SISÄLLYSLUETTELO Palvelusopimusten toteutuminen

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä Sisäinen valvonta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Hallinto- ja tukipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Hoitotyö Erikoissairaanhoidon ostopalvelut Kuntayhtymä Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Palvelusopimusten toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt Allekirjoitukset ja merkinnät Liitteet

3 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän toinen toimintavuosi on ollut edelleen muutosten ja niihin valmistautumisen vuosi. Jäsenkuntien päätöksiin pohjautuen olemme valmistelleet sosiaalitoimen tehtävien siirtoa hyvinvointikuntayhtymälle vuoden 2011 alusta. Hyvinvointikuntayhtymälle hyväksyttiin uusi strategia, jonka mukaan edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta järjestämällä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja Raahen seudun ja sen ympäristön ihmisille kuntien voimavarat huomioiden. Palvelut järjestetään tehokkaasti ja monitoimijaisesti mahdollistaen asiakkaan valinnanvapauden ja kohtuullisen arjessa selviytymisen. Haluamme myös olla rohkeasti uudistava ja vetovoimainen työyhteisö, jossa arvostetaan monipuolista osaamista ja eletään ihmisiksi. Hyvinvointikuntayhtymän organisaatio uudistettiin vastaamaan laajentunutta tehtävää ja myös toiminnan ja talouden suunnittelu on rakennettu uudelle pohjalle kuntamaisemamallia hyödyntäen. Kuntien valtuustot ovat pitäneet kuntamaisema-mallin antamaa informaatiota hyvänä ja ohjausmahdollisuuksia parantavana. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotanto siirtyy osaksi Raahen kaupungin palvelutoimistoa vuoden 2011 alusta ja siihen liittyvä valmistelu on työllistänyt loppuvuoden aikana. Raahen ensihoidon palvelut jouduttiin kesäkuussa nopealla aikataululla ottamaan hyvinvointikuntayhtymän omaksi toiminnaksi palveluja tuottaneen yrityksen mentyä konkurssiin. Hyvinvointikuntayhtymä on kyennyt tuottamaan alueen väestön tarvitsemat palvelut pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisesti huolimatta tiukasta taloudellisesta tilanteesta. Jonotusajat lääkärin vastaanotolle ovat olleet ajoittain pitkät ja vanhusten pitkäaikaishoidon paikkojen tarve on ruuhkauttanut jossakin määrin akuuttiosastoja. Nuorten ja lasten psykososiaalisiin palvelutarpeisiin vastaamisessa on myös ollut vaikeuksia. Palvelukysyntään vastaamista on vaikeuttanut taloudellisten resurssien niukkuuden ohella vaikeus saada ammattihenkilöstöä, erityisesti lääkäreitä. Avohoitokäynnit vähenivät perusterveydenhuollossa 3,3 % ja kasvoivat erikoissairaanhoidossa 0,6 %. Osastohoitopäivät kasvoivat perusterveydenhuollossa 10,4 % ja vähenivät erikoissairaanhoidossa 3,7 %. Osastohoitopäiviä ostettiin Oulaisten terveyskeskuksesta hoitopäivää, joka on hoitopäivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hyvinvointikuntayhtymän laskuttamat jäsenkuntien maksuosuudet sisältäen myös sairaanhoitopiirin kustannukset alenivat edellisestä vuodesta euroa. Siitä huolimatta kuntien maksuosuudet ylittivät talousarvion euroa ja toimintakulut eli 2,6 %. Oman toiminnan toimintakulujen kasvu oli 5,2 %, johon normaalin kustannusnousun lisäksi vaikuttaa ensihoidon siirtyminen omaksi toiminnaksi, projektitoiminnan kustannukset sekä perusterveydenhuollon menojen kasvu. Myynti jäsenkuntien ulkopuolelle pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli yhteensä euroa. Hyvinvointikuntayhtymän tilinpäätös on euroa ylijäämäinen, joka on lähes kolminkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Hyvään taloudelliseen tulokseen vaikutti erikoissairaanhoidon laskutuksen kasvu ja se, että palveluja on pystytty tuottamaan talousarviossa ennakoitua edullisemmin. Hyvinvointikuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuudet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille alenivat merkittävästi ja olivat yhteensä 20,9 miljoona euroa, jossa vähennystä edelliseen vuoteen 1,9 miljoonaa euroa eli 8,5 %. Vähennystä oli kaikissa jäsenkunnissa; Siikajoella -12,4 %, Vihannissa -12,0 %, Raahessa -7,4 % ja Pyhäjoella -3,4. Suurimmat vähennykset ovat psykiatriassa ja lastentaudeissa. Psykiatrian osalta tulos vastaa strategiassa asetettua tavoitetta. 1

4 Sairaanhoitopiirin kustannukset asukasta kohti ovat Raahen seudulla 602 euroa kun ne koko sairaanhoitopiirissä ovat keskimäärin 826 euroa. Vihannin osalta sairaanhoitopiirin kustannus on vieläkin korkea eli 918 euroa asukasta kohti, vaikka esimerkiksi Oulaskankaan sairaalan käyttö on alentunut vuodesta 2008 noin kolmannekseen. Hyvinvointikuntayhtymän onnistuminen tehtävässään edellyttää koko työyhteisön saumatonta yhteistyötä. Henkilöstön työhyvinvointia koskevan kyselyn mukaan vuorovaikutus työyhteisössä toimii hyvin ja henkilöstön yleinen työtyytyväisyys on hyvä. Henkilöstön sairastavuus on laskenut edellisestä vuodesta 20 %. Henkilöstö on onnistunut työssään hyvin. Päätöksentekijät ja kunnat toiminnan rahoittajina ovat luoneet tälle toiminnalle perusedellytykset. Haluan lausua kaikille lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta ja erityisesti siitä valmiudesta, jolla koko henkilöstö on osallistunut laajenevan kuntayhtymän palvelutoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Kiitokset myös asiakkaillemme ja kuntalaisille aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta toimintaamme kohtaan. Kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki 2

5 Kuntayhtymän hallinto Siikajoki * Siikajoen kylän terveysasema * Ruukin terveysasema * Ruukin osasto Raahe * Raahen sairaala ja terveyskeskus * Perheneuvola * Mielenterveyskeskus * Langin keskus * Vihernikkari Pyhäjoki * Terveysasema Vihanti * Terveysasema Hyvinvointikuntayhtymä on Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kuntien omistama kuntayhtymä, joka vastaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa. Jäsenkuntien sosiaalitoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointikuntayhtymän järjestämis- ja tuottamisvastuulle lukien. Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta 2010: Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9, ,84 Raahe 63, ,51 Siikajoki 17, ,76 Vihanti 9, ,00 Yhteensä 100, ,11 Sairaansijat: Sairaansijat Perusterveydenhuollon osastohoito 87 Mielenterveyskeskuksen osastohoito 10 Sisätautiosasto 27 Synnytys- ja operatiivinen osasto 28 Yhteensä 152 3

6 Organisaatio ja hallinto v Hyvinvointikuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot ja kuntayhtymässä päätöksiä tekevänä luottamuselimenä toimii yhtymähallitus. Valmistelu- ja yhteydenpitoelimenä kuntien ja kuntayhtymän välillä on toiminut omistajaohjaustyöryhmä, johon kuuluvat kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtavat viranhaltijat. Jäsenkuntien valtuustot Yhtymähallitus Kuntayhtymän johtaja HALLINTO- JA TUKIPALVELUT PERUSTERVEYDEN- HUOLTO ERIKOISSAIRAAN- HOITO HOITOTYÖ Kuntayhtymähallinto Ensiapu Laboratorio Henkilöstöhallinto Taloushallinto Avoterveydenhuolto Radiologia Varahenkilöstö ja rekrytointi Siivouspalvelut Työterveyshuolto Leikkaus- ja anestesiayksikkö Koulutus- ja kehittämistoiminta Tekniset palvelut Kuntoutuspalvelut Lääkehuolto Materiaalipalvelut Osastohoito Synnytys- ja operatiivinen osasto Rahoitus Hammashuolto Poliklinikka ja sisätautien osasto Mielenterveys- ja päihdepalvelut 4

7 YHTYMÄHALLITUKSEN KOKOONPANO 2010 Kunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Jäsen Lintunen Pirkko saakka Pahkala Matti Flink Vesa Hirvonen Maija-Leena Lumiaho Kauko Pekkala Sari Pelkonen Reijo Törmänen Maarit Ala-aho Ulla Kiviniitty Kalevi Ronkainen Eero Aunola Eija Hirsikorpi Vilho Yhtymähallituksen puheenjohtaja Lumiaho Kauko, I varapuheenjohtaja Kalevi Kiviniitty ja II varapuheenjohtaja Vesa Flink. Yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa v TARKASTUSLAUTAKUNTA 2010 Jäsenet Kittilä Risto Klaavu Raili Pohjola Matti Sämpi Kirsti Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Raili Klaavu. JHTT-tilintarkastaja Risto Hyvönen, Oy Audiator Ab. JOHTORYHMÄ JA TULOSALUEJOHTAJAT 2010 Kuntayhtymän johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Hannu Kallunki hallintojohtaja Hannu Heikkinen, sijainen kiinteistöpäällikkö Pekka Kastell Perusterveydenhuolto va. avohoidon ylilääkäri Jari Tuunanen, sijainen ylilääkäri Virpi Honkala Erikoissairaanhoito Hoitotyön tulosalue johtava lääkäri, ylilääkäri Virpi Honkala sijainen ylilääkäri Pirjo Säynäjäkangas saakka. Johtava ylihoitaja Minna Alatalo Kuntayhtymän hallitus hyväksyi uuden, vuoden 2011 alusta voimaan tulevan organisaatiorakenteen mukaisen tulosaluejaon sekä nimesi uudet tulosaluejohtajat, jotka ovat oman toimensa ohella valmistelleet sosiaali- ja terveystoimen yhdistymiseen liittyviä asioita ja vastanneet mm. vuoden 2011 talousarvion valmistelusta: 5

8 Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Aikuissosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhustyön palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Hannu Heikkinen, sijainen Pekka Kastell Kirsti Isokoski, sijainen Satu Rättyä Irma Heikkinen, sijainen Maija Laitila Antti Tornberg, sijainen Martta Visuri Mervi Koski, sijainen Maija Laitila Jari Tuunanen, sijainen Minna Alatalo Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Yleinen ja oman alueen kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien vuoden 2010 yhteenlaskettu tulos muodostuu 1,5 miljardia euroa positiiviseksi. Yli puolet kunnista korotti veroprosenttejaan, mikä merkitsi noin 0,5 miljardin tulolisäystä. Suuri merkitys oli myös valtion tekemillä kuntataloutta vahvistavilla toimenpiteillä. Vuosikatteet eivät ole riittäneet poistonalaisiin investointeihin ja vuodesta 1997 lähtien kunnille on kertynyt tulorahoitusvajetta yli 9 miljardia euroa. Vajetta kunnat ovat paikanneet ennen kaikkea lainanotolla. Vuonna 2010 kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi 10 %. Ennakkotietojen mukaan kuntayhtymän jäsenkuntien tilinpäätökset vuodelta 2010 ovat ennakoitua parempia. Kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärä väheni vuoden 2010 aikana 82 asukkaalla. Asukasmäärässä oli lisäystä Raahessa 68 ja Pyhäjoella 20. Vähennystä oli Siikajoella 96 ja Vihannissa 74. Seutukunnan ammatissa toimiva väestö väheni vuoden aikana 378, joka johtuu pääosin väestön eläköitymisestä. Työllisyystilanne parani vuoden 2010 aikana kaikissa jäsenkunnissa. Työttömyysaste joulukuussa 2009 oli seutukunnassa 10,7 % (13,4 % vuoden 2009 joulukuussa)ja kunnittain seuraava: Pyhäjoki 10,6 % (15,2 % v.2009 %), Raahe 10,8 % (13,4 %), Siikajoki 9,9 % (12,6 %) ja Vihanti 10,9 % (13,3 %). Työvoiman kysyntä on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana etenkin palveluammateissa. Myös rakennusalan ja teollisuuden työllisyystilanteessa on tapahtunut selvästi kehitystä positiiviseen suuntaan ja työvoimatoimiston mukaan suunnan odotetaan jatkuvan kesää kohti mennessä. Kuntayhtymän talouden kehitys Kuntayhtymän talouden kehityksen vertailussa on huomioitava, että erikoissairaanhoidon palvelujen ostaminen sairaanhoitopiiriltä on vuonna 2010 mukana ensimmäisen kerran kuntayhtymän talousarviossa ja tilinpäätöksessä ja lisää kuntayhtymän liikevaihtoa merkittävästi. Vuonna 2010 toimintatuottoja kertyi yhteensä euroa. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 51,2 % ja ta %. Talousarvion toteutuma oli 103,6 %. Toimintakulut olivat yhteensä euroa ja talousarvio ylittyi 2,6 %. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 52,2 %. Toimintakatteeksi muodostui tulojen ja menojen erotuksena euroa, joka oli euroa edellistä vuotta suurempi. Rahoituskulut olivat euroa ja rahoitustuotot euroa. Vuosikatteeksi jäi rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen euroa, toteutuma talousarvioon verrattuna 148,1 %. Poistojen ja poistoeron muutoksen jälkeen tilikauden tulos muodostui euroa ylijäämäiseksi. Toimintatuotot Myyntituottoja kertyi euroa, 53,5 % edellistä vuotta enemmän ja 1,8 % talousarviota enemmän. Myyntituotoista jäsenkuntien kustannusosuudet olivat euroa. Pyhäjoen 6

9 kustannusosuus oli , Raahen , Siikajoen ja Vihannin Ulkokunnilta saadut korvaukset olivat yhteensä euroa. Vähennystä edellisestä vuodesta oli 14,14 % ja talousarvio alittui 28,8 %. Sopimusperusteinen myynti kunnille ja kuntayhtymille oli , jossa kasvua edellisestä vuodesta 26 % ja talousarvio ylittyi 55,4 prosentilla. Myynnin lisäys perustui OYS:n neurologian klinikan kanssa toteutettuun selkäleikkausten jononpurkutoimintaan. Työterveyshuollon myynti kasvoi 19,7 % ja myyntituottoja kertyi euroa. Työterveyshuolto toimii nettoyksikkönä ja tulos oli ylijäämäinen. Asiakasmaksutuottoja kertyi euroa. Kasvua edellistä vuodesta oli 17,1 % ja talousarvio ylittyi 21,9 %. Eniten kasvua asiakasmaksutuotoissa oli osastohoidossa. 3 % Toimintatuotot v % 5 % 2 % 87 % Jäsenkuntien kust.osuudet Ulkokunta ja yhteistoim.korv. Muut myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut olivat euroa, kasvua edellisestä vuodesta 5,5 %. Vuonna 2010 varsinaisia palkkoja maksettiin yhteensä euroa. Henkilöstömenoista eläkekulujen osuus oli euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 3,2 %. Muiden henkilösivukulujen osuus oli yhteensä euroa. Henkilöstökuluja pienensivät saadut sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset euroa. Sairaanhoitopiiriltä ostettujen palvelujen sisältyminen kuntayhtymän tuloslaskelmaan nosti palvelujen oston lähes henkilöstökulujen tasolle. Palvelujen ostoihin käytettiin , josta erikoissairaanhoidon osto sairaanhoitopiiriltä oli Lääkäripalveluja ostettiin vuonna 2010 yhteensä eurolla, jossa vähennystä 3,1 % edellisestä vuodesta. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin yhteensä euroa, 4,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja 2,2 % talousarviota enemmän. 7

10 Investoinnit ja rahoitus Investointimenot laskivat edellisen vuoden 6,4 miljoonasta eurosta euroon. Rakennusinvestointeihin käytettiin , kiinteisiin rakenteisiin sekä kone-, laite- ja ohjelmistoinvestointeihin Investointimenot olivat vuoden 2010 poistoja suuremmat. Uutta pitkäaikaista lainaa ei otettu vuonna 2010 ja entisiä lyhennettiin euroa. Vuoden lopussa kuntayhtymän lainakanta oli euroa (edell. v ), josta pitkäaikaisten lainojen osuus lyhennyksineen euroa (edell. v ) ja kuntatodistusten osuus euroa. Kuntayhtymän lainanhoitokyky on hyvä (tunnusluku 2,8 ). Kuntayhtymän taseen loppusumma oli euroa (edell. v ), Peruspääomassa ei tapahtunut muutoksia. Kassavarat olivat euroa (edell. v ), kassavarojen muutos euroa. Toimintakulut v % 1 % 43 % 47 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Muut toimintakulut Kuntayhtymän toiminnan kehitys Perusterveydenhuolto Avohoidossa käynnit vähenivät vuonna ,5 %. Käyntimäärien pienenemiseen vaikuttivat erityisesti pandemiakäyntien, kotisairaanhoidon ja ensiavun käyntien väheneminen. Lääkäritilanne säilyi terveysasemilla hyvänä kesäkuun loppuun. Lääkäritilanne avohoidossa oli vuonna 2010 varsin hyvä. Ensiavun toimintaa kehitettiin. Ensiavussa otettiin käyttöön edellisen vuoden syyskuun alusta ns. triage, jossa ensiapuun otetaan hoidettavaksi vain kiireellistä sairaanhoitoa tarvitsevat potilaat. Kiireettömät potilaat hoidettiin pitkälti omalla terveysasemalla. Ensiavun potilaskäynnit vähenivät 9,2 %. Ensiavun lääkärityövoima tuli pääosin Attendo Medone Oy:n kautta. Työterveyshuollossa asiakasmäärä kasvoi voimakkaasti ja tulos 36 tuhatta positiivinen. Vastaanottokäynnit lisääntyivät 11,7 %. Lääkärityövoimaa oli 3 4 lääkäriä. Vuoden alusta otettiin käyttöön vuodeosastojen viisi ja kuusi peruskorjatut tilat, fysioterapian tilat sekä apuvälinekeskuksen uudisrakennus. Osastohoidon hoitopäivät lisääntyivät 18,1 %. 8

11 Hoidonsaatavuutta kartoitettiin vuoden aikana kahdella valtakunnallisella kyselyllä. -linkin takaa löytyvät kaikki Suomen terveyskeskusten hoidon saatavuus tiedot. Perusterveydenhuollossa mitattiin puhelimitse saatava välitön yhteys terveyskeskukseen. Tässä oli ajoittain ongelmia, lähinnä klo 8-9 välillä. Puhelimeen vastausprosentti oli 85 %. Hoidontarpeen arviointi 3 arkipäivän kuluessa toteutui. Ei-kiireellinen lääkärin vastaanotolle pääsy oli vähintään 4 viikkoa. Kun hoidon tarve todettiin, oli tilanteita, joissa vastaanottoaikaa ei voitu antaa päivittäin. Loppuvuodesta Raahessa kiireetöntä lääkärikontrolliaikaa jonottavia potilaita oli noin 700. Vuonna 2010 perusterveydenhuollon toimintamenot ylittyivät kokonaisuutena (103,46 %). Tulopuolella kertyi budjetoimattomia tuloja runsaasti. Jäsenkuntien maksuosuus perusterveydenhuoltoon jäikin alle talousarvion. Erikoissairaanhoito Toimintavuotta sävyttivät toisaalta tarpeet järjestää yhä vaikeammin sairaiden potilaiden tutkimus ja hoito omana toimintana, siirtää valikoitujen potilasryhmien hoito Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä Raahen sairaalaan ja pysyä hoitotakuussa ja toisaalta vaatimus kustannusten vähentämisestä. Hintojen korotus v verrattuna oli maltillinen 3 % (v ja 2008 hinnat olivat samat). Hintojen vertailu mm. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien hintoihin osoitti kilpailukykyisyytemme. Hoitotakuun vaatimukset täytettiin hyvin jopa neurologian osalta niin kauan kuin palvelua oli tarjolla. Vastuualueen kuntien erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset alenivat selkeästi Pyhäjokea lukuun ottamatta, mikä oli asetettujen tavoitteiden mukainen muutos. Sisätautien erikoisalalla erikoislääkäripula edelleen vaikeutti toimintaa. Polikliinisten palvelujen saatavuutta turvattiin lisätyöllä ja ostopalvelulla (mm. sydämen kaikututkimukset ja EKGvuorokausiseurannat). Toimintavuoden aikana sairaanhoitopiiri siirsi mm. syöpäpotilaiden vaativien hoitojen toteuttamisvastuuta edelleen laajenevasti poliklinikalle. Solunsalpaajahoitojen osalta lääkekeskuksessa jouduttiin erityisjärjestelyihin tilaongelmien takia. Sisätautien osastolla kuormitus jatkui edelleen korkeana hoitopäivien määrän lisääntyessä 0,4 %:lla edellisvuoteen verrattuna huolimatta siitä, että osaston paikkalukua vähennettiin alkaen neljällä paikalla. Toimintaa vaikeuttivat lääkäripulan lisäksi jatkohoitopaikkojen riittämättömyys ja keskusvalvontalaitteiden hankinnan siirtyminen seuraavalle vuodelle. Potilaspaikkavähennyksen myötä hoitajaresurssia vähennettiin kahdella hoitajalla. Yövuoron hoitajaresurssi pidettiin kuitenkin ennallaan johtuen tarkkailussa hoidettavien potilaiden vaativuudesta. Neurologian ylilääkäri aloitti virassa helmikuun alussa, mutta lopetti työskentelynsä kesällä, mikä johti koko erikoisalan alas ajamiseen heinäkuun alkuun mennessä. Dialyysiyksikön potilasmäärä laski vuoden 2010 loppua kohti mentäessä. 2 potilasta sai munuaissiirron. Yksikköön perehdytettiin uusi sairaanhoitaja loka- marraskuun aikana. Dialyysityötä tekeviä sairaanhoitajia on kuntayhtymässä 8, joista kaksi on vakituisesti dialyysissä ja muut käyvät tarvittaessa. Dialyysiyksikön sairaanhoitaja on toiminut kuntayhtymän sijoitushoitajana ja vastuuhoitaja hänen varanaan. Lisäksi vastuuhoitaja sijaistaa sisätautiosaston osastonhoitajaa henkilöstöasioissa. Palkkamenot näiden lisätehtävien osalta menevät dialyysistä. Sisäilmaselvitysten perusteella poliklinikalla, laboratoriossa, röntgenosastolla ja aulatiloissa toteutettiin kesän aikana laaja sisätilaremontti. Henkilöstön joustavuus mahdollisti toiminnan keskeytymättömän jatkumisen remontin aikana. Lastentautien erikoisalan toiminta jatkui vakiintuneessa laajuudessa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan jonoja jouduttiin osin purkamaan lisätyönä myös v aikana. Anes- 9

12 tesialääkärin hoitama vaativiin leikkauksiin suunniteltujen potilaiden arviointipoliklinikka vakiinnutti toimintansa. Kirurgian erikoisalalla henkilöstön saatavuus oli pääosin hyvä. Ostopalveluihin turvauduttiin mm. vaativan ortopedian, urologian, lastenkirurgian ja neurokirurgian toimenpiteissä. Ortopediylilääkärin virkavapaus jatkui koko vuoden. Osa tekonivelleikkauksista siirrettiin Oulaskankaan sairaalaan ja hoitotakuun perusteella leikkauksia tehtiin Raahessa n. 5,5 kuukauden aikana. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimesta Raahen erikoissairaanhoitoon siirrettiin mm. virtsarakkosyövän seurantatutkimuksia ja muita urologisia toimenpiteitä. Sairaanhoitopiirin neurokirurgian klinikan jononpurkuna tehdyt selkätoimenpiteet jatkuivat säännöllisesti koko vuoden: 16 leikkauspäivää, 54 potilasta. Leikkausten tuotto oli euroa. Lastenkirurgi hoiti OYS:sta siirrettyjä tämän alueen potilaita sekä osin myös muualta Jokilaaksojen alueelta tulleita potilaita. Edellisvuonna ostopalveluina tuotetut käsi- ja jalkaortopediset palvelut lopetettiin. Päiväkirurginen toiminta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 0,9 % ja toimenpiteiden osuus kaikista toimenpiteistä oli 59,7 %. Selkään kohdistuvien vaativien toimenpiteiden määrä lisääntyi ja kaikkiaan ortopedisten toimenpiteiden määrä oli 47 % kaikista kirurgisista toimenpiteistä, mikä aiheutti myös lisääntyvää fysioterapiaohjausta. Terveyskeskuksen pientoimenpidepoliklinikkaa jatkettiin ja loppuvuodesta vakiinnutettiin tukija liikuntaelinvaivoista kärsivien terveyskeskuspotilaiden vastaanottotoiminta. Anestesiaerikoislääkärimiehityksessä oli edelleen vajausta, minkä vuoksi jouduttiin palkkaamaan ulkopuolisia erikoislääkäreitä virka-ajan ja päivystystyöhön. Syöpäkipujen ja vaikean akuutin kivun hoitoa tehostettiin lisäämällä kipupumppujen käyttöä sairaalassa ja potilaan kotona. Synnytys- ja naistentautien erikoisalalla henkilöstön saatavuus oli hyvä. Yhteistyötä perhesuunnitteluneuvolan kanssa jatkettiin ja lisäksi naistentautien terveyskeskusvastaanotto vakiinnutettiin. Synnytysten määrä lisääntyi 7,2 %. Laboratoriopalvelut tuotettiin edelleen korkealaatuisesti (Labqualityn kontrollit) ja taloudellisesti (Kuntaliiton vertailu laboratoriotutkimusten hinnoista indeksi 96, kun mediaani oli 100). Työtä ja kustannuksia lisäsivät ESBL-seulonnat, joita jouduttiin tekemään erityisesti vuoden loppupuolella. asiakaspalvelua parannettiin kehittämällä ajanvarausjärjestelmää. Radiologian yksikön palvelujen kysyntä lisääntyi edelleen johtuen sekä Vihannin kuntayhtymään liittymisen vaikutuksista että oman toiminnan lisääntymisestä ja monipuolistumisesta. Ostopalveluja voitiin loppuvuonna vähentää, kun uusi erikoislääkäri aloitti toimintansa. Koko kuntayhtymän yhteisen kuva-arkiston päivitysprojekti oli mittava ja vaati paljon röntgenosaston henkilöstöresursointia. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eri erikoisalat ostivat radiologian yksikössä tehtäviä kuvantamistutkimuksia kuten tietokonetomografioita ja magneettikuvauksia. Loppuvuonna väridoppler-ultraäänilaite uusittiin ja alaraajalaskimoiden duplex-ultraäänitutkimukset siirryttiin tekemään kokonaan omana toimintana. Radiologian ja ortopedian yhteistyötä lisättiin mm. hermojuuripuudutusten ja nikamamurtumien sementoinnin osalta. Lääkäreiden koulutuskorvauksen määrä oli suurin koskaan: euroa (16,5 % enemmän kuin v ja yli kaksinkertainen budjetoituun nähden). Erikoistuvien ja peruskoulutuksessa olevien nuorten lääkäreiden rekrytointi onnistuikin suunnitellusti kaikkien muiden erikoisalojen paitsi sisätautien osalta. 10

13 Terveyden edistäminen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on mukana toteutettavassa Terveempi Pohjois-Suomi -hankekokonaisuudessa, joka on osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanoa. Raahen seudun osahankkeen tarkoituksena on kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja ja lisäksi tukea päätöksentekijöiden ja toimijoiden terveydenedistämistyön osaamista ja toteuttamista. Vuoden 2010 aikana seutukunnan kuntiin on perustettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät, jotka ovat valmistelleet terveydenhuoltolakiesityksen mukaiset kunnalliset hyvinvointikertomukset ja suunnitelmat. Kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille on järjestetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ennakkoarviointimenetelmien (IVA- ja STO Ennakointi) koulutuksia. Ammattihenkilöiden koulutustarvetta on kartoitettu koordinaatiohankkeen toteuttamalla kyselyllä. Elintaparyhmien ohjaajille on järjestetty työnohjausta. Kaikissa seutukunnan kunnissa on pidetty kuntien ja järjestöjen yhteistyötapaamiset tavoitteena tiivistää yhteistyötä ja saada näkyväksi ja levittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä. Hankkeen työntekijät ovat pitäneet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä yleisöluentoja ja olleet järjestämässä erilaisia yleisötapahtumia. KYTKE; Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun. Hankkeen kesto Hankkeen keskeisimpänä tarkoituksena on perusterveydenhuollon vahvistaminen, asiakaslähtöisyys, peruserikoissairaanhoidon ja erityistason erikoissairaanhoidon järjestämisen selkiyttäminen, hoitoprosessien työstäminen mahdollisimman toimiviksi ja kustannustehokkaiksi sekä uuden informaatioteknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen tiedonkulun parantamiseksi. Oulu Eteläinen osahanke kehittää yhdessä Oulu Pohjoisen ja PPSHP:n osahankkeen kanssa aivohalvauspotilaan kuntoutusprosessia, mielenterveyspotilaan hoito- ja kuntoutusprosessia sekä syöpäpotilaan saattohoitoprosessia. Prosessien kehittämisessä lähtökohtana on terveyshyötymallin mukainen toiminta sekä sähköisen teknologian hyödyntäminen. Kuntayhtymä on ollut mukana valtakunnallisessa Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeessa (D2D) vuosina sekä sen jatkohankkeessa Diabeteksen ja sydänja verisuonisairauksien ehkäisy osaksi terveydenhuollon arkea vuonna Hankkeiden aikana kehitettiin diabetesriskin seulonnan ja elintapaohjauksen käytäntöjä. Vuonna 2010 diabeteksen riskitestilomake annettiin täytettäväksi kaikille irtosolutarkastuksiin osallistuville naisille. Lisäksi riskitestilomaketta on täytetty työterveystarkastuksissa ja lääkäreiden vastaanotoilla. Testi on myös ollut mukana aikuisneuvolan seulassa. 415 vastanneesta 12,8 %:lla oli yli 15 riskipistettä. Ko. henkilöt ohjattiin diabeteshoitajan vastaanotolle ja sokerirasituskokeeseen. Vuoden 2010 aikana järjestettiin yksi elintapaohjausryhmä. Syksyllä 2010 sovittiin, että riskihenkilöitä ja diabeetikoita voidaan jatkossa lähettää kaupungin terveysliikunnanohjaajan vastaanotolle saamaan ohjausta. Syksyllä kuntayhtymän henkilökunnalle järjestettiin koulutustilaisuus toiminnallisista elämäntaparyhmistä. Hammashuolto kartoitti 1996 syntyneiden koululaisten tupakointia. Tupakoivien osuus oli keskimäärin 7 %. ENSH Savuton sairaala auditointi tehtiin marraskuussa Itsearviointiin osallistui yhteensä 14 STES organisaatiota. Keskimäärin organisaatiot saavuttivat 136,4 pistettä, 81 % maksimista (hopeataso = yli 126 pistettä). Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän pistemäärä oli 139. Huonoimmat yksittäiset pisteet saatiin tiedottamisesta. Efficassa olevat terveyden edistämisen mittarit olivat käytössä toista vuotta. Mittaritieto oli täytetty henkilön kohdalla. Riskirajat ylittyivät tupakoinnin osalta 13,3 %, alkoholin käytön osalta 0,8 %, BMI:n osalta 62,8 % ja vyötärönympäryksen osalta 41,1 %. 11

14 Kansainvälisen HPH (Health Promoting Hospitals)-verkoston Terveellisen työympäristön työryhmä on v aikana koonnut ohjeistusta ja hyviä käytäntöjä. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän bonuspäivä on hyväksytty ohjelmaan yhtenä käytännön esimerkkinä työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa. Vuonna 2010 bonuspäivää anoi 275 kuntayhtymän työntekijää. Perusteena oli 96,4 %:lla savuttomuus, 90,9 %:lla painonhallinta, 25,1 %:lla ei sairauspoissaoloja edeltävän vuoden aikana ja 19 %:lla hyvä tai erinomainen kunto kartoituksen tuloksena. Bonuspäivänsä käytti 237 henkilöä. Kuntayhtymä tuki bonuspäivää eurolla. Elämäntapakyselyn perusteella bonuspäivän ansainneet olivat pääosin terveellisiä elämäntapoja noudattavia, kohtuullisesti liikkuvia (77,1 % yli puoli tuntia päivässä) ja elämäänsä tyytyväisiä (93 %) henkilöitä, jotka kyllä kokivat stressiä (26 %). Tammikuussa 2010 kuntayhtymä osallistui painonhallintaan liittyvään teemapäivään Härkätorin apteekissa sekä järjesti useita teemaviikkoja ja päiviä valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Suun terveyden edistämiseksi pidettiin vuoden 2010 aikana 197 tilaisuutta, joissa oli yhteensä kuulijaa. Tilaisuudet kohdistuivat erityisesti koululaisiin ja kehitysvammaisiin lapsiin ja nuoriin. Erityisryhmille pidettiin yksi tilaisuus, jossa oli 15 osallistujaa ja kehitysvammaisille kymmenen tilaisuutta, joissa osallistujia oli 118. Koululaisten BMI -seurantaan osallistuttiin edelleen. Vuonna 2010 tulosten mukaan 15-vuotiaista 15,98 % oli ylipainoisia tai lihavia. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 2010 Laatupäällikkö valmisteli laadunhallintasuunnitelmaa, jonka päivittäminen jatkuu 2011 keväällä. Kuntayhtymään nimettiin laatutyöryhmä, joka aloittaa työskentelyn keväällä Asiakasinformaatio ja asiakaspalautejärjestelmä ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Laadunhallinnan tavoitteena kuluneena vuonna oli asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen prosessinomaiseksi. Heinäkuussa otettiin käyttöön sähköinen asiakaspalautejärjestelmä. Sähköinen asiakaspalautekäytäntö kehitettiin toimivaksi niin, että palautteen antaja tietää että joku käsittelee ja vie eteenpäin hänen antamaansa palautetta. Laatupäällikkö vastaanotti palautteet ja toimitti ne sovitun prosessin mukaisesti kyseisen yksikön käsittelyyn. Kaikkiin yhteystiedoilla varustettuihin palautteisiin vastattiin siitä yksiköstä, jota palaute koski. Laatupäällikkö arkistoi kaikki palautteet sekä niiden käsittelyprosessin. Joulukuussa laatupäällikkö raportoi johtoryhmälle palautekoosteen. ITE laadunhallintamenetelmä päätettiin ottaa käyttöön ja valmistelut aikataulutettiin alkaviksi keväällä ITE menetelmän avulla koko henkilökunta saadaan mukaan arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Menetelmän periaatteita ovat asiakasnäkökulman huomioon ottaminen, järjestelmällisyyden ja suunnitelmallisuuden korostaminen kaikessa työssä, yhdessä sopiminen ja sovitun kirjaaminen, työkäytäntöjen näkyväksi tekeminen, tulosten ja työn laadun osoittaminen dokumentein sekä jatkuva arviointi ja kehittäminen. Potilasturvallisuustyön juurruttamista kuntayhtymämme näkyväksi toiminnaksi jatkettiin vuonna Keväällä perustettiin potilasturvallisuus työryhmä, johon saivat ilmoittautua kaikki halukkaat. Työryhmä on kokoontunut kuukausittain. HaiPro-ilmoitusten käsittelijöille aloitettiin syksyllä verkostotapaamiset, jotka toteutettiin kerran kuussa. Verkostotapaamisissa käsitellään HaiPro-ilmoituksia, jolloin koko kuntayhtymän alueelle muodostuu yhtäläinen tapa käsitellä niitä ja itselle vaikeat tapaukset voi tuoda yhteiseen käsittelyyn. Verkostotapaamisissa nostetaan esiin etenkin vakavat haittatapahtumat, jotta ne tulisivat kaikkien tietoisuuteen. Haittatapahtumille pohditaan yhdessä kehittämistoimenpiteitä, joilla ne olisivat estettävissä. Verkostotapaamisissa käydään läpi esimerkiksi millaisia tapahtumia on ilmoitettu ja kuinka paljon niiden % osuus on kaikista ilmoituksista, mikä on vaarallisin paikka potilaalle sairaalassamme, kuinka moni haittatapahtuma saatiin estettyä esim. 12

15 lääkkeiden kaksoistarkastuksella ja kuinka moni olisi voitu estää, jos käytössä olisi ollut tarkistuslista. Syksyllä toteutettiin rannekeratsia, jonka tulos oli hätkähdyttävä, vain 36% kuntayhtymässämme olevilla potilailla oli ranneke, vaikka luvun pitäisi olla 100%! Keväällä 2011 toteutetaan kontrolli ratsia ja katsotaan kuinka olemme petranneet asiassa. Tiedonkulun parantamiseksi on jokainen osasto haastettu pohtimaan, onko osastolla jotakin sellaista toimintaa, jonka tueksi voisi suunnitella tarkistuslistan. Tarkistuslistoja on käytössä maailmanlaajuisesti ainakin jo leikkausosastoilla, Suomessa sairaaloissa on kotiutustarkistuslistoja, elvytystarkistuslistoja jne. Leikkaus- ja anestesiaosastolla otettiin syksyllä käyttöön tarkistuslista ja koulutusta sen käytöstä ja hyödyistä järjestettiin koko talon henkilökunnalle marraskuussa dosentti Martti Lepojärven johdolla. Potilasturvallisuus työryhmä päättää vuosittain millä perusteella se jakaa vuoden potilasturvallisuusteko palkinnon. Vuonna 2010 se oli eniten HaiPro-ilmoituksia tehnyt osasto. Os.3.lla, oli henkilökunnalla parhaiten potilasturvallisuus silmälasit päässä ja he saivat tästä palkinnoksi oikeat potilasturvallisuussilmälasit ja täytekakun, jotka heille toimitettiin joulukuussa. Koulutus- ja tutkimustoiminta 2010 Kuntayhtymän sisäinen koulutus jatkui suunnitellusti. Viikoittain osallistuttiin Oulun yliopistollisen sairaalan eri erikoisalojen interaktiiviseen videokoulutukseen. Kuntayhtymässä on annettu koulutusta lääketieteen perustason ja eurolääkäritason opiskelijoille sekä erikoistuville lääkäreille. Lähiesimiesten kaksivuotisen johtamisen erikoisammattitutkinnon suoritti 9 lähiesimiestä ja yksikönjohtajaa. Viisi lähiesimiestä aloitti hallintotieteiden perusopinnot. Radiologiylilääkäri Jarmo Reponen väitteli joulukuussa aiheesta Röntgenkuvien etätulkinta radiologisten palveluprosessien muuttuminen paikallisista alueellisiksi, kansainvälisiksi ja mobiileiksi. Henkilöstö Vuodelta 2010 on laadittu erillinen henkilöstöraportti. Vuonna 2010 kuntayhtymä maksoi palkkoja tilinpäätöksen mukaan 25,9 milj. euroa (edell.v. 24,4 milj. ) ja henkilöstösivukuluja 6,4 milj. euroa (edell. v. 5,7 milj. ), yhteensä 32.9 milj.euroa (edell.v. 30,2 milj. ). Kuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset, yhteensä euroa (edell. v ). Henkilöstön määrä Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä yhteensä 791 henkilöä (edell. v. 720), joista vakituisia 594 (edell. v. 569), määräaikaisia ja sijaisia 197 (edell. v. 151). Varahenkilöstö sisältyi vakituiseen henkilöstöön. Eläkkeelle siirtyi 7 henkilöä (edell. v. 15), joista vanhuuseläkkeelle kuusi (6) ja työkyvyttömyyseläkkeelle yksi (1) henkilö. 13

16 Henkilöstön määrä tulosalueittain: Palvelujakson tyyppi Mies Nainen Yht HALLINTO- JA TUKIPALVELUT VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET PERUSTERVEYDENHUOLTO VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET ERIKOISSAIRAANHOITO VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET HOITOTYÖ VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET Yhteensä Poissaolot Vuonna 2010 poissaolopäiviä kertyi yhteensä (edell. v ), joista vuosilomapäiviä oli (edell. v ), sairauslomapäiviä (edell. v ), lakisääteisiä vapaita (edell. v ) ja muita poissaoloja (edell. v ). Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen olivat yhteensä 3,914 milj. euroa. (edell. v. 4,924 milj. ). 14

17 Henkilöstön keski-ikä Vuonna 2010 kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 43,9 v (edell. v. 44,4 v.): miesten 44,0 v. (edell. v. 43 v.) ja naisten 43,5 v. (edell. v. 43,2 v.). HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA: 15

18 Arvio merkittävimmistä riskeistä Kuntayhtymän toiminnan kannalta merkittävin riski on henkilöstön saatavuus. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön puute voi aiheuttaa varsinkin pienissä erityisosaamista vaativissa toiminnoissa keskeytyksiä, joista aiheutuu taloudellisia tappioita ja alueen väestölle ongelmia palvelujen saatavuudessa. Riskien välttämisessä keskeistä on kuntayhtymän kehittäminen houkuttelevana työpaikkana. Erityisesti on keskitytty henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen ja koulutukseen. Tilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu mutta varautuminen toiminnan keskeytyksiin ei ole mahdollista yhtä hyvin kuin suuremmissa yksiköissä. Kahden viimeisimmän vuoden aikana on paneuduttu erityisesti tietosuoja- ja tietoturvariskeihin. Rahoitusrikit kuntayhtymässä muodostuvat korkoriskistä. Toimintaa rahoitetaan merkittävästi lyhytaikaisella lainalla ja pitkäaikaisista lainoista vain pieni osa on kiinteäkorkoista. 1.2 Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Päätösten perusteena oleva tieto on oltava riittävää sekä luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Kuntayhtymän valvontajärjestelmästä on hyväksytty ohje yhtymähallituksessa vuonna Yhtymähallitus vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kuntayhtymän tasolla. Kuntayhtymän johtajalla on toteuttamis- ja valvontavastuu, jota ei voi siirtää. Kuntayhtymän johtoryhmä luo edellytykset toimivalle sisäiselle valvonnalle. Tulosaluejohtajien vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea informaatiotoiminnan ja palvelutuotannon osalta. Tuloyksikköjohtajien vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea henkilöriskien ja omaisuuden vahinkoriskien osalta. Keskeinen työväline sisäisen valvonnan järjestämisessä on käyttösuunnitelman toimintaohje, jonka yhtymähallitus hyväksyy vuosittain. Toimintaohje sisältää päätösoikeuksia ja ohjeistuksia sekä menettelytapoja mm. seuraavista asiakokonaisuuksista: henkilöstöhallinto, omaisuus- ja vastuuvakuutukset, hankinnat, vuokra- ja leasingsopimukset, palveluiden ostot ja myynnit, tositteiden ja laskujen hyväksyminen, ostolaskujen käsittely ja kierto, sisäinen laskutus sekä kirjaaminen ja tiliöinti. Tavoitteet määritellään koko kuntayhtymälle ja tulosalueille talousarviossa ja suunnitelmassa ja tulosyksiköille käyttösuunnitelmassa. Tavoitteiden toteutumista sekä säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista arvioidaan vuositasolla kuntayhtymän toimintakertomuksessa ja tulosalueiden toimintakertomuksissa. Tulosyksiköt arvioivat toimintaansa intranetissä kuukausittain julkaistavista toimintaraporteista ja tuloslaskelmista. Talouden ja toiminnan ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain jokaisessa yhtymähallituksen kokouksessa. Yhtymähallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan intranetissä ja ekstranetin kautta jäsenkunnat saavat ajantasaista tietoa kuntayhtymän toiminnasta. Olennainen osa sisäistä valvontaa toteutuu laadunhallinnan kautta. Laadunhallintaa koordinoit laatupäällikkö. Laadunhallintaa on esitelty edellä luvussa toiminnan ja talouden kehitys. Riskienhallintaa kuntayhtymässä on ohjannut vuonna 2003 valmistuneen riskienkartoituksen pohjalta laadittu riskienhallintasuunnitelma. Suunnitelman laadinnan yhteydessä hyväksytyn kuntayhtymän riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallintaa johtaa kuntayhtymän johtaja. Jokainen toimintayksikkö vastaa omalla alueellaan riskienhallinnasta. Yksikön johtaja vastaa toiminnasta yksikön sisällä ja nimeää tarvittaessa yhteyshenkilön kuntayhtymän riskienhallintaryhmään päin. Jokaisen työntekijän on huolehdittava oman työympäristönsä riskienhallinnasta. 16

19 Yhtymähallituksen toimikaudekseen nimeämä riskienhallintaryhmän tehtävänä on koordinoida riskienhallintaa kuntayhtymässä. Yhtymähallitus on syksyllä 2009 antanut riskienhallintatyöryhmälle tehtäväksi päivittää kuntayhtymän riskienhallintasuunnitelma. Sosiaalitoimen siirto kuntayhtymään vaati vuoden 2010 aikana niin paljon valmistelutyötä, että riskikartoitusten tekeminen ja suunnitelman päivitys siirrettiin uuden organisaation käynnistymisen jälkeen tehtäväksi. Kuntayhtymän turvallisuuspalvelujen tarpeista tehtiin vuonna 2010 nykytilan analyysi. Työsuojeluorganisaation toimesta koko kuntayhtymässä suoritettiin vuoden 2007 aikana työpaikkojen vaarojen ja haittojen tunnistaminen ja arviointi, johon osallistui koko henkilöstö. Kartoituksen pohjalta laadittiin yksiköiden ja koko kuntayhtymän työsuojelun toimintaohjelma. Yksiköt ovat toteuttaneet omien ohjelmiensa mukaisia toimenpiteitä ja sisällyttäneet laajemmista toimenpiteistä esitykset vuosittain talousarvioon. Arviointi uusitaan vuoden 2011 aikana. Työtapaturmia ja vähältä piti -tilanteita seurataan kuntayhtymässä säännöllisesti. Varhainen asioihin puuttuminen on näkynyt tapaturmien määrän laskuna ja poissaoloissa. Potilasturvallisuuden parantaminen on otettu kuntayhtymässä yhdeksi avainalueeksi. Potilasturvallisuustoimenpiteitä ovat esittelyt luvussa toiminnan ja talouden kehitys. Tavoitteena on, että potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Kiinteistöjen, tonttien ja alueiden sekä kiinteiden laitteiden ja koneiden huoltoa ja ylläpitoa seurataan huoltokirjaohjelmiston avulla. Sisäilmaan liittyviä ongelmia on ilmennyt tilojen käytössä. Vihannin terveysaseman toiminnot siirtyivät vuoden 2010 kevään aikana kunnanviraston tiloihin ja hammashuollolle vuokrattiin erilliset tilat. Ruukin terveysasemalle suunnitellaan uusia tiloja, jotka rakentaa Siikajoen kunta. Päätoimipisteessä sisäilmaongelmien johdosta tehtävät korjaukset tehtiin vuonna 2010 poliklinikan, röntgenin ja laboratorion tiloissa ja kuluvana vuonna ovat vuorossa pääterveysaseman tilat. Kuntayhtymälle siirtyivät sosiaalitoimen siirrossa kuntien tekemät sopimukset. Sopimusten tarkistaminen on käynnistetty ja asumispalvelujen järjestämiselle on nimetty koordinaattori. Sosiaalitoimen palvelujen siirtyessä kuntayhtymään ja toimintoja uudelleen organisoitaessa on tarkoituksenmukaista päivittää myös sisäistä valvontaa koskeva ohjeistus muuttunutta tilannetta vastaavaksi ja ajantasaiseksi. 17

20

21

22

23

24

25

26 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT VISIO 2015 Hallinto- ja tukipalvelut on asiantunteva, innovatiivinen, tehokas ja taloudellinen seutukunnallinen palveluiden tuottaja. TOIMINTA-AJATUS Hallinto- ja tukipalvelut järjestää kuntayhtymän yksiköille kattavat palvelut mahdollistamaan varsinaisen asiakkaille annettavan palvelun. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Tyytyväisyys tukipalveluihin Palveluiden oikea tuottamistapa Kilpailukykyiset palvelut Osaava yhteistyötaitoinen hyvinvoiva henkilöstö Vaikuttavuus ja palvelukyky = ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Toteutuma Kattavat, asiakaslähtöiset, oikea-aikaiset laadukkaat palvelut Asiakaskysely v >4,0 Asiakaskysely v

27 Prosessit ja rakenteet = PALVELUJÄRJESTELMÄNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetaso Seudullinen yhteistyö Aikataulu Toteutuu vaiheittain vuoden 2011 alkuun mennessä Toteutuma 2010 Palvelutoimisto aloitti Puhepalvelujärjestelmähankinta sekä jätehuolto- ja taloteknisiä korjaushankintoja tehty yhteistyössä jäsenkuntien kanssa 2. Toimivat palveluprosessit Asiakaskysely 2011 >4,0 Asiakaskysely v Keskinäinen tiedotus Suunnitelmallisuus Dokumentoidut yksikköjohtajien palaverit Dokumentoidut yksiköiden palaverit Yksikköjohtajien kokouksia 12 Yksiköissä palaverit omien tavoitteiden mukaan 4. Sisäinen tiedotus Asiakaskysely 2011 >4,0 Asiakaskysely v Uudistuminen, osaaminen ja työkyky Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetaso Jatkuva ammatillinen Koulutuspalaute 100 % kirjalliset kouluttautuminen ja palautteet ammattitaidon ylläpito Kehityskeskustelut Täydennyskoulutus 100 %/vuosi Suositusten mukaisesti Toteutuma 2010 Materiaaleja on jaettu ja palautteita käsitelty <50 % n. 1 pv/ työntekijä 2. Työkyvyn ylläpito Sairauspoissaolot <edellisvuosi Sairauspoissaolot vähentyneet 7 % 3. Esimiestaidot Johtamiskoulutus 80 % yksikköjohtajista osallistunut vähintään 15 opintoviikon johtamiskoulutukseen 75 %:lla yksikköjohtajista johtamiskoulutuksesta tutkinto 25

28 Voimavarat ja resurssien hallinta Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetaso Sisäisten tukipalvelujen <5,00 /m²/kk taloudellisuus ja tehokkuus Tilahallinnan keskimääräinen ylläpitovuokra /m²/kk Siivouspalvelujen tuotetut tunnit/kk ja perustuntihinta Materiaalipalvelujen jakelu- % Atk-palvelujen käyttövarmuus Tuntimäärä/kk ja perustuntihinta 22,38 13 % 99,5 % Toteutuma ,55 /m²/kk Tuntimäärä/kk ja perustuntihinta 22,90 00 % >99,5 %, Effica-, Agfa- ja intrapalveluissa ollut poikkeavia katkoja 2. Tulojen ja menojen tasapaino ja rahoitusasema Vuosikate Lainanhoitokate Maksuvalmius >poistot >1,5 >9 päivää Vuosiakate poistoja suurempi Lainanhoitokate 2,8 Maksuvalmius 6 päivää 3. Ajanmukaisten tilojen ja laitteiden ylläpito Ylläpitosuunnitelma Suunnitelman toteutuma 90 % Kiinteistöjen ja kiinteiden laitteiden osalta toteutunut 4. Oikein mitoitettu henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Suunnitelman mukainen toiminta ja suunnitelman ajantasaisuus Henkilöstöratkaisut tehty vuoden 2010 aikana laaditun muutossuunnitelman mukaisesti 5. Laadukas hankinta-toimi Ohjeiden mukaiset hankinnat Ei valituksia Yhdestä hankinnasta oikaisuvaatimus yhtymähallitukselle ja valitus markkinatuomioistuimeen Hallinto- ja tukipalveluiden henkilötyövuodet v. 2010: Toteutuneet henkilötyövuodet Virat/toimet Toteutuneet henkilötyö- v TA 2010 vuodet v Lääkärit 0,85 1,10 0,84 Hoitohenkilöstö 3,00 3,50 3,46 Toimistohenkilöstö 14,47 18,00 15,58 Tekninen henkilöstö 9,24 11,50 9,39 Siivoushenkilöstö 46,17 53,50 50,14 Varastohenkilöstö 4,98 5,00 4,56 Yhteensä 78,71 92,60 83,98 26

29

30 2.2 PERUSTERVEYDENHUOLTO VISIO 2015 Hyvinvointikuntayhtymän vaikutusalueella elää hyvinvoiva väestö. TOIMINTA-AJATUS Perusterveydenhuolto mahdollistaa alueensa ihmisille edellytyksiä hyvään elämään tuottamalla korkealaatuisia palveluja. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Monipuolisten laadukkaiden palveluiden joustava saatavuus avohoidon palveluita painottaen Terveyden, mukaan lukien mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana jokaista palveluprosessia Väestön sosiaalisten ja terveyserojen kaventaminen sekä syrjäytymisen ja päihdeongelmien ehkäisy Sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen hyvinvointikuntayhtymäksi ja nykyistä laajempi yhteistyö Oulun läänin eteläisellä alueella Osaava, työkykyinen ja työnsä kehittämiseen sitoutunut riittävä henkilöstö Asianmukaiset tilat ja välineistö Vaikuttavuus ja palvelukyky = ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Asiakastyytyväisyys Oma asiakastyytyväisyyskysely 80 % vastaajista antavat hyvän tai joka toinen vuosi kiitettävän arvosanan (vuonna 2011) Toteutuma 2010 Vuonna 2009 toteutui 2. Palvelujen riittävyys ja monipuolisuus Hoitoonpääsyn toteutuminen Lääkäripalvelut pystytään turvaamaan lähipalveluina Hoitoonpääsyvelvoitteen mukainen Lääkäripalvelut turvataan Siikajoen kylällä, Siikajoen kuntakeskuksessa, Pyhäjoella ja Vihannissa Toteutuu Ok 28

31 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Asiakkaan omaehtoinen Kouluterveystutkimus 8.- ja 9. luokka- terveyttä edistävä vuonna laisilla tupakointi ja elämäntapa 2011 alkoholinkäyttö vähenevät ja liikunta lisääntyy Keskivaikea / vaikea Painonhallinta Ehjähampaiset 6 v ka DMF 15- vuotiailla 4. Ennaltaehkäisevä työ Yleisötilaisuuksien, informatiivisten lehtijuttujen määrä Influenssa rokotusten toteutuminen Aikuisneuvolan käyttö Kohdunkaulasyövän seulonta Mammografiaseulonta masennus alle 13 % Ei yhtään läheistä ystävää alle 11 % 15 V < 20 % ylipainoisia 58 % ka DMF 3 3 yleisötilaisuutta tai toiminnasta kertovaa lehtijuttua >55 % yli 65-vuotiaista ottaa rokotuksen >84 % kutsutuista käy aikuisneuvolassa >75 % osallistuu seulontaan >87 % osallistuu seulontaan Toteutuma 2010 Kysely tehdään vuonna v. 15,98 % oli ylipainoisia tai lihavia 58 % DMF 2,81 4 kpl Jaksaminen ja työhyvinvointi Diabetespäivä Dementia Tietoja ei saatavilla 86 % 65,7 % 85,7 % 5. Tietoturvallisuus Työntekijät hallitsevat tietoturvan 100 % työntekijöistä suorittaa koulutusosion onnistuneesti (vastauksista oikein vähintään 75 %) Tietus-oppimisympäristössä Yksiköt jalkauttavat tietoturvasuunnitelman Tietoa ei saatavilla vielä Ok 29

32 Prosessit ja rakenteet = PALVELUJÄRJESTELMÄNÄKÖKULMA Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Seutukunnallinen yhteistoimintamalli 2. Asiakaslähtöiset terveyttä edistävät palveluketjut 3. Toimiva johtamisjärjestelmä Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö Palveluiden saatavuus KASTE Hanke Keskeiset sosiaalipuolen palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta, liitetään hyvinvointikuntayhtymään 2011 Hoitoonpääsykriteeristön mukainen Tiedottaminen asiasta 2 x vuodessa Terveempi Pohjois- Suomi -hankkeessa kehitetään terveydenedistämisen johtamisen rakenteita Osallistutaan KYTKE hankkeeseen Esimieskoulutus Osallistutaan esimieskoulutuksiin vähintään 2 pv / vuosi Toteutuma 2010 Ok Ok Ok Projekti menossa OK JET-koulutus menossa useilla Uudistuminen, osaaminen ja työkyky Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Henkilökunnan osaamisen ja ammattitaidon Koulutuksen määrä, laatu ja ylläpitäminen ja kehittäminen Kehityskeskustelu seuranta 2. Työhyvinvointi 3-10 pv/työntekijä/vuosi Työhyvinvointikysely 2 vuoden välein (2010) Sairauspoissa-olot Eläkkeelle siirtymisikä TYHY- suunnitelma Kehityskeskustelut 100 % 2 vuoden välein 70 % vastauksista myönteisiä Esimiestoiminnan arvosana hyvä Sairauspoissaolot eivät lisäänny Eläkkeelle siirtymisikä kasvaa Suunnitelmat tehdään joka yksikköön TYHY-toimintaa yksiköissä 1 pv/vuosi Toteutuma 2010 Ok 90 % Tehty, ok Ei muutosta Ok 30