SISÄLLYSLUETTELO Palvelusopimusten toteutuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO. 2.10 Palvelusopimusten toteutuminen... 64-68"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä Sisäinen valvonta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Hallinto- ja tukipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Hoitotyö Erikoissairaanhoidon ostopalvelut Kuntayhtymä Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Palvelusopimusten toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt Allekirjoitukset ja merkinnät Liitteet

3 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän toinen toimintavuosi on ollut edelleen muutosten ja niihin valmistautumisen vuosi. Jäsenkuntien päätöksiin pohjautuen olemme valmistelleet sosiaalitoimen tehtävien siirtoa hyvinvointikuntayhtymälle vuoden 2011 alusta. Hyvinvointikuntayhtymälle hyväksyttiin uusi strategia, jonka mukaan edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta järjestämällä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja Raahen seudun ja sen ympäristön ihmisille kuntien voimavarat huomioiden. Palvelut järjestetään tehokkaasti ja monitoimijaisesti mahdollistaen asiakkaan valinnanvapauden ja kohtuullisen arjessa selviytymisen. Haluamme myös olla rohkeasti uudistava ja vetovoimainen työyhteisö, jossa arvostetaan monipuolista osaamista ja eletään ihmisiksi. Hyvinvointikuntayhtymän organisaatio uudistettiin vastaamaan laajentunutta tehtävää ja myös toiminnan ja talouden suunnittelu on rakennettu uudelle pohjalle kuntamaisemamallia hyödyntäen. Kuntien valtuustot ovat pitäneet kuntamaisema-mallin antamaa informaatiota hyvänä ja ohjausmahdollisuuksia parantavana. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotanto siirtyy osaksi Raahen kaupungin palvelutoimistoa vuoden 2011 alusta ja siihen liittyvä valmistelu on työllistänyt loppuvuoden aikana. Raahen ensihoidon palvelut jouduttiin kesäkuussa nopealla aikataululla ottamaan hyvinvointikuntayhtymän omaksi toiminnaksi palveluja tuottaneen yrityksen mentyä konkurssiin. Hyvinvointikuntayhtymä on kyennyt tuottamaan alueen väestön tarvitsemat palvelut pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisesti huolimatta tiukasta taloudellisesta tilanteesta. Jonotusajat lääkärin vastaanotolle ovat olleet ajoittain pitkät ja vanhusten pitkäaikaishoidon paikkojen tarve on ruuhkauttanut jossakin määrin akuuttiosastoja. Nuorten ja lasten psykososiaalisiin palvelutarpeisiin vastaamisessa on myös ollut vaikeuksia. Palvelukysyntään vastaamista on vaikeuttanut taloudellisten resurssien niukkuuden ohella vaikeus saada ammattihenkilöstöä, erityisesti lääkäreitä. Avohoitokäynnit vähenivät perusterveydenhuollossa 3,3 % ja kasvoivat erikoissairaanhoidossa 0,6 %. Osastohoitopäivät kasvoivat perusterveydenhuollossa 10,4 % ja vähenivät erikoissairaanhoidossa 3,7 %. Osastohoitopäiviä ostettiin Oulaisten terveyskeskuksesta hoitopäivää, joka on hoitopäivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hyvinvointikuntayhtymän laskuttamat jäsenkuntien maksuosuudet sisältäen myös sairaanhoitopiirin kustannukset alenivat edellisestä vuodesta euroa. Siitä huolimatta kuntien maksuosuudet ylittivät talousarvion euroa ja toimintakulut eli 2,6 %. Oman toiminnan toimintakulujen kasvu oli 5,2 %, johon normaalin kustannusnousun lisäksi vaikuttaa ensihoidon siirtyminen omaksi toiminnaksi, projektitoiminnan kustannukset sekä perusterveydenhuollon menojen kasvu. Myynti jäsenkuntien ulkopuolelle pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli yhteensä euroa. Hyvinvointikuntayhtymän tilinpäätös on euroa ylijäämäinen, joka on lähes kolminkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Hyvään taloudelliseen tulokseen vaikutti erikoissairaanhoidon laskutuksen kasvu ja se, että palveluja on pystytty tuottamaan talousarviossa ennakoitua edullisemmin. Hyvinvointikuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuudet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille alenivat merkittävästi ja olivat yhteensä 20,9 miljoona euroa, jossa vähennystä edelliseen vuoteen 1,9 miljoonaa euroa eli 8,5 %. Vähennystä oli kaikissa jäsenkunnissa; Siikajoella -12,4 %, Vihannissa -12,0 %, Raahessa -7,4 % ja Pyhäjoella -3,4. Suurimmat vähennykset ovat psykiatriassa ja lastentaudeissa. Psykiatrian osalta tulos vastaa strategiassa asetettua tavoitetta. 1

4 Sairaanhoitopiirin kustannukset asukasta kohti ovat Raahen seudulla 602 euroa kun ne koko sairaanhoitopiirissä ovat keskimäärin 826 euroa. Vihannin osalta sairaanhoitopiirin kustannus on vieläkin korkea eli 918 euroa asukasta kohti, vaikka esimerkiksi Oulaskankaan sairaalan käyttö on alentunut vuodesta 2008 noin kolmannekseen. Hyvinvointikuntayhtymän onnistuminen tehtävässään edellyttää koko työyhteisön saumatonta yhteistyötä. Henkilöstön työhyvinvointia koskevan kyselyn mukaan vuorovaikutus työyhteisössä toimii hyvin ja henkilöstön yleinen työtyytyväisyys on hyvä. Henkilöstön sairastavuus on laskenut edellisestä vuodesta 20 %. Henkilöstö on onnistunut työssään hyvin. Päätöksentekijät ja kunnat toiminnan rahoittajina ovat luoneet tälle toiminnalle perusedellytykset. Haluan lausua kaikille lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta ja erityisesti siitä valmiudesta, jolla koko henkilöstö on osallistunut laajenevan kuntayhtymän palvelutoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Kiitokset myös asiakkaillemme ja kuntalaisille aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta toimintaamme kohtaan. Kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki 2

5 Kuntayhtymän hallinto Siikajoki * Siikajoen kylän terveysasema * Ruukin terveysasema * Ruukin osasto Raahe * Raahen sairaala ja terveyskeskus * Perheneuvola * Mielenterveyskeskus * Langin keskus * Vihernikkari Pyhäjoki * Terveysasema Vihanti * Terveysasema Hyvinvointikuntayhtymä on Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kuntien omistama kuntayhtymä, joka vastaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa. Jäsenkuntien sosiaalitoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointikuntayhtymän järjestämis- ja tuottamisvastuulle lukien. Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta 2010: Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9, ,84 Raahe 63, ,51 Siikajoki 17, ,76 Vihanti 9, ,00 Yhteensä 100, ,11 Sairaansijat: Sairaansijat Perusterveydenhuollon osastohoito 87 Mielenterveyskeskuksen osastohoito 10 Sisätautiosasto 27 Synnytys- ja operatiivinen osasto 28 Yhteensä 152 3

6 Organisaatio ja hallinto v Hyvinvointikuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot ja kuntayhtymässä päätöksiä tekevänä luottamuselimenä toimii yhtymähallitus. Valmistelu- ja yhteydenpitoelimenä kuntien ja kuntayhtymän välillä on toiminut omistajaohjaustyöryhmä, johon kuuluvat kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtavat viranhaltijat. Jäsenkuntien valtuustot Yhtymähallitus Kuntayhtymän johtaja HALLINTO- JA TUKIPALVELUT PERUSTERVEYDEN- HUOLTO ERIKOISSAIRAAN- HOITO HOITOTYÖ Kuntayhtymähallinto Ensiapu Laboratorio Henkilöstöhallinto Taloushallinto Avoterveydenhuolto Radiologia Varahenkilöstö ja rekrytointi Siivouspalvelut Työterveyshuolto Leikkaus- ja anestesiayksikkö Koulutus- ja kehittämistoiminta Tekniset palvelut Kuntoutuspalvelut Lääkehuolto Materiaalipalvelut Osastohoito Synnytys- ja operatiivinen osasto Rahoitus Hammashuolto Poliklinikka ja sisätautien osasto Mielenterveys- ja päihdepalvelut 4

7 YHTYMÄHALLITUKSEN KOKOONPANO 2010 Kunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Jäsen Lintunen Pirkko saakka Pahkala Matti Flink Vesa Hirvonen Maija-Leena Lumiaho Kauko Pekkala Sari Pelkonen Reijo Törmänen Maarit Ala-aho Ulla Kiviniitty Kalevi Ronkainen Eero Aunola Eija Hirsikorpi Vilho Yhtymähallituksen puheenjohtaja Lumiaho Kauko, I varapuheenjohtaja Kalevi Kiviniitty ja II varapuheenjohtaja Vesa Flink. Yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa v TARKASTUSLAUTAKUNTA 2010 Jäsenet Kittilä Risto Klaavu Raili Pohjola Matti Sämpi Kirsti Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Raili Klaavu. JHTT-tilintarkastaja Risto Hyvönen, Oy Audiator Ab. JOHTORYHMÄ JA TULOSALUEJOHTAJAT 2010 Kuntayhtymän johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Hannu Kallunki hallintojohtaja Hannu Heikkinen, sijainen kiinteistöpäällikkö Pekka Kastell Perusterveydenhuolto va. avohoidon ylilääkäri Jari Tuunanen, sijainen ylilääkäri Virpi Honkala Erikoissairaanhoito Hoitotyön tulosalue johtava lääkäri, ylilääkäri Virpi Honkala sijainen ylilääkäri Pirjo Säynäjäkangas saakka. Johtava ylihoitaja Minna Alatalo Kuntayhtymän hallitus hyväksyi uuden, vuoden 2011 alusta voimaan tulevan organisaatiorakenteen mukaisen tulosaluejaon sekä nimesi uudet tulosaluejohtajat, jotka ovat oman toimensa ohella valmistelleet sosiaali- ja terveystoimen yhdistymiseen liittyviä asioita ja vastanneet mm. vuoden 2011 talousarvion valmistelusta: 5

8 Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Aikuissosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhustyön palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Hannu Heikkinen, sijainen Pekka Kastell Kirsti Isokoski, sijainen Satu Rättyä Irma Heikkinen, sijainen Maija Laitila Antti Tornberg, sijainen Martta Visuri Mervi Koski, sijainen Maija Laitila Jari Tuunanen, sijainen Minna Alatalo Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Yleinen ja oman alueen kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien vuoden 2010 yhteenlaskettu tulos muodostuu 1,5 miljardia euroa positiiviseksi. Yli puolet kunnista korotti veroprosenttejaan, mikä merkitsi noin 0,5 miljardin tulolisäystä. Suuri merkitys oli myös valtion tekemillä kuntataloutta vahvistavilla toimenpiteillä. Vuosikatteet eivät ole riittäneet poistonalaisiin investointeihin ja vuodesta 1997 lähtien kunnille on kertynyt tulorahoitusvajetta yli 9 miljardia euroa. Vajetta kunnat ovat paikanneet ennen kaikkea lainanotolla. Vuonna 2010 kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi 10 %. Ennakkotietojen mukaan kuntayhtymän jäsenkuntien tilinpäätökset vuodelta 2010 ovat ennakoitua parempia. Kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärä väheni vuoden 2010 aikana 82 asukkaalla. Asukasmäärässä oli lisäystä Raahessa 68 ja Pyhäjoella 20. Vähennystä oli Siikajoella 96 ja Vihannissa 74. Seutukunnan ammatissa toimiva väestö väheni vuoden aikana 378, joka johtuu pääosin väestön eläköitymisestä. Työllisyystilanne parani vuoden 2010 aikana kaikissa jäsenkunnissa. Työttömyysaste joulukuussa 2009 oli seutukunnassa 10,7 % (13,4 % vuoden 2009 joulukuussa)ja kunnittain seuraava: Pyhäjoki 10,6 % (15,2 % v.2009 %), Raahe 10,8 % (13,4 %), Siikajoki 9,9 % (12,6 %) ja Vihanti 10,9 % (13,3 %). Työvoiman kysyntä on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana etenkin palveluammateissa. Myös rakennusalan ja teollisuuden työllisyystilanteessa on tapahtunut selvästi kehitystä positiiviseen suuntaan ja työvoimatoimiston mukaan suunnan odotetaan jatkuvan kesää kohti mennessä. Kuntayhtymän talouden kehitys Kuntayhtymän talouden kehityksen vertailussa on huomioitava, että erikoissairaanhoidon palvelujen ostaminen sairaanhoitopiiriltä on vuonna 2010 mukana ensimmäisen kerran kuntayhtymän talousarviossa ja tilinpäätöksessä ja lisää kuntayhtymän liikevaihtoa merkittävästi. Vuonna 2010 toimintatuottoja kertyi yhteensä euroa. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 51,2 % ja ta %. Talousarvion toteutuma oli 103,6 %. Toimintakulut olivat yhteensä euroa ja talousarvio ylittyi 2,6 %. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 52,2 %. Toimintakatteeksi muodostui tulojen ja menojen erotuksena euroa, joka oli euroa edellistä vuotta suurempi. Rahoituskulut olivat euroa ja rahoitustuotot euroa. Vuosikatteeksi jäi rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen euroa, toteutuma talousarvioon verrattuna 148,1 %. Poistojen ja poistoeron muutoksen jälkeen tilikauden tulos muodostui euroa ylijäämäiseksi. Toimintatuotot Myyntituottoja kertyi euroa, 53,5 % edellistä vuotta enemmän ja 1,8 % talousarviota enemmän. Myyntituotoista jäsenkuntien kustannusosuudet olivat euroa. Pyhäjoen 6

9 kustannusosuus oli , Raahen , Siikajoen ja Vihannin Ulkokunnilta saadut korvaukset olivat yhteensä euroa. Vähennystä edellisestä vuodesta oli 14,14 % ja talousarvio alittui 28,8 %. Sopimusperusteinen myynti kunnille ja kuntayhtymille oli , jossa kasvua edellisestä vuodesta 26 % ja talousarvio ylittyi 55,4 prosentilla. Myynnin lisäys perustui OYS:n neurologian klinikan kanssa toteutettuun selkäleikkausten jononpurkutoimintaan. Työterveyshuollon myynti kasvoi 19,7 % ja myyntituottoja kertyi euroa. Työterveyshuolto toimii nettoyksikkönä ja tulos oli ylijäämäinen. Asiakasmaksutuottoja kertyi euroa. Kasvua edellistä vuodesta oli 17,1 % ja talousarvio ylittyi 21,9 %. Eniten kasvua asiakasmaksutuotoissa oli osastohoidossa. 3 % Toimintatuotot v % 5 % 2 % 87 % Jäsenkuntien kust.osuudet Ulkokunta ja yhteistoim.korv. Muut myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut olivat euroa, kasvua edellisestä vuodesta 5,5 %. Vuonna 2010 varsinaisia palkkoja maksettiin yhteensä euroa. Henkilöstömenoista eläkekulujen osuus oli euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 3,2 %. Muiden henkilösivukulujen osuus oli yhteensä euroa. Henkilöstökuluja pienensivät saadut sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset euroa. Sairaanhoitopiiriltä ostettujen palvelujen sisältyminen kuntayhtymän tuloslaskelmaan nosti palvelujen oston lähes henkilöstökulujen tasolle. Palvelujen ostoihin käytettiin , josta erikoissairaanhoidon osto sairaanhoitopiiriltä oli Lääkäripalveluja ostettiin vuonna 2010 yhteensä eurolla, jossa vähennystä 3,1 % edellisestä vuodesta. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin yhteensä euroa, 4,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja 2,2 % talousarviota enemmän. 7

10 Investoinnit ja rahoitus Investointimenot laskivat edellisen vuoden 6,4 miljoonasta eurosta euroon. Rakennusinvestointeihin käytettiin , kiinteisiin rakenteisiin sekä kone-, laite- ja ohjelmistoinvestointeihin Investointimenot olivat vuoden 2010 poistoja suuremmat. Uutta pitkäaikaista lainaa ei otettu vuonna 2010 ja entisiä lyhennettiin euroa. Vuoden lopussa kuntayhtymän lainakanta oli euroa (edell. v ), josta pitkäaikaisten lainojen osuus lyhennyksineen euroa (edell. v ) ja kuntatodistusten osuus euroa. Kuntayhtymän lainanhoitokyky on hyvä (tunnusluku 2,8 ). Kuntayhtymän taseen loppusumma oli euroa (edell. v ), Peruspääomassa ei tapahtunut muutoksia. Kassavarat olivat euroa (edell. v ), kassavarojen muutos euroa. Toimintakulut v % 1 % 43 % 47 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Muut toimintakulut Kuntayhtymän toiminnan kehitys Perusterveydenhuolto Avohoidossa käynnit vähenivät vuonna ,5 %. Käyntimäärien pienenemiseen vaikuttivat erityisesti pandemiakäyntien, kotisairaanhoidon ja ensiavun käyntien väheneminen. Lääkäritilanne säilyi terveysasemilla hyvänä kesäkuun loppuun. Lääkäritilanne avohoidossa oli vuonna 2010 varsin hyvä. Ensiavun toimintaa kehitettiin. Ensiavussa otettiin käyttöön edellisen vuoden syyskuun alusta ns. triage, jossa ensiapuun otetaan hoidettavaksi vain kiireellistä sairaanhoitoa tarvitsevat potilaat. Kiireettömät potilaat hoidettiin pitkälti omalla terveysasemalla. Ensiavun potilaskäynnit vähenivät 9,2 %. Ensiavun lääkärityövoima tuli pääosin Attendo Medone Oy:n kautta. Työterveyshuollossa asiakasmäärä kasvoi voimakkaasti ja tulos 36 tuhatta positiivinen. Vastaanottokäynnit lisääntyivät 11,7 %. Lääkärityövoimaa oli 3 4 lääkäriä. Vuoden alusta otettiin käyttöön vuodeosastojen viisi ja kuusi peruskorjatut tilat, fysioterapian tilat sekä apuvälinekeskuksen uudisrakennus. Osastohoidon hoitopäivät lisääntyivät 18,1 %. 8

11 Hoidonsaatavuutta kartoitettiin vuoden aikana kahdella valtakunnallisella kyselyllä. -linkin takaa löytyvät kaikki Suomen terveyskeskusten hoidon saatavuus tiedot. Perusterveydenhuollossa mitattiin puhelimitse saatava välitön yhteys terveyskeskukseen. Tässä oli ajoittain ongelmia, lähinnä klo 8-9 välillä. Puhelimeen vastausprosentti oli 85 %. Hoidontarpeen arviointi 3 arkipäivän kuluessa toteutui. Ei-kiireellinen lääkärin vastaanotolle pääsy oli vähintään 4 viikkoa. Kun hoidon tarve todettiin, oli tilanteita, joissa vastaanottoaikaa ei voitu antaa päivittäin. Loppuvuodesta Raahessa kiireetöntä lääkärikontrolliaikaa jonottavia potilaita oli noin 700. Vuonna 2010 perusterveydenhuollon toimintamenot ylittyivät kokonaisuutena (103,46 %). Tulopuolella kertyi budjetoimattomia tuloja runsaasti. Jäsenkuntien maksuosuus perusterveydenhuoltoon jäikin alle talousarvion. Erikoissairaanhoito Toimintavuotta sävyttivät toisaalta tarpeet järjestää yhä vaikeammin sairaiden potilaiden tutkimus ja hoito omana toimintana, siirtää valikoitujen potilasryhmien hoito Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä Raahen sairaalaan ja pysyä hoitotakuussa ja toisaalta vaatimus kustannusten vähentämisestä. Hintojen korotus v verrattuna oli maltillinen 3 % (v ja 2008 hinnat olivat samat). Hintojen vertailu mm. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien hintoihin osoitti kilpailukykyisyytemme. Hoitotakuun vaatimukset täytettiin hyvin jopa neurologian osalta niin kauan kuin palvelua oli tarjolla. Vastuualueen kuntien erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset alenivat selkeästi Pyhäjokea lukuun ottamatta, mikä oli asetettujen tavoitteiden mukainen muutos. Sisätautien erikoisalalla erikoislääkäripula edelleen vaikeutti toimintaa. Polikliinisten palvelujen saatavuutta turvattiin lisätyöllä ja ostopalvelulla (mm. sydämen kaikututkimukset ja EKGvuorokausiseurannat). Toimintavuoden aikana sairaanhoitopiiri siirsi mm. syöpäpotilaiden vaativien hoitojen toteuttamisvastuuta edelleen laajenevasti poliklinikalle. Solunsalpaajahoitojen osalta lääkekeskuksessa jouduttiin erityisjärjestelyihin tilaongelmien takia. Sisätautien osastolla kuormitus jatkui edelleen korkeana hoitopäivien määrän lisääntyessä 0,4 %:lla edellisvuoteen verrattuna huolimatta siitä, että osaston paikkalukua vähennettiin alkaen neljällä paikalla. Toimintaa vaikeuttivat lääkäripulan lisäksi jatkohoitopaikkojen riittämättömyys ja keskusvalvontalaitteiden hankinnan siirtyminen seuraavalle vuodelle. Potilaspaikkavähennyksen myötä hoitajaresurssia vähennettiin kahdella hoitajalla. Yövuoron hoitajaresurssi pidettiin kuitenkin ennallaan johtuen tarkkailussa hoidettavien potilaiden vaativuudesta. Neurologian ylilääkäri aloitti virassa helmikuun alussa, mutta lopetti työskentelynsä kesällä, mikä johti koko erikoisalan alas ajamiseen heinäkuun alkuun mennessä. Dialyysiyksikön potilasmäärä laski vuoden 2010 loppua kohti mentäessä. 2 potilasta sai munuaissiirron. Yksikköön perehdytettiin uusi sairaanhoitaja loka- marraskuun aikana. Dialyysityötä tekeviä sairaanhoitajia on kuntayhtymässä 8, joista kaksi on vakituisesti dialyysissä ja muut käyvät tarvittaessa. Dialyysiyksikön sairaanhoitaja on toiminut kuntayhtymän sijoitushoitajana ja vastuuhoitaja hänen varanaan. Lisäksi vastuuhoitaja sijaistaa sisätautiosaston osastonhoitajaa henkilöstöasioissa. Palkkamenot näiden lisätehtävien osalta menevät dialyysistä. Sisäilmaselvitysten perusteella poliklinikalla, laboratoriossa, röntgenosastolla ja aulatiloissa toteutettiin kesän aikana laaja sisätilaremontti. Henkilöstön joustavuus mahdollisti toiminnan keskeytymättömän jatkumisen remontin aikana. Lastentautien erikoisalan toiminta jatkui vakiintuneessa laajuudessa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan jonoja jouduttiin osin purkamaan lisätyönä myös v aikana. Anes- 9

12 tesialääkärin hoitama vaativiin leikkauksiin suunniteltujen potilaiden arviointipoliklinikka vakiinnutti toimintansa. Kirurgian erikoisalalla henkilöstön saatavuus oli pääosin hyvä. Ostopalveluihin turvauduttiin mm. vaativan ortopedian, urologian, lastenkirurgian ja neurokirurgian toimenpiteissä. Ortopediylilääkärin virkavapaus jatkui koko vuoden. Osa tekonivelleikkauksista siirrettiin Oulaskankaan sairaalaan ja hoitotakuun perusteella leikkauksia tehtiin Raahessa n. 5,5 kuukauden aikana. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimesta Raahen erikoissairaanhoitoon siirrettiin mm. virtsarakkosyövän seurantatutkimuksia ja muita urologisia toimenpiteitä. Sairaanhoitopiirin neurokirurgian klinikan jononpurkuna tehdyt selkätoimenpiteet jatkuivat säännöllisesti koko vuoden: 16 leikkauspäivää, 54 potilasta. Leikkausten tuotto oli euroa. Lastenkirurgi hoiti OYS:sta siirrettyjä tämän alueen potilaita sekä osin myös muualta Jokilaaksojen alueelta tulleita potilaita. Edellisvuonna ostopalveluina tuotetut käsi- ja jalkaortopediset palvelut lopetettiin. Päiväkirurginen toiminta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 0,9 % ja toimenpiteiden osuus kaikista toimenpiteistä oli 59,7 %. Selkään kohdistuvien vaativien toimenpiteiden määrä lisääntyi ja kaikkiaan ortopedisten toimenpiteiden määrä oli 47 % kaikista kirurgisista toimenpiteistä, mikä aiheutti myös lisääntyvää fysioterapiaohjausta. Terveyskeskuksen pientoimenpidepoliklinikkaa jatkettiin ja loppuvuodesta vakiinnutettiin tukija liikuntaelinvaivoista kärsivien terveyskeskuspotilaiden vastaanottotoiminta. Anestesiaerikoislääkärimiehityksessä oli edelleen vajausta, minkä vuoksi jouduttiin palkkaamaan ulkopuolisia erikoislääkäreitä virka-ajan ja päivystystyöhön. Syöpäkipujen ja vaikean akuutin kivun hoitoa tehostettiin lisäämällä kipupumppujen käyttöä sairaalassa ja potilaan kotona. Synnytys- ja naistentautien erikoisalalla henkilöstön saatavuus oli hyvä. Yhteistyötä perhesuunnitteluneuvolan kanssa jatkettiin ja lisäksi naistentautien terveyskeskusvastaanotto vakiinnutettiin. Synnytysten määrä lisääntyi 7,2 %. Laboratoriopalvelut tuotettiin edelleen korkealaatuisesti (Labqualityn kontrollit) ja taloudellisesti (Kuntaliiton vertailu laboratoriotutkimusten hinnoista indeksi 96, kun mediaani oli 100). Työtä ja kustannuksia lisäsivät ESBL-seulonnat, joita jouduttiin tekemään erityisesti vuoden loppupuolella. asiakaspalvelua parannettiin kehittämällä ajanvarausjärjestelmää. Radiologian yksikön palvelujen kysyntä lisääntyi edelleen johtuen sekä Vihannin kuntayhtymään liittymisen vaikutuksista että oman toiminnan lisääntymisestä ja monipuolistumisesta. Ostopalveluja voitiin loppuvuonna vähentää, kun uusi erikoislääkäri aloitti toimintansa. Koko kuntayhtymän yhteisen kuva-arkiston päivitysprojekti oli mittava ja vaati paljon röntgenosaston henkilöstöresursointia. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eri erikoisalat ostivat radiologian yksikössä tehtäviä kuvantamistutkimuksia kuten tietokonetomografioita ja magneettikuvauksia. Loppuvuonna väridoppler-ultraäänilaite uusittiin ja alaraajalaskimoiden duplex-ultraäänitutkimukset siirryttiin tekemään kokonaan omana toimintana. Radiologian ja ortopedian yhteistyötä lisättiin mm. hermojuuripuudutusten ja nikamamurtumien sementoinnin osalta. Lääkäreiden koulutuskorvauksen määrä oli suurin koskaan: euroa (16,5 % enemmän kuin v ja yli kaksinkertainen budjetoituun nähden). Erikoistuvien ja peruskoulutuksessa olevien nuorten lääkäreiden rekrytointi onnistuikin suunnitellusti kaikkien muiden erikoisalojen paitsi sisätautien osalta. 10

13 Terveyden edistäminen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on mukana toteutettavassa Terveempi Pohjois-Suomi -hankekokonaisuudessa, joka on osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanoa. Raahen seudun osahankkeen tarkoituksena on kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja ja lisäksi tukea päätöksentekijöiden ja toimijoiden terveydenedistämistyön osaamista ja toteuttamista. Vuoden 2010 aikana seutukunnan kuntiin on perustettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät, jotka ovat valmistelleet terveydenhuoltolakiesityksen mukaiset kunnalliset hyvinvointikertomukset ja suunnitelmat. Kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille on järjestetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ennakkoarviointimenetelmien (IVA- ja STO Ennakointi) koulutuksia. Ammattihenkilöiden koulutustarvetta on kartoitettu koordinaatiohankkeen toteuttamalla kyselyllä. Elintaparyhmien ohjaajille on järjestetty työnohjausta. Kaikissa seutukunnan kunnissa on pidetty kuntien ja järjestöjen yhteistyötapaamiset tavoitteena tiivistää yhteistyötä ja saada näkyväksi ja levittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä. Hankkeen työntekijät ovat pitäneet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä yleisöluentoja ja olleet järjestämässä erilaisia yleisötapahtumia. KYTKE; Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun. Hankkeen kesto Hankkeen keskeisimpänä tarkoituksena on perusterveydenhuollon vahvistaminen, asiakaslähtöisyys, peruserikoissairaanhoidon ja erityistason erikoissairaanhoidon järjestämisen selkiyttäminen, hoitoprosessien työstäminen mahdollisimman toimiviksi ja kustannustehokkaiksi sekä uuden informaatioteknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen tiedonkulun parantamiseksi. Oulu Eteläinen osahanke kehittää yhdessä Oulu Pohjoisen ja PPSHP:n osahankkeen kanssa aivohalvauspotilaan kuntoutusprosessia, mielenterveyspotilaan hoito- ja kuntoutusprosessia sekä syöpäpotilaan saattohoitoprosessia. Prosessien kehittämisessä lähtökohtana on terveyshyötymallin mukainen toiminta sekä sähköisen teknologian hyödyntäminen. Kuntayhtymä on ollut mukana valtakunnallisessa Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeessa (D2D) vuosina sekä sen jatkohankkeessa Diabeteksen ja sydänja verisuonisairauksien ehkäisy osaksi terveydenhuollon arkea vuonna Hankkeiden aikana kehitettiin diabetesriskin seulonnan ja elintapaohjauksen käytäntöjä. Vuonna 2010 diabeteksen riskitestilomake annettiin täytettäväksi kaikille irtosolutarkastuksiin osallistuville naisille. Lisäksi riskitestilomaketta on täytetty työterveystarkastuksissa ja lääkäreiden vastaanotoilla. Testi on myös ollut mukana aikuisneuvolan seulassa. 415 vastanneesta 12,8 %:lla oli yli 15 riskipistettä. Ko. henkilöt ohjattiin diabeteshoitajan vastaanotolle ja sokerirasituskokeeseen. Vuoden 2010 aikana järjestettiin yksi elintapaohjausryhmä. Syksyllä 2010 sovittiin, että riskihenkilöitä ja diabeetikoita voidaan jatkossa lähettää kaupungin terveysliikunnanohjaajan vastaanotolle saamaan ohjausta. Syksyllä kuntayhtymän henkilökunnalle järjestettiin koulutustilaisuus toiminnallisista elämäntaparyhmistä. Hammashuolto kartoitti 1996 syntyneiden koululaisten tupakointia. Tupakoivien osuus oli keskimäärin 7 %. ENSH Savuton sairaala auditointi tehtiin marraskuussa Itsearviointiin osallistui yhteensä 14 STES organisaatiota. Keskimäärin organisaatiot saavuttivat 136,4 pistettä, 81 % maksimista (hopeataso = yli 126 pistettä). Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän pistemäärä oli 139. Huonoimmat yksittäiset pisteet saatiin tiedottamisesta. Efficassa olevat terveyden edistämisen mittarit olivat käytössä toista vuotta. Mittaritieto oli täytetty henkilön kohdalla. Riskirajat ylittyivät tupakoinnin osalta 13,3 %, alkoholin käytön osalta 0,8 %, BMI:n osalta 62,8 % ja vyötärönympäryksen osalta 41,1 %. 11

14 Kansainvälisen HPH (Health Promoting Hospitals)-verkoston Terveellisen työympäristön työryhmä on v aikana koonnut ohjeistusta ja hyviä käytäntöjä. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän bonuspäivä on hyväksytty ohjelmaan yhtenä käytännön esimerkkinä työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa. Vuonna 2010 bonuspäivää anoi 275 kuntayhtymän työntekijää. Perusteena oli 96,4 %:lla savuttomuus, 90,9 %:lla painonhallinta, 25,1 %:lla ei sairauspoissaoloja edeltävän vuoden aikana ja 19 %:lla hyvä tai erinomainen kunto kartoituksen tuloksena. Bonuspäivänsä käytti 237 henkilöä. Kuntayhtymä tuki bonuspäivää eurolla. Elämäntapakyselyn perusteella bonuspäivän ansainneet olivat pääosin terveellisiä elämäntapoja noudattavia, kohtuullisesti liikkuvia (77,1 % yli puoli tuntia päivässä) ja elämäänsä tyytyväisiä (93 %) henkilöitä, jotka kyllä kokivat stressiä (26 %). Tammikuussa 2010 kuntayhtymä osallistui painonhallintaan liittyvään teemapäivään Härkätorin apteekissa sekä järjesti useita teemaviikkoja ja päiviä valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Suun terveyden edistämiseksi pidettiin vuoden 2010 aikana 197 tilaisuutta, joissa oli yhteensä kuulijaa. Tilaisuudet kohdistuivat erityisesti koululaisiin ja kehitysvammaisiin lapsiin ja nuoriin. Erityisryhmille pidettiin yksi tilaisuus, jossa oli 15 osallistujaa ja kehitysvammaisille kymmenen tilaisuutta, joissa osallistujia oli 118. Koululaisten BMI -seurantaan osallistuttiin edelleen. Vuonna 2010 tulosten mukaan 15-vuotiaista 15,98 % oli ylipainoisia tai lihavia. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 2010 Laatupäällikkö valmisteli laadunhallintasuunnitelmaa, jonka päivittäminen jatkuu 2011 keväällä. Kuntayhtymään nimettiin laatutyöryhmä, joka aloittaa työskentelyn keväällä Asiakasinformaatio ja asiakaspalautejärjestelmä ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Laadunhallinnan tavoitteena kuluneena vuonna oli asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen prosessinomaiseksi. Heinäkuussa otettiin käyttöön sähköinen asiakaspalautejärjestelmä. Sähköinen asiakaspalautekäytäntö kehitettiin toimivaksi niin, että palautteen antaja tietää että joku käsittelee ja vie eteenpäin hänen antamaansa palautetta. Laatupäällikkö vastaanotti palautteet ja toimitti ne sovitun prosessin mukaisesti kyseisen yksikön käsittelyyn. Kaikkiin yhteystiedoilla varustettuihin palautteisiin vastattiin siitä yksiköstä, jota palaute koski. Laatupäällikkö arkistoi kaikki palautteet sekä niiden käsittelyprosessin. Joulukuussa laatupäällikkö raportoi johtoryhmälle palautekoosteen. ITE laadunhallintamenetelmä päätettiin ottaa käyttöön ja valmistelut aikataulutettiin alkaviksi keväällä ITE menetelmän avulla koko henkilökunta saadaan mukaan arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Menetelmän periaatteita ovat asiakasnäkökulman huomioon ottaminen, järjestelmällisyyden ja suunnitelmallisuuden korostaminen kaikessa työssä, yhdessä sopiminen ja sovitun kirjaaminen, työkäytäntöjen näkyväksi tekeminen, tulosten ja työn laadun osoittaminen dokumentein sekä jatkuva arviointi ja kehittäminen. Potilasturvallisuustyön juurruttamista kuntayhtymämme näkyväksi toiminnaksi jatkettiin vuonna Keväällä perustettiin potilasturvallisuus työryhmä, johon saivat ilmoittautua kaikki halukkaat. Työryhmä on kokoontunut kuukausittain. HaiPro-ilmoitusten käsittelijöille aloitettiin syksyllä verkostotapaamiset, jotka toteutettiin kerran kuussa. Verkostotapaamisissa käsitellään HaiPro-ilmoituksia, jolloin koko kuntayhtymän alueelle muodostuu yhtäläinen tapa käsitellä niitä ja itselle vaikeat tapaukset voi tuoda yhteiseen käsittelyyn. Verkostotapaamisissa nostetaan esiin etenkin vakavat haittatapahtumat, jotta ne tulisivat kaikkien tietoisuuteen. Haittatapahtumille pohditaan yhdessä kehittämistoimenpiteitä, joilla ne olisivat estettävissä. Verkostotapaamisissa käydään läpi esimerkiksi millaisia tapahtumia on ilmoitettu ja kuinka paljon niiden % osuus on kaikista ilmoituksista, mikä on vaarallisin paikka potilaalle sairaalassamme, kuinka moni haittatapahtuma saatiin estettyä esim. 12

15 lääkkeiden kaksoistarkastuksella ja kuinka moni olisi voitu estää, jos käytössä olisi ollut tarkistuslista. Syksyllä toteutettiin rannekeratsia, jonka tulos oli hätkähdyttävä, vain 36% kuntayhtymässämme olevilla potilailla oli ranneke, vaikka luvun pitäisi olla 100%! Keväällä 2011 toteutetaan kontrolli ratsia ja katsotaan kuinka olemme petranneet asiassa. Tiedonkulun parantamiseksi on jokainen osasto haastettu pohtimaan, onko osastolla jotakin sellaista toimintaa, jonka tueksi voisi suunnitella tarkistuslistan. Tarkistuslistoja on käytössä maailmanlaajuisesti ainakin jo leikkausosastoilla, Suomessa sairaaloissa on kotiutustarkistuslistoja, elvytystarkistuslistoja jne. Leikkaus- ja anestesiaosastolla otettiin syksyllä käyttöön tarkistuslista ja koulutusta sen käytöstä ja hyödyistä järjestettiin koko talon henkilökunnalle marraskuussa dosentti Martti Lepojärven johdolla. Potilasturvallisuus työryhmä päättää vuosittain millä perusteella se jakaa vuoden potilasturvallisuusteko palkinnon. Vuonna 2010 se oli eniten HaiPro-ilmoituksia tehnyt osasto. Os.3.lla, oli henkilökunnalla parhaiten potilasturvallisuus silmälasit päässä ja he saivat tästä palkinnoksi oikeat potilasturvallisuussilmälasit ja täytekakun, jotka heille toimitettiin joulukuussa. Koulutus- ja tutkimustoiminta 2010 Kuntayhtymän sisäinen koulutus jatkui suunnitellusti. Viikoittain osallistuttiin Oulun yliopistollisen sairaalan eri erikoisalojen interaktiiviseen videokoulutukseen. Kuntayhtymässä on annettu koulutusta lääketieteen perustason ja eurolääkäritason opiskelijoille sekä erikoistuville lääkäreille. Lähiesimiesten kaksivuotisen johtamisen erikoisammattitutkinnon suoritti 9 lähiesimiestä ja yksikönjohtajaa. Viisi lähiesimiestä aloitti hallintotieteiden perusopinnot. Radiologiylilääkäri Jarmo Reponen väitteli joulukuussa aiheesta Röntgenkuvien etätulkinta radiologisten palveluprosessien muuttuminen paikallisista alueellisiksi, kansainvälisiksi ja mobiileiksi. Henkilöstö Vuodelta 2010 on laadittu erillinen henkilöstöraportti. Vuonna 2010 kuntayhtymä maksoi palkkoja tilinpäätöksen mukaan 25,9 milj. euroa (edell.v. 24,4 milj. ) ja henkilöstösivukuluja 6,4 milj. euroa (edell. v. 5,7 milj. ), yhteensä 32.9 milj.euroa (edell.v. 30,2 milj. ). Kuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset, yhteensä euroa (edell. v ). Henkilöstön määrä Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä yhteensä 791 henkilöä (edell. v. 720), joista vakituisia 594 (edell. v. 569), määräaikaisia ja sijaisia 197 (edell. v. 151). Varahenkilöstö sisältyi vakituiseen henkilöstöön. Eläkkeelle siirtyi 7 henkilöä (edell. v. 15), joista vanhuuseläkkeelle kuusi (6) ja työkyvyttömyyseläkkeelle yksi (1) henkilö. 13

16 Henkilöstön määrä tulosalueittain: Palvelujakson tyyppi Mies Nainen Yht HALLINTO- JA TUKIPALVELUT VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET PERUSTERVEYDENHUOLTO VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET ERIKOISSAIRAANHOITO VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET HOITOTYÖ VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET Yhteensä Poissaolot Vuonna 2010 poissaolopäiviä kertyi yhteensä (edell. v ), joista vuosilomapäiviä oli (edell. v ), sairauslomapäiviä (edell. v ), lakisääteisiä vapaita (edell. v ) ja muita poissaoloja (edell. v ). Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen olivat yhteensä 3,914 milj. euroa. (edell. v. 4,924 milj. ). 14

17 Henkilöstön keski-ikä Vuonna 2010 kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 43,9 v (edell. v. 44,4 v.): miesten 44,0 v. (edell. v. 43 v.) ja naisten 43,5 v. (edell. v. 43,2 v.). HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA: 15

18 Arvio merkittävimmistä riskeistä Kuntayhtymän toiminnan kannalta merkittävin riski on henkilöstön saatavuus. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön puute voi aiheuttaa varsinkin pienissä erityisosaamista vaativissa toiminnoissa keskeytyksiä, joista aiheutuu taloudellisia tappioita ja alueen väestölle ongelmia palvelujen saatavuudessa. Riskien välttämisessä keskeistä on kuntayhtymän kehittäminen houkuttelevana työpaikkana. Erityisesti on keskitytty henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen ja koulutukseen. Tilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu mutta varautuminen toiminnan keskeytyksiin ei ole mahdollista yhtä hyvin kuin suuremmissa yksiköissä. Kahden viimeisimmän vuoden aikana on paneuduttu erityisesti tietosuoja- ja tietoturvariskeihin. Rahoitusrikit kuntayhtymässä muodostuvat korkoriskistä. Toimintaa rahoitetaan merkittävästi lyhytaikaisella lainalla ja pitkäaikaisista lainoista vain pieni osa on kiinteäkorkoista. 1.2 Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Päätösten perusteena oleva tieto on oltava riittävää sekä luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Kuntayhtymän valvontajärjestelmästä on hyväksytty ohje yhtymähallituksessa vuonna Yhtymähallitus vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kuntayhtymän tasolla. Kuntayhtymän johtajalla on toteuttamis- ja valvontavastuu, jota ei voi siirtää. Kuntayhtymän johtoryhmä luo edellytykset toimivalle sisäiselle valvonnalle. Tulosaluejohtajien vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea informaatiotoiminnan ja palvelutuotannon osalta. Tuloyksikköjohtajien vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea henkilöriskien ja omaisuuden vahinkoriskien osalta. Keskeinen työväline sisäisen valvonnan järjestämisessä on käyttösuunnitelman toimintaohje, jonka yhtymähallitus hyväksyy vuosittain. Toimintaohje sisältää päätösoikeuksia ja ohjeistuksia sekä menettelytapoja mm. seuraavista asiakokonaisuuksista: henkilöstöhallinto, omaisuus- ja vastuuvakuutukset, hankinnat, vuokra- ja leasingsopimukset, palveluiden ostot ja myynnit, tositteiden ja laskujen hyväksyminen, ostolaskujen käsittely ja kierto, sisäinen laskutus sekä kirjaaminen ja tiliöinti. Tavoitteet määritellään koko kuntayhtymälle ja tulosalueille talousarviossa ja suunnitelmassa ja tulosyksiköille käyttösuunnitelmassa. Tavoitteiden toteutumista sekä säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista arvioidaan vuositasolla kuntayhtymän toimintakertomuksessa ja tulosalueiden toimintakertomuksissa. Tulosyksiköt arvioivat toimintaansa intranetissä kuukausittain julkaistavista toimintaraporteista ja tuloslaskelmista. Talouden ja toiminnan ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain jokaisessa yhtymähallituksen kokouksessa. Yhtymähallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan intranetissä ja ekstranetin kautta jäsenkunnat saavat ajantasaista tietoa kuntayhtymän toiminnasta. Olennainen osa sisäistä valvontaa toteutuu laadunhallinnan kautta. Laadunhallintaa koordinoit laatupäällikkö. Laadunhallintaa on esitelty edellä luvussa toiminnan ja talouden kehitys. Riskienhallintaa kuntayhtymässä on ohjannut vuonna 2003 valmistuneen riskienkartoituksen pohjalta laadittu riskienhallintasuunnitelma. Suunnitelman laadinnan yhteydessä hyväksytyn kuntayhtymän riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallintaa johtaa kuntayhtymän johtaja. Jokainen toimintayksikkö vastaa omalla alueellaan riskienhallinnasta. Yksikön johtaja vastaa toiminnasta yksikön sisällä ja nimeää tarvittaessa yhteyshenkilön kuntayhtymän riskienhallintaryhmään päin. Jokaisen työntekijän on huolehdittava oman työympäristönsä riskienhallinnasta. 16

19 Yhtymähallituksen toimikaudekseen nimeämä riskienhallintaryhmän tehtävänä on koordinoida riskienhallintaa kuntayhtymässä. Yhtymähallitus on syksyllä 2009 antanut riskienhallintatyöryhmälle tehtäväksi päivittää kuntayhtymän riskienhallintasuunnitelma. Sosiaalitoimen siirto kuntayhtymään vaati vuoden 2010 aikana niin paljon valmistelutyötä, että riskikartoitusten tekeminen ja suunnitelman päivitys siirrettiin uuden organisaation käynnistymisen jälkeen tehtäväksi. Kuntayhtymän turvallisuuspalvelujen tarpeista tehtiin vuonna 2010 nykytilan analyysi. Työsuojeluorganisaation toimesta koko kuntayhtymässä suoritettiin vuoden 2007 aikana työpaikkojen vaarojen ja haittojen tunnistaminen ja arviointi, johon osallistui koko henkilöstö. Kartoituksen pohjalta laadittiin yksiköiden ja koko kuntayhtymän työsuojelun toimintaohjelma. Yksiköt ovat toteuttaneet omien ohjelmiensa mukaisia toimenpiteitä ja sisällyttäneet laajemmista toimenpiteistä esitykset vuosittain talousarvioon. Arviointi uusitaan vuoden 2011 aikana. Työtapaturmia ja vähältä piti -tilanteita seurataan kuntayhtymässä säännöllisesti. Varhainen asioihin puuttuminen on näkynyt tapaturmien määrän laskuna ja poissaoloissa. Potilasturvallisuuden parantaminen on otettu kuntayhtymässä yhdeksi avainalueeksi. Potilasturvallisuustoimenpiteitä ovat esittelyt luvussa toiminnan ja talouden kehitys. Tavoitteena on, että potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Kiinteistöjen, tonttien ja alueiden sekä kiinteiden laitteiden ja koneiden huoltoa ja ylläpitoa seurataan huoltokirjaohjelmiston avulla. Sisäilmaan liittyviä ongelmia on ilmennyt tilojen käytössä. Vihannin terveysaseman toiminnot siirtyivät vuoden 2010 kevään aikana kunnanviraston tiloihin ja hammashuollolle vuokrattiin erilliset tilat. Ruukin terveysasemalle suunnitellaan uusia tiloja, jotka rakentaa Siikajoen kunta. Päätoimipisteessä sisäilmaongelmien johdosta tehtävät korjaukset tehtiin vuonna 2010 poliklinikan, röntgenin ja laboratorion tiloissa ja kuluvana vuonna ovat vuorossa pääterveysaseman tilat. Kuntayhtymälle siirtyivät sosiaalitoimen siirrossa kuntien tekemät sopimukset. Sopimusten tarkistaminen on käynnistetty ja asumispalvelujen järjestämiselle on nimetty koordinaattori. Sosiaalitoimen palvelujen siirtyessä kuntayhtymään ja toimintoja uudelleen organisoitaessa on tarkoituksenmukaista päivittää myös sisäistä valvontaa koskeva ohjeistus muuttunutta tilannetta vastaavaksi ja ajantasaiseksi. 17

20

21

22

23

24

25

26 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT VISIO 2015 Hallinto- ja tukipalvelut on asiantunteva, innovatiivinen, tehokas ja taloudellinen seutukunnallinen palveluiden tuottaja. TOIMINTA-AJATUS Hallinto- ja tukipalvelut järjestää kuntayhtymän yksiköille kattavat palvelut mahdollistamaan varsinaisen asiakkaille annettavan palvelun. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Tyytyväisyys tukipalveluihin Palveluiden oikea tuottamistapa Kilpailukykyiset palvelut Osaava yhteistyötaitoinen hyvinvoiva henkilöstö Vaikuttavuus ja palvelukyky = ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Toteutuma Kattavat, asiakaslähtöiset, oikea-aikaiset laadukkaat palvelut Asiakaskysely v >4,0 Asiakaskysely v

27 Prosessit ja rakenteet = PALVELUJÄRJESTELMÄNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetaso Seudullinen yhteistyö Aikataulu Toteutuu vaiheittain vuoden 2011 alkuun mennessä Toteutuma 2010 Palvelutoimisto aloitti Puhepalvelujärjestelmähankinta sekä jätehuolto- ja taloteknisiä korjaushankintoja tehty yhteistyössä jäsenkuntien kanssa 2. Toimivat palveluprosessit Asiakaskysely 2011 >4,0 Asiakaskysely v Keskinäinen tiedotus Suunnitelmallisuus Dokumentoidut yksikköjohtajien palaverit Dokumentoidut yksiköiden palaverit Yksikköjohtajien kokouksia 12 Yksiköissä palaverit omien tavoitteiden mukaan 4. Sisäinen tiedotus Asiakaskysely 2011 >4,0 Asiakaskysely v Uudistuminen, osaaminen ja työkyky Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetaso Jatkuva ammatillinen Koulutuspalaute 100 % kirjalliset kouluttautuminen ja palautteet ammattitaidon ylläpito Kehityskeskustelut Täydennyskoulutus 100 %/vuosi Suositusten mukaisesti Toteutuma 2010 Materiaaleja on jaettu ja palautteita käsitelty <50 % n. 1 pv/ työntekijä 2. Työkyvyn ylläpito Sairauspoissaolot <edellisvuosi Sairauspoissaolot vähentyneet 7 % 3. Esimiestaidot Johtamiskoulutus 80 % yksikköjohtajista osallistunut vähintään 15 opintoviikon johtamiskoulutukseen 75 %:lla yksikköjohtajista johtamiskoulutuksesta tutkinto 25

28 Voimavarat ja resurssien hallinta Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetaso Sisäisten tukipalvelujen <5,00 /m²/kk taloudellisuus ja tehokkuus Tilahallinnan keskimääräinen ylläpitovuokra /m²/kk Siivouspalvelujen tuotetut tunnit/kk ja perustuntihinta Materiaalipalvelujen jakelu- % Atk-palvelujen käyttövarmuus Tuntimäärä/kk ja perustuntihinta 22,38 13 % 99,5 % Toteutuma ,55 /m²/kk Tuntimäärä/kk ja perustuntihinta 22,90 00 % >99,5 %, Effica-, Agfa- ja intrapalveluissa ollut poikkeavia katkoja 2. Tulojen ja menojen tasapaino ja rahoitusasema Vuosikate Lainanhoitokate Maksuvalmius >poistot >1,5 >9 päivää Vuosiakate poistoja suurempi Lainanhoitokate 2,8 Maksuvalmius 6 päivää 3. Ajanmukaisten tilojen ja laitteiden ylläpito Ylläpitosuunnitelma Suunnitelman toteutuma 90 % Kiinteistöjen ja kiinteiden laitteiden osalta toteutunut 4. Oikein mitoitettu henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Suunnitelman mukainen toiminta ja suunnitelman ajantasaisuus Henkilöstöratkaisut tehty vuoden 2010 aikana laaditun muutossuunnitelman mukaisesti 5. Laadukas hankinta-toimi Ohjeiden mukaiset hankinnat Ei valituksia Yhdestä hankinnasta oikaisuvaatimus yhtymähallitukselle ja valitus markkinatuomioistuimeen Hallinto- ja tukipalveluiden henkilötyövuodet v. 2010: Toteutuneet henkilötyövuodet Virat/toimet Toteutuneet henkilötyö- v TA 2010 vuodet v Lääkärit 0,85 1,10 0,84 Hoitohenkilöstö 3,00 3,50 3,46 Toimistohenkilöstö 14,47 18,00 15,58 Tekninen henkilöstö 9,24 11,50 9,39 Siivoushenkilöstö 46,17 53,50 50,14 Varastohenkilöstö 4,98 5,00 4,56 Yhteensä 78,71 92,60 83,98 26

29

30 2.2 PERUSTERVEYDENHUOLTO VISIO 2015 Hyvinvointikuntayhtymän vaikutusalueella elää hyvinvoiva väestö. TOIMINTA-AJATUS Perusterveydenhuolto mahdollistaa alueensa ihmisille edellytyksiä hyvään elämään tuottamalla korkealaatuisia palveluja. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Monipuolisten laadukkaiden palveluiden joustava saatavuus avohoidon palveluita painottaen Terveyden, mukaan lukien mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana jokaista palveluprosessia Väestön sosiaalisten ja terveyserojen kaventaminen sekä syrjäytymisen ja päihdeongelmien ehkäisy Sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen hyvinvointikuntayhtymäksi ja nykyistä laajempi yhteistyö Oulun läänin eteläisellä alueella Osaava, työkykyinen ja työnsä kehittämiseen sitoutunut riittävä henkilöstö Asianmukaiset tilat ja välineistö Vaikuttavuus ja palvelukyky = ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Asiakastyytyväisyys Oma asiakastyytyväisyyskysely 80 % vastaajista antavat hyvän tai joka toinen vuosi kiitettävän arvosanan (vuonna 2011) Toteutuma 2010 Vuonna 2009 toteutui 2. Palvelujen riittävyys ja monipuolisuus Hoitoonpääsyn toteutuminen Lääkäripalvelut pystytään turvaamaan lähipalveluina Hoitoonpääsyvelvoitteen mukainen Lääkäripalvelut turvataan Siikajoen kylällä, Siikajoen kuntakeskuksessa, Pyhäjoella ja Vihannissa Toteutuu Ok 28

31 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Asiakkaan omaehtoinen Kouluterveystutkimus 8.- ja 9. luokka- terveyttä edistävä vuonna laisilla tupakointi ja elämäntapa 2011 alkoholinkäyttö vähenevät ja liikunta lisääntyy Keskivaikea / vaikea Painonhallinta Ehjähampaiset 6 v ka DMF 15- vuotiailla 4. Ennaltaehkäisevä työ Yleisötilaisuuksien, informatiivisten lehtijuttujen määrä Influenssa rokotusten toteutuminen Aikuisneuvolan käyttö Kohdunkaulasyövän seulonta Mammografiaseulonta masennus alle 13 % Ei yhtään läheistä ystävää alle 11 % 15 V < 20 % ylipainoisia 58 % ka DMF 3 3 yleisötilaisuutta tai toiminnasta kertovaa lehtijuttua >55 % yli 65-vuotiaista ottaa rokotuksen >84 % kutsutuista käy aikuisneuvolassa >75 % osallistuu seulontaan >87 % osallistuu seulontaan Toteutuma 2010 Kysely tehdään vuonna v. 15,98 % oli ylipainoisia tai lihavia 58 % DMF 2,81 4 kpl Jaksaminen ja työhyvinvointi Diabetespäivä Dementia Tietoja ei saatavilla 86 % 65,7 % 85,7 % 5. Tietoturvallisuus Työntekijät hallitsevat tietoturvan 100 % työntekijöistä suorittaa koulutusosion onnistuneesti (vastauksista oikein vähintään 75 %) Tietus-oppimisympäristössä Yksiköt jalkauttavat tietoturvasuunnitelman Tietoa ei saatavilla vielä Ok 29

32 Prosessit ja rakenteet = PALVELUJÄRJESTELMÄNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Seutukunnallinen yhteistoimintamalli 2. Asiakaslähtöiset terveyttä edistävät palveluketjut 3. Toimiva johtamisjärjestelmä Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö Palveluiden saatavuus KASTE Hanke Keskeiset sosiaalipuolen palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta, liitetään hyvinvointikuntayhtymään 2011 Hoitoonpääsykriteeristön mukainen Tiedottaminen asiasta 2 x vuodessa Terveempi Pohjois- Suomi -hankkeessa kehitetään terveydenedistämisen johtamisen rakenteita Osallistutaan KYTKE hankkeeseen Esimieskoulutus Osallistutaan esimieskoulutuksiin vähintään 2 pv / vuosi Toteutuma 2010 Ok Ok Ok Projekti menossa OK JET-koulutus menossa useilla Uudistuminen, osaaminen ja työkyky Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Henkilökunnan osaamisen ja ammattitaidon Koulutuksen määrä, laatu ja ylläpitäminen ja kehittäminen Kehityskeskustelu seuranta 2. Työhyvinvointi 3-10 pv/työntekijä/vuosi Työhyvinvointikysely 2 vuoden välein (2010) Sairauspoissa-olot Eläkkeelle siirtymisikä TYHY- suunnitelma Kehityskeskustelut 100 % 2 vuoden välein 70 % vastauksista myönteisiä Esimiestoiminnan arvosana hyvä Sairauspoissaolot eivät lisäänny Eläkkeelle siirtymisikä kasvaa Suunnitelmat tehdään joka yksikköön TYHY-toimintaa yksiköissä 1 pv/vuosi Toteutuma 2010 Ok 90 % Tehty, ok Ei muutosta Ok 30

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Raahe ~ Pyhäjoki ~ Siikajoki ~ Vihanti

TILINPÄÄTÖS. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Raahe ~ Pyhäjoki ~ Siikajoki ~ Vihanti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Raahe ~ Pyhäjoki ~ Siikajoki ~ Vihanti Yhtymähallitus 30.3.2010 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto Vihannin kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Yhtymähallitus 5/2010 1(11) Kokousaika

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Yhtymähallitus 5/2010 1(11) Kokousaika Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Yhtymähallitus 5/2010 1(11) Kokousaika Tiistaina 25.5.2010 klo 16.00 17.45 Kokouspaikka Raahen sairaalan 5. kerroksen kokoushuone Saapuvilla olleet: Varsinaiset jäsenet:

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ. Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki, Vihanti

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ. Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki, Vihanti Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki, Vihanti TALOUSARVIO VUODELLE 2010 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 Yhtymähallitus 3.11.2009 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Yhtymähallitus

Yhtymähallitus Yhtymähallitus 226 22.11.2012 Osavuosikatsaus 3/2012 542/02.02.00/2012 Yhtymähallitus 22.5.2012 113 Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh. 040 747 0506.

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2011 31.05.2011 31.05.2010 % SUORITTEET 1.1-31.5.2011 Hoitopäivät, yleissairaudet 52428 18504 35,3 20363-9,1 Hoitopäivät, psykiatria 15150

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. sivu 1. VA. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1-2 2. RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTA- YHTYMÄ... 3-10

SISÄLLYSLUETTELO. sivu 1. VA. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1-2 2. RAAHEN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTA- YHTYMÄ... 3-10 TOIMINTAKERTOMUS 2008 Yhtymähallitus 24.3.2009 Pyhäjoen kunnanvaltuusto 9.6.2009 Raahen kaupunginvaltuusto 25.5.2009 Siikajoen kunnanvaltuusto 16.6.2009 (Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki) SISÄLLYSLUETTELO sivu

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4. Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto 15.06.2015 Yhtymähallitus 22.06.2015 Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU ERIKOISSAIRAANHOITO SUORITTEET Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2013 30.04.2013 30.04.2012 % Hoitopäivät, yleissairaudet

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU KESKI-POHJANMAAN -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU SUORITTEET Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2012 31.07.2012 31.07.2011 % Hoitopäivät, yleissairaudet 51850 25596 49,4 26112-2,0 Hoitojaksot,

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 Omistajaohjausryhmä 23 09.06.2014 Yhtymähallitus 74 25.06.2014 Omistajaohjausryhmä 31 21.08.2014 Yhtymähallitus 87 27.08.2014 Omistajaohjausryhmä 38 24.09.2014 Yhtymähallitus 99 24.09.2014 Raahen seudun

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Yhtymähallitus 1/2010 1(13) Kokousaika

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Yhtymähallitus 1/2010 1(13) Kokousaika Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Yhtymähallitus 1/2010 1(13) Kokousaika Tiistaina 26.1.2010 klo 14.00 17.00 Kokouspaikka Raahen sairaalan 5. kerroksen kokoushuone Saapuvilla olleet: Varsinaiset jäsenet:

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ 60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot