3 LUMA-HANKKEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 LUMA-HANKKEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN"

Transkriptio

1 3 LUMA-HANKKEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Tässä luvussa kuvataan tarkistetussa LUMA-ohjelmassa määriteltyjen hankkeiden toteutumista. Koska talkoolaisten toiminta on saanut hyvin moninaisia muotoja, näitä esitellään monissa kohdissa kuntien, oppilaitosten, korkeakoulujen ja sidosryhmien raporteista poimituilla lainauksilla, jotka erottuvat muusta tekstistä poikkeavan tekstilajinsa puolesta. Perusopetuksen vuosiluokkia 1 6 kutsutaan vuoteen 1999 asti käytössä olleella termillä ala-aste ja vuosiluokista 7 9 käytetään vastaavasti termiä yläaste. Käsitettä LUMA-aineet käytetään yhteisnimityksenä matematiikasta, fysiikasta, kemiasta, biologiasta ja maantiedosta/maantieteestä. 3.1 KEHITTÄMIS- JA INFORMAATIOVERKOSTO Alkuperäinen hanke: Muodostetaan 25 kunnan ja kuuden normaalikoulun kehittämis- ja informaatioverkosto Tarkistettu hanke: Jatketaan Opetushallituksen käynnistämää kuntien, koulujen ja oppilaitosten pilottitoimintaa uudistetussa muodossa ja sidosryhmäyhteistyötä, sekä tehostetaan saatujen tulosten levittämistä Toimijoina Opetushallitus, kunnat, koulut, oppilaitokset Opetushallituksen LUMA-projektin strategiana oli alusta lähtien opetuksen kehittämisverkon luominen valittujen pilottikuntien ympärille. Tämän kehittämisverkon toiminnan yhtenä tavoitteena oli tukea koulujen sisäistä vuorovaikutusta, esimerkkinä opettajien välinen yhteistyö. Toisena tavoitteena oli vahvistaa yhteyksiä muun muassa elinkeinoelämään, matematiikan ja luonnontieteiden asiantuntijoihin, yliopistoihin, kehittämis- ja tutkimuskeskuksiin sekä kansainvälisiin opetuksen uudistajiin. Kaiken taustalla oli ajatus siitä, että pilottikoulujen ympärille muodostettujen kehittämisverkkojen vaikutus ulottuisi vähitellen kaikkiin kouluihin. LUMA-projektissa oli vuosina mukana 24 suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä pilottikuntaa, joissa pilottikouluiksi oli nimetty yksi ala-aste, yksi yläaste ja yksi lukio. Helsingissä oli pilottikouluina kaksi kutakin kouluastetta edustavaa koulua. Lisäksi mukana oli 10 normaalikoulua sekä LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 45

2 jokaisessa pilottikunnassa yksi tai useampi ammatillinen oppilaitos. Joissakin pilottikunnissa oli liitetty myös päiväkoti tai koulun esiopetusluokka mukaan pilottitoimintaan. Toisessa vaiheessa, talkoo-ohjelman tarkistamisen jälkeen, perusstrategia pysyi ennallaan, mutta verkosto muotoiltiin eri tavalla. Kunnille tiedotettiin niistä kriteereistä, joiden perusteella voi päästä LUMA-kunnaksi. Perusedellytys oli, että kunnassa on kaikkien kouluasteiden kouluja ja että kunta ja opettajat sitoutuvat hankkeeseen. LUMA-toiminta edellyttää kunnalta muun muassa seuraavaa: - Kunta toimii kehittämiskeskuksena, jonka toiminta perustuu selkeään suunnitelmaan. - Kunnassa on kouluja, jotka ovat halukkaita kehittämään matematiikan ja luonnontieteiden opetusta. - Kunta sitoutuu varaamaan riittävät taloudelliset mahdollisuudet kehittämistoiminnalle ja opettajien täydennyskoulutukselle. - Kunta sitoutuu osallistumaan täydennyskoulutuksen järjestämiseen myös yhteistyössä lähialueen kuntien kanssa. LUMA-toiminta edellyttää koululta muun muassa seuraavaa: - Koulun opetussuunnitelma tukee matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämistä. - Opettajat ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan yhteistyössä keskenään ja muiden koulujen kanssa matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämisessä. - Kouluilla on tai ne luovat toimivia yhteyksiä erilaisiin sidosryhmiin, joita ovat muun muassa kunnan muut koulut ja ammatilliset oppilaitokset, yliopistojen ainelaitokset ja opettajankoulutuslaitokset, yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt. - Opettajat ovat valmiit levittämään tietoa omista kokemuksistaan sekä raportoimalla työstään että kouluttamalla alueen toisia opettajia. Koulujen kehittämissuunnitelmien odotetaan kuvaavan toimia, joiden avulla: - Opetusta kehitetään niin, että matematiikan ja luonnontieteiden perusasiat tulevat opituiksi ja että erilaisilla oppijoilla on tasavertaiset mah- 46 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

3 dollisuudet nostaa osaamistasoaan. - Opetuksessa etsitään keinoja, joilla tuetaan oppimisvaikeuksista kärsivien ja muuten heikommin menestyvien itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota. - Opetusjärjestelyjä ja opetusmenetelmiä monipuolistetaan niin, että havainnoivasta, kokeellisesta ja arkielämän tilanteita hyväksi käyttävästä opiskelusta tulee luonnollinen osa oppimisprosessia. - Opetusjärjestelyjä toteutetaan niin, että tytöille ja pojille taataan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua sekä tekstiilityön että teknisen työn opetukseen. - Tietotekniikkaa käytetään hyväksi matematiikan ja luonnontieteiden opiskelussa. - Yhteistyötä tehostetaan sekä LUMA-aineiden kesken että niiden ja muiden oppiaineiden välillä (esimerkiksi käsityö, kotitalous, terveystieto). - Solmitaan ja ylläpidetään yhteyksiä sidosryhmiin. - Hankittua tietoa, taitoa ja kokemuksia sekä syntyneitä innovaatioita levitetään muiden koulujen ja opettajien tietoon. Opetushallituksen LUMA-projektiin haki vuonna 1999 kaikkiaan 78 kuntaa. Mukana on sekä suomen- että ruostinkielisiä kouluja ja oppilaitoksia. Kaikki hakijat hyväksyttiin LUMA-kunniksi. Valituista kunnista muodostettiin 16 alueellista verkkoa. Kullekin verkolle nimettiin yksi, kaksi tai kolme toiminnan koordinoinnista vastaavaa LUMA-yhteistyökuntaa, yhteensä 31. Loput 47 kuntaa saivat nimityksen LUMA-verkkokunta. Kussakin LUMA-kunnassa on kehittämistoiminnassa mukana vähintään yksi alaluokkien ja yksi yläluokkien koulu sekä yksi lukio. Lisäksi projektissa jatkoivat 10 normaalikoulua. Ammatillisia oppilaitoksia tämä hakukierros ei koskenut, vaan aiemmin LUMA-oppilaitoksina olleet saivat luvan jatkaa uusien toimintaperiaatteiden mukaan. Kuntien ja koulujen raporteista vuonna 2002 on pääteltävissä, että kunnat ja koulut eroavat toisistaan monella tavalla. Joukossa on kuntia, joissa kaikki tuntuu onnistuvan, ja kuntia, joissa moni asia on vielä kehityksensä alkuvaiheessa. Vuonna 2000 aloittaneilta ei voi edellyttää samaa panosta kuin vuonna 1996 aloittaneilta. LUMA-strategia on osoittautunut oikeaksi, etenkin toisen vaiheen selkeiden verkkoratkaisujen myötä. Myös valitut kehittämistavoitteet ovat olleet ilmeisen oikeaan osuneita. Suurimmassa osassa kuntia sekä opettajien yhteistyö että kokemusten levittäminen on lähtenyt hyvin liikkeelle. LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 47

4 Merkittävin muutos lienee tapahtunut opetussuunnitelmien ja opetusmenetelmien kehittämisessä. Jatkumon rakentaminen esiopetuksesta lukioon asti etenee hyvää vauhtia. Havainnollisuuden, kokeellisuuden ja toiminnallisuuden lisääntyminen osana LUMA-opetuksen arkipäivää on mainittu lähes kaikissa raporteissa. Vaihtelevat, kuhunkin oppimisprosessiin sopivat työmenetelmät ovat edistäneet selvästi oppimista. LUMA-talkoiden vaikutusta kouluissa on selvitetty tutkimusprojektissa, jonka toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos (Aroluoma 2001). Tutkimuksen tuloksista kerrotaan tarkemmin luvussa LÄHTÖTASOMITTAUKSET Opetushallitus järjesti LUMA-projektin alussa, vuoden 1996 syksyllä, yhdessä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa lähtötasomittauksen matematiikassa ja luonnontieteissä (Leino 1997). Lähtötasokokeet järjestettiin peruskoulun 7. luokille ja lukion aloitusryhmille pilottikuntien ja vertailukuntien kouluissa sekä ammatillisen toisen asteen pilottioppilaitosten aloitusryhmille. Osallistuneiden oppilaiden määrä jakautui siten, että yläasteen aloittaneita oli 2 611, lukion aloittaneita oli 2356 ja ammatillisen koulutuksen aloittaneita oli Lähtötasomittauksen tehtävät valittiin pääosin kolmannen kansainvälisen matematiikan ja luonnontieteiden koulusaavutustutkimuksen (TIMSS) tehtävistä. Tehtävät olivat tyypeiltään erilaisia, osa oli monivalintatehtäviä ja osa tuottamistehtäviä. Yksittäisten luonnontieteiden osaamista tarkasteltaessa on huomattava, että ainekohtaisia tehtäviä oli liian vähän luotettavien ainekohtaisten johtopäätösten tekemiseen. Lähtötasomittaus uusittiin peruskoulun ja lukion luonnontieteiden osalta syksyllä 1999 (Rajakorpi 2000). Otoskoot olivat jonkin verran pienemmät kuin vuoden 1996 mittauksessa. TULOKSET Tässä kerrotaan vuoden 1996 lähtötasomittauksen tulokset ja kommentoidaan vuoden 1999 tuloksia niiltä osin kuin ne poikkeavat olennaisesti vuoden 1996 tuloksista. Osaamistasot määriteltiin ratkaisuprosenttien perusteella seuraavasti: yli 80 % kiitettävä, 80 % 60 % tyydyttävä, 60 % 40 % välttävä ja alle 40 % heikko. 48 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

5 Yläasteen matematiikka Peruskoulun yläasteen monivalintatehtävät osattiin pääosin kiitettävästi, tyydyttävästi tai välttävästi. Heikosti osattuun osioon sijoittui 10 prosenttia tehtävistä. Tulokset olivat yhtenevät pilotti- ja vertailukouluissa. Molemmissa osattiin heikosti arviointiin, mittaamiseen ja mittayksiköihin liittyvät tehtävät sekä tiedon syventämiseen ja ongelmanratkaisuun liittyvät tehtävät. Tyttöjen ja poikien erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Toisen asteen matematiikka Monivalintatehtävät osattiin pilotti- ja vertailukouluissa lähes yhtä hyvin. Tarkasteltaessa tehtävien osaamista pitkää, lyhyttä ja ammatillisen koulutuksen matematiikkaa opiskelevien välillä voitiin todeta, että pitkän matematiikan opiskelijat osasivat tehtävät kiitettävästi tai tyydyttävästi. Lyhyen matematiikan opiskelijat vastasivat kiitettävästi, tyydyttävästi tai välttävästi. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat osasivat tyydyttävästi tai välttävästi. Hyvän kouluarvosanan saaneet opiskelijat menestyivät paremmin kuin heikon arvosanan saaneet opiskelijat. Tuottamistehtävät osattiin heikosti lukion lyhyen matematiikan ja ammatillisten oppilaitosten matematiikan ryhmissä. Laajan matematiikan tulokset olivat välttävällä tai heikolla osaamistasolla. Yläasteen luonnontieteet Aihealueittain tarkasteltaessa todettiin fysiikan ja biologian tehtävät osatun lähes kiitettävästi. Kemian, maantiedon ja luonnontieteiden yhteiset tehtävät osattiin välttävästi. Tiedon tulkintaan ja tiedon soveltamiseen liittyvät tehtävät osattiin paremmin kuin muistamiseen ja käsitteen ymmärtämiseen liittyvät tehtävät. Pojat menestyivät hieman paremmin kaikissa ryhmissä. Vertailukouluissa tulos oli tilastollisesti merkitsevä. Paremman kouluarvosanan saaneet menestyivät paremmin myös kokeissa. Syksyn 1999 kokeessa ainekohtainen tulos oli parempi muissa kuin maantiedon ja fysiikan aloihin kuuluneissa tehtävissä. Aihealueittain tarkasteltuna vuoden 1999 kokeen ratkaisuprosentit olivat kaikilla aihealueilla vuoden 1996 koetta paremmat. Tyttöjen osaaminen oli vuotta 1996 lähempänä poikien osaamista, biologiassa he olivat menneet jopa edelle. Vuoden 1999 peruskouluryhmät osasivat monivalintatehtävät selvästi paremmin, tuottamistehtävät huonommin, mutta kokonaisuuden paremmin kuin vuoden LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 49

6 1996 kokeeseen osallistuneet. Toisen asteen luonnontieteet Luonnontieteiden monivalintatehtävien osaaminen lukiossa hajaantui kaikille osaamistasoille, kuitenkin niin, että tyydyttävästi osatulla tasolla oli eniten tehtäviä. Ammatillisissa oppilaitoksissa välttävästi osatulla tasolla oli eniten tehtäviä. Tuottamistehtävät osattiin heikosti sekä pilotti- että vertailulukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Väittämien osaaminen jakaantui kaikissa koulumuodoissa kiitettävästi, tyydyttävästi ja välttävästi osatuille tasoille. Vuoden 1999 tulokset olivat samantyyppiset. Tehtävätyypeittäin tarkasteltaessa todettiin, että muistamiseen liittyvät tehtävät osattiin lähes kiitettävästi lukioissa ja tyydyttävästi ammatillisissa oppilaitoksissa. Tiedon tulkintaan liittyvät tehtävät osattiin kaikissa oppilaitoksissa välttävästi. Käsitteen ymmärtämiseen liittyvät tulokset oli osattu vain tyydyttävästi. Sekä tiedon tulkinnan että käsitteen ymmärtämisen tulosten hajonnat olivat suuret. Tiedon soveltamistehtävät osoittautuivat kaikille opiskelijoille vaikeimmaksi. Ne osattiin vain välttävästi, ja niissä hajonta oli pienempi kuin muissa ryhmissä. Vuoden 1999 tulokset olivat samansuuntaiset. Aineittain ryhmitellyt tulokset osoittivat, että biologian tehtävät osattiin kiitettävästi pilotti- ja vertailulukioissa ja tyydyttävästi ammatillisissa oppilaitoksissa. Fysiikan, kemian ja luonnontieteiden tehtävistä osattiin vain noin puolet. Vuoden 1999 kokeessa ainekohtainen osaaminen oli muuttunut siten, että biologiankin tehtävistä osattiin enää vain vähän yli puolet. Kokonaisuutena vuoden 1999 pilottilukioiden opiskelijat, erityisesti pojat, osasivat jonkin verran ensimmäisen lähtötasomittauksen opiskelijoita paremmin, mutta verrokkilukioiden tuloksissa ei tapahtunut muutosta. Pilottiryhmän keskimääräinen osaaminen oli vuonna 1999 aavistuksen verrokkeja parempaa, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Pojat menestyivät tyttöjä paremmin, pilottilukioissa ero oli verrokkeja suurempi. Johtopäätökset Tuottamista ja soveltamista vaativien tehtävien huono osaaminen kaikilla lähtötasoilla ilmensi tarvetta lisätä opetusmenetelmissä ja opetuksessa tutkimuksellista otetta ja asioiden ymmärtämistä, jotta onnistuttaisiin tiedon tuottamisessa, analysoinnissa ja soveltamisessa (Rajakorpi 2000). Juuri näitä 50 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

7 asioita LUMA-hankkeessa onkin pyritty kehittämään ja PISA-tutkimuksen tulokset antavat viitteitä myönteisestä kehityksestä. Tulevissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa LUMA-hankkeen vaikutuksen pitäisi näkyä selvemmin KUNTIEN JA KOULUJEN LUMA Kuntien ja koulujen toimittamat raportit sisältävät monia hyviä kuvauksia tehdystä LUMA-työstä ja mahdollisista esteistä. Esimerkiksi hyvistä kokonaisuuksista on poimittu liitteeseen 7 yhden vuodesta 1996 asti mukana olleen LUMA-kunnan, Mikkelin, toimintamalli. SIDOSRYHMÄT LUMA-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut sidosryhmäyhteistyön lisääminen. Siinä on havaittavissa hyvää edistystä. Yhteistyön muodot ja mallit vaihtelevat, mutta jonkinlaista yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa on lähes kaikilla kouluilla. Ala-asteen koulujen yhteistyökumppaneina ovat useimmiten olleet muut koulut, joissakin tapauksissa yhteyksiä on ollut myös erilaisiin yrityksiin ja yhteisöihin. Enemmistö kunnista on raportoinut ala-asteen opetussuunnitelmayhteistyöstä yläasteen koulun kanssa. Yhteisiä hankkeita on ollut myös kunnan koululaitoksen sisällä sekä muiden LUMA-koulujen, muiden ala-asteiden, päiväkotien, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Kunnan laitokset ja ympäristökeskukset ovat monesti olleet yhteistyökumppaneina ala-asteiden projekteissa tai vierailukohteina. Yritysmaailmasta yhteistyökumppaneita on vain pienellä osalla ala-asteita, joillakin kuitenkin jopa kaksi tai kolme. Muita mainintoja ovat esimerkiksi erilaiset yhdistykset, museot ja kirjastot. Jotkut koulut ovat ilmoittaneet oppilaiden vanhemmat yhteistyökumppaneikseen. Yläasteiden ja lukioiden sidosryhmäyhteistyö on pääosin samantyyppistä kuin ala-asteilla. Kouluasteista eniten yhteistyötä on lukioilla varsinkin yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Parhaiten yhteistyö on toteutunut koulujen sisäisenä yhteistyönä LUMA-aineiden opettajien ja lähiaineiden opettajien kanssa. Tietoisuus eri kouluasteiden ja opiskeltavien aineiden oppisisällöistä ja opetuksesta yleensä on lisääntynyt ja auttanut opettajia suunnittelemaan opetuksensa paremmin omille oppilailleen sopivaksi. LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 51

8 Luokanopettajia on koulutettu käyttämään LUMA-välineistöä. Osa on ottanut neuvosta vaarin ja alkanut käyttää koululle edellisen vuoden lopulla hankittuja uusia välineitä. Suurimmat hankinnat on tehty alkuopetuksessa, ja siinä välineitä on käytettykin ahkerasti. Yläasteen koulun yhteistyö vanhempien kanssa on lisääntynyt. Lukioiden kesken koko seudulla yhteistyö on jatkuvaa, jopa lisääntyvää: säännölliset tapaamiset, pienimuotoiset demo- ja ideakoulutukset, yo-palaverit, uusien asioiden opettelutilaisuudet ja stressinpurkutilaisuudet (näissä myös ammattiopetus on mukana). Ilman LUMAa mukana olevat opettajayhteisöt tuskin olisivat koskaan löytäneet toisiaan. Tämä hanke on selkeästi lisännyt yhteistyötämme ja tuonut työhömme sitä jotain, punaisen langan, jonka mukaan voi toimia. Sidosryhmäyhteistyötä tarkastellaan myös luvuissa 3.9 ja VERKOTTUMINEN LUMA-projektin alusta on tavoitteena ollut se, että nimettyjen LUMAkuntien kesken ja niiden ympärille syntyy opetuksen kehittämisverkkoja. Niiden on ajateltu yhtäältä tukevan koululaitoksen sisäistä vuorovaikutusta ja toisaalta vahvistavan ulkoisia yhteyksiä muun muassa elinkeinoelämään, matematiikan ja luonnontieteiden asiantuntijoihin, yliopistoihin, kehittämisja tutkimuskeskuksiin sekä kansainvälisiin opetuksen uudistajiin. Vaikutuksen on toivottu ulottuvan vähitellen kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin. Verkottumisen yhtenä perusajatuksena oli paitsi yhteistyön kehittäminen myös saatujen kokemusten ja syntyneiden innovaatioiden saattaminen muiden tietoon jollain tavalla. Tälläkin osa-alueella toimintaa on joissakin kunnissa runsaasti, mutta joissakin, varsinkin uusissa LUMA-kunnissa, tähän asti ei ole vielä päästy. Kuntien raporteista poimituista esimerkeistä tulevat esille verkottumisen mahdollisuudet ja vaikeudet. Verkkoyhteistyöpalavereja on pidetty kevätlukukaudella, ja ne on koettu mielenkiintoisiksi ja hyödyllisiksi. Varsinkin aineopettajien läsnäolo on ollut merkittävää, sillä olemme saaneet apua 52 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

9 heidän aineenhallinnastaan. Tämä yhteistyö kuitenkin on lopahtanut aikapulaan ja siihen, että työn jälkeen opettajat ovat olleet todella liian väsyneitä painavaan ajatustyöhön. Varsinaisen työn ohessa sidosryhmät ovat todella jääneet oheen. Yläasteen ja lukion oppilaitten on ollut mahdollista suorittaa TETjaksoja 3) ala-asteen koulussa ja päiväkodissa LUMA-hengessä. LUMA-septettimme on kokoontunut useasti yhdessä, ja jokainen tapaaminen on ollut koulutustilaisuus. Jokainen on niissä päässyt esittelemään osaamistaan. Koulujen verkottuminen on näkynyt eri koulumuotojen välisinä opetussuunnitelmanivelpalavereina. Metsäteeman yhteydessä erityisesti ala- ja yläasteella, sekä lukion ja ammattikorkeakoulun yhteisinä kursseina. INNOVAATIOIDEN LEVITTÄMINEN LUMA-kuntia ja kouluja on alusta asti kannustettu kertomaan tehdyn työn tuloksista sekä lähialueella että valtakunnallisesti. Tavoitteena on ollut tiedon ja kokemusten välittäminen myös muille opettajille. Paikoin sisäinen ja lähikuntiin ulottuva koulutus on käynnistynyt jo hankkeen alkuvuosina. Paikoin taas opettajat ovat olleet kovin varovaisia ottamaan koulutustehtävän hoitaakseen. Keskusteluissa on ilmennyt eri kunnissa tiettyjä tiedonlevittämisongelmia: muutosvastarinta, vähäinen kiinnostus jaettavaan tietoon ja hankaluudet tiedon levittämisessä. On myös todettu, että laaja alueellinen yhteistyö vaatii kunnilta rahallista panostusta. Merkittävimpiä alueellisia koulutustilaisuuksia ovat olleet LUMAmessut ja muut tapahtumat, joihin muutkin kuin LUMA-opettajat ovat olleet tervetulleita. Myös aineenopettajajärjestöt, erityisesti MAOL ry. 4) ja BMOL ry. 5), ovat jonkin verran levittäneet tuloksia valtakunnallisilla koulutuspäivillään ja jäsenjulkaisuissaan. 3) TET-jaksot ovat työelämään tutustumisjaksoja, joilla peruskoulun yläluokkien oppilaat ovat viikon harjoittelijoina jossakin työpaikassa. 4) Matemaattisten aineiden opettajien liitto 5) Biologian ja maantiedon opettajien liitto LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 53

10 Mikään ei tapahdu äkkiä, vaan pienin askelin! Etenemistä tapahtuu koko ajan, mutta suuria ahaa-elämyksiä syntyy harvemmin. Inno-vaatio on suhteellinen käsite joillekin uusi ja merkityksellinen voi olla toisille jo rutiinia. Merkittävimpiä asioita lienee opettajien innostuminen LUMA-aineisiin. LUMA-innovaatioiden levittäminen kunnan sisällä on onnistunut vain osittain. Kunnassa järjestettiin omat LUMA-messut ja useita pienempiä koulutustilaisuuksia. Muutaman koulun opettajat ovat olleet aktiivisia, mutta on kouluja, joiden opettajat eivät ole ottaneet osaa oikein mihinkään. Kunnan sisäistä koulutusta on järjestetty eri asteilla opettaville opettajille. Erityisesti on opastettu esiopetuksen ja ala-asteen opettajia kokeellisten opetusmenetelmien käytössä. Myös yhteisiä teemapäiviä on järjestetty esiopetuksen, ala-asteen ja yläasteen välillä. Yläasteella on toteutettu luokka-astekohtaisia projekteja, joissa saman aihekokonaisuuden parissa työskennellään ryhmissä yli oppiainerajojen. Näin harjoitellaan paitsi oppilaiden myös opettajien välistä yhteistyötä, ajankäyttöä ja työn loppuunsaattamista. Samantapaisia erikoispäiviä on ollut myös päiväkotien ja ala-asteiden välillä. Koulu sai keväällä 2001 tavoittelemansa Vihreä lippu -tunnuksen pitkäaikaisesta ja monipuolisesta ympäristökasvatuksestaan. Kysymyksessä on koulujen ja päiväkotien kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma, jossa teemoina ovat koulussamme olleet energia ja jätteet. Hanke esiteltiin muiden koulujen edustajille pedagogisessa iltapäivässä. LUMA-koulutustilaisuus oli onnistunut tapa levittää uutta LUMAtietoutta. Tänä lukuvuotena on tarkoitus, että yläluokkien opettajat kouluttavat luokanopettajia fysiikan ja kemian ilmiöiden opettamisessa. Aloitimme viime keväänä esittelytilaisuudet, joissa kukin LUMA-koulu kertoisi ideoistaan. Ikävä kyllä ne eivät koulupäivän jälkeen järjestettyinä kiinnostaneet kunnan opettajia. Levittäminen ei ole onnistunut kuin LUMA-koulujen keskuudessa. Jostain syystä tätä yhteistyötä ei synny. Kaikki hakevat omia projektejaan, joita ei muille esitellä riittävästi. Yritystä on kyllä 54 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

11 ollut, esimerkiksi iso koulutustilaisuus, mutta vain saman verkon toisen LUMA-kunnan LUMA-kouluista tuli edustus LUMA- HANKE JA AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS Ammatillista LUMA-hanketta on toteutettu kahdella eri päätasolla: oppilaitoskohtainen LUMA-toiminta ja Opetushallituksen rahoittamat ja koordinoimat LUMA-projektit. Asiasta kiinnostuneiden ammatillisten oppilaitosten kanssa on tehty LUMA-sopimukset. Näillä sopimuksilla on pyritty antamaan yhtenevät suuntaviivat oppilaitoskohtaisessa LUMA-toiminnassa. Opetushallituksen rahoittamilla ja koordinoimilla LUMA-projekteilla on pyritty kehittämään ja levittämään käytänteitä, jotka tuottavat laaja-alaista lisäarvoa LUMA-opetukseen. A. OPPILAITOSKOHTAINEN LUMA-TOIMINTA Ammatillisten LUMA-oppilaitosten kanssa tehtiin vuosittain LUMA-sopimukset. Tavoitteena oli näiden sopimusten avulla ohjata ja kehittää niitä osioita, jotka LUMA-hankkeen edistyessä koettiin tärkeiksi. Painopistealueina ovat olleet: 1) Soveltavan ja kokeellisen matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen lisääminen. 2) Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen järjestelyiden sekä menetelmien monipuolistaminen. 3) Eri kehittämishankkeiden vaikutusten arviointi oppimistuloksiin luonnontieteissä ja matematiikassa. 4) Opettajien, oppilaitosten, opettajakorkeakoulujen ja työelämän yhteistyön kehittäminen. 5) Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittäminen niin, että se edistää sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa että kestävää kehitystä. 6) Matematiikan oppimisvaikeuksista kärsivien tunnistaminen ja ohjaus sekä tarvittavan tukiopetuksen suunnittelu ja toteutus. B. OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMAT JA KOORDINOIMAT HANKKEET LUMA-opetuksen virikemateriaali Hämeen Ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu on laatinut verkkopohjaista virikemateriaalia LUMA-opetukseen seuraaville aloille: tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala sekä kaupan ja hallinnon ala. LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 55

12 Projektissa laadittiin työelämän ammatillisiin opintokokonaisuuksiin perustuvaa LUMA-opintojen opetusmateriaalia, jonka lähtökohtana oli alakohtaiset sovellukset. Tuotetussa virike- ja opetusmateriaalissa on sovellettu ongelmalähtöisen oppimisen metodiikkaa, niin että tehtävien suorittaminen valmentaa yhteisölliseen oppimiseen ja kehittää projektihallinnassa tarvittavia taitoja. Ammatillinen matematiikkakilpailu: AMMATIKKA Tekniikan Opettajat TOP ry:n toimesta järjestetään kansalliset matematiikkakilpailut ammatilliiessa oppilaitoksissa syksyllä Tavoitteena on että kilpailuun osallistuisi opiskelijoita kaikista eri koulutusohjelmista ja mahdollisimman monista oppilaitoksista. Hankkeen valmisteluryhmä suunnittelee koetehtävät sekä niiden arvostelun, tiedottaa kilpailusta kohderyhmille, koordinoi kilpailuun liittyvät järjestelyt ja kilpailutehtävien arvostelun sekä koordinoi voittajien palkitsemisen. Hankkeeseen liittyen syksyllä 2000 järjestettiin koekilpailu useassa oppilaitoksessa. Matemaattisen tiedon rakenne -julkaisu Tavoitteena on laatia käsikirja opetukseen, jotta opetuksessa voitaisiin antaa kokonaisvaltaisempi kuva matematiikasta ja että oppilas ei kokisi matematiikkaa sarjana irrallisia toimintaohjeita ja -malleja. Hanke on tehty yhteistyössä yleissivistävän linjan kanssa. ABAKUS matematiikkaohjelmisto Hankkeessa on kehitetty interaktiivinen matematiikan opetusohjelma, joka on tarkoitettu matematiikan perusasioiden opetukseen ja kertaukseen. Teos on verkkoympäristössä toimiva sivusto. Sen sisältönä on 13-portainen opetuskokonaisuus, jossa käydään läpi matematiikan peruskäsitteitä ja - periaatteita opetuksellisesti relevantissa järjestyksessä. jokainen porras käsittää yhden sisältöalueen. Ammatillinen LUMA-portaali Hämeen Ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu on laatinut ja suunnitellut ammatillisen peruskoulutuksen fysiikan, kemian ja matematiikan opetuksen tueksi LUMA-verkkosivuston. Tämän verkkosivuston avulla pyritään välittämään hyvin menestyneitä käytänteitä, linkkejä, sisäl- 56 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

13 töjä sekä materiaalia, joilla edistetään LUMA-opetuksen ja opiskelun pedagogista suunnittelua ja toteutusta sekä ammatillisten oppilaitosten LUMAhankkeiden tuntemusta ja tunnettavuutta. Oppimisvaikeuksien tutkimus Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä koulukohtaiset erot ovat yhteydessä matematiikan oppimiseen, mistä ulkoisista tekijöistä oppimistulosten erot eri oppilaitoksissa voisivat johtua ja miten ne oppilaitoksissa kehittyvät, sekä millaisia seurannaisvaikutuksia niihin liittyy. Tämän avulla pyritään myös selvittämään, miten opiskelijaa tulisi ohjata saavuttamaan parempia oppimistuloksia. Tutkimus jakautuu kahteen osaan, joista yksi toteutetaan peruskouluissa ja toinen ammatillisissa oppilaitoksissa. Opetushallituksen johdolla on pidetty vuosittain ammatillisia LUMA-päiviä, joissa yhtäältä on esitelty Opetushallituksen rahoittamien hankkeiden edistymistä ja toisaalta oppilaitokset ovat esitelleen oman LUMA-toimintansa toteutusta. 3.2 OPETUKSEN ARVIOINTI, TUTKIMUS JA TUTKIJANKOULUTUS Tehostetaan matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen arviointia, tutkimusta ja tutkijankoulutusta sekä arviointi- ja tutkimustulosten hyödyntämistä opetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämistyössä. Toimijoina opetusministeriö, Opetushallitus, Suomen Akatemia, korkeakoulujen arviointineuvosto, yliopistot, ammattikorkeakoulut, koulut, oppilaitokset - Suomen Akatemia jatkaa matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimuksen rahoittamista. Suomen Akatemia toteutti vuosina tutkimusohjelman Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna 2002 (MALU 2002), jonka yhtenä tavoitteena oli tutkimustiedon tuottaminen opetuksen kehittämistä varten. Tutkimusohjelmaan osoitettiin 75 hankehakemuksta, joille haettiin rahoitusta yhteensä noin 11,4 M. Ohjelmasta myönnettiin rahoitusta yhteensä noin 1 miljoona euroa 14 hankkeelle, jotka jakaantuivat kolmelle osa-alueelle seuraavasti: LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 57

14 I. Matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka kouluissa - Sven-Erik Hjelt: MARATON - Maapallon rakenne ja toiminta, Oppimateriaalin nykyaikaistaminen - Kristiina Kumpulainen: Community of Learners in Science and Mathematics (COLISM) Moving towards a Learner Sensitive Pedagogy - Marjatta Näätänen: Mathematics magazine Solmu research and development project - Jouni Välijärvi: Authentic learning environment and teachers professional growth in developing mathematics and science education II. Matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka yliopistoissa - Simo Kivelä: Mathematics studies through the Computer - Erno Lehtinen: Developing conceptual change promoting learning environments for mathematics and science instruction - Jukka Maalampi: Developing methods to teach mathematics to science students - Jukka Sarvas ja Aatos Lahtinen: Case book of mathematical modelling in applied mathematics - Matti Vuorinen: Mathematical methods for wireless technology III. Matemaattiset mallit - Kari Astala: Nonlinear mathematical and computational methods in elasticity, composites and PDE s - Mats Gyllenberg: Mathematical modelling of biological systems - Tero Kilpeläinen: Potential theory and nonlinear partial differential equations - Antti Kupiainen: Extended dynamical systems - Jukka Saranen: Applied analysis Osittain samalle osa-alueelle on suunnattu myös toinen Suomen Akatemian tutkimusohjelma, vuosina toteutettava Matemaattiset mallit ja menetelmät eri tieteenaloilla (MaDaMe). - Jatketaan matematiikan, fysiikan ja kemian opettajien tutkijakoulua. Painotetaan tasa-arvokysymyksiä opetuksen tutkimuksessa ja tutkijakoulutuksessa. 58 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

15 Opettajien matematiikan, fysiikan ja kemian valtakunnallinen tutkijakoulun tavoitteena on tutkimuksellisesti perustellun ja kestävän monitieteisen perustan rakentaminen matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen ja opettajankoulutuksen sekä niitä koskevan tutkimuksen jatkuvalle uudistamiselle Suomessa. Tutkijakoulu aloitti toimintansa Helsingin yliopiston koordinoimana syyskuussa 1995, jolloin se sai neljä nelivuotista, päätoimista tutkijakoulutuspaikkaa. Vuosiksi opetusministeriö myönsi tutkijakouluun 10 päätoimista tutkijaopiskelijapaikkaa. Vuoden 1998 alussa koordinaatiovastuu siirtyi Jyväskylän yliopistoon. Lisäksi tutkijakoulussa on opiskellut noin 100 osatoimista opiskelijaa. Tutkijankoulun piiriin kuului vuonna matematiikan, fysiikan, kemian ja kasvatustieteen/opettajankoulutuksen laitosta seitsemästä eri yliopistosta sekä ohjaajia 67. Tutkijakoulusta on valmistunut 14 tohtorinväitöskirjaa ja ainakin 22 lisensiaatintutkimusta (ks. liite 11). Nelivuotiskaudelle opetusministeriö on myöntänyt tutkijakoululle viisi päätoimista tutkijakoulutuspaikkaa. Koordinaatiovastuu on tällöin Turun yliopistolla. Tutkijakoulu on parantanut merkittävästi opetuksen tutkimuksesta kiinnostuneiden henkilöiden mahdollisuutta suuntautua päätoimisesti tutkimustyöhön ja tarjonnut lisäksi pitkäänkin opettajina toimineille mahdollisuuden ammattitaitonsa kehittämiseen tekemällä tutkimusta työn ohessa. Tiedonkulku uusista opetuksen tutkimustuloksista on lisääntynyt tutkijakoulun seminaarien ja tutkijakoululaisten tekemien julkaisujen kautta. Useissa tutkijakoulussa tehdyissä väitöskirjoissa ja lisensiaatintöissä tarkastellaan myös tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Vuosina kansainvälisiä konferenssijulkaisuja oli 61, kansallisia seminaarijulkaisuja 19, postereita ja esityksiä kansainvälisissä konferensseissa 54, oppimateriaaleja 22 sekä kirjoituksia ammatillisissa lehdissä Lisätään kansainvälistä yhteistyötä matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Yliopistojen matemaattis-luonnontieteelliset ja kasvatustieteelliset tiedekunnat ovat mukana monissa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen tutkimukseen sekä opettajankoulutukseen liittyvissä kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Esimerkiksi useat edellä mainitun MALU LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 59

16 2002 tutkimusohjelman hankkeet sisältävät kansainvälistä yhteistyötä. Opettajien tutkijakoulun jatkokoulutettavat ovat raportoineet tutkimustuloksiaan monissa kansainvälisissä seminaareissa ja rakentaneet yhteistyöverkostoja. Kolme heistä on myös työskennellyt ulkomaisissa yliopistoissa. Liitteessä 11 on eritelty yliopistojen julkaisu- ja kehittämistoimintaa myös kansainvälisten hankkeiden osalta. - Arvioidaan ja kehitetään yliopistojen matemaattis-luonnontieteellisten alojen koulutusta kansainvälisenä yhteistyönä. Vuonna 2001 aloitettiin opetusministeriön rahoittama yliopistojen kansainvälinen LUMA-hanke, jossa muutamat Suomen, Ruotsin ja Unkarin yliopistojen matematiikan ja kemian laitokset vertaavat toistensa toimintaa tavoitteena oman laitoksen toiminnan kehittäminen. Hankkeen painopiste on yliopistollisessa peruskoulutuksessa ja erityisesti aineenopettajien koulutuksessa. Suomesta hankkeeseen osallistuvat Helsingin yliopiston matematiikan laitos, Oulun yliopiston matemaattisten tieteiden laitos ja Jyväskylän yliopiston kemian laitos. Ruotsista mukana ovat Lundin yliopiston kemian laitos ja matematiikan laitos, Göteborgin yliopiston matematiikan laitos sekä Uumajan yliopiston kemian laitos. Unkarista osallistuvat Budapestin Eötvös Loránd -yliopiston ja teknillisen korkeakoulun matematiikan laitokset sekä Szegédin yliopiston matematiikan ja kemian laitokset. Hankkeen loppuraportti julkaistaan 27. syyskuuta Hyödynnetään opetuksen tutkimusta ja arviointeja koulujen ja oppilaitosten sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetuksen kehittämisessä ja opettajien täydennyskoulutuksessa. Edellä kuvatussa opettajien tutkijakoulussa valmistuneet väitöskirjat, lisensiaatintyöt ja muut tutkimukset ovat useimmiten aktiivisten opettajien tekemiä ja liittyvät suoraan heidän työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen. Myös muut yliopistoissa tehdyt opinnäytteet ovat usein opetustyössä olevien tai tulevien opettajien tekemiä ja tukevat sitä kautta opetuksen kehittämistä käytännössä. Liitteessä 11 on eritelty opetuksen tutkimukseen liittyvää yliopistojen julkaisu- ja kehittämistoimintaa. 60 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

17 Kansallisissa ja kansainvälisissä oppimistulostutkimuksissa selvitetään taustakyselyillä myös opetukseen liittyvien tekijöiden yhteyksiä oppimistuloksiin. Opetushallitus ottaa nämä tulokset huomioon pyrkimällä edistämään opetuksen kehittämistä kunnissa ja kouluissa tutkimusten paljastamilla ydinalueilla mm. rahoittamalla näihin kysymyksiin liittyvää opettajien täydennyskoulutusta. Koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset ja yliopistot kehittävät opetustaan eri tutkimuksista julkaistujen tulosten avulla. Opetushallitus teki kesällä 1998 analyysin LUMA-koulujen matematiikan ja luonnontieteiden opetussuunnitelmista (Opetushallitus 1998c). Sen mukaan monien koulujen opetuskäytänteet näyttivät olevan edellä opetussuunnitelmia. Analyysin tuloksia käytettiin hyväksi LUMA-ohjelmaa tarkistettaessa ja niistä on myös apua opetussuunnitelmien perusteita uudistettaessa. Tutkija Irma Aroluoman julkaisemassa tutkimuksessa Tunnilla ei tympäse ; LUMA-talkoot opetuskäytänteiden muuttajana (Aroluoma 2001) kartoitettiin opettajien käsityksiä LUMA-hankkeen vaikuttavuudesta haastattelumenetelmää käyttäen. Haastatteluihin osallistuivat kuuden eri puolilla Suomea sijaitsevan kunnan kaikki LUMA-oppilaitokset (yhteensä 31), siten että mahdollisimman monta hankkeen toimintaan osallistunutta opettajaa haastateltiin ryhmänä. Tietoa kerättiin myös kyselyillä kuntien ja normaalikoulujen koordinaattoreilta sekä LUMA-koulujen muilta opettajilta ja lukioiden opiskelijoilta. Tutkimuksessa selvitettiin opettajien mielipiteitä hankkeen leviämistä edistävistä ja hankaloittavista tekijöistä, täydennyskoulutuksen hyödyistä hankkeessa toimimiselle sekä hankkeen vaikutuksista opetuskäytänteiden muuttumiseen vuosina Tutkimuksessa tuli esille kuntien ja koulujen erilainen sitoutuminen hankkeeseen. Esimerkiksi hankkeeseen suunnattujen resurssien laatu ja määrä vaihteli suuresti. Opettajien talkootöiden tekemisen halukkuus ja määrä vaihteli riippuen siitä aineellisesta ja henkisestä tuesta, mitä kunnan, koulun johdon tai työtovereiden taholta annettiin. Ryhmä jaksoi paremmin kouluttautua, toimia omalla koululla ja levittää hanketta verrattuna yksin toimiviin opettajiin. Täydennyskoulutus koettiin poikkeuksetta tarpeellisena. Koulutuksesta johtuva poissaolo työpaikalta aiheutti vaikeuksia koulun toiminnalle ja opettajalle itselleen. Opettajat olivat kuitenkin tyytyväisiä valtakunnantasoiseen LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 61

18 hankkeeseen kuulumisesta ja siitä, että tavoitteet oli määritelty selkeästi. Toisaalta he taas kokivat jääneensä monissa asioissa yksin: opetussuunnitelman painotukset ja tuntijako, työskentelyn järjestelyt, kokeiluideoiden hyväksyttäminen kunnissa ja kouluilla, määrärahaneuvottelut ja levittämisvelvoite sekä valtuudet. Kaikilla haastatteluun osallistuneilla kouluilla oli tapahtunut muutoksia muun muassa opetuksen suunnittelussa, määrässä, laadussa ja arvioinnissa. Oppilaiden oppimistulokset eivät opettajien arvion mukaan olleet vielä kovin paljon parantuneet muutamia kouluja lukuun ottamatta, mutta opettajat kertoivat oppimisen ilon lisääntyneen tunneilla. He puhuivat motivaation lisääntymisestä, kaikkien oppilaiden mukaan saamisesta, kivasta ilmapiiristä, jaksamisesta ja hyvin usein oppilaiden itsetunnon kohoamisesta LUMAaineiden opiskelun myötä. Opettajien omat tuntemukset vaihtelivat hankkeeseen väsymisestä aktiiviseen levittämisinnostukseen. Kaikissa kouluissa haluttiin kuitenkin jatkaa aloitetulla tiellä, eikä paluuta entiseen opettajien mielestä ole. Kaikki haastatellut pohtivat tulevaisuuden kehittämiskohteita, mutta kokivat onnistuneensa jo tähän mennessä hankkeessa jossakin määrin. MAOL ry on järjestänyt arviointikoulutusta ja valtakunnallisia matematiikan ja luonnontieteiden kokeita. Opetusministeriö on tukenut matemaattis-luonnontieteellisten aineiden kouluopetusta koskevien tutkijatapaamisten järjestämistä. 3.3 MATEMATIIKKA JA LUONNONTIETEET KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA Lisätään matematiikan ja luonnontieteiden painoarvoa koulujen ja oppilaitosten opetuksessa ja opetussuunnitelmissa sekä osoitetaan voimavaroja tarkoituksenmukaisten oppimisympäristöjen muodostamiseen Toimijoina opetusministeriö, Opetushallitus, kunnat, koulut, oppilaitokset LUMA-kunnissa matematiikan ja luonnontieteiden painoarvo on kouluissa ja oppilaitoksissa kohonnut jo pelkästään sen takia, että LUMA on ollut sekä keskusteluissa että toiminnassa korostetusti esillä. Kuntien ja koulujen raporteista on luettavissa, että opettajien oma innostuminen kehittämis- 62 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

19 työhön on lisännyt matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen ja oman työn arvostusta. Myös LUMA-opetuksen saama julkisuus paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti on vaikuttanut positiivisesti. Yksi merkittävimpiä huomioita on se, että opetussuunnitelmiin ja niiden kehittämiseen on paneuduttu yksittäisissä kouluissa, kouluryhmissä ja/tai koko kunnassa. Koulujen yhteissuunnittelu on selvästi lisääntynyt. Parhaimmillaan kehittämistyö näyttäytyy niissä yhteisöissä, joissa eri kouluasteet ovat löytäneet toisensa ja etsineet yhdessä LUMA-opetuksen linjauksia ja toimintatapoja. Merkittävin uudistus on ollut se, että LUMA-aineisiin on tullut lisää koulutustasot ylittävää suunnitelmallisuutta ja välinehankinnoissa uutta priorisointia. Vakava paneutuminen opetuksen kehittämisratkaisujen pohtimiseen on jäntevöittänyt koulujen opetusta. Tämä on lisännyt opettajien omaa kiinnostusta tavoitteiden saavuttamiseen. Eräissä tapauksissa LUMA on kehittänyt lähinnä yksittäisten opettajien opetusta ja opetuskäytänteitä koska kaikki opettajat eivät ole halukkaita toimimaan yhteistyössä. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä on mietitty myös menetelmiä ja työtapoja. Havainnollisuuden ja kokeellisuuden lisääntyminen kaikilla kouluasteilla on kaikille LUMA-kouluille yhteinen piirre. Niissä kunnissa ja kouluissa, joilla on ollut mahdollisuus saada kokonaan uudet tai uudistetut tilat, on ollut parhaat mahdollisuudet oppimisympäristöjen kehittämiseen. Matematiikan ja luonnontieteiden painoarvoa on lisännyt myös oppiaineiden integrointi. Oppilaat ovat olleet selvästi kiinnostuneita monioppiaineisista kursseista. Ne ovat hyvin suunniteltuina ja toteutettuina tavoittaneet sekä lahjakkaat että heikommin menestyvät oppilaat ja opiskelijat. Myös monissa kouluissa uudelleen virinnyt kerhotoiminta on osoitus LUMAaineiden merkityksen kohoamisesta. Oma merkityksensä on ollut myös opetuksen järjestämistä koskevilla tuntikehys- ja ryhmäjakoratkaisuilla. Hyvänä on pidetty toisaalta sitä, että ryhmäkokoja on voitu pienentää, ja toisaalta sitä, että tunteja/kursseja on voitu lisätä paitsi valinnaisiin myös kaikille yhteisiin opintoihin. - Parannetaan matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen integrointia eri kouluasteiden kesken esiopetuksesta lähtien LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 63

20 Opetussuunnitelma-ajattelun kehittyminen on ollut yksi keskeisimmistä kehittämistavoitteista mutta myös yksi vaikeimmin toteutettavista tavoitteista. Pyrkimyksenä on ollut päästä siihen, että yksittäisellä oppijalla olisi mahdollisuus edetä opinnoissaan niin, että opittavista asioista ja oppimisen taidoista muodostuisi jatkumo läpi kouluajan. Tällaisen yhtenäisen linjauksen aikaansaaminen edellyttää opettajilta kiinnostusta opetettavan aineen ajattelutapoihin ja rakenteisiin sekä erilaisiin toteutustapoihin. LUMAn myötä matematiikassa ja luonnontieteissä monet koulut ovat jo päässeet varsin pitkälle, mutta monilla muilla on vielä paljon työtä tehtävänä. Kuntamme on valinnut toimintamalliksi läpi koululaitoksen ulottuvan LUMA-putken, jota pyrimme kehittämään kokonaisuutena edelleen. Tarkoituksena on, että malli on pysyvä opetussuunnitelmallinen toimintatapa LUMA-aineiden painotetussa opetuksessa. Perusajatuksenamme on tarjota vahvat matemaattiset ja luonnontieteelliset sekä tietotekniset valmiudet oppilaillemme koulutuksen kaikissa vaiheissa ja taata heille vähintäänkin kilpailukykyiset mahdollisuudet erityisesti tällä alueella jatko-opiskelua silmällä pitäen. LUMA-ryhmä on käynyt läpi kaikkien asteiden opetussuunnitelmat. Tässä yhteydessä kartoitettiin se oppiaines, joka jokaisen tulee oppia ennen seuraavalle asteelle siirtymistä. Palaverin tulokset on raportoitu muille opettajille. Matemaattisten aineiden opettajat ovat kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa pitäneet palaverin ajankohtaisista aiheista liittyen opetukseen, kokeellisuuteen ja uusiin opetusvälineisiin. Biologian ja maantiedon opettajat ovat jääneet hieman syrjään projektista. Kunnan yleissivistävä koulutuslinja aloitti 2001 pitkäkestoisen koulutusohjelman peruskoulun ja lukion matematiikan oppimisvaikeuksista. Koulutukseen osallistui työpareina luokanopettajia, matematiikan opettajia sekä laaja-alaisia erityisopettajia. MAOL ry. on valtakunnallisen matematiikkapäivän järjestämisellä edistänyt alaluokkien ja yläluokkien yhteistyötä sekä opetussuunnitelmatyössä kehittänyt matematiikan ja luonnontieteiden välistä integrointia peruskoulun ja lukion välillä. 64 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

21 LUMA-hankkeen puitteissa monet ammatilliset oppilaitokset ovat tehneet läheistä yhteistyötä paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa. Näiden hankkeiden tavoitteena on ollut madaltaa siirtymäkynnystä ammatillisesta peruskoulutuksesta ammattikorkeakouluun, koska usein jatko-opintojen esteenä on heikko teoreettisten aineiden hallinta. Useissa ammatillisissa oppilaitoksissa on pidetty esim. matematiikassa lisä- ja täydennyskursseja ammattikorkeakouluun pyrkiville. Lisäksi useimmissa ammatillisissa oppilaitoksissa suoritetaan kaksoistutkintoja (= ylioppilas ja ammatillinen perustutkinto), lukio-opintojen lisääntyminen ammatillisessa koulutuksessa on lisännyt luonnollista yhteistyötä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välillä. - Tehostetaan matematiikan ja eri luonnontieteiden opetuksen integrointia keskenään sekä sovellusalueiden kuten ympäristökasvatuksen, käsityön ja kotitalouden sekä yhteiskunnallisten ja kaupallisten aineiden kanssa. Opetuksen integroiminen on osoittautunut vaikeaksi, vaikka siitä on puhuttu ja kirjoitettu peruskoulun tulosta lähtien. Näyttää siltä, että tarvitaan LUMAn kaltainen selkeä kokonaishanke, johon koulut ja opettajat sitoutuvat pitkäksi ajaksi. Onkin havaittavissa, että opettajien välinen yhteistyö ja opetuksen integrointi ovat saaneet merkittävän roolin LUMA-toiminnassa. LUMAn ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin matematiikan ja luonnontieteiden väliseen yhteistyöhön. Toisessa vaiheessa painotettiin integrointia myös näitä soveltavien oppiaineiden kanssa. Opetushallitus järjesti joulukuussa 1999 neuvottelun, johon kutsuttiin aineopettajajärjestöjen ja luokanopettajajärjestön edustajia. Neuvottelussa tulivat esille muun muassa seuraavat seikat: - Matematiikan ja luonnontieteiden tietoja ja taitoja sovelletaan monissa oppiaineissa. Oppilaan oppimisprosessin kannalta on välttämätöntä, että käsitteet määritellään eri oppiaineissa yhtenäisesti. Oppimista eheyttää sekin, että luontevissa yhteyksissä tuodaan esille opittavan tiedon tai taidon yhteys matematiikkaan ja/tai luonnontieteisiin esimerkiksi fysiikka ja matematiikka käsityön tai kemia kotitalouden yhteydessä. - Integroinnin onnistumisen edellytyksenä on ensisijaisesti se, että opettajat tutustuvat toisten oppiaineiden opetussuunnitelmiin omassa koulussa. Varsin tavallista kuitenkin on, ettei lähiaineen tavoitteista, sisällöistä ja opetusmenetelmistä juurikaan olla selvillä. Tärkeätä olisikin LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 65

22 yhdessä laatia sellainen opetussuunnitelma, jossa kaikille yhteisistä opinnoista alkaen integraatio otetaan huomioon. Tämä ei tarkoita sitä, että kunkin oppiaineen oma looginen etenemisjärjestys ja omat lähestymistavat syrjäytyisivät. Tarkoitus on ennemminkin etsiä ne kohdat, joissa voidaan viitata joko aiemmin opittuun tai myöhemmin esille tulevaan tietoon tai taitoon tärkeintä on, että osoitetaan yhteys toiseen oppiaineeseen. - Paikallisen toiminnan päämääränä voisi olla, että samassa koulussa opettavat opettajat löytävät toisensa ja yhteistyön mahdollisuudet. Keskeinen pohdittava kysymys on, miten löydetään paras mahdollinen tapa käyttää hyödyksi eri aineiden opettajien asiantuntemus. Toteutuksen osalta vaikeutena pidettiin sitä, että työ- ja kurssijärjestys ei aina tue hyvääkään yhteistyösuunnitelmaa. - Käsitteistön yhtenäistäminen tulisi aloittaa jo oppikirjojen suunnittelusta ja kirjoittamisesta. Oppikirja on ainakin oppilaalle sitä painettua sanaa, joka käsitteitä esittelee. Niissä, kuten opetuksessakin, tulisi olla esimerkkejä soveltavista ja lähioppiaineiden aiheista. - Tavoitteena on, että hyvät tulokset saataisiin mahdollisimman nopeasti levitetyksi muille opettajille. Avuksi voitaisiin ottaa tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen. Toisena keinona nähtiin oppiaineiden välistä yhteistyötä tukevan täydennyskoulutuksen järjestäminen. Opettajajärjestöt ovat toimineet yhteistyössä niin, että kukin järjestö on vuorollaan kutsunut edustajat koolle. Hämeenlinnan seudun kotitalousopettajat ry järjesti ensimmäisen seminaarin marraskuussa 2000, mukana oli eri oppiaineiden edustajia. Heurekassa toteutettiin yhteinen workshop syksyllä Kunkin opettajajärjestön tehtävänä oli valmistella yksi harjoitus/tehtävä muille esiteltäväksi. Tämän jälkeen on ryhdytty työstämään LUMATORIO-materiaalia internetiin yhteistyössä Taloudellisen Tiedotustoimiston kanssa. Tavoitteena on, että materiaali valmistuu vuonna Suomen Metsäyhdistys laati vuonna 2000 yhdessä Opetushallituksen kanssa metsä- ja puuopetuksen mallin Metsän oppimispolku. Malli on toimitettu kaikkiin Suomen kouluihin ja päiväkoteihin. Malliin on kerätty tavoitteita ja virikkeitä käytännön opetustyöhön. Mallissa korostetaan opetuksen jatkumoa varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta lähtien lukioon saakka. Mallissa esitetään, miten käyttämällä met- 66 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

23 sää oppimisympäristönä ja opetuksen teemana voidaan tukea eri oppiaineiden välistä integraatiota. Koulujen ja ympäröivän yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi on kaikkialle maahamme rakennettu Metsän oppimispolkua toetuttavia yhteistyöverkostoja. Verkostoihin kuuluu metsäalan toimijoita, harrastusjärjestöjä jne. Metsä- ja puuopetuksen tueksi sekä elinkeinoelämän ja koulujen välisen yhteistyön lisäämiseksi rakennettiin verkkopalvelu johon on kerätty mm. metsäopetuksen liittyviä materiaaleja, harjoituksia, tehtäviä ja yhteistyötahoja. Helsingin yliopiston kasvatus- ja koulutusalan täydennyskoulutusyksikössä on järjestetty opetushenkilöstön täydennyskoulutusvaroin Kotitalousopettajien liiton ideoima 5 ov:n koulutusjakso Ateriasta atomeihin. Jatko-osuus on tarkoitus toteuttaa kesäkuusta 2002 alkaen. MAOL ry on valtakunnallisilla koulutuspäivillä tehostanut matematiikan ja eri luonnontieteiden opetuksen integrointia sekä keskenään että muiden aineiden kanssa. BMOL ry:n piirit ovat järjestäneet kursseja, joilla on käsitelty fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen integraatiota. BMOL on myös järjestänyt koulutustilaisuuden yhdessä Kotitalousopettajien liiton ja WWF:n kanssa aiheena Tuotteen elinkaari ja kestävä kehitys vuonna Yläasteen teemaviikkojen ja -päivien aikana on otettu korostetusti esille tiedon hyödyntäminen ympäröivässä luonnossa ja yhteiskunnassa. Leirikoulu on toteutettu yläasteella biologian ja kemian yhteistyönä. Sen aiheena oli vesi. Energia-projekti on järjestetty fysiikan ja maantiedon yhteistyönä. Yhteistyötä on tehty fysiikan, kemian, biologian, kotitalouden ja käsityön opettajien kesken. Kemian ja biologian kurssisisällöt on käyty läpi ja koottu yhteiset aihesisällöt sekä mietitty, miten ne missäkin aineessa tulevat esille. LUMA-aiheita on integroitu yläasteella muun muassa liikuntaan (kartan käyttö), käsityöhön (mitoittaminen, luonnonmateriaalit, erilaisten laitteiden toiminta, omien laitteiden suunnittelu ja val- LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 67

24 mistus), kuvaamataitoon (luonnonmateriaalit ja aiheet, mittasuhteet, tekninen piirustus) ja äidinkieleen (idea- ja käsitekartat, ennakointi opiskelutaitona, raportointi ja työselostukset). Yläasteen teknisen työn tunneilla tuodaan fysikaalisia ilmiöitä käytännön tasolle suunnittelemalla aiheeseen liittyviä havaintomalleja ja laitteita. Tavoitteena on saada ne kaikki koottua yhteen tilaan. Matematiikan ja tekstiilityön yhteistyönä toteutettiin lastenvaatteiden ompelu SPR:n vaatekeräykseen. Asiaan palataan matematiikan tunneilla symmetrian ja yhdenmuotoisuuden yhteydessä. Kemian tunneilla ja LUMA-teemapäivinä on värjätty lankoja kasviväreillä. Tekstiilityön opettaja suunnitteli ryijyn valmistusta, ja LUMA-ryhmä lahjoitti ryijyn koululle vihkiäisjuhlassa. Biologian ja kotitalouden opettajat ovat järjestäneet yläasteella LUMA-päivinä yhteisiä metsäretkiä, joilla on kerätty kasveja ja marjoja. Myös metsämatematiikkaa on liitetty teemapäivään. Useissa ammatillisissa oppilaitoksissa oppiaineiden välinen integrointi on arkipäivää, sillä usein ammattiaineiden opettajat opettavat myös LUMAaineissa. Näin on varsinkin tekniikan ja liikenteen alalla, jossa LUMA-aineet ovat keskeisessä asemassa. - Lisätään fysiikan ja kemian painoarvoa perusopetuksen luokkien ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa, ja järjestetään luokanopettajille tähän täydennyskoulutusta. LUMA-projektissa on korostettu, että ympäristö- ja luonnontietoon kuuluvat biologia, fysiikka, kemia ja maantieto. Jo yksistään tällä on ollut vaikutusta siihen, että opetussuunnitelmiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Sama on tullut esille myös kunta- ja kouluvierailuilla eri aikoina. Opetushallitus on myös tuottanut painetussa ja sähköisessä muodossa aineistoja, joissa on esitelty luokille 1 6 soveltuvia fysiikan, kemian ja biologian aiheita työskentelyohjeineen. Tällaisia aineistoja ovat Iloa ilmiöistä (Makkonen ja Sihvonen 1998), ala-asteen fysiikan opetuksen opas ja Iloa tutkimisesta/att forska är roligt (Vakkilainen 2001), ala-asteen luonnon- 68 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

maija.aksela@helsinki.fi

maija.aksela@helsinki.fi Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista KANSALLISEN LUMA-TOIMINNAN TAUSTA Miten turvaamme jatkossa Suomen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia 1. Kansallisen LUMA-toiminnan historia LUMA-toiminta (lyhenne sanoista LUonnontieteet ja MAtematiikka) on ollut aktiivista Suomessa vuodesta 1996 lähtien. Nk.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Valinnaisopas Lukuvuosi Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,

Lisätiedot

Mirja Saari Humanistinen tiedekunta

Mirja Saari Humanistinen tiedekunta Haasteet opettajien täydennyskoulutukselle Mirja Saari 7.3.2005 Humanistinen tiedekunta Opettajankoulutuksen strategia 2003 2006 Yliopiston koulutusvastuu alkaa opiskelijoiden rekrytoinnista ja jatkuu

Lisätiedot

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Mitä sitten? kehittämishanke

Mitä sitten? kehittämishanke Mitä sitten? kehittämishanke Luonnontieteellinen integraatio ja ekososiaalinen sivistys Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos Vastuullinen johtaja: Sanna Mäki Projektityöntekijät: Marianna Kuusela

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Oppilaita koulussa on n. 370. Opetusharjoittelijoita lukuvuoden

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Projektin lähtökohdat: Vuonna 1999 mietintönsä jättänyt opetusministeriön asettama Luki-työryhmä piti erittäin tarpeellisena

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus

Uudistuva aikuisten perusopetus Uudistuva aikuisten perusopetus 15.5.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän

Lisätiedot

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana 1 LIITE 4 Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana H. Levävaara 20.1.2006 Omien pilottien seminaarit aloitusseminaari (syysseminaari) 1. 2.9.2000, Messilä kevätseminaari

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus

Uudistuva aikuisten perusopetus Uudistuva aikuisten perusopetus 29.8.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta 1 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto ry MAOL ry kiittää saamastaan mahdollisuudesta

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015 Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja PÄÄTTÖARVIOINTI Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvosanan tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot