TEKNIIKKA. Ruka Nordic -kisan teknologiaa. Lumikulissien takana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNIIKKA. Ruka Nordic -kisan teknologiaa. Lumikulissien takana"

Transkriptio

1 TEKNIIKKA Ruka Nordic -kisan teknologiaa Lumikulissien takana 66 T E K N I I K A N M A A I L M A 1 /

2 Kävimme tutustumassa Rukalla marraskuussa järjestetyn hiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn maailmancupin tekniikkaan. Se osoittautui mielenkiintoiseksi sekoitukseksi suomalaista huippuosaamista, sveitsiläistä tarkkuutta ja kuusamolaista juurevuutta. Kulissien takana oli lähes yhtä jännittävää kuin tvkameroiden edessä. JUHAPEKKA TUKIAINEN MARKUS PENTIKÄINEN, kuvat Kisaa edeltäneellä viikolla kävi nopeasti selväksi, että televisiosta näkee vain harmillisen kapean siivun suuren urheilukilpailun todellisuudesta. Äkkinäisempi voisi ajatella, että tällä tavoin katsoja voi keskittyä vain tärkeimpään eli urheiluun, mutta se ei ole totta. Päinvastoin, kilpailun taustatekijöihin tutustuminen syvensi merkittävästi lajituntemusta, mikä puolestaan syvensi itse kisan seuraamisen jännitystä. Esimerkiksi hiihtosuoritusta katselee eri silmin, kun on ensin vieraillut Suomen joukkueen huoltoautossa ja sitten seissyt keskellä huikean kiireistä latu- varikkoa, jossa sadat hiihtäjät testaavat tuhansia suksipareja. Hiihtäjien keskustelut henkilökohtaisten huoltajien kanssa kertovat paljon lajin luonteesta. Nuori urheilija voi tokaista itseään kolme kertaa vanhemmalle voiteluveteraanille, että tämä pari toimii melko hyvin, mutta kärkeä täytyy hioa. Tieto konkretisoituu muutamaa minuuttia myöhemmin huoltoauton työpisteessä. Suksien etummaisen luistoalueen pintakuviota hiotaan leveämmäksi, jolloin suksi reagoi herkemmin kahden pakkasasteen lämpötilassa olevan ladun vesimolekyyleihin. Taustatekijöihin tutustuminen muistuttaa myös tekniikan rajoista. Mäkihypyn pistelaskujärjestelmä näyttää tv-ruudulla matemaattisen tarkalta, mutta vaikutelma karisee, kun seisoo tuulikompensaation laskentaan käytetyn anemometrin eli tuulimittarin vieressä. Kukaan paikalla olevista asiantuntijoista ei edes yritä väittää, että järjestelmä olisi täydellinen, ja syyn näkee alastulorinteen portailla. Mittareita on seitsemän, mutta Rukan suurmäen alarinne on tavattoman laaja ja leveä. Mittarit eivät mitenkään pysty havaitsemaan valtaisan ilmatilan jokaista pyörrettä, joten matematiikasta huolimatta hyppääjän pisteisiin vaikuttaa edelleen perinteinen tuulionni tai onnen puute. Lähdetään siis tutustumaan tarkemmin kisatapahtuman yksityiskohtiin yhdeksästä harvoin nähdystä perspektiivistä. MAAILMANCUPIN kaikista mittauksista vastasi 23 sveitsiläisen teknikon ryhmä. He rakensivat kisan hermokeskuksen hiihtostadionin viereiseen torniin. SVEITSILÄISET asensivat tuulikompensaatiota mittaavat anemometrit suunnilleen hyppääjän lentoradan korkeudelle pitkin alastulorinnettä. TEKNIIKAN MAAILMA 1/

3 TEKNIIKKA Ruka Nordic -kisan teknologiaa Korkean tason käsityötaitoa [1] Rukan stadionia hallitseva hyppytorni vaatii huolellista käsityötä, tarkkaa silmää ja erikoiskalustoa, jotta noin 40 kuutiometriä lunta muuttuu maailmanluokan jääladuksi. Vauhtiladun laatu ei suinkaan ole itsestäänselvyys. Useiden kymmenien tonnien painoinen jäämassa ei välttämättä pysyisi edes paikallaan, jos tornissa olisi kokemattomia tekijöitä. Työn tarkkuudesta kertoo sekin, että satametrisen ladun sivuttaistoleranssi on parin millimetrin luokkaa. 90 kilometrin tuntinopeudella syöksyvä hyppääjä ei juuri halua mutkitella. Viimeisen päälle viilattu latu pohjustetaan jo syksyllä, kun kesällä käytettävän posliiniladun päälle vedetään tukiverkot ja jäähdytysputket. Tornin vierelle ajetaan kolme autokuormallista tykkilunta, joka siirretään rehusiiloista tutun elevaattorin eli hihnanostimen avulla hyppyrin nokalle. Pulkkasen hydrauliikkaa Hyppyrin nokalta lumi lapioidaan puolen kuution kokoiseen vanerikelkkaan, jonka lastit vedetään radio-ohjattavalla vaijerivinssillä aina muutama metri kerrallaan ylemmäs mäkeen. Kahdeksan miehen porukka täyttää ladun uran noin kymmenessä tunnissa, ja sitten työhön liittyy kuusamolaisessa Pulkkasen konepajassa valmistettu latukone. Kone auraa ja jyrsii lumen täysin tasaiseksi, sillä latupohjaan ei saa jäädä ainuttakaan paakkua. Syy selviää seuraavassa vaiheessa, kun lunta aletaan kastella viereisestä Talvijärvestä pumpatulla vedellä. Jokainen pinnalta kovettunut paakku jättäisi sisäänsä jäätymätöntä lunta, joka voisi myöhemmin romahtaa kuopaksi. Tekijät haluavat täysin yhtenäisen ja kiinteän jäämassan, mutta samaan aikaan massan täytyy jäädä reunoilta hieman kuivemmaksi, sillä reuna liimaa ladun paremmin kiinni tukiverkkoihin. Tasaisen läpimärkä massa voisi painovoiman vetämänä lähteä liikkeelle, jolloin seuraus olisi kyllä näyttävä mutta vaarallinen. Kastelu turvottaa lunta kolmisen senttiä, mutta varsinkin ylämäen kaarteessa täytyy olla tarkkana, ettei turvotus paisu viiteen senttiin. Silloin latukone ei pystyisi aloittamaan seuraavaa työvaihetta, jossa uuden jään pintaan lasketaan ladun muotoiset jyrsinterät. Ensimmäinen jyrsintäkerta rouhii jäähän noin kahden millimetrin syvyisen latuaihion, jota ryhdytään syventämään äärimmäisen hellävaraisella otteella. Viisimillinen rouhaisu alkaisi jo rikkoa ladun reunoja, joten jään pintaa ikään kuin sivellään hydraulisesti ohjatuilla terillä, kunnes päästään täyteen 32 millimetrin latusyvyyteen. Huolellinen profiili [2] [3] [1] HYPPYTORNIN laduntekoon suunniteltu auran, lumilingon, moottoriharjan ja jyrsimen yhdistelmä kulkee kiinteitä kiskoja pitkin, jotta latu saadaan suoraksi parin millin tarkkuudella. [2] JANNE Tervahartiala (vas.) ja Jerry Saarikangas ajavat kahden tonnin painoista rinnejyrää äärimmäisen jyrkässä alastulorinteessä. Korkeutta säädetään radio-ohjattavalla vinssillä, ja suuntaa ohjataan takatelaa tai vaijerin aisaa kääntämällä. Ylämäen jäätyessä kivenkovaan kuntoon alamäkeä rouhitaan tasaisen pehmeäksi. Muun muassa Sotshiin mäkikoneita valmistanut Pulkkanen teki Rukalle täksi kaudeksi upouuden jyrän, joka jyrsii, levittää ja tarvittaessa linkoaa alamäen lunta neljän metrin levyisissä siivuissa. TM istui yhden matkan verran koneen kyydissä ja alamäen profiili todettiin kohtalaisen jyrkäksi. Kylmähermoiset kuskit luottavat kuitenkin 16 millin vaijeriin, joten he aja- [4] [3] NELJÄ metriä leveä ja viisi metriä pitkä rinnejyrä katoaa kilpailun ajaksi omaan talliinsa hyppyrin keulan alle, mutta heti kisan päätyttyä sillä ajetaan tasoittamaan suksien jälkiä. [4] HYPPYTORNI muuttuu syksyllä eräänlaiseksi ulkoilmajääkaapiksi, sillä jäähdytysputket kylmentävät tornin uran kahdeksaan pakkasasteeseen. Putkiston avulla uraan lapioitu lumi pystytään jäädyttämään laduksi. vat mäkeä edestakaisin tasoittaen ja tarvittaessa rouhien lumen pintaa siihen kuntoon, ettei hyppääjän tarvitse pelätä nilkkojensa puolesta. Samasta syystä mäki myös muotoillaan kuperaksi eli keskeltä aavistuksen korkeammaksi, jolloin alamäen kunnostus on helpompaa; mäkeen ei pääse muodostumaan kuoppaa. 68 TEKNIIKAN MAAILMA 1/2015

4 Räätälöityä latua [1] Ladun rakentamista Kansainvälisen hiihtoliiton eli FIS:n sääntöjen mukaiseksi kutsutaan homologoinniksi. Säännöt täyttävällä ladulla ei esimerkiksi ole yhtään yli 18 prosentin kaltevuutta ylittävää osuutta, mutta kolmannes kisaladusta muodostuu silti nousuista, joiden korkeusero on yli kymmenen metriä ja kaltevuus yhdeksän ja 18 prosentin välillä. Rukalla on yllättävän lyhyeltä kuulostava viiden kilometrin homologoitu latu, mutta rajattu pituus on tarkasti harkittu seikka. Aiemmin hiihtokisoissa saatettiin käyttää jopa 25 kilometrin metsälenkkejä, mutta kuten vanhemmat penkkiurheilijat muistavat, hiihtäjät katosivat silloin useiksi kymmeniksi minuuteiksi tv-kameroiden näköpiiristä. Nykyaikainen latu suunnitellaan nimenomaan televisiota ja yleisöä varten, minkä voi huomata omas- Maailmancupiin kelpaavat ladut muistuttavat enemmän golf-kenttää kuin erämaata. Luonnollisia muotoja kyllä käytetään pohjana, mutta sääntöjä rikkovat osuudet muokataan tarvittaessa täysin uusiksi. ta katselukokemuksestaan. Hiihtokisan seuraaminen on kehittynyt huomattavasti intensiivisempään suuntaan, mikä on vain parantanut lajia myös kilpailijoiden näkökulmasta. Rukan perinteisen tyylin sprinttirataa pidetäänkin hiihtäjien piirissä jopa maailman parhaana kisalatuna, sillä metrin matkalla nousujen haasteet ja laskujen helpotuk- set ovat juuri sopivassa suhteessa. Kilpalatuja vetävä kone näyttää päällisin puolin tutulta, mutta ladun varsinaista syntyprosessia ei hevin ymmärrä ennen kuin kuljettaja nostaa 900 kilon työstölaitteiston näkyville. Höylän ja kahden erillisen jyrsimen yhteistyöllä latua syntyy vaikka umpijäähän, joten latupohjiin käytetyn tykkilumen kovuus ei vähennä kisaladun laatua. Ladut tehdään uudestaan lähes jokaisen kilpailun jälkeen, sillä esimerkiksi perinteisen väliaikakisassa voidaan tarvita vain yksi latu, mutta tuntia myöhemmin sprinttikisassa tarvitaan neljä. Luistelutyyliä varten ladut taas jyrsitään kokonaan pois, jolloin koneen takaa syntyy siistin tasaista, kolme metriä leveää kaistaa. Keltaisen viirapintamaton harjanteista syntyy lumen pintaan myös pieni uritus, joka parantaa luistelusuksen sivuttaispitoa. [1] HIIHDON kilpailujohtaja Jukka Tahkola (vas.) ja FIS:n tekninen asiantuntija Robert Peets tarkastavat kisaladun jokaisen metrin. Tässä kohdassa ladun havutuksia siirrettiin oikeaan paikkaan. [2] HANNU Heikkalan oikean käden tikkuohjaimessa on 20 toimintoa ja vasemman käden ohjaimessa liuta lisää, joten pelkästään puskulevyä voi kääntää kolmiulotteisesti kaikkiin suuntiin. [3] LATUKONEESSA on 204 hevosvoiman moottori ja hydraulipumppu, jotka pyörittävät ajotelojen lisäksi työstökoneita. Kuvassa latuhöylät ovat ylhäällä, joten koneen alla oleva 310 senttimetrin jyrsin vetää tasaista luisteluväylää. [4] LADUNTEON salaisuus on myyrä eli kapea lisäjyrsin, joka pehmentää lumen ladun leveydeltä. Varsinainen latuhöylä leikkaa ladulle pohjan, ja ulospäin näkyvä, laivan keulaa muistuttava pieni aura muotoilee valmiin ladun. [2] [3] [4] TEKNIIKAN MAAILMA 1/

5 TEKNIIKKA Ruka Nordic -kisan teknologiaa Kisapaikalla näkyvä suksien määrä on häkellyttävä. Suksinippuja kuljetetaan kantotelineissä kuin halkoja, Suomen huoltorekan seinästä avautuu satojen suksien varasto, ja testivarikolla sukset värittävät lumen kirjavaksi. Tuhatmäärin suksia [1] Amatööri luulisi, että hiihtäjällä on muutama hyvä suksipari, joita sitten voidellaan kelin mukaan. Todellisuudessa voitelu on vain osa laajemmasta välinehuollon kokonaisuudesta, josta saa hyvän maistiaisen kisaviikonloppua edeltävällä testivarikolla. Suksien testaus vaikuttaa poroerottelun kaltaiselta kaaokselta. Parisensataa sprinttien ja yhdistetyn hiihtäjää sekä saman verran huoltajia ja valmentajia valikoi suksia seuraavan päivän lähtöihin, mutta pääasia ei tänään ole voitelu. Parin pakkasasteen kelillä pärjätään purkeilla eli valmiilla kauppavoiteilla. Tärkeämpää on löytää suksi, jonka jalkavuus eli jousto-ominaisuudet sekä pohjakuvio sopivat hienojakoiselle, pehmeälle ja suhteellisen kostealle ladulle. Haussa on matalan profiilin suksi, jonka pitoalueen pystyy polkaisemaan pehmeään latuun, mutta jonka kaari jaksaa silti nostaa hiihtäjän painon Rukalle tyypillisten lyhyiden alamäkien luistoon. Radiopuhelinliikenne Suomen joukkueen huoltojärjestelmään on tiivistä. Järjestelmän keskipiste on stadionin viereen pysäköity huoltorekka, joka muistuttaa olosuhteiltaan enemmänkin laboratoriota kuin huuruista voitelukoppia. Kahdeksassa työpisteessä suksiin tehdään [1] SUKSITEKNIKKO Heikki Tonteri esittelee maailmanmestari Matti Heikkisen kisavälinettä Suomen huoltorekassa. Hengityssuojaimia tarvitaan esimerkiksi myrkyllisiä fluorivoiteita käytettäessä. [2] SUKSIEN hiontakuviota voidaan testien perusteella muuttaa käsipelillä. Leveämpi kuvio poistaa enemmän vettä auton talvirenkaan tavoin, mikä estää suksen liiskaantumisen luistokitkasta syntyvään vesipatjaan. [3] SUOMEN huoltoauton vesikiertolattialämmitys pitää työtilat normaalissa huoneenlämmössä. Kyljestä avautuva haitari laajentaa vaunun 45 neliömetriin, mutta taustalle pysäköidyssä norjalaisten rekassa on lisäksi kakkoskerros. [4] TESTIVARIKOLLA valitaan muutama suksipari kisapäivän aamua varten, jolloin vasta tehdään lopullinen päätös. Suksen täytyy sopia sekä keliin että maastoon, joten muun muassa stadionin jyrkkä nousu otetaan huomioon. [2] viimeiset hienosäädöt, jotka kisatulosten perusteella osoittautuivat varsin onnistuneiksi. Suomalaiset mitalistit ihastelivat erityisesti huoltajien löytämää luistoa, jonka keskelle oli silti pystytty rakentamaan stadionin jyrkkään mäkeen riittänyt pito. Juuri tällaisten viritysten vuoksi Suomen Hiihtoliiton rekka kiertää kaikki talven kisat lukuun ottamatta pidemmällä sijaitsevaa Venäjän osakilpailua. Periaatteessa sukset voisi voidella kisajärjestäjien tarjoamissa teräskonteissa, mutta mukana kulkeva oma laboratorio on heti valmiina syvälliseen tarkkuustyöhön. Auto näyttää toimivan myös joukkueen henkisenä tukikohtana, sillä Iivo Niskasen ja Sami Jauhojärven mitalien jälkeen perävaunusta kuului pitkin parkkialuetta kaikunut onnittelun jylinä. [3] [4] 70 TEKNIIKAN MAAILMA 1/2015

6 Hyppyvarusteiden henkinen taisto Mäkihypyn varustesäännöistä puhutaan paljon, mutta varsinainen taistelu käydään vaatimattomassa työmaakontissa mäkimontun vieressä. Jokaisen hyppääjän varusteet mitataan kerta toisensa jälkeen. Kyse on kahden luovuuden lajin välisestä vuorovedosta: urheilijat kehittävät uusia keinoja lentää pidemmälle, ja FIS:n virkailijat kehittävät uusia vastakeinoja, joilla kilpailu pidetään reiluna ja turvallisena. Keinulauta keikkuu nopeasti. Kun ylettömän paksuista hyppyhaalareista oli päästy eroon, tuomareiden täytyi jo kiirehtiä säännöstelemään siteiden kiinnityspisteitä. V-tyyliä hioneet hyppääjät olivat siirtäneet siteitä aina vain taaemmaksi, jolloin suksi siirtyi eteenpäin suhteessa kehoon. Se paransi liitoa, mutta samalla lentokulma kallistui niin keulapainotteiseksi, että pienikin virhe johti eteenpäin pyörivään volttiin. Siteiden kiinnitykselle tehtiin uusi sääntö, mutta sitten urheilijat keksivätkin laihduttaa itsensä leijuviksi luurangoiksi. Lajin imago romahti, ja FIS yritti ratkoa ongelmaa muun muassa vaikeasti tulkittavilla painoindekseillä. Lopulta oivallettiin, ettei hyppääjää kannattanut säännöstellä biologisena, vaan fysikaalisena kokonaisuutena. Tuulitunnelissa löydettiin kaava, jonka mukaan kilon kevyempi hyppääjä lentää suurmäessä 2,5 metriä pidemmälle. Toisaalta hän menettää samat 2,5 metriä, jos sukset ovat 35 millimetriä lyhyemmät. Pienen laskutoimituksen jälkeen voitiin laatia taulukko, joka määrittelee suksien pituuden hyppääjän painon mukaan, joten liiasta laihduttamisesta hävisi hyöty. Kilpavarustelu kuitenkin jatkuu, joten FIS pysyy tiukkana, eivätkä ulkopuoliset saa olla edes paikalla todellisissa varustekontrollin mittauksissa, valokuvaamisesta puhumattakaan. Prosessia halutaan silti esitellä yleisölle, joten Lauri Asikainen saadaan poseeraamaan simuloidussa tilanteessa. Osa kontrollista vaikuttaa suhteellisen normaalilta painon punnitukselta ja kenkien mittaukselta, mutta pinnan alla väännetään kättä millimetrin murto-osista. Esimerkiksi suksien leveyttä ei edes pystytä mittaamaan kenttäolosuhteissa, sillä kannettavien mittareiden tarkkuus ei riittäisi. Vajaan millimetrin lisäleveys toisi suksipariin tulitikkuaskin verran laajemman kokonaispinta-alan, joka tekisi hyppääjän täysin ylivoimaiseksi. Leveys mitataankin ennen kisoja järeämmällä laitteella, jonka tarkkuustoleranssi koko suksen pituudelta on millimetrin kymmenys. Mukana kuljetetaan muun muassa hyppypuvun ilmanläpäisymittaria, joka on eräänlainen kalibroitu imuri, sekä tavanomaisempaa kalustoa esimerkiksi puvun paksuuden varmistamiseen. Hyppääjiä kulkee jatkuvasti kontin ovesta, sillä sääntöjen mukaan he voivat esimerkiksi hypätä harjoitushypyt eri puvulla kuin kisasuoritukset. FIS tarkkailee jokaista hetkeä. [1] [2] [3] [4] [5] [1] FIS:N virkailija Sepp Grazer mittaa Lauri Asikaisen lahkeiden pituuden. Jos lahkeet olisi ommeltu jalkoja lyhyemmiksi, lökäpöksymäisestä osuudesta muodostuisi aerodynaaminen purje. [2] POROSIMETRI mittaa hyppypuvun ilmanläpäisyn. Materiaali ei saa olla leijamaisen tiivis, joten minimissään sen täytyy läpäistä 40 litraa ilmaa neliömetriltä sekunnissa. Asikaisen puku läpäisee 48,7 litraa. [3] MATERIAALIN paksuuden täytyy olla neljän ja viiden millimetrin välillä. Paksummalla kankaalla voitaisiin kiertää puvun kireyden sääntöä, mikä tietysti levittäisi lentopinta-alaa. [4] FIS:N vanhat valokuvat kertovat säännösten tarpeesta. Kun uusi pukumateriaali tuli markkinoille, ensimmäiset puvut muistuttivat suhteellisen normaalia urheiluhaalaria. [5] VAIN kuusi viikkoa myöhemmin joku oli kuitenkin kehittänyt 30 milliä paksun materiaalin, josta valmistettu jättipuku toimi kuin lentokoneen siipi. Paksuudelle laadittiin nopeasti sääntö. TEKNIIKAN MAAILMA 1/

7 TEKNIIKKA Ruka Nordic -kisan teknologiaa Aerodynamiikkaa ja onnea [1] [2] [3] [4] V äljempi puku lentää paremmin, joten tuomariston täytyi alentaa hyppääjien nopeuksia eli valita alempia lähtölavoja, mikä taas aiheutti omat vaikutuksensa pistelaskuun. Penkkiurheilijan ei tosin tarvitse häpeillä, jos vuonna 2009 käyttöönotettu pistelaskujärjestelmä on jäänyt hämäräksi, sillä hämärältä se näyttää kilpailupaikallakin. Mittauksista vastaava Swiss Timing -yhtiö pyrkii jatkuvasti kehittämään monimutkaisia laskukaavoja entis- [1] TIETOKONE näkisi pituuden automaattisesti, mutta FIS:n valtuuttama teknikko hoitaa asian manuaalisesti. Hän asettaa vihreän pituusviivan jalkojen kohdalle tai telemarkalastulossa jalkojen väliin, kun sukset ovat kokonaan maassa. [2] JOKAINEN neljästä videokamerasta kattaa runsaan 20 metrin alueen, joten kuvien väleihin ei jää tyhjiä kohtia. Kamerat on asennettu varsin korkealle valomastoon, jotta perspektiivi saadaan oikeaksi. [3] TUULIMITTAREISSA ei ole liikkuvia osia, sillä ne havaitsevat ilmavirtauksia ultraäänen avulla. Mittaus on kolmiulotteinen, joten laitteet tunnistavat myös pystysuuntaisen virtauksen. [4] RUKAN K-piste on 120 metrin kohdalla, mutta pituusmittauksen täytyy kattaa 80 metrin alue, jotta surkeimmille ja parhaimmille suorituksille saadaan tarkat tulokset. Mäkihypyn kisamittaukset ovat suorassa yhteydessä varusteiden mittauksiin. Täksi vuodeksi saatiin sentti lisää hyppypuvun väljyyden toleranssiin, mikä vaikutti heti lähtölavojen valintaan. tä tarkemmiksi, mutta tuulimittarin vieressä seisoessa ei voi kuin toivottaa jaksamista sveitsiläisille työntekijöille. Laite pystyy kyllä mittaamaan oman ympäristönsä ilmavirtauksen parin desimaalin tarkkuudella, mutta Rukalla tuuli voi vaihdella mäkimontun yhdestä metristä hyppyrin keulan 6 7 metriin sekunnissa. Siinä eivät desimaalit paljon auta, vaikka mittareiden siksak-kuvio yrittää kattaa koko alamäen ilmatilan. Ensimmäinen mittari on asennettu kymmenen metrin päähän hyppyristä, mistä se alkaa laskennallisesti seurata hyppääjän lentorataa, kun tämä kulkee vauhtimäessä sijaitsevan nopeusanturin valokeilan läpi. Sveitsiläisten tietokoneet laskevat tuulitilanteen tästä hetkestä kaksi sekuntia taaksepäin, sitten ne liittävät mukaan nykytilanteen ja luovuttavat seurantavuoron aina seuraavalle mittarille, kunnes hyppääjä laskeutuu maahan. Jos hyppy kantaa 120 metrin K-pisteeseen, kaikkien seitsemän mittarin lukemat vaikuttavat pisteisiin, vaikkakin eri painotuksilla. Mäen keskivaiheiden mittauksia painotetaan enemmän kuin alun tai lopun. Kokonaispisteisiin lasketaan tuulikompensaation arvo, lähtölavan kompensaatio (joka on Rukalla +/- 7,95 pistettä per ylämäkimetri) ja vielä tuomareiden tyylipisteet sekä tietysti pituuspisteet. Kuten sanottu, pistelaskennan ymmärtämiseen ei ehkä kannata käyttää kovin paljon energiaa, sillä alan asiantuntijatkin arvelevat epävirallisesti, että järjestelmä kompensoi vain noin 70 prosenttia tuulen ja lähtönopeuksien vaikutuksista. Loput jäävät perinteisen hyppyonnen varaan. Hypyn pituus saadaan sentään selville hyvinkin tarkasti. Neljää videokameraa seuraava teknikko valitsee salamannopeasti sen kuvan, jossa hyppääjän laskeutuminen näkyy selvimmin. Sitten hän vetää hiirellä mittaviivan sääntöjen määräämään paikkaan hyppääjän jalkoihin ja lähettää pituusmetrit yhdellä klikkauksella tulosjärjestelmään. Suunnilleen samaan aikaan järjestelmään syötetään myös mäen reunalla sijaitsevien mittamiesten antama tulos, mutta sitä käytetään vain, jos videojärjestelmään tulisi vika. Kaikki tämä mittausteknisten ongelmien ja hyppyvarusteiden millimetritaistelun sekamelska voi kuulostaa masentavan epämääräiseltä, mutta mäkimontun tunnelma on edelleen sähköinen. Mäkihyppy ei ole helposti hallittava eikä selkeän yksiselitteinen laji, mutta ei sen tarvitsekaan olla. Se on lentämistä. 72 TEKNIIKAN MAAILMA 1/2015

8 Sekunnin kymmenyksiä moottorisahalla [2] Mäkihyppyyn verrattuna hiihdon mittaukset ovat yksinkertaisia, mutta loppuajat varmistetaan silti kolminkertaisilla järjestelmillä. Hiihdossa käytettävä ajanotto on vain etäistä sukua yleisurheilun kellottamiselle, jota esittelimme syksyllä (TM 17/14). Rukalla asiaa hoiti silti sama yritys kuin Zürichin EM-kisoissa, joten yhtäläisyyksiäkin löytyi. Mäkihypyn videokamerat olivat samoja, joilla yleisurheilussa mitattiin pituushyppyä, ja hiihdon tarkimmat loppuajat katsottiin samoilla maalikameroilla joskin Zürichissä esitelty uusi kameramalli saadaan talvilajeihin vasta kevätsesongilla. Hiihdon pääjärjestelmä perustuu hiihtäjän nilkkoihin kiinnitettäviin transpondereihin eli eräänlaisiin tutkalähettimiin, jotka tuottavat kellosignaalin kulkiessaan moottorisahalla lumeen upotetun tunnistuskaapelin yli. Järjestelmä on teknisesti selkeä, sillä lähetin kertoo kaapelille oman tunnusnumeronsa, joka puolestaan kertoo tulosluettelossa hiihtäjän kilpailunumeron. Käytännössä nilkkalähettimet ovat jättäneet lajiin selvän jäljen, sillä hiihtäjien maaliintuloa on jo pitkään leimannut enemmän tai vähemmän kömpelö jalanojennus, jolla transponderi yritetään työntää kaapelin yli mahdollisimman nopeasti. Yhtenä varmistuskeinona käytetään ennakkovaroituksen antavaa kakkoskaapelia, joka upotetaan useita metrejä maaliviivan eteen. Kaapelin tietojen avulla tulosjärjestelmä voi virittyä valmiiksi odottamaan tiettyjä hiihtäjiä tiettyyn aikaan. Loppuajan saaminen varmistetaan lisäksi valokennoilla, ja varsinainen tulos katsotaan maalikameran kuvasta. Kuvaa ei kuitenkaan voida ryhtyä tulkitsemaan ennen kuin viimeinen hiihtäjä saapuu maaliin, joten televisiografiikkaan lähetetään transpondereista saatu epävirallinen aika. Sitä muutetaan tarpeen mukaan, kunhan teknikot ehtivät tarkistaa sekunnin kymmenykset lopullisesta kuvasta. Liipaisinta muistuttava lähtöporttien tekniikka on myös suhteellisen yksinkertaista, mutta sitäkin varmisteltiin perusteellisesti Rukan stadionilla. Varsinkin vilppilähtöjen havaitsemista kokeiltiin useaan kertaan, jotta jokaisen portin salpamekanismi toimi varmasti samalla tavoin. [1] RUKAN stadionilla testattiin lähtöjärjestelmän toimintaa tahallisilla varaslähdöillä. Lähtöporteissa on kiväärin liipaisinta muistuttava laukaisukynnys, jonka ylittäminen käynnistää kellon. [2] MOOTTORISAHA on yllättävän tärkeä työkalu ajanottajille, sillä ilman sahaa tunnistuskaapeleita olisi vaikea upottaa riittävän syvälle. Sahanterä leikkaa lumeen siistin uurroksen. [3] TRANSPONDERIT vaativat tarkkaa kirjanpitoa, jotta oikea laitenumero päätyy oikean hiihtäjän tulostietoihin. [4] TRANSPONDERIT kiinnitetään hiihtäjän molempiin nilkkoihin. Laitteiden vuoksi hiihtäjien lämmittelyyn kuuluu nykyään balettimaiset venytykset, joilla he harjoittelevat maaliintuloa nilkka edellä. [5] MAALIVIIVAN molempiin päihin on asetettu viivaa pitkin katsova maalikamera. Jos hiihtäjät peittävät toisensa ykköskameran kuvassa, kakkoskamera näkee tilanteen vastakkaisesta suunnasta. [1] [3] [4] [5] TEKNIIKAN MAAILMA 1/

9 TEKNIIKKA Ruka Nordic -kisan teknologiaa [2] Television tähystäjät [1] [3] Sotilastermein ilmaistuna ratkaisu ei ole tulivoimassa vaan tiedustelussa. Stadionilla on toki järeää kamerakalustoa, Rukan viisikilometrisen kilpaladun varrella on kuusi kameraa lisää, ja stadionille johtavan suuren nousun kattaa lumikelkalla kulkeva kamera. Stadionin poikki on lisäksi vedetty lähes puolen kilometrin kuituvaijeri, jota pitkin kulkeva radio-ohjattava kamera seuraa loppusuoralla olevia hiihtäjiä. Patteristosta ei kuitenkaan olisi hyötyä, elleivät kamerat osuisi oikeaan kohteeseen oikeaan aikaan. Siitä vastaa tiedustelujärjestelmä, Yleisradion 110 hengen työryhmällä on pitkä ja vankka talviurheilukokemus, minkä jokainen katsoja voi allekirjoittaa. Harva kuitenkaan tietää, miten hiihtokisan tv-rytmi todella rakentuu. jonka avulla lähetyksen ohjaaja pysyy aina muutaman sekunnin edellä kilpailun tapahtumia. Näkymättömät silmät Järjestelmä rakentuu väliaikapisteisiin asetetuista tähystäjä kamera tähystäjä-ketjuista sekä virallisia väliaikoja ennakoivista ajanottopisteistä. Yleisradion oma termi tähystäjille on varoittaja. Ensimmäinen varoittaja on sijoitettu hyvän matkaa ennen ensimmäistä metsäkameraa, mutta hän ei suinkaan käynnistä hiihtäjien seurantaa. Se tehtävä on päävaroittajalla, joka istuu ulkolähetysautossa kirjaimellisesti kylki tv-ohjaajan kyljessä. Päävaroittaja on kisarytmin varsinainen aivo, joka seuraa muun muas sa ennakkoväliaikoja. Jos hiih- täjä numero 36 näyttää tekevän johtoajan, päävaroittaja määrää ensimmäisen metsävaroittajan ilmoittamaan, milloin 36 tulee näköpiiriin. Kun kolmekutonen ilmestyy esiin, ensimmäinen varoittaja nimensä mukaisesti varoittaa ensimmäistä väliaikapisteen kolmesta kamerakuvaajasta. Päävaroittaja kuulee tiedon ja varoittaa puolestaan ohjaajaa, että tärkeä hiihtäjä on odotettavissa ykköskameraan kymmenen sekunnin kuluttua. Tässä vaiheessa kakkos- ja kolmoskamera eivät vielä tiedä asiasta, koska heidän ei tarvitse tietää. Heillä on oma varoittajansa, jonka ääni on kyt- Älä usko korviasi YLEISRADION mielenkiintoisin salaisuus piilee lähetysauton viereisessä kontissa. Sinne on rakennettu eräänlainen yhden miehen hiihtoorkesteri, jota johtaa äänitehosteista vastaava Jyrki Ihalainen. Äänitehosteita tarvitaan silkan etäisyyden vuoksi. Mäkihypyssä vauhtimäen kohina on aitoa, sillä mikrofonit yltävät riittävän kauas, mutta ilmalennon suhina tulee mäkiryhmän tehostemiehen koneelta. Maastohiihdossa mikrofonien välit ovat kuitenkin liian pitkiä, joten kun mikrofonin kantama loppuu, Ihalaisen esitys alkaa. Käytännössä kamera voi esimerkiksi seurata johdossa olevaa hiihtäjää, mutta lähin mikrofoni onkin kakkosena tulevan kohdalla. Väärän äänen syöttäminen katsojille rikkoisi tunnelman, joten Ihalainen valitsee syntetisaattoristaan keliin sopivat ääninäytteet (pakkaslumi narskuu, suojalumi suhahtelee) ja ryhtyy toimeen. Hän seuraa lähetyskuvasta johtohiihtäjän rytmiä ja soittaa toisella kädellä sauvojen ja toisella kädellä suksien ääniä. Kahdella jalkapedaalilla hän säätää vielä äänen lähestymisen ja etääntymisen oikeaan sävyyn. Useimmat äänet on tallennettu aidosta hiihdosta, mutta poikkeuksiakin löytyy. Kuvissa näkyvät koirat voivat haukkua erään tv-kuvaajan äänellä. Jos hiihtäjä kaatuu mikrofonin ulottumattomissa, muksahdus on todellisuudessa peräisin Ihalaisen omasta hankeenheittäytymisestä. VAUHDIKKAAN laskun suhinalle on oma taltioitu äänensä, samoin nuoskalle ja pakkaslumelle. ÄÄNITEHOS- TEIDEN lisäksi Jyrki Ihalainen voi myös improvisoida urkumusiikkia hidastusten taustalle. 74 TEKNIIKAN MAAILMA 1/2015

10 [1] [2] [1] TV-OHJAAJA Tapani Parm (kesk.) valitsee kameroiden kuvia ennustajan tavoin, sillä päävaroittaja pitää hänet jatkuvasti tietoisena, mitä muutaman sekunnin kuluttua tulee tapahtumaan. Väliaikalähdöt vaativat tiukinta rytmitystä, sillä hiihtäjiä on yhtä aikaa maastossa ja maalisuoralla. [2] YLEENSÄ pienoishelikoptereita ohjaava Marco Godles vastaa kauko-ohjattavan vaijerikameran liikkeistä. Köydessä liikkuva kelkka kiihtyy tarvittaessa viidenkympin nopeuteen, mutta kameratelineen gyroskooppinen vakautusjärjestelmä pitää kuvan rauhallisesti kohteessa. [3] TOSITILANTEESSA Yleisradion varoittaja (vas.) ja kuvaaja ovat kauempana toisistaan, jolloin kameralle jää aikaa valmistautua hiihtäjän saapumiseen. Ohjaajan tavoitteena on näyttää ensin vain kello ja tyhjä maisema, johon hiihtäjä ilmestyy. ketty vain näille kuvaajille, joten kakkonen ja kolmonen saavat varoituksen järkevässä aikataulussa. 15 kilometriä johtoja Valmiin tv-kuvan taustalla on tietysti valtaisa määrä tekniikkaa, joka rakennetaan kisapaikalle kokoonsa nähden yllättävänkin nopeasti. Yleisradio on valmis lähetykseen noin kahden ja puolen työpäivän kuluttua saapumisesta. Silloin maastoon on levitetty viitisentoista kilometriä erilaisia kaapeleita ja valokuituja. Stadionin viereen on parkkeerattu erilliset satelliittiautot kotimaan ja muun maailman lähetyksille, ja kotimaan kisastudio on valmiina omassa studioautossaan. Hyppyrimäen viereen on rakennustelineistä pystytetty oma kuvaustorni, josta kamera näkee lähtevän hyppääjän paremmin kuin maan tasalta. [3] [4] [5] [6] Pomminvarmaa doping-kontrollia Stadionin saunan pukuhuoneeseen rakennettu doping-keskus toimii hämmästyttävän pikkutarkan protokollan mukaisesti. P ukuhuoneen varmistusjärjestelmissä näyttäisi olevan kerroksia, toistoja, dokumentointeja ja lisävarmennuksia pienen ydinsukellusveneen tarpeisiin. Varsinainen virtsanäytteen antaminen on vain osa pitkästä protokollasta, jota ei ole julkisuudessa juuri nähty. Urheilija ja doping-virkailija käyvät ensinnäkin eräänlaista molemminpuolista kasinopeliä, jotta tilanteeseen ei pääse syntymään ennustettavissa olevaa säännönmukaisuutta. Näytekuppia ja kuljetuspulloja ei jaeta numerojärjestyksessä, vaan koko prosessi käynnistyy kirjaimellisesti pakan sekoittamisella. Kun urheilija on omakätisesti valinnut sinetöidyn näytekupin kolmesta vaihtoehdosta bingo-pallon tyyliin, vuorossa on itse näytteen luovutus, joka ei ole kovin häveliästä puuhaa. Seuraavaksi urheilija valitsee jälleen arpakaupalla yhden kolmesta tarjolla olevasta näytepullojen pakkauksesta ja avaa muovisinetin itse. Virkailija ei saa tässä vaiheessa koskettaa pulloihin lainkaan. Sama kosketuskielto pätee myös kupin ja pullojen reunoihin. Jos urheilijan sormi lipsahtaa pullonsuuhun, prosessi keskeytetään, kaikki tarvikkeet heitetään pois ja työ aloitetaan uudestaan alusta. Kun A- ja B-näytteiden kuljetuspullot on ensin sinetöity ja myös niiden kuljetuspakkaus on sinetöity, jäljellä on vielä näytteen liuosväkevyyden tarkistus. Virtsaa laimentamalla voidaan yrittää peittää erityisesti epohormonin käyttöä, joten jos näyte on lähes pelkkää vettä, prosessi pistetään tauolle ja kaikki jäävät pukuhuoneeseen odottelemaan, kunnes urheilija pystyy antamaan uuden näytteen. Pullojen ainutkertainen numerotarra liitetään tarvittaviin dokumentteihin laboratorioon lähettämistä varten, mutta Rukalla otettiin myös käyttöön alan ensimmäinen paperiton tiedotusjärjestelmä. Kun viimeinenkin pilkunviilaus on tehty, testausryhmän tabletilta lähetetään sähköinen varmistusviesti kansainväliseen doping-tietopankkiin sekä urheilijan sähköpostiin. [1] KUN urheilija on valinnut yhden kolmesta tarjotusta pullopakkauksesta, hän murtaa paketin muovisinetin ja avaa pahvilaatikon. [2] PUNAISESSA A-näytteen ja sinisessä B-näytteen pullossa on sama tunnistenumero, jota ei enää koskaan käytetä uudestaan. Asia varmistetaan kansainvälisen antidopingjärjestön tietopankissa. [3] URHEILIJAN täytyy itse kaataa näyte (tässä laimennettua kahvia) pulloon, mutta hän ei saa koskettaa pullon eikä näytekupin reunoja. Virkailija seuraa jokaista toimenpidettä. [4] NÄYTEPULLON korkin sisällä on metallinen räikkälukko, jota ei voi enää sulkemisen jälkeen avata pulloa rikkomatta. Korkin kiertäminenkin kuuluu urheilijalle, mutta virkailija varmistaa korkin tiiviyden. [5] A- ja B-näytteissä täytyy olla yhteensä vähintään 90 millilitraa nestettä. Pullot sinetöidään muovipusseihin ja pakataan laatikkoon, joka myös sinetöidään. [6] LOPUKSI FIS:n fysiologi Alexander Kirchbichler tarkistaa, että virtsassa on riittävästi väkevyyttä laboratoriota varten. Liian laiha neste laimentaisi myös doping-aineiden pitoisuuksia. TEKNIIKAN MAAILMA 1/

11 TEKNIIKKA Ruka Nordic -kisan teknologiaa Rukan kisat järjestävään urheiluseuraan kuuluu kymmenen prosenttia Kuusamon väestöstä. Pisimpään talkootyötä tehneet aloittivat vuonna Kuusamon Erä- Veikkojen syvä juurakko luo pohjan, jolle on hyvä rakentaa. KUUSAMON Erä-Veikkojen toiminnanjohtaja Seppo Linjakumpu ei vähästä hätkähdä, joten taustalla avautuva Rukan stadion pysyy hallinnassa. Alueen tiivis koko on yllättävän suuri etu, sillä kaikkialle pääsee kävellen. K isaorganisaation symboliksi voisi nostaa pääsihteeri Seppo Linjakummun puhelimen. Se soi muutaman minuutin välein, ja Linjakumpu vastaa kerta toisensa jälkeen täsmälleen samalla, täydellisen tasaisella sävyllä: Seppo. Rauhallisuus tuntuu vielä kisoja edeltävällä viikolla lähes luonnottomalta, mutta muutaman päivän tarkkailun jälkeen sen ymmärtää. Pääsihteeri, vastuualueiden vetäjät, kaupungin ammattilaiset ja 650 talkoolaista yksinkertaisesti osaavat asiansa. Tänä vuonna Ruka Nordic järjestettiin 13. kerran, ja sitä ennenkin täällä on järjestetty talvikisoja siitä lähtien, kun Susi-Kalle Oikarainen voitti ensimmäisen hiihtokilpailun 50 vuotta sitten. Kisoja edeltäneenä iltana Oikaraisen kunniaksi paljastettiinkin patsas Rukan keskustaan. Kun vanhin kaarti on ollut mukana puoli vuosisataa ja nuorimmatkin hyppyrinhuoltajat laskevat talkoovuotensa kaksinumeroisin luvuin, homma kerta kaikkiaan toimii. Vuosi taaksepäin Talkoolaisia ei itse asiassa ollut edes kovin paljon suhteessa muuhun ihmismäärään. Pelkästään urheilijoita oli lähes saman verran, ja useimmilla oli mukana oma huoltaja sekä muita maajoukkueen tukihenkilöitä. Mediaa saapui paikalle nelisensataa, ja kokonaisuuteen täytyy vielä laskea FIS-virkailijoiden, sveitsiläisten teknikoiden, sponsoreiden ja vip-vieraiden ryhmät, mukaan luettuna yleisömerestä päätä pidempänä erottunut Juha Mieto. Jokainen osallistuja oli jatkuvasti aktiivinen ja vilinä oli välillä kohtalaisen vilkasta, mutta ilmapiiriä leimasi silti pääsihteeri Linjakummun rauhallisuus. Rauhallisuuden syytä täytyy lähteä etsimään edellisestä kisasta. Järjestelytoimikunnan paperityöt ja budjettilaskelmat vedettiin yhteen tammikuussa, ja helmikuussa ryhdyttiin jo tekemään näiden kisojen lunta. Kahdeksaa lumitykkiä pyöritettiin sen verran, että stadionin lähistölle saatiin noin kuutiometrin varastokasa, joka peitettiin kesän ajaksi 30 sentin sahanpurukerroksella. Varastosta sulaa aina noin kolmannes, mutta jäljelle jäänyt osa riitti silti pohjaksi neljälle latukilometrille. Viidennen kilometrin lumi tykitettiin tänä syksynä. Heti pakkasten tultua aloitettiin myös hyppyrin alamäen rakentami- Kisajärjestelyn syvät juuret 76 TEKNIIKAN MAAILMA 1/2015

12 [2] KUUSAMOLAISESTA hengestä kertoo erään pienikokoisen mutta tomeran kisaemännän tokaisu, että hän kyllä nostaa hyppyrimäen valtavat tuuliverkot yksinkin, mutta hommaan menee parisen tuntia. [1] KISAN järjestäjien täytyy joskus olla sananmukaisesti kulissien takana, jotta palkintoseremoniat saadaan hoidettua Rukan kovissa tuulissa. [3] [4] [5] KUVAT: SEPPO LINJAKUMPU nen. Kesän muovimäki poistettiin, ja tilalle kiinnitettiin vankka, puolimetrisistä ruuduista koostuva nailonköysiverkko. Viiden päivän lumitykitys kerrytti mäen notkoon ja vastarinteeseen sääntöjen vaatiman 35 senttimetrin lumikerroksen, ja sitten kahta kallistettavaa erikoistykkiä ryhdyttiin vinssaamaan rinnettä ylös muutaman metrin askelissa. Nailonverkkoon kiinnittyneeseen tykkilumeen tehtiin karkea mä kipro fii lin aihio Rukan suurimmalla rinnetampparilla, jossa on itsenäinen, tietokoneella telojen liikkeisiin koordinoitu vinssiköysi. Talviprofiili on kummun kohdalta hieman kesäprofiilia korkeampi, jotta metrin alueelle laskeutuvat kilpatason hyppääjät eivät tömähdä rinteeseen liian jyrkästi. Luonnonlumi vain koristeena Kun alamäellä oli alustava profiili, Pulkkasen mäkijyrä ajettiin ulos tallistaan ja rinteen varsinainen muotoilu pääsi vauhtiin. Edellä esitelty hyppytornin vauhtiladun rakentaminen hoidettiin seuraavaksi, ja samaan aikaan sata metriä alempana viimeisteltiin hiihtolatuja. Marraskuun alkupuolella Rukan suorituspaikat olivat periaatteessa valmiina, vaikka luonnonlunta ei ollut satanut vielä lainkaan. Vajaa viikko ennen kisoja sää muuttui sen verran, että maasto saatiin valkoiseksi ja puihin kertyi näyttävä tykkylumi, mutta teknisesti katsoen lumisateen suurin hyöty oli lähinnä televisiokuvien kaunistuminen. Yleisradio saapuikin paikalle juuri sopivasti, joten heidän kahden ja puolen työpäivän mittainen valmistelutyönsä voitiin tehdä koristeellisessa maisemassa. Pari tusinaa sveitsiläisiä saapui myös stadionin tukikohtaansa, johon he rakensivat ajanoton, mittausten ja tulospalvelun vaatiman elektroniikan. Päivä päivältä kiihtyneeseen valmisteluprosessiin kuului tietysti joukkoruokailun, jätehuollon ja mainosrakentamisen kaltaisia järjestelyjä sekä tietysti kohtalaisen massiivinen sähkö- ja tietoliikenneprojekti. Sähköä ja langatonta verkkokaistaa jaettiin muun muassa 75 vuokrakonttiin, joihin 26 maan joukkueet toivat omaa voitelu- ja huoltokalustoaan. Kymmenisen konttia meni pelkästään Yleisradion tarpeisiin ja puolenkymmentä Saksan televisiolle. Rukalla on lisäksi kaksi kiinteää huoltohallia, jotka jaettiin siirrettävillä väliseinillä pariinkymmeneen osastoon eri joukkueille. Kuudella joukkueella oli Suomen tavoin mukana myös oma huoltoauto, joista suurimmat kytkettiin parkkipaikan väliaikaisiin sähkökeskuksiin talkootuntia Kaikki toimi kuin kellokoneisto, joten Linjakummun puhelin soi oikeastaan suhteellisen harvoin. Talkootunteja tehtiin , ja rahalla maksettavista kuluista koostui yhteensä euron budjetti. Kuusamon Erä-Veikot yrittää saada kisoista noin euron voiton, mutta toteutunut tulos nähdään vasta tammikuussa. Tätä luettaessa seuraavien kisojen valmistelut ovat kuitenkin jo hyvässä vauhdissa. Vuoden 2015 Ruka Nordic -kisoissa on näillä näkymin luvassa kymmenen maailmancupin osakilpailua, kun viikonloppua venytetään perjantain hiihtolähdöillä. [6] [3] LUONNONLUMESTA voi nykyään olla lähinnä haittaa, sillä sitä ei enää tarvita suorituspaikkojen rakentamiseen. [4] KAIKKI tarvittava lumi tuotetaan Rukan kahdeksalla lumitykillä, mikä tosin vaatii ammattitaitoa. Lumen koostumus täytyy säätää kohdalleen, jotta se toimii latujen ja hyppyrimäen raaka-aineena. [5] KESÄN yli säilötty lumivuori siirretään latupohjille suurella kuorma-autojen ja kauhakuormaajien savotalla. [6] LATUKONEET aloittavat kisaladun rakentamisen puskutraktorin roolissa. Vasta lumen levityksen jälkeen ryhdytään muotoilemaan varsinaista latua. KUVA: SEPPO LINJAKUMPU TEKNIIKAN MAAILMA 1/

LIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ. Hakkarin alueen reitit

LIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ. Hakkarin alueen reitit LIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ Hakkarin alueen reitit Tasaisen pohjan leveys 4,0 5 m. Urheilukentän reunoilla ylläpidetään hiihtohalstereita (2 kpl) Pohjan epätasaisuus 5 cm Radat

Lisätiedot

Mitä on yhdistelmähiihto?

Mitä on yhdistelmähiihto? Osa-alueet 1. Mitä on Yhdistelmähiihto 2. Matkat 3. Radan vaatimukset 4. Lähtö, maali 5. Stadion vaatimukset 6. Skiathlon pit box area / exchange zone 7. Muuta yleistä Mitä on yhdistelmähiihto? Yhdistelmähiihto,

Lisätiedot

MasKi P03 Siniset. Taitokisan suunnitelma, syyskuu 2009. Yleiset järjestelyt: kunkin lajin kolme parasta saa mitalit

MasKi P03 Siniset. Taitokisan suunnitelma, syyskuu 2009. Yleiset järjestelyt: kunkin lajin kolme parasta saa mitalit MasKi P03 Siniset Taitokisan suunnitelma, syyskuu 2009 Yleiset järjestelyt: kunkin lajin kolme parasta saa mitalit kaikille jaetaan diplomit osallistumisesta taitokisaan. kaikilla osallistujilla on "MM-kisapassit",

Lisätiedot

Joukkueenjohtajien kokous (Kainuun Ammatti-instituutti)

Joukkueenjohtajien kokous (Kainuun Ammatti-instituutti) KILPAILUOHJEET: KILPAILUJEN AIKATAULU Pe 30.3. Klo 17.00 Klo 19.00 Lehdistötilaisuus: hiihtostadionin lehdistökeskus Joukkueenjohtajien kokous: Kainuun Ammatti-instituutti La 31.3. Klo 09.45 Klo 10.00

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Hiihto ry Etelä-Pohjanmaan Hiihto ry Hämeen Hiihto ry. Kainuun Hiihto ry. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Lahden

Etelä-Karjalan Hiihto ry Etelä-Pohjanmaan Hiihto ry Hämeen Hiihto ry. Kainuun Hiihto ry. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Lahden Etelä-Karjalan Hiihto ry Etelä-Pohjanmaan Hiihto ry Hämeen Hiihto ry. Kainuun Hiihto ry. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Lahden piirin Hiihto ry Pohjois-Karjalan Hiihto ry Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

TD koulutus B-taso. Tuomarineuvoston toiminta. Tuomarineuvoston toiminta

TD koulutus B-taso. Tuomarineuvoston toiminta. Tuomarineuvoston toiminta Tuomarineuvoston toiminta Tuomarineuvoston toiminta Tuomarineuvoston tehtävät ICR 303 Ennen kilpailua > yhteyden otot, valmistelut, priorisointi, ilmoittautumiset, kilpailikutsu Organisaatio ICR 302.3,

Lisätiedot

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI NIKO PALONEN / www.suorakon.com TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI 8.10.2014 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on kertoa smyygi- eli täytelistan tekemisestä vanhan hirsirakennuksen ikkunakarmin

Lisätiedot

Rihtausohje. J.Puhakka

Rihtausohje. J.Puhakka Rihtausohje Pyörän vanteen pinnoitus (rihtaus) on aikaa vievä toimenpide, joka vaatii kärsivällisyyttä tekijältään. Tässä on ohje, joka toivottavasti helpottaa osaltaan työn onnistumista. J.Puhakka 1 Pinnat

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä Kuvat: Kotkan kaupunki KOTKA Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä itään puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Kotka on Kymijoen ja meren yhdyskohtaan

Lisätiedot

HOMOLOGOINNIN AJANKOHTAISET ASIAT

HOMOLOGOINNIN AJANKOHTAISET ASIAT HOMOLOGOINNIN AJANKOHTAISET ASIAT A- ja B-tason TD-jatkokoulutus / SM-kisajärjestäjien koulutus Jyväskylä 19.10.2013 Janne Pylväs HOMOLOGOINTI Homologointi on työkalu, jolla tarkistetaan radan rakenteet

Lisätiedot

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Läsnäololista kiertää kokouksessa Tapahtuman johtaja: Kauko Tikkanen Pyhäjärven kaupunki: Mauno Ranto Pyhäjärven Pohti: Anne Happo Lamminahon Ahto: Erkki Ryynänen Media

Lisätiedot

PISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > 4 40 44 3 35 39 2 30 34 1 25-29 0 < 24

PISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > 4 40 44 3 35 39 2 30 34 1 25-29 0 < 24 Rukan Alppikoulun valintakokeiden fysiikkatestit: Testataan hakijan fyysistä kuntoa lajin vaatimin edellytyksin ja testein. Testit pisteytetään 0-5 pistettä per testi. Testejä ovat seuraavat: - Istumaannousu

Lisätiedot

Kotimaiset TV - kisat. Ketkä mukana? Kuka tekee mitä? Vastuut ja velvoitteet

Kotimaiset TV - kisat. Ketkä mukana? Kuka tekee mitä? Vastuut ja velvoitteet Kotimaiset TV - kisat Ketkä mukana? Kuka tekee mitä? Vastuut ja velvoitteet Esittely: Hannu Koivusalo 41 v. Urheilumanageri Oma yritys: Via Sport (urheilu-, kulttuuri- ja tapahtumamarkkinointi) -------------------------------------------------------

Lisätiedot

Sukset ostajan opas. Perinteisen suksen valinta. Ostajan oppaat" 01.11.2013

Sukset ostajan opas. Perinteisen suksen valinta. Ostajan oppaat 01.11.2013 Sukset ostajan opas Ostajan oppaat" 01.11.2013 Suksien jäykkyys, pohjamateriaali ja pituuden valinta ratkaisevat sen, miten suksi luistaa ja miltä hiihto maistuu. Suksien valintakriteerit ovat erilaiset

Lisätiedot

Tee-se-itse.fi Ja saat sellaisen, kuin sattuu tulemaan! http://www.tee-se-itse.fi

Tee-se-itse.fi Ja saat sellaisen, kuin sattuu tulemaan! http://www.tee-se-itse.fi Baarikaappi Jatketaanpa samoilla linjoilla kuin edellisessä artikkelissa "tynnyrin mallinen baarikappi". Tällä kertaa esitellään hieman tavanomaisempi baarikaappi, joka on myöskin huomattavasti helpompi

Lisätiedot

VÄYLÄ 1 Par 3 100 m -5 m

VÄYLÄ 1 Par 3 100 m -5 m VÄYLÄ 1 100 m -5 m Alamäkiväylä, joka taittuu n. 60 metrin päässä vasemmalle. Loppu 40 m tasamaalla. Onnistuneella avausheitolla on mahdollista päästä korille. VÄYLÄ 2 Par 4 171 m -6 m Väylän alku heitetään

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen

Lisätiedot

Nuorten PM-hiihdot 2014, Rovaniemi 31.1.-2.2.2014

Nuorten PM-hiihdot 2014, Rovaniemi 31.1.-2.2.2014 Nuorten PM-hiihdot 2014, Rovaniemi 31.1.-2.2.2014 Kilpailuohjelma: Perjantai 31.1.2014 16.00 karsinta Naiset 1,1 km / Miehet 1,4km vapaa hiihtotapa Alkuerät 17.30 Naisten I alkuerä 17.36 Naisten II alkuerä

Lisätiedot

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA Pysy lomalla ja matkoillakin teräskunnossa, tekemällä 5 tehokasta ja nopeaa treeniohjelmaa Seuraavassa 2 bonustreeniohjelmaa artikkelista Treenaa kotona Muscle&Fitness Hers-lehden

Lisätiedot

6. Etäisyydenmittari 14.

6. Etäisyydenmittari 14. 97 ilmeisessä käsirysyssä vihollisen kanssa. Yleensä etäiyyden ollessa 50 m. pienempi voi sen käyttämisestä odottaa varmaa menestystä; paras etäisyys on 25 m. tai sitä pienempi. Sillä missä tilanahtaus

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Hämeen Hiihto ry Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Lahden piirin Hiihto ry Uudenmaan Hiihto ry Finlands Svenska Skidförbund rf Kainuun Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Satakunnan

Lisätiedot

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI BOING-temppuradalle on suunniteltu kahdeksan erilaista temppua, joista radan järjestäjä on valinnut osan BOING-temppurataan. Suorituspaikkojen ohjeet saat suorituspaikoilta

Lisätiedot

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Lähde: Amob ideointipalveri 2010 Saarijärven koulu Kirkonrotta / Rönttö / Kymmenen tikkua laudalla: piilossa olija voi nähdä

Lisätiedot

Ohjeita 2015 www.fillarirastit.com Hiiltomiehet. VERSIO 1 (2015) http://www.fillarirastit.com/ohjeet/pyorasuunnistus.

Ohjeita 2015 www.fillarirastit.com Hiiltomiehet. VERSIO 1 (2015) http://www.fillarirastit.com/ohjeet/pyorasuunnistus. Ohjeita 2015 www.fillarirastit.com Hiiltomiehet Kuva: Jari Yli-Hietanen Muutamia pyöräsuunnistuksen erityisjuttuja Polkukuvaus, kertoo polun ajettavuuden Mitä yhtenäisempi viiva sitä nopeampi sitä on ajaa

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput 92 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT pallotemput yleistä pallotaitavuutta ja -silmää kehittäviä vaikeutuvat temput motivoivat mahdollista harjoitella erilaisilla

Lisätiedot

Rallin Perustoimitsijakoulutus, AT-toiminta

Rallin Perustoimitsijakoulutus, AT-toiminta Rallin Perustoimitsijakoulutus, AT-toiminta AT toiminnat AT toiminnassa täytettäviä lomakkeita ovat: Pöytäkirja, aikakortti, ja kilpailijoiden seurantalomake / lähtöluettelo. AT:lla tarvittavia välineitä

Lisätiedot

HOMOLOGOINTIASIAA IMATRA 3.11.2012. TD-päivityskurssi ja SM-kisajärjestäjäkoulutus. Juha Torvikoski

HOMOLOGOINTIASIAA IMATRA 3.11.2012. TD-päivityskurssi ja SM-kisajärjestäjäkoulutus. Juha Torvikoski HOMOLOGOINTIASIAA TD-päivityskurssi ja SM-kisajärjestäjäkoulutus IMATRA 3.11.2012 Juha Torvikoski Sisältö - Säännöistä - Kilpailuradoista - Homologoinnista - FIS lähetti Suomelle huomautuksen FIS-kisoista

Lisätiedot

Suomen Melonta- ja Soutuliitto Ratajaosto. Säännöt hyväksytty: Rata- ja maratonjaoston kokous 11.4.2015

Suomen Melonta- ja Soutuliitto Ratajaosto. Säännöt hyväksytty: Rata- ja maratonjaoston kokous 11.4.2015 Sivu 1(6) MARATON CUP SÄÄNNÖT 2015 Säännöt hyväksytty: Rata- ja maratonjaoston kokous Laatija / tiedustelut: Pekka Tulonen 1 YLEISTÄ Näissä säännöissä määrätään Suomen melonta- ja soutuliiton alaisissa

Lisätiedot

CTIF 100 metrin estejuoksu

CTIF 100 metrin estejuoksu CTIF 100 metrin estejuoksu Säännöt (6. painos 2004, keskeisimmät kohdat Suomessa järjestettävää kilpailua varten) Kilpailusarjat (1.2) Kilpailussa on erikseen sarjat vapaaehtoisille palokunnille ja ammattipalokunnille.

Lisätiedot

www.startskiwax.com Maastohiihdon voiteluopas kuntoilijoille ja ulkoilijoille

www.startskiwax.com Maastohiihdon voiteluopas kuntoilijoille ja ulkoilijoille www.startskiwax.com Maastohiihdon voiteluopas kuntoilijoille ja ulkoilijoille Helpoin tapa. Start Easy -pikavoiteet Uudet Start Easy tuotteet ovat turvallisia ja helppoja käyttää. Easy -sarjaan kuuluu

Lisätiedot

Tikkurilan Judokat Ry. Kotikisojen järjestämisen opas

Tikkurilan Judokat Ry. Kotikisojen järjestämisen opas Kotikisojen järjestämisen opas 2 Kilpailun järjestämisen perusteet... 3 Kilpailukutsut... 3 Ottelupaikan järjestäminen... 3 Yksi vai kaksi ottelualuetta?... 3 Toimitsijapöydät... 3 Punnitus... 4 ATK-ohjelma

Lisätiedot

Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein

Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein Kaapeli on arvokas tuote. Kaapelin kuljetuspakkaus on yleensä kela. Paksut laipat voivat vaikuttaa särkymättömiltä, mutta yli neljä tonnia painava kela on suhteellisen

Lisätiedot

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 Taitoryhmät ovat harrasteryhmien ja kilparyhmien välissä olevia ryhmiä, joissa harjoitellaan jo tavoitteellisemmin. Taitoryhmissä voi

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto:

Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto: Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto: Ennen vanhan puhelimesi käytöstä poistoa, pidäthän huolen, että olet synkronisoinut yhteystietosi Exchange palvelimelle! iphone 4 yhdellä silmäyksellä Purettuasi

Lisätiedot

1) Alkulämpö 12 min. Alkulämpö ulkona. Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos. Koordinaatiot 3 min, hölkkäpalautus.

1) Alkulämpö 12 min. Alkulämpö ulkona. Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos. Koordinaatiot 3 min, hölkkäpalautus. 1) Alkulämpö 12 min Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos Parijono ja 1-2 hippaa. Parijonossa ollaan kokoajan pienessä liikkeessä 1) 1 min Paikallaan juoksu 2) 30 sek Pikkuvuorohyppely 3) 30 sek

Lisätiedot

SSM-2 KONEEN RAKENNE. havainnekuva koneen rakenteesta

SSM-2 KONEEN RAKENNE. havainnekuva koneen rakenteesta Lähde: http://sjh.sporttisaitti.com/ Luistimien teroittaminen on huoltajan tärkeimpiä tehtäviä ehkä tärkein. Jotta tehtävän pystyy hoitamaan ja suoriutumaan siihen liittyvistä monista vaiheista, tulee

Lisätiedot

Winter Tour 2014 Sports Coach Joukkue Scramble Open - golf simulaattorissa

Winter Tour 2014 Sports Coach Joukkue Scramble Open - golf simulaattorissa Winter Tour 2014 Sports Coach Joukkue Scramble Open - golf simulaattorissa Simulaattorin perusasetukset alkusarjaan marraskuu 2013- huhtikuu 2014 Valitaan jompikumpi pelattava kenttä - Linna Golf ja etu9

Lisätiedot

Metsäteiden talvikunnossapito

Metsäteiden talvikunnossapito Metsäteiden talvikunnossapito Kalvosarja pohjautuu Tuomas Villmanin Mikkelin ammattikorkeakoulussa keväällä 2007 tekemään opinnäytetyöhön. Yhteyshenkilö: Antti Korpilahti Valokuvat: Tuomas Villman Piirrokset:

Lisätiedot

Winter Tour 2014 PariScramble Open Sports Coach -golfsimulaattorissa

Winter Tour 2014 PariScramble Open Sports Coach -golfsimulaattorissa Winter Tour 2014 PariScramble Open Sports Coach -golfsimulaattorissa Simulaattorin perusasetukset alkusarjaan marraskuu 2013 - huhtikuu 2014 Valitaan jompikumpi pelattava kenttä - Linna Golf ja etu9 -

Lisätiedot

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 N S ta tai m ä BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 ONNISTUNUT SALKKU Salkkuja on eri kokoisia, muotoisia ja värisiä. Huomiota kiinnitetään seuraaviin kohtiin. SALKUN AUKAISEMINEN PYÖRÖSAHALLA JA SEN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

Kisajärjestäjän opas

Kisajärjestäjän opas Kisajärjestäjän opas Tämän oppaan on laatinut Eveliina Koivula yhdessä Girevoy Sport Liedon kanssa ja se perustuu Anne-Marie ja Juuso Sipilän Long Cycle 2011 SM-kisojen järjestelyjen yhteydessä tekemiin

Lisätiedot

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja.

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja. AQUA ROMANA Vesi oli elintärkeä ja keskeinen edellytys Rooman imperiumin kehitykselle. Vedensaannin turvaamiseksi taitavimmat rakennusmestarit rakensivat valtavan pitkiä akvedukteja, joita pidetään antiikin

Lisätiedot

POHJOISMAISET (NCR) CARAMBA SÄÄNNÖT, alkaen 1. 1. 2006

POHJOISMAISET (NCR) CARAMBA SÄÄNNÖT, alkaen 1. 1. 2006 POHJOISMAISET (NCR) CARAMBA SÄÄNNÖT, alkaen 1. 1. 2006 A. YLEISTÄ 1 Kilpailija on oltava sen treffin osanottaja, jonka aikana kilpailu suoritetaan. Järjestävän maan kilpailutoimikunta voi myöntää poikkeuksia

Lisätiedot

HIIHTOKISOJEN KULJETUSAIKATAULU 1.3.2012:

HIIHTOKISOJEN KULJETUSAIKATAULU 1.3.2012: HIIHTOKISOJEN KULJETUSAIKATAULU 1.3.2012: Bussi 1. klo 8.00 Nuuksion koulu (10) klo 8.20 Auroran koulu (9) klo 8.30 Ymmerstan koulu (8) klo 8.45 Kilon koulu (3) Leppävaaran urheilupuisto (yht. 30 henkilöä)

Lisätiedot

JUNIOR GAMES -SÄÄNNÖT (päivitetty 11.9.2015)

JUNIOR GAMES -SÄÄNNÖT (päivitetty 11.9.2015) JUNIOR GAMES -SÄÄNNÖT (päivitetty 11.9.2015) OPETTAJAN/HUOLTAJAN TEHTÄVÄT 1. Kerätä kaikki oman koulun oppilaat yhteen ja kertoa heille lyhyesti lajin säännöt: - hyväksytty/hylätty suoritus - montako suoritusta

Lisätiedot

Lauletaan useita kertoja siten, että nostellaan vuoroin oikeaa ja vasenta jalkaa.

Lauletaan useita kertoja siten, että nostellaan vuoroin oikeaa ja vasenta jalkaa. Tammikuun liikuntavinkit lähde: suunnittelen liikuntaa palvelu (www.nuorisuomi.fi) SUKSITANSSI: Tuttu laululeikki sukset jalassa. Harjoitellaan tasapainotaitoa. Leikitään tasaisella alueella, jossa kaikille

Lisätiedot

Suorakulmainen kolmio

Suorakulmainen kolmio Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2

Lisätiedot

Pelaajien hallinta tulospalvelussa

Pelaajien hallinta tulospalvelussa Pelaajien hallinta tulospalvelussa Joukkueen tietoja (kaikki joukkueet) sekä Live Scorea (naisten ja miesten SM) hallitaan tulospalvelussa: tulospalvelu.finnhandball.net. Pääset joukkueesi tietoihin yläpalkin

Lisätiedot

rajatonta visuaalisuutta SEISMO FACTORY www.seismo.fi www.panoramic-display.com

rajatonta visuaalisuutta SEISMO FACTORY www.seismo.fi www.panoramic-display.com rajatonta visuaalisuutta SEISMO FACTORY www.seismo.fi www.panoramic-display.com Isoa, upeaa, sau TÄYTTÄ KUVAA Panoramic on modulaarinen näyttely- ja sisustusratkaisu, jossa rakenteet piiloutuvat täysin

Lisätiedot

Pelaajat siirtävät nappuloitaan vastakkaisiin suuntiin pelilaudalla. Peli alkaa näin. Tuplauskuutio asetetaan yhtä kauas kummastakin pelaajasta.

Pelaajat siirtävät nappuloitaan vastakkaisiin suuntiin pelilaudalla. Peli alkaa näin. Tuplauskuutio asetetaan yhtä kauas kummastakin pelaajasta. DVD Backgammon Pelin tavoite Pelin tavoitteena on siirtää kaikki omat pelinappulat omalle sisäkentälle ja sieltä pois laudalta. Se pelaaja, joka ensimmäisenä on poistanut kaikki pelinappulansa pelilaudalta,

Lisätiedot

3. Koordinaatioharjoittelu:

3. Koordinaatioharjoittelu: 55 LIITE 2/2 3. Koordinaatioharjoittelu: Koordinaatio askelluksilla pyritään harjoittamaan juoksemisen osa-alueita. Askellukset toimivat erinomaisena harjoitteena askeltiheyden sekä askelkontaktin harjoittamiseen.

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT

POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT HUOM: Suorituksissa kaksi yritystä, joista voimistelijan kannalta parempi yritys hyväksytään! 10-11 -vuotiaat NOPEUS 20 m juoksu Vauhditon pituushyppy

Lisätiedot

KILPAILUOHJEET Kilpailuissa noudatetaan FIS:n eli kansainvälisen hiihtoliiton sekä Suomen hiihtoliiton SMkilpailujen

KILPAILUOHJEET Kilpailuissa noudatetaan FIS:n eli kansainvälisen hiihtoliiton sekä Suomen hiihtoliiton SMkilpailujen KILPAILUOHJEET Kilpailuissa noudatetaan FIS:n eli kansainvälisen hiihtoliiton sekä Suomen hiihtoliiton SMkilpailujen sääntöjä. KILPAILUKESKUS Kilpailukeskus sijaitsee Ukonniemen alueella Aviasport Areenalla

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008 PÄIVÄKIRJA 26.5.2008 Tyttöjen kausi päättyi muutaman viikon takaisiin harrastesarjojen SM-kisoihin Jyväskylässä. Sijoitus oli hienosti neljäs, tosin harmittavasti 0.05 pisteen päässä pronssi mitalista.

Lisätiedot

TASATYÖNNÖN TULEVAISUUS MITKÄ OVAT VAATIMUKSET JA MITEN NIIHIN PÄÄSTÄÄN?

TASATYÖNNÖN TULEVAISUUS MITKÄ OVAT VAATIMUKSET JA MITEN NIIHIN PÄÄSTÄÄN? TASATYÖNNÖN TULEVAISUUS MITKÄ OVAT VAATIMUKSET JA MITEN NIIHIN PÄÄSTÄÄN? Olli Ohtonen Sprinttivalmentaja olli.ohtonen@hiihtoliitto.fi 0504077501 RAKENNE Tasatyöntö - Muutos Tasatyöntö - Lyhyt historia

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 3

Agricolan Monenlaista luettavaa 3 Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri Kesällä maa-lais-hii-ri asui suuressa vehnäpellossa. Kun ilmat viilenivät, se muutti sisälle taloon. Tuvan lattialta se löysi ihmisiltä pudonneita herk-ku-pa-lo-ja. Se

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja

Lisätiedot

TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015

TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015 TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015 KILPAILUTOIMISTO Kilpailutoimisto on avoinna Lahden Urheilukeskuksen piha- alueella lauantaina klo 8 alkaen. Puhelin kilpailutoimistoon: 0405687059 / Juho

Lisätiedot

Taulukot. 2002 Päivi Vartiainen 1

Taulukot. 2002 Päivi Vartiainen 1 Taulukot Taulukon lisääminen FrontPagessa tapahtuu samalla tavoin kuin Word tekstinkäsittelyohjelmassakin. Valitse vakiotyökaluriviltä Lisää taulukko painike. Kun olet napsauttanut painikkeen alas voit

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

JÄÄPALLO-OHJAAJAN OPAS 2014-2015

JÄÄPALLO-OHJAAJAN OPAS 2014-2015 JÄÄPALLO-OHJAAJAN OPAS 2014-2015 Leikkejä, luisteluharjoitteita ja lajiharjoitteita lapsille ja nuorille Toteutettu yhteistyössä Ruotsin jääpalloliiton kanssa Harjoitusten rakenne esimerkki 60 min: Huomioi

Lisätiedot

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET 1. Laattojen rei itys...3 2. Laattojen kavennukset ja vakiovaraukset...4 3. Erikoiselementit...7 4. Hormien sijoittelu ontelolaatastossa...8 4.1 Hormi laatan

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

HelTri Cup- kilpailusarja sekä Rykäsyn reittiseloste

HelTri Cup- kilpailusarja sekä Rykäsyn reittiseloste SELOSTE Sivu 1 / 12 HelTri Cup- kilpailusarja sekä Rykäsyn reittiseloste SELOSTE Sivu 2 / 12 Sisällys HelTri Cup- kilpailusarja sekä Rykäsyn reittiseloste... 1 HelTri-cup säännöt... 3 Kilpaileminen...

Lisätiedot

ComfortControl 01 KEINUN LUKITUS 02 KEINUN VASTUS 05 SELKÄNOJAN KORKEUS 03 ISTUINSYVYYS 06 SELKÄNOJAN KALLISTUS 04 ISTUINKORKEUS 07 KÄSINOJAT KORKEUS

ComfortControl 01 KEINUN LUKITUS 02 KEINUN VASTUS 05 SELKÄNOJAN KORKEUS 03 ISTUINSYVYYS 06 SELKÄNOJAN KALLISTUS 04 ISTUINKORKEUS 07 KÄSINOJAT KORKEUS Vaihe 1: Avaa tuolisi lukitus. 01 KEINUN LUKITUS Vaihe 2: Säädä tuoli kehosi mukaan. 02 KEINUN VASTUS 03 ISTUINSYVYYS 04 ISTUINKORKEUS Vaihe 3: Säädä tuoli työsi mukaan. 05 SELKÄNOJAN KORKEUS 06 SELKÄNOJAN

Lisätiedot

Winter Tour 2015 PariScramble Open ja Personal Open

Winter Tour 2015 PariScramble Open ja Personal Open Winter Tour 2015 PariScramble Open ja Personal Open Sports Coach -golfsimulaattoreissa Simulaattorin perusasetukset PariScambleen (Personal kisassa normaali lyöntipeli) Valitaan pelattava kenttä - Linna

Lisätiedot

Hifitalo 2010. Hifitalo SIMPLE-XXX KOTELOT. Kasausohje YHTEYSTIEDOT

Hifitalo 2010. Hifitalo SIMPLE-XXX KOTELOT. Kasausohje YHTEYSTIEDOT Hifitalo 2010 Hifitalo SIMPLE-XXX KOTELOT Kasausohje YHTEYSTIEDOT Myymälä: info@hifitalo tel.044 055 3595 Asentamo: asentamo@hifitalo.fi tel.040 588 4680 Onnittelut, olette ostaneet itsellenne laatutuotteen

Lisätiedot

NOOX XCIO Bluetooth 4.0 stereokuulokkeet

NOOX XCIO Bluetooth 4.0 stereokuulokkeet NOOX XCIO Bluetooth 4.0 stereokuulokkeet NOOX XCIO tukee seuraavia protokollia HSP Headset Profile HFP Hands-free Profile A2DP Advanced Audio Distribution Profile AVRCP Audio/Video Remote Control Profile

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

Uppgårds Fotisgolf. Tällä radalla pitää potkaista pallo alustalta reikään joka sijaitsee juuri ratalipun kohdalla.

Uppgårds Fotisgolf. Tällä radalla pitää potkaista pallo alustalta reikään joka sijaitsee juuri ratalipun kohdalla. Uppgårds Fotisgolf Yleiset ohjeet kaikille radoille: Jokainen rata alkaa aina pienen keltaisen pöydän kohdalla. Pöydältä näkee myös mite kyseinen rata pelataan. Radan lopussa oleva lippu ei aina osoite

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

EROTUOMARIN ALKEISKURSSI 2015

EROTUOMARIN ALKEISKURSSI 2015 EROTUOMARIN ALKEISKURSSI 2015 RINGETTE-EROTUOMARIN ALKEISKURSSI Alkeiskurssin tarkoitus on perehdyttää aloitteleva tuomari erotuomarin tehtäviin otteluissa. Alkeiskurssin painopisteet ovat tuomarin sijoittumisessa,

Lisätiedot

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015. TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015. TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015 TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO - Kannettava tietokone Panasonic CF-29, verkkolaturi, autolaturi ja langaton hiiri. (vara-akku) - Emit 250 -lukijaleimasin - MTR4-kortinlukija

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU. Maastopyöräilyn Pivot Enduron vuoden 2013 ensimmäinen osakilpailu. Sunnuntaina 28. huhtikuuta Salo, Märynummi YLEISTÄ

KILPAILUKUTSU. Maastopyöräilyn Pivot Enduron vuoden 2013 ensimmäinen osakilpailu. Sunnuntaina 28. huhtikuuta Salo, Märynummi YLEISTÄ KILPAILUKUTSU Maastopyöräilyn Pivot Enduron vuoden 2013 ensimmäinen osakilpailu Sunnuntaina 28. huhtikuuta Salo, Märynummi YLEISTÄ Kilpailussa noudatetaan kilpailun järjestäjän antamia ohjeita. Jokainen

Lisätiedot

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautoille 2015

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautoille 2015 Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautoille 25 SF-Caravan ry. Turvatoimikunta Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautoille 25 Johdanto SF-Caravan ry:n ja sen jäsenyhdistysten järjestämän ajotaitoharjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi)

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi) Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

1.2 Yhtälön avulla ratkaistavat probleemat

1.2 Yhtälön avulla ratkaistavat probleemat 1.2 Yhtälön avulla ratkaistavat probleemat Kun matemaattista probleemaa lähdetään ratkaisemaan yhtälöä hyväksi käyttäen, tilanne on vaikeampi kuin ratkaistaessa yhtälöä mekaanisesti. Nyt on näet itse laadittava

Lisätiedot

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Järjestelyt Kesäkisoihin ilmoittaudutaan paikan päällä riittävän hyvissä ajoin ennen kutakin lajia. Kisoja järjestävä siirtolapuutarha järjestää

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Spinnupurjehduksen perusteet Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Mikä ihmeen spinnu? Symmetrinen vapaasti lentävä myötätuulipurje Yleensä paljon kokoa Paljon voimaa Paljon

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200

K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200 K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200 Pyöröpaalisilppuri ja ruokintakone Markkinoiden täydellisin ohjelma www.tks-as.no Kiinteä kone Vaunumalli Kattokiskoihin asennettu kone Täyttölava K2 COMBICUTTER Työtä

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot