanhoja toimintatapoja viilataan hienommiksi, vaan on löydettävä vallankumouksellisia uusia tapoja hoitaa asiat. Yhä useammin tehokkuuden lisäämiseksi on työprosesseista poistettava joitakin vaiheita kokonaan, Leppävuori totesi. Myös lisääntyvä asiakaslähtöisyys, suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen sekä projektimaiset toimintatavat nähdään usein haasteena asiantuntijaorganisaatioiden toiminnalle. Kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen sijoitus yrityksen pääomaan Työvoimasta kilpailtaessa myös työntekijät ovat yhä kiinnostuneempia siitä, minkälaisia kehittymismahdollisuuksia yritys tarjoaa. Täydennyskoulutuksen tarjoaminen on tae siitä, että omalla työpanoksella on arvoa markkinoilla tulevaisuudessa. Hyville työntekijöille onkin Leppävuoren mielestä annettava mahdollisuus kehittää osaamistaan. Esimiehen tehtävänä on auttaa havaitsemaan koulutustarpeita ja antaa resursseja täydennyskoulutukseen. Seurauksena on parhaassa tapauksessa positiivinen kierre, jossa taitojen kehittyminen johtaa myös kehittymisen oppimiseen ja niin edelleen. Kehityskeskustelut osaamisen johtamisen perustyökaluina Kemirassa osaamisen johtamisessa ja kehitystarpeiden määrittämisessä tärkeimpiä työkaluja ovat kehityskeskustelut. Tavoitteena on, että jokaisen työntekijän kanssa käydään vuodessa kaksi kehityskeskustelua, joiden toteutumista seurataan esimerkiksi henkilöstökyselyn avulla. Kehityskeskusteluista toinen keskittyy tavoitteiden määrittämiseen ja palautteen antoon ja toinen osaamisen ja uran kehittämiseen. Osaamisen johtamisessa on kyse juuri nykyisten ja tulevien osaamisalueiden määrittämisestä ja hankinnasta. Kehityskeskustelujen pohjalta pyritään jokaiselle laatimaan henkilökohtainen täydennyskoulutussuunnitelma, joka sisältää sekä yrityksen strategiasta johdettavat osaamistarpeet että nykyisessä työtehtävässä tarvittavat ammatti- ja perustaitoihin liittyvät kehittämisalueet, Leppävuori kertoi. Kehityskeskusteluilla on Kemirassa tärkeä merkitys myös työntekijän urakehityksen kannalta. Keskustelujen pohjalta työntekijän kanssa tehdään valinta ns. manageri- ja asiantuntijaurapolun välillä. Kun urapolku on valittu, on myös helppo valita itselleen urakehitystä tukevaa koulutusta. 28

29 Hyvästä asiantuntijasta ei tule välttämättä hyvää pomoa. Tarkoituksena on osoittaa, että myös kehittämällä asiantuntijuuttaan voi saavuttaa saman statuksen, jonka johtajan asema tuo. Kommentteja Tuntuu, että osaamisen ymmärtäminen terveydenhuollossa pääomana on vielä vähän hakusessa. Terveydenhuollon rakenteen muuttuessa myös osaamisen tarve kuitenkin varmasti monipuolistuu ja ydinosaamisen merkitys korostuu. Toiminnanjohtaja, dosentti Kristiina Patja, Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry. Tarvelähtöisyys on perusteltu näkemys täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Organisaation näkökulmasta pitäisi painottua laaja-alainen osaaminen, kun taas yksilöllä täytyy olla oikeus oman huippuosaamisen kehittämiseen. On oltava jotkin pelisäännöt siitä, miten huippuosaaminen ja laaja-alaisuus yhdistetään. Tämän balanssin löytäminen on yksi haastavimmista tehtävistä; eli miten kehityskeskusteluista oikeasti johdetaan organisaation koulutussuunnitelma? Hallintoylilääkäri, dosentti Liisa-Maria Vopio-Pulkki, Suomen Kuntaliitto Sirkka Leppävuori toimii Kemira-konsernin henkilöstön kehittämisjohtajana; 29

30 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS? Vilkasta keskustelua seminaarissa herätti myös lääkärien täydennyskoulutuksen vaikuttavuus ja arviointi. Työpajoissa pohdittiin hyvän koulutuksen tunnusmerkkejä kouluttajan ja kouluttautujan näkökulmasta sekä monimuotoisten opetusmenetelmien suhdetta koulutuksen vaikuttavuuteen. Myös maksajan näkökulma oli toistuvasti esillä. Keskusteluissankorostettiin, ettei pelkkä koulutustilaisuuksiin osallistuminen ole vielä tae uuden oppimisesta tai opitun soveltamisesta käytännön työhön. Todettiin, että lääkäri voi kehittää osaamistaan myös itsenäisesti ja pitää itseään lukemalla ajan tasalla. 30

31 Kristiina Patja: ARVIN mekin ansaitsemme Lääkärien täydennyskoulutusta kehittämään perustettiin vuoden 2007 lopussa Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki -niminen yhdistys. Duodecimin, Suomen Lääkäriliiton ja Finska Läkaresällskapetin muodostama yhdistys jatkaa vuodesta 2002 lähtien toimineen Arviointineuvoston tehtävää täydennyskoulutuksen arvioinnin, seurannan ja laadun kehittämisessä. Seminaarissa täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden ja vastuun ongelmista puhui uuden yhdistyksen toiminnanjohtaja, dosentti Kristiina Patja. Kristiina Patjan mukaan terveyden edistäminen ja täydennyskoulutus ovat hyvin vaikeaselkoisia käsitteitä. Niitä on vaikea määritellä täsmällisesti ja mitata konkreettisesti. Lisäksi niihin liittyy selkeitä eettisiä ongelmia. Terveyden edistämisen puolella kysytään usein, onko yksilöllä subjektiivinen oikeus elää, tehdä minkälaisia valintoja tahansa ja maksattaa kaikki yhteiskunnalla. Lääkärien täydennyskoulutukseen liittyvä eettinen ongelma koskee puolestaan sitä, onko yksittäisellä lääkärillä subjektiivinen oikeus jäädä paikoilleen, olla kehittymättä ja silti saada korvaus tekemästään työstä, Patja pohti. Kristiina Patja Loppukäyttäjänä aina potilas Vaikka vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto tuntuu vilahtelevan jatkuvasti yhteiskunnallisessa keskustelussa, liittyy vaikuttavuuden osoittamiseen Kristiina Patjan mukaan edelleen monia ongelmia. Vaikuttavuudesta puhuttaessa on viime kädessä pohdittava sitä, tehdäänkö täydennyskoulutuksessa sellaisia strategisia ratkaisuja, joista potilas ja väestö hyötyvät. Ratkaisuja on tehtävä valistuneesti, ja niiden takana on voitava seistä. Lääkäriprofession keskeisenä päämääränähän on kuitenkin tuottaa terveyttä ja ehkäistä sairautta. Patjan mukaan pelkkä koulutustilaisuuksiin osallistuminen ei siis vielä ole tae uuden oppimisesta ja sen soveltamisesta käytäntöön. Työnantajan kanssa on voitava keskustella siitä, mitä vaikuttavuudella ja sen mittaamisella oikein tarkoitetaan. On väärin kuvitella, että pelkkä koulutuspisteiden laskeminen antaisi kuvan vaikuttavuudesta. 31

32 työpaja: Uudet opetusmenetelmät: pedagogista hienostelua vai vaikuttavuutta? Vetäjät: Tutkija, HLL, KM Anni Peura Kouluttajaylilääkäri, LL Peter Sweins, MedOne Oy Anni Peuran ja Peter Sweinsin vetämässä työpajassa tarkasteltiin oppimista ja koulutuksen vaikuttavuutta opetusmenetelmien valinnan näkökulmasta. Pohdittiin, mitä merkitystä opetusmenetelmällä koulutustilaisuudessa on ja millä perusteella opetusmenetelmä tulisi valita tiettyyn koulutustilaisuuteen. Anni Peuran mukaan oppimisen tulisi olla lähtökohtana kaikissa opetustilanteissa ja opetusmenetelmän ensisijaisena tarkoituksena on tukea oppimista. Usein koulutustilaisuuksiin houkutellaan ihmisiä ulkoisilla seikoilla, kuten karismaattisella luennoitsijalla tai vetävällä otsikolla. Oppimisen kannalta tärkeämpää on kuitenkin opetusmenetelmän sisäinen puoli: jokin opetuksellinen tehtävä olla olemassa ja päämäärä, johon sen avulla halutaan päästä. Kouluttajienkin on oltava tietoisia koulutustilaisuuden tavoitteista, kohderyhmistä ja menetelmistä. Kokonaisuus merkitsee enemmän kuin yksittäiset kikat ja erikoisuudet, Peura totesi. Työpajassa pienryhmät saivat tehtäväkseen suunnitella koulutustilaisuuden kuvitteelliseen terveyskeskukseen, jota vaivaavat erilaiset henkilöstöön liittyvät ongelmat. Ryhmien tuli määrittää koulutuksen pituus, kohderyhmä, tavoitteet ja opetusmenetelmä sekä perustella valintansa. Anni Peuran mukaan asiantuntijan on usein vaikea siirtyä oppijan rooliin; 32

33 Keskustelu Kouluttautujista on tulossa yhä vaativampia asiakkaita, joille on tarjottava monipuolisia opetusmenetelmiä. Palveluyhteiskunnassa myös menetelmän viihdyttävyys voi nousta oppimisen rinnalle tärkeäksi koulutukseen hakeutumisen syyksi. Toiminnanjohtaja, dosentti Kristiina Patja, Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry. Hyödyntämällä erilaisia oppimistekniikoita voidaan palvella myös erilaisia oppimistyylejä entistä paremmin. Menetelmästä ei kuitenkaan pitäisi tulla itseisarvoa koulutustilanteessa. Professori Tuula Pirttilä, KYS, neurologia Asiantuntijan on erittäin vaikea siirtyä oppijan rooliin. Oppimisen sijaan saatetaan kiinnittää liikaa huomiota opetustilanteeseen. Tutkija, HLL, KM Anni Peura Palautteen avulla voidaan testata uusien opetusmenetelmien tehokkuutta. Puheenjohtaja, dosentti Minna Kaila, Duodecimin koulutusvaliokunta Työpajassa pienryhmät saivat tehtäväkseen suunnitella koulutustilaisuuden kuvitteelliseen terveyskeskukseen, jota vaivaavat erilaiset henkilöstöön liittyvät ongelmat.; 33

34 työpaja: Mistä tunnistaa hyvän koulutuksen? Vetäjät: Kehitysjohtaja, LL Minerva Krohn, Suomen Terveystalo Koulutusylilääkäri, ROHTO-aluevastaava Hanna Hemminki-Salin Minerva Krohnin ja Hanna Hemminki-Salinin vetämässä työpajassa pohdittiin koulutukseen osallistuvan mahdollisuuksia arvioida koulutuksen hyödyllisyyttä ja tehokkuutta. Pajassa pienryhmät tuottivat joukon erilaisia hyvän ja huonon koulutustilaisuuden ominaisuuksia, jotka vetäjät kokosivat yhdeksi esitykseksi. Pajassa tultiin siihen tulokseen, että pienetkin käytännön järjestelyt vaikuttavat oppimisilmapiiriin koulutustilaisuudessa. Ei auta, vaikka opetettava aihe olisi kuinka kiinnostava, jos kouluttaja ei ilmaise itseään selkeästi tai jos opetustila ja -välineet ovat puutteellisia, Minerva Krohn totesi. Krohnin mukaan onnistumisen kokemukset lisääntyvät, jos tilaisuus on hyvin suunniteltu ja kohderyhmät ja oppimistavoitteet ovat selkeästi määritettyjä. Parhain mahdollinen koulutus on tietenkin sellainen, joka lopulta johtaa jonkinlaiseen muutokseen käytännön työssä. Keskustelussa korostettiin myös koulutukseen osallistuvan vastuuta oppimisesta. Oppimisen todettiin olevan kovaa työtä, joka vaatii motivaatiota ja halua kehittyä omassa työssään. Minerva Krohnin mukaan parhain mahdollinen koulutus on sellainen, joka johtaa jonkinlaiseen muutokseen käytännön työssä; 34

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Suositus täydennyskoulutuksesta

Suositus täydennyskoulutuksesta Suositus täydennyskoulutuksesta Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto 11.4.2007 Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston vuonna 2003 julkaiseman suosituksen päivitys Sisältö:

Lisätiedot

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Lääkäri saa palautetta työstään monesta eri paikasta ja monin eri tavoin MIKÄ ON TAITONI.FI? Taitoni.fi on verkossa toimiva työväline lääkärin ammattillisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Päivän tuotokset 10.10.2013. Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Päivän tuotokset 10.10.2013. Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Päivän tuotokset 10.10.2013 Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Osallistujien odotuksia 10.10.2013 workshopissa Muiden osallistujien

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 PANKKI- JA RAHOITUSPALVELUT PARA 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Pankki- ja rahoituspalvelut, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Pankki- ja rahoituspalvelut 10 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Lääkeinformaation koordinaatioryhmä: Fimean esitys koordinaatioryhmän kokoonpanoksi

Lääkeinformaation koordinaatioryhmä: Fimean esitys koordinaatioryhmän kokoonpanoksi Lääkeinformaation koordinaatioryhmä: Fimean esitys koordinaatioryhmän kokoonpanoksi Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Katri Hämeen-Anttila Kehittämispäällikkö Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä: METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus Strategiset valinnat: visio lähtöt aso aika opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus 1 Koulun kehittämissuunnitelma ja opettajien kehittymissuunnitelma opettaja koulutus koulutus

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Asiantuntijuus ja ammattitaito

Asiantuntijuus ja ammattitaito Asiantuntijuus ja ammattitaito gerontologian seminaari Juhani Kirjonen gerontologian seminaari 1 Sisältö 1. Yhteiskunta, ii-tee-koo ja maapalloistuminen 2. Työelämä ja ammatit 3. Ammattitaito ja asiantuntijuus

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista. www.helsinki.fi/yliopisto

Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista. www.helsinki.fi/yliopisto Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista www.helsinki.fi/yliopisto Ei sidonnaisuuksia Sisältö 1. Lääketieteen perusopetus 2. Ammatillinen jatkokoulutus 3. Jatko- ja täydennyskoulutus 4. Opettajien sidonnaisuudet

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön Terveydenhoitajan täydennyskoulutus TH_ta ydennyskoulutus.indd 1 20.8.2008 09:15:04 Sisältö Lukijalle 3 Taustaa 4 Velvoitteet ja oikeudet täydennyskoulutukseen

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot