LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 8/2011/1 Dnro LSSAVI/340/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee naudanlihantuotantotoimintaa ja sen laajentamista Seinäjoen kaupungin Heikkolan kylässä. Arto ja Maarit Nortunen Poutunrannantie Untamala ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on nykyisin 273 lihanautaa ja 21 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisten lihanautakasvattamoiden lounaispuolelle uusi lihanautakasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 652 lihanautaa ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyiset lihanautakasvattamot ja lietesäiliöt sekä uusi lihanautakasvattamo ja uudet lietesäiliöt sijaitsevat Seinäjoen kaupungin Heikkolan kylässä tilalla Nortula RN:o 8:54. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 80 lihanaudalle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan 206 lihanaudalle ja 102 vasikalle (alle 6 kk). Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Nykyiset lihanautakasvattamot ja uusi lihanautakasvattamo sijaitsevat Seinäjoen kaupungin Heikkolan kylässä noin 13 km:n etäisyydellä Ylistaron keskustasta koilliseen ja noin 30 km:n etäisyydellä Seinäjoen keskustasta luoteeseen. Eläinsuojien lähiympäristö on metsä- ja peltoaluetta. Lähimmät kaksi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 260 metrin ja noin 440 metrin (tyhjillään) etäisyydellä nykyisistä lihanautakasvattamoista. Lähimmät kaksi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 180 metrin ja noin 420 metrin (tyhjillään) etäisyydellä uudesta lihanautakasvattamosta. Etäisyys lähimmästä rakennettavasta lietesäiliöstä lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 170 m. Lisäksi luvanhakijoiden sukulainen asuu samassa pihapiirissä kuin luvanhakijat. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 800 metrin etäisyydellä lihanautakasvattamoista. Lihanautakasvattamoiden sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät I-luokan pohjavesialueet, Troiharin ja Lamminkankaan pohjavesialueet, sijaitsevat noin 750 metrin ja noin 1,3 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan kylän omasta vesiyhtymästä. Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 273 lihanautaa ja 21 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisten lihanautakasvattamoiden lounaispuolelle uusi lihanautakasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 652 lihanautaa ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyisissä lihanautakasvattamoissa on tilat 294 lihanaudalle ja uuteen lihanautakasvattamoon tulee tilat 408 lihanaudalle. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin kg/vuosi.

3 3 Tilan lihanautakasvattamoissa kasvatetaan sonnivasikoita teuraaksi. Vasikat tulevat välikasvatettuina noin 5 kk:n ikäisinä ja teuraaksi ne lähtevät noin 19 kk:n ikäisinä. Nykyisten lihanautakasvattamoiden ilmanvaihto hoidetaan koneellisesti ja poistoilmahormit sijaitsevat eläinsuojien katolla. Uudessa lihanautakasvattamossa käytetään luonnollista ilmanvaihtoa ns. avoharjan kautta. Lannan ja jätevesien varastointi Nykyisten lihanautakasvattamoiden ja uuden lihanautakasvattamon lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on nykyisin kolme avointa noin 600 m 3 :n lietesäiliötä ja noin m 3 :n avoin lietesäiliö. Kaksi noin 600 m 3 :n lietesäiliötä ja noin m 3 :n lietesäiliö täytetään alakautta. Tilalle rakennetaan kaksi uutta noin m 3 :n lietesäiliötä. Uudet lietesäiliöt täytetään alakautta. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (1 785 m 3 ) kanssa noin m 3. Lietekuilut toimivat valutuksella. Eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan sakokaivojen kautta ojaan. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Varastot Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 302 ha, josta omaa peltoa noin 41 ha, vuokrapeltoa noin 61 ha ja sopimuspeltoa noin 200 ha. Hakemuksen mukaan lietettä ei levitetä pohjavesialueille. Lietteen levityksestä 80 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana ja 20 % syksyllä viikkojen aikana. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 5 kpl/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muovijäte, jäteöljyt, akut ja lamput toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen ja rehujätteet levitetään pellolle. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia/vuosi laakasiiloihin. Uuden lihanautakasvattamon yhteyteen rakennetaan uudet laakasiilot. Rakennettavista laakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan noin 5 m 3 :n umpikaivoon ja umpikaivosta puristenesteet levitetään kasvukaudella pellolle. Nykyisistä laakasiiloista puristenesteet johdetaan noin m 3 :n lietesäiliöön. Jatkossa nykyisissä laakasiiloissa ei varastoida säilörehua. Tilalla on noin litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 40

4 4 litraa muovikanistereissa. Säilörehunteossa käytetään säilöntäainetta noin litraa. Säilöntäaineet hankitaan 200 litran muovitynnyreissä. Torjunta-aineita ostetaan vain yhden satokauden tarvetta varten. Lannoitteet ostetaan syksyllä ja varastoidaan ladossa. Lannoitteita hankitaan kasvukauden tarvetta vastaava määrä. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkkeet säilytetään tuotantorakennuksen lääkekaapissa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että teuras- ja vasikka-auto käyvät kerran kuukaudessa ja rehuauto joka toinen kuukausi. Eläinlääkäri käy kerran kuukaudessa. Rehuntekoliikennettä on kesäaikana noin viisi päivää/rehusato. Lietettä ajetaan keväällä viikoilla ja syksyllä viikoilla yhteensä noin 800 kuormaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Rakentamisessa pyritään hyödyntämään paras mahdollinen tekniikka. Lannan levityksessä käytetään multauskalustoa. Pintalannoituksessa on käytössä nykyaikainen kalusto sateliittipaikantimineen. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Nautojen ruokinta pystytään hoitamaan esim. sähkökatkoksen aikana traktorilla. Kylän yhteisellä vesiyhtymällä on käytössä aggregaatti, joka takaa veden saannin. Paloturvallisuus huomioidaan rakennussuunnittelussa. Tuotantorakennuksissa on alkusammutuskalustoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Kuulutusajan jälkeen lupahakemusta on muutettu siten, että uusi lihanautakasvattamorakennus rakennetaan suunniteltua lyhyempänä ja leveämpänä. Myös uusien rakennettavien noin m 3 :n lietesäiliöiden sijaintipaikkoja on muutettu.

5 Tarkastus 5 Muutetusta lupahakemuksesta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Lupahakemuksen muuttamista koskevat asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen kaupunginvirastossa. Lupahakemuksen muuttamisesta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Seinäjoen kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Seinäjoen kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa määräpäivään mennessä. Muutetusta lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Seinäjoen kaupungin ympäristölautakunnalta ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltija toteaa lausunnossaan mm, että eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Lihanautakasvattamon välittömässä läheisyydessä asuu yksi naapuri, jonka asuinrakennus on 110 metrin etäisyydellä laajennuksesta. Tämä naapuri on luvanhakijan serkku, ja asuu samassa pihapiirissä luvanhakijan kanssa. Seuraavaksi lähimmät naapurit ovat noin 280 metrin päässä (tila Viemerö), noin 490 metrin päässä (tila Heikkilä) ja noin 900 metrin päässä (tila Haani). Tilat Viemerö ja Heikkilä ovat hakijan ilmoituksen mukaan asumattomia. Lietesäiliötilavuutta on riittävästi. Lannanlevitysalaa on myös riittävästi. Levitykseen on käytettävissä noin 300 ha peltoa. Vuokrasopimuksista 23 ha on voimassa 2011 vuoden loppuun asti, 31,97 ha vuoden 2012 loppuun asti ja 5,43 ha vuoden 2013 loppuun asti. Lannan levitysalojen riittävyydestä on huolehdittava vuokrasopimusten umpeutuessa. Lisäksi lannan levitysalassa on huomioitava lannan levittämistä koskevat rajoitukset pohjavesialueilla. Hakemuksen mukana olevien peltokarttojen mukaan lannan levitykseen käytettävissä olevia peltolohkoja on Troiharin ja Lamminkankaan pohjavesialueilla. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Mikäli lietelantaa tai jätevesiä levitetään pohjavesialueille, on maaperätutkimuksin tai muihin vastaaviin luotettaviin selvityksiin nojautuen osoitettava, ettei levityksestä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Selvitykset on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäviksi. Vesistöjen varteen sijoittuvien peltolohkojen

6 6 osalta on otettava huomioon, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) on määrätty. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Tankkauskäytössä olevat maanpäälliset öljy- ja polttoainesäiliöt tulee varustaa sulkulaitteellisella polttoainepistoolilla, joka estää säiliön vapaan tyhjentymisen. Säiliöt tulee aina sijoittaa irti maasta sekä maastollisesti siten, että mahdollisen vuotovahingon yhteydessä aine ei pääse vesistöön. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan tankkauskäytössä olevat säiliöt tulee saattaa määräysten mukaiselle tasolle mennessä. Kun huomioidaan tässä lausunnossa esitetyt asiat, voidaan todeta, että toiminnasta ei katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että Arto ja Maarit Nortusen ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole erityistä huomautettavaa. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan muutetusta lupahakemuksesta, että etäisyydet navetan ja lietesäiliöiden sekä lähimmän asutuksen välillä pysyvät lähes samoina verrattuna ensimmäisen kuulutuksen mukaiseen suunnitelmaan. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus katsoo, että rakennettavat lietesäiliöt tulisi kattaa vähintään kelluvalla katteella. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta. Muutetusta hakemuksesta on jätetty myös kaksi muistutusta. AA toteaa muistutuksessaan mm, että lietteen ajo keväällä kelirikkoaikana ja syyssateilla rikkoo lopunkin tiestön. Poutunrannalla ei ole öljysoratietä ja peltotiet ovat liejuiset. Ruokaakin tämä eläinmäärä tarvitsee runsaasti ja jälleen tiet ovat kovassa käytössä. Muistuttaja ihmettelee sitä, että uudet lietesäiliöt tuodaan lähemmäksi hänen kotiaan kuin hakijan omaa taloa. Ei ole mitään järkeä tehdä kolmeen eri paikkaan lietesäiliöitä. Lietesäiliöt tulee keskittää kolmen nykyisen säiliön viereen haisemaan. Muistuttaja toteaa nautakasvattamon laajennukselle ei ja tuo esille hajuhaitat. Muistuttajan koti odottaa kirvesmiestä remonttitöihin. Talo ei ole asumaton niin kuin naapuri luulee.

7 7 BB toteaa muistutuksessaan mm, että hajuhaitta on melkoinen riesa Rantalaisille, kun m 3 lietesäiliötilavuutta on täynnä ja ilman kattoja ja sekoitusvaihe haisee myös. Kun Hautalan vuokramaille ajetaan lietettä, niin kyllä tuoksuu. Muistuttaja asuu melkein naapurina 500 metrin päässä. Poutunrannalla pitää haista muullekin kuin lietelannalle. Laajennus aiheuttaa hajuhaittaa. Lietesäiliöiden suunnittelu ihmetyttää, kun ne tulisi lähemmäs naapuria kuin omaa tupaa. Yritetäänkö hajut saada pois omalta tontilta tällä tavalla. Eikö suunnittelija ole ajatellut yhtään, että nämä viisi säiliötä pitää olla saman tien varressa kaikki. Nyt niitä suunnitellaan ympäri hakijan tonttia niin kauas kuin rajat antaa myöden. AA toteaa muistutuksessaan muutetusta lupahakemuksesta, että nautakasvattamon laajennuksen piirustuksille ei ja tuo esille hajuhaitan. Lietesäiliö, joka on suunniteltu muistuttajan asuinrakennuksen lähelle haisemaan, on rakennettava Troiharintien varteen hakijan omalle pellolle, koska siellä ei ole asutusta ympärillä hajuja haistelemassa. On myös järkevämpi ratkaisu edes osa lietteestä ajaa talviaikana, kun tiestö on roudassa. Tätä lieterallia ei nämä pohjattomat peltotiet kestä keväällä ja syksyllä. Teiden kunnostajaa ei Nortusesta löydy. Toinen noin m 3 :n lietesäiliö tulisi sijoittaa nykyisen kolmen pienen lietesäiliön viereen. BB toteaa muistutuksessaan muutetusta lupahakemuksesta, että kyllä on ihmeellistä suunnittelua noiden lietesäiliöiden osalta, kun ei niitä voida keskittää jo ennestään kolmen pienemmän lietesäiliön viereen. Tämä yksi uusi noin m 3 :n lietesäiliö tulisi myös sijoittaa nykyisten viereen, kun sitä suunnitellaan melkein naapurin rajalle. Eikö se ole ympäristöllisestikin ajateltuna siistimpää, kun ei joka nurkassa säiliö haise. Kun lietesäiliöt ovat samalla alueella, on tien tekokin paljon lyhyempi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä ja annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista ja jätetyistä muistutuksista. Hakija on ilmoittanut suullisesti, että muutetusta lupahakemuksesta annetusta lausunnosta ja jätetyistä muistutuksista ei ole vastineen antotarvetta. Hakija toteaa vastineessaan, että tila sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Ylistaron keskustaan on matkaa noin 17 km ja Untamalan kylän keskustaan noin 3 km. Suunniteltu nautakasvattamon paikka on erittäin sovelias ko. rakennukselle. Koska muistuttajat eivät ole esittäneet mitään sellaista, mikä perustuisi lakiin tai asetuksiin, ympäristöluvan eväämiselle ei ole aihetta.

8 8 Muistuttajien maininnat hajuhaitoista ovat siltä osin totta, että lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana syntyy hajua. Levityksen aikana syntyvää hajuhaittaa on vähennetty merkittävästi käyttämällä urakoitsijoita, joilla on nykyaikaiset lietelannan multauslaitteet. Multaus, ts. lietelannan sijoittaminen peltoon, vähentää levityksen aikana syntyvää hajuhaittaa huomattavasti. Tulevaisuudessa tullaan käyttämään urakoitsijoita vielä huomattavasti enemmän johtuen kahdesta syystä: 700 eläimen hoitotyöt vievät merkittävän osan käytettävissä olevasta työajasta ja lisäksi EU:n maksama multaustuki kannustaa sijoittamaan lietteen peltoon. Sekoituksen aikana syntyvä haju ei merkittävästi vähenisi vaikka säiliöt olisivat katettuja, koska sekoituksen ja pumppauksen ajaksi on katteet kuitenkin avattava. Lisäksi naudan lietelannassa oleva kiintoaine nousee pintaan muodostaen luonnostaan lähes ilmatiiviin katteen. Siksi säiliöiden kattaminen olisi turha ja kallis toimenpide. Hakija on pahoillaan, mikäli he ovat virheellisesti pitäneet kiinteistöä Viemerö RN:o 16:2 asumattomana. Muistutuksissa muihin esitettyihin argumentteihin, kuten hakijoiden korkea ikä ja taloudenhoitokyky, eivät hakijat katso aiheelliseksi ottaa kantaa. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Arto ja Maarit Nortuselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan naudanlihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Seinäjoen kaupungin Heikkolan kylään tilalle Nortula RN:o 8:54 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 652 lihanaudan ja 50 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Seinäjoen kaupungin ympäristölautakunnan ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen lausunnot ja muistutuksissa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 2, 3, 6 ja 7 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa muistutuksissa esille tuotuihin asioihin seuraavaa: AA muistutukset Aluehallintovirasto katsoo, että naudanlihantuotantotoiminta ei annetut lupamääräykset ja suojaetäisyydet huomioon ottaen todennäköisesti aiheuta hajuhaitan muodossa terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista

9 LUPAMÄÄRÄYKSET 9 tai sen vaaraa. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Rakennettavista lietesäiliöistä toinen rakennetaan Poutunrannantien itäpuolelle, nykyisten lihanautakasvattamoiden yhteyteen, jolloin suojaetäisyys muistuttajan asuinrakennukseen pitenee. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, rakennettavien lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella, mahdollisten lietteen pudotus-/pumppukaivojen kattamisesta betonikannella sekä lietteen multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Tiestön kunnossapitoasiat eivät kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin eikä aluehallintoviraston toimivaltaan. Edellä mainitun ja päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen perusteella aluehallintovirasto katsoo, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. BB muistutukset Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminnasta ei aiheudu hajuhaitan muodossa terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kun otetaan huomioon, että muistuttajan asuinrakennus sijaitsee noin 1,5 km:n päässä eläinsuojista ja lietesäiliöistä. Lupapäätöksessä on annettu määräykset lietteen levityksestä lupamääräyksissä 2 ja Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (1 785 m 3 ) tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliöt ja mahdolliset lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti kaksi uutta lietesäiliötä. Uudet lietesäiliöt tulee rakentaa esitetyistä suunnitelmista poiketen suurempina siten, että lietesäiliöiden tilavuus on yhteensä m 3. Lietesä-

10 10 iliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti viimeistään mennessä. Mikäli jätevesiasetusta muutetaan, tulee uuden asetuksen vaatimuksia noudattaa sen voimaan tulemisen jälkeen. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa rakennettavista laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan ja riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee kattaa tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 246 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen käyttö tois-

11 11 tuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyiset lietesäiliöt (noin 600 m 3 2 kpl ja noin m 3 ) tulee täyttää alakautta ja nykyinen noin 600 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Rakennettavat lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Rakennettavat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Mahdolliset uudet lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Nykyisten eläinsuojien poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Uuden lihanautakasvattamon poistoilma tulee johtaa ulos ns. avoharjan kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinsuojista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä

12 12 valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Uuden lihanautakasvattamon ja sen yhteyteen rakennettavan uuden lietesäiliön etelä- ja lounaispuolella, tilan Nortula RN:o 8:54 alueella, tulee säilyttää ja ylläpitää kaikissa tilanteissa riittävän tiheä, leveä ja korkea näköesteen antavana suojapuustovyöhyke. Suojapuustoa tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa.

13 13 Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden sekä niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen määrä (m 3 /vuosi) lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (

14 14 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lihanautakasvattamon ja uusien lietesäiliöiden käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava

15 15 huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien ja lietesäiliöiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, rakennettavien lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella, mahdollisten lietteen pudotus-/pumppukaivojen kattamisesta betonikannella sekä lietteen multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO- C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi.

16 16 Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden sadevesivara (yhteensä noin 918 m 3 ), on lietteen varastointitilavuustarve noin m 3. Määräys uusien lietesäiliöiden rakentamisesta esitetyistä suunnitelmista poiketen suurempina (lietesäiliöiden tilavuus yhteensä m 3 ) on annettu, jotta varastointitilavuus vastaa 12 kuukeuden laskennallista varastotilavuutta. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Jätevesiasetuksen (542/2003) mukaan nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä viimeistään mennessä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Mikäli jätevesiasetusta muutetaan, tulee uuden asetuksen vaatimuksia noudattaa sen voimaan tulemisen jälkeen. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 lihanautaa ja yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Määräys rakennettavien lietesäiliöiden ja nykyisten lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys rakennettavien uusien lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen kasvun vähentämiseksi. Määräys on tarpeen, kun otetaan huomioon rakennettavien lietesäiliöiden sijoittuminen noin 170 metrin ja noin 230 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurin kiinteistöstä ja kun otetaan huomioon muodostuvan lietemäärän kasvu verrattuna nykytilanteeseen. Kelluvan katteen käytöllä saavutetaan tehokkaampi hajupäästö-

17 17 jen vähenemä verrattuna pelkästään lietteen pintaan muodostuvaan luontaiseen kuorettumaan. Lisäksi kelluvan katteen käyttö vähentää hajupäästöjä kuorettumisvaiheen alusta lähtien. Mahdollisten uusien lietteen pudotus-/pumppukaivojen kattaminen betonikannella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla ja kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys suojapuustovyöhykkeen säilyttämisestä ja ylläpitämisestä on tarpeen näköesteellisistä syistä. Lisäksi kapeallakin suojapuustovyöhykkeellä voi olla jonkin verran vaikutusta hajupäästöjen leviämisen estämisessä. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttö-

18 18 kelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.

19 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, , ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa.

20 20 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristöylitarkastaja Heikki Pajala Ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros

21 21 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.