POROPANTOJEN MARKKINASELVITYS SUOMEN PORONHOITOALUEELLA 2009 TULOKSET
|
|
- Minna Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POROPANTOJEN MARKKINASELVITYS SUOMEN PORONHOITOALUEELLA 2009 TULOKSET Suomussalmen kunta Petoseutuhanke Projektipäällikkö Päivi Kainulainen Tätä kyselyä ja julkaisua ovat rahoittaneet Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukset
2 Sisältö 1. Tausta ja tavoite Aineisto ja menetelmät Tulokset...4 Nykytilanne...5 Pantojen tarve...5 Pantoihin kohdistuvat vaatimukset ja toiveet...8 Pantaporojen seurannan järjestäminen ja taloudellisen hyödyn laskeminen Yhteenveto
3 1. Tausta ja tavoite Suomussalmen kunta käynnisti ylimaakunnallisen Petoseutuhankkeen Hanke pohjautuu Maasuurpetojen kielteisten vaikutusten vähentämisen ja kompensoinnin mahdollisuudet esiselvityshankkeen tuloksiin. Hankealueeseen kuuluvat Hyrynsalmen, Puolangan, Suomussalmen, Taivalkosken, Pudasjärven ja Kuusamon kunnat. Hankkeen rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukset. Hanke kestää saakka. Petoseutuhankkeen tarkoituksena on kehittää porotaloutta ja toimia koko poronhoitoalueen pilottina. Hanke saattaa yhteen eri tahojen osaamisen ja intressit sekä luo uusia toimintamalleja petotilanteen hallintaan. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja luoda alueelle uudenlaista osaamista (liite1). Hankkeessa toteutettiin koko poronhoitoalueelle suunnattu kysely, jonka avulla selvitettiin GPS - poropantojen kysyntää. Kyselyn tarve nousi esiin Kainuun Edun hallinnoimassa Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä-Kainuun ja Koillismaan poro-petotilanteessa - hankkeessa, joka toteutettiin Poropantojen markkinaselvityskyselyn tarkoituksena oli selvittää, onko pannoille olemassa markkinoita ja kiinnostusta Suomen poronhoitoalueella. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa pantojen tarve ja pantaan kohdistetut vaatimukset ja toiveet sekä jakaa tietoa porojen pantaseurannasta ja siitä saatavasta hyödystä. 2. Aineisto ja menetelmät Markkinaselvitys toteutettiin postitse lähetettävällä kyselytutkimuksella, jonka laati hankkeen projektipäällikkö Päivi Kainulainen ja hankkeeseen palkattu erityisasiantuntija Harri Norberg. Kysely lähetettiin kirjeitse Suomen poronhoitoalueen paliskuntien poroisännille. Kirje sisälsi saatekirjeen, kyselyn ja valmiiksi maksetun palautuskuoren. Hankkeen projektipäällikkö analysoi kyselyn tulokset ja teki niistä yhteenvedon. Määräaikaan mennessä ( ) vastauksia palautui alle 20 %. Paliskuntien poroisännille lähetettiin tekstiviesti muistutukseksi kyselyyn vastaamisesta. Osa isännistä ilmoitti palauttavansa kyselyn paliskunnan syyskokouksen jälkeen, jotka pidettiin lokakuun lopulla. Muistuttaminen toi esiin syitä palauttamatta jättämiselle. Syiksi mainittiin seuraavia asioita: 3
4 paliskuntiin tulee paljon vastaavaa postia, paliskunta ei aio hankkia pantoja, vastaaminen on unohtunut. Eräässä muistutukseen vastatussa tekstiviestissä todettiin vain, että ei kauppoja. Osa paliskunnista mielsi kyselyn poropantojen tilauslomakkeeksi tai lupaukseksi tilauksesta. Tämä tuli kyselyä tehneille yllätyksenä. Hanke lähetti uuden kyselyn uudella saatekirjeellä niille paliskunnille, jotka eivät vielä olleet vastanneet kyselyyn ensimmäiseen määräaikaan mennessä. Lomakkeet lähetettiin uudelleen ja ne tuli palauttaa mennessä. Kyselyn saatekirjeet liitteessä 1. Vastaukset tallennettiin Excel taulukoksi. Aineisto käsiteltiin SPSS tilasto-ohjelmalla ja kuvat viimeisteltiin Excelillä. 3. Tulokset Poropantojen markkinaselvityskyselyn vastausprosentti oli 59 eli 33 paliskuntaa 56:stä vastasi kyselyyn mennessä. Vastaukset jakautuivat seuraavasti: saamelaisalueelta eli pohjoiselta poronhoitoalueelta saatiin kolme vastausta, keskiseltä alueelta 14 ja eteläiseltä poronhoitoalueelta 16 vastausta. Aluejako esitetään kuvassa 1. Kuva 1. Aluejako (Lähde: Harri Norberg, Metsästäjäin keskusjärjestö 2009). 4
5 Nykytilanne Kahdessa paliskunnassa oli käytössä GPS-pantoja. Nämä paliskunnat olivat olleet mukana RKTL:n tutkimushankkeissa. Viisi paliskuntaa ilmoitti, että heillä on käytössä muovipantoja tai tutkapantoja. Kysymystä yksi ja kaksi olisi pitänyt tarkentaa sanan poropanta -osalta. Vastausvaihtoehdossa olisi tullut mainita sana GPS. Noin 67 % vastaajista (22 paliskuntaa) ilmoitti käyneensä keskustelua pantojen hankinnasta. Tässä yhteydessä keskustelun oletetaan liittyneen nimenomaan GPS-pantojen hankintaan. 31 paliskuntaa 33:stä ilmoitti, että heillä oli käytössään perinteisiä poronkelloja. Kelloja oli keskimäärin 56 kappaletta, minimin ollessa viisi kelloa ja maksimin 200 kelloa. Noin 72 prosentilla vastaajista kelloporoja oli paliskunnassaan 50 tai vähemmän. Pantojen tarve Vastaajilta kysyttiin, että mikäli paliskunnan jäsenet hankkisivat pantoja, mikä olisi niiden tarve (taulukko 1). Kysymyksessä ei eritelty pantaa sanalla GPS, mutta oletamme vastaajien tarkoittaneen GPS-pantoja. Vastaukset vaihtelivat välillä pantaa. Kun kaksi hyvin poikkeavaa arvoa (3 ja 2500) poistettiin, oli paliskuntien keskimääräinen kappaletarve noin 46 pantaa (N=22). Taulukko 1. Pantojen tarve. Tarve kpl Vastausten lkm Yht. 22 Noin 88 prosenttia vastaajista ilmoitti, että pantoja tarvittaisiin vaatimille (kuva 2). Kahdeksan paliskuntaa pannoittaisi useampia poroja kuin vain vaatimia. 5
6 Pannoitettavat porot Vastausten lkm Vaatimille Härille Matkailuporoille Kilpaporoille Kuva 2. Porot, joille tarvittaisiin pantoja. Kyselyn tarkoituksena oli myös levittää poropantoihin liittyvää tietoutta. Tästä syystä kyselyn saatekirjeessä mainittiin syitä, miksi pantojen hankkiminen olisi paliskunnalle kannattavaa. Tätä voidaan pitää osaltaan vastaajaa johdattelevana saatekirjeenä, jolla voi olla vaikutusta pantojen tarpeen määrittelyn vastauksiin. Näistä tieteellisistä kriteereistä päätettiin kuitenkin joustaa, jotta kyselyllä voitaisiin myös levittää asiallista tietoutta uudesta teknologiasta ja sen hyödyistä. 85 prosenttia vastaajista (N=28) hankkisi pantoja, jotta porojen etsiminen helpottuisi (kuva 3). Muiksi tarpeiksi mainittiin seuraavaa: - Armeijan ampuma-alueella olevien porojen käyttäytymisen seuranta - Kesäjoukot löytyvät helpommin - Laidunalue tutkimukseen, tietoa porojen käyttäytymisestä alueellisesti - Porojen vuotuinen liikkuminen selventyisi (laidunkierto) Pantojen tarpeen määrittely Vastausten lkm Porojen etsiminen helpottuu Porojen nopea löytyminen tuo kustannussäästöjä Petojen tappamat porot löytyvät helpommin ja korvaukset saadaan varmemmin 12 Petojen aiheuttama häiriö näkyy porojen paikannuksissa kartalla 2 Ruokinta helpottuu 6 Liikennevahinkojen estäminen Kuva 3. Tarve, miksi paliskunnat hankkisivat pantoja. 6
7 Suurin osa vastaajista ilmoitti, että sopiva ajankohta pantojen hankkimiselle olisi kahden tai 3-5 vuoden sisällä (kuva 4). Hankinnan ajankohta Vastausten lkm Puolen vuoden sisällä 1 vuoden sisällä 2 vuoden sisällä 3-5 vuoden sisällä Emme hanki pantoja Kuva 4. Sopiva ajankohta pantojen hankkimiselle. Vastaajien mielestä suurin ongelma siihen, miksi pantoja ei ole vielä yleisesti käytössä on hinta (taulukko 2). Myös laitteiden toimintavarmuus herätti epäilyjä. Taulukko 2. Vastaajien arviot, miksi pannat eivät vielä ole yleisessä käytössä. Ongelma - Ei tiedetä paljon panta-asiasta, raha - Hankintahinta - Hankintahinta kallis - Hinta - Hinta - Hinta - Hinta - Hinta ja ei ole ollut tarvetta - Hinta! - Hinta, tekniikka epävarma - Korkea hinta - Korkea hinta - Korkea hinta - Korkea hinta lähettimillä varustetuilla pannoilla - Korkea hinta, paristojen kestävyys?? - Kova hinta - Kun laitteiden toimivuus ja hinta saadaan asialliseksi, ongelmia ei varmaankaan suuremmin ole - Kustannukset (hankinta) - Kustannukset, käyttöepävarmuus, peittävä GSM-verkko - Kustannus - Liian kalliita - Pannan hinta liian suuri. Epävarmuus pannan kestosta. - Pannat ovat kalliita ja toiminta epävarmaa 7
8 - Pannat ovat liian kalliita hankkia. - Pantojen kalleus - Pantojen korkea hinta - Pantojen toimitus, ikä ja hinta - Tekniikan uutuus, hinta - Toimintavarmuus ja kallis hinta - Uutuus tuote Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä mahdollisia haittoja pannoista voi koitua. Vastaajat kiinnittivät huomiota lähinnä poron häiritsevyyteen, hankaamiseen ja pannan kiinni jäämiseen (taulukko 3). Taulukko 3. Arviot pantojen aiheuttamista haitoista. Mahdollisia haittoja - Epäkäytännölliset, liian raskaat ja isokokoiset. Haittaavat luonnossa laiduntavan poron kaivamista paksussa lumessa, voivat kerätä tykkylunta. Raskas panta rasittaa kevättalvella liikaa poroa. - Hankaaminen, pitäisi olla mahdollisimman kevyt panta - Imago, kustannusten nousu, luotetaan tekniikkaan liiaksi - Kerääkö lunta, paino - Kerääkö lunta? Paino - Kiinnitarttumisen vaara - Liian kookkaina ne voivat vaivata poroa - Poroille tuskin haittaa jos laitteet eivät ole kovin painavia ja remmit tehdään asianmukaisiksi. - Porot tarttuvat pannoista puihin tai toisiinsa - Saattaa häiritä eläintä - Tarpeellisia, kustannukset liian kalliit - Voi tarttua kiinni Pantoihin kohdistuvat vaatimukset ja toiveet Pantamateriaalin toivottiin olevan kestävä ja poron karvalle hellävarainen (kuva 5). 8
9 Pantamateriaali Vastausten lkm Joustava Nahkaa Keinonahkaa Muovia Heijastava Poron karvalle hellävarainen Liukas Kestävä Kuva 5. Vastaajien toiveet pantamateriaalista. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että pantojen paristojen tulisi kestää ilman huoltotoimia vähintään yhden vuoden eli poroerotuksesta toiseen erotukseen (kuva 6). Noin 24 prosenttia vastaajista tyytyi 6-12 kuukautta kestäviin paristoihin. Kysymykseen johdattelussa todettiin, että lyhyemmällä toiminta-ajalla toimivat pannat ovat todennäköisesti halvempia kuin pitkään toimivat pannat. Tällä on voinut olla vaikutusta vastauskäyttäytymiseen. Paristojen kesto Vastausten lkm kk Vähintään 1 vuosi Vähintään 2 vuotta Yli 3 vuotta Kuva 6. Paristojen kestolle asetetut toiveet. Paliskunnilta kysyttiin myös, mitä tiedonsiirtomahdollisuutta he pitivät ensisijaisena. Kysymyksen johdannossa todettiin, että GPS -pantaporojen paikkatiedon siirto käyttäjälle on edullisinta GSMverkon välityksellä tekstiviestitoiminnoilla. GSM-verkko ei kuitenkaan ole täysin kattava 9
10 poronhoitoalueella ja paliskunnissa. Porojen paikkatiedon siirto onnistuu silti niilläkin alueilla, joilla ei ole GSM-verkkoa. Tällöin tieto välitetään satelliittipuhelinverkon kautta. Tiedonvälityskulut ovat kalliimmat. Noin 67 prosenttia kysymykseen vastanneista (N=22) piti ensisijaisena tiedonsiirtomahdollisuutena GSM-verkkoa. Kuusi paliskuntaa piti ensisijaisen mahdollisuutena tiedonsiirtoon satelliittipuhelinverkkoa, joista eräs vastaaja kommentoi vastaustaan seuraavasti: Paljon katvealueita. Talvilaidunalue lähes kokonaan katvealuetta. Paliskuntien mielipiteet pannan kohtuullisesta hinnasta jakautuivat välille 0,5 500 euroa. Kun toisista selvästi poikkeava vastaus 0,50 poistettiin, saatiin keskimääräiseksi hinnaksi 180,21 euroa (min 20 - max 500 ). Vastausten jakauma esitetään taulukossa 4. Taulukko 4. Yhden pannan kohtuullinen hinta vastaajien mielestä. Euroa Vastausten lukumäärä %osuus vastauksista , , , , , , , , , ,1 Yht ,7 Vastaajat, jotka eivät vastanneet tähän kysymykseen 9 27,3 Vastaajien mielestä yksi panta saa maksaa enintään keskimäärin 248,57 euroa (min 50 - max 800 ) (taulukko 5). Taulukko 5. Yhden pannan enimmäishinta vastaajien mielestä. Euroa Vastausten lukumäärä %osuus vastauksista 50,0 2 6,1 100,0 4 12,1 120,0 1 3,0 150,0 1 3,0 200,0 4 12,1 250,0 1 3,0 300,0 4 12,1 400,0 1 3,0 500,0 2 6,1 800,0 1 3,0 Yht ,6 Vastaajat, jotka eivät vastanneet tähän kysymykseen 12 36,4 10
11 Paliskuntien esittämiä hintatoiveita pyrittiin tarkentamaan seuraavalla kysymyksen asettelulla: Tuotteen laatu ja hinta kulkevat usein käsi kädessä. Paljonko enemmän olisitte valmiit maksamaan toimintavarmasta pannasta suhteessa vastaavaan pantaan, jonka toimintavarmuudessa on puutteita?. Noin 52 prosenttia vastaajista (N=17) oli valmis maksamaan 50 euroa enemmän toimintavarmasta pannasta. Seitsemän vastaajaa oli valmis maksamaan toimintavarmemmasta pannasta 100 enemmän. Kukaan vastaajista ei maksaisi 200 euroa enemmän. Pyysimme paliskuntia laskemaan, kuinka paljon he olisivat alustavasti valmiita sijoittamaan pantoihin koko paliskunnan alueella. Vastaukset vaihtelivat välillä 1, Kun muista selvästi poikkeava arvo 1,50 poistettiin, saatiin keskiarvoksi 8 538,46 euroa (min max ). Vastausten jakauma esitetään taulukossa 6. Taulukko 7. Summa, jonka paliskunta voisi alustavasti sijoittaa pantoihin. Euroa Vastausten lukumäärä %osuus vastauksista , , , , , , , ,1 Yht ,4 Vastaajat, jotka eivät vastanneet tähän kysymykseen 20 60,6 Vastaajia pyydettiin kertomaan, mihin he ensisijaisesti kiinnittäisivät huomiota pantoja valitessaan. 22 vastaajaa ilmoitti useamman kuin yhden kriteerin ostopäätökselleen. Vastausten jakautuminen esitetään kuvassa 7. 11
12 Ostopäätöksen perusteet Vastausten lkm Hinta Paristojen ja materiaalin kestävyys Toimintavarmuus Käyttömukavuus Kuva 7. Asiat, joihin vastaajat kiinnittävät huomiota valitessaan pantoja. Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien toiveita pantojen huollon ja neuvonnan osalta. Noin 52 prosenttia vastaajista (N=17) ilmoitti, että painettu käyttöopas riittää toiminnan aloittamiseen. 42 prosentin (N=14) mielestä valmistajan tulisi pystyä vierailemaan paliskunnassa ja antamaan käyttöopastusta paikan päällä. Tärkeimmäksi pantojen valmistajan huoltopalveluksi nousi takuuhuolto ja pantojen vaihto häiriötilanteessa (kuva 8). Pantojen huoltopalvelu Vastausten lkm Neuvonta Takuuhuolto ja pantojen vaihto häiriötilanteessa Paristojen toimitukset Kuva 8. Huoltopalvelun kattavuus, joka valmistajien tulisi taata vastaajien mielestä. 12
13 Pantaporojen seurannan järjestäminen ja taloudellisen hyödyn laskeminen Porojen seurantaratkaisuun liittyvään kysymykseen esitettiin seuraava johdanto: Pantaporoja voi seurata sekä internetissä toimivan paikannusohjelman että kännykkään asennettavan ohjelman avulla. Internetin kautta käytettävällä pantavalmistajan ohjelmalla porojen paikantaminen on helppoa ja porojen koko paikannushistoria jää muistiin myöhemmin tarkasteltavaksi. Internetportaalin käyttöön liittyy kuitenkin pantakohtaisia maksuja. Kännykkäohjelmistoilla poroja voidaan paikantaa myös maastossa, mikäli alueella on GSM-verkko. Kännykkäohjelmiin ei liity pantakohtaisia kuluja, vain ohjelman hankintahinta ja porojen paikantamiseen liittyvät tekstiviestit. Yksikään kyselyyn vastanneista paliskunnista ei halunnut käyttää yksistään pantavalmistajan internet ohjelmaa kotitietokoneella. Noin 33 prosenttia vastaajista (N=11) käyttäisi seurantaan kännykkään asennettavaa paikannus- ja karttaohjelmaa. Noin 52 prosenttia vastaajista (N=17) haluaisi käyttää molempia sovelluksia rinnakkain. Vastaajia pyydettiin määrittelemään myös ensisijainen sovellus. Noin 67 prosenttia vastaajista (N=22) käyttäisi ensisijaisesti kännykkään asennettavaa paikannus- ja karttaohjelmaa. Viisi vastaajaa käyttäisi ensisijaisesti pantavalmistajan internetohjelmaa kotitietokoneella. Vastaajia pyydettiin täyttämään taulukko, jonka avulla heitä pyydettiin tekemään arvioita, olisiko porojen pannoittamisesta saatavissa selvää taloudellista hyötyä (kysely liitteessä 2). Taulukkoa täytti kuusi vastaajaa, joskin puutteellisesti. Koska taulukon oli määrä auttaa laskemaan porojen etsintään menevää euromääräistä summaa vuodessa, käsittelemme vain lopullisia euromääriä. 12 paliskuntaa ilmoitti arvionsa vuotuisesta porojen etsintäkuluista. Keskimäärin porojen etsintään menee ,67 euroa vuodessa (min 1220 max ). Vastausten jakauma esitetään taulukossa 7. Taulukko 7. Porojen etsintään menevä summa vuodessa. Euroa Vastausten lukumäärä %osuus vastauksista , , , , , , , , , , ,0 Yht ,4 Vastaajat, jotka eivät vastanneet tähän kysymykseen 21 63,6 13
14 Paliskuntia pyydettiin sanallisesti arvioimaan, osoittivatko laskelmat, että pannoista olisi taloudellista hyötyä paliskunnalle. Vastaukset on listattu taulukkoon 8. Vastaajien vapaat kommentit löytyvät liitteestä 4. Taulukko 8. Vastaajien sanalliset arviot pantojen hyödystä Vastaus - Ei ole - Ei ole hyötyä, koska olemme pieni palkinen ja porot ovat aina tiedossa. - Ei välttämättä - Ei välttämättä - Eivät osoita - Jos tuon hintaluokan ovat, niin meidän palkisella se ei ole kannattava hankinta. Mitä pienempi palkinen sen huonommin se kannattaa. Ei tule säästöjä. - Käytäntö osoittaa, ei pysty vielä vastaamaan - Liian kallista - Mahottoman kalliit pannat - Olisi hyötyä - Pannat pitäisi saada jokaiselle porolle jos meinataan saada jotta hinta saataisiin porotalouden kannalta tuottamaan parhaiten - Pannat vielä liian kalliit - Pannoista on varmaan hyötyä, mutta pannan hinta on vielä liian korkea, sekä pantojen hankintaan myönnetään avustusta max 15 kpl. Se on liian pieni määrä. - Pantoja pitää olla useita kymmeniä käytössä, ennen kuin saadaan jotakin hyötyä - Pantojen hinta pitäisi laskea kohtuulliseksi Riittävällä määrällä pantoja hakukustannukset laskee etenkin kesäisin - Se että pannoista olisi hyötyä porojen kokoamisessa ja paimennuksessa on mielikuvituksen tuotetta, tai pantakauppiaiden luoma harhavisio! - Tällä hintatasolla hyötyä ei ole tarpeeksi, jotta pantoja kannattaisi hankkia. 4. Yhteenveto Kyselyyn vastasi 33 paliskuntaa Suomen 56:stä paliskunnasta eli vastausprosenttia 59 voidaan pitää hyvänä tuloksena. Vastauksia saatiin eri puolilta eteläistä ja keskistä poronhoitoaluetta. Saamelaisalueelta saatiin vain kolme vastausta. Vastausprosenttia nosti huomattavasti toistamiseen lähetetty kysely. Kaksikymmentäkaksi (67 %) paliskuntaa ilmoitti käyneensä keskustelua pantojen hankinnasta. Pantojen tarve olisi keskimäärin noin 46 pantaa per paliskunta. Yleisimmin pantoja hankittaisiin alustavasti 10 tai 20 kappaletta ja ne laitettaisiin vaatimille. Vastaajat odottavat pantojen helpottavan porojen etsimistä ja tuovan kustannussäästöjä. Myös petovahinkojen odotettiin löytyvän helpommin korvauksien saamiseksi. Pantojen hankinta tulisi ajankohtaiseksi 2-5 vuoden sisällä. 14
15 Vastaajien mielestä pantojen hinta on ollut toistaiseksi esteenä pantojen yleistymiselle. Myös uuden teknologian toimintavarmuus herätti epäilyjä. Mikäli pantojen käytöstä olisi odotettavissa haittoja, arveltiin haittojen olevan joko eläintä häiritseviä tai muita fyysisiä haittoja, kuten pannan paino ja lumen kertyminen. Pantojen tulisi olla kestäviä ja poron karvalle hellävaraisia. Pantojen kohtuullinen hinta oli vastaajien mielestä keskimäärin 180 euroa per panta. Panta saisi maksaa enintään noin 249 euroa. Tuloksissa täytyy huomioida, että vastaus voi olla joko kannanotto, toive tai realistinen arvio. Kyselyyn vastanneet paliskunnat olisivat alustavasti valmiita sijoittamaan pantoihin keskimäärin euroa, summien vaihdellessa 2000 eurosta euroon. Ostopäätökseen tulee vaikuttamaan pantojen toimintavarmuus ja hinta. Pantojen valmistajien tulisi taata takuuhuolto ja pantojen vaihto häiriötilanteessa. Käytännön poronhoitotyössä paliskunnat haluaisivat käyttää rinnakkain sekä kännykkään asennettavaa paikannus- ja karttaohjelmaa sekä kotitietokoneella käytettävää internetpohjaista ohjelmaa. Yli puolet vastaajista käyttäisi ensisijaisesti kännykkään asennettavaa paikannus- ja karttaohjelmaa. Pantojen paristojen tulisi kestää ilman huoltotoimenpiteitä vähintään yhden vuoden. Kyselyn tulokset osoittavat, että porojen etsiminen poronhoitotöitä varten on kallista. Paliskunnilta kuluu vuosittain keskimäärin euroa pelkästään porojen etsimiseen luonnosta. Siitä huolimatta vain osa kyselyyn vastanneista epäili uuden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien voivan tuottaa suoraa taloudellista hyötyä. Osa suomalaisista paliskunnista on kooltaan varsin pieniä ja porojen sijainti on suhteellisen hyvin tiedossa. Suomen poronhoitoalue on laaja ja erilaiset luonnonolosuhteet, paliskunnan koko ja mm. metsien peittävyys voivat vaikuttaa koettuun tarpeeseen pantoja kohtaan. Tuloksia voitaneen pitää rohkaisevina uutta teknologiaa kohtaan. Teknologian yleistymisen kannalta on tärkeää, että uusi teknologia toimii ja hinta saadaan kohtuulliseksi. Tässä vaiheessa pannan kohtuullista hintaa on vaikea arvioida, sillä toistaiseksi Suomessa ei ole laajasti käytössä yhdenkään valmistajan laitetta. Markkinat ovat siis avoimet. Uutta ja kallista teknologiaa kohtaan tunnetaan kuitenkin epävarmuutta, joka toimivien laitteiden osalta tulee todennäköisesti hälvenemään nopeasti, kunhan paliskuntiin saadaan käyttökokemuksia sijoituksen hyödyistä arkipäivän poronhoitotyössä. 15
16 Liite 1. Petoseutuhankkeessa toteutetaan kolme toimenpidettä: 1) Petovahinkojen ja petohavaintojen etsintä ja yhteistyömalli Tavoitteena kestävän ja toimivan yhteistyömallin rakentaminen poromiesten ja RKTL:n välille - Saadaan luotettavaa petohavaintotietoa - Tuloksena petohavaintotietoa ja löydettyjä raatoja, GPS-dataa - Lisää varmuutta ja luotettavuutta petokanta-arvioihin ja vasahävikkikorvauksen määrittämiseen - Toiminta ja tietojen vaihto jatkuu luontevasti hankeajan jälkeen paliskuntien toimesta - Hankkeella pyritään osoittamaan yhteistyön hyödyt ja mahdollisuudet. - Koko poronhoitoaluetta koskettava PILOTTI hanke 2) Vahinkotietojen analysointi Kootaan maaseutusihteereiden keräämä porovahinkodata teemakartoiksi - Paikannetaan pahimmat vahinkoalueet ja vuodenajat - Selvitetään vahingolle alttiit maisematyypit ja vahingoille altistavat tekijät - Tuloksia voidaan hyödyntää tutkimuksessa sekä poronhoitotyössä ja etsintätyössä 3) Poropantojen markkinaselvitys Kyselyn mukana jaetaan tietoa porojenpantaseurannasta ja siitä saatavasta hyödystä - Kartoitetaan mm. tarve, pantaan kohdistetut vaatimukset ja toiveet - Tukee poropantateknologian kehitystyötä - Pyritään osoittamaan, että pannoille on olemassa markkinoita ja kiinnostusta - Yritysten tekemää kehittämistoimintaa halutaan hankealueelle Petoseutuhanke kestää saakka. Hankkeen kustannusarvio on
17 Liite 2. Poropantojen markkinaselvitys Tervehdys Suomussalmelta! Suomussalmen kunta hallinnoi ylimaakunnallista Petoseutuhanketta, jonka tarkoituksena on kehittää porotaloutta ja toimia koko poronhoitoalueen pilottina. Hankkeessa toteutetaan kolme kokonaisuutta: luodaan petovahinkojen ja -havaintojen etsintä- ja yhteistyömalli sekä analysoidaan maaseutuviranomaisten petovahinkotilastot, jotka jalostetaan petovahinkokartoiksi. Näiden lisäksi hankkeessa tuotetaan poroseurantapantoihin liittyvä markkinaselvitys, jota tämä saatekirje koskee. Petoseutuhankkeen rinnalla kulkee toinen, tiedonvälitykseen painottuva hanke nimeltä Petotieto. Kainuussa toteutettiin kevään ja kesän 2009 aikana Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä-Kainuun ja Koillismaan poro-petotilanteessa -hanke, jossa testattiin eri valmistajien GPS/GSM-pantoja. Kokeilussa nousi esille pantoihin liittyvän markkinaselvityksen tarve, jota tässä hankkeessa lähdetään toteuttamaan. Markkinaselvityksen tulokset tullaan julkistamaan Poromies lehdessä sekä Petotietohankkeen järjestämässä poropantateknologiaa luotaavassa seminaarissa, joka järjestetään loppuvuodesta. Porojen varustaminen nykyaikaisilla GPS-pannoilla voi auttaa arkipäivän poronhoitotyötä monella tavalla: porot löytyvät helposti ja edullisesti kesämerkintää ja erotusta varten sekä petojen aiheuttamat häiriöt tai niiden tappamat porot havaitaan ja löydetään tarkemmin. Käytännössä poronomistaja lähettää tekstiviestin poron kaulassa olevaan GPS-pantaan, josta hän saa paluuviestinä pannan paikannustiedot. Poron viimeisin sijainti ja kulkureitit saadaan suoraan karttapohjalle. Paikannuksia voidaan seurata ja tallentaa myös tietokoneella pantavalmistajien karttaohjelmien avulla. Pantojen kehitystyö on vielä kesken, mutta teknologia alkaa olla pian poroelinkeinon käytettävissä. Tällä markkinatutkimuksella pyrimme selvittämään Suomen poronhoitoalueen potentiaaliset markkinat. Kyselyä rahoittavat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukset. Pyydämme Teitä käsittelemään asiaa paliskuntanne syyskokouksessa ja vastaamaan kyselyyn. Kysely tulee palauttaa 30. syyskuuta mennessä. Paliskuntanne mielipide on tärkeä! Terveisin, Päivi Kainulainen 17
18 Poropantojen markkinaselvitys KYSELY HEI, Lähetimme Teille markkinaselvityskyselyn syyskuussa. Emme vielä ole saaneet vastaustanne. Lähetämme kyselyn uudelleen ja toivomme Teidän vastaavan siihen mahdollisimman pian. Vastaamalla kyselyyn Te ette sitoudu mihinkään, eikä kysely velvoita Teitä ostamaan mitään tuotetta. Kysely on osa Suomussalmen kunnan hallinnoimaa Petoseutuhanketta ja oheisen kyselyn tarkoitus on kartoittaa poropantojen ostohalukkuutta sekä näkemyksiä, toiveita ja odotuksia pantojen suhteen paliskuntatasolla. Tulokset julkaistaan jo Taivalkoskella järjestettävässä porojen paikannukseen keskittyvässä yhteispohjoismaisessa seminaarissa. Toimikaa siis mahdollisimman nopeasti, jotta tietoa pantoihin liittyvistä tarpeista saataisiin koko poronhoitoalueelta. Kysely ajaa koko porotalouden etua, eikä se ole sidoksissa mihinkään yritykseen. PALAUTTAKAA KYSELY 30. lokakuuta mennessä! Kaikki vastaukset ovat ensiarvoisen tärkeitä! Terveisin, Päivi Kainulainen Palautusosoite: PETOSEUTUHANKE Projektipäällikkö Päivi Kainulainen, Kauppakatu 20, Suomussalmi, GSM: Petoseutu , Petotieto , S-posti: 18
19 POROPANTOJEN MARKKINASELVITYS KYSELY TAUSTATIEDOT Paliskunnan nimi (TÄYTETTÄVÄ. Paliskuntien nimiä ei julkaista tutkimustuloksissa ja tieto käsitellään luottamuksellisena) NYKYTILANNE 1) Paliskunnassa on jo käytössä poropantoja Pantoja on paliskuntamme alueella noin kpl 2) Paliskunnassa ei ole käytössä poropantoja 3) Paliskunnassa on käyty keskustelua pantojen hankinnasta 4) Paliskunnassa on käytössä perinteisiä poronkelloja Kelloporoja on paliskuntamme alueella noin kpl PANTOJEN TARVE 5) Mikäli paliskuntamme jäsenet hankkisivat pantoja, olisi niiden tarve noin kpl 6) Mille poroille pantoja tarvittaisiin (voitte valita useamman vaihtoehdon) a) Vaatimille b) Härille c) Matkailuporoille d) Kilpaporoille e) Muille poroille, mille? 7) Mihin tarpeeseen pannat tulisivat paliskuntanne alueella? (voitte valita useamman vaihtoehdon) a) Porojen etsiminen helpottuu b) Porojen nopea löytäminen tuo kustannussäästöjä c) Petojen tappamat porot löytyivät helpommin ja korvaukset saadaan varmemmin 19
20 d) Petojen aiheuttama häiriö näkyy porojen paikannuksissa kartalla e) Ruokinta helpottuu f) Liikennevahinkojen estämiseen g) Mihin muuhun tarpeeseen? 8) Sopiva ajankohta pantojen hankkimiselle olisi: a) Puolen vuoden sisällä b) 1 vuoden sisällä c) 2 vuoden sisällä d) 3-5 vuoden sisällä e) Emme hanki pantoja 9) Mikä on mielestänne suurin ongelma, miksi pantoja ei vielä ole yleisesti käytössä? 10) Mitä mahdollisia haittoja pannoista voi mielestänne koitua? PANTOIHIN KOHDISTUVAT VAATIMUKSET JA TOIVEET Materiaali 11) Pantojen materiaalin tulisi olla (voitte valita useamman vaihtoehdon) a) Joustava b) Nahkaa c) Keinonahkaa d) Muovia e) Heijastava f) Poron karvalle hellävarainen g) Liukas 20
21 h) Kestävä i) Mitä muuta: Paristojen kesto 12) Lyhyemmällä toiminta-ajalla toimivat pannat ovat todennäköisesti halvempia kuin pitkään toimivat. Pantojen paristojen tulisi kestää ilman huoltotoimia: a) 6-12 kuukautta (keväästä alkutalveen) b) Vähintään yhden vuoden (erotuksesta erotukseen) c) Vähintään kaksi vuotta d) Yli kolme vuotta Tiedonsiirto GSM-verkon vai satelliittien kautta? 13)GPS-pantaporojen paikkatiedon siirto käyttäjälle on edullisinta GSM-verkon välityksellä tekstiviestitoiminnoilla. GSM-verkko ei ole kuitenkaan täysin kattava poronhoitoalueella ja paliskunnissa. Porojen paikkatiedon siirto onnistuu silti niilläkin alueilla, joilla ei ole GSMverkkoa. Tällöin tieto välitetään satelliittipuhelinverkon kautta. Tiedonvälityskulut ovat kalliimmat. Kumpi ratkaisu teidän paliskunnassanne olisi ensisijainen? a) Tiedonsiirto GSM-verkon välityksellä b) Tiedonsiirto satelliittipuhelinverkon välityksellä Hinta 14) Kohtuullinen hinta yhdelle pannalle olisi 15) Yksi panta saa maksaa enintään 16) Tuotteen laatu ja hinta kulkevat usein käsi kädessä. Paljonko enemmän olisitte valmiit maksamaan toimintavarmasta pannasta suhteessa vastaavaan pantaan, jonka toimintavarmuudessa on puutteita? a) 50 b) 100 c) ) Laskimme, että pantoihin ollaan alustavasti valmiita sijoittamaan noin koko paliskunnan alueella. 21
22 Ostopäätöksen perusteet 18) Pantojen valinnassa kiinnitämme eniten huomiota a) Hintaan b) Paristojen ja materiaalin kestävyyteen c) Toimintavarmuuteen d) Käyttömukavuuteen Pantojen huolto ja neuvonta 19) Tulisiko valmistajan pystyä opastamaan pantojen käyttöä paikan päällä, vai riittääkö painettu käyttöopas toiminnan aloittamiseen? a) Valmistajan tulisi pystyä vierailemaan paliskunnassa ja antamaan käyttöopastusta paikan päällä b) Painettu käyttöopas riittää 20) Pantojen valmistajan tulee taata toimiva huoltopalvelu, joka kattaa a) Neuvonnan b) Takuuhuollon ja pantojen vaihdon häiriötilanteessa c) Paristojen toimitukset d) Mitä muuta PANTAPOROJEN SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN 21) Pantaporoja voi seurata sekä internetissä toimivan paikannusohjelman että kännykkään asennettavan ohjelman avulla. Internetin kautta käytettävällä pantavalmistajan ohjelmalla porojen paikantaminen on helppoa ja porojen koko paikannushistoria jää muistiin myöhemmin tarkasteltavaksi. Internetportaalin käyttöön liittyy kuitenkin pantakohtaisia maksuja. Kännykkäohjelmistoilla poroja voidaan paikantaa myös maastossa, mikäli alueella on GSMverkko. Kännykkäohjelmiin ei liity pantakohtaisia kuluja, vain ohjelman hankintahinta ja porojen paikantamiseen liittyvät tekstiviestit. Mitä ratkaisua/ratkaisuja haluaisitte käyttää? a) Pantavalmistajan internet-ohjelmaa kotitietokoneella b) Kännykkään asennettavaa paikannus- ja karttaohjelmaa c) Haluan käyttää molempia sovelluksia rinnakkain 22
23 Entä mitä sovellusta käyttäisitte ensisijaisesti? a) Pantavalmistajan internet-ohjelmaa kotitietokoneella b) Kännykkään asennettavaa paikannus- ja karttaohjelmaa POROPANTOJEN TALOUDELLISEN HYÖDYN LASKEMINEN Pyydämme Teitä täyttämään seuraavan laskelman oman paliskuntanne arvion mukaan. Karkeakin arviolaskelma osoittaa, onko porojen pannoittamisesta saatavissa selvää taloudellista hyötyä. Kilometriarviot auttavat hahmottamaan euromääräisiä kuluja. PORONHOITOVUOSI Kesä Syksy Talvi Kevät Yhteensä Mönkijällä ajetut kilometrit km km km km km Mönkijöiden kulut Kelkalla ajetut kilometrit km km km km km Kelkkojen kulut Helikopterikulut Työaika: miehiä etsinnässä/ maastossa xx henkilöä viikossa hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä Porojen etsintää tehdään xx päivänä viikossa pv/vk pv/vk pv/vk pv/vk pv/vk Työaikakulut Yhteensä Porojen etsintään menee noin euroa vuodessa. Poropanta kestää useita vuosia. Jos paliskunta hankkisi esimerkiksi 20 pantaa, maksaisi se kenties noin euroa. Pantojen hankkimiseen voidaan myöntää noin 40 % paliskuntakohtaista investointitukea. Tämä laskee investoinnin hintaa huomattavasti. Osoittivatko laskelmat, että pannoista olisi taloudellista hyötyä paliskunnallenne? Vastaus: 23
24 Sana on vapaa: KIITOS VASTAUKSESTANNE! Muistattehan palauttaa kyselyn mennessä! 24
25 Liite 4 - Investointituen määrää ei voi laskea investoinnin hintaan suoraan. Jos laite toimisi ja hinta kohtuullinen niin hankinta olisi hyvinkin mahdollinen. - Lisääntyvien petokantojen vuoksi pantojen hankinta voisi tulla kyseeseen koska kellojen käyttöä täytyy harkita. Kelloporoja ja niiden vasoja katoaa petojen suihin. - Maksakoon valtio/mm-ministeriö pantasa kun haluaa petoja elätettävän poronhoitoalueella ja syöttävän meijän porot niille. Eikä pantojen hankinta vähennä petojen tappamia eikä näin ollen tilanne muutu ollenkaan. - Meillä oli joku vuosi takaperin Kumpulan Joukon laittamia pantoja poroilla ja niistä oli kyllä selvää hyötyä. Varsinkin vasan leikossa porot löyty hyvin ja oli muutenkin mukava seurata missä porot liikkuu. - Mikäli kaikilla poroilla olisi panta niin silloin hyötyö tulisi siitä että talveksi metsään jääviä poroja ei tarvitsisi hakea vaan ne löytyisivät paikannuksella (kelkkakulut pienenevät). (poroja voisi jättää talveksi metsään kun ne löytyisivät vaikka peto tappaa) - Mitä tästä aiheesta on keskusteltu niin mielipide on ollut että turha kapine. - Paliskunnan alueella ei maasuurpetojen määrä ole niin suuri, että se vaatisi kovin suurta investointia. Ajatus hyvä, kustannukset esteenä suuremmalle investoinnille. Paliskunnan alueet selväpiirteisiä. Ei vaadi tämän suuntaista hankintoja porojen paikannukselle. - Paliskuntamme on mukana RKTL:n järjestämässä ja rahoittamassa radiopanta tutkimuksessa - Pannat ovat hyvä edistys kun hinta laatu suhde on kohdallaan - Pantoja pitäisi olla ainakin 100 kpl, jotta suurin osa poroista löytyisi. Paliskunta laaja ja porot pienissä tokissa. Paliskunnan varat ei riitä hankkimaan pantoja nykyhinnoilla. - Porotaloudessa on muita menoja jo liian paljon. Petolupia lisää ja rutkasti. Te tiettä näitä kyselyjä vain lisää, teiltä ei oo palkasta pois otettu peon tappamia poroja. Poromiehet kärsii Suomen petopolitiikasta. Onko pakko poromiehillä maksaa Suomen peot Brysseliin? Ps. Enemmän nuijalle töitä ja herrat helvettiin! - Uskomme, että pannoille olisi tarvetta ja se auttaisi poronhoitotöissä. Tällä hetkellä ne vain ovat liian kalliita. Toivottavasti halpenevat, jotta asiaan kannattaisi palata. 25
PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI
PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen www.lapinliitto.fi/petofoorumi TYÖN SISÄLTÖ
LisätiedotPetojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta
Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin plk, 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu 12 000 eloporoa Suurin osa poroista
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotKIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE
KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella
LisätiedotPVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely
LisätiedotPoronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun
Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun Kari Oinonen, SYKE, Lapin MRL-päivät 30.8.2017 Lähtökohtia Poronhoitoalueella tapahtuvan maankäytön suunnittelun
LisätiedotLiite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake
Liite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake 1 (11) VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY VÄSTERVIKIN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Triventus Wind
LisätiedotTAPAHTUMAKARTOITUS 2013
TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn
LisätiedotLiite Maasuurpetojen populaatiot Suomessa (lähde: RKTL) Petovahingot 2013 Paliskuntain yhdistys, Anne Ollila
Maasuurpetojen populaatiot Suomessa 1980 2012 (lähde: RKTL) 1 Löydetyt petojen tappamat porot 1991 2012, arvio vuoden 2013 löytyvistä vahingoista 2 Petovahingoista maksetut korvaukset porojen osalta vuosilta
LisätiedotTurvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö
Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi
LisätiedotRaportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä
Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria
LisätiedotTurvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö
Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut
LisätiedotPorotalouden ruokintateknologiat. Janne Mustonen
Porotalouden ruokintateknologiat Janne Mustonen Porotalouden ruokintateknologiat selvitys Työn tilaaja Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt elinkeinon kehittämishanke/porutaku
LisätiedotPetojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen
Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton
LisätiedotWebropol-kyselyt. Tarja Heikkilä
Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotIoT ON DIGITALLE ARKIPÄIVÄÄ
:N IoT ON DIGITALLE ARKIPÄIVÄÄ Digita on vakaa ja luotettava kotimainen toimija, jolla on IoT:ta varten valmis infrastruktuuri tarjolla palvelualustaksi kumppaneiden ratkaisuille. Edelläkävijät hyödyntävät
LisätiedotKYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI
Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi
LisätiedotYKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA
YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN
ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.
LisätiedotJytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013
Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotKYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE
Mikonkeitaan tuulivoimapuiston YVA-menettely KYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE UPM-Kymmene Oyj (Otsotuuli Oy) suunnittelee Mikonkeitaan tuulivoimapuistoa Pohjanmaalle Kristiinankaupungin
LisätiedotHannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus
Petofoorumi Petotilanteen vaikutus porotalouteen Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus Salla 31.1.2011 1 Taustaa Perinteinen i elinkeino i Poroelinkeinon merkitys harvaanasutun maaseudun näkökulmasta Kannattavuuden
Lisätiedot- Koirapaikannuslaitteet -
- Koirapaikannuslaitteet - 2 OHJELMISTOT Ultrapoint PRO Karttaohjelmisto metsästäjälle Ultrapoint-ohjelmisto on täydellinen valinta metsästäjälle joka arvostaa toimintavarmuutta, helppokäyttöisyyttä sekä
LisätiedotYritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista
Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2
LisätiedotSosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa
Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median
Lisätiedottässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut
Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,
LisätiedotKotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija
Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton
LisätiedotPorokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
LisätiedotFINNSECURITY RY JÄSENKYSELY (7) Hallitus
FINNSECURITY RY JÄSENKYSELY 2015 1 (7) YRITYSSUOJELUYHDISTYS RY:N JÄSENKYSELY 2017 Hyvä jäsen, Yhdistyksen hallitus on päättänyt toteuttaa jäsenkyselyn toiminnan kehittämiseksi, jäsenten tarpeita ja toiveita
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008
LisätiedotRastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta
Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Sisältö Yhteenveto s2 / Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla s3 / Suomen osakemarkkinoiden kasvu ja uudet listautumiset s5 / Aikaisemmat tutkimustulokset s6 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
LisätiedotLukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014
Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun
LisätiedotLiite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA
Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotKanalinnustajien neljä eri kastia. Riistapäivät , Ahti Putaala
Kanalinnustajien neljä eri kastia Riistapäivät 16.1.2019, Ahti Putaala Kyselytutkimus vuoden 2017 Metsähallituksen kanalintujen lupametsästäjille Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyötutkimus
LisätiedotSELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA
SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin
Lisätiedot3D-tulostamisen tilanne Pohjois-Savossa
3D-Tulostuksen mahdollisuudet Pohjois-Savossa 18.4.2016 3D-tulostamisen tilanne Pohjois-Savossa Tausta Ainetta lisäävän valmistuksen tki- ja oppimisympäristö (ALVO) hanke, 1.3.2015-31.5.2016 Hankkeen tavoitteena
LisätiedotTOKAT-hankkeen aineistojen ja menetelmien hyödyntämismahdollisuudet paliskunnissa
TOKAT-hankkeen aineistojen ja menetelmien hyödyntämismahdollisuudet paliskunnissa Marja Anttonen TOKAT loppuseminaari 15.11.2017 Paliskuntien paikkatiedot tärkeä aineisto! Poronhoidon perusedellytykset:
LisätiedotMoottoripyöräilyn verotus, päästöt, sähkökäyttöiset 2- pyöräiset ja palvelumallit Suomessa. SMOTOn tutkimus 2018
Moottoripyöräilyn verotus, päästöt, sähkökäyttöiset 2- pyöräiset ja palvelumallit Suomessa SMOTOn tutkimus 2018 Suomalainen motoristi 2018 Omistaa keskimäärin 1,6 moottoripyörää Ajomäärä keskimäärin 7200
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotYritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014
Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten
LisätiedotPALKKAKYSELY PALKKAKYSELY
1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotSähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012
Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten
LisätiedotTOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI
TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI Toimenpiteet jaoteltu asiasisällön mukaan: 1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN
LisätiedotPoronhoito muuttuvassa ympäristössä
Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen
LisätiedotKaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus. ErgoMedi Oy
Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy Tulokset 31.1.2014 Kaufmann Agency on suomalainen kansainvälisesti toimiva terveysviestinnän asiantuntijayritys,
LisätiedotPorojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013
Porojen lisäruokinta ja tarhaus Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.12.2013 1 Poro- ja luontaiselinkeinolain mukaisen tuen hakeminen
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Hyvä kuntatoimija, Kartoitamme tällä kyselyllä Keski-Suomen kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä siihen liittyviä toiveita. Kyselyn toteuttavat yhteistyössä
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...
LisätiedotAsiakaskyselyn 2014 tulokset
Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn
LisätiedotMaatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana
Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet
LisätiedotKysely kaavoituksesta, valitusoikeudesta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista
Kysely kaavoituksesta, valitusoikeudesta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Elinkeinoelämän keskusliiton, Rakennusteollisuus RT:n ja RAKLIn
LisätiedotKuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto
Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.
LisätiedotHuumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö
Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).
LisätiedotVESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA
VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA Kuntien asema muuttuu lähitulevaisuudessa merkittävästi sote- ja maakuntauudistusten myötä. Myös Vesannon kunta valmistautuu näihin muutoksiin laatimalla uuden strategian
LisätiedotIsännöinnin laatu 2015
Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä
LisätiedotVakkamedian nettiuutisia koskeva kysely
1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian
LisätiedotPääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX
Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi
LisätiedotYksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2017 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2017 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotKuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl) johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille.
2018 MDI toteutti marras-joulukuussa 2018 neljännen kerran valtakunnallisen kuntakyselyn, jolla kerättiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kunnasta. Kuntakysely
LisätiedotTutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa
Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi
LisätiedotPorokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk
Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:,
LisätiedotYMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017
Päiväys 5.4.2017 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017 Pietarsaaren ympäristöterveydenhuolto on toteuttanut kyselytutkimuksen joulu-tammikuussa 2016 2017. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää,
LisätiedotYhteisrakentamista koskevan kyselyn yhteenveto. Yhteisrakentamisseminaari
Yhteisrakentamista koskevan kyselyn yhteenveto Yhteisrakentamisseminaari 18.5.2017 Esityksen sisältö Yleistä kartoituksesta Kokemukset hankkeista: hyödyt Kokemukset hankkeista: haasteet Tulevat suunnitelmat
LisätiedotLiikennekaari Taksimarkkinoiden vapautumisen ennen jälkeen tutkimus 2017 / Taksiyrittäjät
Liikennekaari Taksimarkkinoiden vapautumisen ennen jälkeen tutkimus 2017 / Taksiyrittäjät Trafin yhteyshenkilöt: Pipsa Eklund, Hanna Strömmer, Pietari Pentinsaari IROResearch Oy, yhteyshenkilö: Tomi Ronkainen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta
Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin
LisätiedotTUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI
TUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI Kajaani 13.9.2017 Esityksessä: Lainsäädännöllinen tilanne Metsähallitus ja tuulivoima Tuulivoimahanke ja poronhoito Esimerkkejä hankkeista Vaikutuksia
LisätiedotPETOVAHINKOJEN JA PETOHAVAINTOJEN ETSINTÄ- JA YHTEISTYÖMALLI
PETOVAHINKOJEN JA PETOHAVAINTOJEN ETSINTÄ- JA YHTEISTYÖMALLI 1.1.21-31.1.211 Hallan, Näljängän, Hossa-Irnin ja Kallioluoman paliskunnat TULOKSET Suomussalmen kunta Petoseutuhanke Juha Järvenpää 1 SISÄLTÖ
LisätiedotEtelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011
Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka
LisätiedotPäivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä. SPEK - yhteenveto Mika Jäntti
Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä SPEK - yhteenveto 10.12.2009 Mika Jäntti Päivä Paloasemalla palautekysely Päivä Paloasemalla tapahtumaan liittyi jälkiarviointi, jossa osallistuneilta
LisätiedotKysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön
Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotMaaseutuhallinnon neuvottelupäivät
Maaseutuhallinnon neuvottelupäivät 16.12.2014 Porotalouden ajankohtaiskatsaus Päivi Kainulainen Lapin ELY-keskus Lapin ELY-keskus 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Hyväksytty 12.12.2014
LisätiedotYHTEENVETO KUNNALLISTEKNIIKKAKYSELYSTÄ TALMAN ASUKKAILLE
YHTEENVETO KUNNALLISTEKNIIKKAKYSELYSTÄ TALMAN ASUKKAILLE Kyselylomake Talman asukkaille jaettiin kunnan kyselylomake (liite.) tammikuussa, jossa kartoitettiin talouksien kiinnostusta kunnallistekniikkaan.
LisätiedotSusikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla
Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla Paikallista vaikuttamista Yhteiset toimet: tiedonjakoa ja -vaihtoa Vahingot ja vahinkojen ennaltaehkäisy Poikkeusluvat Mikael Luoma riistapäällikkö
LisätiedotMinkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?
Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen
LisätiedotASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE
Terrafame Oy:n kaivosalueen vesienhallintaan liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA ASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE Terrafame Oy on käynnistänyt
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotPoronhoitajien kriisiapuselvitys. Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto
Poronhoitajien kriisiapuselvitys Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto 5.9.2012 Minna Vaarala & Anneli Pohjola & Marjo Romakkaniemi 2012 Poronhoitajien kriisiapujärjestelmää
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely. työnantajille
Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja
LisätiedotLisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma
Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma 1 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja tarve...3 2. Hankkeen tavoite...4 3. Hankkeen keskeinen sisältö...5 4. Hankkeen
LisätiedotDNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä
DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotLOPPURAPORTTI. Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä Kainuun ja Koillismaan poro petotilanteessa 1.2. 31.7.2009
Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä Kainuun ja Koillismaan poro petotilanteessa 1.2. 31.7.2009 LOPPURAPORTTI Virpi Keränen ja Harri Norberg Kainuun Etu Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN PÄÄKOHDAT...3
LisätiedotKysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille
Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli
LisätiedotPorojen paikantaminen GPS/GSM pantojen avulla. Visioista käytännön työkaluksi? Harri Norberg ja Virpi Keränen
LIITE 1: Yhteenveto GPS/GSM teknologiasta ja kenttäkokeista Porojen paikantaminen GPS/GSM pantojen avulla Visioista käytännön työkaluksi? Harri Norberg ja Virpi Keränen Kainuun Etu Oy Teknologisten innovaatioiden
LisätiedotOpistojen IlmE -hanke
Opistojen IlmE -hanke 2018 19 Hankkeessa mukana olevien opistojen opettajistolle ja suunnitteluhenkilöstölle lähetettiin syyskuussa alkukartoituskysely. Vastaajien työhistorian pituudessa kansalaisopistoissa
LisätiedotAMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista
AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
Lisätiedot