KIIKARISSA TYÖELÄMÄ. Malleja koulujen ja yritysten kumppanuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIIKARISSA TYÖELÄMÄ. Malleja koulujen ja yritysten kumppanuuteen"

Transkriptio

1 KIIKARISSA TYÖELÄMÄ Malleja koulujen ja yritysten kumppanuuteen

2 Helsingissä 2013 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Työryhmä: Katja Laurén, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen ja Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman projektipäälliköt Graafinen suunnittelu ja taitto: Vanto Design Oy Kirjapaino Kopijyvä Oy, Kuopio Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

3 Kiikarissa työelämä Malleja koulujen ja yritysten kumppanuuteen Sisältö Kiikarissa työelämä kumppanuuksien kautta... 4 Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma...5 Askelmerkit yhteistyöhön... 9 Case 1: Rehtorivalmennus Case 2: Koulun työelämäyhteydet...12 Case 3: Opettajien täydennyskoulutus Case 4: Opettajien koulutuspäivä Case 5: Yritysvierailu...17 Case 6: OpeTET Case 7: Työelämäyhteistyö...20 Case 8: Opetussuunnitelmayhteistyö, teemakurssi...21 Case 9: Opetussuunnitelmayhteistyö, opintokokonaisuus...22 Case 10: Virtuaalinen yritysvierailu...24 Case 11: Nuorten yritysvierailu...26 Case 12: Opettajankoulutuslaitosyhteistyö...28

4 Kuva: Jukka Mäntymaa, 2013 TAT on vuosittain mukana toteuttamassa valtakunnallisia opinto-ohjaajien koulutuspäiviä. Kiikarissa työelämä kumppanuuksien kautta Meitä ympäröivä maailma muuttuu silmiinpistävällä tahdilla. Yhteiskunnat ja työelämä ovat murroksessa. Tämän murroksen yksi ilmenemismuoto on nuorten syrjäytyminen. Tietoisesti tai tahtomattaan koulutuksen ja työelämän, ja tätä myötä yhteiskunnan, ulkopuolelle jäävien nuorien määrä on liian suuri näin pienelle kansalle. Työ- ja elinympäristömme muutokset asettavat meille kaikille haasteita. Yritysten on pyrittävä pysymään kilpailukykyisenä globaalissa kilpailussa, oli kyse pk-yrityksestä tai suuremmasta yrityksestä. On yhä tärkeämpää, että koulutus tarjoaa nuorille laajat perustiedot ja -taidot, jotta he voivat pärjätä maailmassa, joka koulua ja opiskelua seuraa. Jo nyt nuorilta odotetaan opiskelussa ja työelämässä paljon uutta: tietoteknisiä taitoja, kykyä havaita ja ratkaista ongelmia, toiminnallisuutta, projektityötaitoja, yhteistyötaitoja, tervettä asennetta ja itsetuntoa sekä vastuullisuutta muita ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Koulutuksella on tärkeä tehtävä ensin herättää ja sitten ylläpitää nuoren halua kouluttautumiseen. Muutoksen nopeudesta on seurannut, ettei yksilö enää voi laskea vain sen varaan, että hänellä on tietty ammatti. Nyt yksilön tulee nojata osaamiseen, jota on päivitettävä. Tämä koskee myös opettajia ja rehtoreita. Nuorten on yhä vaikeampi kiinnittyä työelämään. Ilmiön taustalla on useita syitä. Nuorilla ei ole mahdollisuutta kokea työn tekemistä samalla tavalla kun ennen. Muun muassa työlainsäädäntö estää alle 18-vuotiaiden työskentelyn usealla alalla. Ei siis ihme, että työ, eri tehtävät ja ammatit jäävät nuorille etäisiksi, kun heille ei pääse syntymään realistista omaa käsitystä työelämästä ja sen vaatimuksista. Nuori joutuu tekemään tärkeitä valintoja pitkälle mielikuviensa perusteella. Lisäksi monilla nuorilla on suuret paineet menestyä elämässä. Valintojen määrä ja ristiriitaiset signaalit saavat nuoret pelkäämään, että he tekevät vääriä koulutus- tai urasuunnitelmia. Paineet koulun työelämäyhteyksien kehittämiseksi ovat siis kasvaneet. Taloudellisen tiedotustoimiston nuorisotutkimuksissa nuoret ovat itse todenneet, ettei koulussa opetettavilla aineilla ole yhteyttä työelämään. Nuoret itse ehdottavat, että muutkin opettajat kuin opinto-ohjaajat ottaisivat työelämäyhteydet mukaan opetukseen. Tule tekemään työtä nuorten hyväksi. Annetaan nuorelle yhdessä kiikarit, joilla hän voi tähyillä tulevaisuuteensa, johon työelämä kuuluu. Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Johtaja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT 4 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

5 Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma Vuonna 2004 käynnistynyt Elinkeinoelämän nuorisoohjelma (ENO) tukee nuoria koulutus- ja uravalinnoissa ja parantaa koulujen työelämäyhteyksiä. ENO luo käytännön keinoja yhdistää työelämä osaksi opetusta. Samalla se lisää yritysten ymmärrystä nuorten arvoista ja odotuksista työelämää kohtaan. Kaudella ENO keskittyy painokkaammin yrityskontaktien luomiseen sekä yritysten valmiuksiin kohdata nuori. Erityisesti pk-yrityksiä tarvitsemme lisää vastaamaan koulujen kasvaneeseen haluun tehdä yhteistyötä yritysten kanssa. Projektipäälliköt tekevät alueellista koulu-yritysyhteistyötä Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Lisäksi Helsingissä toimivat kaupan, kemian ja logistiikka-alan projektipäälliköt sekä Lappeenrannassa metsäteollisuuden projektipäällikkö. Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelmaa koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. ENOa rahoittavat kaudella Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Kuljetusala.com, Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry. Nuoriso-ohjelmassa kehitetyt hyvät kumppanuusmallit löytyvät myös Opetin.fi-verkkopalvelusta. Projektipäälliköt auttavat Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman käytännön toteutuksesta vastaavat projektipäälliköt. ENOn toimintakaudesta tehty ulkoinen arviointi osoitti, että kouluissa ja yrityksissä nuoriso-ohjelmaa toteuttavat projektipäälliköt koetaan sen hyödyllisimmäksi palveluksi. (Innolink 2012) Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman projektipäälliköt ovat apunasi koulu-yritysyhteistyössä. Projektipäälliköiden yhteistiedot ja toimialueet löydät TATin verkkopalvelusta: Opetin.fi, kunkoululoppuu.fi KOULUILLE Yritysvierailut Opetushenkilöstön TET Asiantuntijaesitykset Rehtorivalmennukset Opetussuunnitelmien kehitystyö Virtuaaliset yritysvierailut TAT talks -tilaisuudet PALVELUTARJOTIN Yrityskylä T-Median tutkimukset PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Nuorisofoorumi Yhdistäjä Valmentaja Fasilitaattori Asiantuntija Mielipidevaikuttaja Julkaisut OPETTAJAN- KOULUTTAJILLE Asiantuntijaesitykset OK!Akatemia YRITYKSILLE Konsultointia kouluyhteistyöhön Työkaluja työnantajakuvan kehittämiseen Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman palvelut kouluille, yrityksille ja opettajankouluttajille ovat maksuttomia. ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 5

6 Mitä yritykset saavat? Nuoriso-ohjelma on saanut yrityksemme huomioimaan paremmin harjoittelijoiden vastaanoton ja perehdytyksen. On ymmärretty, että koululaisten TET-jaksot ovat kanava markkinoida meitä työpaikkana ja alana. (Yritys, 2012) Kouluyhteistyö on parasta työnantajakuvan rakentamista. Verkostoitumalla koulujen kanssa yritykset saavat kosketuksen tulevaisuuden työntekijöihin ja eturivin paikat nuorten mielikuvissa. Kohtaamalla nuoria yritykset myös oppivat nuorten työelämäodotuksista ja osaavat valmistautua y-sukupolven tuloon työmarkkinoille. Ja kun nuoret saavat tietoa erilaisista työtehtävistä ja uramahdollisuuksista, kasvaa heidän kiinnostuksensa työelämää ja eri toimialoja kohtaan. Tekemällä kouluyhteistyötä yritys pysyy kartalla siitä, mitä opetuksessa tapahtuu. Yhdessä ENOn projektipäällikön ja opetushenkilöstön kanssa voidaan suunnitella opetuksen sisältöjä ja sitä kautta vaikuttaa koulun työtapoihin ja opetussuunnitelmiin. Yritykset voivat avata elinkeinoelämää kouluille esimerkiksi tarjoamalla asiantuntijaesityksiä ja mahdollisuuksia yritysvierailuihin. Myös opettajien, rehtorien ja opintoohjaajien työelämäjaksot yrityksissä antavat paljon niin opetushenkilöstölle kuin yrityksillekin. Tutkittua tietoa nuorista TAT seuraa yritysten toimintaympäristössä ja nuorten asenteissa tapahtuvia muutoksia. Vuosittain toteutetaan useita tutkimuksia, joiden tulokset ovat Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman käytettävissä. Kun koulu loppuu -tutkimus luotaa yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten asenteita työelämästä ja ammateista. Nuoret ja johtaminen -tutkimus selvittää uuden sukupolven muuttuvia asenteita koulutuksesta, työelämästä ja ammateista. Tutkimukset toteutetaan yhteistyössä TATin tytäryhtiön T-Median kanssa, joka seuraa myös aktiivisesti yritysten työnantajakuvaa ja toimialojen vetovoimaa. Konsultointi Yritykset saavat Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelmalta konsultointia kouluyhteistyöhön ja tietoa sen eri mahdollisuuksista. Kumppanuuden käynnistämisessä ja syventämisessä apuna ovat ENOn projektipäälliköt. Yritysvalmennukset Valmennukset auttavat yrityksiä kohtaamaan yritykseen harjoitteluun tai töihin tuleva nuori työntekijä. Yritysvalmennuksista esimiehet saavat tietoa muun muassa siitä, mitä nuoret odottavat työltä ja johtamiselta. Sparraava esimies -valmennus UUTTA Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma suunnittelee yrityksille Sparraava esimies -valmennuksia. Valmennukset auttavat yrityksiä kehittämään ennakoivaa rekrytointia. Muutaman tunnin tilaisuuksissa käydään läpi, mitä nuoret odottavat johtamiselta ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden esimiestyössä. Valmennusten taustalla ovat TATin nuorisotutkimukset. Kuntyoalkaa.fi UUTTA Nuoret työntekijät odottavat työelämältä eri asioita kuin vanhemmat ikäpolvet. Mitä paremmin yritykset tuntevat nuorten odotukset ja asenteet, sitä paremmin he voivat kehittää esimiestyötään ja johtamistaan. Kuntyoalkaa.fi-verkkopalvelusta löytyvä Nuoren ekat 80 työpäivää -tietopaketti auttaa yrityksiä ja organisaatioita suunnittelemaan nuorten työntekijöidensä työhön saapumista ja perehdytystä. Aineisto sisältää mm. perehdyttäjän muistilistan ja käytännön työkaluja perehdyttäjän työhön. Se myös opastaa kuinka huolehtia nuoren työntekijän motivoimisesta, työssä jaksamisesta ja viihtymisestä. Mitä koulut saavat? Yrityksetkin ovat oppimisympäristöjä. Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma tuo kouluille ajankohtaista tietoa työelämästä. Koulumaailma hyötyy yritysyhteistyöstä parhaiten, kun opetussuunnitelman sisällöt viedään osaksi työelämää ja oppiaineelle annetaan tätä kautta uusia merkityksiä. Kun opetushenkilöstö saa lisätietoa ja kokemusta eri aloista ja tutustuu yritysten edustajiin, kasvaa innostus ja halu tehdä yhteistyötä yritysten kanssa. Sitä kautta koulun ja yrityksen välille syntyy kumppanuus, jossa pitkäjänteisesti syvennetään ja kehitetään molempia osapuolia innostavaa yhteistyötä. Parasta kumppanuudessa on, kun nuoret sitä kautta pääsevät yrityksiin ja pystyvät kytkemään koulussa opittuja asioita työelämään. Teoria saa parikseen konkretian. Esimerkillinen työelämäyhteistyö näkyy koulun ilmoitustauluilla, verkossa, opettajanhuoneessa, oppilaskunnan toiminnassa ja erilaisissa tapahtumissa. Myös vanhempien, järjestöjen ja harrastusmaailman kanssa kannattaa olla aktiivinen. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet huomioivaksi vaatii myös opetussuunnitelmien kehitystyötä. Moni koulu haluaakin luoda itselleen työelämäyhteistyön vuosikellomallin, joka ohjaa koulua yhteistyön toteuttamisessa niin koulun sisällä kuin ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. 6 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

7 OpeTETit esim. koeviikoilla Oppilaiden projektit yrityksiin sopivalla koejaksolla Opettajien vierailut yrityksiin OpeTETit esim. koeviikoilla Oppilaiden vierailut yrityksiin Koulun oma tapahtuma, johon tuodaan työelämä mukaan eri tavoin Kevään koonti ja yhteistyötapaamiset kummiyritysten kanssa Yhteistyö kummiyritysten kanssa käynnistyy yhteydenpidolla Yritysten asiantuntijavierailut tunneille Yrittäjän päivä 5.9. tietoiskuja yritystoiminnasta, yrittäjyydestä ja taloudesta Mahdolliset kesätyöpaikat ja TET-jaksot oppilaille Työelämäyhteistyöhön kannattaa laatia vuosisuunnitelma. Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman palvelut kouluille kaudella Opetushenkilöstön TET OpeTET on opettajien oma työelämääntutustumisjakso. Jakso lisää opettajien työelämätietoutta ja päivittää heidän yritystuntemustaan. Jakson jälkeen opettajan on helpompi suunnitella työelämäyhteistyötä. Rehtorivalmennus Rehtorivalmennuksessa rehtori saa omakohtaista kokemusta yrityksistä. Valmennusten teemat ja sisällöt tukevat rehtoria johtamisessa ja auttavat kehittämään työyhteisöä ja sen työelämäyhteyksiä. Opetussuunnitelmien kehitystyö Opetussuunnitelmien kehitystyössä opetussuunnitelmia kehitetään yrittäjyyden ja työelämän näkökulmasta joko yksittäisen oppiaineen, koko koulun tai parhaimmassa tapauksessa koko kunnan tasolla. Lopputuloksena voi olla esimerkiksi opintokokonaisuus tai opettajien, oppilaiden ja yritysten yhteistyönä rakentama teemakurssi. Yritysvierailu Yritysvierailu on lyhyt tutustuminen yritykseen ja sen toimintaan. Vierailu toimii usein sytykkeenä yhteistyön käynnistymiselle. Onnistunut vierailu lisää opetushenkilöstön tuntemusta paikallisesta elinkeinoelämästä ja antaa ajatuksia oman työn kehittämiseen. Asiantuntijaesitys Asiantuntijoiden puheenvuorot sisältävät päivitettyä tietoa mm. työelämästä, yrittäjyydestä, nuorten työarvo- ja asennemaailmasta sekä koulujen ja yritysten yhteistyöstä. Opetin.fi Opetin.fi on eri oppiaineiden ja kouluasteiden opettajille ja yrityksille suunnattu verkkopalvelu, joka tarjoaa elinkeinoelämää, yrityksiä ja taloutta koskevaa tietoa ja tukea opetukseen. Opetin.fi auttaa kehittämään opettajien työtä ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 7

8 sekä kannustaa opettajia yhteistyöhön, innovatiivisuuteen ja luovuuteen. Verkkopalvelu tarjoaa myös kannustavan foorumin opettajien ja yritysten edustajien yhteistyölle, vuoropuhelulle ja tiedonvaihdolle. Opettimessa on konkreettisia työkaluja opetuksen tueksi, kuten hyviä käytäntöjä ja valmiita malleja koulujen ja yritysten yhteistyöhön, eri oppiaineiden opetukseen sovellettavia tehtäviä ja niiden tukimateriaaleja, tietoaineistoa ja haastatteluja. Yhteisössä on mahdollisuus verkottua toisten käyttäjien kanssa, luoda omia yhteisöjä, kirjoitus- ja kommentointipalstoja, kirjoittaa blogia, kommentoida muiden tuottamaa materiaalia ja tallentaa sekä jättää palveluun omia sisältöjä joko luettavaksi tai kommentoitavaksi. Verkkopalvelu soveltuu erityisesti yläkoulun ja toisen asteen opettajille, oppilaanohjaajille sekä luokanopettajille. Se on toteutettu yhteistyössä eri opettajaryhmien ja elinkeinoelämän toimialojen kanssa. Kunkoululoppuu.fi Kunkoululoppuu.fi-verkkopalvelu on kätevä työväline nuorten koulutus- ja uravalintojen ohjaukseen. Sivustolla on opon tunnille paljon omatoimista katseltavaa ja tekemistä. Ammattivideot ovat Kunkoululoppuu.fi-verkkopalvelun parasta antia. Ne esittelevät urapolkuja haastattelujen muodossa. 3 4 minuutin pituisia ammattivideoita löytyy monipuolisesti elinkeinoelämän eri toimialoilta. Duunikone on ammatinvalintatesti, joka auttaa selvittämään nuoren persoonalle sopivimmat ja yleisimmät ammatit. Tulokset ehdottavat myös työympäristöä, jossa kukin yksilö mahdollisesti parhaiten viihtyisi. Duunikone sisältää 20 käyttäytymiseen ja mielipiteisiin liittyvää väittämää. Testin tekee 5 10 minuutissa. Kysy opolta -palvelussa koulutetut opinto-ohjaajat vastaavat nuorten netin kautta lähettämiin kysymyksiin. TATin kanssa yhteistyötä tekevät nettiopot ovat eri kouluasteiden päätoimisia opinto-ohjaajia ja tulevat eri puolilta Suomea. Nuorten kysymykset koskevat yleisimmin kesätöitä, TETharjoittelua ja opiskeluvalintoja. Vastauksen nuori saa viikon sisällä. Palvelua voivat käyttää myös vanhemmat. Yhteistyö opettajankoulutuslaitosten kanssa Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma tekee yhteistyötä opettajankoulutuslaitosten kanssa. Opettajankouluttajille on tarjolla työelämän asiantuntijaesityksiä sekä lyhyitä työelämäjaksoja yrityksissä. Vuosittain järjestettävä OK!Akatemia on yksi Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman palveluista opettajankouluttajille. Korkeatasoinen seminaari tarjoaa ajankohtaista tietoa taloudesta ja yrityksistä. Mitä nuoret saavat? Työelämässä tarvittavien taitojen on tärkeää tulla esille jo koulun eri oppiaineissa. Parhaiten tämä toteutuu kouluissa, joissa opettajat, rehtorit ja opinto-ohjaajat etsivät aktiivisesti työelämäyhteyksiä koulun toimintaan. Opetushenkilöstö vaikuttaa merkittävästi nuorten asenteisiin ja valintoihin. Kipinä johonkin toimialaan voi syntyä oppitunnilla tai yritysvierailulla. Kuulemalla työelämän esimerkeistä nuori saa tukea koulutus- ja uravalintoihinsa. Kunkoululoppuu.fi Ammatinvalintaikäisille nuorille suunnatusta verkkopalvelusta löytyy monipuolisesti tietoa ja tukea peruskoulun ja lukion jälkeisiin valintoihin. Palvelu antaa vinkkejä TETharjoitteluun, kesätöihin ja työelämään valmistautuville. Ammattivideot esittelevät koulutus- ja uravaihtoehtoja eri aloilla. Duunikone auttaa nuorta selvittämään, millainen työpersoona hän on, ja millaiset ammatit hänelle voisivat sopia. Kysyopolta.fi Ammattitaitoiset nettiopot vastaavat nuorten kysymyksiin Kysy opolta -palvelussa. Päätyökseen eri kouluasteiden opinto-ohjaajina eri puolilla Suomea toimivat opot antavat nuorille eväitä koulutus- ja uravalintojen pohdintaan ja ohjaavat kohti ratkaisuja. Vastaukset netin kautta lähetettyihin kysymyksiin julkaistaan viikon sisällä. Kysymyksiä ja vastauksia voi selata valmiiden aihealueiden alta. Duuni-lehti Yläkoulu- ja lukioikäisille suunnattu Duuni-lehti käsittelee erilaisia koulutus ja ammattiuria henkilöhaastatteluiden kautta. Lehti sisältää myös nuorille ajankohtaista tietoa kesätöistä, TET-harjoittelusta ja työn hakemisesta. Duuni-lehti ilmestyy noin kerran vuodessa tai tarpeen mukaan. Duunilehden teemat käsittelevät elinkeinoelämän toimialoja. Virtuaaliset asiantuntija- ja yritysvierailut UUTTA Työelämän asiantuntijoiden virtuaaliset vierailut oppitunneille tuovat kiinnostavan lisän eri oppiaineiden opetukseen. Virtuaalisessa yritysvierailussa ryhmä oppilaita keskustelee yrityksen asiantuntijan kanssa netin välityksellä esimerkiksi hänen työstään, työurastaan ja polustaan työelämään. Virtuaaliset asiantuntija- ja yritysvierailut ovat vastaus multimediaa sujuvasti käyttävien nuorten muuttuneisiin tapoihin vastaanottaa tietoa. Virtuaalisen vierailun avulla nuoret pääsevät myös tutustumaan sellaisiin aloihin, joilla hygienia- tai työturvallisuusohjeet saattaisivat olla perinteisen vierailun esteenä. Virtuaalisesti välimatkatkaan koulujen ja yritysten välillä eivät ole ongelma. TAT palkitsee kumppaneita Kultaiset kiikarit on TATin jakama tunnustus kouluyritysyhteistyössä ansioituneelle yritykselle tai koululle. Tunnustukset jaetaan vuosittain TATin Nuorisofoorumissa. Kultaiset kiikarit saatuaan koulut ja yritykset voivat viestiä olevansa edelläkävijöitä nuorten tulevaisuuden työelämätaitojen kehittäjinä ja yhteyksien luojina. Lue palkinnosta lisää Opetin.fi-verkkopalvelusta ja ilmoita koulusi tai yrityksesi mukaan! 8 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

9 Askelmerkit yhteistyöhön Yhteistyö kehittyy arviointikeskustelujen avulla. Yhteistyön aloittaminen voi tuntua vaikealta. Hommaa helpottaaksemme olemme koonneet tähän selkeät askelmerkit, joiden avulla pääset alkuun. Yrityksen askeleet kouluyhteistyöhön 1. Kumppanuus voi käynnistyä lähistöllä sijaitsevan koulun kanssa tai jonkin molemmille organisaatioille tärkeän teeman ympärillä. Sovi tapaaminen koulun rehtorin, opinto-ohjaajan tai opettajien kanssa. 2. Pohdi ennen tapaamista, mitkä ovat yrityksenne kannalta asioita, joita haluatte nuorille ja opettajille kertoa. Ehdota koululle muutamaa tapaa yhteistyöhön. Yritys voi tarjota nuorille, opettajille ja rehtoreille mahdollisuuksia TETjaksoihin tai vierailuihin yrityksessä Yritys voi pitää puheenvuoron opettajien koulutuspäivässä Yritys voi osallistua koulun oppitunneille tuomalla opetukseen työelämänäkökulmaa 3. Yhteistyö on sujuvampaa, kun se on suunnitelmallista. Yhteistyö koulujen kanssa kannattaa suunnitella tukemaan myös yrityksen omaa toimintaa. Koulun askeleet yritysyhteistyöhön 1. Työelämäyhteyksistä vastaavan opettajatiimin kokoaminen voi olla hyvä tapa aloittaa yrityskumppanien etsintä. Miettikää opettajatiimin kesken, millaista yhteistyötä yritysten kanssa halutaan tehdä. 2. Yhteistyöyritys voi sijaita koulun lähistöllä tai sen toiminta voi kiinnostaa jonkin koululle tärkeän teeman vuoksi (esimerkiksi painotettu opetus). 3. Ota yhteys yritykseen ja ehdota yhteistyön käynnistämistä. Tee valmiiksi ehdotus mahdollisista yhteistyön muodoista. 4. Yrityksen kanssa kannattaa tehdä yhteistyösuunnitelma lukuvuodeksi kerrallaan. 5. Sopikaa opettajatiimissä kuka vastaa yhteydenpidosta yrityksiin ja yhteistyön sujuvuudesta. Tehkää pitkäjänteinen suunnitelma yhteistyön kehittämiseksi. Nuoriso-ohjelman palvelut ovat maksuttomia kouluille ja yrityksille! ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 9

10 Kuva: Jukka Mäntymaa, Vaasa Yrityselämälähtöiset johtamisvalmennukset ovat saaneet rehtoreilta hyvää palautetta. Case 1. REHTORIVALMENNUS Rehtorit johtamisopissa Helsingin seudun peruskoulujen ja lukioiden rehtorit ovat aktiivisesti osallistuneet TATin rehtorivalmennuksiin. Rehtorivalmennusten sisältöjen takana on yksinkertainen resepti: vuorovaikutteinen kuuntelu ja keskustelu. Yritysten johtamisvalmennusta rehtoreille TAT on järjestänyt pääkaupunkiseudulla useita rehtorivalmennuksia. Valmennusten ydinsisältönä ovat olleet viestinnän eri muodot henkilöstön johtamisessa. Aktiivinen ja suunnitelmallinen viestintä kehittää työyhteisön myönteistä ilmapiiriä. Rehtoreita on mm. evästetty hyvästä johtajuudesta ja henkilöstön motivoinnista. Valmennuksissa on myös muistutettu, että niin koulujen kuin yritystenkin menestys on riippuvaisista mielikuvista, joita viestinnällä luodaan. Koulun rehtori kohtaa työssään samanlaisia haasteita kuin yritysjohtaja. Rehtorivalmennuksen tavoitteena on kehittää rehtorien johtamisvalmiuksia yhteistyössä yritysten edustajien kanssa. Vastuullista ja vuorovaikutteista johtamista Rehtorit ovat kokeneet hyötyneensä eri yritysten johtamisopeista. On havaittu, että koulujen ja yritysten johtamisessa on paljon yhdistäviä tekijöitä. Yrityselämälähtöiset johtamisvalmennukset ovat saaneet hyvää palautetta. Ne ovat avartaneet rehtoreita tunnistamaan työelämän muuttuvia osaamistarpeita. Keväällä 2012 Helsingin Seudun Rehtorit ry vieraili Fazerilla. Valmennuksessa rehtorit kuulivat, kuinka henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittämisestä on pidetty huolta yrityksen eri kehitysvaiheissa. Fazer on luonut työntekijöilleen luotettavan työympäristön, jossa voi kertoa esimiehelleen mielipiteensä ja kehitystoiveensa. Johto haluaa tietää, miten työntekijät jaksavat ja miten yritys voi tukea heitä. Henkilöstö puolestaan arvostaa työnantajaa, joka osoittaa välittävänsä ja huolehtivansa työntekijöistään. 10 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

11 REHTOREIDEN JOHTAMISVALMENNUS: Paikka Fazer Food Services, Helsinki 8.00 Tapaaminen Fazer Food Servicesillä Rehtori Jukka Kuittinen, Helsingin Seudun Rehtorit ry TAT Rehtorivalmennus ja ReksiTET: sisältö ja toteutus SUUNNITTELU Projektipäällikkö keskustelee rehtoreiden kanssa ja valmistelee ennakkotehtäviä. Rehtorit tekevät ennakkotehtävät, joiden pohjalta suunnitellaan rehtorivalmennuksen ja ReksiTETin ohjelmaa ja sisältöä. REHTORI- VALMENNUS Valmennuksen aikana käsitellään tyypillisimpiä johtamisen työkaluja. Teemat: henkilöstön motivointi ja osaamisen kehittäminen, organisaation kehittäminen sekä muutosjohtaminen ja johtamisviestintä. REKSITET Rehtori tutustuu yrityksen tuotantoon ja tuotteisiin, esim. henkilöstöjohtamiseen, muutosjohtamiseen jne. Kesto: päivä tai puoli päivää JATKON SUUNNITTELU Projektipäällikkö kerää rehtoreiden palautteet. Rehtorit jatkavat yhteistyötä yrityksen kanssa. Projektipäällikkö seuraa ja tukee yhteistyötä. TATin projektipäällikkö yhdessä yrityksen/ yritysten edustajien kanssa valmistelee päivän ohjelman ja sisällön. Ajatuksia ja avauksia koulu-yritysyhteistyölle. Sisäisen viestinnän työvälineet Aika klo Yhteiskuljetus Fazerin makeistehtaalle Vantaalle 8.45 Aamukahvi 120 vuotta makuelämyksiä Henkilöstöjohtaja Kenneth Söderholm, Fazer Leipomot ja Makeiset Yritysvierailu Fazerin makeistehtaan tiloissa Lounas Yhteiskuljetus Fazer Food Servicesin koulutustiloihin Muutoksen tukeminen Tauko Henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Kaakkola, Fazer Food Services Vuorovaikutteinen palaute henkilöstöjohtamisessa Projektipäällikkö Katja Winogradow, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Päätössanat ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 11

12 Kaipaisitko lisää työelämään liittyvää tietoa ja opatusta? Yläkoulu (n=1890) Lukio (n=1587) Kyllä En En osaa sanoa Lähde: Kun koulu loppuu -tutkimus TAT & T-Media Case 2. KOULUN TYÖELÄMÄYHTEYDET Osaavat opettajat työelämään ohjaamassa Porkkalan (Kirkkonummi) ja Kauniaisten lukioiden opinto-ohjaushankkeessa on kehitetty uusia toimintatapoja, joiden avulla lukioissa lisätään sekä nuorten että opettajien työelämätietoutta. Lukioiden yhteistyö TATin kanssa käynnistettiin opettajien työelämäpäivällä. Samaan aikaan opiskelijat olivat TET-päivällä lähiseudun yrityksissä. Askel kerrallaan Opettajien työelämäpäivä alkoi yritysvierailuilla, joiden jälkeen käytiin läpi nuorten työelämäodotuksia. Lisäksi opettajat pääsivät pohtimaan oman oppiaineensa mahdollisuuksia työelämäohjauksessa ja yritysyhteistyössä. Opettajien työelämäpäivän jälkeen lukioiden rehtoreiden kanssa on käynnistetty pitkäjänteisen työelämäyhteistyön kehittämis- ja suunnittelutyö. Tulevien lukuvuosien tavoitteena on opettajien työelämätiedon ja verkostoitumisen lisääminen. Yhteistyön seuraava vaihe on opettajien jalkautuminen yrityksiin, mikä tukee oman oppiaineen opetusta. OpeTET on yksi keino tutustua syvällisemmin työelämän vaatimuksiin. Opetushenkilöstön työelämäyhteistyön tavoitteena on lisätä aineenopettajien työelämätuntemusta ja herättää pohtimaan oman oppiaineen merkitystä erilaisissa työtehtävissä. Koulun toimintakulttuurin muutos edellyttää aktiivista otetta rehtorilta, opettajilta ja kumppaniyrityksiltä. Aihekokonaisuudet yhteistyötä ohjaamassa Työelämäyhteistyö näyttäytyy eri oppiaineissa eri tavoin. Porkkalan ja Kauniaisten lukioiden rehtorit ja opintoohjaajat pääsivät harvinaislaatuiselle vierailulle Harmajan saarelle tutustumaan luotsin ja kutterinhoitajan työhön. Vierailu siivitti myös Porkkalan lukion Itämeri-päivän suunnittelua keväälle Finnpilot Pilotagen alueluotsivanhimman isännöimällä vierailulla kuultiin merimiestarinoita ja saatiin kiinnostavaa tietoa merenkulkualasta ja luotsin ammatista. Itämeri-teeman ympärillä tutustuttiin myös John Nurmisen Säätiöön Pasilassa. Onnistunut vierailu antoi uusia näkökulmia opettajien työn kehittämiseen. Aktiivinen kansalaisuus -aihekokonaisuus puolestaan on innoittanut kouluja jatkamaan yhteistyötä SPR:n vastaanottokeskuksen kanssa. Vastaanottokeskus oli mukana Kauniaisten lukion kansainvälisyyspäivässä ja seuraavaksi yhteiskuntaopin opettajat tutustuvat vastaanottokeskukseen OpeTETin merkeissä. Rehtorit yhteistyön moottoreina Rehtorit ovat avainasemassa koulun kumppanuuksien kehittymisessä. Porkkalan ja Kauniaisten rehtorien yhteistyö on tiivistä ja opettajakunta saa rehtoreilta tukea työelämäyhteistyön toteuttamiseen. Opetussuunnitelman kehittämistyö vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta kahden koulun yhteistyö ja useat yritys- ja järjestökumppanit takaavat, että opettajat löytävät oman tapansa tehdä työelämäyhteistyötä. Kansainvälinen ala edellyttää laajaa yleissivistystä. Menestyksekkäässä kanssakäymisessä ulkomaisten liikekumppanien kanssa pitää tuntea historiaa, maantiedettä ja kulttuuria, kommentoi opettaja Varova Oy:n vierailulla. 12 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

13 Lukion työelämäyhteistyön kehittyminen OPETTAJIEN TYÖELÄMÄPÄIVÄ (VESO) OPETET TYÖELÄMÄ OSANA KURSSI- SUUNNITELMIA Opettaja saa ajantasaista tietoa työelämästä Opettaja saa tietoa oman oppiaineensa merkityksestä erilaisissa työtehtävissä Nuori saa oppitunnilla ajantasaista tietoa työelämästä Omat muistiinpanot OPETTAJIEN TYÖELÄMÄPÄIVÄ: Aika Paikka Sappi Finland Oy, Varova Oy, Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskus (Siuntio) Kokoontuminen Porkkalan lukiossa. Lähtö vierailukohteisiin Tutustuminen toimialaan ja sen tulevaisuuden näkymiin Ammatti- ja urapolkujen sekä toimialan osaamistarpeiden esittely Keskustelua oppiaineiden merkityksestä erilaisissa työtehtävissä Paluu koululle ja lounas Workshop TATin nuorisotutkimusten tuloksia ja tietoa nuorten työelämäodotuksista ja asenteista Tulevaisuuden osaamistarpeet ja niihin vastaaminen: Miten työelämäosaaminen saadaan osaksi opetusta? Opettajien pienryhmäkeskustelu Vierailujen purku ja työelämään ohjaus aineenopettajan työssä ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 13

14 Kuva: Riitta Talvenlahti Kemian opettajat ja opinto-ohjaajat kävivät tutustumassa kemian alan yritysten lisäksi kemianluokka Gadoliniin. Oppilaille oli paljon kerrottavaa vierailun jälkeen. Case 3. OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS Näkymiä kemian alan tulevaisuuteen Suomen teollisuudessa tapahtuu isoja muutoksia. Toimialojen rajat ovat häviämässä ja eri tieteenalat työskentelevät entistä tarmokkaammin yhdessä uusien haasteiden parissa. Työelämässäkin tarvitaan uudenlaista luonnontieteellistä osaamista. Työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista, kun tuotteet, palvelut ja toimintatavat uudistuvat. Tulevaisuuden työelämätaitoja voidaan omaksua jo peruskoulun oppitunneilla. Aineenopettajien työelämälähtöinen täydennyskoulutus tarjoaa opettajille työkaluja opetuksen uudistamiseen. Millaista osaamista työelämässä sitten tarvitaan ja miten sitä voidaan kehittää jo peruskoulussa? Näihin kysymyksiin vastasi Helsingin LUMA-keskuksessa käynnistynyt Kemia työelämässä -täydennyskoulutus, jonka pilottijaksolle osallistui 15 kemian opettajaa ja opinto-ohjaajaa pääkaupunkiseudulta. 2+1 päivää kestänyt koulutus tutustutti opetushenkilökunnan alan erityispiirteisiin ja tulevaisuuden näkymiin luentojen, yritysvierailujen ja ryhmätöiden avulla. Yritysvierailut tehtiin Neste Oilin Porvoon jalostamolle ja AGAn Ilmakaasutehtaalle. Koulutuspäivien välissä osallistujat tekivät ryhmätöitä, joissa pohdittiin mm. uusia keinoja tehdä kemian opetuksesta entistä motivoivampaa ja innostavampaa. Ryhmätöissä myös ideoitiin uusia tapoja tehdä työelämäyhteistyötä, josta nuoret hyötyvät. 14 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

15 Kemia motivoi Osallistujat saivat koulutuksesta ajankohtaista tietoa kemianteollisuuden tulevaisuudesta, työtehtävistä ja osaamistarpeista. Yhtä mieltä oltiin siitä, että kemia on vahvasti huomisen ala, joka tarjoaa monipuolisia ja hyvin palkattuja tehtäviä kansainvälisissä yrityksissä kiehtovien, globaalien haasteiden parissa. Etenkin tuotantotehtävissä työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu hyvin. Molemmissa yritysvierailukohteissa työilmapiiri koettiin erinomaiseksi, myös sillä on merkitystä nuorille työnhakijoille. Erityiskiitoksen täydennyskoulutuksen osallistujilta saivat vierailuun valmistautuneet yritysten työntekijät, jotka esittelivät ammattejaan ja työtään nimenomaan kemian näkökulmasta. Opettajat arvostivat myös mahdollisuutta päästä tutustumaan yritysten laboratorioihin ja niiden laitteisiin. Osaan oppilaillekin selittää tarkemmin ja elävämmin asiat, sanoi eräs kemian opettaja. Kemia työelämässä -täydennyskoulutus tullaan jatkossa järjestämään vuosittain ja sen toteutusta hiotaan saadun palautteen perusteella. Koulutuksen suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä TAT, LUMA-keskus ja Kemianteollisuus ry. Kemia työelämässä -täydennyskoulutus, osa 2/2 Aika Paikka Helsingin yliopisto, Chemicum 9.00 Ryhmätöiden läpikäyntiä ja keskustelua Lounas OpeTETin sekä kunkoululoppuu.fi- ja opetin.fi-verkkopalvelujen hyödyt opetushenkilöstölle Kemianteollisuuden projektipäällikkö Riitta Talvenlahti, TAT Esittelyssä tutkijan työ Tutkija Marianne Kemell, kemian laitos, Helsingin yliopisto Tutustuminen kemianluokka Gadoliniin Kemianluokka Gadolinin koordinaattori Marja Happonen, Helsingin yliopisto Yhteinen päätösillallinen Kemia työelämässä -täydennyskoulutus, osa 1/2 1. PÄIVÄ 9.00 Koulutuksen tavoitteet ja menetelmät Koordinaattori Anne Laajaniemi, Helsingin yliopisto Lounas Case story: Kemian laitokselta kansainvälisille markkinoille Tuotekehitysjohtaja Karri Airola, Onbone Oy Kemiaan perustuvan liiketoiminnan tulevaisuus ja kemian alan osaamishaasteet Johtaja Riitta Juvonen, Kemianteollisuus ry Nuoret ja työelämän osaamishaasteet Kemianteollisuuden projektipäällikkö Riitta Talvenlahti, TAT Miten opettaja voi motivoida oppilaitaan kemian opiskeluun? Miten saada innostava ote kemian opetukseen? Koordinaattori Veli-Matti Ikävalko, KEMMA, Helsingin yliopisto Ohjeistus ja valmistautuminen 2. päivän yritysvierailuun Päivän päätös 2. PÄIVÄ Paikka Kilpilahden teollisuusalue 9.00 Bussikierros teollisuusalueella ja tutustuminen Neste Oilin jalostamolle ja AGAn Ilmakaasutehtaalle. Vierailun jälkeen kuukauden tauko, jonka aikana tehdään pienryhmissä yhteenvedot yrityskäynneille annetuista teemoista. ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 15

16 Case 4. OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄ Työelämän psykologiaa Nuorten luottamus omiin työelämävalmiuksiin syntyy kokemusten ja konkretian kautta. Opetuksen tulee osoittaa, mikä on oppiaineen merkitys työelämässä. Aineenopettajan mah-dollisuuksia työelämäohjaukseen pohdittiin TATin ja Psykologianopettajat PSOP ry:n koulutuspäivässä. Psykologiaa eri näkökulmista Työelämän psykologiaa sekä muutoksen ja paineenhallinnan kysymyksiä käsiteltiin aluksi kuljetusalan yrityksen näkökulmasta. TNT Suomi Oy:n puheenvuoro liittyi suomalaisessa työelämässä ajankohtaisiin haasteisiin ja herätti paljon keskustelua siitä, miten yksilön tarpeet voidaan huomioida organisaation muutostilanteessa. Yrityksen kyky huomioida erilaisten työntekijöiden yksilölliset tarpeet herätti ihailua ja sai opettajat pohtimaan myös kouluyhteisöjen muutoksia psykologian näkökulmasta. Työkulttuurien eroavaisuudet ja työyhteisön arvot saavat uuden merkityksen organisaation muutostilanteessa. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n puheenvuoro nivoutui luontevasti edelliseen, sillä uuden järjestön muodostamisvaiheessa oli jouduttu käymään läpi muutokseen ja erilaisiin työkulttuureihin liittyviä kysymyksiä. Opettajilla heräsi ajatuksia yhteistyöstä järjestön kanssa, sillä projekteissa ja hankkeissa olisi runsaasti sijaa opiskelijoiden ajatuksille. Esimerkiksi kehityspsykologian näkökulmasta olisi mahdollista pohtia ehkäisevän päihdetyön kohderyhmien tarpeita. A-klinikan puheenvuoro edusti psykologiaa ruohonjuuritasolla. Psykologin työssä keskeisessä roolissa on päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä parissa työskentely. Kiinnostavaa näkökulmaa aiheeseen toi pohdinta siitä, millaisia taitoja ja osaamista psykologilta päihdetyön parissa tarvitaan, ja miten psykologian opetusta ja koulutusta voitaisiin työelämän näkökulmasta kehittää. Käytännön esimerkit opetuksessa motivoivat ja kirkastavat nuorelle oppiaineen merkitystä työelämässä. Aineenopettajien koulutuspäivässä opettaja pääsee keskustelemaan työelämän ajankohtaisista teemoista ja saa täydentävää sisältöä oman oppiaineensa opetukseen. Viestintää ja vuorovaikutusta Psykologian opettajien koulutuspäivä päättyi vierailuun Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskukseen, jonka toimintaan tutustuttiin kahden psykologin opastuksella. Kriisityössä osaamisvaatimukset koostuvat paitsi kriisityön osaamisesta, myös vuorovaikutus- ja viestintätaidoista. Järjestösektorilla psykologin työhön sisältyy usein paljon muutakin kuin asiakastyötä. Se voi yhtä lailla pitää sisällään viestinnän ja markkinoinnin tehtäviä. Kaikki koulutuspäivän puheenvuorot antoivat psykologian opettajille näkökulmaa siihen, millaisia taitoja nykypäivän työelämässä tarvitaan, ja miten psykologia voi näkyä erilaisissa työtehtävissä. Vuorovaikutustaidot ja viestintätaidot korostuivat työelämässä tärkeinä taitoina, työnkuvasta riippumatta. Psykologista silmää tarvitaan niin organisaation muutostilanteissa kuin asiakastilanteissakin. Psykologia työelämässä -koulutuspäivä Aika Perjantai Paikka Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Eteläinen Makasiinikatu 4, Helsinki Osallistujat Psykologianopettajat PSOP ry 9.00 Aamukahvit 9.30 Työelämän psykologia: muutos ja paineenhallinta Learning & Development Manager Tarja Päivä, TNT Suomi Ehkäisevän päihdetyön järjestö EHYT ry esittäytyy Ajankohtaista TATista Nuorten työelämäodotukset ja -asenteet Tulevaisuuden työelämätaidot ja aineenopettajien työelämätietous Projektipäällikkö, Tiina-Maija Toivola, TAT Psykologina A-klinikalla Lounas Psykologi Minna Ylönen, Espoon A-klinikka Siirtyminen Suomen Mielenterveysseuraan Vierailu SOS-kriisikeskuksessa 16 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

17 Case 5. YRITYSVIERAILU Yritysvierailu avartaa Onnistunut yritysvierailu on oppimiskokemus, josta opetushenkilöstö saa ajatuksia oman työn kehittämiseen. Lappeenrantalaisen opettajaryhmän vierailu paikallisessa tavaratalossa antoi opettajille uutta ymmärrystä kaupan alasta. Lappeenrannan perusopetuksen opetushenkilöstöstä koostuva ryhmä otettiin lämpimästi vastaan Kodin 1 -tavaratalossa. Opettajat saivat ketjun esittelyn lisäksi kuulla tavaratalon organisaatiosta ja sen toimenkuvista. Muun muassa tavaratalojohtajan tehtävät yllättivät laajuudellaan. Kodin 1 -tavaratalotoiminnan ohella tutustuttiin Keskoon. Opettajat olivat vaikuttuneita yrityksen kauppiaskoulutusohjelmasta ja henkilöstön monipuolisista kouluttautumismahdollisuuksista. Myös Keskon vastuullisuus tuotteiden alkuperään ja eettisyyteen liittyvissä asioissa sai kiitosta. Eri toimialojen limittyminen kaupan alaan puhututti myös. Paperin ja pakkauskartongin kautta myös metsäteollisuudella on merkittävä rooli alalla. Vierailulla mukana olleet opettajat saivat arvokkaita kontakteja suoraan yritysjohtoon. Se myös poiki toiveen päästä OpeTETiin kaupan alalle. Isännille tarjoutui mahdollisuus laajentaa kouluyhteistyötään. He saivat kutsun lappeenrantalaisten lukioiden järjestämään Ammattien aamupäivä -tapahtumaan. TAT Yritysvierailu: sisältö ja toteutus Projektipäällikkö, koulu ja/tai yritys sopivat tavoitteen, teeman ja ajankohdan Projektipäällikkö tekee yrityksen kanssa vierailun tarkemman suunnitelman: kuka vastaanottaa, kuka puhuu, mistä puhuu Projektipäällikkö ja koulu käyvät läpi suunnitelman. Projektipäällikkö välittää koulun kysymykset yritykselle. VIERAILU YRITYKSESSÄ N. 2 TUNTIA Yrityksen tervetulopuheenvuoro Yrityksen toiminnan esittely Tulevaisuuden näkymät ja työvoiman tarpeet Kysymykset ja vastaukset Tutustumiskierros Palautteet molemmilta Vierailun aikana sovittujen jatkotoimenpiteiden eteenpäin vieminen Projektipäällikön kuvaus yritysvierailusta ja koulun kommentit Opetin.fi-verkkopalveluun AFTER WORK ELI SEURANTA JA JATKOKEHITYS: Koulu, projektipäällikkö ja yritys SUUNNITTELU: Projektipäällikkö, koulu ja yritys Tukena aiempien yritysvierailujen ohjelmat Voi sisältää toiminnallista osuutta Projektipäällikkö seuraa ja tukee yhteistyön rakentamista. Hän palaa asiaan ja kysyy esim. mitä tarvitaan yhteistyön jatkokehittämisen > asiakkuuden hallinta Kaupan alan yritysvierailu Aika Paikka Lappeenrannan Kodin 1 Osallistujat Lappeenrannan perusopetuksen opetushenkilöstö K-ryhmän yleisesittely ja kauppiasyrittäjyys uravaihtoehtona Aluetiedottaja Satu Harden, Kesko, Kaakkois-Suomi Kodin 1 -ketjun esittely, henkilöstö ja rekrytointi Tuotteiden kiertokulku kaupassa Tutustumiskierros tavaratalossa Tavaratalojohtaja Susanna Heinonen, Kodin 1, Lappeenranta Yhteinen päätöskeskustelu: koulu-yritysyhteistyön mahdollisuudet Projektipäällikkö Maarit Mattila, TAT Tilaisuus päättyy ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 17

18 Case 6. OPETET Toimialatietoutta kerralla useampaan kouluun Kemiran tutkimuskeskuksessa oli kiireinen syksy, jota täyttivät myös lukuisat vierailuryhmät. Ratkaisuna järjestettiin neljän koulun yhteinen OpeTET-päivä, joka herätti useiden LUMA-opettajien ja opinto-ohjaajien kiinnostuksen Kemiran tutkimustoimintaan, vesikemian ratkaisuihin ja cleantech-osaamiseen. Opettajat laboratoriossa Kemiran tutkimuskeskuksessa järjestettyyn OpeTETpäivään osallistui yhteensä kuusi LUMA-aineiden opettajaa ja kaksi opinto-ohjaajaa neljästä eri koulusta, Espoosta ja Helsingistä. Opettajat listasivat ennakkoon oppimistavoitteitaan, joiden pohjalta tutkimuskeskus suunnitteli TETpäivälle tehokkaan ohjelman. Päivän aikana tutustuttiin Opettajien paikallinen yritystuntemus ja kehittyvän työelämän seuraaminen varmistavat myös oppilaiden tiedonsaannin ammateista ja paikkakunnan työmahdollisuuksista. OpeTETissä opettaja tutustuu työelämään oppilaiden TET-harjoittelun tavoin. Kemiran toimintaan ja tuotteisiin sekä työtehtäviin ja niissä tarvittavaan koulutukseen. Opettajat pääsivät käyttämään tutkimuskeskuksen laboratorioiden ja koehallin työmenetelmiä sekä laitteita. Neljä pääkaupunkiseudun koulua sai yhden OpeTETpäivän aikana ajankohtaista tietoa kemiasta ja työstä kemian alalla. Yritys sai laajennettua kouluverkostoaan kerralla useampaan kouluun. OpeTET tarjosi eri koulujen opettajille ja opinto-ohjaajille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja vaihtaa kokemuksia. TAT OpeTET: sisältö ja toteutus TATin projektipäällikkö tapaa rehtorin ja keskustelee työelämäyhteistyöstä Seuraavaksi projektipäällikkö tapaa opettajia esim. opettajankokouksessa Rehtori ja opettaja sopivat OpeTETin aikataulusta ja jos mahdollista, laativat vuosisuunnitelman Opettaja määrittelee oppimistavoitteensa yhdessä projektipäällikön kanssa Opettaja tai projektipäällikkö ottaa yhteyttä yritykseen ja sopivat aloituspalaverin Aloituspalaverissa laaditaan kirjallinen ohjelma päivästä ja tavoitteista OPETET-PÄIVÄ Opettaja tutustuu yritykseen ja tekee tehtävät laaditun tavoitteen mukaisesti yrityksen nimeämän vastuuhenkilön opastuksella Opettaja kirjoittaa oppimispäiväkirjaan havainnot, oivallukset ja palautteet Opettaja esittelee oppimispäiväkirjansa kollegoilleen ja toimittaa sen yritykselle, TATin projektipäällikölle sekä Opetin.fi-yhteisöön Rehtori tukee ja ohjaa tarvittaessa opetushenkilöstön yhteistyötä yritysten kanssa Yritys, rehtori ja opettaja tapaavat tai suunnittelevat puhelimitse tulevia OpeTETejä ja muuta yhteistyötä Projektipäällikkö pitää yhteyttä kouluun ja yritykseen, ja seuraa ja tukee yhteistyötä SUUNNITTELU: Projektipäällikkö, opettaja ja yritys SEURANTA JA JATKOKEHITYS: Opettaja, yritys ja projektipäällikkö Tukena aikaisemmat ohjelmat ja projektipäällikön kontaktit 18 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

19 T-Media Oy:n vuonna 2012 toteuttama Yläkoululaistutkimus kysyi nuorilta mm. mitä heille tulee ensimmäisenä mieleen kemian alasta. Omat muistiinpanot Kemian alan OpeTET Aika Syksy 2012 Paikka Kemiran tutkimuskeskus, Espoo 8.30 Tervetulokahvit, osallistujien ja päivän ohjelman esittely Lounas Kemiran ja R&D:n yleisesittely R&D Center Manager Marianna Vuorikari, Kemira Yleisimmät tehtävät ja ammattinimikkeet Kierros laboratoriossa Ohjelmapäällikkö Mirka Janhonen, Kemira Tutustuminen analyyttisen laboratorioon Tauko Keskustelua kemian alalla tarvittavasta osaamisesta ja koulutuksesta Kemian linkit kouluopetukseen Projektipäällikkö Riitta Talvenlahti, TAT Tutustuminen Kemiran koehalliin ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 19

20 Case 7. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Metsä puhuu Etelä-Karjalan kouluväki ja metsäteollisuusyritykset luovat innokkaasti työelämäyhteyksiä. Työelämäyhteistyön käynnistäminen vaatii vankan tuen koulun rehtorilta ja uskoa siihen, että esimerkiksi opettajien työelämään tutustumisjakso kannattaa hyödyntää opettajan osaamisen kehittämisessä. Metsäteollisuuden kouluyhteistyön käynnistymisessä on ollut mutkansa yritysten kiireiden ja koulujen sijaisjärjestelyiden vuoksi. Osa opettajista on jopa hämmästynyt mahdollisuudesta päästä työpäivän aikana yrityksiin tutustumaan. Yritysvierailuille osallistuneet opettajat ovat kuitenkin poikkeuksetta olleet tyytyväisiä kokemaansa ja antaneet hyvää palautetta vierailuista. Kun yritysvierailut tehdään pienissä ryhmissä, saadaan aikaan hyviä keskusteluja ja kontakteja yrityksiin syntyvät luontevasti. Kaakossa kuhisee Etelä-Karjalassa on loistavat mahdollisuudet tutustua metsäteollisuuden uusimpaan kehitykseen. Kaikilla kolmella Kouluyhteistyön avulla yrityksellä on mahdollisuus rakentaa työnantajakuvaa ja tutustua tuleviin työntekijöihin. Yhteistyö on tärkeä aloittaa jo oppilaiden koulutien alkumetreillä. suurella metsäteollisuuden toimijalla on useita yksiköitä Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Sekä Stora Ensolla Imatralla että UPM:llä Lappeenrannassa tutkimuslaitokset sijaitsevat tuotantolaitoksen kyljessä. Myös yliopistolla tehdään monella laitoksella tutkimusta alan uusista mahdollisuuksista. Logistiikka- ja huolinta-ala puolestaan näkyy Saimaan kanavaan ja vesiliikenteeseen liittyvissä yrityksissä. Metsäteollisuuden ohella logistiikalla on suuri merkitys alueen elinkeinoelämässä. Saimaan kanavan reunoilla on monenlaista yritystoimintaa, johon paikallisilla opettajilla on mahdollisuus tutustua. Metsäteollisuuden ja metsäalan monipuolisuus ja ammattien kirjo ovat olleet monelle opettajalle yllätys. Vaikka asutaan tai työskennellään tehtaan vieressä, aidattu ja vartioitu alue jää melko tuntemattomaksi, ellei yksityiselämän kautta ole kontakteja yritykseen. Kuva: Teemu Granström Kunkoululoppuu.fi-verkkopalvelussa on opon tunneille soveltuvia esittelyvideoita useista metsäteollisuuden ammateista. Kuvassa metsäkoneenkuljettaja Aleksi Vaahteranoksa. 20 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

21 Case 8. OPETUSSUUNNITELMAYHTEISTYÖ: TEEMAKURSSI Wanergia oivalluksia ja onnistumisen iloa Vaasalaisen Variskan koulun tarjonnasta löytyy kurssi, jonka suunnittelussa oppilaat ovat olleet alusta asti mukana. Kurssin nimi Wanergia on peräisin oppilailta ja kuvaa vaasalaisten energiaa ja energiaa Pohjanmaalla riittää. Siitä pitää huolen alueen energiateknologian keskittymä, joka muodostuu yli 120 yrityksestä ja työllistää työntekijää. Wanergia-kurssilla tutustutaan elektroniikkaan ja opetellaan esimerkiksi aurinkopaneelin toimintaperiaatetta erilaisten rakennussarjojen avulla. Opetusmateriaalin hankinnan ovat tehneet mahdolliseksi mm. Wärtsilä ja Vaasan Sähkö, jotka toimivat kurssin yhteistyökumppaneina. Normaalista poiketen kaikkia tunteja ei vietetä luokassa, vaan opintokäyntejä tehdään myös Vaasan alueen energia-alan yrityksiin. Oppilaat ovat vierailleet esimerkiksi uusiutuvan energiantuotannon sähköjärjestelmiä toimittavan The Switchin tehtaalla ja käyneet katsomassa moottoreiden valmistusta Wärtsilässä. Näin oppilaat ovat nähneet, miten oppiaineita sovelletaan työelämässä. Opettajillakin on myönteisiä kokemuksia vierailuista. Teorian ja käytännön yhdistäminen kiehtoo oppilaita, eikä muuta motivointia tarvita. Valtaosa Wanergia-kurssin oppilaista on poikia, mutta tekniikan ala sopii yhtä hyvin myös naisille. Ala kaipaa lisää naisnäkökulmaa niin tuotantoon kuin suunnitteluunkin. Bloggausta ja poikkitieteellisyyttä Wanergia-kurssin pääpaino on fysiikan ja kemian opiskelussa, mutta sisältöön mahtuu muutakin. Oppilaat ovat ottaneet ilmaisen blogin yhdeksi kurssin työkaluksi. Aloite blogin käyttämisestä tuli nimenomaan oppilailta. Bloggauksen lomassa he saavat harjoitella sekä äidinkieltä että IT-taitoja, sillä blogin päivittäminen on oppilaiden vastuulla. Opettajien, oppilaiden ja yritysten yhteistyönä rakennettu teemakurssi tarjoaa oppilaille elämyksellisiä oppimiskokemuksia ja tuo käytännön esimerkit osaksi opetusta, oppiaineesta riippumatta. Blogin käyttäminen on tuonut kurssille positiivista huomiota esimerkiksi oppilaiden huoltajilta ja kurssia tukeneilta yrityksiltä. Wanergialaiset voivatkin vastata kotona esitettyyn kysymykseen helposti: Mitä teitte tänään koulussa? Lue meidän blogi, niin tiedät! 1.marraskuuta 2012 Tuntien alussa kertasimme sähköopin perusteita, sillä kaikilla ei ole ollut ennen joulua fysiikkaa. Kävimme läpi piirrosmerkkejä ja kytkentäkaavioita. Sen jälkeen aloimme testaamaan kytkentöjä käytännössä. Aluksi teimme peruskytkentöjä lamppujen ja summerien avulla. Valmistimme myös liukukytkimiä mm. paperia ja foliota avuksi käyttäen. Tällaisia kytkentöjä voidaan hyödyntää vaikkapa soivissa joulukorteissa. Saimme myös kuulla keksinnöstä, jossa käytetään liukukytkintä, eli siinä liukukytkin asetetaan postilaatikon pohjalle ja kun posti tipahtaa laatikkoon, kytkin painautuu kiinni ja ulkopuolella oleva lamppu syttyy palamaan. Tällöin näkee postin saapumisen. Tunnit sujuivat ripeästi ja saimme testattua hyvin kytkentöjä. :) 8.marraskuuta 2012 Tätä kertaa oli odotettu! Saisimme alkaa rakentamaan omaa kulkuneuvoa, joka liikkuisi aurinkoenergialla. Salla kertoi alussa perusasioita ja näytti tärkeimpiä työvälineitä ja niiden käyttöä. Olimme tyttöjen kesken jo etukäteen päättäneet tehdä auton, joten pää pullollaan ajatuksia ja ideoita aloitimme toteuttamaan suunnitelmia. Rupesimme leikkaamaan muovista osia pohjaan, kattoon jne... Kokosimme paloja yhteen sinitarran avulla, jolloin hahmotimme paremmin millainen kulkuneuvosta tulisi. Tämänpäiväiset tunnit hurahtivat älyttömän nopeasti, koska aihe oli aivan uusi ja ohjeet olivat kohtuu vapaamuotoiset. :) Kuva: Jukka Mäntymaa Lähde: Variskan koulun energiaprojekti, Wanergia-kurssilla tutustutaan elektroniikkaan. ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA 21

22 Kuva: Turun Klassikon lukio Klassikkolaisia Raisio Oyj:n koekeittiössä. Case 9. OPETUSSUUNNITELMAYHTEISTYÖ: OPINTOKOKONAISUUS Valmiuksia elämään ja työelämään Turun Klassikon lukiossa yksilöllisen ja yhteisöllisen hyvinvoinnin edistäminen on omaksuttu osaksi koulun toimintakulttuuria. Opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää työelämätaitojaan ja hyvinvointiosaamistaan, sillä lukiossa on vuodesta 2010 ollut tarjolla Hyvinvoiva lukio -opintokokonaisuus. Opintojen kuluessa opiskelijat vahvistavat työelämässä ja jatkokoulutuksessa tarvittavia valmiuksia, ja voivat kehittää erityisosaamistaan omien opinto- ja uratavoitteidensa mukaisesti. Tavoitteena on paitsi opiskelijan omien elämänhallintataitojen myös yhteisöllisen hyvinvoinnin edistäminen. Lukiolaisten työelämäosaamista voidaan lisätä opintokokonaisuudella, joka tarjoaa mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön. Koulusta käytäntöön Hyvinvointiopintoja toteutetaan Klassikon lukiossa yhteistyön keinoin. Opinnoissa hyödynnetään eri oppiaineiden välisiä yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Koulu on pitkäjänteisesti laajentanut verkostoaan lähiseudun yritysten ja muiden tahojen kanssa. Lukion rehtorin, opinto-ohjaajan ja aktiivisten opettajien muodostama hyvinvointitiimi on ahkerasti työskennellyt hyvinvointiopintojen kehittämiseksi. TAT on tukenut yritysverkoston laajentamista. Hyvinvointiopinnoista vastaava opettajatiimi laajentaa aktiivisesti koulun kumppanuusverkostoa. Lukion yhteistyöyritykset Saga Care Finland Oy, Terveystalo 22 ELINKEINOELÄMÄN NUORISO-OHJELMA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 169 V 26.2.2014, Sj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite työelämän tutustumisjaksojen saamisesta lukioihin HEL 2013-009008 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 209 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mirka Vainikan ym. työelämään tutustumisjaksojen saamista lukioihin koskevasta valtuustoaloitteesta

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Välineitä työelämään suuntautumiseen Liisa Tenhunen-Ruotsalainen

Välineitä työelämään suuntautumiseen Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Välineitä työelämään suuntautumiseen Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TAT edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä viestinnän keinoin Nuoret nopeammin hyvään työelämään Suomi-brändille ja yrityksille näkyvyyttä

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

TET työelämä tutuksi. Juniori kohtaa seniorin

TET työelämä tutuksi. Juniori kohtaa seniorin TET työelämä tutuksi Juniori kohtaa seniorin Työelämä tutuksi TET eli työelämään tutustuminen on yläasteen ja lukion oppilaille järjestettävä opetussuunnitelman mukainen työelämään tutustumisjakso. Sen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Miksi yrittäjyyskasvatusta?

Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu

Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu Opintori 2012 Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu Jaana O. Liimatainen, Satu Lampila ja Anne Jurvakainen Sakari Nikkilä Oulun yliopisto, Oulun yliopisto, TaTK Osaamisen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä

Lisätiedot

Koulutukset syksyllä 2005

Koulutukset syksyllä 2005 Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,

Lisätiedot

Opetusharjoittelun tuntisuunnitelma

Opetusharjoittelun tuntisuunnitelma Opetusharjoittelun tuntisuunnitelma Minna Kuivalainen Haaga-Helia, ammatillinen opettajakorkeakoulu Opetusharjoittelu: Suomen Diakoniaopisto, SDO Sote-koulutus 16.1-20.1.2017 Opetusharjoittelupaikka ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Teoriaa ja työkaluja koulu nuoren taloustaitojen takaajana. Talous tutuksi -koulutukset 2018 Riikka Lehtinen

Teoriaa ja työkaluja koulu nuoren taloustaitojen takaajana. Talous tutuksi -koulutukset 2018 Riikka Lehtinen Teoriaa ja työkaluja koulu nuoren taloustaitojen takaajana Talous tutuksi -koulutukset 2018 Riikka Lehtinen 1 2 Kuinka hyvin koulu opettaa seuraavia taitoja? Lähde: TAT & T-Media KUN KOULU LOPPUU NUORTEN

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Paranna työnhakutaitojasi netissä!

Paranna työnhakutaitojasi netissä! Paranna työnhakutaitojasi netissä! te-palvelut.fi/jobitti CV-netti anna työnantajan löytää sinut Laita oma työnhakuilmoitus nettiin ilmaiseksi. CV-netin käyttöön tarvitset vain verkkopankkitunnukset ja

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Keskustelu koulujen työelämään tutustumisjaksoista

Keskustelu koulujen työelämään tutustumisjaksoista Keskustelu koulujen työelämään tutustumisjaksoista 13.2.2019 21.2.2019 1 Pitäisi ajatella koulutyön tekemistä ihan eri tavalla Selvitys työelämään tutustumisjaksojen toteuttamisesta kouluissa Terhi Tuukkanen

Lisätiedot

PM Club Jyväskylä Jatkuva uudistuminen osaamista ja kokemusta jakamalla

PM Club Jyväskylä Jatkuva uudistuminen osaamista ja kokemusta jakamalla PM Club Jyväskylä 10.6.2015 Jatkuva uudistuminen osaamista ja kokemusta jakamalla Tilaisuuden tavoite Jakaa ajatuksia ja kokemuksia projektipäällikön roolista Saada vertaistukea omaan työhön tai oman organisaation

Lisätiedot

Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014)

Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014) Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014) Yhteistyöprojekti yhtiön DS Smith Packaking Oy:n ja Lielahden yläkoulun kanssa Tekijät: Hilla Saarela, Sanna Kellokoski ja Esa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso

1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso Liite 4: Ohjaussuunnitelma 1. OHJAUSSUUNNITELMA Lukion ohjaustoiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa opinto-ohjelmaansa, tukea häntä oppimisen taitojen kehittämisessä

Lisätiedot

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen 19.4.2013 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Anu Turunen Lyseonpuiston lukio Taustaa Syksyllä 2010 OKM myönsi rahoituksen lukioiden opintoohjauksen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Vaasan työpajan keskustelun teemoja

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Vaasan työpajan keskustelun teemoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Vaasan työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Avoimuus eri näkemyksille Vahva yleissivistys

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena. Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena. Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ 65 % nykynuorista tulee työskentelemään ammateissa, joita ei ole vielä olemassa. (Lähde: World

Lisätiedot

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa

Lisätiedot

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Nuori Mieli Työssä. S-ryhmätasoinen nuorten työntekijöiden hyvän työelämän kehittämisohjelma Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä

Nuori Mieli Työssä. S-ryhmätasoinen nuorten työntekijöiden hyvän työelämän kehittämisohjelma Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä Nuori Mieli Työssä S-ryhmätasoinen nuorten työntekijöiden hyvän työelämän kehittämisohjelma Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä Nuori Mieli Työssä- ohjelma tavoittelee nuorten työelämän

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT Anu Turunen 24.8.2016 TYÖELÄMÄTAIDOT ERI HANKKEISIIN OSALLISTUMINEN Tulevaisuutta koulutusneuvonnalla 2003-2006 Opinto-ohjauksen kehittämishanke 2004-2006 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

18. TET työelämään tutustuminen

18. TET työelämään tutustuminen 18. TET työelämään tutustuminen Keskeiset sisällöt työelämään tutustumisen käytännöt omassa koulussa TET-jaksoon valmistautuminen TET-paikan valinta ja hankkiminen TET-jakson merkityksen ymmärtäminen Tuntitehtäviä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Tervetuloa vertaisopastajaksi! Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastajaksi ovat tervetulleita

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot