UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta vuonna 2012

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta vuonna 22 Kaupunginhallitus

2 KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO TAVOITTEIDEN JA STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 22 SISÄLLYSLUETTELO. Yleistä taloudesta Taloudelliset tavoitteet Investoinnit Rahoitustilanne ja lainat Toiminnalliset tavoitteet Muita tapahtumia vuonna Sisäinen valvonta Konserni Kaupunginhallituksen arvio strategian toteutumisesta vuonna Valtuutettujen arviointi vuoden 2 toiminnasta... 2 Liite Valtuustokysely Liite 2 Strategian toteutuminen vuonna 22 Liite Tilastoaineistoa

3 KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO TAVOITTEIDEN JA STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 22. YLEISTÄ TALOUDESTA Uudenkaupungin kaupunki keskittyi vuonna 22 edelleen talouden kuntoon saattamiseen ja talouden tasapainottamis-ohjelman toteuttamiseen. Sen painopisteenä oli sosiaali- ja terveystoimi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 22 talousarvion yhteydessä toimenpideohjelman/säästöohjelman talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma perustui syksyllä 29 hyväksyttyyn Uusikaupunki Uutta energiaa strategiaan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan kehittämiseen sekä kustannustehokkuuden parantamiseen. Vuonna 22 kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 942. euroa, 6,7 euroa/asukas. Se kattoi 9 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista ja % investointien omahankintamenoista. Uudenkaupungin omavaraisuusaste nousi 66,5 %:iin. Hyvänä tavoitetasona pidetään 7 %:n omavaraisuutta. Vuoden 22 tilinpäätös on 7, miljoonaa euroa ylijäämäinen, koska kaupunki myi vuoden aikana Munaistenmetsän kaatopaikan ja Uudenkaupungin liikelaitos yhtiöitettiin, ja kaupunki kirjasi näistä toimenpiteistä,5 miljoonan euron satunnaiset tuotot. Uudenkaupungilla vuoden 22 lopussa taseessa noin 4,5 miljoonan euron (29 euroa/as) ylijäämä. Sataman yhtiöittäminen on kirjanpidollinen järjestely, joka ei lisännyt kaupungin rahavaroja. Kaupungin verotulot eivät 22 nousseet vuodesta 2. Koko maassakin kasvu oli ennakkotietojen mukaan heikkoa. Vuonna 2 verotettavat tulot nousivat koko maassa vielä 4 %, ja ensimmäisen kerran vuosiin Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohden nousivat vielä tätä enemmän. Alkuvuonna 2 tuloveron tilitykset ovat jääneet huolestuttavasti pienemmäksi kuin edellisenä vuotena. Koska koko maan talouden kasvu on jäämässä viime vuoden arviota heikommaksi, vuoden 2 verotuloihin liittyy erittäin suuria riskejä. Uudenkaupungin kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia noin 22,5 miljoonaa euroa vuonna 22. Tästä 52. euroa oli verotulotasausta Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot nousivat % ja kokonaishenkilöstömenot, % vuoden 2 tasosta. Eniten palkkasumma kasvoi sosiaali- ja terveyskeskuksessa 4,2 % eli 8. euroa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot nousivat % ja sivistyspalvelukeskuksen,5 %. Sosiaali- ja terveyskeskus käytti lisäksi vuokratyövoimaa, jonka kustannukset

4 2. TALOUDELLISET TAVOITTEET kirjataan palvelujen ostoihin. Kun verrataan Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Vuoden 22 tilikauden ylijäämä ,4 euroa esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. Kaupungin taseessa on tämän jälkeen noin euroa ylijäämää. Kaupungin taloutta paransivat kertaluonteisesti Uudenkaupungin Sataman yhtiöittämisestä ja Munaistenmetsän kaatopaikan myynnistä kirjatut satunnaiset tuotot,5 miljoonaa euroa. Tilikauden budjetoitu alijäämä -, miljoonaa euroa, ylitettiin tämän takia 8,5 miljoonalla eurolla. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot (toimintakate+ poistot) olivat 8,6 miljoonaa euroa. Ne nousivat 4,7 miljoonaa, 6, % vuodesta 2. Suurin euromääräinen kasvu oli palvelujen ostoissa miljoonaa euroa. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 8,8 miljoonaa euroa. Kaupunki Talousarviota tarkistettiin useaan otteeseen vuoden aikana. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 2, % ja toimintakulujen,6 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion eurolla. Sen toteutumisaste oli 99,8 %. Kaupungin nettomenot (ilman liikelaitoksia) olivat euroa. Ne alittivat talousarvion 648. eurolla. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot olivat yhteensä 8,6 miljoonaa euroa. Palvelukeskusten menot toteutuivat seuraavasti: Hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimintakatteen toteutumisaste oli 82, % ja tilikauden yli- /alijäämän 87,5 %. Nettomenot kasvoivat,7 miljoonaa euroa, 5,5 %. Nettomenojen kasvuun vaikutti suurelta osin käyttöomaisuuden myyntivoiton lasku edellisvuodesta. 2

5 Sosiaali- ja terveyskeskuksen nettomenot nousivat,7 miljoonaa euroa, 6,7 %. Nettomenojen nousu oli suurin sosiaalityön, vanhusten palvelujen ja erikoissairaanhoidon tulosalueissa. Toimintakatteen toteutumisaste oli, % ja tilikauden yli- /alijäämän,9 %. Sivistyspalvelukeskuksen nettomenot nousivat,4 miljoonaa euroa, 2, %. Toimintakatteen toteutumisaste oli 98, % ja tilikauden yli-/alijäämän 97,7 %. Sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus kaupungin käyttötalouden alijäämästä, nettokäyttömenoista, on 72 %. Viimeisen käytössä olevan vertailutiedon mukaan terveydenhuollon ja vanhustyön tarvevakioidut kustannukset olivat vuonna 2 Uudessakaupungissa % yli laskennallisen tarpeen. Tämä tarkoittaa, että Uusikaupunki käyttää terveyden- ja vanhustenhuoltoon yli miljoonaa euroa tarvetta enemmän. Talouden kehitystrendi on sekin väärä: menot kasvavat ja tulopohja ei vahvistu. Liikelaitokset Kaupungin liikelaitokset eivät vuonna 22 ylittäneet niille hyväksyttyjä investointi- ja lainatasoja. Valtuusto on päättänyt, että kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Vuonna 22 liikelaitosten toiminnan voidaan todeta olleen tämän tavoitteen mukaista. Uudenkaupungin Vesi liikelaitos korotti puhtaan veden ja jäteveden hintoja 5 %:lla vuodelle 22. Liikevaihto nousi lähinnä tämän takia 6 %, 225. euroa, edellisestä vuodesta. Liikevaihto oli euroa. Liikeylijäämä 9. euroa oli budjetoitua parempi, mutta se laski 78. eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tilikauden ylijäämä oli 226. euroa. Se oli 26. euroa ennakoitua parempi. Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen vuosi 22 oli edellisen vuoden kaltainen. Sekä liikevaihto että tavaratonnien määrä nousivat hieman vuodesta 2. Liikeylijäämä oli euroa eli se oli 8. euroa talousarviota parempi. Liikeylijäämä oli 6,4 % liikevaihdosta. Tilikauden ylijäämä oli euroa. Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitoksen liikevaihto jäi.66.7 euroon vuonna 22. Se laski , noin,7 % vuoden 2 tasosta, koska kaupunki myi kaatopaikan ja toiminta siirtyi Lassila & Tikanoja Oy:lle. Vuoden 22 alussa kaatopaikkataksoja korotettiin,5 %, Uudenkaupungin haja-asutusalueen taksoja 5, % ja Kustavin jätehuollon taksoja 2,5 %.

6 Tilikauden 22 ylijäämätavoite oli 69.8 euroa. Lopullinen ylijäämä oli euro johtuen kaatopaikan myynnistä. Käsitellyn jätteen määrä oli tonnia, ja se laski yli 2.45 tonnia vuodesta 2. Laskutettavan jätteen määrä oli 9.24 tonnia, ja se laski 2.24 tonnilla. Jätemäärien lasku selittyy kaatopaikan myynnillä, sillä jätemäärät ovat ajanjaksolta Vakka-Suomen Vesi liikelaitos korotti jätevesimaksuja 5 % vuodelle 22 ja laskutettavien jätevesikuutioiden määrä nousi yli %:lla edellisestä vuodesta. Liikevaihto nousi eurolla, 7, %, edellisestä vuodesta. Liikevaihto oli.9.54 euroa ja se ylitti 67.8 eurolla talousarvion. Liikelaitoksen liikeylijäämä oli euroa 4,6 % liikevaihdosta, ja tilikauden ylijäämä euroa.. INVESTOINNIT Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat 5,9 miljoonaa euroa. Ne nousivat edellisestä vuodesta noin,9 miljoonaa euroa. Suuri nousu johtuu siitä, että Uudenkaupungin kaupunki myi kesällä 2 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan käytössä olevat rakennukset Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle. Kauppahinta oli euroa, ja se kirjattiin vuoden 2 investointituloksi. 4. RAHOITUSTILANNE JA LAINAT Kaupungin isoimmat yksittäiset investoinnit olivat Betorantie (Betorantien liittymäjärjestelyt ja Betorantie välille Kaasutie- Soijatie-Onkakatu) nettomenot yhteensä.9. euroa, katuvalaistuksen uusiminen (5. euroa), Nonparelli (52. euroa), ja Hiun kunnallistekniikka (8. euroa). Uudenkaupungin Veden investoinnit olivat noin,2 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi oli raakavesiverkoston laajentaminen. Satama investoi vuonna 22 noin,6 miljoonalla eurolla. Sataman isoin investointi 25. euroa, oli säänsuojahallin osto kaupungilta. Jätehuollon investointitulot sisälsivät myydyn kaatopaikka-alueen kirjanpitoarvon.28. euroa. Vakka-Suomen Veden investoinnit olivat vain,2 miljoona euroa. Kaupungin lainakanta oli vuoden 22 lopussa 26,7 miljoonaa euroa eli 79 euroa asukasta kohden. Tästä,9 miljoonaa, 4 % on liikelaitosten lainaa. Lainamäärä laski vuonna 22 noin,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2. 4

7 Uudenkaupungin konsernin lainakanta oli 68 miljoonaa euroa vuoden 22 lopussa eli 44 euroa/asukas. Konsernin lainakanta on 2 luvulla kasvanut erittäin nopeasti, koska kaupunki on pääosakkaana uusissa yrityksille toimitiloja rakentavissa yhtiöissä. Lainojen keskikorko laski, ja lainojen painotettu keskikorko oli noin,8. Koko kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat) olivat vuoden lopussa 9,6 miljoonaa euroa eli ne laskivat 4,2 miljoonalla eurolla. Sijoituksia käytettiin kaupungin toiminnan rahoitukseen, koska talousarviossa oli varauduttu nostamaan miljoonaa euroa uutta lainaa, mutta lainoja nostettiin vain miljoona euroa 5

8 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET Kaupungin asukasmäärän lasku ja ikärakenteen muutos vaikuttavat moniin toimintoihin ja toiminnallisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Perusopetuksen oppilasmäärät laskevat ja vanhusten palvelujen tarve kasvaa. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Joiltakin osin tavoitteet alitettiin, ylitettiin ja/tai toteutuminen siirtyi vuodelle 22. Näistä voidaan mainita joitakin: Hallinto- ja kehittämiskeskus Talousarvion 22 tavoitteet Elinkeinopalvelut Talousarvion 22 mittarit Talousarvion 22 tavoitetaso Toteutuminen -2 / 22 Uusien yritysten ja innovaatioiden kautta luodut työpaikat Uusien toimipaikkojen perustanta Hallinto- ja talouspalvelut Uusien työpaikkojen määrä Uusien toimipaikkojen määrä 8 työpaikkaa / vuosi Uusia yrityksiä on perustettu 92 kpl. Niihin syntyneiden työpaikkojen määrä ei ole tiedossa. 4 / vuosi Toteutunut 78 % Nettoperustanta -2/22 (perustettuja 72, lakkautettuja 4) Kaupunginhallitus siirtyy paperittomaan kokouskäytäntöön vuoden 2 alussa Valmiusaste Laitteet ja ohjelmat ovat käyttövalmiina.2.22 Sähköisen kokouskäytännön käyttöönotto on siirtynyt Dynastyohjelman päivityksestä aiheutuneen ohjelman toimimattomuuden takia. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen organisaatio toimii tehokkaasti Henkilöstöpalvelut Menojen muutos Palvelukeskuksen ulkoiset menot kasvavat enintään inflaation verran Tavoite on toteutunut. Palvelukeskuksen ulkoiset menot ovat kasvaneet, %, kun inflaatio 22 oli 2,8 %. Rekrytointien hallinta Sähköinen rekrytointijärjestelmä Sähköinen rekrytointijärjestelmä on käytössä. Sähköinen rekrytointijärjestelmä on otettu käyttöön. Perehdytetään nuoria työelämään ja helpotetaan yritysten mahdollisuuksia palkata kesätyöntekijöitä. Nuoret kesätyöntekijät kaupungin organisaatiossa ja yritystuetut kesätyöpaikat Kaupungin organisaatioon on palkattu 8 kesätyöntekijää ja kesätyöpaikkoja yrityksiin syntyy noin kpl. Kaupungin organisaatioon palkattiin 78 kesätyöntekijää ja yritysten kesätyöpaikkoja oli 28 kpl. 6

9 Talousarvion 22 tavoitteet Maankäyttöpalvelut Talousarvion 22 mittarit Talousarvion 22 tavoitetaso Toteutuminen -2 / 22 Uusia asemakaavan mukaisia rakennuspaikkoja luovutettaviksi Asuntotontteja /kpl Teollisuustontteja /kpl yht. 2 kpl/v 2 kpl Maanhankinta Ostettu ha Hankittu raakamaata riittävästi kaavoituksen tarpeisiin. 5 vuoden tontti varantoa vastaava. 2,5 ha Rakennuttaminen Työohjelman toteutuminen Investointimäärärahat Aikataulu Määrärahoja ei ylitetä Työt toteutetaan aikataulussa Talonrakennus + asuntojen kunnostus , valmius 94,6 % 22 hanketta, joista jaksolle merkitystä 22:sta työstä on aloitettu/käynnissä 5, valmistunut 5, aloittamatta 2 *) Investointimäärärahat Määrärahoja ei ylitetä Yhdyskuntatekniikka , valmius 97,6 % Aikataulu Työt toteutetaan aikataulussa Jaksolle merkitystä :sta työstä on aloitettu tai valmistunut 2 ** Katujen ja teiden kunnossapidon kustannustaso Kiinteistönhoitopalvelut /m²,6 /m² Katuja ja väyliä n m²,6 /m² = % Kiinteistöjen kunnossapito toteutetaan laaditun kunnossapito-ohjelman mukaisesti Toteutumisaste (%) Määrärahan käyttö ( ) % 22:lle laaditun kiinteistöjen kunnossapito-ohjelman mukaisista hankkeista toteutettu ja määrärahoja ei ylitetä. Toteutumisaste 8,4 %, käytetty Jaksolle merkitystä 8 työstä valmistunut, aloitettu/siirto v. 2, aloitettu/keskeytetty ja aloittamatta. * Kiinteistöhoidon käyttötalouden kustannusten seuranta /kam² / v Kiinteistöhoidon kustannukset ilman poistoja ovat vuonna 22 enintään 27,99 /kam² / v 29,4 /kam²/v 7

10 Talousarvion 22 tavoitteet Puhtaanapitopalvelut Talousarvion 22 mittarit Talousarvion 22 tavoitetaso Toteutuminen -2 / 22 Kiinteistöjen siivous toteutetaan palvelusopimusten mukaisesti: -Palvelusopimukset tehdään yksittäisiin kohteisiin / laitoksiin, jotka eivät sisälly aiemmin tehtyihin sopimuksiin Tehtyjen palvelusopimusten määrä. 8 % kohteista Toteutunut % - SIPAN palvelusopimus päivitetään - SOTEN Palvelusopimus pannaan täytäntöön Päivitetty palvelusopimus % * siirtyy vuosille 2-24 Ruokapalvelu Uusi palvelusopimus 9 % Toteutunut % Lähiruoan osuuden lisääminen elintarvikekilpailutuksen yhteydessä. Lähellä tuotettujen raaka-aineiden osuus-% elintarvikehankinn oista. 5 % elintarvikkeista on tuotettu Vakka- Suomen alueella. Alle % elintarvikkeista on hankittu Vakka- Suomen alueelta. Jamix-ohjelmiston käyttöönotto ohjaamaan koko ruokapalvelun toimintaa: asiakastilaukset, laskutus, raportointi Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu %-osuus käytössä olevista osioista/ tavoitetaso Jamix-ohjelmisto on käytössä % tavoitetason mukaisesti Tietojen syöttöä ei ole aloitettu resurssipulan vuoksi. Ympäristönsuojelu Uutta toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen nopea käsittely Lupien käsittelyaika Ympäristölupahakemu ksen käsittelyn tavoiteaika on 4 kk. Toteutunut Viranhaltijapäätösten, lausuntojen ja ilmoitusten nopea käsittely Ilmoitusten ja lausuntojen määrä Viranhaltijapäätösten, lausuntojen ja ilmoitusten käsittelyaika on alle vrk. Pääosin toteutunut Rakennusvalvonta Lupa-asioiden nopea käsittely. Rakentamislupien käsittelyaika. Rakentamislupien käsittelyaika -5 viikkoa. Toteutunut Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Uuden toimipisteen toiminnan käynnistäminen Kalanti-talossa Toteutumisaste % % 8

11 Sosiaali- ja terveyskeskus Talousarvion 22 tavoitteet Talousarvion 22 mittarit Talousarvion 22 tavoitetaso Toteutuminen -2 / 22 Palvelurakenteen kehittäminen Työnjako vanhustyön pth:n ja esh:n välillä on toimiva. Suunnitelman mukainen työnjako on käytössä. Työnjaosta on sovittu hankeryhmässä ja kaupunginhallituksen valitsemassa ns. miljoonaryhmässä. Jatkuva laadun parantaminen. Itsearvioinnit on toteutettu kaikissa yksiköissä. Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto Laatujärjestelmän laajentaminen koko sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluihin. Laatujärjestelmän laajentaminen on aloitettu yhteistoimintaalueen terveyspalvelujen osalta mm. itsearviointeja tekemällä. Hallinto tuottaa riittävät palvelut myös terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueelle. Yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnan jäsenille tehdyn asiakastyytyväisyyskys elyn tulokset on analysoitu. Toiminnan kehittäminen kyselyn tulosten perusteella. Asiakastyytyväisyyskys elyn tulokset on analysoitu ja sen perusteella palvelut toimivat hyvin yhteistoiminta-alueella. Henkilöstön riittävyydestä ja ammatillisesta osaamisesta sekä työhyvinvoinnista huolehditaan. Koulutuspäivien määrä, vähintään pv/hlö. Sairauspoissaolojen määrä on pienempi kuin kuntasektorilla keskimäärin. Koulutuspäivien määrä on vähintään vuoden 2 tasolla. Sairauspoissaolojen määrä on pienempi kuin vuonna 2. -2/2 2,76 /hlö -2/22,28 /hlö -2/2 sairauspoissaoloja on ollut 6984 työpäivää/972 kalenteripäivää. - 2/22 sairauspoissaoloja on ollut 67 työpäivää/94 kalenteripäivää. Lapsiperheiden palvelut Valmistautuminen päivähoidon siirtymiseen sivistyspalvelukeskukseen Suunnittelupalaverien määrä Uusi palvelupohja on selkeä Opetuksen ja kasvatuksen prosessi on valmistunut Varhaiskasvatuksen laadun ylläpitäminen Lapsikohtaisia varhaiskasvatussuunnit elmia tehty (%) Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnite lma tehty kaikille ja arvioitu Lapsikohtaiset suunnitelmat on tehty. Suunnitelmat on arvioitu keväällä. 9

12 Talousarvion 22 tavoitteet Vanhusten palvelut Talousarvion 22 mittarit Talousarvion 22 tavoitetaso Toteutuminen -2 / 22 Vanhusten kotona tai kodinomaisissa oloissa asumista tuetaan. Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat). Yli 75-vuotiaista yli 9,4 % asuu omassa kodissaan / kodinomaisissa olosuhteissa. Tilanteen.2.22 mukaan kotona / kodinomaisissa olosuhteissa asui 9,6 % yli 75- vuotiaista. Ostetun palveluasumisen piirissä (Rinnekoti Jäsperlä) oli,5 % yli 75-vuotiaista. Vanhusten palveluiden pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita ovat ne kotihoidon asiakkaat, joilla on tarkastelukuukauden aikana voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kotihoidon asiakkaiksi lasketaan myös kotihoidon vaihtoehtona palvelusetelin valinneet asiakkaat. (Valtakunnallinen laskenta-päivä..) Yli 75-vuotiaista 2 % saa säännöllistä kotihoitoa. Säännöllistä kotihoitoa saavia oli 2,5 % yli 75-vuotiaista joulukuussa 22 ja kuukausittainen keskiarvo 2,4 % tammi-joulukuussa 22 (kotihoito ja kotihoidon palvelusetelit). Ympärivuorokautisessa hoidossa on korkeintaan 8,6 % yli 75-vuotiaista. Ympärivuorokautisen hoidon piirissä ovat ne asiakkaat, jotka tarkastelupäivänä asuvat tehostetussa palveluasumisessa tai ovat pitkäaikaishoitopäätöksellä asukkaina vanhainkodeissa tai vuodeosastoilla. (Valtakunnallinen laskentapäivä.2.) Ympärivuorokautisessa hoidossa on korkeintaan 8,6 % 75- vuotta täyttäneistä. 2/22 oli ympärivuorokautisessa hoidossa 8,4 % yli 75- vuotiaista. Sosiaalityö Sosiaalipäivystys toteutetaan Vakka- Suomen omana toimintana Suunnittelupalaverien määrä Sosiaalipäivystys järjestetään Vakka- Suomen sosiaalitoimien yhteistyönä Vakka-Suomen yhteinen sosiaalipäivystys toteutuu.

13 Talousarvion 22 tavoitteet Talousarvion 22 mittarit Talousarvion 22 tavoitetaso Toteutuminen -2/22 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuollon, vanhusten palveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteisen sopeuttamisohjelman toteuttaminen. Yksiköt toteuttavat sovitut toimenpiteet. Yksiköt toteuttavat sovitut toimenpiteet. Perusterveydenhuollossa on toteutettu Kuntamaiseman selvityksessä 2 esitetyt toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi. Myös työryhmissä sovitut potilasryhmien siirrot perusterveydenhuoltoon on toteutettu. Vanhusten palveluiden osalta on tehty laaja selvitys alkuvuonna 22 ja palvelut on todettu tehokkaiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Kuntamaiseman Vakka- Suomen sairaalan toimintojen kehittämiseksi esittämät toimenpiteet eivät ole toteutuneet esim. kirurgisen toiminnan osalta. Terveyspalvelut Terveyspalveluja käyttävät asiakkaat sekä kunta-asiakkaat ovat tyytyväisiä tuotettuihin palveluihin. Asiakastyytyväisyyskyselyt. Asiakastyytyväisyyden taso on vähintään hyvä. Asiakastyytyväisyyskyselyt on toteutettu osastohoidossa kesäkuussa ja muissa yksiköissä elokuussa. Vastaajia oli 225, 75 %:a oli piti palveluja vähintään hyvinä. Palvelujen saatavuus on lainsäädännön (hoitotakuu ja muut säädökset) edellyttämällä tasolla. Hoitotakuun ja ns. neuvola-asetuksen toteutumisen seuranta. Hoitotakuun ja neuvolaasetuksen edellytysten täyttyminen. Hoitotakuu toteutuu, jonokäytäntö.9.22 alkaen. Ennalta ehkäisevän terveydenhuollon toiminta toteutuu asetuksen mukaisesti käyntien lukumäärän osalta. Osaava, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Täydennyskoulutuspäivien seuranta, henkilöstön hyvinvointikyselyn toteuttaminen. Täydennyskoulutusaktiivisuus on vähintään asetuksen tasoinen. Henkilöstön arviointi työhyvinvoinnistaan on vähintään hyvällä tasolla. Täydennyskoulutus toteutuu koulutussuunnitelmien mukaisesti. Työhyvinvointia on kartoitettu kyselyllä 2/2. Tulokset ovat hyvät.

14 Sivistyspalvelukeskus Talousarvion 22 tavoitteet Sivistyspalvelukeskuksen hallinto Talousarvion 22 mittarit Talousarvion 22 tavoitetaso Toteutuminen -2 / 22 Perusopetuksen laatutyön eteneminen toimintasuunnitelman mukaisesti Peruskoulujen koulukohtaiset laatukuvaukset ja itsearvioinnit Koulujen toiminnan vertailu perusopetuksen laatukriteereihin ja vertailuista nousevien kehittämiskohteiden prosessointi. Peruskoulut ovat arvioineet toimintaansa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja työssäjaksamisen edistäminen Perusopetuspalvelut Koulutuspäivien määrä/henkilö Sairauspoissaolojen määrä Koulutuspäivien määrä on vähintään vuoden 2 tasolla. Sairauspoissaolojen määrä on enintään vuoden 2 tasolla. Koulutuspäiviä -2/22 oli yhteensä 54. Koulutuspäivien määrä vastaavana ajankohtana vuonna 2 oli 5. Nousua 2 %. Sairauspoissaolotyöpäiviä -2/22 oli 846 päivää. Vuonna 2 vastaavana ajankohtana sairauspoissaolotyöpäiviä oli 54. Nousua 8,4 %. Kaikki oppivelvolliset saavat päättötodistuksen Peruskoulun päättötodistuksen saaneet sijoittuvat välittömästi jatkoopintoihin Lukio Ilman päättötodistusta peruskoulusta eronneiden määrä Jatko-opintoihin sijoittuneiden määrä Peruskoulusta ei eronnut kukaan ilman päättötodistusta. % Kaksi päättö-todistuksen saanutta oppilasta ei ole aloittanut 2. asteen opintoja. Ylioppilastutkintoon osallistuvien hylkäysprosentti on alhainen Ylioppilastutkintolautakunnan puolivuosittaiset koulukohtaiset taulukot Ylioppilastutkintoon osallistuvien koko tutkintoa suorittavien osalta hylkäysprosentti on alle valtakunnallisen keskiarvon Uudenkaupungin lukion ylioppilastutkintoon osallistuvien hylkäysprosentti oli % valtakunnallisen hylkäysprosentin ollessa n. 6 %. Ylioppilastutkinnon ainekohtaisten pistemäärien keskiarvot ovat hyvät Ylioppilastutkintolautakunnan puolivuosittaiset koulukohtaiset taulukot Ylioppilastutkinnon aine-kohtaisten pistemäärien keskiarvot ovat yli valta-kunnallisen keskiarvon Ylioppilastutkinnon ainekohtaiset pistemäärät Uudenkaupungin lukiossa olivat yli valtakunnallisen keskiarvon seuraavissa aineissa: ranska A, saksa C, pitkä ja lyhyt matematiikka, fysiikka, kemia, psykologia, terveystieto, uskonto ja yhteiskuntaoppi. 2

15 Talousarvion 22 tavoitteet Talousarvion 22 mittarit Talousarvion 22 tavoitetaso Toteutuminen -2 / 22 Kulttuuripalvelut Laadukkaat, ajantasaiset ja uusiutuvat kokoelmat Hankinnat / kokoelma (nyt,72 %) Hankinnat / kokoelma 4 % (= n. 496 nidettä) Toteutunut,82 % (44 nidettä) Poistot / kokoelma (nyt 5,55 %) Poistot / kokoelma 5 % (= n. 74 nidettä) (vrt. valtakunnallinen tavoite 8 %) Toteutunut 5,55 % (6995) nidettä) Lasten kuu Marraskuu tapahtuman järjestäminen seutukunnallisena Nuoriso- ja liikuntapalvelut Kävijämäärä Kävijämäärän pysyminen vuoden 2 tasolla. Kävijämäärä vuonna 22 oli 588 kävijämäärän ollessa vuonna Kasvua n. %. Uusikaupunkilaisten liikunnan lisääminen Uimahallin ja jäähallin käyttöaste. Uimahallin ja jäähallin toiminta on aktiivista ja mahdollisimman taloudellista. Uimahallin käyttöaste nousi,9 % vuoteen 2 verrattuna. Kävijämäärä vuonna 2 oli ja vuonna Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten määrää vähentävien toiminta-mallien kehittäminen. Uudenkaupungin Liikkuvat koulut -hankkeessa luodut hyvät toimintamallit otetaan pysyviksi käytänteiksi. Poikkihallinnollinen yhdessä tekeminen liikunnan lisäämiseksi koulupäivän aikana toteutui viidellä koululla. Nuorten tuki- ja neuvontapiste -palvelun kehittäminen (palvelu aloitettu 5..29) Nuorten tuki- ja neuvontapiste palvelussa nuorten kontaktien määrä. Toimijoiden kanssa tehdyn yhteistyön laajuus avataan toimintakertomuksessa. Nuorten verkkopalvelu kehittyy. Aloitekanava.fi vakiintuu. -verkkopalvelu otettu käyttöön 2. Palveluun lisätty lomake-moduuli. Uudessakaupungissa ideoita jätetty 52 ja kommentteja 267 sekä kaikkiaan vierailuja on ollut 79. Nuorten tuki- ja neuvontapiste palvelu on vakiintunut. Nuorten tuki- ja neuvontapiste Aviksen kontaktien määrä oli 696.

16 6. MUITA TAPAHTUMIA VUONNA 22 Vuoden 22 tapahtumista ja toimista voidaan mainita joitakin:. Varhaiskasvatuksen siirto sivistyspalvelukeskukseen 2. Esitys vanhustenhuollon palvelurakenteeksi Työnjakoa ja hoitoketjuja perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä selvitettiin edelleen yhteistyössä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin ja erityisesti TYKS-Vakka-Suomen sairaalan kanssa. Valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunki aloitti neuvottelut TYKS-Vakka-Suomen sairaalan kanssa sairaalan toimintojen rationalisoimiseksi ja sopeuttamiseksi vastaamaan kuntien taloudellisia edellytyksiä. Hankeryhmä ja ns. miljoonaryhmä jatkoivat toimintaansa. 4. Kaupunginhallitus valmisteli Munaistenmetsän kaatopaikan myynnin ja jätteenkäsittelypalvelun hankinta-asian valtuuston päätettäväksi ja hyväksyi valtuuston päätöksen mukaisesti lopullisen kauppakirjan ja palvelusopimukset. Kaatopaikka siirtyi Lassila & Tikanoja Oy:lle Kaupunginhallitus vastasi uuden kaupunginjohtajan valintaprosessista. Kaupunginvaltuusto valitsi uuden kaupunginjohtajan Kaupunginhallitus valmisteli valtuustolle lausunnon kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista ehdotuksista. Hallitus seurasi kuntauudistusprosessin etenemistä. 7. Kaupunginhallitus vastasi Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen yhtiöittämisprosessista. Sataman yhtiöittäminen oli vuoden tärkeimpiä hankkeita. 8. Kaupunginhallitus hyväksyi Uudenkaupungin ennakoivan henkilöstösuunnitelman Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi Kunnan Taitoa Oy:n tekemän talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden siirtoselvityksen.. Kaupunginhallitus hyväksyi Uudenkaupungin kaupungin yleiset hankintaohjeet ja päätti, että kaupungin kilpailutukseen tulevissa hankinnoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan KL-Kuntahankintojen tekemiä sopimuksia ja tulevia kilpailutuksia lukuun ottamatta elintarvikkeiden ja sähköenergian hankintaa.. Kaupunginhallitus perusti asuntotyöryhmän miettimään ratkaisua, millä kaupunkiin saadaan muuttamaan lisää asukkaita ja varsinkin millä saadaan uudet työntekijät, jotka tulevat Uudenkaupungin ulkopuolelta, sitoutumaan ja muuttamaan Uuteenkaupunkiin asumaan. 4

17 7. SISÄINEN VALVONTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat kukin tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna 22. Niiden pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat kaupungin toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin kaupungin toiminnassa on noudatettu hallintosääntöä, johtosääntöjä, sisäisen valvonnan ohjetta sekä talousarviota ja sen täytäntöönpano-ohjeita sekä muita annettuja ohjeita. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan Uudessakaupungissa kohtuullisesti, mutta kehittämistarpeita on erityisesti seuraavissa asioissa: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuutus, ohjeistus ja koulutus. Koulutusta tulee järjestää vuoden 2 aikana. Vakuutusten kilpailutuksen yhteydessä tehdään suppea riskianalyysi omaisuuden ja henkilöriskien osalta (vakuutusten näkökulma). Henkilöstön palkitsemisjärjestelmä ja henkilökunnan riittävyys erityisesti sairauspoissaolojen aikana Tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden, tuottavuuden ja henkilöstön riittävyyden ja ammattitaidon kehittymisen näkökulman ottaminen paremmin mukaan taloudellisiin ja toiminnallisin tavoitteisiin Sisäisten ja ulkoisten arviointien lisääminen Tietojärjestelmien häiriöttömyys ja käytettävyys 5

18 Raportointijärjestelmän parantaminen. Erityisesti siihen on kiinnitettävä huomiota siinä vaiheessa, kun uusitaan talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmat. Kaupungin ja liikelaitosten toiminta on ollut niille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. 8. KONSERNI Yleistä Talousarviossa on määritelty yleiset konsernitavoitteet ja tavoitteet merkittävimmille yhteisöille. Alla olevassa taulukossa on arvio joidenkin merkittävimpien tavoitteiden toteutumisesta. Talousarvion 22 Talousarvion 22 mittarit YLEISET KONSERNITAVOITTEET: Talousarvion 22 tavoitetaso Toteutunut 22 Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava Uusikaupunki Uutta energiaa strategian toteuttamista. Kiinteistöyhtiöiden tiloissa olevat työpaikat + 5 työpaikkaa vuoden 2 tasosta Työpaikat eivät ole lisääntyneet. Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien on toimittava taloudellisesti ja itsensä kannattavasti ja niiden tulee Uudenkaupungin kaupungin tavoin tehostaa toimintaansa. Kaupungin maksuosuudet Kaupungin maksettavaksi tulevat käyttömenot ja/tai investoinnit eivät saa reaalisesti kasvaa Kaupunki ei ole maksanut kiinteistöyhtiöiden käyttö- tai investointikustannuksia. Kaupungin tytäryhtiöiden omistamien vuokraasuntojen käyttöaste on hyvä. UKIPOLIS Käyttöaste Käyttöaste 95 % Käyttöaste on ollut 92 %. Edistää kaupungin työpaikkatavoitteiden saavuttamista Uudet työpaikat Yhtiön neuvonta- ja kehittämistoiminta on vaikuttanut noin 6 työpaikan syntymiseen Uuteenkaupunkiin. 6 Säilyneet / turvatut työpaikat Kehittämistoimien piirissä olleissa yrityksissä on noin 4 työpaikkaa. 4 Syntyneet uudet yritykset Neuvonta- ja kehittämistoiminta on vaikuttanut noin 4 uuden yrityksen syntymiseen. 5 6

19 Talousarvion 22 Talousarvion 22 mittarit Talousarvion 22 tavoitetaso Toteutunut 22 Vahvistaa toimivien yritysten kilpailukykyä ja osaamista Tukea saaneiden yritysten määrä Yhtiön neuvontatoiminta on vaikuttanut siihen, että 4 yritystä on saanut tukea 6 myönteistä tukipäätöstä Tukea saaneiden kehittämishankkeiden kokonaiskustannukset. Kehittämishankkeiden piirissä olleiden yritysten määrä ja työpaikkojen määrä. Tukea saaneiden kehittämishankkeiden arvo >6 milj.. Yhtiön vetämien kehittämishankkeiden piirissä on 2 yritystä ja 4 työpaikkaa. n.,5 milj. (arvioitu yritysten saaman tuen perusteella) 22 yritystä, joissa noin 4 työntekijää. Olennaiset tapahtumat vuonna 22 ja 2 Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Vuokratalossa kuntoarvioihin perustuva korjaussuunnittelu on käynnistetty parvekekorjausten osalta. Korjausten toteutus alkaa vuonna 2. Kiinteistö Oy Sorvakossa kaikki lukot tullaan uusimaan vuonna 2 ja jo aloitettuja saneeraustöitä jatketaan. Kiinteistö Oy Kalannin Liiketalon suurin investointi tulevina vuosina on rakennusten ja ennen kaikkea talotekniikoiden ja automaatioiden perusteellinen korjaus ja uusiminen. Muutokset konsernissa ja yhtiöiden toiminnassa vuonna 22 Vuokrataloyhtiöiden fuusio toteutettiin vuoden 22 alusta. Kiinteistö Oy Sorvakon muodostavat entiset Kiinteistö Oy Hepokari, Kiinteistö Oy Nuhja, Kiinteistö Oy Suukari ja Kiinteistö Oy Ykskoivu. Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Vuokrataloihin liitettiin Kiinteistö Oy Vanttipuisto, Kiinteistö Oy Orava, Asunto Oy Ketunkallio, Asunto Oy Käätyjärvenkatu, Kiinteistö Oy Käätyjärvenkatu ja Asunto Oy Äyririvi. Uudenkaupungin Satama liikelaitos lakkautettiin.2.22 ja kokonaan kaupungin omistama osakeyhtiö Uudenkaupungin Satama Oy aloitti toimintansa..2. Vakka-Suomen Panimokiinteistöt Oy:n osakkeet ostettiin vuonna 22, mutta varsinaista toimintaa yhtiöllä ei ole ollut. 7

20 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä ja riskit Uudessa konserniohjeessa kaupunki velvoittaa yhtiöt valitsemaan tilintarkastajakseen kaupungin tilintarkastusyhteisön. Yhtiöt ovat jo aikaisemmin noudattaneet suositusta. Kaupunki päätti vuonna 2 fuusioida vuokrataloyhtiöitään, ja fuusiot astuivat voimaan vuoden 22 alussa. Kaupunginhallitus määritteli 22 hallitusten jäsenmäärät ja luottamushenkilöedustajien määrän. Yleisesti voidaan todeta, että tytäryhteisöt ovat noudattaneet niille annettuja ohjeita ja konsernitavoitteita. Riskit Asunto- ja kiinteistöyhtiöissä on tehty kuntokartoitukset ja korjaussuunnitelmat, jotka kertovat lähivuosien investointitarpeet. Uudet kuntakartoitukset on tehtävä Yrityksille toimitiloja vuokraavien yritysten lainoihin on suositeltu korkosuojausten tekemistä, ja ne ovat suojanneet lainojaan. Lainojen korkotaso on ollut alhainen ja vaihtuvakorkoiset lainat ovat olleet kiinteäkorkoisia tai korkosuojattuja lainoja edullisempia. Henkilöstöriskejä yhtiöissä ei ole, koska niiden palveluksessa ei ole vakinaista henkilökuntaa. Kaupungin asuntojen omistus oli aikaisemmin hajallaan useissa eri asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä. Toimintamalli ei ollut konsernivalvonnan ja hallinnan kannalta ja isojen korjausinvestointien rahoituksen hallinnan kannalta taloudellinen tai tarkoituksenmukainen. Jo muutama tyhjä asunto vaaransi pienen yhtiön talouden. Uudet isommat yhtiöt ovat taloudellisesti vahvempia ja vuokrataso on vakaampi. Fuusioyhtiöistä muodostuu kyllin vahvoja omavaraisia toimijoita, jotka kykenevät tarvittaessa ja niin halutessa huolehtimaan vuokra-asuntojen uustuotannosta ja perusparannuksesta. Kaupungin konsernilainojen määrä väheni vuonna 22 noin,4 miljoonaa euroa. Lainoja oli 67,5 miljoonaa euroa. Kaupungin takausvastuut pienenivät, miljoonalla, ja ne olivat yhteensä 2 miljoonaa euroa. 8

21 9. KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 22 Uusikaupunki Uutta energiaa -toimintastrategiaa toteutettiin elinkeinopolitiikassa, palveluissa, asumisessa ja talouspolitiikassa. Kaupungin talouden ja toiminnan tavoitteet ja palvelukeskusten toteuttamat kehittämis- ja muutostoimenpiteet on johdettu siitä. Talousarvio tavoitekehikkoineen vastaa strategiaa. Liitteenä 2 on arvio strategian tavoitteiden toteutumisesta. STRATEGIAN YLEISET MITTARIT Asukasluvun kehitys Tavoite: Asukasluku kasvaa vuosittain hengellä vuosina Asukasluku väheni 86 hengellä. Muut asukkaisiin liittyvät tunnusluvut: Tavoite: -6-vuotiaiden määrä pysyy vuoden 27 tasolla vuoteen 26 saakka (85 lasta) vuotiaiden määrä oli 85 vuonna 22. Tavoite: Työikäisten (7-64-vuotiaiden) määrä ei laske alle 9 vuoteen 26 mennessä vuotiaiden määrä oli 962 vuonna 22. Tavoite: Huoltosuhde (alle 7- ja yli 64-vuotiaat yhtä vuotiasta kohti) säilyy strategiakaudella vähintään vuoden 2 tasolla. Ei toteutunut - Huoltosuhde oli,6 vuonna 2 - Huoltosuhde oli,6 vuonna 2 - Huoltosuhde oli,66 vuonna 22 Lasten määrä ja työikäisten määrä olivat tavoitteen mukaisia. Asukasmäärä jäi alle tavoitteen. 9

22 Talouden tavoitteet Tavoite: Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu vuosikate kattaa poistot Vuosikate kattoi 9 % poistoista vuonna 22. Tavoite: Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos on ylijäämäinen vuonna Tulos oli euroa positiivinen vuonna 22, ja tilikausi oli euroa ylijäämäinen. Tavoite: Liikelaitosten tulokset ovat ylijäämäisiä. - Tulokset olivat ylijäämäisiä. Tavoite: Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää vuoden 24 tilinpäätöksessä. - Taseen kumulatiivinen alijäämä oli 4,5 miljoonaa vuoden 22 lopussa.. VALTUUTETTUJEN ARVIOINTI VUODEN 22 TOIMINNASTA Valtuutetut arvioivat syksyllä 22 valtuuston toimintaa Arvioinnin yhteenveto on liitteenä. 2

23 Uudenkaupungin kaupunki Valtuustotyön arviointi valtuustokaudella

24 VALTUUSTOTYÖN ARVIOINTI VALTUUSTOKAUDELLA Valtuutettuja pyydettiin arvioimaan valtuustotyötä valtuustokaudella Kyselyyn vastasi 25 valtuutettua 4:sta. Vastausprosentti oli n. 58 %.. Valtuustotyön edellytykset 2. Ideoita Useimmat valtuutetut kokivat saavansa riittävästi tietoa käsiteltävistä asioista, luottamushenkilöpalkkiot olivat riittävät, ja he tunsivat hyvin kuntalaisten mielipiteet. Ongelmaksi koettiin riittävän tiedon saanti eri päätösvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Luottamushenkilökoulutusta olisi tarpeen lisätä samoin kuin kunnan tukea valtuustoryhmien toiminnalle. Koulutusta pitkin kautta kaivattiin lisää. Iltakoulut lautakunnissa ja valtuustossa ja tietoiskutyyppiset infot koettiin tarpeellisiksi. Koulutuslautakunta oli hoitanut perehdyttämisen mallikkaasti.. Yhteistyön toimivuus valtuuston ja muiden osapuolten välillä Yhteistyö valtuuston ja kaupunginjohtajan välillä ja valtuustoryhmien sisällä on sujunut hyvin. Valtuuston ja seudun muiden kuntien välillä ja kunnassa toimivien järjestöjen välillä sekä valtuustoryhmien välillä yhteistyötä tulisi parantaa. 4. Eri tahojen vaikuttavuus kunnan päätöksenteossa Kunnan päätöksenteon merkittävimmät vaikuttajat ovat kaupunginjohtaja ja hallitus. Myös palvelukeskusten johtajilla on merkittävästi vaikutusvaltaa kunnan päätöksentekoon. Kunnan asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekoon koettiin melko heikoksi. 5. Omat, valtuustoryhmän ja koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet Valtuuston, valtuustoryhmän ja valtuutettujen omat vaikutusmahdollisuudet kunnan johtamiseen koettiin hyviksi. 6. Valtuuston vaikutusmahdollisuudet tehtäväkokonaisuuksien osalta Eniten valtuusto on pystynyt vaikuttamaan kunnan kokonaisohjaukseen, kunnan visioon ja strategiaan, luottamushenkilörakenteesta päättämiseen sekä elinkeinopolitiikkaan. Heikoimmat vaikutusmahdollisuudet ovat olleet kansainvälisten yhteyksien edistämisessä ja kunnan henkilöstöpolitiikassa. 7. Valtuuston vaikutusmahdollisuudet palvelutehtäväkokonaisuuksien osalta Valtuusto on voinut vaikuttaa kohtuullisesti useimpiin palvelutehtäväkokonaisuuksiin, kuten lasten ja perheiden palvelut, ikäihmisten palvelut, sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto. Vähäisimmät vaikutusmahdollisuudet ovat joukkoliikenteeseen, ympäristöpolitiikkaan sekä erikoissairaanhoitoon. Niiden osalta vaikutusmahdollisuudet ovat huonot.

25 8. Päätöksentekoilmapiiri Päätöksentekoilmapiiri koetaan melko hyvin kunnan etua palvelevaksi ja yksilölliset näkemykset sallivaksi. Muilta osin valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiriä kuvattiin melko ristiriitaiseksi ja siinä on mukana kyläpolitikointia ja sisäpiirimäistä toimintaa. Valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiriä ei pidetty kovin tehokkaana. 9. Viranhaltijavalmistelu. Toimintakulttuuri Asioiden esittelyt koetaan yleensä melko moitteettomaksi ja päätösehdotukset ovat selkeitä ja viranhaltijoilta saa lisätietoja päätöksenteon tueksi. Toisaalta käsittelyaikaa olisi varattava riittävästi ja viranhaltijoiden tiedottaminen kuntalaisille asianmukaisesti valmisteilla olevista asioista ja tehdyistä päätöksistä ei ole riittävää. Hyväksytyt ja yhteiset arvot ovat melko hyvin tehtyjen linjausten takana. Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa, mutta niistä ei pidetä riittävästi kiinni. Tiedonkulku ei ole hyvää ja avointa. Sitoutuminen päätökseen ja strategiaan on ollut puutteellista.. Työskentely- ja toimintamuodot päätöksenteossa Valtuustoryhmien puheenjohtajiston kokoukset, kokousten yhteydessä pidettävät esittelyt ja lähetekeskustelut kuten iltakoulut ja seminaarit ovat merkittäviä työskentely- ja toimintamuotoja valtuuston päätöksenteossa. Hallituksen ja lautakuntien teematapaamisilla ei ole kovin paljon merkitystä toimintaan ja päätöksentekoon. 2. Parannusehdotuksia valtuuston työskentelyyn Koulutusta, seminaareja ja tiedonvälitystä olisi parannettava. Asianmukaista kokouspaikkaa kaivataan ja kokouksissa ja valtuutettujen työssä voisi paremmin hyödyntää nykytekniikkaa.. ja 4. Valtuuston päätösten vaikutusten ennakkoarviointi ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Valtuusto on huolehtinut melko huonosti vaikutusten ennakkoarvioinnista ja asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta. 5. Muutosten vaikutukset Kuntien johtamisjärjestelmissä ja palvelutuotannossa on valtuustokaudella tapahtunut muutoksia. Muutokset eivät ole juurikaan näkyneet positiivisesti päätöksenteossa ja johtamisessa, vaan ne ovat jopa haitanneet asioiden käsittelyä ja valtuuston toimintaa.

26 6. Strategia Kaupungin strategiassa asetetut kokonaistavoitteet eivät ole valtuustokaudella toteutuneet hyvin. 7. Valtuusto on onnistunut / epäonnistunut Valtuusto on onnistunut valtuustokaudella elinkeinopolitiikassa, kouluverkkouudistuksessa, kaatopaikan myynnin valmistelussa ja siinä, että peruspalvelut on pystytty säilyttämään hyvinä. Valtuusto on valtuustokautena epäonnistunut erityisesti talouden tasapainottamisessa, sosiaali- ja terveydenhuollon säästöjen löytämisessä ja rakenteiden uusimisessa. Asukasmäärää ei ole saatu kääntymään nousuun. 8. Tuleva valtuustokausi Seuraavalla valtuustokaudella tulisi valtuutettujen mielestä paneutua talouden tasapainoon saattamiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja yleensä palveluiden riittävyyden turvaamiseen, työttömyyden vähentämiseen sekä kunnan organisaation uudistamiseen. 9. Kesken jääneet asiat Taustatiedot Valtuustokaudella ovat jääneet kesken mm. sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen, talouden tasapainottaminen, sote-kustannusten hallintaan saanti ja palvelutuotannon kustannustehokkuus. Seuraavalla valtuustokaudella kuntarakenneasiat ovat todennäköisesti esillä. Elinkeinopolitiikkaan tulee edelleen satsata vahvasti, ja väestökato tulisi saada pysähtymään. Vastaajista 6 oli miehiä ja 8 oli naisia. 2:sta ikänsä ilmoittaneesta 4 oli alle 5- vuotiasta. Vastaajista 8 oli toiminut valtuutettuna yhden kauden ja 7 yli 6 vuotta. Pääosa eli 9 ilmoitti asettuvansa ehdokkaaksi seuraavissa kuntavaaleissa. Kunnanvaltuutetut käyttävät kunnallisten luottamustehtävien hoitoon 4 45 tuntia viikossa. 2:sta oli sitä mieltä, että luottamustehtävien hoito vie sopivasti aikaa, 7 oli sitä mieltä, että tehtävään voisi käyttää nykyistä enemmän aikaa ja 6 sitä mieltä, että aikaa tehtävien hoitamiseen kuluu jo nyt liikaa. Liite raportti kyselyn tuloksista

27 Valtuustotyön arviointi valtuustokaudella Miten arvioit valtuustotyön edellytyksiäsi seuraavien asioiden osalta? Vastaajien määrä: 25 Erittäin huonosti Erittäin hyvin ka ) Valmisteltavina oleviin asioihin vaikuttaminen ,9 2) Tiedonsaannin riittävyys käsiteltävistä asioista 9 2,4 ) Riittävän tiedon saanti eri päätösvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista ,5 4) Tiedolliset ja taidolliset valmiudet, 5) Luottamushenkilökoulutuksen riittävyys 8 6 2,8 6) Ajankäytölliset valmiudet , 7) Luottamushenkilöpalkkion ja korvausten riittävyys ,4 8) Kuntalaisten mielipiteiden tuntemus 2 2,4 9) Kunnan tuki valtuustoryhmien toiminnalle ,8 % 2 % 4 % 6 % 8 % % 2. Tähän voit kertoa ideoita valtuutetun perehdyttämisen toteuttamistavoista. Vastaajien määrä: 8 - koulutusta pidemmällä ajalla, yhdellä kerralla ei voi kaikkea omaksua. Koko valtuustokaudella on ollut vain muutama koulutus, joka ei riitä. - Kaipaisin lisäkoulutusta erityisesti taloustermeihin, koska en ole ammatikseni niihin perehtynyt. - Jokaisen hallintokuntaan tutustuminen erikseen (ei pitkää yhteistilaisuutta, vaan esim. illalla tai iltapäivällä), mukana lautakuntien jäsenet. - Koulutuslautakunta on hoidettu perehdyttämisen osalta mallikkaasti. Siitä voisi ottaa oppia muuallekin. Iltakouluja voisi olla useamminkin. Ne voisi liittää kokouksiin. - Paljon hyvää jo on, iltakoulut lautakunnissa ja valtuustossa. Ehkä enemmän tarvittaisiin valtuustokauden alussa perhedytystä itse toimintaympäristöön, kaupungin hallintosääntöön, valtuuston sääntöihin, kuntalakiin jne. Olen sitä mieltä, että jos valtuutetuilla olisi mahdollisuus päästä jonkinlaiseen intranettiin, jonne voisi koota erilaisia tietopaketteja, ei tiedot olisi sirpaleina ympäriinsä. - Tietoiskutyyppisesti valtuustokauden aikana - Ei koskaan valtuustosaliin uusi ennen kuin saanut koulutusta kunnan asioista, kokoustekniikasta jne - Uusille kokemattomille valtuutetuille ruohonjuuritason koulutusta.

28 . Millaiseksi arvioit yhteistyön toimivuutta valtuuston ja muiden osapuolten välillä kuntasi asioiden hoidossa? Vastaajien määrä: 25 Erittäin huonosti Erittäin hyvin ka ) Valtuuston ja kuntalaisten välillä 4 4 5, 2) Valtuuston ja hallituksen välillä 6 8, ) Valtuuston ja lautakuntien välillä ,9 4) Valtuuston ja kunnanjohtajan välillä 2,4 5) Valtuustoryhmien sisällä 8 4,6 6) Valtuustoryhmien välillä 8 2 2,7 7) Valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä 7 8 9, 8) Valtuuston ja johtavien viranhaltijoiden välillä 4 8, 9) Valtuuston ja yrittäjien välillä 7 8 9, ) Valtuuston ja kunnassa toimivien järjestöjen välillä ,6 ) Valtuuston ja seudun muiden kuntien välillä 2 9 2,5 2) Valtuuston ja median välillä 4 4 7, % 2 % 4 % 6 % 8 % % 4. Miten arvioit seuraavien tahojen vaikuttavuutta kunnan päätöksenteossa? Vastaajien määrä: 25 Erittäin huono Erittäin hyvä ka ) Hallitus 5 5 4,9 2) Tarkastuslautakunta 9 5 2,8 ) Lautakunnat 6 7, 4) Kunnanjohtaja 7 4 4, 5) Palvelukeskuksen johtajat 5 5,6 6) Valmistelijat ja asiantuntijaviranhaltijat 4 8 2,4 7) Muut viran- ja toimenhaltijat 5 5 4, 8) Kunnan asukkaat ,4 9) Media 5 2 6, % 2 % 4 % 6 % 8 % % 2

29 5. Miten arvioit omia, valtuustoryhmäsi ja koko valtuuston vaikutusmahdollisuuksia kunnan johtamisessa? Vastaajien määrä: 25 Erittäin huono 2 4 Erittäin hyvä 5 ) Omat vaikutusmahdollisuudet 5 9 ka, 2) Valtuustoryhmäni vaikutusmahdollisuudet 2 2,5 ) Koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet 2 2 4, % 2 % 4 % 6 % 8 % % 6. Millaisina pidät kuntasi valtuuston vaikutusmahdollisuuksia seuraavien tehtäväkokonaisuuksien osalta? Vastaajien määrä: 25 Erittäin huono 2 4 Erittäin hyvä 5 ka ) Kunnan kokonaisohjaus,4 2) Kunnan visio ja strategia 5 6,5 ) Kunnan omistajapolitiikka ja koserniohjaus 7 7 9, 4) Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden arviointi 7 5,2 5) Talousarvion käyttötalous- ja tavoitetaso 8 4, 6) Luottamushenkilörakenteista päättäminen ,5 7) Kuntaorganisaation rakenteiden määrittely ja niistä päättäminen 8 9 7, 8) Palveluverkosta päättäminen ,2 9) Kunnan henkilöstöpolitiikka ,8 ) Kuntalaisten osallisuuden edistäminen 9 2 2,5 ) Kuntauudistus oman kunnan kannalta 7,5 2) Elinkeinopolitiikan kehittäminen 9 5,7 ) Kuntakuvan rakentaminen 2 8, 4) Kansainvälisten yhteyksien edistäminen ,4 % 2 % 4 % 6 % 8 % %

30 7. Millaisina pidät kuntasi valtuuston vaikutusmahdollisuuksia seuraavien palvelutehtäväkokonaisuuksien osalta? Vastaajien määrä: 25, Avoimet vastaukset: 2 Erittäin huono 2 4 Erittäin hyvä 5 ) Lasten ja perheiden palvelut 7 4 ka,5 2) Ikäihmisten palvelut 2,4 ) Sosiaalipalvelut 5 9, 4) Perusterveydenhuolto 8,5 5) Erikoissairaanhoidon ohjaus 8 6 2, 6) Perusopetus 2 8 4,7 7) Toisen asteen koulutus , 8) Kaavoitus 2 6 4,8 9) Kunnallistekniikka 9 2,4 ) Asuntopolitiikka ja rakentaminen 5 8, ) Kiinteistöpolitiikka 5 4 5, 2) Joukkoliikenne 7 5 2, ) Ympäristöpolitiikka ,9 4) Vapaa-ajan palvelut 8,5 5) Työllisyyspolitiikka 8 7 9, % 2 % 4 % 6 % 8 % % 8. Miten luonnehtisit valtuuston valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiriä kunnassasi? Vastaajien määrä: Yksittäispäätöksentekoa Ennakoivaa, strategiaan pohjautuvaa ka 2,7 Sisäpiirimäistä 5 6 Avointa 2,6 Mielikuviin perustuvaa/populistista Faktoihin perustuvaa 2,8 Keskustelua tukahduttavaa Keskustelua sallivaa 2,7 Puuroutuvaa 2 8 Tehokasta 2,6 Ryhmäkuria korostavaa 4 7 Yksilölliset näkemykset sallivaa, Valtuustoryhmiä hajottavaa Valtuustoryhmiä kokoavaa 2,9 Puolueen etua ajavaa 5 8 Kunnan etua ajavaa,2 Kyläpolitikointia Kunnan kokonaisuutta ajavaa 2,6 Ristiriitaista 4 5 Konsensushenkistä % 2 % 4 % 6 % 8 % % 2, 4

31 9. Mitä mieltä olet seuraavista, viranhaltijavalmisteluun liittyvistä seikoista? Miten olet valtuutettuna kokenut ne kunnassasi? Vastaajien määrä: 25 Täysin eri mieltä 2 4 Täysin samaa mieltä 5 ) Asioiden valmistelu on avointa ja läpinäkyvää 8 ka 2,8 2) Asioiden esittelyt ovat yleensä moitteettomia 6 7 2,2 ) Esittelytekstit ovat huolellisesti valmisteluja 7 4, 4) Taustatietoja asioille on saatavissa tarpeeksi 8, 5) Asiat tulevat käsittelyyn oikea-aikaisesti 5 9, 6) Käsittelyaikaa on varattu riittävästi 5 4 2,7 7) Päätösehdotukset ovat selkeitä 9 2,5 8) Viranhaltijoilta saa tarvittaessa lisätietoja päätöksenteon tueksi , 9) Viranhaltijat tiedottavat kuntalaisille asianmukaisesti valmisteilla olevista asioista ja tehdyistä päätöksistä ,8 % 2 % 4 % 6 % 8 % %. Miten olet valtuutettuna kokenut seuraavat valtuuston toimintakulttuuriin liittyvät asiat kuntasi päätöksenteossa? Vastaajien määrä: 25 Täysin eri mieltä 2 4 Täysin samaa mieltä 5 ) Hyväksytyt ja yhteiset arvot ovat tehtyjen linjausten takana 5 5 ka, 2) Kunnan strategia ohjaa hyvin päätöksentekoa ,7 ) Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään kiinni 2 2 2,5 4) Tiedonkulku on hyvää ja avointa 7 4 2,6 5) Tärkeisiin asioihin käytetään riittävästi aikaa 7 7 2,9 6) Päätöksiin sitoudutaan myös äänestyksen jälkeen ,7 7) Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja ohjaavat sopivasti lautakuntia ja niiden viranhaltijoita 9 4 2,7 % 2 % 4 % 6 % 8 % % 5