Arviointi työtavaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arviointi työtavaksi"

Transkriptio

1 Arviointi työtavaksi kokemuksia asiakastyön arvioinnin kehittämisestä Helsingin sosiaalivirastossa Pekka Borg Stina Högnabba Marja-Riitta Kilponen Kaisa Kopisto Pertti Korteniemi Ilkka Paananen Niina Pietilä MENETELMIEN PILOTOINTI 1

2 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Oppaita ja työkirjoja 2008:2 Toimitustyö: Tuula Lehtinen Ulkoasu: Tuula Lehtinen Kansi: Vinjetti Paino: Yliopistopaino ISBN ISSN

3 Esipuhe Eija Bergman Helsingin sosiaalivirastossa innostuttiin vaikuttavuuden arvioinnista ja arvioivasta työotteesta jo 1980-luvulla. Kuitenkin seuraavalla vuosikymmenellä niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa huomio arviointitoiminnassa kiinnittyi laadun arviointiin ja laatutyöhön, kunnes tämän vuosituhannen alussa katsottiin ajankohtaiseksi työstää sosiaalitoimelle uudenlainen toiminta-ajatus sekä visio ja strategia. Tavoitteeksi otettiin, että sosiaalitoimi tuottaa hyviä vaikutuksia ihmisten elämässä, elämänkaaren eri vaiheissa. Sosiaaliviraston strategiassa tämä merkitsi muun muassa sitä, että yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi otettiin seurata sekä asiakas- ja palvelukohtaista että yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteena oli hyödyntää työstä kerätty arvioiva tieto niin toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä kuin johtamisessakin. Siten arviointi limittyy osaksi ammatillista käytäntöä. Vuonna 2003 laadittiin arvioinnin kehittämis- ja toteuttamissuunnitelma, joka sisälsi laajasti arvioinnin koko kirjon sekä kehittävän arvioinnin että vaikuttavuuden arviointia. Tavoitteeksi otettiin kehittää arviointitoimintaa tukevaa johtamista ja osaamista, arvioinnin menetelmiä, tietoteknisiä sovelluksia sekä asiakasnäkökulmaa. Suunnitelman toteutuksesta kehkeytyi laaja, edelleenkin jatkuva ohjelma, joka sisältää muun muassa yli kaksikymmentä pilottihanketta. Arviointiohjelman yhtenä lähtökohtana oli arviointiin liittyvän ymmärryksen ja osaamisen lisääminen. Tähän liittyen olemme muutaman viime vuoden aikana yhteistyössä Stakesin ja Helsingin yliopiston kanssa järjestäneet koulutusta erityisosaajille sekä koulutusta ja konsultaatiota viraston työntekijöille ja työyhteisöille. Koulutuksiin on osallistunut yli 1600 sosiaalialan työntekijää. Julkaisussaan Vaikuttavuuden arvioinnin rakenne ja mahdollisuus sosiaalialalla sosiaaliviraston arviointipäällikkö Petteri Paasio (2003) kuvaa systemaattisesti vaikuttavuuden arvioinnin kokonaisuutta sosiaalialalla. Tämä kokonaisnäkemys antoi ideologisen pohjan viraston vaikuttavuuden arviointityölle. Tavoitteena on ammatillinen käytäntö, jossa seurataan ja arvioidaan järjestelmällisesti toiminnan vaikuttavuutta. Ajattelun muuntuminen työmalleiksi, menetelmiksi ja työkulttuuriksi on vain ollut hitaampi prosessi kuin osasimme aavistaakaan. Käsillä olevaan julkaisuun olemme keränneet kiinnostavimpia esimerkkejä erilaisista arviointihankkeista. Työmenetelmiä ja erilaisten arviointimallien sovelluksia on kokeiltu innostuneessa pioneerihengessä sosiaaliviraston työyhteisöjen kanssa. Inspiraation lähteinä ovat olleet kansainväliset arvioinnin asiatuntijat, kuten Mansoor Kazi, Huey-Tsyh Chen ja Peter Sommerfeldt sekä FinSocin kanssa kokeillut menetelmät, ESIPUHE 3

4 kuten Bikva-arviointi. Olemme työskennelleet lujasti myös keskenämme kehittääksemme systemaattista, asiakkaan kanssa laadittavaa tilannearviointia. Nyt, monen vuoden työn tuloksena, aikuissosiaalityöhön on syntynyt yhtenäinen tilannearviomalli. Mallin ensimmäiset sovellukset löytyvät jo asiakastietojärjestelmästä ja niiden ottaminen käyttöön on aloitettu. Julkaisussa kuvattuja menetelmiä kehitetään edelleen. Haluamme kuitenkin jo tässä vaiheessa kertoa työstämme, koska toivomme sosiaalialan kehittäjien saavan kokemuksistamme virikkeitä ja innostusta vaikuttavuuden arviointiin ja oman työnsä kehittämiseen. Ohjelman toteutuksessa saimme monipuolista asiantuntijatukea Stakesin FinSoc-ryhmältä ja taloudellista tukea Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Erityiset kiitokset kuuluvat arviointihankkeen ohjausryhmän puheenjohtajille Helinä Hulkkoselle ja Raili Metsälälle sekä sosiaaliviraston arviointitoiminnan varsinaiselle käynnistäjälle, Aulikki Kananojalle ja väsymättömälle kannustajallemme Tuija Kotirannalle. Tekijät PEKKA BORG STINA HÖGNABBA Koulutus ja nykyinen työtehtävä Dipl.fil., kehittämiskonsultti, Helsingin sosiaalivirasto, Kehittämispalvelu VTM, projektipäällikkö, Helsingin sosiaalivirasto, Kehittämispalvelu, Asko-hanke (asiakkaat toiminnan arvioijina ja konsultteina). MARJA-RIITTA KILPONEN YTM, johtava kehittämiskonsultti, Helsingin sosiaalivirasto, Kehittämispalvelu KAISA KOPISTO PERTTI KORTENIEMI KM, opintoasiainkoordinaattori, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta VTM, kehittämiskonsultti, Helsingin sosiaalivirasto, Kehittämispalvelu ILKKA-TAPANI PAANANEN YTM, tutkija, Helsingin sosiaalivirasto, Kehittämispalvelu NIINA PIETILÄ YTM, johtava sosiaalityöntekijä, Espoon sosiaalija terveystoimi 4

5 Sisältö Eija Bergman Esipuhe... 3 Kirjoittajat...4 Stina Högnabba ja Pertti Korteniemi Lukuohje...7 I ARVIOINNIN KÄSITTEITÄ, MÄÄRITELMIÄ JA TYÖVÄLINEITÄ Stina Högnabba Arviointi, arviointitutkimus ja arviointimenetelmien kehittäminen Pekka Borg Chenin tieteellinen luokittelu ohjelman arviointiin Pekka Borg Ohjelmateoria II MENETELMIEN PILOTOINTI Pertti Korteniemi Käsitekarttamenetelmä Pekka Borg ja Marja-Riitta Kilponen Tapauskohtainen arviointi Pertti Korteniemi ja Niina Pietilä Itsearviointi työyksikön asiakastyössä Niina Pietilä Kehittävä arviointi työotteena Kaisa Kopisto Hyvää hämmennystä ja keskustelua Varhaiskasvatuksen arvioinnin kehittäminen päivähoidossa Stina Högnabba Kompetenssi työyhteisöä voimaannuttava menetelmä III ASIAKASNÄKÖKULMAN HYÖDYNTÄMINEN ARVIOINNISSA Stina Högnabba Bikva asiakasosallisuutta ja oppimista Ilkka-Tapani Paananen Näkökulmia asiakaspalautteen keräämiseen VI SUUNTAUTUMINEN TULEVAISUUTEEN Pekka Borg ja Pertti Korteniemi Näyttöön perustuvat käytännöt SISÄLTÖ 5

6 6

7 Lukuohje Stina Högnabba ja Pertti Korteniemi Arviointi työtavaksi on menetelmäkirja, joka kuvaa Helsingin sosiaaliviraston kehittämistyössä hyviksi todettuja arviointimenetelmiä. Kirja toimii käsikirjana pohdittaessa työyhteisön arviointikäytäntöjen kehittämistä tai asiakaslähtöisen arvioinnin kysymyksiä. Erityisesti toivomme menetelmäkirjan hyödyttävän asiakastyön kehittämistä. Kirja sisältää yhteensä kaksitoista, neljäksi luvuksi ryhmiteltyä artikkelia. Kirjan kolmessa ensimmäisessä artikkelissa, luvussa Arvioinnin käsitteitä, määritelmiä ja työvälineitä pohditaan arvioinnin olemusta ja esitellään arvioinnin keskeisiä käsitteitä, määritelmiä ja työvälineitä. Luvun ensimmäisessä artikkelissa Stina Högnabba kuvaa, mitä arvioinnilla ymmärretään ja miten arvioinnin rooli on muuttunut hallinnon ja sosiaalipalvelujen kehittämisen välineenä. Arvioinnin ja arviointitutkimuksen tehtävä on tuoda järjestelmällisyyden avulla luotettavuutta arviointitoimintaan, jota toteutetaan arvioitavan toiminnan luontaisissa puitteissa. Arviointi voidaan toteuttaa joko arviointitutkimuksena tai muuna arviointina. Arvioinnin pitää kuitenkin aina perustua järjestelmälliseen tiedon hankintaan ja sosiaalitieteellisten menetelmien hyödyntämiseen. Sinänsä arviointi voi olla ulkopuolisen tekemää, mutta yhtä hyvin se voi olla organisaation sisäistä, arkityöhön linkitettyä toimintaa. Hyväksi todetut menetelmät ovat omiaan helpottamaan arvioinnin suunnittelemista, suorittamista ja kehittämistä eri työyhteisöissä. Luvun toisessa artikkelissa Pekka Borg kuvaa Huey-Tsyh Chenin kehittämää arvioinnin tieteellistä luokittelua, taksonomiaa. Luokittelussa esitetään millaisesta arvioinnista voitaisiin hyötyä parhaiten projektin, sosiaalisen ohjelman tai esimerkiksi kehitteillä olevan palvelun eri vaiheissa. Tosin kirjoittaja toteaa, etteivät aina sen paremmin projektit kuin palvelujen kehittäminenkään etene todellisessa elämässä johdonmukaisesti vaiheesta toiseen, vaan yhtä usein ne limittyvät ja välillä tulee palattavaksi askel taaksepäinkin. Kolmannessa artikkelissa Pekka Borg kuvaa Chenin ohjelmateoriaa ja teorian laatimista vaiheittain. Ohjelmateoria jäsentää tarvittavat teot toivottujen vaikutusten saavuttamiseksi sekä sen, mitä muita merkittäviä vaikutuksia projektilla, sosiaalisella ohjelmalla tai vaikkapa sosiaalipalvelulla voidaan ennakoida saavutettavan: mikä saa nämä tulokset ja vaikutukset syntymään. Ohjelmateoria voidaan jakaa muutosmalliin ja toimintamalliin. Ohjelmateorian muutosmalli on keino jäsentää ohjelman tai toiminnon ideaa ja oletuksia siitä, millä edellytyksillä voimme esimerkiksi projektilla tai sosiaalipalvelulla saavuttaa tavoittelemiamme tuloksia. Toimintamallissa puolestaan voimme systemaattisesti määritellä, miten esimerkiksi jokin uusi tai kehitteillä oleva sosiaalipalvelu olisi tuotettava, jotta muutosmallin oletetut vaikutukset voisivat toteutua. Menetelmien pilotointi -luvun kuudessa artikkelissa esitellään arviointimenetelmiä ja nii- LUKUOHJE 7

8 den käyttöä esimerkkien avulla. Esimerkit on otettu niistä asiakastyön kehittämishankkeista, joissa kirjoittajat ovat itse olleet mukana arviointeja suunnittelemassa ja toteuttamassa. Luvun ensimmäisessä artikkelissa Pertti Korteniemi kuvaa niin sanottua käsitekarttamenetelmää. Menetelmän avulla on mahdollista kartoittaa erilaisten työyhteisöjen ja organisaatioiden toimintamalleja, luoda yhteisiä viitekehyksiä ja visioita siten, että työyhteisön kaikille jäsenille avautuu mahdollisuus ideoiden tuottamiseen. Tuotettuja ideoita on mahdollista analysoida kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien avulla. Tulokseksi saadaan niin sanottuja käsitekarttoja, joita voidaan hyödyntää nykytilan tunnistamisessa mutta myös työn kehittämisen, suunnittelun ja arvioinnin viitekehyksenä sekä lähtökohtana. Artikkelissa kerrotaan, miten menetelmää on sovellettu A-klinikoiden ja nuorisoaseman vaikuttavuushankkeessa. Luvun toisessa artikkelissa Pekka Borg ja Marja-Riitta Kilponen esittelevät tapauskohtaisen arvioinnin perusteita. Tapauskohtainen arviointi tarkoittaa asiakkaan muutoksen systemaattista seurantaa tai interventioiden vaikuttavuuden arviointia mittaamalla toistuvasti asiakkaan ongelman tai elämäntilanteen muutoksia. Mittaamiseen käytetään joko valmiita tai yhdessä asiakkaan kanssa luotuja mittareita. Esimerkkinä Borg ja Kilponen käyttävät tapauskohtaisen arvioinnin toteuttamista sosiaalityössä vanhusten omaishoitoperheissä. Tapauskohtaista arviointia voidaan hyödyntää yksittäisessä asiakassuhteessa, jolloin se toimii välineenä seurattaessa muutoksen toteutumista esimerkiksi asiakkaan valtaistamisessa. Välinettä voidaan käyttää myös empiirisessä tutkimuksessa esimerkiksi tietyn intervention vaikuttavuuden arvioinnissa. Artikkelissaan Itsearviointi työyksikön asiakastyössä Pertti Korteniemi ja Niina Pietilä esittelevät itsearviointiprosessin eri vaiheita. Esittelyssä rajaudutaan malleihin, jotka soveltuvat asiakastyön menetelmien ja asiakastulosten itsearviointiin. Työmenetelmien ja asiakastulosten arviointiin rajattuna itsearviointi voidaan määritellä seuraavasti: Itsearvioinnissa on kyse työyksikön asiakastyömenetelmien ja palvelujen arvioinnista suhteessa asiakkaiden tarpeisiin ja asetettuihin tavoitteisiin. Itsearvioinnin avulla työyksiköt kokoavat itse palautetietoa toiminnastaan, toiminnan tuloksista ja vaikutuksista sekä kehittävät toimintaa arviointitulosten pohjalta. Arviointi perustuu järjestelmällisesti koottuun tietoon ja määriteltyihin arviointikriteereihin. Esimerkkinä itsearvioinnista toimii Metsälän vastaanottokeskus. Artikkelin lopussa esitellään asiakastyön toimintalogiikkaan perustuvaa itsearviointimallia. Asiakastyön toimintalogiikkaan perustuvan itsearviointimallin tarkoitus on luoda luotettava perusta arvioida vaikuttavuutta ja kehittää työmentelmiä sekä auttaa työyhteisöjä rakentamaan looginen malli työyksikön toiminnan rationaaliseksi perusteluksi ja perustaksi. Seuraavassa artikkelissa Niina Pietilä kuvaa esimerkin avulla, miten kehittävä arviointi voi toimia lastensuojelutyön työotteena. Lapsiperheiden vastuualueella käynnistyi keväällä 2006 Lastensuojelun arviointihanke, jonka tavoitteena oli systematisoida asiakasprosesseja säännöllisesti toteutettujen tilannearvioiden avulla. Kehittämistyön kohteena olivat erityisesti huoltosuunnitelmat ja säännöllisesti toistuvien tilannearviointimallien kehittäminen ja kokeileminen. Hankkeesta keskusteltiin perhekeskusten ja sijaishuollon perhehoidon henkilökunnan kanssa työryhmäkohtaisissa tapaamisissa. Mukaan hankkeeseen lähti kymmenen työryhmää. Yksi työryhmistä oli Itäisen perhekeskuksen Vuosaaren toimipisteen sosiaaliohjaajien ryhmä. Ryhmän kehittämishanketta kuvataan artikkelissa esimerkkinä siitä, miten kehittävää arviointia toteutetaan osana perustyötä. 8

9 Viidennessä artikkelissa Kaisa Kopisto esittelee keväällä 2006 käynnistynyttä varhaiskasvatuksen arvioinnin tutkimus- ja kehittämishankketta. Kopiston artikkeli poikkeaa julkaisun muista artikkeleista siten, että varhaiskasvatuksen arvioinnin kehittämiseen on osallistunut Helsingin yliopisto. Artikkelissa tarkastellaan sosiaaliviraston arviointitoimintaa ulkopuolisen näkökulmasta. Hankkeessa on sekä kartoitettu arviointikäytäntöjä ja -menetelmiä koko kaupungin päivähoidon tasolla että pyritty kehittämään tiettyjä arviointikäytäntöjä ja -menettelytapoja viidessä pilottina toimineessa päiväkodissa. Hankkeessa on pyritty pääsemään käsiksi arvioinnin monimuotoisuuteen sekä kartoittamalla arviointikäytäntöjä ja -menetelmiä koko kaupungin tasolla että myös kehittämällä tiettyjä arviointikäytäntöjä ja -menettelytapoja pilottina toimineissa päiväkodeissa. Hankkeessa on pyritty sekä kehittämään että ottamaan käyttöön päiväkotien toimintakulttuureihin soveltuvia erityisesti pedagogisen toiminnan sisältöön keskittyviä dokumentointi- ja arviointimenetelmiä. Näiden avulla voitaisiin saada monipuolisesti hyödynnettävää tietoa lapsen kasvusta, kehittymisestä ja oppimisesta sekä saattaa varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma näkyviksi. Artikkelissa annetaan yleiskuva koko hankkeesta, mutta artikkelin painopiste on hankkeeseen sisältyneessä pilotoinnissa. Luvun viimeisessä artikkelissa Stina Högnabba tarkastelee sekä empowerment-käsitettä että empowermentin ja arvioinnin välistä yhteyttä. Empowerment- eli kompetenssiarvioinnissa yhdistetään systemaattisesti arviointi, oppiminen, valtaistuminen ja menetelmien kehittäminen. Kompetenssiarvioinnille on ominaista yksinkertainen toteutus neljässä vaiheessa: kenttätyöntekijät mahdollisine yhteistyökumppaneineen kehittävät visioita, asettavat tavoitteita, laativat kehittämisstrategioita ja luovat työlle arviointitapoja. Artikkelissa esitellään esimerkkinä tapaus, jossa kompetenssiarviointia on sovellettu. Kolmannessa luvussa, Asiakasnäkökulman hyödyntäminen arvioinnissa, tarkastellaan yhtä asiakaslähtöistä arviointimenetelmää sekä pohditaan asiakaskyselyn haasteita. Luvun ensimmäisessä artikkelissa Stina Högnabba kuvaa lyhyesti BIKVA-menetelmää. BIKVA eli Brugerinddragelse I KVAlitetsvurdering on Tanskassa kehitetty, Suomessakin laajasti sovellettu arviointimenetelmä. Suomessa menetelmän nimi on vakiintunut muotoon asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajina. BIKVA-mallin tavoitteena on ottaa asiakkaat mukaan arviointiin ja luoda siten yhteys asiakkaiden ongelmien ymmärtämisen ja julkisen intervention välille. Menetelmä on kehitetty nostamaan esille asiakkaiden kokemuksia palvelujen laadusta kuljettamalla tietoa poliittisen päätöksenteon tasolle saakka. Menetelmää on käytetty tuloksekkaasti useassa Helsingin sosiaaliviraston toimipisteessä. Onnistuessaan menetelmä tuottaa muutoksia työkäytäntöihin edistämällä työyhteisön oppimista ja käynnistämällä arvokeskustelua. Millaisia haasteita liittyy asiakaskyselyjen toteuttamiseen? Luvun toisessa artikkelissa Ilkka-Tapani Paananen kuvailee asiakaskyselyjen ja asiakaspalautteen käyttöä sosiaalivirastossa. Asiakaspalautteella on oma roolinsa niin yksityisten kuin julkistenkin palvelujen kehittämisessä, sillä asiakkaiden tyytyväisyys on palvelun tai palvelutuotteen laadun yksi kriteeri. Artikkelissa luodaan katsaus asiakaspalautteen määrittelyihin ja keskitytään erityisesti asiakaskyselyjen toteutukseen liittyviin näkökohtiin. Luku Suuntautuminen tulevaisuuteen päättää kirjan. Artikkelissaan Näyttöön perustuvat käytännöt Pekka Borg ja Pertti Korteniemi suuntaavat katseen tulevaisuuteen. Artikkelissa selvitetään sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arvioinnin tilannetta Suomessa ja Helsingissä. Katsaus käsittää koko maata koskevan tilanteen, koska se, mitä Helsingissä tehdään LUKUOHJE 9

10 tai on mahdollista tehdä, riippuu koko maan tilanteesta. Kysymystä vaikuttavuudesta on jäsennetty ensisijaisesti näyttöön perustuvien käytäntöjen näkökulmasta. Kirjoittajien näkemyksen mukaan maamme sosiaalipalveluissa ei päästä laajamittaisesti hyödyntämään näyttöön perustuviin käytäntöihin pohjaavaa lähestymistapaa, ennen kuin on toteutettu pitkäkestoinen kehittämistyö tarvittavien rakenteiden luomiseksi. Artikkeli on lyhennelmä keväällä 2008 julkaistavasta kirjasta. 10

11 I luku Arvioinnin käsitteitä, määritelmiä ja työvälineitä ARVIOINNIN KÄSITTEITÄ, MÄÄRITELMIÄ JA TYÖVÄLINEITÄ 11

12 Arviointi, arviointitutkimus ja arviointimenetelmien kehittäminen Stina Högnabba Arviointi on odotuksia ja jännitteitä herättävä sana. Kuitenkaan arviointi itsessään ei ole uusi ilmiö vaan pikemminkin perusinhimillistä toimintaa. Havainnoiva ja arvioiva suhde ympäristöön on kaiken tekemisen takana ihmisen pyrkiessä löytämään havainnoimastaan säännönmukaisuuksia ja suhteuttamaan toimintaansa havaitsemansa mukaan. Tällaisella luonnollisella merkityksenannolla on kuitenkin rajoituksensa. Subjektiiviset arviot ilman yhdessä hyväksyttyjä kriteerejä ja systemaattisia menetelmiä saattavat johtaa harhaan. Arvioinnin ja arviointitutkimuksen tehtävänä onkin järjestelmällisyyden kautta tuoda luotettavuutta toimintaamme ohjaavalle merkityksenannolle (Mark & Henry & Julnes 2000, 4 5). Arviointi on sosiaalitieteellisten menetelmien systemaattista soveltamista yhteiskunnallisten erilaisten toimenpideohjelmien ja projektien arvioimiseksi, suunnittelemiseksi, toimeenpanemiseksi ja hyödyllisyyden takaamiseksi. Arviointi voidaan toteuttaa joko arviointitutkimuksena tai muuna arviointina. Arvioinnin pitää kuitenkin aina perustua systemaattiselle tiedon hankinalle ja sosiaalitieteellisten menetelmien hyödyntämiselle. Arvioinnin eli arviointitutkimuksen ja muun tutkimuksen ero on siinä, että arviointi pitää sisällään ajatuksen arvon määrittelemisestä, kun taas perinteisen tutkimuksen katsotaan selittävän, ymmärtävän tai kuvailevan ilmiöitä (Robson 2001, 25). Arviointia tehtäessä tulee miettiä, miksi sitä tehdään, kuka tekee ja kenelle, mitä menetelmiä käytetään ja miten saatu arviointitieto hyödynnetään. Arviointisuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat seikat: arviointikysymykset, arvioinnin tarkoitus, mihin teoriaan arviointi perustuu, mitä menetelmiä käytetään ja miten aineisto hankitaan. (Robson 2001, ja Virtanen 2007, ) Arvioinnista on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa tullut yhä tärkeämpi hallinnon ja sosiaalipalvelujen kehittämisen väline. Samoin kuntasektorilla on koettu lisääntyvästi tarvetta kehittää palveluja, työkäytäntöjä ja -menetelmiä arvioinnin avulla. 12

13 Aikaisemmin arvioinnin avulla tutkittiin ennen kaikkea tavoitteiden saavuttamista suhteessa panoksiin. Toimeksiannot tulivat julkisilta päätöksentekijöiltä ja arvioinnit suorittivat organisaation ulkopuolelta tulevat, akateemiset tutkijat. Arvioinnin tulokset hyödynnettiin organisaatioiden johtotasolla poliittisessa päätöksenteossa. Nykyään arviointi on muuttunut aikaisempaa demokraattisemmaksi, koska hyvin usein arvioinneissa otetaan huomioon erilaisten sidosryhmien, yhteistyökumppaneiden, työntekijöiden ja asiakkaiden näkemykset ja mielipiteet. (Vedung 2003, 26.) Arviointitutkimuksen voi paikantaa myös suhteessa erilaisiin yhteiskuntatieteellisiin tutkimussuuntauksiin. Tällaisia suuntauksia ovat muun muassa realismi, konstruktivismi, empirismi, hermeneutiikka ja metodologinen pluralismi. Näiden lähentymistapojen yhteydessä puhutaan usein niin sanotuista evaluaation mustista, harmaista ja valkoisista laatikoista. Laatikot kertovat, miten ympärillä olevaa maailmaa ajatellaan. (Korteniemi 2005, ) Empirismin perusideana pidetään sitä, että tieteen tehtävä rajoittuu havaittavien ilmiöiden ja niiden välisten säännönmukaisten yhteyksien kuvailuun. Hermeneuttinen lähestymistapa sisältää asioiden merkityksen ja mielen tutkimuksen. Hermeneutiikasta käytetään usein myös nimeä tulkinnallinen menetelmä. Konstruktivismissa katsotaan, ettei tutkimus ole maailman objektiivista kuvausta, vaan objektiivisen totuuden sijasta ajatellaan vallitsevan monta subjektiivista todellisuutta. Jotkut konstruktivistiset suuntaukset kieltävät minkäänlaisen meidän omista tulkinnoistamme riippumattoman todellisuuden olemassaolon. Metodologisen pluralismin lähtökohtana puolestaan on pragmaattisuus, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että tutkimuksessa käytetään niitä menetelmiä (esim. kvantitatiivisia tai kvalitatiivisia) ja lähestymistapoja, joita kulloisessakin tilanteessa vaaditaan. Realismissa ajatellaan, että sosiaalinen todellisuus on monikerroksinen ja monitasoinen, ja näin ollen maailmaa voidaan tarkastella monikerroksisesti. (emt.) Realistisen arvioinnin ytimenä on pyrkiä ymmärtämään ei vain mittaamaan asiakkaan tilanteessa tapahtunutta muutosta. Realistinen arviointi vastaa kysymykseen mikä toimii, kenelle ja missä olosuhteissa. Realistisessa arviointiteoriassa korostetaan interventioiden vaikutusten selvittämistä arviointitutkimuksen tärkeimpänä tehtävänä. Ajatellaan, että on olemassa ja löydettävissä mekanismeja, jotka aiheuttavat muutoksen. (www.socca.fi/arvo.) Niin sanottu mustan laatikon evaluaatio tarkoittaa sitä, että arviointitutkimuksessa keskitytään liiaksi tuloksiin ja vaikutuksiin, mutta ei tiedetä, mistä tulokset johtuvat, eikä tunneta riittävästi esimerkiksi tietyn sosiaalisen ohjelman prosesseja ja interventioita. Harmaan laatikon evaluaatiossa saadaan tietoja esimerkiksi jonkin sosiaalisen ohjelman prosesseista ja interventioista, mutta ei pystytä riittävästi selvittämään eri prosessien ja interventioiden välisiä syy- ja seuraussuhteita. Myös tulosten ja interventioiden välisten suhteiden analyysi saattaa jäädä puutteelliseksi. Valkoisen laatikon evaluaatiossa pystytään selvittämään tietyn sosiaalisen ohjelman tulokset ja vaikutukset, prosessit ja prosessien sekä vaikutusten väliset syy- ja seuraussuhteet. (Korteniemi 2005, 18.) Käytettävissä on monenlaisia arviointimalleja ja monia tapoja lähestyä arviointia. Sosiaaliviraston arviointiohjelmaa kehitettäessä työ kohdistettiin asiakasrajapintoihin ja huomion kohteeksi otettiin erityisesti kehittävä arviointi ja vaikuttavuuden arviointi. Kehittävässä arvioinnissa painotetaan prosessiin osallistuvien työntekijöiden tai asiakkaiden osallisuutta ja oletetaan vaikuttavuuden lisääntyvän välillisten tulosten kautta. Vaikuttavuuden arvioinnissa on kyse prosessien, palveluiden ja interventioiden aikaansaamista muutoksista ARVIOINNIN KÄSITTEITÄ, MÄÄRITELMIÄ JA TYÖVÄLINEITÄ 13

14 asiakkaiden elämäntilanteissa. Vaikuttavuuden arvioinnilla selvitetään, missä määrin asiakkaan elämäntilanteessa, sosiaalisissa olosuhteissa, hyvinvoinnissa tai ongelmissa tapahtuneet muutokset ovat sosiaalipalvelun, projektin, sosiaalityön tai intervention tuottamia. Vaikuttavuuden arviointiin sisältyy sekä vaikuttamisen prosessi että prosessin seuraus eli vaikutus. Selvitetään, mikä vaikuttaa mihin, milloin, miten ja millä edellytyksillä. (www. socca.fi/arvo) Sosiaalityössä, kuten usein myös muissa sosiaalipalveluissa, korostetaan toiminnan yksilöllisyyttä. Katsotaan, että esimerkiksi sosiaalityön käytännöistä on vaikea saada yleistettävää tietoa. Toisaalta on olemassa paineita kehittää standardoituja työkäytäntöjä ja toimintamalleja. Vaikuttavuuden arviointia voidaan toteuttaa kummasakin toimintamallissa. Yksilöiden eroista huolimatta on olemassa sosiaalisia ongelmia, jotka ovat pelkästään sosiaalisia, ei yksilöllisiä. Sosiaalipoliittiset interventiot ovat vastaavasti useimmiten poliittisten päättäjien ja organisaatioiden määrittämiä eli nekään eivät ole pelkästään yksilöllisiä. (Dahler-Larsen 2005, 8 12.) On olemassa arviointimalleja (esim. tapauskohtainen arviointi), joissa on mahdollista ottaa huomioon myös yksilöllisiä eroja. Asiakaslähtöiset ja työyhteisölähtöiset arvioinnit edustavat usein kriittisen arvioinnin suuntauksia, joissa pidetään tärkeänä paitsi ihmisten tietoisuuden ja resurssien vahvistamista myös yhteisöjen valtaistamista ja sosiaalista muutosta. Kriittinen arviointitapa liittyy emansipatoriseen ajatukseen, jolle on ominaista kohderyhmän tietoisuuden lisääminen sekä muutosprosessien käynnistäminen ja edistäminen. Kyseessä ovat valtarakenteisiin ja oikeudenmukaiseen vallankäyttöön liittyvät tekijät. (http://www.valt.helsinki.fi/sosnet/arviointitut.htm) Kriittisen arvioinnin menetelmillä pyritään edistämään eettisiä periaatteita ja niiden edustamia arvoja. Tarvitaan sekä teoreettisia että menetelmällisiä välineitä, jotta sosiaaliviraston asiakkaiden osallisuus arvioinneissa mahdollistuu ja saadaan esiin heidän edustamiaan näkökulmia ja tarpeita. Kriittisen arvioinnin tehtävänä on Minna Kivipellon (2006, 47) mukaan tuoda esille esimerkiksi sosiaalityön toimintatapojen ja käytäntöjen sekä halutun vaikuttavuuden välisiä ristiriitoja ja kehittämisen kohteita. Asiakaslähtöisen arvioinnin uutuutena voidaan pitää lähinnä näkökulmaa tai toimintatapaa, jossa asiakkaat itse saavat asettaa omat laatukriteerinsä ja tehdä arvionsa niiden mukaan. Arviointiperusteet ovatkin vaihtumassa hallinnon ja politiikan tyytyväisyystavoitteista asiakkaiden omiin laatutavoitteisiin. Tulevaisuuden kehittämisen visioina asiakaslähtöisessä arvioinnissa voidaan pitää ainakin seuraavia asioita: Tulee generoida sellaista uutta osaamista, jonka pohjalta kehkeytyy hyviä käytäntöjä yhtäältä asiakastyön vaikuttavuuden todentamiseksi ja toisaalta interventioiden ja toimintaympäristössä vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutuksen arvioimiseksi. Tämä tapahtuu kehittämällä työmenetelmiä ja -orientaatioita sekä ottamalla huomioon erilaiset toiminnalliset rajapinnat. Tulee vahvistaa asiakkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. (Julkunen & Hänninen 2005.) Asiakkaiden osallistaminen tulisi nähdä jatkumona tai kehänä, joka alkaa dialogista ja johtaa asiakkaiden asiantuntijuuden hyväksymiseen ja käyttämiseen palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikutusten arvioimisessa. Arvioinnin ja arvioivan työotteen kehittyminen sosiaalipalveluissa edellyttää oppimista, oivaltamista ja kriittistä reflektiota organisaation kaikilla tasoilla. Parhaimmillaan arviointi 14

15 tuottaa asiakkailta palautetta hyvin ja huonosti toimivista käytännöistä. Arviointitieto auttaa työyhteisöjä kehittämään ja parantamaan käytäntöjään ja antaa johdolle ja poliittisille päättäjille eväitä suunnata toiminta vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Arviointitiedon omaksuminen, ymmärtäminen ja käyttöönotto vaativat oppivan organisaation. Arviointi ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus, vaan aina perustelua ja hyödyllistä. Arvioinnissa tarvitaan sekä sosiaalitieteellisten tutkimusmenetelmien että substanssin osaamista. Hyväksi todetut arviointimenetelmät helpottavat ja systematisoivat arvioinnin tekemistä ja kehittämistä. Arviointi voi olla ulkopuolisen tekemää, mutta yhtä hyvin organisaation sisäistä ja arkityöhön linkitettyä toimintaa. Koko sosiaaliviraston arviointitoiminnan perusidea on ollut tuoda arviointi osaksi ammatillisia käytäntöjä käyttäen hyväksi sosiaalitieteellisiä tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Kokemus on osoittanut, että arviointikäytännöt eivät synny itsestään. Vaikka olemme tottuneita arvioimaan asiakastyön sujuvuutta lähinnä yksilötyötasolla tai projektien prosesseina tämä ei tarkoita sitä, etteikö arviointitiedon ja -taidon nostaminen sekä yhteisötasolle että rakenteelliselle tasolle olisi edellyttänyt koulutusta ja edellyttäisi sitä edelleenkin. Helsingin sosiaalivirastossa oppimisen tasoa on nostettu koulutuksilla, konsultoinneilla, tuottamalla oppimateriaaleja ja ohjaamalla sekä työyhteisöjen että johdon arviointihankkeita. Lähteet Dahler-Larsen, Peter (2005) Vaikuttavuuden arviointi. FinSoc arviointiraportteja 3/2005. Helsinki: Stakes. Julkunen, Ilse & Hänninen, Kaija (2005) BIKVA. Asiakaslähtöinen arviointi. Luentomoniste Helsinki: Stakes. Kivipelto, Minna (2006) Sosiaalityön kriittinen arviointi. Sosiaalityön kriittisen arvioinnin perustelut, teoriat ja määritelmät. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 3. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Korteniemi, Pertti (2005) Realismi ja realismin sovellus. Teoksessa Julkunen Ilse, Lindqvist Tuija ja Kainulainen Sakari (toim.) Realistisen arvioinnin ensimmäiset askeleet. FinSoc työpapereita 3/2005. Helsinki: Stakes. Mark, Melvin & Henry, Gary & Julnes, George (2000) Evaluation. San Fransisco. Robson, Colin (2001) Käytännön arvioinnin perusteet. Tampere: Tammer-Paino Oy. Vedung, Evert (2003) Arviointiaalto ja sen liikkeelle panevat voimat. FinSoc työpaperit 2/2003. Helsinki. Helsinki: Stakes. Virtanen, Petri (2007) Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. Helsinki: Edita Prima Oy ARVIOINNIN KÄSITTEITÄ, MÄÄRITELMIÄ JA TYÖVÄLINEITÄ 15

16 Chenin tieteellinen luokittelu ohjelman arviointiin Pekka Borg Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti Huey-Tsyh Chenin ohjelmaarvioinnin taksonomiaa eli tieteellistä luokittelua. Ohjelman sijaan voidaan yhtä hyvin puhua projektien, hankkeiden tai vakiintuneen palvelun arvioinnista. Taksonomiassa on esitetty, minkälaisesta arvioinnista voisi olla hyötyä ohjelman kehityksen eri vaiheissa. Taksonomian englanninkieliselle termistölle ei ole käytettävissä vakiintuneita suomennoksia ja sisältöä on vaikea saada pelkällä otsikkotasolla ymmärrettäväksi. Tekstiosuuteen onkin sulkeisiin sijoitettu englanninkieliset termit. Toiminnan arviointia suunniteltaessa on usein vaikeata päätellä, minkälaisesta arvioinnista olisi eniten hyötyä. Chen (2005) on laatinut tähän tarpeeseen apuvälineeksi ohjelman arvioinnin tieteellisen luokittelun. Arvioinnilla on erilaisia rooleja riippuen siitä, mikä on ohjelman toteuttamisen vaihe. Vain tietynlaiset arvioinnit ovat hyödyllisiä ja toteuttamiskelpoisia tietyssä toiminnan kehitysvaiheessa. Taksonomiassa on oivallisesti esitetty arviointistrategioiden ja -lähestymistapojen vaihtoehtoja ohjelman eri vaiheisiin. Tosin Chen huomauttaa, että todellisessa elämässä hankkeet eivät välttämättä etene johdonmukaisesti vaiheesta toiseen, vaan usein ne limittyvät ja välillä palataan askel taaksepäinkin. Suunnitteluvaihe Arviointi voi olla monin tavoin avuksi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Ensimmäinen tehtävä on kartoittaa taustatilanne ja selvittää tarpeet. Seuraava tehtävä on selkeyttää hankkeen toimintaideaa tai ohjelmateoriaa, jonka pohjalta tehdään hankkeen suunnitelma. Tarvearvioinnin tarkoituksena on tunnistaa ja priorisoida hankkeen mahdollisen kohderyhmän tarpeet. Arvioijan tyypillinen rooli on selvittää tarpeita kyselemällä tai haastattelemalla alueen kohderyhmää ja muita mahdollisia osallisia. 16

17 Ohjelman arvioinnin taksonomia (Chen 2005) Ohjelman vaihe ja arvioinnin tarkoitus Arviointistrategia Arvioinnin lähestymistapa Ohjelman suunnitteluvaihe Olennaisen tiedon hankinta ja Taustatiedon hankkiminen Tarvearviointi osallisten avustaminen Formatiivinen tutkimus ohjelmateorian ja suunnitelman Kehittämisen fasilitointi Käsitteellistämis-fasilitointi kehittämisessä Käsitekartoitus Ongelmakohtien etsintä Relevanttiuden testaus Pilotointi Kommentointi tai neuvonta Kehittämiskumppanuus Kaksipuolinen valtaistava arviointi Toimeenpanon alkuvaihe Ajantasaisen tiedon hankinta Ongelmakohtien etsintä Formatiivinen arviointi toimeenpano-ongelmista ja Ohjelman uudelleenarvionti/ keinoista joilla osalliset voivat kehittämistapaaminen korjata ongelman ja vakauttaa Kehittämiskumppanuus Kaksipuolinen valtaistava ohjelman arviointi Vakiintunut toimeenpanovaihe Tiedon hankinta toimeenpano- Ongelmakohtien etsintä Formatiivinen arviointi ongelmista ja keinoista parantaa Kehittämisen fasilitointi Ohjelman uudelleenarvionti/ toimeenpanoprosessia kehittämistapaaminen Käsitteellistämis-fasilitointi Käsitekartoitus Toimeenpanon laadun arviointi Tutkimusorientoitunut Toimeenpanon ja suunnitelman tilivelvollisuusnäkökulmasta suoritusten arviointi vastaavuuden arviointi Toimeenpanon edistymisen Suoritusten seuranta Prosessin seuranta seuranta Kokonaisvaltainen Tietoa ja ymmärrystä tuottava Teorialähtöinen toimeenpanoprosessin arviointi arviointitutkimus prosessiarviointi Tulosarvioinnin vaihe Arviointi, täyttyvätkö ohjelman Kehittämisen fasilitointi Arvioitavuuden arviointi valmiudet tulosarvioinnin tekemiselle Asiakkaiden edistymisen seuranta Suoritusten seuranta Tulosten seuranta Vaikuttavuuden arviointi Tutkimusorientoitunut Vaikuttavuuden arviointi suoritusten arviointi koeolosuhteissa Vaikuttavuuden arviointi todellisissa olosuhteissa Kokonaisvaltainen ohjelman Tietoa ja ymmärrystä tuottava Teorialähtöinen vaikuttavuuden arviointi sekä arviointitutkimus vaikuttavuuden arviointi tilivelvollisuuden että ohjelman parantamisen näkökulmista Chenin taksonomiassa lähestymistapoihin sisältyy formatiivinen tutkimus (formative research) ja formatiivinen arviointi (formative evaluation). Yksi perinteinen jako arvioinnin ARVIOINNIN KÄSITTEITÄ, MÄÄRITELMIÄ JA TYÖVÄLINEITÄ 17

18 käsitteistössä on jako formatiiviseen ja summatiiviseen arviointiin. Summatiivisen arvioinnin kohteena on ohjelman lopputulos tai vaikuttavuus, kun taas formatiivisessa arvioinnissa, jossa tuotetaan tietoa toiminnan parantamiseksi jo ohjelman toteuttamisen aikana, ollaan kiinnostuneita ohjelman toimeenpanosta ja prosesseista. Formatiivinen arviointi liittyykin taksonomiassa toimeenpanon käynnistymisen jälkeisiin vaiheisiin. Sen sijaan formatiivinen tutkimus kuuluu Chenillä jo projektin suunnitteluvaiheeseen. Sillä tarkoitetaan empiirisen tiedon kokoamista kohderyhmän ja -alueen tunnuspiirteistä ja vaihtoehtoisten interventioiden toimintaedellytyksistä. Toisena suunnitteluvaiheen arviointistrategiana on kehittämisen fasilitointi (development facilitation). Fasilitoivan arvioijan tehtävänä on saada osalliset itse tuottamaan kehittämisratkaisunsa, esim. toimimalla työyhteisön kehittämispäivien vetäjänä. Käsitteellistämis-fasilitoinnissa (conceptualization facilitation) arvioija avustaa osallisia selkeyttämään ohjelman toimintalogiikkaa tai havaitsemaan ongelmia ja löytämään niille ratkaisuja. Näin luodaan yhteistä näkemystä asiasta. Käsitekartan (concept mapping) tekemisessä hyödynnetään keskustelun lisäksi myös kvantitatiivisia työkaluja ohjelman tavoitteiden ja peruselementtien keskinäisten suhteiden määrittelyssä. Ongelmakohtien etsintästrategiassa (troubleshooting) pyritään systemaattisesti tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ohjelman toteuttamisen esteet ja ongelmat, ja tuomaan esiin vaihtoehtoisia lähestymistapoja korjata toimeenpanoa. Yhtenä lähestymistapana tähän on relevanttiuden testaus (relevancy testing), jossa arvioidaan pienimuotoisesti, ovatko ohjelman kausaaliset taustaoletukset myös käytännössä kestäviä. Tavoitteena on parantaa ohjelmateoriaa, erityisesti sen muutosteoriaa (kts. erillinen artikkeli ohjelmateoriasta). Toinen lähestymistapa ongelmakohtien etsinnässä on pilotointi (pilot testing). Pilotointi eroaa relevanttiuden testaamisesta siten, että siinä kokeillaan ohjelman toimivuutta pienimuotoisesti ennen kuin sitä toteutetaan täysimuotoisesti. Pilotoinnissa parantamisen kohteena on erityisesti ohjelmateorian toimintamalli. Kommentoiva tai neuvova (commentary or advisory) lähtökohta ongelmanetsintään poikkeaa edellisistä siinä, että siihen ei sisälly aineiston keräämistä kentältä. Arvioija käyttää asiantuntemustaan kommentoidessaan jo olemassa olevaa ohjelmateoriaa. Hän tuo esiin ohjelman vahvuuksia ja heikkouksia ja tekee ehdotuksia ohjelman parantamiseksi. Kehittämiskumppanuus-strategia (development partnership) merkitsee ohjelman osallisten ja arvioijan pitkäaikaista ja tiivistä yhteistyötä. Se käynnistyy jo ohjelman suunnitteluvaiheessa, mutta kattaa myös ohjelman toimeenpanovaiheen. Chen esittää tämän strategian lähestymistavaksi kaksipuolista valtaistavaa arviointia (bilateral empowerment evaluation). Siinä arvioija on kehittäjätiimin jäsen ja osallistuu myös päätöstentekoon. Kumppanuusstrategia merkitsee yleensä sitä, että arvioija tuo arviointiasiantuntemuksensa ohjelman kehittämiseen, mutta ei voi kovin uskottavasti olla tekemässä ohjelman tilivelvollisuusarviointia. Toimeenpanon alkuvaihe Taksonomiassa on huomioitu se, että toimeenpanon alkuvaiheessa arviointi ei vielä voi vastata samoihin kysymyksiin kuin vakiintuneemmassa vaiheessa. Arvioinnin roolina on avustaa pikaisesti havaitsemaan toimeenpano-ongelmia ja tukea toiminnan vakiinnuttami- 18

19 sessa. Ylipäätään kehittämisarviointi on hyvä lähestymistapa ohjelman ja toiminnan parantamiseen, mutta se ei tuota varteenotettavaa näyttöä toiminnan vaikuttavuudesta. Toimeenpanovaiheessakin oleellinen arviointistrategia on ongelmakohtien etsintä, vaikka lähestymistavat ovat erilaisia kuin suunnitteluvaiheessa. Formatiivisen arvioinnin lisäksi lähestymistapana on ohjelman uudelleenarviointi kehittämistapaamisilla (program review / development meeting). Siinä ohjelman toimeenpanijoiden tapaamisissa arvioidaan systemaattisin keskusteluin ohjelman toteuttamisen kokemuksia, kartoitetaan toimeenpanossa havaittuja ongelmia ja esteitä ja kehitetään strategioita ongelmien korjaamiseksi. Toiseksi alkuvaiheen strategiaksi Chen nimeää kehittämiskumppanuuden, jota esiteltiin jo suunnitteluvaiheessa. Vakiintunut toimeenpanovaihe Kun toiminta on saavuttanut riittävän vakiintuneisuuden asteen, voi arviointi palvella ohjelmaa uusin lähestymistavoin. Edelleen arviointia voidaan hyödyntää ongelmakohtien ja niiden syiden havaitsemiseen. Vielä ei ole varsinaisen vaikuttavuuden tutkimisen vaihe, mutta ohjelman toimivuudesta ja tuloksista voidaan jo tuottaa seurantatietoa. Toimeenpano-ongelmien selvittämisen strategioina on ongelmakohtien etsintä ja kehittämisen fasilitointi jo aiemmista vaiheista tutuin menetelmin. Tässä vaiheessa keskeinen arvioinnin tehtävä on ohjelman toimeenpanon laadun arviointi tilivelvollisuusnäkökulmasta. Strategiana on tutkimusorientoitunut suoritusten arviointi (performance assessment). Lähestymistapana on arvioida, onko ohjelma toimeenpantu suunnitellulla tavalla (fidelity evaluation). Sitä voidaan arvioida muun muassa mittaamalla, onko ohjelma toteutettu suunnitellussa laajuudessa, sisältääkö se kaikki suunnitellut toiminnot suunnitellussa intensiteetissä ja oikealle kohderyhmälle. Toimeenpanon edistymistä arvioidaan suoritusten seuranta-strategialla (performance monitoring) ja ehdotettu lähestymistapa on prosessin seuranta (process monitoring). Siinä kerätään toistuvasti tietoa ohjelman toimeenpanosta, asiakaskunnan taustamuuttujista ja heidän saamistaan palveluista. Näiden tietojen pohjalta ohjelman toimeenpanijat voivat saada ajantasaista tietoa esimerkiksi siitä, ketkä ovat asiakkaina ja osallistuvatko he suunnitellusti toimenpiteisiin. Kokonaisvaltaisella toimeenpanoprosessin arvioinnilla (holistic assessment of implementation process) on tavoitteena saada syvempää ymmärrystä siitä, miksi ohjelma toimii ja minkälaiset mekanismit selittävät muutosta. Strategiana on tietoa ja ymmärrystä tuottava arviointitutkimus (enlightenment assessment) ja toimeenpanovaiheessa sen lähestymistapana on teorialähtöinen prosessiarviointi (theory-driven process evaluation). Teorialähtöisessä prosessiarvioinissa arvioidaan systemaattisesti ohjelmateorian, erityisesti toimintamallin kaikkien oleellisten komponenttien toimeenpanoa. Kokonaisvaltaisuudessaan se eroaa esimerkiksi toimeenpanon ja suunnitelman vastaavuuden arvioinnista, jossa kohteena on yleensä vain joitakin toimintamallin osia. Teorialähtöisessä prosessiarvioinnissa käytetään monimuotoisia menetelmiä, kuten osallisten tiimien kanssa toteutettavia workshoppeja ja laadullista sekä määrällistä tutkimusta. Teorialähtöinen prosessiarviointi palvelee niin kehittämis- kuin tilivelvollisuusarviontiakin. ARVIOINNIN KÄSITTEITÄ, MÄÄRITELMIÄ JA TYÖVÄLINEITÄ 19

20 Tulosarvioinnin vaihe Tulosarvioinnin vaiheessa halutaan yleensä näyttöä siitä, saavuttaako ohjelma tavoitellut tulokset, mutta puhdas kehittämisarvioinnin tavoitekin on mahdollinen. Mielekäs tulosten tai vaikuttavuuden arviointi on mahdollista vasta siinä vaiheessa, kun ohjelman valmiudet vaikuttavuusarvioinnin tekemiselle täyttyvät. Tämän selvittämisen lähestymistapana on arvioitavuuden arviointi (evaluability assessment). Arvioitavuuden kriteereitä ovat muun muassa sellaiset seikat, kuten onko ohjelman tavoitteet määritelty selkeästi, ovatko ne varteenotettavia ja ovatko ne mitattavia. Jos arvioitavuuden edellytyksiä ei vielä ole, antaa arvioitavuuden arviointi suuntaa sille, mitä on tehtävä arvioitavuuden saavuttamiseksi. Tulosarviointia voidaan tehdä erilaisilla syvyyksillä riippuen siitä, minkälaista tietoa tarvitaan ja kuinka paljon voimavaroja on käytettävissä tutkimukseen. Usein ohjelman tai hankkeen johtamiseen tai ohjaukseen saadaan riittävä tieto asiakkaiden edistymisen seurannalla (monitoring client s progress of outcomes), johon lähestymistapana on tulosten seuranta (outcome monitoring). Tämä tarkoittaa asiakkaan muutoksen toistuvaa mittaamista, ainakin kerran ennen ja kerran jälkeen toimenpiteen. Tärkeä vaihe on ohjelman tavoitteiden operationalisointi tulosmittareiksi. Jos käytössä on lisäksi asiakkaan taustaa kuvaavia mittareita, saadaan seurannassakin monimuotoisemmin tietoa vaikutuksista eri asiakasryhmissä. Tulosseurannalla saadaan tietoa siitä, mihin suuntaan asiakkaan tilanne muuttui toimenpiteiden jälkeen, mutta ei siitä, missä määrin toimenpide on vaikuttanut muutokseen. Verrattuna varsinaiseen vaikuttavuustutkimukseen tulosseurannan etu on sen helpompi toteutettavuus ja pienemmät kustannukset. Varsinaisen vaikuttavuuden arvioinnin (assessing the effect on outcomes) arviointistrategiana Chenillä on tutkimusorientoitunut suoritusten arviointi (performance assessment). Tutkimusorientoituneessa arvioinnissa vaaditaan tiukkoja tutkimuskriteereitä ja täsmällistä tutkimusasetelmaa. Tämä koskee sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä ja niiden yhdistelmiä. Vaikuttavuuden arviointiin on kaksi lähestymistapaa: vaikuttavuuden arviointi koeolosuhteissa (efficacy evaluation) ja vaikuttavuuden arviointi todellisissa olosuhteissa (effectiveness evaluation). Vaikuttavuuden arviointi koeolosuhteissa on tutkimusta ideaaliolosuhteissa. Tiukkaan kontrolloiduissa olosuhteissa tutkittavat jaetaan satunnaistetusti koe- ja vertailuryhmiin, jolloin saadaan tilastollisesti vakuuttavaa näyttötietoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta optimioloissa. Sosiaalialan toimenpiteitä tutkittaessa on kuitenkin vaikea saada eristettyä laboratoriomaisesti pois muut ihmisten elämään liittyvät tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat tuloksiin. Hyvällä tutkimuksellakaan ideaaliolosuhteissa saadut tulokset eivät välttämättä päde todellisissa olosuhteissa. Siten koeolosuhteissa tehtyä tutkimusta pitäisi seurata vaikuttavuuden tutkiminen todellisissa olosuhteissa. Todellisissa olosuhteissa tapahtuva vaikuttavuustutkimus antaa tietoa siitä, miten erilaiset työmenetelmät ja interventiot toimivat käytännön tilanteissa. Nämä tutkimukset auttavat selvittämään, miten tietyt interventiot sopivat erilaisten asiakasryhmien, erilaisista ongelmista kärsivien ja erilaisissa olosuhteissa olevien asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Avoimessa maailmassa tehtävässä tutkimuksessa asiakkaaksi tulemista ja osallistumista ja interventioiden toteuttamista ei voida kontrolloida samassa määrin kuin ideaalioloissa, jolloin tämä pitää ottaa huomioon tutkimusasetelmassa. Koeasetelmia käytetään myös to- 20

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen 17.11.2016 15.11.2016 1 Tausta 1990-luku: arvioinnin esiintulo 2000 - vaikuttavuus,

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut

Lisätiedot

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio Miten malleista päästään arvioimaan sosiaalityön vaikuttavuutta? 29.3.2007 Kerttu Vesterinen Vaikuttavuuden arvioinnin malli Peter Dahler-Larsen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari AVAIN

Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari AVAIN Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari AVAIN Tausta ja tämänhetkinen vaihe 26.1.2017 Sosiaalipolitiikan tutkimus 2 AVAIN-mittaria on kehitetty THL:ssä 2010 alkaen (STM:n & THL:n välinen tulossopimustehtävä)

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arviointi

Vaikuttavuuden arviointi Vaikuttavuuden arviointi Kehittämispäivä Aki Heiskanen 30.11.2007 Arviointi on toimintakulttuuri Toimintakulttuuri lepää vahvasti tiedepohjaisten ammatillisten käytäntöjen ja ammatillisen etiikan varassa

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin Osana LapsiKuopio II -hanketta (2010-2012), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä

HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä 2011 HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä Laatua laivalla seminaari 30.8.2011 Lähtökohtia ja periaatteita käsitteet: hyvät vai parhaat käytännöt tavoitteena toisilta oppiminen hyvien käytäntöjen arvostaminen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013 OSKU Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa projekti 1.4.2011 31.3.2013 OSKUssa khi kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja osaamista ja moniasiantuntijuuteen perustuvaa

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta Taina Kulmala, VNK Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen (POVI-hanke) TAVOITE: Parempi tietopohja

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot