Maaviesti. Lypsykarjasta luomukalkkunoihin. Laitalan tilan uusi suunta: Neuvo 2020 tulee tutustu ja hyödynnä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaviesti. Lypsykarjasta luomukalkkunoihin. Laitalan tilan uusi suunta: Neuvo 2020 tulee tutustu ja hyödynnä!"

Transkriptio

1 Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2014 Laitalan tilan uusi suunta: Lypsykarjasta luomukalkkunoihin Neuvo 2020 tulee tutustu ja hyödynnä! 4/2014 maaviesti 1

2 Terve! 30 vuotta terveydeksi! Seleeninsaantimme on taattu jo 30 vuoden ajan käyttämällä viljelyyn seleenipitoisia lannoitteita. Seleeni edistää kasvien kautta tehokkaassa orgaanisessa muo dossa eläinten ja ihmisten terveyttä ja elinvoimaisuutta. Näin on syntynyt hyvää ja turvallista koti maista ravintoa. Kyllä suomalainen viljelijä osaa. Seleeni on hivenaine, jota on lisättynä vain Yaran lannoitteissa. YaraBela Seleeni salpietari on ylivoimaisesti paras typpilannoite karjanlannan täydennykseen. Onnistu sinäkin seleenin avulla. Lue lisää: yara.fi Tiesitkö, että seleeni on myös sydämen asia? Suomalaisessa maaperässä on hyvin vähän seleeniä. Seleeninsaantimme on kuitenkin kaksinkertaistunut riittävälle tasolle vuodesta 1984, jolloin seleeniä aloitettiin lisäämään lannoitteisiin. Seleeni on tehokas, kasvulle ja lisääntymiselle välttämätön antioksidantti, jota tarvitaan muun muassa lihaskunnon sekä sydämen ja verisuonten terveyden ylläpitoon. Meillä sinua palvelee aina paikallinen säästöpankkilainen - HENKILÖKOHTAISESTI JA NOPEASTI. Tervetuloa asiakkaaksi! Oulu puh Kempele puh Kajaani puh Kuusamo puh Rovaniemi puh Tornio puh Pyhäsalmi puh >> * Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min 2 maaviesti 4/2014

3 Maaviesti Sisältö 4/2014 Kaisa Myllykangas 12 Hieho tarvitsee valmentautumista matkalla terveeksi ja tuottavaksi lypsylehmäksi. Anitta Talus ja Maria Törmälä tietävät, että rauhallinen ihminen saa opin parhaiten perille. Yhteisöllisessä toiminnassa on paljon onnellisen elämän aineksia: osallistumista muiden ihmisten iloihin ja suruihin, yhdessä tekemiseen ja kokemiseen sekä kiitoksen ja kannustuksen jakamiseen. Sivu Uuden kalastuslakiehdotuksen mukaan alimman pyyntimitan rinnalle voidaan jatkossa määrätä myös ylämitta. Joulun ajan tilaisuuksien pienenä ja raikkaana jälkiruokana maistuvat pienet puolukkaposset. 22 Tiina Karlström Eero Liekonen 8 KARJA KALKKUNOIKSI Laitalan tilalla kasvavat nyt Suomen ainoat luomukalkkunat. 10 LISÄÄ LITROJA JA EUROJA Tuotannonohjaus vastaa asiakkaan toiveisiin. 11 KOELYPSYJÄ HELPOSTI Uudistuva tuotosseuranta joustaa ja tarjoaa vaihtoehtoja. 12 HIENOT HIEHOT Hiehokasvattajan pitää hallita koko ketju. 14 NEUVO 2020 Uusi maatilojen neuvontajärjestelmä korvaa tilaneuvonnan. 16 KATSE OLENNAISEEN Ojantakasen maitotila luottaa pitkäjänteiseen perustekemiseen. 16 TSEKKILISTA Miten voi korvata neljän sentin menetyksen maidontuotannossa? 17 TALOUS HALTUUN Hevosyrittäjän on oltava myös talousosaaja. 18 METSÄÄN.FI Metsänhoito sujuu nyt helposti vaikka navettatöiden lomassa. 20 TULEVAISUUS MAASEUDULLA YmpäristöAgron loppuseminaari haki näkökulmia tulevaan. 21 LAITUMEN KUTSU Laidunnuksesta hyötyvät sekä maanomistajat että karjankasvattajat. 22 MAKUJA METSÄSTÄ Kokeile katajakaljaa, puolukkaposseja ja muita metsäisiä joulumakuja. 24 MENESTYKSEN AVAIMIA Pienen hyvinvointialan yrityksen kannattaa verkostoitua VUOTTA! ProAgria Kainuu juhli 110-vuotista taivaltaan edustajakokouksessa. 27 AHKERA KYLÄ Mankilassa elävät tarinat ja toteutuvat jättihankkeet. 30 KALAUUTISIA Kalastuslakiehdotuksen käsittely jatkuu eduskunnan valiokunnissa. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 24 Näe hyvä lähellä 28 Koulutukset ja tapahtumat 4/2014 maaviesti 3

4 Tilasekoituksen edullinen ja vaivaton ratkaisu! Todellisia tuloksia terveysjalostukseen Semexin Immunity -sonneilla KALAJOKI KOLPPI Pohjanmaan Rehujauhatus Oy ja Suomen Rehu jalostavat viljasi tilakohtaiseksi rehuksi. Teemme räätälöidyn tilaseoksen Suomen Rehun laadukkaiden ja rahtimylläykseen suunniteltujen rehujakeiden pohjalta. Lopputuloksena on juuri omalle tilallesi sopiva rehu. Tarjontamme sisältää myös Luomututantoon soveltuvat rehuseokset. Soita meille puh. tai på svenska Kerromme mielellämme tuotteistamme lisää! Tilaa Realtime-kiimanseurantajärjestelmä helpottamaan arkipäivän rutiineja Pohjanmaan Rehujauhatus Oy Ojantie 7, Tynkä Semex Finland Oy Viikatetie 3, Liminka, puh Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Edullisten lannoitteidemme lisäksi toimitusvarmuus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä lannoitetarjous! Nyt myös Edulliset ja laadukkaat Agro Käärintämuovit ja Käärintäverkot! Testivoittaja CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, Lohja Puh fax www cemagro.fi 4 maaviesti 4/2014

5 Maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu PL 106, Kauppurienkatu Oulu, PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT / / / / TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Maaseudun asiantuntijapalveluja 110 vuotta Kainuussa ProAgria Kainuu täyttää kuluvana vuonna 110 vuotta. Kun Kajaanin Maanviljelysseura perustettiin vuonna 1904, olosuhteet ja haasteet olivat Kainuun maaseudulla varsin erilaiset kuin nyt vuonna Myös asiantuntija-avun ja neuvonnan tarve poikkesi nykyisestä. Ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa maakunnassa riittävästi elintarvikkeita väestön jokapäiväiseen tarpeeseen. Samalla pyrittiin kohottamaan neuvonnan avulla myös maaseutuväestön henkistä ja sivistyksellistä tietämystä. Tuon ajan haasteita kuvaavat hyvin Kajaanin Maanviljelysseuran kirjailija Ilmari Kiannolta tilaaman Nälkämaan laulun sanat, jotka laulettiin ensimmäisen kerran Kajaanin Maanviljelysseuran edustajakokouksessa Vuonna 1934 eli 80 vuotta sitten alkoi Kainuussa maa- ja kotitalousnaisten toiminnan järjestäytyminen maanviljelysseuran sisällä. Kainuun maaseudun asukkaat ovat kokeneet 110 vuoden aikana monenlaisia ja välillä vaikeitakin aikoja, mutta selvinneet niistä sitkeytensä avulla. Neuvontajärjestö on kokenut maaseutuväestön rinnalla nälkävuodet, sota-ajat, sotien jälkeisen asutusajan luvulla, luvun poismuuton maaseudulta sekä Kostamuksen jälkihoidon ja Euroopan Unionin tuomat haasteet. PÄÄKIRJOITUS Tavoitteena on auttaa yrittäjiä kehittämään toimintaansa yhä nopeammin muuttuvassa ympäristössä. Maatilojen keskikoko on kasvanut nopeasti. Niiden toiminta on muuttunut entistä yritysmäiseksi. Maaseudulle on syntynyt maatalouden ohella myös paljon muuta yritystoimintaa. ProAgria on kehittänyt asiantuntijapalveluja koko ajan vastaamaan maaseutuyrittäjien tarvetta. ProAgria Kainuu tarjoaa aktiivisesti myös tulevaisuudessa yhdessä Kainuun Maa- ja Kotitalousnaisten kanssa asiantuntijapalveluja alueensa maaseutuyrityksille. Tavoitteena on auttaa yrittäjiä kehittämään toimintaansa yhä nopeammin muuttuvassa ympäristössä. Sähköisten työkalujen ja pienryhmäneuvonnan merkitys kasvaa tulevina vuosina. Osmo Tiikkainen johtaja ProAgria Kainuu Muutoksesta mahdollisuus Kuhmolainen Laitalan tila valitsi pihattoinvestoinnin tilalle luomukalkkunat. Vaikka vähän pelotti, ajattelimme rohkeasti kokeilla, kun tämä tilaisuus eteen tuli, Irma Kilponen kertoo. Kuva: Laitalan tila 4/2014 maaviesti 5

6 lyhyet Heinäkuussa mennään Joensuun Farmariin! Farmari-maatalousnäyttely kutsuu koko Suomen viljelijäväen Joensuuhun Näyttelyalue sijoittuu komealle Laulurinteen ja Joensuu Areenan alueelle aivan Pyhäselkä-järven rannalle. Näyttelyn osastokokonaisuudet esittelevät maataloutta monipuolisesti. Suomen ainoa valtakunnallinen kotieläinnäyttely tarjoaa nähtävää ammattilaisille ja ihmeteltävää kuluttajille. Maito onkin yksi näyttelyn teemoista. Metsäteeman alla ovat muun muassa koneet, neuvonta ja ajankohtaiset alan asiat. Joensuu Areena on jo itsessään yksi Suomen Perinteiset joulumyyjäiset Kemin Kulttuurikeskuksessa tuovat tänäkin vuonna noin 130 myyjää eri puolilta Lapin ja Oulun lääniä. Saatavilla on herkkuja joulupöytään, pehmeitä ja kovia paketteja pukinkonttiin sekä koristeita joulutunnelman luomiseen. Nyt parin välivuoden jälkeen järjestettävä tapahtuma on jo 21:s. Tuotteiden valikoima on vuosi vuodelta laajentunut ja määrä lisääntynyt. Myyjät tulevat sekä maaseudulta että kaupungista. Tärkeintä on vahvistaa uskoa siihen, että minä osaan tehdä ja uskallan myydä. Harrastuksesta Maaseudun joulu saapuu Kemiin Edellisissä joulumyyjäisissä mukana oli myös torniolainen Marjatta Harjutsalo, joka myi muun muassa jouluisia vilja-asetelmia. on kasvanut osalle myyjistä merkittävä lisätulonlähde, josta tulee myös verotuloa, tapahtuman järjestelyistä vastaava Kaisu Risto suurimmista puurakenteisista rakennuksista. Bioenergia, liikennebiokaasu, aurinkopaneelit, tuulivoima ja muut energiamuodot hakevat sijaansa unohtamatta sähkö- ja vesivoimaa. Niiden ympärille syntyneet laiteratkaisut ja uudet innovaatiot tulevat esille näyttelyalueelle. Karjalanpaisti ja -piirakat, sultsinat, zupukat ja vatruskat ovat monelle tuttuja karjalaisia ruokia. Karjalainen vieraanvaraisuus ja perinneruuat uudella tavalla jalostettuna pitävät nälän loitolla myös Farmarissa, joka noudattaa lähiruuan periaatteita mahdollisimman pitkälle. Retkikohteissa tarjolla on uusia ratkaisuja sekä nykyaikaisen maatalouden että yritystoiminnan kautta. Lisätietoa: ProAgria Lapista kertoo. Hyvin on oivallettu myös se, että myytävät tuotteet tulee olla omatekoisia. Rihkamaa ja kirpputoritavaraa ei joulumyyjäisissä hyväksytä. On ollut mukava seurata, kuinka asiakkaat läheltä ja kauempaa ovat joka vuosi löytäneet tapahtuman. Paikka on ollut välillä tungokseen asti täynnä, Kaisu Risto sanoo. ProAgria Lappi pyrkii järjestämään suositut myyjäiset edelleenkin vuosittain. Joulumyyjäiset Kemin Kulttuurikeskuksessa lauantaina klo Puutarhatilojen palvelut uudistuvat YLE / Risto Koskinen ProAgrian palvelut puutarhayrityksille uudistuvat. Kasvu-, Tuotto- ja Toimintapalveluita on pilotoitu marjatiloilla menneen kesän aikana ja niitä hienosäädetään avomaavihannestilojen tarpeisiin. Kasvustokäynnit ovat palvelujen perusrunko. Niiden sisältö räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan, esimerkkeinä lannoituksen optimointi, ajankohtaiset kasvinsuojelutoimenpiteet, kasvustojen kunto ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi. Kasvustokäyntejä täydentävät viljelysuunnitelma, tuotantokustannuslaskelma ja palautekeskustelu tilan kehittämistavoitteiden mukaisesti. Palvelukokonaisuus voi siten olla suppeampi tai laajempi riippuen kunkin tilan tarpeista. Lisätietoa: ProAgria Oulu, puutarha-asiantuntija Kirsti Voho, puh , Ajankäyttö haltuun! ProAgrian maatalouskalenteri on joka toiselle maatilayrittäjälle tuttu työkalu. Lähes yhdeksän kymmenestä viljelijästä pitää kalenterin käyttökelpoisuutta, ulkoasua ja ammattisisältöä erinomaisena tai hyvänä. Pöytäkalenterin päivyrissä on runsaasti muistiinpanotilaa sekä kuluvan ja seuraavan vuoden vuosisuunnitelmat. Viljelymuistiinpanot-taskukalenteriin voi laittaa kätevästi lohkokohtaiset tiedot. Laajasta ammattitieto-osuudesta voi tarkistaa vaikkapa lypsylehmän ruokintasuositukset tai peltokasvilajikkeiden koetulokset. Kalenterissa on myös tietoa johtamisesta, kasvintuotannosta, energiasta sekä kotieläin- ja metsätaloudesta. Uutta ovat ravinteiden vaikutus kasvuun ja lanta-analyysin tulkinta. Kattavasta osoitehakemistosta löytyvät alan yritysten ja yhteisöjen yhteystiedot. A5-kokoisessa kalenterissa on 246 sivua ja käytännöllinen kierresidonta. Viljelymuistiinpanot-taskukalenterin laajuus on 80 sivua. Mustat kannet ovat nahkaa jäljittelevää muovia. Kalenterin hinta kustantajalta tilattaessa on 29,90 euroa. Pöytäkalenterin saa myös keinonahkakansilla, joissa on säilytyslokeroja ja laadukas Ballograf Rondo -lyijytäytekynä hintaan 42,50 euroa. Käytännön Maamiehen kestotilaajat ovat saaneet kalenterin tilaajaetuna marraskuussa. Tilaukset: puh tai www. proagriaverkkokauppa.fi 6 maaviesti 4/2014

7 Ruoka luotettu Kainuussa tuotettu! Luomusitoumukset uusiksi toimi ajoissa! ProAgria Kainuun 1980-luvulla lanseeraama ja hallinnoima Kainuussa tuotettu -merkki on uudistunut nykyajan tarpeisiin. Merkin voi saada elintarvike, jonka raaka-aineista vähintään 50 prosenttia on kainuulaista alkuperää ja loput kotimaista. Näistä pois luetaan lisätty vesi sekä eikotimaiset ainesosat kuten sokeri, mausteet ja lisäaineet. Pääraakaaineen on oltava 100-prosentti- sesti kainuulainen. Merkin voi saada ProAgria Kainuun yrittäjäjäsen. Asiaan kannattaa tarttua nyt, kun ruoan alkuperään, makuun, pienimuotoisuuteen, käsityömäisyyteen sekä lyhyeen ketjuun ja etäisyyteen liittyvät mielikuvat ovat myönteiset. Ruralia-instituutin Lähivalintahankkeen lokakuussa julkaisema tutkimus osoitti myös, että kaksi kolmasosaa suomalaisista kiinnittää ruokaostoksia tehdessään huomiota lähiruokaan. Laatua pidettiin merkittävimpänä kriteerinä. Tule tutustumaan Kainuussa tuotettu-alkuperämerkkiin Kainuulaiselle Joulutorille Kajaani-halliin Maa- ja kotitalousnaisten osastolle! Lisätiedot: elintarvikeasiantuntija Marika Köngäs, puh , maajakotitalousnaiset.fi Ensi vuosi tuo tullessaan joitakin muutoksia ja huomioitavia asioita luomutuottajille tai luomutuotantoa suunnitteleville. Jo luomutuotantoa harjoittavien on uusittava kaikki luomusitoumukset ensi vuonna, joten viljelysuunnitelmien ja luomusitoumusten kanssa kannattaa olla liikkeellä ajoissa. Talo lämpimäksi hevosenlannalla? HevosAgro II -hanke selvittää, voisiko hevosenlannasta jalostettua bioenergiaa hyödyntää lämpönä ja käyttösähkönä Tyrnävän Palkin uudella hevosläheisen asumisen alueella ja Haukiputaan Virpiniemen eläinurheilualueella. Mallisuunnitelmat ja -laskelmat tekee konsultti useammasta vaihtoehdosta. Jätteenpolttoasetuksen tiukkojen vaatimusten takia hevosenlantaa ei Suomessa ole juuri hyödynnetty energiana kuten Ruotsissa tai Saksassa. Lannan poltto energiaksi on ollut taloudellisesti kannattamatonta. Ympäristöministeriön viime vuonna tekemän säädösmuutoksen ansiosta vaatimukset eivät koske laitoksia, joissa hyödynnettävä lanta käsitellään kaasutus- tai pyrolyysimenetelmällä. Tyrnävän Palkin alueelle tehdään mallilaskelmat ja suunnitelmat hevosenlannan käytöstä yhden hevosyrityksen sähkön ja lämmön tuottamiseen sekä talojen kaukolämpöön. Samoin selvitetään hevosenlannan ja muiden biomassojen hyödyntämistä Palkin ja Hirvelän asuinalueen talojen lämmitykseen. Virpiniemen eläinurheilualueella tarkastellaan hevosenlannan hyödyntämistä Urheiluopiston käyttösähkön ja lämmön tuotannossa. Jos mallit osoittautuvat toteuttamiskelpoisiksi, ne voisivat synnyttää uutta energiayrittäjyyttä. Malleja voitaisiin hyödyntää myös muualla. HevosAgro Raaka-ainetta tulevaisuuden energiantuotantoon? Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015 ProAgria Kainuu, Lappi ja Oulu Kainuun, Lapin ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Lapin ja Oulun Kalatalouskeskukset Töyhtötiainen. Benjam Pöntinen ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. 4/2014 maaviesti 7

8 kannessa Markku Kilponen tietää, että kalkkunat ovat uteliaita ja seurallisia lintuja, jotka kulkevat mukana ja ovat koko ajan jaloissa välillä olkapäälläkin. Laitalan navetassa kasvavat Suomen ainoat luomukalkkunat Mennyt vuosi on ollut kuhmolaisella Laitalan tilalla muutosten aikaa. Kun lehmien aikakausi päättyi heinäkuussa, niiden tilalla piipitti remontoidussa navetassa jo elokuun lopussa kalkkunauntuvikkoa. 8 maaviesti 4/2014 Laitalan tilalla Timoniemellä on ollut lypsykarjaa luvulta lähtien. Yli 30 vuotta tilaa luotsanneet Irma ja Markku Kilponen miettivät tuotannonmuutosta jo useita vuosia ennen kuin päätös kalkkunoista syntyi. Halusimme muutosta työnkuvaan ja sitovuuteen. EU-säädösten vuoksi olisimme joutuneet ennen pitkää siirtämään peltojen lisäksi luomuun myös karjan, mikä olisi tiennyt isoa investointia ja navetan muuttamista pihatoksi, Irma Kilponen sanoo. Tilalla oli kasvatettu kesäkalkkunoita joskus aiempina vuosina. Kokemukset uteliaista ja seurallisista linnuista olivat positiivisia, niinpä kalkkunateema palasi keskusteluihin aina uudelleen. Tietoa ja laskelmia Ennen kuin päätös tuotannonmuutokseen oli valmis, tarvittiin tietoa ja laskelmia, kuten ProAgria Kainuun yritysasiantuntijan Tarja Poikelan laatima elinkeinosuunnitelma. Tärkeitä kumppaneita olivat muut kasvattajat, alan hankkeet, Siipikarjaliitto ja Evira. Myös tieto luomukalkkunan kysynnästä etenkin Etelä-Suomessa rohkaisi, Irma Kilponen sanoo. Kilposen tilalle suunniteltiin ensiksi englantilaisen maatiaisrodun untuvikkoja, mutta tautiriskien vuoksi he päätyivät kotimaisiin poikasiin, jotka toimitti Essenin Linnut Savonlinnasta. Haimme ne heti luomuun. Virallisesti kalkkunat hyväksyttiin luomutuotantoon marraskuun alussa. Kun vanhan navetan rakenteet ja karsinat oli purettu pois ja muutostyöt siipikarjakasvattamoa varten tehty, noin untuvikkoa muutti Timoniemelle elokuun lopussa. Haimme ne heti luomuun. Virallisesti kalkkunat hyväksyttiin luomutuotantoon marraskuun alussa. Ensimmäisen viikon ajan untuvikot pidettiin 400 poikasen ringeissä. Sitten kaikki pääsivät juoksemaan samalle vapaalle alueelle. Isäntäväki kävi tarkistamassa lämmöt, vedet ja ruuat 2 3 tunnin välein. Tilaa ja valoa Luomukalkkuna eroaa tavanomaisesti kasvatetusta lajitoveristaan siten, että kasvutilaa ja luonnonvaloa on enemmän. Lisäksi kalkkunoilla on mahdollisuus päästä ulkoilemaan ja jaloittelemaan kesäaikaan ja hyvällä säällä. Laitalan navetan takaseinässä on avattavat luukut, joista linnut pääsevät vapaasti kulkemaan. Kilposet ruokkivat siipikarjansa oman tilan vehnällä, kauralla ja herneellä, minkä lisäksi ne saavat luomuvalkuaisrehua.

9 ELLA KARTTIMO kuvat: Laitalan tila Luomukalkkunat kasvavat hitaammin, joten myös niiden kasvatusaika on pitempi. Kanat lähtevät lähimmälle teurastamolle Lapinlahdelle 100 vuorokauden ikäisinä joulukuun alkupuolella ja kukot 140 vuorokauden ikäisinä tammikuun puolivälissä. Kanat ovat tuolloin 5 6-kiloisia, kukot liki 10-kiloisia. Uudet untuvikot saapuvat keväällä. Kalkkuna on kanaan verrattuna herkempi ja arempi kasvatettava, niinpä Kilposet ovat tehneet parhaansa ja työtä nöyrällä asenteella, että kalkkunat voisivat hyvin ja pysyisivät terveinä. Kysyntää Kainuussa Viime vuonna ei Suomessa ei kasvatettu luomukalkkunoita lainkaan, ja aiempina vuosina kokeiluja ovat tehneet muutamat hankkeet eteläisessä Suomessa. Kysyntä kuitenkin on hyvä. Kilposet toivovat, että mahdollisimman suuri osuus kalkkunoista jää kainuulaisiin joulupöytiin. Loput menevät eteläsuomalaisiin kauppoihin. Kysyjiä ja varauksia on tullut jo mukavasti, Irma Kilponen kertoo. Hän myöntää, että 30 lehmän ja nuorenkarjan lähtö heinäkuun alussa tuntui aluksi oudolta, mutta ei kuitenkaan haikealta. Muutosajatus oli kypsynyt edellisen talven aikana. Vaikka vähän pelotti, ajattelimme rohkeasti kokeilla, kun tämä tilaisuus eteen tuli. Kalkkunaa joulupöytään Kalkkuna on kuulunut vuosia joulupöydän herkkuihin Laitalan tilalla. Irma Kilponen sulattaa ja paistaa linnun seuraavilla perusvinkeillä: Sulata jäinen kalkkuna hitaasti jääkaapissa tai kylmiössä. Sulaminen kestää 2 3 vuorokautta. Kalkkunan voi sulattaa ja suolata samanaikaisesti suolavedessä noin kolmessa vuorokaudessa (1 kg suolaa 10 litraan vettä). Ota kalkkuna hyvissä ajoin huoneenlämpöön ennen paistamista. Täytä kalkkuna haluamillasi täytteillä ja voitele sen pinta öljyllä tai voilla. Sido puuvillalangalla kalkkunan koivet ja siivet siten, että ne ovat tiiviisti kalkkunaa vasten paiston ajan. Paistoaika noin 45 minuuttia kiloa kohti 175 asteessa. Valele lintua usein paistamisen aikana siitä irtoavalla paistonesteellä. Pistä paksun lihan kohtaa esimerkiksi cocktail-tikulla. Jos reiästä tuleva neste on kirkasta, kalkkuna on kypsää, tai jos paistomittari näyttää 80 astetta. Ota uunista ja peitä foliolla. Poista langat ja nosta tarjolle. Lisätietoa: Maittava täysrehu robottiruokintaan Maito-Tähti 210 Robotti - Suosittu, elävää hiivaa sisältävä houkutusrehu - Tehostaa kiertoa ja pitää pötsin ja sorkat kunnossa - Sisältää runsaasti sulavia kuituja, lisättyä biotiinia ja korotetun määrän E-vitamiinia Myynti: maatalouskaupat 4/2014 maaviesti 9

10 maito Tuotannonohjauksella lisää euroja! ProAgrian asiakkaat toivovat asiantuntijoilta lisää tulosten analysointia, tavoitteista keskustelua, yhteydenpitoa ja navettakäyntejä. Ensi vuoden alussa käyttöön otettavat tuotannonohjauspalvelut ovat vastaus näihin toiveisin. Asiakkaiden toiveita kartoittaneen tuotosseurannan kehittämisprojektin kyselyyn vastasi yli 800 maidontuottajaa eri puolilta maata. Tuotannonohjaus tarkoittaa yrityksen tavoitteisiin tarttumista yhdessä asiakkaan kanssa. Käymme läpi karjan, rehut, navetan työt ja tulokset. Keskustelemme tavoitteista ja mietimme tekemiset niihin pääsemiseksi. Sovimme yhdessä, millaista tukea tila tarvitsee ja haluaa tavoitteen saavuttamiseksi, ProAgria Keskusten Liiton palveluryhmäpäällikkö Sanna Nokka sanoo. Asiakas valitsee, onko tuki aktiivista tulosten seurantaa ja niistä keskustelua puhelimessa tai sähköisesti vai haluaako hän navettakäyntejä ja asioiden pohtimista kasvokkain. Asiakas valitsee palvelun tiheyden ja yhteydenpitokanavat sekä maksaa vain käytetystä palvelusta. Lupaamme: enemmän litroja, vähemmän työtä tietoa siitä, mistä voi säästää ja mihin kannattaa panostaa apua tilasokeuteen apua byrokratian pyörteisiin aktiivista tukea tekemiseen räätälöidyn palvelun sinä päätät mitä tehdään, millä välineillä, milloin ja missä Tuotosseurannan raportit hyödyksi Tuotannon ohjauksen tarkoitus on saada yrittäjän tavoitteet toteutumaan. Tuotosseurannan raportteja uudistetaan tukemaan tätä niin, että niistä voi helposti seurata tavoitteiden toteutumista. Yrittäjän tavoitteet tallennetaan tietokantaan ja kausiraportti kertoo, pääseekö tila toteutuneilla tuotoksilla tavoitteisiin. Asiaan voidaan siis reagoida heti koelypsyn valmistuttua. Myös ensi vuoden lopulla uudistuva Ammu-ohjelma tuo tavoitteiden ja tulosten seuraamiseen uusia mahdollisuuksia ja helppoutta. Esimerkki: tavoitteena meijeriin menevän maitomäärän osuuden kasvattaminen Tuotannonohjauspalvelu (navettahavainnot ja tavoitteet): Käydään läpi solutilanne ja yksittäisten eläinten solutushistoria (toimistotyö ennen käyntiä) Olosuhteiden kartoitus ja niiden parantamisen pohtiminen (navettakäynti) Otetaan tuotosseurannan näytteet kuukausittain Asiantuntija käy läpi tulokset viikon sisällä koelypsystä Räätälöinti ja jatko: Ehdotus toimenpiteistä: umpeenpanot, poistot, hoidettavat (konsultoidaan eläinlääkäriä, hoidot) Parannusehdotukset ja toteuttamissuunnitelma > seuranta Arjen havainnot ruokinnan tueksi Hyvä ruokinta vaikuttaa tilan talouden lisäksi myös tuotantoon sekä karjan terveyteen ja hedelmällisyyteen. Lähes 50 prosenttia tilojen maitotuotoseroista johtuu ruokinnasta. Loput liittyvät navettaoloihin, terveyteen ja karjanhoitoon. Ruokintahavaintoja-kirja vastaa neljään käytännön kysymykseen: Mitä rehua pitäisi antaa karjalle ja kuinka paljon? Miten varmistaa, että jokainen eläin saa oikean annoksen? Miten mitata, että jokainen eläin syö sen, mikä sen pitää syödä? Miten säätää ruokintaa ja ratkoa yksittäisiä ongelmia? Kirja sisältää runsaasti käytännön vinkkejä sekä ohjeita terveelliseen ja taloudelliseen ruokintaan. Ruokintahavaintoja on osa Lehmähavaintoja-sarjaa. Hollantilaisen eläinlääkärin Jan Hulsenin ja ruokinta-asiantuntijan Dries Aerdenin kirjoittama kirja on käännetty jo 15 kielelle nyt myös Suomen oloihin sopivaksi. Nelivärikuvitetussa kirjassa on 80 sivua. Kirjan hinta on kustantajalta tilattaessa 33,90 euroa. Tilaukset: puh tai Tuotosseuranta uudistuu 2015 Tervetuloa ProAgria Oulun puuroinfoihin kuulemaan ja keskustelemaan ensi vuoden uudistuksista! ti klo 11 14, Kuusamo, Meijeri ke klo 11 14, Siikalatva, Kestilä, Pihkala to klo 11 14, Nivala, Nitek Ohjelma: klo 11 Tuotosseuranta uudistuu mikä muuttuu meillä? klo 12 Maataloustukimuutokset 2015 tunnetko tukipuntarin? klo 13 Talouden seuranta ja suunnittelun avaimet ensi vuodelle hyödynnä neljän sentin tsekkilista! Tule vaikka vain kuuntelemaan yksittäinen esitys puuro- ja kahvitarjoilu koko tilaisuuden ajan! Esitysten jälkeen on aikaa keskusteluihin ProAgria Oulun maito-, EU-tuki- ja talousasiantuntijoiden kanssa. 10 maaviesti 4/2014

11 Heli Wahlroos koelypsyn jälkeen lähetettävästä tekstiviestistä. Jokaisen koelypsyn jälkeen tulee palautetta siitä, ovatko tuotosseurannan tietosi kerätty kansainvälisesti ja kansallisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen takaa tietojen vertailukelpoisuuden. Uudistuva tuotosseuranta joustaa ja tarjoaa vaihtoehtoja Tuotosseurannan ohjesääntö, palvelut ja hinnoittelu uudistuvat vuoden 2015 alussa. Uudistuksen tarkoituksena on helpottaa maitotilojen arkea ja koelypsyrutiineja. Näyteväli Uusi ohjesääntö antaa mahdollisuuden hyödyntää koelypsyjä entistä tehokkaammin. Myös valikoima on entistä laajempi. Valittua tuotosseurantamuotoa voi vaihtaa pari kertaa vuodessa, ja koelypsystä on mahdollista pitää myös lomaa. Tietojen laatua arvioidaan nyt jokaisen koelypsyn jälkeen, jolloin palaute on välitöntä ja korjaavat toimet ovat tehtävissä pitkin vuotta. Tuotosseurannan palveluvalikoimasta tila kuin tila löytää itselleen sopivan vaihtoehdon. Maitotietojen tallentamisen tietokantaan voi jättää ProAgrian asiantuntijan huoleksi. Koelypsyille on mahdollista vuokrata työtä helpottavia laitteita tai ottaa kumppaniksi asiantuntijan, joka voi tehdä lypsyn myös asiakkaan puolesta. Tuotosseurannan tietojen analysointi sisältyy kaikkiin asiantuntijapalveluihin, mutta entistä syvällisemmin tuotannonohjaukseen. Kun tiedot ovat ajantasaisia ja laadukkaita, tila saa parhaan hyödyn tuotosseurannasta ja totuudenmukaista palautetta työstään. Kuinka usein koelypsyjä? Jos tavoitteena on kehittää karjaa voimakkaasti tai hoitaa ongelmatilanne rivakasti kuntoon, kannattaa koelypsyt tehdä kahden viikon välein. Näytteenoton tiheyden voi valita tarpeen mukaan useammasta vaihtoehdosta. Kun maitomäärät, maidon pitoisuudet ja solut ovat tarkassa seurannassa, voidaan toimenpiteiden vaikutukset havaita nopeasti. Jos akuutteja kehittämistarpeita ei ole, mutta on tarvetta olla hyvin selvillä karjan tilanteesta, koelypsyväliksi kannattaa valita neljä viikkoa ja ottaa jokaisella tai joka toisella kerralla maitonäytteet. Jäähdytteleville tai muuten vähäisempään tietomäärään tyytyville on tarjolla myös kuuden ja kahdeksan viikon koelypsyvälit, jolloin koelypsyväli (maitomäärän mittaus) 2 vk 4 vk 6 vk 8 vk 2 vk x 4 vk x x 6 vk x x 8 vk x x x koelypsyjä vuodessa näytteitä vuodessa jokaisella kerralla mitataan maitomäärä ja otetaan näytteet. Ajantasaista tietoa Ajantasaiset ja laadukkaat tiedot takaavat sen, että sinulla on oikea kuva karjasi tilanteesta. Päätökset ja suunnitelmat perustuvat oikeaan tietoon. Tiedot ovat ajan tasalla, kun koelypsyn maitomäärät ja tilakäyttömaitojen määrä lähetetään tietokantaan heti koelypsyn jälkeen. Myös automaattilypsytilat voivat ensi vuonna lähettää maitotietonsa heti koelypsyn jälkeen, eikä enää tarvitse odotella kuukauden loppumista. Jotta lehmäkohtaiset tuotokset saataisiin laskettua mahdollisimman tarkasti ja oikein, on suositeltavaa ilmoittaa lehmille umpeenpanopäivät. Tietojen laatua voi tarkastella ensi vuonna verkkopalveluiden laatupiste- ja kausiraportilta sekä Mikä sopii meille? Tuotosseurannan palvelut on tarkoitettu helpottamaan yrityksen arkea ja koelypsyn rutiineja. Maitotila voi ulkoistaa koko koelypsyn tai jonkin sen osan eli maitomäärän mittauksen, näytteenoton tai tietojen lähetyksen tietokantaan. Jos koelypsy tuntuu hankalalta, työn voi teettää tuotosseurannan teknisellä asiantuntijalla. Kun käytössä on uusin tekniikka, koelypsy sujuu eikä lypsy häiriinny. Yrittäjä voi itse keskittyä työhönsä. Jos näytteenottolaitteen käyttö on työlästä tai maitomittarit alkavat olla uransa loppupuolella, kannattaa harkita vuokralaitteita. Investoivalla tilalla voi pohtia, kannattaako maitomittareita ostaa omaksi vai voisiko ne vuokrata ProAgrialta. Vuokrattavana on myös koelypsyn rutiineja helpottavia laitteita, jotka mahdollistavat esikoodattujen viivakoodien käytön ja nopean tiedonsiirron. Kiinnostaisiko paperiton koelypsy? Jos omien maitomittarien käyttö on mukavaa ja helppoa, mutta maitomäärien siirtäminen tietokantaan ei tahdo onnistua, kannattaa harkita tiedonsiirtopalvelua. Tällöin tiedot voi lähettää tuotosseurannan asiantuntijalle postitse, sähköpostilla tai multimediaviestillä. Asiantuntija tekee tallennukset tilan puolesta ja yrittäjä voi keskittyä valmiiden raporttien tarkasteluun ja palautteen tutkimiseen. Heli Wahlroos työskentelee tuotosseurannan projektipäällikkönä ProAgria Keskusten Liitossa. 4/2014 maaviesti 11

12 MAITO Hiehon loppusuora ensikosta lehmäks Hiehokasvattajan pitää hallita koko ketju. Se alkaa syntymäpäivästä, jonka merkityksen ovat tutkimukset ja kokemukset osoittaneet varsin merkittäväksi. Loppusuoralla terveeksi, helppohoitoiseksi ja tuottavaksi lypsylehmäksi uralle tarvitaan valmentautumista. Nuorella eläimellä on paljon opittavaa ennen ensimmäistä tuotantovuottaan. Tunnutus tarkoittaa hiehon ruoansulatusjärjestelmän valmentamista maidontuotantoon. Vaikka lopputiineysjakson energiantarve on pieni, syötävää pitää olla koko ajan saatavilla. Matalaenerginen ja maittava rehu aktivoi syöntiä, mikä on lypsylehmälle tärkeä ominaisuus. Pötsimikrobikanta lähtee muuntumaan vasta, kun ravintoainetilanne pötsissä muuttuu. Siksi lajistoa kannattaa herätellä iskuvalmiiksi, koska hiehon ravintoaineiden tarve muuttuu selkeästi maidontuotannon alkaessa. Kolmessa viikossa ei kukaan liho merkittävästi, joten yliruokinnan riski on valmennusvaiheessa varsin pieni. Oikea ja tasapainoinen ruokinta kannattaa suunnitella tilan rehustuslogistiikka huomioiden. Yhtä ja oikeaa tapaa ei ole, vaan vaihtoehtoja onnistuneeseen lopputulokseen löytyy. Niitä kannattaa oman asiantuntijan kanssa yhdessä laskea ja pohtia. Valmennusjakso antaa aikaa oppimiseen Valmennusjakso alkaa 23 kuukauden iässä ja päättyy meijerikelpoisen maidon lypsyyn. Kun tässä onnistutaan hyvin, eläin valmentautuu yhteen asiaan kerrallaan. Silloin poikimiseen ei liity muita painetta aiheuttavia tekijöitä. Ensimmäisen lypsyn koittaessa eläin on rauhallinen ja levollinen. Myös sen oppimiskyky on suurimmillaan. Kun eläintä opettava ihminen on rauhallinen ja pystyy opastamaan ensikertalaista oikein, halut- tu oppi menee muutaman onnistuneen toiston jälkeen nopeasti ja pysyvästi pitkäkestoiseen muistiin. Jos kaikki ei suju edellä mainitulla tavalla, eläin oppii silti, mutta ihmisen näkökulmasta väärin. Potkivalle ja hankalalle ensikolle on perinteisesti monenlaisia keinoja, jotka johtavat haluttuun lopputulokseen ennemmin tai myöhemmin. Epäonnistumisiakin sattuu, ja silloin joudutaan tekemään kallis poistopäätös. Pakko- ja rankaisukeinoja hiehon opetukseen löytyy paljon, mutta kuinka paljon meillä on uutta opettelevan eläimen kehumis- ja kannustamiskeinoja? Nauta oppii omista kokemuksistaan Anna hieholle mahdollisuus uusien olosuhteiden opiskeluun hyvissä ajoin. Mitä arempi ja varovaisempi eläin on, sitä enemmän se tarvitsee aikaa. Vietä aikaa nuorkarjan parissa ja tunnista yksilöiden persoonat. Nuorten eläinten kanssa vietetty aika ei mene koskaan hukkaan, ja luottamus kasvaa molemmin puolin. Tutkimuksissa on todettu, että naudat eivät opi katsomalla muita, vaan omista kokemuksistaan. Siksi karjanomistajan kannattaa tuntea yksilöt ja niiden todellinen oppimis- ja osaamistaso. Hankalia hiehoja ei ole. Siirrä hieho hyvissä ajoin siihen tuotantoympäristöön, jossa se on lypsylehmänä. Varmista, että se osaa siellä syödä, juoda ja levätä. Huolehdi myös sorkkien kuntotarkistuksesta ja muista tarvittavista huoltotoimenpiteistä. Turvaa rauhallinen poikimistapahtuma ja vie vasikka syntymän jälkeen pian pois, ettei hieho ehdi leimaantua ja kiintyä siihen. Pyyhi vasikka heinätukolla, vie se ruo- Ihanan kallista hieholaskurin kertomaa Maidontuotantoyrityksessä hiehojen keskimääräisellä poikimaiällä on suuri taloudellinen merkitys. Ennen ensimmäistä poikimista uudistuskarja on pelkkä taloudellinen investointi ja kuluerä. Mitä pidemmäksi tuo ajanjakso venyy, sitä enemmän tuotantopanoksia kuluu ilman tulon muodostuksia. ProAgria Hieholaskuri-esimerkki toteutunut poikimaikä 26 kk optimaalinen poikimaikä 24 kk ensikoiden lukumäärä/vuosi 5 5 ensikoiden tuotos 12 kk meijerimaidon hinta euroa/litra 0,45 0,45 Maitotulojen erotus 698 euroa / ensikko euroa / ensikkoryhmä 12 maaviesti 4/2014

13 i TIINA KARLSTRÖM kintapöydän lähettyviltä pois ja jätä heinätukko ruokintapöydälle. Näin poikineen eläimen mielenkiinto suuntautuu oikeaan kohteeseen. Varmista onnistuminen ensimmäisessä lypsyssä Ensimmäinen lypsy on maidontuotantoon tarkoitetulle eläimelle tärkeä tapahtuma. Varmista, että ensikko onnistuu siinä. Palkitse silityksellä, rauhoittavalla ja rohkaisevalla äänellä sekä herkkurehulla, kun eläin toimii oikein. Lopeta silitys ja palkkion saanti heti kun eläin toimii väärin ja eitoivotulla tavalla. Pysy itse rauhallisena. Älä koskaan lyö pelkäävää eläintä. Se ei toimi tahallaan väärin tai hankalasti, vaan reagoi tilanteeseen sille oikeimmalta tuntuvalla Nuorkarjan kehittämisohjelma Nuorkarjan kehittämisohjelman avulla maitoyritys saa enemmän maitotuottoa, kestävämmät eläimet ja hyvän hedelmällisyyden nuorkarjalle. Myös hiehot poikivat optimaalisessa 24 kuukauden iässä. Maitotuotot kasvavat, kun hiehojen kasvatusaika lyhenee. Hyvä ja hallittu kasvu saadaan aikaan mitaten, punniten ja nuorkarjaa kuntoluokittaen sekä ruokintaa säännöllisesti tarkistaen. Vasikasta huippulypsylehmäksi Hiehosta maitotuloja aiemmin ja enemmän tuotosvuosia Parempi keskituotos Pienemmät karjan uudistuskustannukset Tehokas tilojen käyttö pienemmällä työmäärällä Asiantuntijan käynnit ja havainnot nuorkarjasta Nuorkarjan kehittämisohjelma on osa ProAgrian muita palveluja tavalla. Jos lypsykoneen ääni pelottaa, se yrittää omilla keinoillaan siitä viestiä. Anna siis aikaa pelkäävälle eläimelle. Jokaisen eläimen kanssa on käytettävä se aika, jonka se oppimiseen tarvitsee. Ihminen voi osaamisellaan sitä lyhentää. Toisin kuin ihmisellä eläimellä ei ole käsitystä tai ennakkokuvaa siitä, miten asian tulisi sujua. Nauta ei myöskään opi toisten antamasta mallista, vaan ainoastaan omien kokemustensa kautta. Poikimisen jälkeen ensikon rehustusta vahvennetaan sen kunnon ja syönnin mukaan. Ne pysyvät hyvinä helpoimmin, kun eläimellä on tilaa syömiseen, eikä sen tarvitse tässä kriittisessä vaiheessa opetella uusia asioita. Rehu ja vesi löytyvät helposti sekä lepoon ja makuulla märehtimiseen löytyy hyvin tilaa. Kun lypsy kahdesti päivässä sujuu ilman pelkoa, rehun energia suuntautuu mahdollisimman tehokkaasti maidontuotantoon. Kaikki nämä tekijät turvaavat myös onnistuneen uuden tiineyden. Vinkit ensikon rauhoitteluun: Silittely vahvistaa sen hetkistä olotilaa silitä ja puhu rauhallisella äänellä, kun eläin toimii oikein jos silität kun eläin potkii, se saa siitä myönteisen palkkion ja oppii, Kansainvälisiä tutkimustuloksia Lontoolaisen Royal Veterinary Collegen Farmers Weekly -julkaisun mukaan hiehojen maitotuotokseen poikimaikää enemmän vaikuttavat karjojen väliset erot geneettisessä tasossa ja karjaosaamisessa. Poikiminen kuukauden iässä antoi parhaimman taloudellisen lopputuloksen. Aikaisemmin poikineet lypsivät korkeammat elinikäistuotokset, sillä eläimet kasvattivat tuotantoaan elinkaaren molemmista päistä poikivat nuorempina ja kestivät pidempään. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan lehmävasikan poikineet hiehot ja lehmät lypsivät korkeampia maitotuotoksia kuin jos olisivat saaneet sonnivasikan. Tanskalaisessa samalla tavoin toteutetussa tutkimuksessa todettiin, että vasikan sukupuolella taas ei ollut vaikutusta emän maitotuotokseen. Opi näkemään navetta vasikan ja hiehon silmin tule mukaan nuorkarjahavaintopäiviin! että potkiminen kannattaa silittäminen rauhoittaa, rapsuttelu ja taputtelu kiihdyttävät Jos eläin pelkää, se ei syö odota niin kauan, että ensikko rentoutuu syömään ja jatka vasta sitten eteenpäin Tiina Karlström on ProAgria Oulun maitotila-asiantuntija ja ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan eläinten terveys, hyvinvointi ja ruokinta. Lisätietoa: nuorkarja2014 to klo 10 15, Nivala, Paavo Karhu ja Maarit Lassila, lämmin yhden robotin automaattilypsypihatto Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Pirkko Kalaoja, , Tiina Karlström, , ke klo 10 15, Ylivieska, Juha Sipilä, lämmin yhden robotin automaattilypsypihatto Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Irma Huhtamäki, , Tarja Paatero, , Tiina Karlström, , Maksimiryhmäkoko on 10 henkilöä, joten ilmoittautua kannattaa nopeasti. Osallistumisen hinta on 120 euroa/henkilö + alv 24 %, laskutus jälkikäteen. Ilmoittautuneille lähetetään noin viikkoa ennen tapahtumaa tarkemmat tiedot ja ajo-ohjeet tiloille. 4/2014 maaviesti 13

14 NEUVO 2020 Hyödynnä uusi Neuvo 2020! Ensi vuoden alusta viljelijä voi saada maksuttomia suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia maatilan ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointija terveysasioihin, energiatehokkuuteen ja luomutuotantoon. Kyseessä on Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmän palvelutarjonta, joka korvaa nykyisen tilaneuvontajärjestelmän. Samalla se laajenee merkittävästi nykyisestä. Esimerkiksi energiasuunnitelmien laadinta siirtyy tämän järjestelmän alle. Neuvo järjestelmä tarjoaa neuvontaa myös luomutuotantoon, integroituun kasvinsuojeluun, erilaisiin ympäristökartoituksiin ja uusien ratkaisujen testaamiseen ja innovaatioihin sekä eläinten hyvinvointi- ja terveyskysymyksiin. Neuvontaa saa halutusta aihealueesta omien tarpeiden ja lähtökohtien mukaan. Palvelun voi tilata hallinnon järjestelmästä itse tai kysyä suoraan palvelun tarjoajilta. Neuvontaa voi hyödyntää samasta aihealueesta useamman kerran ohjelmakauden aikana. Varmuutta, optimointia ja verkostoja Neuvonta antaa varmuutta, ja sen avulla voi tarkistaa ehtojen ja säädöksien oikeellisuuden sekä vaatimusten ymmärtämisen ja noudattamisen käytännössä. Neuvontaan sisältyy myös kartoituksia ja selvityksiä, jotka voivat herättää kiinnostuksen tilalle soveltuviin uusiin ympäristötoimiin, energiaratkaisuihin ja hyvinvointitoimenpiteisiin. Neuvo 2020:n kautta tarjottava neuvonta on luottamuksellista ja selvästi erillään tarkastuksista. Neuvojat on hyväksytty järjestelmään pätevyyden, koulutusten ja tentin kautta. Neuvontaa tarjotaan ensi vuoden alusta koko ohjelmakauden ajan. Viljelijä voi käyttää asiantuntijapalveluita euron edestä ohjelmakauden aikana. Hyödynnä ProAgrian asiantuntijoiden osaaminen ja tuki. Kysy lisää omalta asiantuntijaltasi! Viisi faktaa Neuvo 2020:sta Asiantuntijapalveluun on käytettävissä euroa ohjelmakauden aikana. Neuvonta on viljelijälle maksutonta. Neuvo 2020 korvaa nykyisen tilaneuvontajärjestelmän. Neuvontaa on tarjolla koko ohjelmakauden Neuvonta on luottamuksellista ja erillään tarkastuksista. Lisätietoa: neuvo2020, Tukipuntarilla tietoa tulevasta Haarukoi ympäristötuen eri vaihtoehtoja yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa. Käytössämme on Tukipuntari-työkalu, joka helpottaa löytämään toimivimmat ympäristökorvauksen ratkaisut tilallesi. Saat arvion tilakohtaisesta kokonaistukimäärästä ja vaihtoehdot pellon käytön muodoista erityyppisille alueille. Nyt on oikea aika ennakoida, miten uudistuvat tuet vaikuttavat tilasi tulokseen. Kartoita maisema- ja luontokohteet! Tilallasi voi olla useita arvokkaita maisema- ja luontokohteita. Yhdessä maisema-asiantuntijan kanssa löytyvät kohteet, joille on mahdollista tehdä maatalousluonnon monimuotoisuutta ja maiseman hoitoa koskeva ympäristösopimus. Näitä kohteita voit myös hyödyntää tilan tuotteiden markkinoinnissa. Ole ajoissa liikkeellä ja pyydä maisema-asiantuntija tilallesi jo ennen kevään ruuhkaa. Kysy lisää: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Maarit Satomaa, puh , SERTIFIOIDUT VILJAN JA NURMIKASVIEN SIEMENET, RUOKONADAT JA APILAT. MYÖS LUOMUNA. Pohjoisin Peltosiemen pakkaamo, Koukomäen pakkaamo. Tapio Kainulainen, Toimitukset koko maahan! Kuljetus omalla kalustolla. 14 maaviesti 4/2014

15 ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, ProAgria Oulu Facebookissa Liity joukkoon! Salmela Ari, maitotilat p Antti Arola, lihatilat p /2014 maaviesti 15

16 TALOUS Kannattaa keskittyä olenna Yksittäinen viljelijä ei byrokratialle mitään voi. Sen sijaan hän vaikuttaa omaan tekemiseensä tehokkaaseen tuotantoon ja yrityksen johtamiseen. Viisi vuotta on vilahtanut nopeasti. Sen verran aikaa on kulunut siitä, kun Jukka ja Liisa Ojantakanen aloittivat maidontuotannon Koskinivan tilalla Rantsilassa. Vuonna 2010 valmistuneessa robottipihatossa on tätä nykyä 120 lypsävää. Vaikka tämän hetken uutiset suoltavat uhkakuvia ja huolenaiheita, Jukka Ojantakanen on tyytyväinen työhönsä, eikä epäile hetkeäkään, etteikö eteenpäin mentäisi edelleenkin. Muutoksiin ei kannata takertua liikaa, vaan luottaa ja keskittyä omaan tekemiseensä. Kun yrityksen perusasiat ovat kunnossa, ne kestävät myös huonoja aikoja. Perustekemiseen luottava maidontuottaja ei usko pikavoittoihin ja sanoo seuranneensa hieman ihmeissään tuottajien siirtymistä meijeristä toiseen, kun tuottajahinta on laskenut. Luotan pitkäjänteiseen työhön ja suomalaiseen osuustoimintaan, jota ihaillaan myös maailmalla. Mututuntuman tilalle tietoa Koskinivan tilalla on keskitytty sii- Ella Karttimo Viljelijä on käytännön työn tekijä. Ei ihme, että byrokratia rassaa. Kun luottaa ammattilaisten apuun ja keskittyy työssään siihen, josta tulee onnistumisia, jaksaa työssään paremmin, Jukka Ojantakanen pohtii. hen, mikä eniten vaikuttaa omaan toimeentuloon eli tuottamaan maitoa kustannustehokkaasti. Lähtökohtana on laadukas ja hyvä säilörehusato, joka hyödynnetään maksimaalisesti ruokinnassa. Tila käyttää peltotöissä urakointipalveluja, jotka pitävät työhuiput hallinnassa ja säästävät tilapäisen työvoiman palkkaamiselta. Menestyvä tila hyödyntää asiantuntijapalveluja. Mitä mittaat, sitä voit parantaa kuulostaa ehkä kliseeltä, mutta pitää edelleen paikkansa. Mututuntuman sijaan on tärkeää seurata, mihin eurot oikeas- Mututuntuman sijaan on tärkeää seurata, mihin eurot oikeasti menevät. Neljän sentin tsekkilista Maidon perushinta laskee. Tiedät, mitä se merkitsee karjassasi. Oletko varmistanut, että muut tulokseesi vaikuttavat tekijät ovat kunnossa? Millä toimilla voit tasoittaa neljän sentin menetystä tuotannossasi? 1. Säilörehusadon analysointi D-arvolla on merkitystä lehmän tarvitsemaan väkirehumäärään. Tavoitteena D-arvo Älä ruoki hukkaa > Karjan analysointi Keskituotos ja päivämaito kuvaavat karjasi keskitasoa. Kuinka suuri ero on parhaiden ja heikoimpien välillä? Vievätkö heikommat eläimet tuottavilta yksilöiltä tilaa ja resursseja? Pihaton ylitäyttötilanteessa lehmäkohtainen maitomäärä laskee, eikä tankkiin kerry enempää. 3. Älä ruoki hukkaa > Kasvatatko uudistuskarjaa todelliseen tarpeeseen? 30 lehmän karjassa poistoprosentti 35: poikivien hiehojen tarve on yhdeksän/vuosi poistoprosentti 55: poikivien hiehojen tarve on seitsemän/vuosi. Kun karjasi hedelmällisyys ja käyttökestävyys on hyvä, et tarvitse kaikkia syntyviä lehmävasikoita (15/vuosi) uudistukseen. Ylimääräisistä hiehoista saat 170 kilon lihapainolla noin 500 euron teurastilin ja tukea 300 euroa. 4. Koska viimeksi kilpailutit rehutoimittajasi? Ostorehukustannus vaihteli vuonna 2013 tilojen välillä noin viidestä sentistä yli 15 senttiin maitolitraa kohti. Tiedätkö minkä verran kus- tannus on omalla tilallasi? 5. Tiinehtyykö karjasi helposti ja poikiiko se säännöllisesti? Mikä on karjasi tämänhetkinen tuotantokauden vaihe? Aiheuttavatko poikimaruuhkat ongelmia vasikkatiloissa ja työmäärissä? Kuinka monta turhaa siemennystä teet? 60 lehmän karjassa yksi turha siemennys lehmää kohti ilman lisäkuluja maksaa noin euroa vuodessa. 6. Kuinka suuri osa lypsämästäsi maidosta päätyy meijeriin? Tiesitkö, että yksi utaretulehdus voi maksaa jopa euroa? 16 maaviesti 4/2014

17 iseen ELLA KARTTIMO ti menevät, Jukka Ojantakanen sanoo. Ammattimainen johtaminen ja seuranta korostuvat huonoina aikoina, ja yrityksen omat kustannukset unohtuvat helposti. Talousongelmissa kannattaa tilan prosessit avata ja palastella asiantuntijoiden kanssa. Ajatukset ja työ ydinosaamiseen Jukka Ojantakasen mielestä viljelijän on turha stressata itseään sellaisilla ikäviltä tuntuvilla asioilla, jotka eivät ole omaa ydinosaamista. D-arvo väkirehua kg / lehmä , maitoa/ lehmä 32,9 34,0 34,9 35,1 35,0 35,1 Maito / 60 lehmää Väkirehu / 60 lehmää Esimerkiksi vero- tai EUtukiasioita ei kannata väkisin tehdä, vaan hyödyntää esimerkiksi ProAgrian asiantuntijoita, jotka samalla tuovat tilalle ulkopuolista näkemystä ja keskusteluapua. Hän pitää tärkeänä myös verkostoja, kouluttautumista ja opintomatkoja, jotka tarjoavat aina uskon vahvistusta, uusia ajatuksia ja auttavat katsomaan oman tilan asioita uusin silmin. Tilasokeus on todellinen uhka ja estää näkemästä omia mahdollisuuksia. Maitotuottoväkirehukustannus Parhaan ja heikoimman erotus 60 lehmän karjassa (lypsyssä 50 ja 10 ummessa)135 euroa päivässä, euroa kuukaudessa ja euroa vuodessa. Vaikka HevosAgro-hanke päättyy joulukuun lopussa, hevosyrittäjien tuki jatkuu. ProAgria Oulun yritys- ja talousasiantuntijapalvelut tukevat sekä yrityksen perustamista ja kehittämistä että kokonaisvaltaista hallintaa. Myös koulutukset ja pienryhmät jatkuvat. Hevosyrittäjä on myös talousosaaja Yrittäjyys on jatkuvaa tasapainottelua talouden, asiakkaiden tarpeiden ja yrittäjän omien tavoitteiden välillä. Riittävä talousosaaminen eli talouden seuranta ja analysointi sekä oikea hinnoittelu ovat usein hevosyrittäjän suurin haaste. Vaikka mittava rahallinen menestys ei olisikaan päätavoite, yrityksen onnistumisen konkreettisin mittari on se, mitä viivan alle jää. Liikevaihto ei elätä vaan tulos. Yrityksen taloushallinto helpottuu, kun opettelee itse hoitamaan paperiasiat ajallaan ja käyttää ammattilaisten kuten hyvän kirjanpitäjän apua aina, kun se on tarpeen. Ajantasaisen kirjanpidon etu on myös se, että kaikki tarvittavat aineistot ovat valmiina muun muassa verottajaa varten. Toimintaa voi myös tarkastella ja suunnitella säännöllisesti pitkin vuotta. Ulkoistamisesta huolimatta yrittäjän on itse oltava selvillä yrityksensä taloudellisesta tilanteesta, lakisääteisten velvoitteiden hoidosta tai kannattavuudesta. Vaikka tilinpäätöksen laatisi ammattilainen, kannattaa käyttää myös palveluja, jotka auttavat yrittäjää tilinpäätöksen tulkinnassa. Yrityksen rahavirtoja laskettaessa ja mietittäessä on hyvä muistaa, että jokainen tienattu euro sisältää aina kuluja. Niiden alentaminen on toisinaan varmempi tapa parantaa tulosta kuin tulojen lisääminen. Olemassa olevien toimintojen ja puitteiden tehokas hyödyntäminen lisää tuloja riskittömämmin kuin uhkarohkea laa- HEINI IINATTI jentaminen. Talousasiat hyvin hoitavassa yrityksessä kannattavuus on kunnossa, siellä on mukava olla töissä ja siellä ansaitsee elannon itselleen ja perheelleen. Tukea ja neuvontaa hevosyrityksille HevosAgro on tuottanut Neljä askelta hevosyrittäjäksi -neuvontavideosarjan seuraavista aiheista: Minustako hevosyrittäjä? Ideasta laadukkaaksi liiketoiminnaksi Yrittäjä on myös talousosaaja Hevosyrittäjän arjessa. Videot julkaistaan lähiviikkoina osoitteessa fi/hevosagro, ja ne ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Myös muu HevosAgron aikana tuotettu materiaali, kuten luentoyhteenvedot ja luentotaltioinnit videoina löytyvät myös hankkeen päätyttyä samasta osoitteesta. Heini Iinatti on ProAgria Oulun HevosAgro-hankkeen projektipäällikkö. Talous hevosyrityksessä Suunnittele liiketoimintaa ja hinnoittele oikein. Hoida kirjanpito ja muut paperiasiat ajallaan. Opettele lukemaan tuloslaskelmaasi, tunnista ainakin nämä: liikevaihto = kaikki tuotot kulut maksetut ennakkoverot poistot varaukset tulos Seuraa, tulkitse ja toimi myös raha-asioissa. 4/2014 maaviesti 17

18 METSÄ Metsänhoitoa lypsyn lomassa RISTO MULARI Kiireinen maatalousyrittäjä on saanut metsäomaisuutensa hoitoon uuden työkalun Suomen metsäkeskuksen tuottamasta Metsään.fi-palvelusta. Siitä löytyvät helposti esimerkiksi nuoren metsän hoitokohteet ja ajankohtaiset hakkuumahdollisuudet. Saarisen maitotila sijaitsee Siikajolla Revonlahden kylässä. Anne ja Eero Harjapään pihattonavetassa käyskentelee 183 lypsylehmää. Hiehoja on 120 eli huolehdittavana on kolmisensataa eläintä. Nurmirehua ja viljaa Harjapäät viljelevät vuokramaat mukaan lukien 232 hehtaariin alalla. Metsää tilalla on 123 hehtaaria. Metsäneuvoja Seppo Moilanen on tehnyt tilalle metsäsuunnitelman ensimmäisen kerran hieman yli 20 vuotta sitten. Hän on päivittänyt metsäsuunnitelman vuonna 2011 tuoreen metsävaratiedon perusteella. Tuolloin oli jo käytettävissä laser-keilauksella kerättyä tietoa puustosta. Ajantasaistettu metsätieto on viety Metsään.fi-palveluun. Perinteisen metsäsuunnitelmakansion olen saanut jättää navetan valvomohuoneen nurkkaan, Eero Harjapää naurahtaa. Paperiversiota ei tullut kovin helposti muiden töiden lomassa katsottua. Hän kirjautuu navettatöiden lomassa tottuneesti Metsään.fipalveluun. Tietokoneiden käyttö on modernissa robottinavettaympäristössä tuttua. Eero Harjapää kehuu Metsään. fi-palvelua käteväksi työkaluksi: pankkitunnukset riittävät. Palvelusta löytyvät kattavasti tilan kuviokartat, ilmakuvat ja kuvioluettelot. Se kertoo myös suuntaa-antavasti metsänhoitotöiden kustannukset ja hakkuista kertyvät tulot. Metsäalan toimijoille tuoretta tietoa Eero Harjapää on antanut Metsään.fi-palvelussa suostumuksensa metsätietojen siirtoon paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle. Se pystyy nyt hyödyntämään tuoretta tietoa hakkuiden ja metsänhoitotöiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Palvelussa näkyy myös historiatietoa viime aikojenmetsätöistä. Risto Mulari Eero Harjapää käyttää tottuneesti Metsään.fi-palvelua modernin navetan valvomotilassa. Seppo Moilanen (taustalla) opastaa sähköisen asiointipalvelun käytössä. Perinteisen metsäsuunnitelmakansion olen saanut jättää navetan valvomohuoneen nurkkaan Palvelussa voi myös ilmoittaa tehtyjä töitä ja tehdä metsänkäyttöilmoituksen. Muutokset puustotiedoissa näkyvät sekä Eero Harjapään näytöllä että metsänhoitoyhdistyksessä. Puukauppoja Harjapäät tekevät säännöllisesti. Uudistushakkuita oli vuoden 2007 aikana merkittävästi, kun tilan uuteen navettaan investoitiin ja rahaa tarvittiin. Myös energiapuukohteilta kertyvä haketettava puu myydään. Energiahaketta, turvetta ja pellettiä tilalle puolestaan ostetaan. Maatalouden kiireiden vuoksi en itse ehdi nykyään metsätöihin, isäntä harmittelee. Revonlahden seutua koetteli 1920-luvulla laaja metsäpalo, jonka seurauksena tilan kangasmaiden puustot ovat samanikäisiä. Osa metsäpohjista paloi kahteen tai jopa kolmeen kertaan. Siksi metsissämme on paljon karuhkoja kasvupaikkoja. Sähköiset palvelut kuuluvat nykyaikaan Eero Harjapää kertoo tehneensä metsätöitä pienestä nassikasta lähtien. Harjapään perheeseen kuuluu Annen ja Eero lisäksi kolme poikaa ja tytär, niinpä tilalla on todennäköisesti jatkaja tiedossa. Nuoriso käyttää nettipalveluja sujuvasti. Heillekin Metsään.fi-palvelu tarjoaa uuden tavan kurkistaa metsään ja kenties sytyttää kipinän metsäomaisuuden hoitoon. Aktiivisena Metsään.fi-palvelun käyttäjänä Eero Harjapää on ehtinyt antaa sähköisestä asiointipalvelusta rakentavaa palautetta ja kehittämisehdotuksia, joita Seppo Moilanen herkällä korvalla seuraa ja välittää palvelun kehityksestä vastaaville. Toiveissa on muun muassa etäisyyden ja pinta-alan mittaustyökalu. Metsään.fi-palvelussa hiljattain avattu työkohteiden välitys ei ole vielä Harjapäälle tuttu, mutta hän lupaa ottaa myös sen käyttöön. 18 maaviesti 4/2014

19 Korkea tehokkuus, erinomainen luotettavuus ja nerokas rakenne 25-teräinen teräkoneisto Täysin automatisoidut toiminnot Suomenkielinen käytönohjain Vakiona automaattinen Lincoln-keskusvoitelujärjestelmä Toimiva jälkimarkkinointi Asiakastyytyväisyys huippuluokkaa MUUTAMA KONE VAPAANA VANHAAN HINTAAN! Kattavat arviointipalvelut Kiinteistöihin ja ympäristöön liittyvät lakiasiat Maatilojen lakiasiat Maantie- ja lunastuskorvausarvioinnit MTK-jäsenalennus Keskuskauppakamarin rekisteröimä kiinteistönarviointiyhteisö puhelin arviointikeskus.fi HELSINKI SEINÄJOKI OULU UUSI FUSION 3 PLUS! Paalin sidonta voidaan tehdä suoraan muovilla ilman käärintäverkkoa TORNIO: Varikonkatu 3, p YLITORNIO: Alkkulanraitti 127, ROVANIEMI: Teollisuustie 13, p OULU: Nuottasaarentie 4, p MITÄ METSÄLLESI KUULUU? Metsään.fi on metsänomistajien ja metsäalan yrittäjien kohtauspaikka. Metsänomistajana löydät palvelusta metsätilasi kartat, ilmakuvat ja luontokohteet, ehdotukset hoitotöistä ja hakkuista sekä niiden menoja tuloarviot sekä alueesi metsäalan yrittäjät. Voit ilmoittaa metsän työkohteista sekä etsiä hoitotöille tekijää ja puille ostajaa. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat LKV Lapin Metsämarkkinat Oy LKV ERÄPAIKAT, METSÄTILAT, TONTIT Metsätilat käyvät nyt hyvin kaupaksi. Ota yhteyttä alueesi välittäjään, suunnitellaan metsäsi myynti. Kaikki yhdessä paikassa KYSY LISÄÄ: Marika Alatalo p Kaisa Laitinen p Ari Meriläinen p SAAMMEKO LUVAN? Tilaa Metsään.fi tai anna palvelussa lupa metsätietojesi katseluun voit voittaa upeita palkintoja! YLI 1000 KAUPAN KOKEMUKSELLA! Välittäjien yhteystiedot sekä kaikki kohteemme netissä, osoitteessa: metsätilat.fi kattavin markkinapaikka METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN! 4/2014 maaviesti 19

20 YMPÄRISTÖ ELLA KARTTIMO Ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tanninen muistutti maatalouden keskeisestä roolista vesiensuojelussa ja antoi tunnustusta viime vuosikymmenien hyvästä kehityksestä. Tekemistä riittää edelleen. Muun muassa ravinteiden käytön hallinta, lannan prosessointi ja käyttö, talviaikaisen eroosion torjunta sekä kosteikot ja laskeutusaltaat ovat jatkuva haaste. Taustalla esitykseensä valmistumassa professori Jyrki Niemi MTT:ltä. Maaseudun tulevaisuus onnela vai selviytymistalous? Ilmastopolitiikan ja maatalouden suhdetta pohtinut MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi maatalouden roolin vaikeaksi: se nähdään helposti vain päästönä, vaikka se on myös hiilensitoja, tuotantopanosten tehokas hyödyntäjä ja bioenergiaratkaisujen toimijataho. Oikealla päivän puheenjohtaja, maatalous- ja energiayksikön päällikkö Timo Lehtiniemi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Kuvat: Ella Karttimo Miltä näyttää maaseudun tulevaisuus? Tähän kysymykseen haki näkökulmia ja vastauksia Oulunsalossa 3. marraskuuta pidetty Maaseudun tulevaisuus -seminaari. Seminaarin avannut ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja painotti, että nyt on ponnisteltava kaikin tavoin niin, että heti ensi vuoden alussa voidaan hakea investointitukia sekä hanke- ja muuta maaseudun rahoitusta. Hakemisen on oltava mahdollista joko moitteettomasti toimivan uuden Hyrrä-järjestelmän välityksellä tai vielä nykyisiä käytäntöjä hyödyntäen. Uuteen järjestelmään lienee mahdollista siirtyä vaiheittain myöhemmin, jos se ennakkotietojen mukaisesti myöhästyy. Hän luovutti ProAgria Keskusten johtajien yhteisen vetoomuksen myös seminaariin osallistuneelle maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolle. Maa- ja metsätalousministeri valoi uskoa suomalaiseen ruu- 20 maaviesti 4/2014 Maaseudun tulevaisuutta pohtinut seminaari kokosi Oulunsaloon noin 150 alan toimijaa. Yleisö kysyi ja evästi. Oman puheenvuoronsa sai myös Sirkka Pankinaho. antuotantoon, kunhan jaksetaan katsoa yli vaikeiden aikojen ja rohkaista nuoria satsaamaan tulevaisuuteen. Byrokratian osalta on tultu lakipisteeseen. Nykyiseen lainsäädäntöön on saatava järkeä ja pidettävä huolta, ettei mikään enää lisää byrokratiaa entisestään. Tarvitaan luovuutta ja maalaisjärkeä, viranomaisilta rohkeutta pykälien tulkintaan. Tiedon tarvetta Maaseudun tulevaisuus -seminaari oli myös kahden hankkeen päätöstilaisuus, jossa tuloksiaan esittelivät ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten YmpäristöAgro-hanke sekä MTK-Pohjois-Suomen hallinnoima Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke. YmpäristöAgro-hankkeen projektipäällikkö Taimi Mahosenaho tähdensi, että vaikka hanke päättyy, tiedon tarve on suuri. Heti vuoden 2015 alussa haasteena ovat huhtikuun tukihakuun tähtäävät ja loppumetreille asti tarkentuvat muutokset, joista on välitettävä tietoa yli alueen viljelijälle. Uusia mahdollisuuksia viljelijöille tarjoaa myös vuoden alussa alkava Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo sai myös Oulunsalosta suoraa palautetta. Hän lupasi kirjata kaikki toiveet ja huolet, joita viljelijöillä on maatalouden byrokratiasta. Vastauksia on luvassa ministeriön verkkosivuille. Saareke- vai museomaaseutu? Siirtomaatalous vai biotalouden onnela? Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta vakuutti, että maataloudella on monia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Maaseudulla on vastauksia ihmiskunnan suuriin haasteisiin, mutta iso kuva on tällä hetkellä täysin hukassa. Tuki- ja lupasäätämisestä pitäisi päästä vaihtoehtojen pohdintaan.

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Tuotosseuranta uudistuu 2015

Tuotosseuranta uudistuu 2015 Tuotosseuranta uudistuu 2015 Karjakinkerit 04.11.2014 Loimaa 24.11.2014 Kankaanpää ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite on

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirrytään käyttämään huhtikuusta

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja eläinten terveys

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020 ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Korvaa aiemman täydentävien ehtojen Tilaneuvontajärjestelmän

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Neuvo2020-järjestelmä, Kokemukset luomutarkastuksista. Heikki Ajosenpää Satu Näykki Paimio 23.2.2015

Neuvo2020-järjestelmä, Kokemukset luomutarkastuksista. Heikki Ajosenpää Satu Näykki Paimio 23.2.2015 Neuvo2020-järjestelmä, Kokemukset luomutarkastuksista Heikki Ajosenpää Satu Näykki Paimio 23.2.2015 Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan

Lisätiedot

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu Maanantaina 14.4.2014 MobiAmmusta/- Pihvistä julkaistaan uusi versio Windows Phone 7.5, 7.8 ja 8.0 käyttöjärjestelmiin Uusi versio tulee MarketPlace kaupan kautta,

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Maitotilojen talous vuonna 2013 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2004-2013 50 Lehmämäärä, lehmiä/tila 45 40 35 30 25 20 Lehmämäärä, lehmiä/tila

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Monitahoinen hivenaine Ravinnon sisältämä E-vitamiini Tilan sijainti Yksilön

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emma Oy TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emman erikoisosaamista ovat taloushallinnon palvelut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Palvelemme mielellämme myös pieniä ja keskisuuria

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Utareterveys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus utareterveysneuvonnassa Meijerin tuotantoneuvojan rooli: - kartoittaa tilakäynnillä laitteiden toiminnan lypsytapahtuman

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Jaakko Mononen 1,2 & Martti Suvilehto 1, Auvo Sairanen 1 ja Mikko Järvinen 1 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

Toimivat ruokintaratkaisut

Toimivat ruokintaratkaisut Toimivat ruokintaratkaisut Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Ruokinnan automatisointi Ruokinnan automatisoinnilla tehdään säästöjä ajankäytössä ja työmäärän vähetessä säästyy kustannuksia Heinäautomaatit

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miljoona litraa yksillä harteilla Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Näytön kuvaus. Näytön keskeinen sisältö Ammattitaitovaatimukset Näyttöympäristö. Arviointikriteerit

Näytön kuvaus. Näytön keskeinen sisältö Ammattitaitovaatimukset Näyttöympäristö. Arviointikriteerit Näytön kuvaus Näytön aikana opiskelija tekee tavanomaisia talli- ja hevostenhoitotöitä, kuten ruokintaa, tarhausta, karsinan puhdistusta ja opetetun hevosen liikuttamista. Hän huolehtii hevosten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,

Lisätiedot