MAAILMAN MARKKINAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAILMAN MARKKINAT 2015 2016"

Transkriptio

1

2

3 MAAILMAN MARKKINAT Ulkoasiainministeriö Ministry for Foreign Affairs Helsinki 2015

4 MAAILMAN MARKKINAT Toimittanut: Anne Ahonen Toimitussihteeri: Jonna Berghem Painopaikka: Edita Prima Oy Julkaisun suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Hurraa Oy ISBN (painettu julkaisu): ISBN (verkkojulkaisu): ISBN (epub): Julkaisija: Ulkoasiainministeriö Ministry for Foreign Affairs Merikasarmi PL 176, Valtioneuvosto, Finland Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön kantaa. Artikkelien tiedot on koottu eri lähteistä.

5 ESIPUHE Hyvä lukija Latinalainen Amerikka on ollut viime keväänä yksi Team Finland -vierailujen kohdealueista. Tasavallan Presidentin ja ulkomaankauppaministeri Toivakan vierailut Meksikoon toivat hyvin esiin potentiaalin, joka Meksikoon sisältyy. Meriklusterimme viennissä on mahdollista toteuttaa Meksikossa samanlainen onnistunut Team Finland -toimintamalli kuin aikanaan Brasiliassa. Vaikka Latinalaisen Amerikan kasvu on Brasilian ja Argentiinan vaikutuksesta hidastunut aiemmasta (Kansainvälisen valuuttarahaston ennuste 1,3 prosenttia vuodelle 2015 ja 2,3 prosenttia vuodelle 2016), alueelta löytyy useita maita, joiden luvut ylittävät selvästi keskiarvot. Liiketoimintaympäristö on useassa alueen maassa vakaampi ja kaupan esteitä vähemmän kuin monessa muussa vientikohteessamme. Lainsäädäntöä uudistetaan ja toimintaympäristöä muokataan investoinneille suotuisammaksi. Markkinapotentiaalista huolimatta Latinalaisen Amerikan osuus Suomen ulkomaankaupasta on vain noin 3 prosenttia ja vuosittaisen tavaraviennin arvo noin 1 miljardia euroa. Viemme kaivos-, puunjalostus-, energia- ja viestintäteknologiaa. Nousevia aloja ovat ICT, cleantech, biotalous, terveyssektori sekä meriteollisuuden off shore -toiminta. Koulutusviennille sekä korkeakoulutus- ja tutkimusyhteistyölle on myös kysyntää. Vapaakaupan edistäminen parantaa Suomen vientiteollisuuden markkinoillepääsyä. Hallitusohjelman linjaus kertoo selvästi, kuinka uudenkin hallituksen tavoitteena on tukea sääntöpohjaista, monenvälistä kauppajärjestelmää ja toimia aktiivisesti EU:n omien kauppasopimusten puolesta. Ulkoministeriön kaupan esteitä purkava toiminta Genevessä ja Brysselissä on myös osa Team Finland -työtä. EU:lla on vapaakauppasopimukset muun muassa Chilen, Meksikon sekä Perun ja Kolumbian kanssa. Meksikon sopimuksen uudistaminen on käynnistymässä. EU-Mercosur -neuvotteluja (Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay, Venezuela) vauhditetaan. Chilen, Kolumbian, Meksikon ja Perun luoma talousalue, Tyynenmeren -allianssi, on myös lupaava hanke. Suomi on ollut tarkkailijajäsen vuodesta Viime vuonna julkaisumme kohdealueena oli Afrikka. Vapaakauppa on myös Afrikan trendi. Tavoitteena on luoda lähivuosina Kairosta Kapkaupunkiin ulottuva vapaakauppa-alue (Tripartite Free Trade Area, TFTA). Moni maa toivoo siirtymistä kehitysyhteistyöstä kohti kauppaa ja investointeja. Latinalainen Amerikka on edelleen suomalaisille yrityksille aika tuntematon alue. Ehkä vanha maine rasittaa ja se, että eri maiden kehityserot ja maiden sisäiset tuloerot ovat suuria. Silmät avautuvat kun alueella käy ja näkee rakennusnosturien määrän. Helsingissä Markku Keinänen Osastopäällikkö Taloudellisten ulkosuhteiden osasto

6

7 SISÄLLYS Latinalaisen Amerikan markkinat Kari Puurunen ja Kent Wilska...2 Muu Eurooppa Venäjä Maria Forslund, Turo Mattila, Pia Sarivaara-Heikkinen, Johanna Logrén, Tommi Kivilaakso, Anu-Leena Koskelainen, Petteri Kotilainen, Marjo Mäki-Leppilampi ja Jyrki Terva...7 Turkki Anna Huovila ja Jukka Välimaa...17 Pohjois-Amerikka Yhdysvallat Soili Mäkeläinen-Buhanist ja Reetta Härönoja...22 Kanada Veli-Pekka Kaivola...29 Latinalainen Amerikka Brasilia Juha Savolainen ja Matti Landin...36 Meksiko Kaisa Koivisto, Matti Keppo, Erna Takala ja Heidi Virta...45 Chile Markus Leinonen, Anu Korppi-Koskela, Maria Ala-Kaila ja Hermanni Vanha-Jaakkola...50 Paraguay Jukka Siukosaari, Sara Henttonen ja Eero Karjalainen...58 Kolumbia Hannu Ripatti...63 Peru Juha Virtanen ja Maria Ruuskanen...69 Aasia ja Oseania Kiina Seppo Tunturi, Leo Svahnbäck, Laura Rajaniemi ja Maria Kauko...75 Japani Miia Rantanen...87 Etelä-Korea Heini Korhonen ja Melissa Säilä...94 Intia Ritva Haukijärvi, Seija Kinni ja Suvi Tuominen Vietnam Annina Barbosa Indonesia Janne Heiskanen ja Salla Kärkkäinen Australia Antti Niemelä Myanmar Jarmo Kuuttila Kazakstan Anniina Koivula-Olstad ja Ville Tuppurainen Afrikka ja Persianlahden maat Algeria Hannele Voionmaa ja Tapani Kivelä Ghana Emmi Mwanzagi ja Olu Raheem Kenia Marja Suomela, Esa Rantanen ja Auri Evokari Mosambik Seija Toro, Anni Penttinen ja Odilia Massangaie Tansania Sinikka Antila Etelä-Afrikka Petri Salo, Anu-Elina Autio ja Heta Pyhälahti Namibia Elisabet Kivimäki Marokko Christina Harttila ja Santeri Talka Saudi-Arabia Pekka Voutilainen ja Johanna Jokinen-Gavidia Arabiemiraatit Ilkka-Pekka Similä ja Saila Söderman Liitteet Suomen voimassaolevat investointisuojasopimukset Voimassaolevat vapaakauppasopimukset EU:n vapaakauppasopimusneuvottelut...204

8 Latinalaisen Amerikan markkinat LATINALAISEN AMERIKAN MARKKINAT Latinalaisen Amerikan talous toipui nopeasti finanssikriisistä, mutta talouskasvu on ollut vaisua. Erityisesti alueen suurten maiden Brasilian ja Argentiinan kasvu on jäänyt heikoksi. Toisaalta talouden rakenneuudistusten ansiosta alueen maat eivät enää ole yhtä kriisialttiita kuin takavuosina. Myös alueen velkatilanne on parantunut huomattavasti ja inflaatio on hallinnassa. Maanosa houkuttelee merkittävästi ulkomaisia yrityksiä, mikä heijastaa niiden uskoa alueen pitkän aikavälin myönteisiin talousnäkymiin. Latinalainen Amerikka tarjoaa suomalaisille yrityksille lupaavan markkinapotentiaalin. Valtaosa alueen maista on demokraattisia markkinatalousmaita, joissa on verrattain vakaa liiketoimintaympäristö, toimiva oikeusjärjestelmä sekä verrattain nuori väestö. Latinalaisen Amerikan osuus Suomen ulkomaankaupasta on kuitenkin vain noin kolme prosenttia. Alueen markkinat tarjoavat paljon mahdollisuuksia yrityksille ja uusia nousevia aloja ovat erityisesti ICT, puhtaan teknologian cleantech-ratkaisut, biotalous, puolustusteollisuus, terveyssektori sekä meriteollisuus ja off shore-toiminta. Latinalaisen Amerikan kovin kasvupyrähdys 2000-luvun alkupuolella hyytyi 2008 puhjenneeseen finanssikriisiin. Alueen talous kuitenkin toipui nopeasti, tosin kasvuvauhti on sen jälkeen jäänyt hieman alemmalle tasolle. Viime vuonna alueen talouskasvu jäi prosentin tuntumaan. Kasvua veti alas alueen suurempien maiden heikko vauhti. Argentiinan ja Brasilian kasvu jäi nollan tuntumaan, jota osin kompensoi Meksikon parin prosentin bruttokansantuotteen kasvu. Samaan aikaan kuitenkin alueella oli joukko maita, joiden talous kasvoi neljän viiden prosentin vauhtia. Vuoden 2015 kasvunäkymät ovat Meksikossa ja Keski-Amerikassa kolmen prosentin luokkaa, kun taas Etelä-Amerikka olisi jäämässä kokonaisuudessa nollan tuntumaan. Tuotanto olisi supistumassa Argentiinassa, Brasiliassa ja Venezuelassa. Vuosien finanssikriisin jälkeen alueen kasvu on ollut pitkälti kotimaisen kysynnän ja perushyödykkeiden korkeiden vientihintojen varassa. Nyt kuitenkin investoinnit ovat alkaneet supistua ja julkisen talouden liikkumavara kysynnän pönkittämiseen on heikentymään päin. Yhdysvaltojen talouskasvu on auttanut erityisesti Meksikoa ja Keski-Amerikan maita. Nämä maat ovat hyötyneet myös sitä kautta, että siirtolaisten kotimaahan lähettämät rahavirrat ovat Yhdysvaltojen parantuneen työllisyystilanteen kautta kääntyneet nousuun. Euroopan heikko kysyntä ja kovimman kasvun hiipuminen Kiinassa vaikuttivat kuitenkin useiden Etelä-Amerikan maiden viennin hyytymiseen. Jatkossa epävarmuutta luo se, että keskeisistä kauppakumppaneista vain Yhdysvaltojen näkymät ovat vankemmalla pohjalla. Perusasiat takavuosia paremmalla tolalla Takavuosien pahin kriisialttius vaikuttaisi olevan taakse jäänyttä elämää. Toki talousvaikeuksia voi vieläkin syntyä, mutta aluetta vielä 1990-luvulla vaivannut krooninen isojen toistuvien talouskriisien trendi näyttää taittuneen. Aikanaan kivuliaat talouden rakenneuudistukset ovat saaneet makrotalouden tasapainoon. Alueen velkatilanne on parantunut huomattavasti viime vuosina. Alueen maiden keskimääräinen velkaantumisaste on nykyään suhteellisen alhainen. Julkisen sektorin velka oli 2014 noin kolmanneksen bruttokansantuotteesta, mikä on huomattavasti alhaisempi kuin esimerkiksi useissa EU-maissa. Brasilialla on alueen selvästi korkein velkaantumisaste suhteessa bruttokansantuotteeseen, hieman yli 60 prosenttia vuonna Valtion talouden alijäämät ovat kuitenkin syventyneet hieman parin viime vuoden aikana useassa alueen maassa. Keskimäärin alijäämä alueella on kolmen prosentin tuntumassa BKT:sta. Alueen inflaatio on takavuosiin verrattuna hallinnassa. Vain Argentiina ja Venezuela ovat kaksinumeroisissa luvuissa, mikä oli ennen alueella sääntö. Nyt nämä maat ovat poikkeuksia ja alueen muiden maiden vuotuinen inflaatiovauhti on alle 10 prosentin. Alue houkuttelee yhä merkittävästi ulkomaisia yrityksiä. Alustavien tietojen mukaan vuonna 2014 alueelle suuntautui suoria ulkomaisia sijoituksia 118 miljardin dollarin arvosta, vaikka supistumista oli vuoden 2013 Kari Puurunen toimii lähetystöneuvoksena ja Kent Wilska, kaupallisena neuvoksena taloudellisten ulkosuhteiden osastolla ulkoasiainministeriössä. 2

9 Latinalaisen Amerikan markkinat ennätystasosta 24 prosenttia. Tulos oli huomattavasti finanssikriisiä edeltävää tasoa korkeampi, mikä heijastaa yritysten uskoa alueen pitkän aikavälin myönteisiin talousnäkymiin. Suorien sijoitusten jakautuminen heijastaa suoraan alueen tuotantorakenteen isoja piirteitä. Etelä-Amerikkaan suuntautuvat sijoitukset painottuvat luonnonvarasektorille, kun taas tehdasteollisuuden painoarvo on merkittävämpi Keski-Amerikassa ja Meksikossa. Palvelusektorin osuus Latinalaiseen Amerikkaan suuntautuneista suorista sijoituksista on ollut noin 40 prosenttia viime vuosina. Alueen valtiot ja yritykset ovat myös saaneet hyvin rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. Kun 2008 alueen maiden liikkeelle laskemien velkakirjojen arvo oli kuihtunut alle puoleen edellisestä, eli noin 17 miljardiin dollariin niin viime vuonna oltiin jo yli 120 miljardin dollarin tasossa. Raaka-aineet yhä monen talouden perusta 2000-luvun vahvaa kasvua edesauttoi raaka-aineiden korkea hintataso, nyt taas ollaan oltu jonkin aikaa alamäessä. Alueella on yhä useita maita, joiden vienti perustuu pitkälti maatalouden ja kaivosteollisuuden perushyödykkeiden tuotantoon. Maailmantalouden nousut ja laskut välittyvät tätä kautta nopeasti raakaaineiden viejien kehitykseen. Esimerkiksi viime vuonna verotulot olivat laskussa maissa, jotka nojaavat vahvasti öljyn tai muiden raaka-aineiden vientiin. Viennin monipuolistaminen ja jalostusarvon nostaminen ovat yhä haasteita monelle maalle. Karkeasti voidaan sanoa, että globaaleihin tuotantoketjuihin kytkeytyminen tehdasteollisuuden tuotannon kautta on merkityksellisempää Meksikon ja Keski- Amerikan maiden talouksille. Ne ovat integroituneet tehdasteollisuuden arvoketjujen kautta vahvasti Pohjois-Amerikan markkinoille. Tuontikomponentteihin perustuvassa yksinkertaisessa kokoonpanoteollisuudessa paikalliseen talouteen jäävä arvonlisä ei ole kaikissa maissa vielä todella merkittävä, mutta asteittain kohoamassa. Työpaikkojen lisäksi kokoonpanoteollisuuden kautta talouden rakennetta saadaan monipuolistettua. Meksikon autoteollisuuden esimerkki osoittaa, että ajan myötä kokoonpanoteollisuus voi juurtua maahan ja luoda myös paikallisiin toimittajiin tukeutuvan teollisuusklusterin. Etelä-Amerikan maissa raaka-ainetuotannon rooli on keskeisempi ja näkyy myös vientirakenteessa. Raakaaineita viedään ennen kaikkea alueen maiden ulkopuolelle, kun taas alueelliset markkinat ovat erittäin tärkeät paikalliselle tehdasteollisuuden tuotannolle. Etelä-Amerikassa suurin osa tehdasteollisuuden jalostetummasta tuotannosta menee alueellisille markkinoille. Taloudellinen integraatio Latinalaisen Amerikan taloudellinen integraatio sai alkunsa jo 1960-luvulla Euroopan esimerkin innoittamana. Sen jälkeen alueesta on tullut sisäisten integraatiojärjestelyjen luvattu maa. Latinalaisen Amerikan alueellisten ja kahdenvälisten vapaakauppasopimusten verkostoa voi oikeutetusti kutsua spagettikulhoksi. Alueella on nyt lähes 30 erilaista sisäistä kauppasopimusta. Keskeisimmät alueelliset ryhmät ovat Mercosur, Tyynenmeren Allianssi, Andien yhteisö ja Keski-Amerikan yhteismarkkinat. Erityisesti Chilellä, Kolumbialla ja Meksikolla on lisäksi joukko kahdenvälisiä sopimuksia. Meksikon keskeisin kauppasopimus on Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (NAFTA). Jos alueen taloudellisen integraation kehittymistä tarkastellaan keskinäisten kauppavirtojen kautta, niin edistys ei näytä ensi näkemältä merkittävältä. Latinalaisen Amerikan osuus alueen viennistä on vuodesta 1990 vaihdellut prosentin tuntumassa alueen maiden kokonaisviennistä. Tämä johtuu siitä, että kokonaisviennistä suuri osa on alueen ulkopuolelle suuntautuvia raaka-aineita. Tehdasteollisuudessa ollaan noin 25 prosentin tuntumassa. Jos tarkastelusta kuitenkin poistetaan Meksiko, jonka maquiladora-kokoonpanoteollisuuden viennin valtaisa bruttovolyymi vääristää kuvaa, niin muun alueen maiden osuus tehdasteollisuuden kokonaisviennistä on noussut 1990-luvun vajaasta 30 prosentista hieman alle 60 prosenttiin. Tämä on selvä merkki alueellisen integraation todellisesta etenemisestä. Arvoketjut eivät kuitenkaan integroituneet vastaavalla tasolla kuin Aasiassa, jossa puolivalmisteiden osuus liikkuu kolmanneksessa alueen keskinäisestä viennistä. Latinalaisessa Amerikassa se on noin 10 prosenttia. Köyhyys on vähentynyt merkittävästi Köyhyys alueella on merkittävästi vähentynyt ja keskiluokka kasvanut, mutta tulonjako on yhä useissa maissa maailman epätasaisempia. Köyhien osuus alueen kokonaisväestöstä on supistunut noin 44 prosentista 2000-luvun alussa nykyiseen noin 28 prosenttiin. Äärimmäinen köyhyys on pudonnut noin viidenneksestä noin 12 prosenttiin väestöstä. Keskiluokan arvioidaan kasvaneen 82 miljoonalla henkilöllä 2000-luvun alusta. Alueen keskiluokkaistuminen luo kysyntää 3

10 Latinalaisen Amerikan markkinat muun muassa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin. Samalla alueen talouskehitys ei nojaa enää niin vahvasti yksinomaan ulkomaiseen kysyntään kuin ennen, vaan myös sisäiset markkinat kannattelevat taloutta enemmän. Viralliset työttömyysluvut ovat alueella varsin alhaiset ja keskimäärin alle 10 prosenttia. Kuitenkin jopa noin puolet aktiivisesta työvoimasta hankkii toimeentulonsa epäviralliselta sektorilta. Osassa maista köyhyys ja äärimmäisen epätasainen tulonjako ovat kuitenkin yhä piileviä poliittisia riskejä, jotka voivat muuntua myös taloudelliseksi riskiksi. Tulonjako on alueella erittäin epätasaista muun muassa Brasiliassa, Hondurasissa ja Kolumbiassa. Laajamittainen köyhyys nostaa aika ajoin populistisia hallintoja valtaan joko vasemmalta tai oikealta poliittista kenttää. Tarjotut lääkkeet kuitenkin vain harvoin saavat aikaan taloudellisen turbulenssi lisäksi paljon kestäviä tuloksia. Kiina ja Aasia vahvistavat rooliaan ulkomaankaupassa Alueen maiden ulkomaankauppa on selvästi kääntynyt Aasian suuntaan 2000-luvulla. EU:n osuus Latinalaisen Amerikan viennistä ja tuonnista on kuitenkin pysynyt varsin stabiilina, viennissä prosentin tuntumassa ja noin prosentissa alueen kokonaistuonnista. Erityisesti Kiinan rooli on vahvistunut alueen kaupassa samalla kun Yhdysvaltojen on supistunut. Kiinan osuus oli vuonna 2014 jo noin 16 prosenttia alueen kokonaistuonnista kun se oli ollut vain 2 prosenttia vuonna Samaan aikaan Kiinan osuus alueen viennistä kasvoi prosentista yhdeksään prosenttiin. Maantieteellä on myös yhä merkitystä. Yhdysvaltojen merkitys alueen maiden viennissä ja tuonnissa on käytännössä sitä suurempi mitä lähempänä maa maantieteellisesti sijaitsee Yhdysvaltoja. Bruttomääräisiin kauppavirtojen analyyseihin sisältyy useita heikkouksia, kun tuotannon arvoketjut ovat hajautuneet yhä enemmän maantieteellisesti. Muutosten yleinen suunta lienee kuitenkin näistä luvuista havaittavissa. Mercosur-sopimus uupuu yhä EU:lle alueen merkitys kauppakumppanina on vähäisempi kuin mitä EU on Latinalaiselle Amerikalle. Alueen osuus EU:n ulkopuolisesta viennistä oli noin 6,6 prosenttia vuonna 2013 ja 5,7 prosenttia tuonnista. EU:ssa nähtiin jo 1990-luvun puolivälissä, että alueen kauppa tulee jatkossa kehittymään yhä voimakkaammin Aasian suuntaan. Tuolloin ajatuksena oli solmia vapaakauppasopimuksia alueen maiden kanssa, alkaen taloudellisesti merkittävimmistä kumppaneista. Alueen kaupparyhmittymistä EU:lle suurin on Mercosur, jonka osuus alueen kokonaistuonnista EU:sta oli 45 prosenttia vuonna 2013, viennin osuuden ollessa puolet. Mercosurin kanssa on kuitenkin neuvoteltu tuloksetta vuodesta Neuvottelut olivat katkolla vuosina ja nyt ollaan jälleen jumiuduttu paikoilleen syksystä Alueen muiden keskeisten kaupparyhmien tai maiden kanssa EU on kuitenkin onnistunut neuvottelemaan voimassa olevat vapaakauppasopimukset (Chile, Meksiko, Cariforum, Keski-Amerikka, Peru ja Kolumbia). Nämä lienevät osaltaan vaikuttaneet siihen, ettei EU:n asema Latinalaisen Amerikan kaupassa ole viime vuosina merkittävästi supistunut. Koska Mercosur-alueen maissa on vielä paljon kaupan esteitä, toisi kattava vapaakauppasopimus merkittäviä etuja eurooppalaiselle teollisuudelle ja palveluyrityksille. Mercosur-maiden sovelletut tullit ovat vielä varsin korkealla tasolla. Sovellettujen tullien keskitaso on noin 13 prosenttia (sidottujen tullien keskiarvo on yli 30 prosenttia), mutta esimerkiksi kuljetusvälineissä tullit ovat jopa 35 prosenttia. Lisäksi alueella on vielä suhteellisen paljon muita kaupan esteitä. Sopimus kasvattaisi EU:n teollisuuden ja palveluiden kokonaistuotantoa, kun taas maataloudessa tuotanto supistuisi jonkin verran. Maataloustuotteiden markkinoillepääsyn parantaminen on Mercosurin keskeisin intressi neuvotteluissa. Tämä huomioon ottaen, on todennäköistä, että sopimukseen päästään vain, jos EU avaa riittävästi maatalousmarkkinoita tuonnille Mercosurista. Maatalouskaupan merkittävä vapauttaminen toisi vääjäämättä sopeutumispaineita EU:n maataloustuotantoon. EU:lle herkkiä tuotteita ovat erityisesti lihatuotteet. Komission teettämän arvion mukaan teollisuudessa ja palveluissa kokonaisuudessaan saatavat hyödyt ylittäisivät kuitenkin maataloudessa tuotannon arvon laskun. Latinalainen Amerikka tarjoaa kasvavat markkinat Latinalainen Amerikka tarjoaa suomalaisille yrityksille kasvavan ja luonnonvaroiltaan rikkaan markkinaalueen, jossa on yli 600 miljoonaa kuluttajaa. Alueen 4

11 Latinalaisen Amerikan markkinat maista Brasilia on maailman seitsemänneksi ja Meksiko 11. suurin kansantalous. Valtaosa alueen maista on demokraattisia markkinatalousmaita, joissa on verrattain vakaa liiketoimintaympäristö, toimiva oikeusjärjestelmä sekä verrattain nuori väestö. Alueella on viennin kannalta useita erittäin lupaavia maita. Esimerkiksi Kolumbian talous on kasvanut keskimäärin neljä prosenttia vuodessa viimeisen 12 vuoden ajan ja kasvoi viime vuonna 4,6 prosenttia. Chilen talouskasvu on ollut viime vuosina ennätyksellisen vahvaa, yltäen jopa viiden prosentin lukemiin. Meksikon talouskasvun odotetaan piristyvän kahden heikon vuoden jälkeen. Lupaavasta markkinapotentiaalista huolimatta Latinalaisen Amerikan osuus Suomen ulkomaankaupasta on edelleen vain noin kolme prosenttia. Vuosittainen tavaravienti alueelle on reilun miljardin luokkaa. Suomalaisilla yrityksillä on alueella noin 160 tytäryhtiötä, joiden liikevaihto on yhteensä yli kuusi miljardia euroa. Suurimmat toimialat ovat kone- ja metalliteollisuus, metsäteollisuus sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Suomi vie alueelle kaivos- puunjalostus-, energia-, ja viestintäteknologiaa. Latinalainen Amerikka kattaa esimerkiksi viidenneksen Suomen kaivosteknologiateollisuuden viennistä. Uusia nousevia aloja ovat erityisesti, ICT, puhtaan teknologian cleantech-ratkaisut sekä biotalous, puolustusteollisuus, terveyssektori sekä meriteollisuus ja off shore-toiminta. Koulutusvienti ja korkeakoulutus- ja tutkimusyhteistyö tarjoavat niin ikään uusia mahdollisuuksia. Yhteistyötä on mahdollista lisätä myös perinteisillä aloilla, kuten kaivos- ja metsäteollisuuden, kemianteollisuuden ja elintarvikekaupan alalla. Maat tarvitsevat myös uutta teknologiaa lentokenttiin ja satamiin. Esimerkiksi Meksikossa on avautumassa uusi merkittävä markkina offshore öljyntuotannon kalustoon. Suomalaisen meriteollisuuden vienti Meksikoon voi kasvaa tulevina vuosina satoihin miljooniin euroihin. Brasilia on Suomen suurin kauppakumppani alueella, ja se tarjoaa lähes 200 miljoonan ihmisen markkinat. Suomalaisilla yrityksillä on maassa noin 60 tytäryhtiötä, joiden liikevaihto on monta kertaa vientiä suurempi. Latinalainen Amerikka on kuitenkin edelleen suomalaisille yrityksille verrattain tuntematon ja kaukainen alue, vaikka liiketoimintaympäristö on siellä usein vakaampi kuin esimerkiksi Venäjällä ja kulttuurierot Suomeen ovat huomattavasti pienemmät kuin esim. Aasiassa. Suomalaisten yritysten kokemus alueesta on suhteellisen vähäistä, mikä lisää tarvetta panostaa osaamiseen ja yhteistyöhön. Latinalaisessa Amerikassa poliitisen tason kontaktit ovat edelleen merkittävä tekijä myös kaupallisten suhteiden kehittämisessä. Sujuva yhteistyö päättäjien kanssa on tärkeätä edistettessä suomalaisten yritysten pääsyä alueen markkinoille. Suomalaiset ministerit ovat viime vuosina tehneet useita vienninedistämismatkoja alueelle. Niiden yhteydessä on keskusteltu myös ympäristöalan yhteistyöstä ja koulutusviennistä. Maiden markkinapotentiaalissa suuria eroja Latinalaisen Amerikan maiden taloudellisessa kehityksessä ja markkinapotentiaalissa on suuria eroja. Alueen maat voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri ryhmään. Köyhimpään maaryhmään, joissa bruttokansantuote per henki on korkeintaan 5000 dollaria, kuuluvat esimerkiksi Haiti, Bolivia, Nicaragua ja Paraguay. Keskitason maihin, joissa bruttokansantuote per henki on enintään dollaria, kuuluvat esimerkiksi Kolumbia ja Peru. Kaikkein vauraimpaan ja kehittyneempään maaryhmään, joissa bruttokansantuote per henki on ja dollarin välillä, kuuluvat Chile, Costa Rica ja Panama ja Meksiko. Maiden kehityseroista kertoo paljon se, että Chilen bruttokansantuote per henki on lähes 20 kertaa niin suuri kuin Haitin, joka on maanosan köyhin maa. Maiden sisäiset tuloerot ovat myös suuria. Esimerkiksi Brasilian suurkaupungeissa São Paulossa tai Rio de Janeirossa asuva vauras keskiluokka elää aivan eri maailmassa kuin maan köyhässä koillisosassa elävät pienviljelijät. Liiketoimintaympäristön haasteet Liiketoimintaympäristö vaihtelee myös suuresti. Maailmanpankin liiketoimintaympäristöä kartoittavassa maailmanlaajuisessa vertailussa (Ease of Doing Business Ranking) parhaiten sijoittuivat Kolumbia (34.sija), Peru (35.sija), Meksiko (39.sija) ja Chile (41.sija). Häntäpäässä olivat Haiti (180.sija) ja Venezuela (182.sija). Suurin osa alueen maista on sijoilla Vaikka toimintaympäristö alueen maissa on usein länsimaita muistuttava, esimerkiksi liikeyrityksen perustaminen voi viedä kauemmin ja maksaa enemmän kuin useissa kehittyneissä länsimaissa. Muita ongelmia joissain maissa ovat esimerkiksi raskas työlainsäädäntö tai monimutkainen verotusjärjestelmä. Kaupanesteissä on eroja maiden välillä. Chilellä, Meksikolla, Kolumbialla ja Perulla on vapaakauppasopimukset EU: n kanssa, mikä helpottaa kaupantekoa suomalaisille yrityksille ja lisää kilpailukykyä esimerkiksi yhdysvaltalaisiin kilpailijoihin nähden. Sopimus- 5

12 Latinalaisen Amerikan markkinat ten myötä tavaroiden ja palvelujen kauppa, julkiset hankinnat ja investoinnit ovat vapautuneet merkittävästi, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Vapaakauppamyönteisissä maissa kaupanesteet liittyvät lähinnä ajoittain hitaisiin tullimenettelyihin ja henkilöiden vapaalle liikuvuudelle asetettuihin rajoituksiin. Esimerkiksi Meksikossa on rajoituksia sen suhteen, miten paljon ulkomaalaisia voi toimia yritysten palveluksessa. Tilanne on haastavampi Brasiliassa. Se tarjoaa ylivoimaisesti alueen suurimmat markkinat, mutta yritykset kohtaavat joitain kaupanesteitä. Brasilia harjoittaa protektionismia ja pyrkii eri tavoin suojamaan kotimaista tuotantoaan ulkomaiselta kilpailulta. Suurimpia suomalaisyritysten kohtaamia kaupanesteitä ovat korkeat tuontitullit, tuotteille asetettavat kotimaisuusvaatimukset, verotukseen liittyvät tulkinnat sekä kankeat tullimenettelyt. Kaupallis-taloudellisten suhteiden edistäminen on alueella toimivien Suomen edustustojen päätehtäviä. Team Finland-yhteistyöverkoston toiminta on jo vakiintunut Latinalaisessa Amerikassa. Sen puitteissa kaupan kannalta keskeisten toimijoiden, kuten esimerkiksi valtionhallinnon ja Finpron, välistä yhteistyötä on tiivistetty sekä lisätty keskinäistä koordinaatiota. Suomen edustustot arvioivat alueen maiden taloudellista kehittymistä, kaupallista potentiaalia, investointi-ilmapiiriä ja kaupan esteitä sekä yleisempiä kysymyksiä, kuten ympäristöpolitiikkaa, ilmastonmuutosta, cleantech-toimialojen edistämistä, ruokaturvaa sekä yritysvastuuseen liittyviä kysymyksiä. Edustustot seuraavat myös alueen maiden energia- ja tietoliikennepolitiikka, infrastruktuurihankkeita ja näihin liittyviä yhteistyömahdollisuuksia. Tavoitteena on kaupallisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja niistä tiedottaminen. 6

13 Venäjä VENÄJÄ Pääkaupunki... Moskova Väkiluku ,5 milj. BKT tri. USD Bruttokansantuote henkeä kohden (PPP)... 24,800 USD Inflaatiokorjattu talouskasvu...0,5 % Inflaatio % Talouden rakenne (Maatalous Teollisuus Palvelut)... 4 % 36,3 % 59,7 % Työttömyysaste...4,9 % Kaupungistumisaste... 73,9 % Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI)... 0,778 Luvut ovat arvioita ja vuodelta 2014, ellei toisin mainita. HDI luvut ovat vuodelta Lähteet, CIA World Factbook, Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportti Venäjän talouden supistuminen jatkuu eikä voimakasta kasvua ole odotettavissa lähivuosina. Venäjän budjettivaje kasvaa, öljyrahoilla kerätyt vararahastot hupenevat ja talousuudistukset antavat odottaa itseään. Ukrainan kriisin ja Krimin annektoinnin myötä Venäjälle asetetut pakotteet ovat purreet Venäjän rahoitussektoriin. Venäjän omat elintarvikkeiden tuontia koskevat vastapakotteet ja samanaikainen ruplan kurssin heikkeneminen ovat johtaneet hintojen voimakkaaseen nousuun. Valtion osuus taloudessa sekä sääntely ovat lisääntyneet. Venäjä tähtää oman tuotantonsa monipuolistamiseen yksityiskohtaisella tuonninkorvaamisohjelmalla. Talouden ja ulkomaankaupan kehitys Öljyn hinnan nopea lasku, taloussanktiot ja ruplan kurssin romahdus synkentävät Venäjän talousnäkymiä. Vuonna 2013 talouskasvu oli 1,3 prosenttia ja vuonna 2014 se jäi 0,6 prosenttiin. Vuoteen 2008 jatkunut noin seitsemän prosentin talouskasvu on jäänyt historiaan. Hallitus tukee kriisiohjelman mukaan talouden eri sektoreita 3100 miljardilla ruplalla (55 mrd. euroa), mutta useimpien ennusteiden mukaan talous kuitenkin supistuu 3-5 prosenttia vuonna Talouden rakenneongelmat ovat heikentäneet Venäjän talouskasvua jo vuosia, ja Ukrainan kriisin vaikutukset syventävät ongelmia entisestään. EU:n ja Yhdysvaltojen taloussanktiot purivat välittömästi rahoitussektoriin. Sanktioiden alaiset pankit ja yritykset eivät saa enää edullista rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kotimainen rahoitus on kallistunut ja pankit ovat yhä enemmän keskuspankin turvaaman rahoituksen varassa. Kansainväliset luottoluokituslaitokset Standard&Poors ja Moody s ovat alentaneet Venäjän luottoluokituksen roskalainaluokkaan, mikä vaikeuttaa myös sanktioiden ulkopuolisten pankkien ja yritysten jälleenrahoitusta. Pääomapako oli ennätykselliset 152 miljardia dollaria vuonna Osa siitä oli yksityisen sektorin valuuttamääräisten luottojen takaisinmaksuja jälleenrahoitusmahdollisuuden puuttuessa. Talouden rakenneuudistusten puute heikensi investoijien luottamusta jo ennen Ukrainan kriisiä. Kiinteät investoinnit vähenevät kolmatta vuotta peräkkäin. Talouskehitysministeriö arvioi investointien supistuvan vuonna 2015 yli 13 prosenttia. Investointeja rajoittavat heikon investointi-ilmapiirin lisäksi rahoituksen saatavuus ja korkea korkotaso. Työttömyyden hienoisesta noususta huolimatta investointien esteenä on myös tuotantokapasiteetin täyskäyttö. Venäjän työttömyysaste on matala, virallisesti 5,9 prosenttia. Suurimmissa kaupungeissa on työvoimapula, joten niissä tuotantokapasiteetti on täyskäytössä. Lähetystösihteerit Maria Forslund, Turo Mattila ja Pia Sarivaara-Heikkinen, lähetystöneuvokset Johanna Logrén, Tommi Kivilaakso ja Anu-Leena Koskelainen ja ministerineuvokset Petteri Kotilainen, Marjo Mäki-Leppilampi ja Jyrki Terva työskentelevät Suomen Moskovan suurlähetystössä. 7

14 Venäjä Demografisten tekijöiden on sanottu olevan yksi pahimmista talouskasvun pullonkauloista. Työssäkäyvän väestön on ennustettu vähenevän lähivuosien aikana miljoonalla henkilöllä vuosittain, ja eläkeläisten suhteellinen määrä kasvaa. Eläkeikä on edelleen alhainen (miehet 60 ja naiset 55 vuotta). Hallitus on käsitellyt eläkeiän vähittäistä nostoa sekä työn tuottavuuden parantamista, mutta päätöksiä ei ole tehty. Venäjän talouden perustan muodostavat valtioyritykset, mutta ne toimivat tehottomasti. Valtion osuus taloudesta on edelleen kasvanut talouskriisin aikana, kun se on joutunut tukemaan suuryrityksiä. Investointeja tarvittaisiin erityisesti tuotannon modernisointiin ja monipuolistamiseen, yleiseen infrastruktuuriin ja henkiseen pääomaan. Yksityinen kulutus ei enää kasva Talouskasvun moottorina ollut palkkojen nousun ja lisääntyneiden kulutusluottojen vauhdittama yksityisen kulutuksen kasvu on notkahtanut. Investointien vähenemisen ohella se on painanut Venäjän talouden stagnaatioon. Palkat nousivat reippaasti erityisesti julkisella sektorilla 2000-luvulla lukuun ottamatta vuotta Reaalipalkkojen ja vähittäiskaupan myynnin ennustetaan laskevan noin 10 prosenttia vuonna Pankkien myöntämien vakuudettomien kulutusluottojen kasvua on suitsittu keskuspankin tiukentuneilla määräyksillä. Kansainvälinen valuuttarahasto ja OECD ovat varoittaneet Venäjän pankkisektorin kytevistä ongelmista, mikäli kuluttajien luottojen takaisinmaksukyky olennaisesti heikkenee. Ruplan kurssilla oli laskupaineita jo ennen vuoden 2014 syöksyä vaihtotaseen ylijäämän pienenemisen ja kiihtyneen pääomapaon seurauksena. Myös muiden kehittyvien markkinoiden valuutat heikentyivät vuonna 2014 muun muassa Yhdysvaltojen keskuspankin vähennettyä arvopaperien osto-ohjelmaansa. Tämän seurauksena sijoituksia on siirtynyt kehittyneille markkinoille, mutta sen vaikutuksen ruplan kurssin heikkenemiseen arvellaan olevan rajallinen. Ukrainan kriisin seurauksena ruplan kurssivaihtelut ovat olleet suuria ja keskuspankki on joutunut tukemaan kurssia valuutan myynnillä. Keskuspankki piti kiinni päätöksestään tehdä ruplasta vapaasti kelluva valuutta vuoteen 2015 mennessä ja päästi ruplan kellumaan marraskuussa 2014, mutta varasi oikeuden estää tukiostoilla liian suuret kurssivaihtelut. Heikentynyt rupla nosti inflaatiota ja erityisesti tuontielintarvikkeiden hinnat nousivat nopeasti. Ruplan kurssin vahvistuttua keväällä 2015 inflaatiopaineet ovat lieventyneet. Hallituksen arvion mukaan hinnat nousevat vuonna 2015 edellisvuoden tahtiin noin 11 prosentilla. Venäjän talouden perinteiset vahvuudet heikkenevät Venäjän talouden vahvuuksia ovat olleet alhainen valtionvelka (11 prosenttia bruttokansantuotteesta), tasapainoinen budjetti ja yksi maailman suurimmista valuutta- ja kultavarannoista. Öljytuloja on kerätty pahan päivän varalle hyvinvointi- ja vararahastoihin, jotka ovat osa valuuttavarantoa. Venäjä joutuu turvautumaan rahastoihin kuluvana vuonna. Vuonna 2014 budjettivaje oli 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta vuonna 2015 sen arvellaan kasvavan 3,7 prosenttiin. Koska muita budjettivajeen rahoitusmahdollisuuksia ei käytännössä ole, vaje rahoitetaan suurimmaksi osaksi vararahastosta. Finanssiministeriön arvioiden mukaan vararahasto voi huveta vuonna 2015 jopa kolmannekseen. Valuuttavaranto on laskenut vuoden 2014 alusta yli 30 prosenttia. Infrastruktuuri-investointeja rahoitetaan hyvinvointirahastosta, joka on alun perin perustettu eläkejärjestelmän tukemiseksi. Budjetin menopuoli on sidottu öljyn hinnan kehitykseen. Heikentynyt rupla kompensoi jonkin verran öljyn hinnan laskua, sillä ruplan heikentyessä dollarimääräiset tulot rupliksi muutettuina kasvavat. Venäjällä on toistaiseksi puskuria talouden äkillisten shokkien hoitamiseen, mutta pitkäntähtäimen kasvua saadaan aikaiseksi ainoastaan investoinneilla ja talouden rakenneuudistuksilla. Innovaatiopolitiikan merkitys vähenemässä Venäjän pitkän aikavälin tavoitteena on talouden raaka-aineriippuvuuden vähentäminen ja siirtyminen monipuolisempaan talousrakenteeseen. Vuosille laadittu innovaatiostrategia määrittää suuntaviivat talouden modernisaatiolle ja innovaatiokehitykselle. Strategialla pyritään modernisoimaan teollisuutta, kasvattamaan korkean teollisuuden sektoria, kaksinkertaistamaan sekä tutkimus- että kehitysmenot, lisäämään korkean teknologian tuotteiden vientiä ja vahvistamaan Venäjän kansainvälistä asemaa koulutuksen ja tutkimuksen alalla. Valtiolla on merkittävä rooli innovaatiotalouden kehittämisessä. Yleinen näkemys on, että Venäjän innovaatiokehitys ja ideoiden tuotteistaminen ylhäältä alas johdettuna ja valtiovetoisena etenevät hitaasti. Innovaatiotalouden kehitystä haittaavat yritysten 8

15 Venäjä vähäinen panostus innovaatiokehitykseen, ongelmat tutkimuksen tuotteistamisessa ja puutteet hyvässä hallinnossa. Keskeiset instituutiot innovaatiotalouden kehittämisessä ovat valtion perustamat nanoteknologiaan sijoittava Rusnano, pääomasijoitusyhtiö Russian Venture Company RVC, innovatiivisten pkyritysten rahoitussäätiö Foundation for Assistance to Small Innovative Enterprises FASIE sekä Moskovassa sijaitseva Skolkovon innovaatiokeskus. Skolkovossa vuosittain järjestettävä Startup Village tapahtuma, Venäjän Slush, on muodostumassa myös suomalaisille osallistujille perinteeksi. Venäjän eri alueet kehittyvät eri tahdissa ongelmat ovat mittavat Venäjän alueet eroavat muun muassa asukastiheyden, työn tuottavuuden, työllisyyden ja ulkomaisten suorien investointien osalta. Kehityseroissa korostuvat suurimpien kaupunkien ja muiden alueiden väliset erot. Alueiden talouskehitystä hidastavat heikko sijoitusilmapiiri, matala teollisuustuotannon kasvu, osaavan henkilöstön puute, kysynnän heikkous ja vaikeudet sitouttaa nuoria jäämään alueille, joissa elintaso ja alueen tarjoamat mahdollisuudet eivät pärjää vetovoimaisen pääkaupungin kanssa. Pietarin, Kalugan, Moskovan ja Nižni Novgorodin alueet ovat onnistuneet parhaiten talouden rakenteiden monipuolistamisessa. Luonnonvaroiltaan rikkailla alueilla monipuolistaminen on edennyt muuta maata hitaammin. Huonosta taloustilanteesta johtuen tulonsiirrot Venäjän eri alueille ovat vähentyneet ja alueet ovat päätyneet talouskurimukseen verotulojen laskiessa ja aluebudjettien päätyessä alijäämäisiksi. Investoinnit ovat vähentyneet suurimmassa osassa Venäjän eri alueilla ja vain muutaman alueen arvioidaan olevan houkutteleva kansainvälisille investoijille. Suurimmat haasteet liittyvät korruptioon, aluehallinnon heikkoon tukeen, lupamenettelyihin ja kunnallistekniikkaan. Moskova, Moskovan alue, Pietari ja Krasnodarin alue arvioidaan potentiaalisiksi sijoitusalueiksi. Oma lukunsa ovat Venäjän yli 340 monokaupunkia, joiden talous perustuu lähes yksinomaan yhteen, usein kannattamattomaan teollisuuteen. Näissä kaupungeissa on akuutti tarve monipuolistaa talouden rakenteita ja luoda uusia työpaikkoja työttömyyden, sosiaalisten ongelmien ja näköalattomuuden vähentämiseksi. Alueiden kehitys on poliittisesti ja taloudellisesti tärkeää ja kehityksen suuntaviivat määritellään kansallisesti hyväksytyissä aluekehitysohjelmissa. Tällä hetkellä painottuvat suuret kehityssuunnitelmat, joista päällimmäisinä ovat Kaukoitä sekä Krimin ja Sevastopolin sosiotaloudellisen kehityksen ohjelma vuodelle Venäjän talouskasvu perustuu edelleen lähes yksinomaan luonnonvaroihin, ja näistä kolme neljäsosaa sijaitsee Kaukoidässä ja Siperiassa. Kaukoidän alue on kuitenkin Venäjän syrjäseutua, jota vaivaavat negatiivinen muuttoliike, heikot julkiset palvelut, huono infrastruktuuri, sosiaaliset ongelmat ja muuta maata matalampi elintaso. Alueiden kehitystä ja työllisyyttä pyritään edistämään myös sellaisilla näyttävillä suurhankkeilla kuin Trans-Siperian ja Baikal-Amur -rautateiden modernisointi sekä vuoden 2018 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen suorituspaikkojen ja kisakaupunkien infrastruktuurin rakentaminen. Ne vaativat valtavia investointeja, joita ei ole helppo nykyisessä tilanteessa löytää. Venäjän energiasektori entistä suurempien haasteiden edessä Maailman suurimpiin energiantuottajiin kuuluvan Venäjän ulkomaan viennistä 70 prosenttia on energiaa. Öljystä, kaasusta ja muista hiilivedyistä saatavat tulot muodostavat 58 prosenttia valtion budjettituloista. Voimakas taloudellinen riippuvuus asettaa Venäjän energiasektorin entistä suurempien haasteiden eteen nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa ja öljyn hinnan pysyessä alhaisena. Kilpailu perinteisillä energiamarkkinoilla on kiristynyt liuskekaasun, nesteytetyn maakaasun ja uusiutuvien energiamuotojen tarjonnan ja käytön yleistyessä. Lisäksi venäläisen energian kysyntää heikentävät muut tekijät: Euroopan talouskriisi, EU:n pyrkimys energiantuonnin monipuolistamiseen, kiristyvät ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimukset sekä geopoliittinen tilanne. Länsimaiden Ukrainan kriisin aikana asettamat pakotteet ovat rajoittaneet venäläisten öljy-yhtiöiden mahdollisuuksia käyttää länsimaista teknologiaa, koneita ja laitteita sekä lännen rahoituslähteitä. Aasian maat eivät ole pystyneet korvaamaan länsimaita. Rahoitusalan pakotteet ovat vaikuttaneet alan kehittämiseen ja investointeihin, kun venäläisyhtiöt ovat joutuneet leikkaamaan kulujaan ja tehostamaan toimintaansa. Pakotteet sekä alhainen öljyn hinta ovat johtaneet monien suunniteltujen öljy- ja kaasuhankkeiden lykkäämiseen, erityisesti arktisella alueella. Tähän mennessä Venäjä ei ole pystynyt kilpailemaan alan teknologioiden kehittämisessä johtavien länsimaiden kanssa eikä energia-alan tuonninkorvausohjelmalla pystytä saavuttamaan lännen etumatkaa. Ala on joiltain osin jopa 80-prosenttisesti riippuvainen koneiden 9

16 Venäjä ja laitteiden tuonnista. Öljyalalle kohdistuvien pakotteiden vaikutusten arvellaan näkyvän selvimmin 5 10 vuoden kuluttua öljyntuotannon supistumisena. Käytössä olevat perinteiset öljylähteet ehtyvät, ja uusia esiintymiä on hidasta ottaa käyttöön, koska ne vaativat pitkälle kehittyneitä porausmenetelmiä. Venäjä pitää pakotteita mahdollisuutena vauhdittaa kehitystä energia-alalla, joka kärsii modernisaation puutteesta, tehottomuudesta, alhaisesta työn tuottavuudesta, korruptiosta ja vähäisestä kilpailusta. Venäjä kuitenkin pyrkii yhä tiukemmin valvomaan ja ohjaamaan energiasektorin toimintaa. Energiaverotuksen uudistuksilla (muun muassa vientitullien laskeminen ja kaivannaisveron nostaminen) on pyritty kannustamaan öljy-yhtiöitä lisäämään tuotantoa. Siihen tarvitaan valtion tukea, jotta öljy-yhtiöt pystyvät nykyisellä öljynhinnalla toteuttamaan kannattamattomat laajennussuunnitelmat. Venäjä pyrkii lisäämään energianvientiä maailman nopeimmin kehittyville markkinoille Aasiaan. Se on sopinut Kiinan kanssa kaasunviennin aloittamisesta itäistä Siperian voima -kaasuputkea ja läntistä Altain reittiä pitkin. Käytännössä hankkeet ovat edenneet hitaasti ja niiden toteutuminen suunnitellussa aikataulussa näyttää nykytilanteessa epätodennäköiseltä. Uusien markkinoiden osalta on nähtävissä epävarmuutta, sillä Aasian talouskasvu on hidastunut, uusiutuvan energian rooli saattaa kasvaa arvioitua enemmän ja myös Aasian maat pyrkivät monipuolistamaan energiantuontiaan. Tämän vuoksi nykyisten markkinaosuuksien säilyttäminen erityisesti Euroopassa on Venäjälle entistä tärkeämpää. EU pysyy Venäjän suurimpana kauppakumppanina Venäjän ulkomaankauppavaihto laski vuonna 2014 seitsemän prosenttia ja sen arvo oli 783 miljardia dollaria. Viennin arvo oli 497 miljardia dollaria ja tuonnin arvo 286 miljardia dollaria. Vienti väheni edelliseen vuoteen verrattuna lähes kuusi prosenttia ja tuonti hieman yli yhdeksän prosenttia. Öljyn hinnan vaihtelut maailmanmarkkinoilla, metallien ja jalokivien hintojen lasku sekä Länsi-Eurooppaan viedyn maakaasumäärän putoaminen vähentyneen kysynnän takia vaikuttivat Venäjän viennin laskuun. Raaka-aineet kuten öljy, öljytuotteet ja kaasu muodostavat lähes 70 prosenttia Venäjän viennistä. Koneiden ja laitteiden osuus Venäjän tuonnissa oli 50 prosenttia ja elintarvikkeiden ja elintarvikeraaka-aineiden 13 prosenttia. Vaikka Venäjän vienti EU:hun (259 miljardia dollaria) laski 8,6 prosenttia, pysyi EU edelleen Venäjän suurimpana kauppakumppanina. Venäjän viennistä lähes puolet menee Euroopan unioniin (48,2 prosenttia). IVY-maiden osuus Venäjän viennistä oli 12 prosenttia ja tulliliiton maiden (Kazakstan, Valko- Venäjä) osuus 6,7 prosenttia. Venäjän suurimmat kauppakumppanit olivat Kiina (88 miljardia dollaria), Alankomaat (73 miljardia dollaria), Saksa (70 miljardia dollaria), Italia (49 miljardia dollaria), Turkki (31 miljardia dollaria) Japani (31 miljardia dollaria), Yhdysvallat (29 miljardia dollaria), Korea (27 miljardia dollaria) ja Puola (23 miljardia dollaria). Suomen ja Venäjän välinen kauppa Venäjä tipahti vuonna 2014 toiseksi suurimmaksi kauppakumppaniksi Saksan jälkeen. Suomen tullin tilastojen mukaan Suomen ja Venäjän välinen kauppavaihto jäi 13,3 miljardiin euroon, kun taas Suomen ja Saksan kauppavaihto kasvoi 14,4 miljardiin euroon. Venäjä oli kolmanneksi suurin vientimaamme Saksan ja Ruotsin jälkeen. Vienti Venäjälle laski 14 prosenttia ja viennin arvoksi jäi 4,6 miljardia euroa. Venäjän osuus kokonaisviennistä oli 8,3 prosenttia. Tuonnissa Venäjä säilyi edelleen suurimpana tuontimaana, vaikka tuonti Venäjältä laski 18 prosenttia. Tuonnin arvo oli 8,7 miljardia euroa ja Venäjän osuus kokonaistuonnista oli 15 prosenttia. Myös kauttakuljetustavaroiden määrä Suomen kautta Venäjälle laski 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suomesta vietiin kauttakulkuna Venäjälle alle 1,3 miljoonaa tonnia kauttakulkutavaraa. Venäjän taloustilanteen heikentyminen mukaan lukien ruplan kurssin romahdus ja sen myötä kulutuskysynnän ja investointien vähentyminen vaikuttivat viennin laskuun. Venäjälle viedään edelleenkin pääosin erilaisia koneita ja laitteita, moottoreita, eri toimialojen erikoiskoneita, kemiallisia aineita ja tuotteita, paperia ja pahvia sekä kuljetusvälineitä. Venäjän vuoden 2014 elokuussa asettama elintarvikkeiden tuontikielto on kirpaissut suomalaisten elintarvikkeiden vientiä, joka on pudonnut 68 prosenttia. Venäjältä tuodaan edelleen pääosin energiatuotteita kuten öljyä, kaasua, kivihiiltä ja sähköä, ja niiden osuus tuonnissa on ollut lähes 80 prosenttia. Muita tuontituotteita olivat puutavara (4,3 prosenttia), metallit ja metallituotteet (2 prosenttia), kemialliset aineet ja tuotteet (8,9 prosenttia) sekä muut tavarat (4,8 prosenttia). Suomalaisten matkailu Venäjälle vuonna 2014 lisääntyi muun muassa ruplan edullisen vaihtokurssin vuoksi 10

17 Lähde: Tullihallitus Venäjä Suomen ja Venäjän välinen kauppa Tuonti milj. euroa Osuus kokonaisviennistä % Vienti milj. euroa Lähde: Tullihallitus muutaman prosentin. Suomalaiset Suomen olivat edelleen ja Vietnamin puolalaisten jälkeen toiseksi suurin IVY-maiden ulkopuoli- Suomalaisyritykset välinen kauppasopeuttavat toimintojaan nen matkailijaryhmä Venäjällä ja venäläiset olivat suurin Suomalais-venäläisen kauppakamarin huhtikuussa yksittäinen matkailijaryhmä Suomessa. Venäläiset tekivät Suomeen noin neljä ja puoli miljoonaa Tuonti milj. matkaa euroa vuonna Rajavartiolaitoksen tilastojen Vienti milj. mukaan euroa 2015 julkaiseman Venäjän-kaupan barometritutkimuksen mukaan Osuus suomalaisten kokonaisviennistä Venäjän-kauppaa % käyvien yritysten vienti ja liiketoiminta Venäjällä supistui odotetusti. Viennin ja liiketoiminnan suurimpina haasteina Suomen 200 ja Venäjän väliset rajanylitykset vähenivät 12 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna ja olivat yhteensä ovat ruplan kurssin ja talouden epävakaisuus, poliittinen tilanne sekä rahoitusongelmat suomalaisyritys- 0,4 lähes 11,4 miljoonaa. Myös venäläisten rahankäyttö 150 laski ennätysvuodesta Vuonna 2014 venäläiset ten asiakkailla. Venäjällä toimivat suomalaisyritykset käyttivät Suomessa yhteensä 925 miljoonaa euroa (1,2 eivät ole talouden heikkenemisestä ja Ukrainan 0,3 kriisin miljardia 100 euroa vuonna 2013), josta tuoteostoihin käytettiin runsaat 665 miljoonaa ja palveluihin 260 milteen muutoksesta huolimatta vetäytyneet Venäjältä. mukanaan tuomista sanktioista ja poliittisen tilan- 0,2 joonaa euroa. 50 Matkan aikana venäläiset käyttivät rahaa Ne joutuvat kuitenkin arvioimaan riskejä uudellaan 0,1 ja matkustajaa kohden noin 242 euroa (266). sopeuttamaan toimintojaan. Enemmistö barometrin 0 vastaajista odottaa viennin ja liiketoiminnan 0,0 pysyvän Suomen edustustot Venäjällä myönsivät vuonna 2014 tämän hetkisellä tasolla. noin 24 prosenttia Lähde: Tullihallitus vähemmän viisumeita kuin edellisvuonna. Viisumikysyntä vähentyi Venäjän talouden Venäjällä toimii noin 600 suomalaista yritystä ja suomalaisten hidastumisen ja ruplan kurssilaskun takia. Viisumipäätösten kokonaismäärä laski 1,5 miljoonasta reiluun 1,1 miljoonaan. Määrän odotetaan edelleen laskevan, yritysten investoinnit Venäjälle ovat yhteen- sä noin kaksitoista miljardia euroa. Suurin yksittäinen investointi on Fortumin mittava panostus sähkön ja koska Venäjän talous ei vielä osoita Suomen elpymisen ja Yhdysvaltojen merkkejä ja ruplan vaihtokurssia pidetään epävakaana. Pavestointeja on tehty muun muassa auton renkaiden val- lämmön välinen tuotantoon. kauppa Muita merkittäviä suomalaisin rantaakseen viisumiasiakkaiden palvelua Suomi avasi mistukseen, rakennusteollisuuteen, logistiikkapalveluihin vuonna 2014 seitsemän uutta viisumikeskusta. Nyt Pietarin ja Moskovan viisumikeskusten Tuonti lisäksi milj. euroa viisumiasiakkaita palvellaan 20 muussa pisteessä Vienti milj. ympäri euroa Venäjää 5000 Kaliningradista Vladivostokiin sekä vähittäiskauppaan ja elintarviketeollisuuteen. Osuus kokonaisviennistä % Vuoden 2009 notkahduksen jälkeen Venäjälle suuntautuneet suorat ulkomaiset investoinnit kasvoivat, 8 mutta investoinnit notkahtivat jälleen merkittävästi

18 Venäjä vuonna Suurin osa ulkomaisista investoinneista on venäläistä pääomaa, joka palaa Venäjälle venäläisten konsernien offshore-järjestelyiden pohjalta kolmansien maiden kautta. Suurimmat investoinnit ovat perinteisesti tulleet veroparatiisimaista kuten Kyprokselta, Bermudalta, Alankomaista ja Luxemburgista, ja osaa näistä maista pidetään myös venäläisten yritysten pääomien kauttakulkumaina. Venäjän pyrkimyksenä on saada ulkomaille sijoitettu venäläinen pääoma palaamaan kotiin ja se valmistelee lainsäädäntöä, jonka mukaan ulkomailta kotiutettavan pääoman alkuperää ei tarvitsisi selvittää. Venäjä joutuu kuitenkin lainvalmistelussa ottamaan huomioon rahanpesua koskevat kansainväliset velvoitteet. Venäjä oli vuonna 2014 maailman kuudenneksi suurin investoija ulkomaille, vaikka venäläisten yritysten ulkomaiset investoinnit vähentyivätkin 40 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Ulkomaille suuntautuneiden investointien arvo oli 56 miljardia dollaria. Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne Yritystoiminnan poliittinen riski Venäjän markkinoilla kasvoi huomattavasti vuoden 2014 aikana Venäjän toteuttaman Krimin annektoinnin ja Venäjän Ukrainan vakautta horjuttavien toimien seurauksena. Vastauksena Venäjän toimiin EU:n neuvosto päätti ottaa käyttöön rajoittavia toimenpiteitä. Vastaavia rajoittavia toimia ovat ottaneet käyttöön myös muun muassa Yhdysvallat, Japani, Australia, Kanada ja Norja. EU:n toimenpiteet perustuvat kesän ja syksyn 2014 aikana tehtyihin neuvoston päätöksiin ja asetuksiin, joita tarkennettiin tietyiltä osin joulukuussa Euroopan komissio on julkistanut tulkintaohjeen, joka koskee Ukrainan tilanteen vakautta horjuttavien Venäjän toimien johdosta käyttöön otettuja rajoittavia toimenpiteitä. Englanninkielinen ohje on saatavilla komission verkkosivuilta. Ukrainan vakautta horjuttavien Venäjän toimien seurauksena kasvaneet Venäjän ja lännen väliset poliittiset erimielisyydet ja molemminpuoliset pakotteet ovat ajaneet EU:n ja Venäjän suhteet heikoimmilleen sitten kylmän sodan päättymisen jälkeen. Venäjän toiminta on epävakauttanut Euroopan turvallisuuspoliittista ympäristöä. Yhteistyön kehittäminen kahdenvälisissä ja kansainvälisissä kysymyksissä EU:n ja Venäjän kanssa on pysähtynyt. EU:n kanssa tehdyn yhteistyön sijaan Venäjä etsii poliittisen ja taloudellisen yhteistyön tiivistämistä Kiinan ja muiden määrittelemiensä uusien kumppanien kanssa. Vastauksena EU:n käyttöön ottamiin rajoittaviin toimiin Venäjä on asettanut maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuontia rajoittavia niin sanottuja vastapakotteita EU:lle. Rajoitukset koskevat EU:n lisäksi myös Yhdysvaltoja, Kanadaa, Australiaa ja Norjaa. Venäjän yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut Ukrainan kriisin aikana aiempaa epäluuloisemmaksi ja se sallii yhä vähemmän virallisen politiikan kyseenalaistamista. Presidentti Putinin suosio nousi Krimin liittämisen jälkeen ennätyksellisen korkealle tasolle. Keinoja kansalaismielipiteen kontrolloimiseksi ja poliittisten protestien estämiseksi on vahvistettu entisestään. Useat uudet lait ovat heikentäneet poliittisen opposition ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia sekä asettaneet lisää rajoituksia tiedotusvälineiden toiminnalle. Myös internetin ja siellä käytävän suhteellisen vapaan ja aktiivisen poliittisen keskustelun valvonta lisääntyy. Kansalaisvapauksia rajoittavien toimien perusteluna on käytetty väitteitä länsimaiden yrityksestä toteuttaa vallankumous Venäjällä sekä Pohjois-Kaukasiassa jatkuvan ääri-islamilaisen liikehdinnän uhkaa. Perinteisten venäläisten arvojen puolustamisella tehdään yhä enemmän politiikkaa. Epäluulot ulkomaita, ulkomaisia yrityksiä ja liikemiehiä sekä ulkomaiden venäläiselle kansalaisyhteiskunnalle myöntämää tukea kohtaan ovat kasvaneet sisäisiä viholliskuvia lietsovan uutisoinnin myötä. Valtiollinen media vahvistaa kyseisiä epäluuloja aktiivisesti. Myös akateemisen yhteisön ja älymystön piiristä tulevaa kritiikkiä on vaiennettu ja virallisen politiikan kyseenalaistajia leimataan herkästi epäisänmaallisiksi. Valtiollisessa duumassa istuu valtapuolue Yhtenäisen Venäjän lisäksi kolme Kremlille lojaalia puoluetta. Seuraavat duumanvaalit on tarkoitus järjestää vuonna Opposition mahdollisuuksia osallistua vaaleihin on viime vuosien aluetason vaaleissa rajoitettu erilaisilla lainsäädännöllisillä ja hallinnollisilla keinoilla. Oppositiovoimien mahdollisuudet saada huomiota ajatuksilleen valtamediassa ovat erittäin rajalliset. Seuraava testi poliittisen järjestelmän tilasta ovat syksyn 2015 aluevaalit. Nykyisen valtajärjestelmän asema vaikuttaa turvatulta uskottavan haastajan puuttuessa etenkin valtakunnallisella tasolla. Alue- ja paikallishallintoa ollaan uudistamassa syvällisesti. Muutosten oletetaan entisestään vahvistavan presi- 12

19 Venäjä denttijohtoisen keskusvallan kontrollia läpi poliittisen järjestelmän ja viranomaiskoneiston. Presidentti Putinin nykyinen virkakausi jatkuu vuoteen Pääministeri Medvedevin johtaman hallituksen päätehtävä on Venäjän luotsaaminen ulos talouskriisistä. Hallituksen kriisiohjelma lisää valtion roolia monilla elinkeinoelämän aloilla, mutta taloutta uudistavia rakenteellisia muutoksia tai kansalaisten elintasossa näkyviä leikkauksia ei olla halukkaita toteuttamaan. Heikentyvä taloustilanne, monien alueiden nopeasti kasvanut velkaantuminen ja Ukrainan tilanteen epävarmuus kasaavat suuria haasteita hallituksen työlle. Talouskriisin jatkuessa on selvää, että Putinin nykyisen presidenttikauden alussa hallituksen tehtäväksi annettuja kunnianhimoisia taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia ei tulla saavuttamaan tavoitteiden mukaisesti. Aluetalouksien tilanne on heikentynyt erityisen nopeasti Luoteis-Venäjällä. Karjalan tasavallassa se on johtanut poliittisiin protesteihin. Sääntely-ympäristön kehitys Venäjän vuonna 2012 voimaan astunut WTO-jäsenyys ei ole tuonut mukanaan odotettuja myönteisiä vaikutuksia Venäjän sääntely- ja liiketoimintaympäristölle. Venäjän jäsenyyttä varjostavat edelleen erilaiset kiistakysymykset ja sen valikoiva suhtautuminen WTOsopimuksen velvoitteisiin. Venäjä on asettanut tuontirajoituksia tai tehnyt muutoksia tullauskäytäntöihin ilman asianmukaisia etukäteisilmoituksia. Heti jäsenyyden tultua voimaan Venäjä otti käyttöön maahantuotuja moottoriajoneuvoja syrjivän kierrätysmaksun oman autoteollisuutensa suojelemiseksi. EU vei tapauksen WTO:n riitojenratkaisumenettelyyn. Venäjä on sittemmin tehnyt muutoksia kierrätystä koskevaan lakiin, jonka soveltamisala on vielä epäselvä. EU on riitauttanut WTO:ssa Venäjän EU:n sianlihalle asettaman tuontikiellon, saksalaisille ja italialaisille pakettiautoille asettamat pakettiautojen polkumyyntitullit ja Venäjän tiettyihin tuotteisiin kohdistamat tullisidontaylitykset (muun muassa paperi- ja kartonkituotteet). Suomen osuus kyseessä olevien tuotteiden EU:n kokonaisviennistä Venäjälle on ollut merkittävä. Venäjä on vastaavasti nostanut EU:ta vastaan omat WTO-kanteensa, jotka koskevat EU:n niin sanottua kolmatta energiapakettia ja EU:n kohdistamia polkumyyntitoimia Venäjältä peräisin oleviin ammoniumnitraattituotteisiin sekä teräs- ja rautaputkiin. Euraasian talousliitto kangerrellen liikkeelle Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän välinen sopimus Euraasian talousliitosta (Eurasian Economic Union) tuli voimaan Sopimukseen on sittemmin liittynyt myös Armenia, ja Kirgisian liittyminen talousliittoon on suunnitteilla kesän 2015 aikana. Euraasian talousliiton tavoitteena on tavaroiden, palveluiden, pääomien ja työvoiman vapaa liikkuvuus sekä yhteiset finanssi- ja sisämarkkinat. Pidemmän aikavälin tavoitteena on koordinoida syvemmin myös energia-, teollisuus-, maatalous- ja kuljetussektoria sekä perustaa yhteiset maakaasu- ja raakaöljymarkkinat vuonna Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan muodostivat tulliliiton jo vuonna 2010 ja ottivat käyttöön yhteiset tullitariffit. Euraasian integraation taloudelliset vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi muun muassa maiden heikentyvän kilpailukyvyn vuoksi. Euraasian talousliiton toimintaa ohjaavan Euraasian talouskomission mukaan talousliiton maiden välinen kauppa vuonna 2014 oli koko ulkomaankauppavaihtoon verrattuna vain 11,7 prosenttia, kun esimerkiksi EU:n sisällä tavarakaupan, palveluiden ja investointien osuus on 60 prosenttia. Epäselvät ja monitulkintaiset lait heikentävät investointi- ja liiketoimintailmapiiriä Venäjän talouskasvun hidastuminen, sitä vastaan asetettujen pakotteiden seurannaisvaikutukset ja hallituksen vahva tuonnin korvaamiseen tähtäävä politiikka näkyvät sääntely-ympäristön kehityksessä ja protektionismin kasvussa. Hallitus on kuluneen vuoden aikana hyväksynyt monta lakia, joilla on suora vaikutus Venäjän investointi- ja liiketoimintailmapiiriin. Tällaisia ovat muun muassa henkilötietoja koskevaan lakiin tehdyt muutokset, jotka astuvat voimaan Ne edellyttävät, että tietoja Venäjän kansalaisista voi tallentaa vain Venäjällä sijaitseville palvelimille. Lakimuutoksen pikaista voimaantuloa ovat vastustaneet sekä venäläiset että ulkomaiset liike-elämän toimijat, jotka pitävät muutoksia merkittävänä esteenä normaalille liiketoiminnalle. Venäjällä on tiukennettu lakia koskien ulkomaisia investointeja yhtiöihin, joilla katsotaan olevan strategista merkitystä maanpuolustukselle ja valtion turvallisuudelle. Suurin osa strategisiksi määritellyistä yrityksistä edustaa ydinenergia-alaa, puolustusteol- 13

20 Venäjä lisuutta, liikennettä ja tietoliikennettä. Ulkomaisten investoijien omistusosuus ei saa olla yli 25 prosenttia kyseisillä sektoreilla toimivien yhtiöiden tuotantoresursseista. Muutoksen myötä näillä sektoreilla toimivien yritysten ostoon tarvitaan Venäjän antimonopoliviranomaisen lupa. Syksyllä 2014 hyväksytty medialaki rajaa ulkomaisen omistuksen venäläisessä mediassa korkeintaan 20 prosenttiin. Ulkomaisilla mediataloilla ja kustantajilla on helmikuuhun 2017 asti aikaa mukauttaa omistusrakenteensa lain vaatimuksiin. Ulkomaisen median arvo on vuositasolla kokonaisuudessaan noin miljardi dollaria ja ulkomaiset toimijat vastaavat noin 60 prosentista alan logistiikasta ja jakeluverkostoista, jotka työllistävät noin ihmistä. Medialain katsotaan johtavan sananvapauden vähentymiseen sekä vaikuttavan alan työllisyyteen. Toukokuussa 2015 astui voimaan laki ei-toivotuista ulkomaisista tai kansainvälisistä hallituksen ulkopuolisista organisaatioista. Useat lain puolesta äänestäneet kansanedustajat ja kommentaattorit pitävät mahdollisena, että lain perusteella pääsyyttäjä voi ilman oikeuden päätöstä määrätä paitsi ulkomaisia kansalaisjärjestöjä myös yksityisiä yrityksiä lopettamaan toimintansa Venäjällä. Lakiteksti jättää kysymyksen soveltamisalasta epäselväksi eikä oikeuskäytäntöä asiasta ole vielä muodostunut. Vastapakotteet ja muut tuontirajoitukset elintarvikeviennin esteenä Venäjä on ollut Suomen elintarviketeollisuuden tärkein vientimarkkina. Vuonna 2013 Venäjän osuus Suomen elintarvikeviennistä oli 27,8 prosenttia ja viennin arvo 442 miljoonaa euroa. Venäjän elokuussa 2014 asettamisen vastapakotteiden vaikutuksesta Suomen elintarvikevienti Venäjälle on pudonnut kolmannekseen aikaisemmasta. Vastapakotteiden vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti maitosektoriin. Senkin jälkeen, kun elintarvikepakotteet muodollisesti poistetaan, paluu Venäjän markkinoille on todennäköisesti hankalaa. Venäjän viranomaiset ovat ilmoittaneet edellyttävänsä uusien laitostarkastusten tekemistä eläinperäisiä elintarvikkeita valmistaviin yrityksiin ennen kuin ne voivat aloittaa Venäjän-vientinsä uudestaan. Vastapakotteiden lisäksi Suomeen kohdistuu jo aiemmin voimaan tulleita elintarvikkeiden tuontirajoituksia. Perunan tuonti Venäjälle on ollut kiellettyä koko EU:n alueelta heinäkuusta 2013 lähtien kasvinterveyssyiden vuoksi. Suomi on kuitenkin pystynyt viemään Venäjälle yksittäisiä siemenperunaeriä kansallisen tuontiluvan ja perunaerien erillistarkastusten perusteella. Samoin sianlihan tuonti Venäjälle on ollut kiellettyä alkuvuodesta 2014 lähtien EU:n alueelle levinneen afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Tuonnin korvaamisella haetaan ratkaisua rakenneongelmiin Tuonnin korvaaminen on noussut Venäjän päätavoitteeksi, jolla pyritään hakemaan ratkaisua talouden rakenneongelmiin ja jolla tahdotaan pitkällä aikavälillä monipuolistaa teollisuutta, vähentää riippuvuutta ulkomaista ja vahvistaa taloutta. Tavoite ei toteudu ilman suuria kotimaisia tai ulkomaisia investointeja tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Investoinnit ovat kovasta paineesta ja vähentyneestä kilpailusta huolimatta jääneet vähäisiksi. Samanaikaisesti tuonnin korvaamispolitiikka on johtanut uusiin sisäänpäin katsoviin tuotanto- ja hankintakäytäntöihin. Talousasiantuntijat ovat yksimielisesti tyrmänneet tuonnin korvaamista koskevat tavoitteet, koska ne tulevat kalliiksi eivätkä toteudu ilman suurimittaista valtion subventointia. Hallinto kuitenkin vakuuttaa, että tuonninkorvaaminen on tulevien vuosien ykkösprioriteetti pakotteista riippumatta. Teollisuus- ja kauppaministeriö on hyväksynyt 19 sektorikohtaista tuonninkorvaamisen suunnitelmaa. Erillisiä suunnitelmia on laadittu muun muassa laivanrakennussektorille, öljy- ja kaasualalle, kuljetuskoneteollisuuteen, lääketeollisuuden ja lääkinnällisten laitteiden alalle, elintarviketeollisuuteen sekä IT- ja televiestintäalalle. Suunnitelmissa määritellään korvattava ala, prosessin aikataulu sekä tuonnin tavoiteltu osuus vuoteen 2020 tultaessa. Kotimaisen tuotannon lisäämiseksi on myös hyväksytty julkisiin hankintoihin ulkomaisten tuotteiden hankintakieltoja mm. tietyille koneenrakennusteollisuuden tuotteille, erilaisille ajoneuvoille, tekstiileille ja jalkineille sekä noin 40 terveydenhuollon välineelle, laitteelle ja tarvikkeelle - kuulolaitteista verensiirtolaitteisiin. Ulkomainen laitetoimittaja voidaan hylätä tarjouskilpailusta, mikäli siihen osallistuu vähintään kaksi Venäjältä tai muista Euraasian talousliiton maista peräisin olevaa laitetoimittajaa. Tullaus ja rajanylitys Raskaan kaupallisen liikenteen määrät putosivat itärajalla vuonna 2014 neljänneksellä vastaten Suomen Venäjän viennin arvon supistumista. Erityisesti 14

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01. Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.2014 Venäjä edelleen tärkeä Suomelle Viennistä 8,5% (v/v-muutos 1-10/2014:

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä

Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä Saudi-Arabia Suurlähettiläs Pekka Voutilainen, Riad Egypti Suurlähettiläs Tuula Yrjölä, Kairo Afrikan

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa pohja saavutettu? Suomalaisyritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat hieman kasvaneet

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi 2 Nopeas8 kehi1yvä Vietnam 89 milj. asukasta ja BKT n. 142 miljardia USD

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Tuonti:

Lisätiedot

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Pekka Sutela 24.5.2010 Venäjä ja kriisi Venäjän BKT laski 2009 saman verran kuin Suomen, vajaat kuusi prosenttia, mutta maa putosi korkeammasta

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 215 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 24 215 (1-2) 16 Mrd. e 14 12 1 8 6 4 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 214 (1-2) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot