Teemana työelämä s. 8-19: Miten kertoa adhd:stä työtä hakiessa? s.10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teemana työelämä s. 8-19: Miten kertoa adhd:stä työtä hakiessa? s.10"

Transkriptio

1 ADHD-liiton jäsenlehti Teemana työelämä s. 8-19: Miten kertoa adhd:stä työtä hakiessa? s.10 Leiki, kehu ja aseta rajat - Ihmeelliset vuodet -menetelmä auttaa lasta s. 20 Virossa tehdään paljon pienillä resursseilla s. 24

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhdperheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh Järjestösuunnittelija Henna Niskala Puh Tiedottaja Helin Vesala Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh Kuntoutussuunnittelija Helena Kurki Puh Projektipäällikkö Kaisa Humaljoki Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija Liisa Pitzén Puh ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Liisa Virkkunen Puh Tässä lehdessä työelämää käsittelevä teemaosuus! 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 5 Uusia työntekijöitä 8 Soste: Työkyvyn johtaminen johtaa pidempiin työuriin 9 TE-toimistojen palvelumalli on uudistunut 10 Miten kertoa adhd:stä työtä hakiessa? 12 Sosiaalisen yrityksen toimitusjohtaja: Meillä ei haittaa, jos on vilkas 14 Sveps verkstad hjälper ungdomar i Helsingfors region 16 Taksi taipuu Petrin teatterilavaksi 18 Jos en kelpaa tämmöisenä, niin en ole teitä varten 20 Leiki, kehu ja aseta rajat - Ihmeelliset vuodet -menetelmä auttaa lasta 22 Kirjaesittelyt 24 Virossa tehdään paljon pienillä resursseilla 26 Yhdysvaltain psykiatriayhdistyksen uusi tautiluokitus helpottaa adhd:n diagnosointia aikuisilla 28 Iloinen sekoitus purjehduksesta, kulttuurista ja adhd:stä lähensi suomalaisia ja norjalaisia nuoria 30 Jäsenyhdistykset Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI Nordea: FI Osuuspankki: FI ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2

3 Oikein mukavaa syksyn alkua! p ä ä k i r j o i t u s Tämän lehtinumeron teemana on adhd ja työelämä. Monille meistä syksy tarkoittaa pitkän pimeän ajan alkua. Osalla meistä on jo tiedossa, olemmeko saaneet opiskelupaikan vai pitääkö meidän asettua samalle viivalle monien työnhakijoiden kanssa. Monilla meistä voi olla uuden työn haku ajankohtainen muustakin syystä. Työnhaku voi olla hyvin työlästä! Tilastokeskuksen mukaan kesällä 2013 Suomessa oli työllistettyä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Todennäköisesti meillä kaikilla on joku tuttava tai sukulainen, joka etsii työtä. Elämme epävakaita aikoja eikä kukaan meistä enää voi olla varma, jatkuuko työsuhde, löytyykö uusi työpaikka vai pitääkö meidän kouluttautua uudelleen. Työelämän viidakossa voi olla vaikea seikkailla tai löytää neuvoja ja apua, jotka vievät eteenpäin. Kuinka usein itsekin jään miettimään, mikä olisi kenellekin hyvä ratkaisu. Oppisopimus, työkokeilu, työkyvyttömyyseläke, palkkatuki, vapaaehtoistyö jne. termejä, joita kohtaa, miettiessään tulevaisuutta ja kaikkia niitä henkilöitä, joita on vuosien varrella joutunut neuvomaan eteenpäin. Pitkällä kokemuksella työnantajan näkökulmasta voin vakuuttaa, että vaihtoehtoja on olemassa. Yhteistyö työvoimakeskuksen kanssa on hedelmällistä ja tuottaa tuloksia. Vaihtoehtoja punnitsemalla ja yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa voi löytyä yllättäviäkin vaihtoehtoja, jotka ovat sopivia juuri tähän tilanteeseen. Työnantajien pitäisi olla myös rohkeampia lähtemään mukaan ja käyttämään luovuuttaan työsuhteita tai muista työhön ja opiskeluun liittyviä sopimuksia räätälöidessään. Koska elämme jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa, myös erilaisten ihmisten tarve työelämässä on kasvanut. Ihmiset itse ovat myös valmiita yhä enenevässä määrin räätälöimään työaikaansa ja työpaikkaansa tarpeen mukaan. Esimerkkinä voin mainita erilaisten avustavien tehtävien ja työnkuvien lisääntymisen lasten- ja vanhustenhuollossa. Lainsäätäjien pitäisi vain mahdollistaa näiden työtehtävien tekeminen. Uskon, että tekijöitä kyllä löytyy! Syksyihmisenä odotan innolla pimeitä syysiltoja ja kauniita ruskan värejä. Monia kertoja aloitettu kudin löytää taas paikkansa olohuoneen sohvan vieressä ja villasukat pujottuvat jalkaan. Positiivisena ihmisenä haluan uskoa, että myös työ- ja opiskeluelämässä on pakko tapahtua muutoksia, jotta asiat tulevat hoidettua ja ihmiset voivat jatkaa elämäänsä tyytyväisenä. Tyytyväisenä omiin valintoihinsa ja siihen, miltä he haluavat maailman näyttävän. Pienistä asioista, asenteista ja positiivisuudesta kasvaa isoja asioita, joista voimme olla yhdessä ylpeitä! Kuva KP Juurikkala, Hyvinkää Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh Toimitussihteeri Helin Vesala puh taitto Helin Vesala Toimituskunta Liisa Virkkunen Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Helin Vesala tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh faksi (09) Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 1/ viikko 9 2/ viikko viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L ISSN

4 p u h e e n j o h t a j a n pöydän ääreltä Adhd-lääkkeiden käyttö turvallista Lasten adhd:n lääkehoito oli alkukesällä mediassa esillä tavalla, joka huolestutti ja ehkä jopa syyllisti adhd-oireisten lasten vanhempia. On aiheellista oikaista joitakin väärinkäsityksiltä vaikuttavia asioita. Adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on yleinen lapsuudessa alkava oireyhtymä, josta on haittaa opinnoissa, työelämässä ja ihmissuhteissa. Adhd-diagnoosia ei anneta tavalliselle, vilkkaalle lapselle. Diagnoosiin päätyminen edellyttää aina lapsen huolellista tutkimista ja laajoja selvityksiä lapsen tilanteesta ja suoriutumisesta. Adhd-diagnoosi tarkoittaa selkeät kriteerit täyttävää oirekokonaisuutta, joka on alkanut varhaislapsuudessa, jatkunut pitkään, ja aiheuttaa ikätasoon nähden merkittävää haittaa useassa eri toimintaympäristössä. Lääkehoito ei koskaan saa olla ainoa adhd-oireisen lapsen saama hoito. Lasta itseään ja lapsen perhettä tukevat muut menetelmät ovat aina ensisijaisia. Lääkehoitoa ei aloiteta, mikäli nämä toimenpiteet auttavat lasta riittävästi. Viime vuosina lisääntynyt lasten adhd:n lääkehoito Suomessa kertoo lääkärikuntamme lisääntyneestä tietoisuudesta hoidon tarpeesta ja hyödyistä, ei tavallisten, vilkkaiden lasten lääkitsemisestä. Vaikka lääkehoito on Suomessa lisääntynyt, se on edelleen huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Lasten adhd:n lääkehoito edellyttää hyvää lääkärisuhdetta ja säännöllistä seurantaa. Suosituksen mukaan Suomessa stimulanttilääkityksen lapsille saa aloittaa lasten sairauksiin erikoistunut ja/tai tähän lääkehoitoon muuten hyvin perehtynyt lääkäri. Suomessa tavallisimmin käytetyt lääkeaineet ovat metyylifenidaatti ja atomoksetiini, jossain määrin myös dekstroamfetamiini. Ne kaikki ovat runsaasti tutkittuja lääkkeitä. Niiden selkeä hyöty adhd-oireiden hoidossa ja myös mahdolliset sivuvaikutukset ovat hyvin tiedossa. Lääke, jota ei ole riittävästi tutkittu tai sen haitat ovat huomattavat, ei saa Suomessa myyntilupaa. Myyntiluvan on nyt saanut amfetamiinijohdannainen lisdeksamfetamiini. Tämä on herättänyt median mukaan huolta. Lisdeksamfetamiinin etuna kuitenkin on, että se muuttuu vaikuttavaksi vasta elimistössä, minkä vuoksi väärinkäytön mahdollisuus on vähäisempi. Stimulantteja metyylilfenidaattia, dekstroamfetamiinia ja lisdeksamfetamiinia voidaan käyttää myös väärin. Sen vuoksi ne luokitellaan useissa maissa, myös Suomessa, huumausaineiksi, joiden määräämiseen tarvitaan huumausaineresepti. Huumausainereseptin avulla lääkemääräyksiä on helppo valvoa. Metyylifenidaatista on kehitetty annostelumuoto, joka tekee väärinkäytön hyvin vaikeaksi. Atomoksetiinilla ei ole väärinkäyttöriskiä ja se on hoidossa teholtaan samaa luokkaa kuin stimulantit, mutta toistaiseksi sen kallis hinta on vaikuttanut käyttöön. Stimulanttien ei ole osoitettu johtavan riippuvuuteen tai väärinkäyttöön adhd-potilailla. Sen sijaan on näyttöä siitä, että adhd:n asianmukainen hoito vähentää mahdollista myöhempää päihteiden käyttöä. On mahdollista, että nykyinen kiireinen elämäntahtimme ja akateemisia taitoja korostava yhteiskuntamme on lisännyt tarkkaavaisuushäiriöiden esiintymistä. Ainakin ne vaikeuttavat olennaisesti adhd-oireisen lapsen selviytymistä ja ovat näin osaltaan altistamassa lasta syrjäytymiskehitykselle. Adhd-oireisen lapsen hoitamatta jättäminen on selkeä laiminlyönti, joka kostautuu herkästi paitsi yksilölle itselleen, myös yhteiskunnalle. Artikkeli julkaistiin Aamulehden mielipidekirjoitusten palstalla ja Keskisuomalaisessa Liisa Virkkunen lastentautien erikoislääkäri, hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry

5 t y ö n t e k i j ö i t ä Jari ja muutosten tuulet Hyvät ADHD-lehden lukijat. Olen Jari Hämäläinen, ja olen ollut ADHD-liitossa tiedottajana marraskuusta 2005 lähtien. Viime vuoden marraskuussa minulle kuitenkin puhalsivat muutosten tuulet, sillä jäin kymmeneksi kuukaudeksi kotiin ensin vanhempainvapaalle ja sitten hoitovapaalle. Askel työelämästä kodin askareiden ja lasten hoitamisen pariin on aina suuri ja jännittävä. Vaikka minulle kerta ei ollut ensimmäinen, niin tällä kertaa kyseessä oli pidempi aika ja lapsiakin oli nyt jo kolme. Jotenkin myös tuon ensimmäisen kerran muistot olivat saaneet päällensä hienoisen kultauksen. Ajattelin, että onpa mukava olla kotona ja puuhastella lasten kanssa kaikkea ilman kiireitä. Nopeasti kuitenkin hoksasin, että tiukat aikataulut ne ovat kotonakin. Vanhimman pojan esikoulu, keskimmäisen pojan kerho muutaman kerran viikossa sekä nuorimman pojan ruoka- ja unirytmit varmistivat sen, ettei luppoaikaa juuri tupannut jäämään. Siihen vielä päälle kaikki muut arjen askareet ja kodinhoito, niin tuntui siltä, että stressi on kovempi kuin töissä ollessa. Uskokaa tai älkää, niin kyllä sitä vain tällainen töissä käyvä isäkin tottuu arjen rutiineihin ja haasteisiin. Pian ei tarvinnut enää vaimoni tekemästä muistilapusta katsella, milloin nuorimmaista taas pitikään syöttää ja milloin vanhin poika taas piti hakea eskarista. Yllättäen aikaa jäi välillä leikkimiseen ja ulkoiluun, kun rutiinit painuivat selkärankaan, eivätkä enää kuormittaneet muistikapasiteettia. Vanha koira voi siis mitä ilmeisimmin oppia uusia temppuja. Syyskuun alussa olen jälleen palannut töihin, ja muistot kotona lapsien kanssa vietetystä ajasta ovat alkaneet saada oman kultaisen pintansa. Enää ei, pitkän kesän jälkeen, muista niitä kiireisiä talviaamuja, kun lapsille piti etsiä kaapeista kaikki mahdollinen lämmin päällepantava, ja pukeutumissessio saattoi kestää isältä pojalle. Tai kun selkä märkänä puskin rattaita eteenpäin yön aikana pyryttäneessä polven korkuisessa lumihangessa. Nyt päällimmäisenä mielessä ovat ne muutamat kiireettömät aamut ja iltapäivät, kun teimme mitä halusimme. Tai ne kerrat, kun söimmekin jälkiruoan ennen ruokaa. Tai valvoimme vähän pidempään Afrikan tähteä pelaillen. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Jari irrotteli poikiensa kanssa Wasalandia-huvipuistossa. Lasten kanssa kotona vietetty aika on ollut minulle arvokasta, ja uskon, että se on tehnyt minusta entistä paremman isän. Vaikka olenkin jälleen töissä käyvä isä, niin lapset silti tietävät, että äiti ei olekaan ainoa henkilö kotona, joka saattaa löytää ne kadonneet lenkkarit tai loihtia maistuvan aterian. Minulle lapset ovat jälleen tulleet askeleen tutummaksi, sillä yllättävän paljon uutta voi omista lapsistaankin oppia, kun heidän kanssaan viettää päivät ja yöt. Nyt muutosten tuulet puhaltavat jälleen, kun totuttelen uudelleen työelämään. Paljon uutta on tapahtunut poissa ollessani sekä joitakin uusia kasvojakin on toimistolle ilmestynyt. Tottuminen työrutiineihin vie varmaankin hetken, mutta mukavaan työyhteisöön on helppo palata. Kuka tietää vaikka kotona vietetystä ajasta olisi tarttunut jotain oppiakin mukaan tänne työelämään tuotavaksi. Ainakin organisointikyky on varmasti entistä parempi. Haluan tässä lopuksi nostaa hattuani kaikille niille äideille ja isille, jotka pyörittävät arkea kotona sekä niille, jotka pyörittävät sitä töiden ohella. Aina se ei ole helppoa, mutta aina se on lopulta palkitsevaa. Mukavaa syksyn jatkoa kaikille. Teksti ja kuva Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry 5

6 t y ö n t e k i j ö i t ä Marjo pistää Kuopiossa porinaksi Helmikuussa käynnistynyt Porina-projekti täydentyy osaltani eli olen aloittanut työt syyskuun alussa projektisuunnittelijan tehtävissä. Projektin toiminnan myötä saamme alueellista tasa-arvoa myös ADHD-liiton toimintaan, sillä työpisteeni sijaitsee Kuopiossa. Toivottavasti iloinen porina tulee kantautumaan myös täältä Kuopiosta! Olen koulutukseltani YTM, pääaineena on ollut sosiaalipedagogiikka. Lisäksi vuosien saatossa olen opiskellut toimintaterapeutiksi (AMK) ja kehitysvammaistenohjaajaksi. Työurani aikana olen saanut tehdä töitä niin kehitysvammaisten kuin mielenterveyskuntoutujien kanssa. Ne ovat olleet hyvin antoisia ja opettavaisia kokemuksia. Viimeiset seitsemän vuotta kehittämistyö on vienyt mennessään. Kehittämisen kohteena ovat olleet neurologisia erityisvaikeuksia omaavien nuorten ja heidän perheidensä tarvitsemat kuntoutus- ja tukimuodot. Palvelujärjestelmän ja tukimuotojen osalta kehittämisen tarvetta on edelleen, joten toivottavasti saamme kokea kehittämismyönteisiä vuosia myös Porina-projektin aikana! Innostavan työn vastapainona saan voimavaroja luonnossa liikkumisesta ja liikunnasta eri muodoissaan. Kuluneena kesänä olen innostunut patikoinnista, nauttinut ulkona liikkumisesta ja huikeista maisemista. Voimia arjessa jaksamiseen tuovat myös ystävien seura, joiden kanssa voi jakaa niin elämän ilot kuin surutkin. Kesän antoisien kokemusten siivittämänä on mukava siirtää ajatuksia tulevaan syksyyn ja Porina-projektiin. Toivon, että saamme yhdessä aikaiseksi innostavaa ja idearikasta ilmapiiriä, voimaannuttavaa vertaistukea sekä yhteisistä hetkistä syntyvää porinaa. Projektipäällikkö Kaisa ja minä olemme teitä varten, yhdessä ideoiden sekä toimien saamme luotua Porina-projektista ainutlaatuisen kokemuksen ja toivottavasti myös työvälineitä tulevaisuutta varten. Laittakaa postia, pirauttakaa, nykäiskää hihasta, niin pistetään porinaksi! Marjo Hodju projektisuunnittelija ADHD-liitto ry Uusi aikuisten adhd-esite nyt valmis! ADHD-liitto on saanut valmiiksi uuden esitteen aikuisten adhd:stä. Kahdeksansivuisessa esitteessä kerrotaan lyhyesti, mikä on adhd, mistä se johtuu ja minkälaiset ovat adhd:n oireet aikuisilla. Lisäksi tarjotaan tietoa adhd:n diagnosoinnista, hoidosta ja kuntoutuksesta. Esille on tuotu myös joitakin elämän osa-alueita, joissa oireyhtymästä saattaa olla haittaa. -Adhd ei ole vain lapsilla esiintyvä oireyhtymä. Adhd voi jatkua lapsuudesta aikuisikään, joten sitä on yhtä lailla myös aikuisilla. Yleinen tietoisuus aikuisten adhd:stä ei ole Suomessa vielä kovin suuri. Uutta aikuisesitettä tehdessä tarkoitus olikin, että siitä saisivat tietoa yhtä lailla aikuiset, joilla saattaa olla adhd, että kaikki muutkin, kertoo ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela. Esitteen ovat tehneet ADHD-liiton työntekijät yhdessä psykiatrian dosentti Sami Leppamäen kanssa. Aikuisen adhd -esitteen voi ladata sähköisesti ADHD-liiton nettisivuilta tai tilata paperisena liitosta sähköpostitse tai puhelimitse. Esitettä voi selata myös nettiosoitteessa adhd-liitto/webview/. 6

7 i l m o i t u k s e t ADHD-liiton syyskokous ADHD-liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina klo 14. Paikka: Pohto, Vellamontie 12, Oulu Syyskokousviikonloppuun kustannetaan yksi osallistuja jokaisesta jäsenyhdistyksestä (majoittuminen kahden hengen huoneissa , matkat halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan sekä ohjelmassa olevat ruokailut). Lauantaina on luvassa yhteinen illallinen ja Oulun seudun ADHD-yhdistyksen järjestämää iltaohjelmaa. Sunnuntaina ohjelmassa on aamupala ja kotiin paluu. Ilmoittautumiset viimeistään mennessä puh tai Ilmoittautumisen yhteydessä tulisi ilmoittaa majoitustarve ja mahdolliset erityisruokavaliot. Lisätiedot: Henna Niskala puh Tarvitaan adhd-oireisia koehenkilöitä hypnoositutkimukseen Helsingin yliopistossa toteutetaan tutkimus, jossa selvitetään hypnoosin ja suggestioiden vaikutusta adhd-aikuisten ja kontrollihenkilöiden tarkkaavuuteen. Tutkimukseen otetaan koehenkilöiksi vuotiaita adhd-diagnoosin omaavia henkilöitä, jotka eivät ole sairastaneet psykoosisairautta eikä kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja joilla ei tällä hetkellä ole vakavaa masennusta. Tutkimukseen hakeudutaan ottamalla yhteyttä vastuulliseen tutkijaan. Osallistujien tulee toimittaa tutkijalle epikriisi tai muu selvitys, josta diagnoosi selviää. Tutkimukseen kuuluu kyselylomakkeiden täyttöä sekä kaksi tapaamista. Ensimmäisellä tapaamisella (n. 1,5 tuntia) henkilöt osallistuvat ryhmämuotoiseen hypnoosiherkkyysmittaukseen. Toisella tapaamisella (n. 1 tunti) henkilöt tapaavat yksilöllisesti psykologin. Tapaamisella henkilöt johdatetaan hypnoosiin ja he suorittavat tietokoneella tarkkaavuustehtäviä. Toisen tapaamisen lopuksi henkilöt saavat suullisen palautteen suoriutumisestaan. Osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista eikä siitä makseta palkkiota. Tutkittavalla on oikeus keskeyttää osallistumisensa tutkimukseen syytä ilmoittamatta missä tahansa tutkimuksen vaiheessa. Kerätyt tiedot ovat ehdottoman luottamuksellisia ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvat asiantuntijat ovat salassapitovelvollisia. Lisätiedot: Vastaava tutkija, PsT, yliopistonlehtori Maarit Virta Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos puh

8 t y ö e l ä m ä SOSTE: Työkyvyn johtaminen johtaa pidempiin työuriin Julkisuudessa keskustellaan paljon hyvinvointiyhteiskunnan uudelleenjärjestämisestä julkisen taloudellisen taakan keventämiseksi. Nuorten pitäisi lähteä aiemmin työelämään ja iäkkäämpien pysyä työn syrjässä pitempään. Helposti unohtuu, että monen työelämä voisi olla pitempi eli vähemmän katkonainen, jos ihmisten työkyvyn tukeminen järjestettäisiin toisin. Silloin kertyisi myös enemmän verotuloja ja julkinen kustannuspaine vähenisi. Kuva Veikko Somerpuro Mistä kenkä puristaa? Suomi on siirtynyt teollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, jossa kasvun ja tulevaisuuden työpaikkojen edellytykset lepäävät kansainvälisen tason innovaatioissa palveluissa, hyödykkeissä ja yritysmalleissa. Innovaattorit ovat yksilöitä, ja yksilöt tarvitsevat yksilöllisiä palveluita, verkostoja ja tukea. Yksilöllisillä ratkaisuilla luodaan edellytyksiä pitemmille ja kaikin puolin paremmille työurille. Teollisen ajan management by perkele -perinteen, ylhäältä alas johtamisen, tulisi siis olla ohi. Nyt pitäisi kuunnella myös työntekijää tai työnhakijaa, joka on pysynyt poissa työelämästä vaikkapa pitkäaikaisen sairauden tai vamman takia. Onnistuneet diagnoosit ja varsinkin ratkaisut vaativat aikaa, sovittelua, ja moninaisten palveluiden yhtäaikaista nivomista yhteen. Työkykyjohtamisen Benchmark hankkeen mukaan työkyvyttömyys aiheuttaa suomalaisille yrityksille n. 4-5 miljardin euron suorat vuosikustannukset. Aktiivisella työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisella voitaisiin säästää Suomessa n. 1,3 miljardia euroa. Esimerkiksi ISS Palvelut Oy on tehnyt miljoonaluokan säästöjä 5 vuodessa aktiivisella työkykyjohtamismallilla. Malliin kuuluu mm. systemaattinen riskien arviointi, perehdytykset ja työssä selviytymisen seuranta. Räätälöityjä työtehtävien muutoksia tehdään, jos tarve niin vaatii. Kun mittarit ovat oikeat, niin tulosta syntyy. Julkisissa palveluissa voitaisiin ottaa oppia työkykyjohtamisen ennaltaehkäisevästä ja yksilön tarpeita huomioivasta otteesta. Ei esimerkiksi riitä, että Kelan lääkinnällinen kuntoutus on mahdollista korvata vain vaikeimmin kuntoutettaville. Pitkäaikaista ja vaikeaa työkyvyttömyyttä pitäisi ennaltaehkäistä tarjoamalla apua oikea-aikaisesti. Kelan kuntoutuksen tulisi joustaa niin, että jos tietty toimenpide ei auta saavuttamaan kuntoutumistavoitteita, voitaisiin nopeasti kokeilla uusia ratkaisuja. Jäljellä olevaa työkykyä pohdittaessa on hyvä muistaa fyysikko ja kosmologi Stephen Hawking. Hänen henkensä oli vaarassa jo ennen kuin hieno ura pääsi kunnolla käyntiin, kun hänen tarvitsemansa ympärivuorokautinen hoito uhattiin katkaista. Onneksi uhkaus ei toteutunut ja Hawking pääsi mullistamaan maailmaa Ajan lyhyt historia -menestysteoksensa avulla. Teksti Jukka Haapakoski Kirjoittaja on työllisyys-, elinkeino- ja asuntopolitiikan erityisasiantuntija SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä. 8

9 t y ö e l ä m ä TE-toimistojen palvelumalli on uudistunut TE-toimistojen palvelumalli uudistui valtakunnallisesti vuoden 2013 alussa. Uudistuksen myötä itsenäisiä TE-toimistoja on nyt 15, palvelupisteitä paljon enemmän. Lisäksi kaikissa TE-toimistoissa palvelut on organisoitu palvelulinjoihin: työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämispalvelut ja tuetun työllistämisen palvelut. Sähköisiä asiointimahdollisuuksia on uudistettu ja kehitetty. Myös lakia julkisista työvoimaja yrityspalveluista on uudistettu. Siinä tarkennetaan muun muassa työttömän määritelmää. Uudessa laissa työtön voi olla ilman eri perusteluita esimerkiksi työkyvyttömyysetuuksia saava henkilö. Sana vajaakuntoinen on uudesta laista poistettu. Esteitä työnhakuun ei ole Aiemmin työnhakupalveuiden saantiin saattoi olla erilaisia rajoitteita. TE-uudistuksen myötä työnhakijaksi voi ilmoittautua ja TE-toimiston palveluita voi saada yhtä lailla eläkeiän saavuttanut, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleva, pitkäaikaissairas kuin työelämässä tai äitiyslomalla oleva henkilö. Palvelun saanti ei perustu esimerkiksi diagnoosiin vaan palvelun tarpeeseen. Jos he todella ovat työtä vaille, palvelut harkitaan tarpeen mukaan. Merkitystä ei ole enää myöskään työttömyyden kestolla. Joitain rajoituksia työnhakijalle on silti edelleen. Työtön työnhakija ei voi olla esimerkiksi henkilö, joka työllistyy omassa yrityksessään tai on päätoiminen opiskelija. TE-palvelujen saamiseksi täytyy ensin ilmoittautua työnhakijaksi. Se tapahtuu sähköisellä lomakkeella -sivustolla. Kaikille työnhakijoille tehdään alkukartoitus, jossa yhdessä asiakkaan kanssa määritellään hänen palvelutarpeensa, minkä mukaisesti hänet ohjataan sopivalle palvelulinjalle. Työnvälitys ja yrityspalvelut -linjalla yritetään yhdistää työntekijät ja työnantajat. Osaamisen kehittämispalveluissa tavoitteena on työnhakijoiden ammattitaidon lisääminen. Lisäksi annetaan ammatillista kuntoutusta sekä selvitetään tavoitteita ja vaihtoehtoja. Tuettu työllistyminen -linjalla parannetaan työnhakijan työelämävalmiuksia ja poistetaan työllistymisen esteitä. Monet aikaisemmin henkilökohtaista käyntiä vaatineet ilmoitusluontoiset asiat voi nyt hoitaa verkossa tai soittamalla puhelinpalveluun. Kun tarvitset asiantuntija-apua oman tilanteesi ja mahdollisuuksiesi selvittämiseen, vaihtoehtona on edelleen henkilökohtainen palvelu TE-toimistossa. Uusia palveluja työnhakijoille Vuoden 2013 alusta myös TEtoimiston palveluvalikoima uudistui. Esimerkiksi työkokeilu korvasi aiemmin käytetyt työharjoittelun ja työelämävalmennuksen. Muutokset on koettu haastavana etenkin nuorten puolella, jossa työharjoittelua ja työelämävalmennusta oli totuttu käyttämään. Työkokeilu ei ole kuitenkaan tarkoitettu enää vastavalmistuneille eikä sitä voida käyttää työkokemuksen hankkimiseksi. Vastavalmistuneiden kohdalla tarkoituksenmukaista saattaisi olla rekrytointitukena myönnettävä palkkatuki. Uutta on se, että työkokeilu voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain etätyönä. Työkokeilu sopii työ- ja koulutusvaihtoehdon löytämiseksi. Työkokeilussa selviää, kykeneekö asiakas tietyn alan tai ammatin mukaiseen työhön. Työkokeilu tukee myös työhönpaluuta, jos on ollut pitkään poissa työmarkkinoilta. Työhönvalmennuksesta henkilökohtaista tukea TE-toimiston työhonvalmentajan palvelussa asiakas saa henkilökohtaista tukea työpaikan etsimiseen, työsopimuksen solmimiseen tai työsuhteen vakiinnuttamiseen. Nykyisin sitä voidaan käyttää sekä työtä etsiessä että työssä ollessa, erityisesti työsuhteen alussa. Yleensä työhönvalmennuksen saajalla on jokin terveydellinen tai sosiaalinen rajoite, mutta niin ei tarvitse välttämättä olla. Vuoden alussa voimaan tullut TE-toimistojen uudistus ei ole käynnistynyt moitteettomasti. Puhelinlinjat ovat olleet ruuhkautuneita ja joitakin palveluita on ollut vaikea saada. Henkilökunta tarvitsee vielä perehdytystä ja uuden opettelua. Nyt TE-toimistoon voi jättää yhteydenottopyynnön ja sieltä otetaan yhteyttä asiakkaaseen. Jos on jo työnhakijana TE-toimistossa, kannattaa olla yhteydessä omaan virkailijaan. Juttu perustuu Vates-säätiön Kyvyt käyttöön -lehden (2/2013) artikkeleihin, joiden tekijä on Tiina Jäppinen. Artikkeleissa on haastateltu hallitusneuvos Päivi Kermistä työ- ja elinkeinoministerisötä sekä Marianne Selin-Mynttistä Uudenmaan TEtoimistosta. 9

10 t y ö e l ä m ä Miten kertoa adhd:stä työtä hakiessa? On turhaa paljastaa liikaa, mutta on hyvä kertoa riittävästi En laittaisi diagnoosia, vikaa, vammaa tai sairautta ansioluettelooni tai työhakemukseeni. Työtä haetaan aina vahvuudet edellä, Orton Pron ura- ja työllistymispalveluiden tiimipäällikkö Annika Lipponen sanoo. Hei! Haluan teille töihin! Hänen mielestään työpaikan etsinnässä tärkeintä on realismi: kun ryhdyt hakemaan töitä, pidä myös omat adhd-oireesi mielessäsi. Hakeudu sellaisiin tehtäviin, joissa niistä ei ole haittaa tai niihin löytyy ratkaisut. Joissakin tehtävissä oireet ovat eduksi. Impulsiivisuus esimerkiksi voi olla markkinointialalla erinomainen piirre. Muista käyttää työhaastattelu oman osaamisen markkinoinnin lisäksi tiedonhakuun: kysele työn sisällöstä ja vaatimuksista, ja peilaa niitä omiin piirteisiisi. Laki antaa ohjenuoria Se, kertoako, mitä kertoa tai milloin kertoa oireistaan työhakemuksen lähettämisen jälkeen, on hyvin tilannekohtaista. Lainsäädäntökään ei anna yksiselitteistä vastausta työnhakutilanteisiin. Oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Jaana Paanetojan mukaan laista löytyy kuitenkin pari yleistä, työkyvyn ongelmiin liittyvää ohjenuoraa. Toinen ohjenuora perustuu lojaliteettiperiaatteeseen. Työnantajaa ei saa johtaa harhaan tai hänelle ei saa valehdella työhaastattelussa pystyvänsä tekemään sellaista, johon tietää olevansa kykenemätön. Jos myöhemmin osoittautuu, että työnhakija ei selviydykään tällaisesta työtehtävästä, työnantaja voi purkaa työsopimuksen. Toisin sanoen, se voi tuottaa potkut. Toinen ohjenuorista perustuu työturvallisuuteen. Työntekijän on kerrottava, jos hän tietää oman sairautensa, vammansa tai muun vastaavan syyn johtavan työturvallisuuden vaarantumiseen. Yleisohje voisi kuulua näin: jos adhd-oireesi eivät mielestäsi vaikuta työn tekemiseen haitallisesti, niistä ei tarvitse raportoida työnhakuvaiheessa. Jos tiedät niiden vaikeuttavan oleellisesti hakemastasi työstä suoriutumista, kerro. Kertomalla saa tukea työhön Joskus omien haasteiden esiin nostaminen jo työhaastattelussa voi olla hyvä idea, vaikka ne eivät suoranaisesti olisikaan töistä suoriutumisen este. Harva työnantaja olettaa tapaavansa työhaastattelussa täydellistä ihmistä. Omien heikkojen kohtien tunteminen saattaa antaa kuvan hakijasta, jolla on itsetuntemusta ja joka haluaa kehittyä. Oireista ei tarvitse raportoida diagnoositasolla, vaan arkikielellä: mikä sinulle saattaa tuottaa hankaluuksia ja millainen ratkaisu siinä mahtaisi auttaa. -Avoimuus on tärkeää siksi, että vain siten työnantaja pystyy tarjoamaan tukea. Näin vältetään ongelmia ja pettymyksiä puolin ja toisin. Tuen avulla ihminen pääsee eteenpäin, Lipponen opastaa. Hän on huomannut, että joskus työnantajalle ja muulle työyhteisölle voi olla valaisevaa saada tietää adhd:stä. Oireyhtymä kuitenkin tunnetaan jo aika hyvin, siksi se ei aiheuta suurta hämmennystä. Mutta siitä kertomisen voi jättää siihen vaiheeseen, kun tunnet jo työporukan. Silloin työyhteisö on jo nähnyt, että pärjäät. Teksti Minna Tarvainen työyhteisökoordinaattori, Ratko-hanke, Vamlas 10

11 t y ö e l ä m ä Adhd-piirteet ovat pikemminkin mahdollisuus kuin este, jos ne kanavoidaan oikein Tom Hambergilla on takanaan rikas työura yhdentoista työnantajan palveluksessa. Kahdelle heistä hän on kertonut adhd:stä. -Adhd ei yleensä aikuisilla ole niin suuri ongelma, että siitä olisi ensitöikseen kerrottava työnantajalle. Tosin ei siinä ole mitään salattavakaan. Silloin kun sairaus tai luonteenpiirre haittaa työsuoritusta tai siitä olisi hyötyä johonkin tiettyyn tehtävään, asiasta voisi mielestäni kertoa työnantajalle, hän toteaa. Kerran Hamberg käytti adhd-oireitaan perusteena kieltäytyä ylennyksestä. -Vaikka osastopäällikön tehtävä silloisessa työpaikassa kiinnosti ja olisi pönkittänyt omanarvontuntoani huimasti, tiesin että en olisi kyennyt hoitamaan tehtäviä. Johtaja ihmetteli päätöstäni, joten kerroin, miksi en kykene tarjottuun toimeen. Perusteluuni oltiin tyytyväisiä ja uskon, että päätöstäni kunnioitettiin. Hambergin mielestä hän olisi voinut ottaa asian esille useamminkin. Siten hän itse olisi jaksanut paremmin ja myös työnantaja olisi hyötynyt saadessaan hänen erityisosaamisensa käyttöön tehokkaammin. -Ollessani esimerkiksi yritysautomyyjänä huomasin, että useimmat myyjät kykenivät hoitamaan kohtuullisesti autokaupan alusta loppuun. Tähän kuuluivat asiakashankinta, tarjouskilpailu, esittelyt, koeajot, itse myyntityö, kaupan päättäminen, luovutusrituaalit ja jälkihoito. Näin pitkäjänteisen ja aikaa vievän prosessin loppuunsuorittaminen oli minulle lähes mahdoton ja vei kaikki voimani. Hamberg oli kuitenkin muita parempi tietyissä tehtävissä: hän oli hyvä kaivamaan uusia yritysasiakkaita, sopimaan tapaamisia ja koeajotilaisuuksia, suunnittelemaan näyttelyitä ja kampanjoita. -Mikäli myynnin johto olisi tiennyt tai olisin itse silloin tiennyt ongelmastani, työnkuvaani olisi ehkä kyetty muokkaamaan sellaiseksi, että hyvät ominaisuuteni olisivat päässeet paremmin käyttöön. Adhd-piirteet ovat pikemminkin mahdollisuus kuin este, silloin kun ne kanavoidaan oikein. Teksti Minna Tarvainen työyhteisökoordinaattori, Ratko-hanke, Vamlas 11

12 t y ö e l ä m ä Sosiaalisen yrityksen toimitusjohtaja: Meillä ei haittaa, jos on vilkas Keravalaisessa tuotantohallissa tuoksuu mausteille. Tilavan hallin eri työpisteissä ollaan työn tohinassa yhdessä muovitetaan pikkuruisia varaosia, toisessa pussitetaan mausteita ja kolmannessa liimataan tuotteisiin suomenkielisiä tuoteselostetarroja. Leppoisan oloinen toimitusjohtaja Markku Kettunen tervehtii työntekijöitä nimellä ja juttelee heidän kanssaan niitä-näitä. Kettunen johtaa sosiaalista yritystä Lubor Oy:tä, joka tarjoaa firmoille laajan kirjon pakkaus- ja kokoonpanopalveluita sekä omissa että asiakkaan toimitiloissa. Kettusen mielestä adhd:tä ei kannata pelätä, eihän se ole mikään isorokko, joka tarttuu. Hänen firmansa työllistääkin useamman adhd-oireisen ja työnantajalla riittää heille kehuja. Elintarvikealalla pitkän uran tehnyt Kettunen sai vuoden 2007 vappuaattona vakavan aivoverenvuodon. Leikkauksen jälkeen mies vietti sairaalassa yli neljä kuukautta ja toipumiseen meni yhteensä kaksi vuotta. Sairaalajakson jälkeen Kettunen päätti jäädä eläkkeelle. Hän ja pitkäaikainen liikekumppani Paavo Ässämäki myivät yhteisen firmansa ja suunnittelivat viettävänsä loppuelämän ongella. Pian Kettunen rupesi kuitenkin miettimään, että hän on saanut yhteiskunnalta aika paljon, muun muassa hyvän hoidon aivoverenvuodon jälkeen. Niinpä hän päätti hyödyntää osaamistaan ja antaa yhteiskunnalle jotakin takaisin. Kettunen sai suostuteltua vanhan liikekumppaninsa taas mukaan ja vuonna 2008 he perustivat yhdessä sosiaalisen yrityksen, joka työllistää muun muassa vaikeasti työllistyviä ja pitkäaikaistyöttömiä. Heidän joukossa on eri diagnoosin omaavia henkilöitä, maahanmuuttajia, eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä. Lubor edesauttaa myös nuorisotakuun toteutumista rekrytoimalla nuoria ja tarjoamalla oppisopimuspaikan niille, joilla ei ole aikaisempaa tutkintoa. Nyt yrityksessä työskentelee jo 45 ihmistä, ja toimitusjohtaja on ylpeä siitä, että yritys pärjää omillaan, ilman julkisia tukia. Vielä neljä vuotta sitten Kettunen ei tiennyt adhd:stä mitään. Hän ja asiakasyrityksen tuotantopäällikkö Luborin työntekijä taittaa laatikkoja tuotepusseja varten. 12

13 t y ö e l ä m ä olivat sopineet ottavansa asiakkaan kalatehtaalle töihin pitkäaikaistyöttömän. Helsingin työvoiman palvelukeskuksesta ehdotettiin Kettuselle työllistettäväksi adhd-oireista nuorta miestä. Yrittäjä meni nettiin tutkimaan, mitä on adhd ja mitkä ovat sen ominaispiirteet. Hän teki lukemastaan pienen tiivistelmän ja kävi sisällön kalatehtaan tuotantopäällikön kanssa läpi. Nuori mies pääsi tehtaalle töihin ja viihtyi kuulemma niin hyvin, että ensimmäisen työpäivän jälkeen hänellä oli vain yksi kysymys: saako täällä olla eläkeikään asti? Miehen toive voi toteutuakin - hän pärjäsi työssään niin hyvin, että kalatehdas palkkasi hänet omiin leipiinsä ja hän työskentelee siellä edelleen. Kettunen ei osaa sanoa tarkkaan, montako adhd-oireista heillä on tällä hetkellä töissä. Sanoisin, että noin viisi, mutta voi olla enemmänkin. Joistakin työntekijöistä tiedän varmasti, koska he ovat itse kertoneet tai he ovat tulleet meille töihin sellaisia väyliä pitkin, että tiedän heidän taustansa. Rehellisesti sanottuna minua ei kuitenkaan kauheasti kiinnosta, onko heillä mitään, Kettunen sanoo. Luborin toimitusjohtajan mukaan yrityksessä ei ole ennakkoasenteita erilaisuutta kohtaan. Uusi työntekijä pääsee aluksi työkokeiluun. Jos hän pystyy noudattamaan työelämän sääntöjä, pitää kiinni lupauksista ja suoriutuu työstä hyvin, hänet palkataan. Mikään muu ei vaikuta päätökseen. -Adhd-oireiset työntekijät eivät ole muita työntekijöitä yhtään huonompia. Pitää vain ymmärtää, mitkä ovat adhd:n erityispiirteet ja ottaa ne huomioon. Meillä on adhd-oireisista vain hyviä kokemuksia. He tekevät työnsä hyvin ja tunnollisesti. Luborissa ei ole erikoisjärjestelyjä tai erilaista ohjeistusta adhd-oireisille. Tiettyjen laitteiden tai koneiden käytössä käytetään kuitenkin harkinnanvaraisuutta. Luborin toimitusjohtaja Markku Kettunen yrityksen toimitiloissa Keravalla -Päätämme tapauskohtaisesti, onko turvallista, että henkilö käyttää esimerkiksi käärintäkonetta. Jos ongelmia ilmentyy, toimitaan adhdoireisen työntekijän kanssa kuten kaikkien muidenkin työntekijöiden kanssa: ongelmista puhutaan kahden kesken ja sovitaan, mitä voi tehdä tilanteen parantamiseksi. Kettunen pohtii, että työn luonnekin saattaa sopia adhd-oireisille: työt Luborissa ovat pääsääntöisesti yksinkertaisia ja ne pystyy oppimaan nopeasti. Vaikka työtehtävät saattavatkin olla yksitoikkoisia, ne vaihtelevat jatkuvasti. Saman päivän aikana voi päästä tekemään jopa neljää erilaista tehtävää. - Meillä on täällä aina kiire, joten meillä ei haittaa, jos on vilkas, toteaa Kettunen. Kettusen vinkki muille työnantajalle on: kohtele adhd-oireista työntekijää kuten muitakin työntekijöitä. Hän suosittelee, että työnantajan kannattaa ottaa kuitenkin etukäteen selvää, mistä adhd:ssä on kysymys ja minkälaisia oireita siihen liittyy. Näin pystyy ymmärtämään työntekijää paremmin. Teksti ja kuvat Helin Vesala tidottaja ADHD-liitto ry 13

14 t y ö e l ä m ä Sveps verkstad hjälper ungdomar i Helsingfors region Ungdomsverkstaden Sveps riktar sig till alla åringar som befinner sig i en livssituation där deras framtidsplaner är oklara. Det kan vara fråga om att den unga saknar studie- eller arbetsplats, är skoltrött kanske lider av psykiskt illamående eller inlärningssvårigheter. Sveps är den enda ungdomsverkstaden i huvudstadsregionen som betjänar unga på svenska. En ung som kommer till Sveps har oftast antingen avbrutit studierna i yrkesskola eller gymnasiet eller behöver en paus i studierna av någon orsak. Den unga kan också har varit arbetslös en längre tid. Sveps betjänar unga från Helsingfors, Esbo, Vanda, Grankulla och Kyrkslätt. Sveps har länge varit med i bilden, ungdomsverkstaden grundades år 1996 med namnet Svenska produktionsskolan. Namnet förkortade till Sveps då det gamla namnet kändes för långt och klumpigt. Det var en före detta praktikant som designade den gula citronen som än idag representerar Sveps. Ända sedan början har Sveps målsättning varit att förbättra svenskspråkiga ungas möjligheter till studier och arbete, att motarbeta skol- och studietrötthet, att förbättra ungdomarnas välmående samt att motarbeta marginalisering och risk för utanförskap. Detta görs genom att erbjuda fem kostnadsfria tjänster, nämligen; uppsökande ungdomsarbete, startträning, arbetsträning, jobbcoach samt ledområde. Oftast sker den ungas första kontakt med Sveps via Uppsökaren. Uppsökande ungdomsarbetet fungerar som en vägledningstjänst och arbetet utförs utgående från den ungas behov och intressen. Tillsammans funderar vi kring vad den unga vill, vilka alternativen är och vad som är det bästa för den unga just nu. Är den unga redo kan nästa steg vara utbildning, arbete, rehabilitering eller någon av Sveps andra verksamheter. Johanna Baarman jobbar med uppsökande ungdomsarbete på Sveps. Linda Eräkangas och Carl Stjernberg är arbetstränare. Startträningen som är en lågtröskelverksamhet för unga som behöver en längre stödprocess. Träningsprocessen är individuellt planerad, men är ändå en gruppverksamhet där sociala färdigheter övas och gemenskapen är viktig. Starten riktar sig till de unga som har varit sysslolösa en längre period. Bakomliggande faktorer kan vara svagt självförtroende, mentala problem eller missbrukarproblematik. De unga i Starten behöver stöd för en längre tid. Startgruppen samlas tre dagar i vecka/ fyra timmar per gång. NonStop-verkstaden är arbetsprövning som sker fem timmar/ fem dagar i veckan. Fokus ligger på livshantering, vilket övas med bl.a. matlagning, korta kurser i arbetssökning, huslig ekonomi m.m. Den unga är i åldern år och kan vara på Non-Stop i max 6 månader. Verkstaden finns till för dem som klarar av heltidsarbetsträning. Deltagarna i NonStop erbjuds individuell handledning enligt egna behov. Då en arbetsprövningsperiod avslutas på NonStop flyttas deltagarna till ledområdet, där de i tre års tid följs upp. De unga i ledområdet har möjlighet till handledning. Jobbcoachen hjälper till med att hitta praktik- och arbetsplatser. Coachen handleder i jobbsökningen, t.ex. beträffande CV, ansökningar och intervjuteknik samt har kontakt med arbetsplatserna. I praktiken stöder och vägleder personalen den unga i livets alla bitar, hjälper med byråkratin bla. vid arbets- och näringsbyrån, Fpa eller socialbyrån m.m. Kontakt till psykiatrin, missbrukarvården, utmätningen eller utredning av inlärningssvårigheter kan behövas för en del unga. Det är ett helhetsomfattande nätverksarbete, som utgår från vad den unga behöver just nu i sin livssituation. Tillsammans funderar vi på passande studier eller jobbmöjligheter. När man är ung är det inte alltid lätt att veta vad man vill bli. Vi försöker synliggöra läget, den ungas nätverk, ekonomi och framtidsdrömmar. Vi stöder den ung att få livet på rätt spår, hitta eller höja motivationen och till ett 14

15 t y ö e l ä m ä självständigt liv. Förutom Sveps finns det flera finskspråkiga ungdomsverkstäder i huvudstadsregionen och övriga Finland som erbjuder varierande tjänster. De flesta kommunerna har egna verkstäder som inriktar sig på en särskild bransch, t.ex. Helsingin nuorten työpajat. Det finns även verkstäder som upprätthålls av tredje sektorn. Bilderna Helin Vesala Text Johanna Baarman och Linda Eräkangas Sveps Työpaja opettaa elämänhallintaa ja työtaitoja Opiskelusta tai työelämästä syrjään ajautunut voi saada apua työpajasta. Tarkoitus on kohentaa työpajalaisen mahdollisuuksia päästä kouluun tai töihin sekä tuoda ryhtiä elämänhallintaan. Työpajoilla on mahdollista oppia myös varsinaisia työtaitoja. Perinteisesti pajoilla on perehdytty muun muassa metalli-, puu- ja tekstiilialoihin. Kasvussa olevia aloja ovat esimerkiksi media ja viestintä sekä ATK. Nuoria kiinnostavat varsinkin taidealoihin keskittyneet työpajat. Pajoja on Suomessa noin 250 ja niiden palveluita käyttää vuosittain ihmistä. Työpajasta apua voivat saada kaikenikäiset. Yksi suuri käyttäjäryhmä ovat nuoret, jotka ovat luiskahtaneet työ- ja kouluelämän ulkopuolelle. Nuoret voivat päätyä työpajaan useaa eri väylää pitkin. Näitä ovat esimerkiksi TE-toimisto tai nuorisotoimi. Kolmesta kuuteen kuukautta kestävän työpajatoiminnan tarkoituksena on auttaa nuori oikealle kurssille, joka johtaa työ- tai opiskelupaikkaan. Työpajassa toimimisen toivotaan myös auttavan aikuistumisessa. Työpajoja on kohdennettu monenlaisille ryhmille. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun ruotsinkielisille nuorille palvelujaan tarjoaa työpaja Sveps. Sen kohderyhmä ovat työttömät ruotsinkieliset vuotiaat nuoret ja se toimii Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Se onkin ainoa ruotsinkielisiä nuoria tukeva paja pääkaupunkiseudulla. Svepsin tarkoitus on edesauttaa ruotsinkielisten nuorten mahdollisuuksia opiskella ja tehdä työtä, ehkäistä koulu- ja opiskeluväsymystä sekä vähentää ulkopuolisuuden riskiä työ- ja yksilövalmennuksen avulla. Nuoria autetaan elämäntilanteen selvittämisessä, muun muassa yhteyksien kanssa työ- ja elinkeinotoimistoihin ja sosiaalipalveluihin sekä asumisen ja kuntoutumisen kanssa. Svepsin työvalmentaja eli jobbcoach tarjoaa tarpeen mukaan ohjausta ja tukea sekä harjoittelijoille että työnantajille. Käytännössä Sveps tarjoaa esimerkiksi niin sanottua alkuharjoittelua, joka on tarkoitettu kaikkein hankalimmassa asemassa oleville nuorille, jotka saattavat tarvita pidempää tukea. Näillä nuorilla on takanaan jo pidempi syrjäytyminen, kenties mielenterveydellisiä ongelmia tai päihdeongelmia. Alkuun hiotaan muun muassa sosiaalisia taitoja. Seuraava aste on NonStop-työpaja, jossa nuorille opetetaan arjenhallintaa, muun muassa ruuanlaittoa, työnhakua ja rahankäyttöä. 15

16 t y ö e l ä m ä Taksi taipuu Petrin teatterilavaksi -Mitä enemmän ikää tulee, sitä vaikeammalta viikonlopun yövuorot tuntuvat. Edellisyön työvuorosta huolimatta Petri Ehnqvistin silmät säihkyvät maanantaiaamuna. Hän puhuu nopeasti ja paljon. Ehnqvistin tarinoissa ja tavassa puhua on jotakin, joka tempaa mukaansa. Hänestä huokuu ystävällisyyttä ja hyväntahtoisuutta. Ehnqvist kertoo olevansa 54-vuotias espoolainen neljän lapsen isä ja kahden lapsenlapsen vaari. Tavallinen mies. Ammatikseen Petri ajaa taksia, ja hänellä on adhd. Mies on ollut vakituisesti töissä siitä lähtien, kun hänet potkittiin ulos koulusta ylivilkkauden vuoksi. Koulu ei sujunut ja lintsattuakin tuli. -Minun nimissäni on varmaankin koulun ennätys todistuksessani oli neljätoista nelosta. Kun sain lähtöpassit koulusta, menin töihin, olin silloin 15-vuotias. Ensimmäinen työpaikkani oli Outokummussa sisälähettinä. Työpaikkoja on Ehnqvistillä ollut vuosien varrella useampia, mutta viimeiset 27 vuotta hän on kääntänyt rattia. Ensin pakettiauton kuljettajana ja viimeiset kaksikymmentä vuotta taksinkuljettajana. Ehnqvist kertoo elävänsä vain tässä päivässä. Hänellä ei ole ikinä ollut ammatillisia suunnitelmia tai haaveita. -Olen vain ajautunut kaikkeen, mitä olen tehnyt. Ajautuminen taksikuskiksi oli hyvä ratkaisu, sillä taksin ajo ei vaadi erityistä koulutusta tai ammattitutkintoa. Tosin siihen tarvitaan ammattiajolupa, jonka saamiseksi Ehnqvist suoritti kahden viikon mittaisen kurssin. Kurssilla hän tajusi, että vaikka hänellä on todella huono muisti, hän muistaa katujen nimet ja sijainnit erittäin hyvin. Kun mies sai ammattiajoluvan, hän oli siitä todella ylpeä se oli ensimmäinen kerta, kun hän oli päättänyt haluavansa jotakin, teki töitä sen eteen ja onnistui. Ehnqvist on sinut adhd:nsä kanssa. Jos se tulee puheeksi, hän puhuu siitä avoimesti, mutta muuten hän ei tee adhd:stään numeroa ja pitää sen omana tietonaan. -Päällepäin minusta ei näe sitä. Kaikki luulevat, että minulla on aina hauskaa, mutta oikeasti minulla on ollut elämässäni adhd:n takia hyvin vaikeaa. Kun Ehnqvistiltä kysytään adhdoireista, kuuluu nopea vastaus: -Mulla on ne kaikki, hyvin voimakkaina. Seitsemänvuotiaana alkoivat paniikki- ja ahdistuskohtaukset, sen lisäksi olen ylivilkas, ajantajua ei ole, asioiden järjestäminen omassa päässä ja arjessa on ihan mahdotonta. Minulla on hahmotusvaikeuksia, unohdan asioita, mies luettelee. -Käytännössä eniten haittaa adhd:stä on ollut raha-asioiden hoitamisessa. Luottotiedot ovat olleet pystyssä vaikka kuinka monta kertaa, kun laskujen eräpäivät unohtuvat aina. Olin jossakin vaiheessa myös taksiyrittäjä, mutta lopetin sen, kun talouspuolen hoitamisesta ei tullut mitään. Ehnqvistin ahdistuskohtaukset ovat ajan mittaan vähentyneet, mutta vieläkin hän kokee kaikki uudet tilanteet ahdistavana. Nyt hän on oppinut hallitsemaan näitä tilanteita tekemällä ylivilkkaudestaan taiteenlajin. -Rakastan esiintymistä, teen sitä koko ajan. Suurin vahvuuteni onkin ihmisten kanssa oleminen ja niille puhuminen. Vaikka pelkään uusia tilanteita, pääsen niistä yli, kun pääsen toteuttamaan esiintymisviettiäni. Jokainen taksimatkani on kuin teatteriesitys. Erityisesti tykkäävät minusta mummot. Pidän heitä kuin kukkasia kämmenellä. Kyselen heiltä kuulumisia, kuuntelen heitä. Niin monet heistä ovat yksinäisiä ja tarvitsevat jonkun, jonka kanssa jutella. Ja minä puhun mielelläni heidän kanssaan. 16

17 l i i t t o ilmoittaa Vaikka adhd saatetaan yhdistää riskikäyttäytymiseen liikenteessä, Ehnqvist vakuuttaa, että hän ei hurjastele. -Adhd ei ole ollut haitaksi ammatissani. Kun saan asiakkaalta määränpään minne mennä, pää tyhjenee muista asioista ja keskityn siihen yhteen osoitteeseen. En osaa ehkä muuta, mutta taksin ajamisen minä hallitsen. Se on minulle helppoa ja osaan sen erittäin hyvin. Olen ylpeä siitä. Vaikka elämä adhd:n kanssa ei ole ollut helppoa, Ehnqvist on saanut tukea Raamatusta. Hän tuli uskoon 17-vuotiaana. Se on auttanut häntä keskittymään ja välttämään usein adhd:hen liittyvän rönsyilyn ja päihdeongelmat. Lisäksi mies kehuu vaimoaan, joka on hänen mukaansa todellinen kultakimpale. Vaimo on auttanut ja tukenut Ehnqvistiä kaikessa heidän 25-vuotisen taipaleensa varrella. Ehnqvist kertoo olevansa hyvin tyytyväinen nykyiseen työhönsä eikä hänellä ole tulevaisuuden suunnitelmia. Luultavasti hän jatkaa taksikuskina. Ehnqvist tietää hyvin, minkälaisia haasteita adhd voi tuoda työelämässä. -En minäkään pysynyt nuorena töissä, ja työpaikat vaihtuivat tiuhaan. Olen kuitenkin huomannut, että iän kanssa oppii hallitsemaan oireitaan ja tulee voimaa kestää epämiellyttäviä asioita ja tilanteita. Siihen asti täytyy olla sitkeä ja rohkea, vaikka tuleekin epäonnistumisia. Olen tänään siinä missä olen, koska en ole antanut periksi. Minun viestini muille adhd-oireisille onkin, että hyväksykää itsenne, rakastaa itseänne, älkääkä antako periksi. Teksti ja kuva Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Dagen med Familjen Päivä perheen kanssa Lauantai , klo 9:15-15:00 Ruutikellarintie 2, Vaasa Tipps, roligt, råd, nya metoder o.s.v för hela familjen! ADHD-liitto, Aivoliitto sekä Autismi- ja Aspergerliitto järjestävät kaksikielisen tapahtuman perheille, joissa on alakouluikäinen erityistä tukea tarvitseva ja neuropsykiatrisen kirjon lapsi. Tapahtuman tarkoitus on tuoda samankaltaisessa tilanteessa elävät perheet yhteen, pitää hauskaa ja oppia uutta mm. sosiaalisista taidoista ja rentoutumisen keinoista. Tilaisuus on maksuton. Mukaan mahtuu 25 ensimmäisenä ilmoittautunutta perhettä. Lisätietoja ja linkki ilmoittautumislomakkeelle löytyvät osoitteesta fi/ajankohtaista/tapahtumat/toiminta-ja-koulutuskalenteri. Ilmoittautumisaika päättyy perjantaina Torstain jälkeen tulleista peruutuksista (ilman lääkärintodistusta tms.) perimme 20 euron korvauksen. OHJELMA 9:15-9:40 Ilmoittautuminen 9:45-10:00 Aamujumppa 10:15-11:15 Vanhemmille luento Alakouluikäisille lapsille toiminnallinen tuokio 3-6 vuotiaille lapsille lastenhoito 11:30-12:15 Lounas 12:30-13:15 Työpaja* 13:30-14:15 Työpaja* 14:30-15:00 Päätössanat ja loppuleikki Jokainen perhe voi osallistua kahteen neljästä eri työpajasta. Pajojen ryhmäkoot ovat rajoitettuja. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. *Työpaja: 1. Mielikuvitusta & draamaa miten koulupäivä voisi sujua toisin? 2. Lek och må bra tillsammans ryhmätheraplay tutuksi 3. Chilla tillsammans rentoutumisen keinoja 4. Tunnetyyny kankaanpainantaa Autismi- ja Aspergerliitto ry 17

18 t y ö e l ä m ä Jos en kelpaa tämmöisenä, niin en ole teitä varten Johanna Kristiina Anttonen työllistää itsensä kirjanpitäjänä. Elämänsä aikana hän on ehtinyt opiskella paljon ja on työskennellyt hyvin erilaisissa työtehtävissä. Seuraavassa haastattelussa Anttonen kertoo työelämästään ja siitä, miten adhd siihen vaikuttaa. Kuka olet? Johanna Kristiina Anttonen, 41-vuotias, syntyisin Kainuusta, nykyisin asun Kymenlaaksossa. Mitä työtä teet? Tällä hetkellä olen kirjanpitäjä omassa tilitoimistossa, aloitin yrittäjänä helmikuussa Minun lisäkseni on yksi työntekijä. Teen kaikkea, mitä kirjanpitoon, palkkahallintoon ja verosuunnitteluun kuuluu. Koska olen yrittäjänä, normaalin kirjanpidon lisäksi hoidan oman yritykseni juoksevat asiat, yleensä juosten. Kuva: Johanna Kristiina Anttonen Minkälainen koulutus sinulla on? Viimeisin täydentävä koulutus on taloushallinnon ammattitutkinto. Suorituksen alla erikoisammattitutkinto, ja haaveissa kauppatieteiden maisteri. Aikaisemmat tutkintoni ovat tietojenkäsittelyn tradenomi, somistaja ja melkein valmis ompelija-artesaani sekä vuoden verran taidekäsitöitä Haapavedellä. Erilaisissa kouluissa olen viettänyt yhteensä 22 vuotta elämästäni, mukaan lukien peruskoulu ja lukio. Aina kun elämässä on tullut tyhjää, minä olen hakeutunut johonkin kouluun. Minkälaisia töitä olet tehnyt aikaisemmin? Olen ollut pukuompelijana, päiväkotiapulaisena, graafisen suunnittelun tuntiopettajana, kaupantätinä, mikrotukena, webdesignerina. Yleensä minut on haettu kotoa töihin. Hakemuksia en osaa kirjoittaa, olen aivan liian rehellinen. Asiat aina vain jotenkin tapahtuvat... Pisin työsuhde on ollut kolme vuotta. Ja olen irtisanoutunut myös vakituisesta työsuhteesta, kun on tullut tää on nyt nähty -tunne. Miten päädyit nykyiseen työpaikkaasi? Kirjanpitäjänä olen ollut vuodesta Kun tilitoimisto, jossa olin töissä, joutui lopettamaan toimintansa, mietin erilaisia vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehdoista oli lähteä opiskelemaan puutarhuriksi tai hevostenhoitajaksi, mutta ajattelin, ettei parisuhde kestä enää yhtään uutta ammattia. Olin käynyt työpaikkahaastattelussa pariin eri tilitoimistoon ja tiesin, että en sovi heidän muottiinsa. Haastatteluissa jaksan skarpata vähän aikaa ja sitten tulee tunne, että teidän tappionne, minä en ala pelleilemään. Jos en kelpaa tämmöisenä, niin sitten en ole teitä varten. Yleensä riittää, kun haastattelija näkee ylimääräiset reiät kasvoissa ja punaisen tukan. Toisaalta mikään olemassa oleva toimisto ei ollut sellainen, että olisin heille halunnut. Nyt minulla on pinkki tilitoimisto, vanhat asiakkaat edellisestä työpaikasta, jotka tietävät minut. Saan 18

19 t y ö e l ä m ä kulkea töissä paljain jaloin vaaleanpunaisissa silmälaseissa eikä hiusten värikään ole kauhistus. Minkälaisia adhd-oireita sinulla on? Kärsimätön, ärsyyntynyt, huolimaton, ajatus karkaa varsinkin rutiinien kanssa. Toisaalta jumiudun joihinkin asioihin, asioita jää kesken, aina en tajua mitä ympärillä tapahtuu ja välillä en saa mitään tehtyä, kun ympärillä tapahtuu. Paikallaan olo ahdistaa, en kestä ihmisiä, avaimet yms. ovat katoava luonnonvara, raivostun pikkuasioista, törmäilen seiniin ja huonekaluihin, tiputtelen tavaroita, silmälasien pitopaikka on jääkaappi Kun lisäksi olen täydellisyyteen pyrkivä kontrollifriikki, on soppa valmis ja läheisillä kestämistä. Miten adhd näkyy työssäsi? Onko siitä hyötyä vai haittaa? Vielä en ole keksinyt, miten adhd:stä olisi hyötyä kirjanpitäjänä. Joudun monesti laskemaan ja korjaamaan kirjauksia, kun esimerkiksi luvut 69 ja 96 menevät väärin päin, eivätkä tilit täsmää. Unohdan laittaa asiakkaalle postia, kun kirjanpito on valmis, homma siis jää kesken. Löydän joskus itseni kesken työnteon matkatoimiston sivulta. Alussa laitoin pari kertaa asiakkaalle väärät listat sähköpostiin, mutta sen olen jo oppinut tarkistamaan. Hermostun keskeytyksistä, jos esimerkiksi asiakas soittaa tai tulee juuri kun olen uppoutunut tekemään jotain. Välillä töihin tarttuminen on tooooooooosi vaikeaa, varsinkin silloin kun ei vielä ole kiire ja voisi tehdä rauhassa. Ehkä se hyöty on siinä, että tarvittaessa on valmis nopeisiin ratkaisuihin eikä menneitä juuri ymmärrä katua. Ja usean asian yhtäaikainen tekeminen onnistuu. Millaisin keinoin hallitset oireitasi työaikana? Aamulla teen välillä listan asioista/ asiakkaista, jotka pitää tehdä, ja yritän pysyä listassa. Olen kuitenkin mestari välttelemään ikäviä tehtäviä ja ne jäävät aina viime tippaan vaikka kuinka laittaisin ne listalle ekaksi. Eikä aina voi tietää, mitä ovesta minäkin päivänä tulee. Yritän tauottaa ja muistaa syödä, toisin huonolla menestyksellä. Hankintalistalla on liitutaulu, johon voin tehdä listani päivä-, viikko- ja kuukausitasolla. Välillä annan itselleni luvan tehdä työaikana jotain muuta, kun ikävät asiat on ensin hoidettu. Ja musiikki auttaa aina ja kaikkeen. Kiire on paras motivaattori. Kun määräaika on tänään, tulevat asiat kummasti sitten kuitenkin tehtyä. Voitko antaa vinkkejä adhd:n kanssa työssä pärjäämiseen? Listat, aikataulut ja lukujärjestykset auttavat muistamaan ja jäsentämään tehtäviä. Minulla keskittymiseen vaikuttaa myös selkeä ja siisti ympäristö. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Ei tulevaisuutta suunnitella, se tapahtuu! Kuva ja teksti Johanna Kristiina Anttonen 19

20 k a s v a t u s m e n e t e l m ä Leiki, kehu ja aseta rajat - Ihmeelliset vuodet -menetelmä auttaa lasta Joko olet kuullut Ihmeelliset vuodet -menetelmästä? Kyse on yhdysvaltalaisen psykologian professori Carolyn Webster-Strattonin kehittämästä ohjelmakokonaisuudesta, jonka avulla edistetään myönteisiä kasvatusmenetelmiä kodeissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Tavoitteena on kehittää lapsen tunne-elämään, sosiaaliseen kanssakäymiseen, akateemiseen osaamiseen ja ongelmanratkaisuun liittyviä taitoja. Webster-Stratton on kehittänyt menetelmää 30 vuotta. Sitä on ehditty tutkia paljon ja tutkimustulokset antavat rohkaisevaa näyttöä siitä, että menetelmästä olisi hyötyä myös adhd-oireisille lapsille. Ihmeelliset vuodet ohjelma perustuu ryhmämuotoiseen ohjausmenetelmään. Ryhmiä on sekä lapsille, vanhemmille, opettajille että päivähoidon henkilökunnalle. Seuraavassa katsaus siihen, mistä vanhemmuusryhmissä on kyse. Ensimmäiset askeleet vanhemmuusryhmässä Vanhemmuusryhmien ohjelma ja kesto määrittyy sen mukaan, minkä ikäisten lasten vanhemmista on kyse. Esimerkiksi 3-6 vuotiaiden lasten vanhemmat kokoontuvat noin 14 kertaa ja yksi tapaaminen kestää kaksi tuntia. Kullakin tapaamiskerralla on oma teemansa. 3-6 vuotiaiden lasten vanhempien ryhmässä keskitytään ensimmäisten tapaamisten aikana leikkiin: siihen, miten lapsi leikkii ja miten aikuisen olisi hyvä olla läsnä lapsen leikkiessä. Vanhempia rohkaistaan leikkimään lapsensa kanssa päivittäin vähintään 10 minuuttia siten, että leikki etenee lapsen ehdoilla. Myös kouluikäisten lasten vanhemmille tarkoitetuissa ryhmätapaamisissa lähdetään liikkeelle yhteisen ajan merkityksestä. 9-vuotiaan adhd-oireisen pojan äiti, Anna-Elina Hovatta, on käynyt pojan isäpuolen kanssa Ihmeelliset vuodet -ryhmässä ja pitää tämänkaltaista aloitustapaa hyvänä. Ensimmäiset ryhmäkerrat keskityttiin lapsen ja vanhemman yhteiseen aikaan, leikkiin ja sen merkitykseen. Itselle kotitehtävät toimivat hyvänä muistutuksena, kuinka tärkeää tämä lapseen satsattu aika on. Asia on ollut itselle tiedossa aiemmin, mutta jotenkin arjen kiireen keskellä unohtunut ja on ollut helppo keksiä ns. tekosyitä, miksei nyt ole sopiva hetki tai jaksa. Yhteisen hetken ei tarvitse olla sen ihmeellisempää kuin mitä muuten päivisin puuhataan: leikitään, rakennetaan legoilla, puistossa käynti, kirjastoreissu, yhdessä leipominen, pelaaminen jne. Lyhyessä ajassa lapsessa näkyi jo muutosta ja negatiivinen käytös väheni huomattavasti. Tämä kannusti jatkamaan, Hovatta kertoo. Kotitehtävän myötä lapsi saa kaipaamaansa myönteistä huomiota vanhemmalta ja lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde vahvistuu. Kun lapsen ja vanhemman välinen suhde muuttuu myönteisemmäksi, lapsi alkaa myös totella paremmin. Hyvä yhteys on kulmakivi, jonka päälle ohjelman myöhemmät vaiheet nojaavat. 20

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto)

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto) TE-palvelut uudistuvat 1.1.2013 alkaen Lapin työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Koko maassa tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-,

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa Toiminnan tarkoitus Voittoa tavoittelematonta toimintaa Edistää ammatillista ja taloudellista asemaa yhteiskunnassa psykososiaalisen kuntoutuksen keinoin Tukea toimintaan osallistuvien henkistä, fyysistä

Lisätiedot

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille.

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. TYÖNHAKUINFO Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. SISÄLTÖ: Työnhausta Työnantajan odotuksia työnhakijaa kohtaan Työnhakuprosessi Työhakemus Ansioluettelo (CV) Työhaastattelu

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE TERVETULOA TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON ASIAKKAAKSI! Työ- ja elinkeinotoimistoa kutsutaan lyhenteellä TE-toimisto. TE-toimiston asiakkuuden

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA

HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA ONNELAN ORIASEMA, Johanna Kivimäki Oriasemapalvelut Ravihevoskasvatusta Varsapihatto TYÖNANTAJAHISTORIA: palkattu kesätyöntekijä (palkkatuella ja ilman), oppisopimus, työkokeilu,

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Palkkatuki 29.10.2015

Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki Työnantaja voi hakea palkkatukea työhön palkattavan työttömyyden keston perusteella. Mahdollista hakea myös työhön palkattavan vamman tai sairauden perusteella. Myöntäminen

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Tutkimus tehtiin Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Niina Laitisen opinnäytetyö

Niina Laitisen opinnäytetyö Niina Laitisen opinnäytetyö Työnantajien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen Millaista tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistämiseen? Kuntoutujat takaisin työpolulle 9.5.2012

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot