ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, Ilvesvuori, Myllykukon liikekeskus

Transkriptio

1 Kaavatunnus: Asianumero: XX-XX-XX ASRA.ltk: ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, Ilvesvuori, Myllykukon liikekeskus Asemakaavanmuutos koskee korttelin 2405 tonttia 1, 2 (autopaikkojen korttelialuetta), 6 sekä puisto- ja katualuetta. Asemakaavanmuutoksella muodostuu korttelin 2405 tontit 11-14, korttelin 2422 tontti 1 sekä katu-, pysäköinti- ja suojaviheraluetta. Asemakaavanmuutoksen selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Suunnittelualue sijaitsee Ilvesvuorenkadun, Siippoontien ja Hämeenlinnanväylän välissä. Alue liittyy Ilvevuoren työpaikka-alueeseen. Vireilletulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus PL 37, Nurmijärvi, faksi: Kaavoitus- ja lupa-arkkitehti Katri Peltoniemi, puh etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

2 2 Myllykukon alueen asemakaavan muutoksen havainnekuva, Nurmijärven kunta, asemakaavoitus, Carlos Lamuela, Liitteet: - Kaavoitettava alue - Ote ajantasa-asemakaavasta - Kaavakartta ja määräykset - Havainnekuva - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Tilastolomake - Ilvesvuoren kaava-alueen liikenneselvitys, Ramboll Oy 2012, päivitetty Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys, Tuomas Santasalo Ky, 2012, ote. - Lausunto Myllykukon alueen kaupan kaavamerkinnästä, Tuomas Santasalo Ky

3 3 1 Tiivistelmä Suunnittelualue käsittää Ilvesvuoren yritysalueen itäosassa sijaitsevan Myllykukon huoltoaseman ja kauppakeskuksen, yhden toimitilatontin sekä kunnan omistuksessa olevat puistoalueet Siippontien varressa. Alueen keskiosa on rakentamaton. Alueen pinta-ala on yhteensä n. 11 ha. Voimassaolevaa asemakaavaa tarkistetaan, jotta voitaisiin tukea alueen yritysten kehittymis-edellytyksiä sekä parantaa alueen taajamakuvaa Hämeenlinnanväylän ja Siippoontien varressa. Suunnittelu on käynnistetty Kiinteistö Oy Kivimyllyn ja Anneli Pehrman Oy:n aloitteesta. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimuksia ja maanhankintaa. Asemakaavanmuutos tuli vireille osana laajempaa tarkastelualuetta kaavoituslautakunnan päätöksellä Asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin kaavoituslautakunnassa samassa yhteydessä, minkä jälkeen se oli alustavasti luonnoksena nähtävillä Luonnoksesta saatiin neljä lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Luonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavamuutosalueen rajausta muutettiin ja nyt suunnitteilla oleva alue päätettiin käsitellä erillisenä asemakaavan muutoksena. Suunnittelun aikana myös kaavamuutoksen luonne ja kauppaa maankäytön osalta koskeva lainsäädäntö muuttuivat oleellisesti. Asemakaavan muutos päätettiin siksi tuoda uudelleen luonnoksena käsittelyyn. Tarkistettu asemakaavan muutosluonnos oli asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan käsittelyssä Asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy valtuusto. Asemakaavamuutoksen laatiminen on tehty Nurmijärven kunnan toimesta, eri toimialojen ja tulosalueiden yhteistyönä. Asemakaavoituksesta ovat olleet mukana kaavoitusinsinööri Juha Nurmi, kaavoitusarkkitehti Kaisa Kilpeläinen, kaavoitus- ja lupa-arkkitehti Katri Peltoniemi sekä kaavavalmistelijana Pirkko Laakso-Mäki. Näkymä liikekeskuksen paikoitusalueelta, valokuva Kaisa Kilpeläinen 2011

4 4 2 Kaavoituksen lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueesta Alue sijaitsee liikenneyhteyksiltään ja näkyvyydeltään hyvällä paikalla Hämeenlinnanväylän ja Siippoontien risteyksessä, Ilvesvuorenkadun varrella. Alueen voimassa oleva asemakaava on vain osittain toteutunut, mutta rakentamattomat alueet ovat muuttuneet luonnontilaisesta. Alueen pohjoisosa on rakennettu ja sillä sijaitsee liiketiloja, kuten erikoiskaupan myymälöitä, ravintoloita sekä huoltoasema. Alueen luoteiskulman halki kulkee Ojamäentie. Lisäksi alueella on Siippoontien varressa hieman puistoa (VP), jolla ei ole merkittävää virkistysarvoa. Kaavamuutosalueen pohjoisosa on voimassa olevan kaavan mukaan liike-, toimisto- ja huoltoasemarakennusten korttelialutta (KLH) ja se on Kiinteistö Oy Kivimyllyn ja liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin omistuksessa. Puistoalueet omistaa Nurmijärven kunta. Alueen keskiosa on voimassa olevassa asemakaavassa autopaikkojen korttelialutta (LPA) sekä liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Toimitilatontin omistaa Nurmijärven kunta. Aluetta ei ole rakennettu ja sillä sijaitsee lähinnä harvennettua metsää. Asemakaavan muutosalue liittyy Ilvesvuoren yritysalueeseen, joka kasvaa alueen eteläosassa lähivuosina n. 110 hehtaarilla. Alueen asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 2012 ja se on alkanut rakentua. Alueella sijaitsee suurehko logistiikkakeskus. Myös luonnosvaiheessa oleva Kuusimäentien oikaisun asemakaavan muutos, Ilvesvuorenkadun vastakkaisella puolella, liittyy liikennejärjestelyltään ja toiminnaltaan kiinteästi Myllykukon alueen asemakaavan muutokseen. Kolmas merkittävä kaavahanke on Siippoontien pohjoispuoleisia alueita koskeva Ilvesvuori pohjoisen asemakaavan laatiminen. 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään mm. että alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita. Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Ympäristöministeriössä vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Alueelle on osoitettu merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö.

5 5 Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä. Ote 2. Maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä 2012, sisältää 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen. Nurmijärven kunnanvaltuuston 1989 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Nurmijärven kunnan yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M2).

6 6 Ote yleiskaavasta, 1989, Nurmijärven kunta Ote osayleiskaavasta, 1988, Nurmijärven kunta

7 7 Kunnanvaltuuston 1988 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK-1) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kumpikaan yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa ja voimassa olevat oikeusvaikutuksettomat osayleiskaavat voidaan katsoa osittain vanhentuneiksi, on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ja yleiskaavan sisältövaatimukset otettava huomioon suunnittelussa. Ote maankäytön kehityskuvasta, 2011, Nurmijärven kunta. Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040 alue on osoitettu työpaikka-alueeksi ja sinne on osoitettu maakuntakaavan tilaa vaativan / erikoiskaupan suuryksikkö.

8 8 Voimassa olevassa asemakaavassa alue on varattu liike-, toimisto- ja huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (KLH), liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY), autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) sekä virkistysalueeksi (VP). Lisäksi alueella on Ilvesvuorenkadun ja Ojamäentien katualuetta. Ote voimassa olevasta asemakaavasta vuodelta 1992 ja Myllykukon liikekeskuksen alueella on voimassa rakennuskielto.

9 9 2.2 Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueelle ja sen ympäristöön on laadittu seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: 1. Nurmijärven kallioselvitys, Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Nurmijärven lepakkokartoitus, Batcon Group Kirkonkylän selvitysalueen luonto ja maisema, Enviro oy Kaavoituskohteiden luontoselvitys, Pöyry Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt; Museovirasto/Ympäristöministeriö Nurmijärven arkeologinen inventointi, Johanna Seppä Nurmijärvi, historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi, Tapani Rostedt, RKY Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys, Strafica Oy Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suuntelma, Ramboll Oy Ilvesvuoren kaava-alueen liikenneselvitys, Ramboll Oy 2012, päivitetty Ilvesvuoren työpaikka-alueen katu- ja liittymäsuunnitelma, Ramboll Oy Ilvesvuoren työpaikka-alueen asemakaavaehdotuksen T/kem riskiselvitys, Ramboll Oy Nurmijärven kaupan palveluverkkoselvitys, luonnos, Tuomas Santasalo Ky, Lausunto Myllykukon alueen kaupan kaavamerkinnästä, Tuomas santasalo Ky,

10 10 Luonto ja maisema Suunnittelualue on maaperältään (lähde: GTK, maaperäkartta) pääosin kalliota ja moreenia. Kaavamuutosalueelta löytyy myös karkeaa hietaa. Maaperäkartta, GTK. Nurmijärven kallioselvityksessä (Nurmijärven kunta, Ympäristötutkimus Oy, Metsätähti Oy 1992) alue sijoittuu Ilvesvuoren kallioalueelle, joka on selvityksessä inventoitu merkitykseltään vähäiseksi (luokka 3). Suunnittelualueen maasto on korkeustasoltaan vaihtelevaa. Alue on havaittavissa Hämeenlinnanväylältä sekä Siippoontieltä. Rakentamattomat alueet kasvavat mäntyvaltaista sekametsää. Alue on luonteeltaan puoliavoin alueella tehtyjen metsähakkuiden ja olemassa olevien piha-alueiden johdosta. Kirkonkylän osayleiskaavoitusta varten laaditussa luonto- ja maisemaselvityksessä (Kirkonkylän selvitysalueen luonto ja maisema, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2005) alueelta ei ole löydetty merkittäviä luonto- tai maisemakohteita. Selvityksen liitekartassa 5 Osa-alueet ja ympäristöluokitus suunnittelualue on merkitty pääosin muutoksia sietäväksi tai jonkin verran sietäväksi alueeksi. Alue on kuitenkin jo muuttunut luonnontilaisesta.

11 11 Selvityksen mukaan alueelta ei ole tehty havaintoja liito-oravista. Nurmijärven lepakkokartoituksen mukaan alueella ei ole myöskään tehty havaintoja lepakoista (Batcon Group, 2004). Alueelle laadittiin kesällä 2007 luontoselvitys (Kaavoituskohteiden luontoselvitys Osa 2/3: Nurmijärven Kirkonkylä, Pöyry Environment Oy 2007). Selvityksen mukaan alueen merkittävimmät luontoarvot, lähinnä pienehköt suo- ja kallioalueet, sijaitsevat nyt asemakaavamuutoksen kohteena olevan alueen eteläpuolella. Kaavoituskohteiden luontoselvitys, Pöyry Environment Oy (Luontokohteet, lähinnä kallio- ja suoalueet, on esitetty vihreällä) Rakennettu ympäristö Myllykukon alueen huoltoasema- ja liikerakennukset on rakennettu noin vuonna Myös Ilvesvuorenkadun länsipuolelle kaavaillaan lisää liike- ja toimitilarakentamista. Alueen eteläpuolella on teräksen jatkojalostamiseen ja kauppaan erikoistuneen yrityksen toimitilat. Lounaispuolella on 2000-luvulla toteutuneita pienteollisuuden toimitiloja. Suunnittelualue muodostaa tulevaisuudessa yhdessä Kuusimäentien linjauksen asemakaavan muutosalueen kanssa merkittävän porttiaiheen lähestyttäessä Nurmijärven Kirkonkylää Hämeenlinnanväylän suunnalta. Nurmijärven kunta haluaa kehittää aluetta ja edesauttaa sen toteutumista laadukkaasti. Myllykukon rakennusten julkisivut ovat pääsoin kiviaineisia, mutta niiden yläosassa on käytetty myös julkisivulaudoitusta. Liiketiloissa on suuret ikkunat. Ilvesvuoren alueen toimitilat ovat pääosin julkisivuil-

12 12 taan pinnoitettua tai pestyä betonia tai peltipintaisia. Kattomuodot vaihtelevat harjakatosta tasakattoon. Koska rakennukset ovat lähinnä toimitiloja, varastoja sekä huoltohalleja, on rakennusten mittakaava työpaikka-alueelle tyypillinen. Rakennusten runkosyvyydet ja kerroskorkeudet ovat suuria ja julkisivut ovat melko umpinaisia. Myllykukon liikekeskus on näkyvä maamerkki Hämeenlinnanväylän liittymän äärellä. Kuva: Kaisa Kilpeläinen, asemakaavoitus Yhdyskuntatekninen huolto Alue liittyy olemassa olevaan katu- ja yhdyskuntatekniseen verkostoon ja täydentää olemassa olevaa taajamarakennetta. Kaavamuutoksen johdosta vesi-, viemäri ja kaukolämpöjohtoja on osittain tarpeen siirtää niille erikseen osoitetulle alueelle rakentamisen mahdollistamiseksi tarkoituksenmukaisesti. Alueella sijaitsee myös Nurmijärven sähkön asennuksia, joista muuntamoille osoitetaan omat tilavaraukset Ilvesvuoren katualueen varteen. Olemassa olevat asennukset edellyttävät niiden vaatimien tilavarausten ja mahdollisten muodostuvien rasitteiden huomioon ottamista kiinteistöjä muodostettaessa.

13 13 Ympäristön häiriötekijät Korttelialueet sijoittuvat osittain Hämeenlinnanväylän sekä Siippoontien melualueelle (teoreettinen liikennemelu 2000 ja ennuste 2020, Tiehallinto 2000). Melualueet ennustetilanteessa vuonna db (katkoviiva) rajattuna voimassa olevan asemakaavan kartalle.(tiehallinto) Finavian ympäristölupaan liittyen on tehty lentokonemelun ennuste vuoteen Tehdyn ennusteen mukaan yli L den 55 db ulottuu moottoritielle saakka, ja suunnittelualueella on näin ollen yli L den 50 db lentokonemelu. Liikenne saattaa aiheuttaa alueella myös tärinää. Ilvesvuoren työpaikka-alueen liikenne ja toiminta aiheuttaa alueella työmatkaliikennettä ja raskasta liikennettä. Ilvesvuoren työpaikkaalueen toiminnasta johtuen alueen ohi suuntautuu myös vaarallisia kuljetuksia. Ilvesvuoren alueella toimii merkittävä logistiikkakeskus, jonka toiminnasta ja toiminnan edellyttämästä kaavamääräyksestä on tehty riskiselvitys, Ilvesvuoren työpaikka-alueen asemakaavan T/kem- riskiselvitys, Ramboll Oy. Selvityksessä todetaan, ettei logistiikkakeskuksen toiminnasta aiheudu merkittäviä vaikutuksia ko. toiminnan tontin ulkopuolelle.

14 14 Liikenne Liikenteen kasvusta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä on tehty liikenneselvitys, Ilvesvuoren kaava-alueen liikenneselvitys, Ramboll Oy Selvitystä on täydennetty Siinä on esitetty nykyinen liikennemäärä sekä ennuste liikennemäärien kasvusta. Liikenneselvityksen mukaan tavoitteena on, että Ilvesvuoren työpaikka-alueen liikenne ohjautuisi mahdollisimman paljon suoraa Mt 130:lle kahden eteläisemmän liittymän kautta. Tämä parantaisi tilannetta ns. Myllykukon, eli Ilvesvuorenkadun ja Siippoontien ristyksessä. Risteyksen toimivuutta heikentää tällä hetkellä se, että Kuusimäentie ja Ojamäentie risteävät Ilvesvuorenkadun kanssa hyvin lähellä Siippoontien ja Ilvesvuorenkadun risteystä. Myllykukon alueen ja Kuusimäentien linjauksen asemakaavan muutosten yhteydessä Ojamäentien ja Kuusimäentien risteysalueita Ilvesvuoren kadulla siirretään etelämmäksi nykyisestä sijainnista. Näin liikenteen toimivuus ja turvallisuus ns. Myllykukon risteyksessä paranee. Liikenneselvitystä tarkennetaan näiltä osin ja Siippoontien ja Ilvesvuorenkadun risteyksestä laaditaan tarkempi suunnitelma. Myllykukon asemakaavaluonnoksessa on huomioitu myös liityntäpysäköinti. Tämä on tarpeen, jotta yksittäisten liikkeiden pihat alueella eivät kuormittuisi muusta kuin asiakaspaikoituksesta. Alueelta voi helposti siirtyä paikallis- ja kaukoliikenteen linja-autopysäkeille. Siippoontien ja Ilvesvuorenkadun risteysaluelle sijoittuu monta liittymää, mikä haittaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

15 15 Maanomistus Alue on pääosin Kiinteistö Oy Kivimyllyn sekä liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin sekä Nurmijärven kunnan omistuksessa. Osa katualueesta on yksityisessä omistuksessa. Alueen kaavamuutos edellyttää maakäyttösopimusta sekä maanhankintaa. Rakennettavuus Alue on pääosin kalliota ja moreenia. Rakentaminen edellyttää maaperätutkimuksia. Alue on suurelta osin rakennettu. Palvelut Alueella sijaitsee ravintoloita sekä erikoiskaupan myymälöitä ja huoltoasemapalveluita. Alueella on toiminut myös päivittäistavarakauppa. Myllykukon alueen asema kaupan palveluverkossa on määritelty KUU- MA-kuntien palveluverkkoselvityksessä, 2010 sekä Nurmijärven kunnan palveluverkkoselvityksessä, luonnos, Tuomas Santasalo Ky, Alueelle soveltuva kauppa on määritelty tarkemmin selvityksen pohjalta laaditussa lausunnossa koskien Myllykukon kaupan kaavamerkintää, 2012, Tuomas Santasalo Ky. Alueen palvelut sijaitsevat n. 1,5 km:n päässä Kirkonkylän keskustasta ja sijaitsevat Hämeenlinnan väylän, Siippoontien sekä kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen reittien varrella. Alueen palveluja käyttävätkin moottoritieltä poikkeavat autoilijat, Kirkonkylän ja Rajamäen asukkaat sekä työpaikka-alueiden työntekijät. Nurmijärven kunnan palveluverkkoselvityksessä, Tuomas Santasalo Ky, 2012, luonnos, todetaan että Myllykukon alue on lähtökohtaisesti koko kuntaa palveleva. Teoreettisesti voidaan olettaa, että alueen asiakkaat tulevat enemmän Rajamäen ja Kirkonkylän alueelta. Sen mukaan Ilvesvuoren alueelle ei suositella sijoitettavan merkittävää määrää keskustahakuista erikoiskauppaa. Selvityksen mukaan tilaa vaativan kaupan osalta asiointimatkalla ei ole kovin suurta merkitystä, vaan keskeisempää on asiointitarve. Asiointisuuntaamisen vaikuttaa selvityksen mukaan juuri alueen tarjonta. Selvityksestä pyydetyn tarkennetun Myllykukon alueen kaupan kaavamerkintää koskevan lausunnon mukaan alueelle voidaan sijoittaa jonkin verran erikoistavarakauppaa tukemaan tilaa vaativan kaupan keskuksen vetovoimaisuutta sekä n k-m2 päivittäistavarakauppaa. Oleellista on, että erikoistavarakauppa on luonteeltaan sellaista, ettei se kilpaile keskustan palvelujen kanssa. Tällaista erikoistavarakauppaa ovat urheilu-, sisustus-, eläintarvike-, lastentarvike-, tietokone- ja lelukauppa. Myös tilaa vaativaan kauppaan painottunutta

16 16 laajan tavaran kauppaa on mahdollista sijoitta alueelle. Alueelle voidaan sijoittaa myös kahvila- ja ravintolapalveluita kehittyvien työpaikka-alueiden sekä huoltoasemapalveluiden tarpeisiin. Muoti-, kosmetiikka-, foto- sekä optikkoliikkeet eivät sovellu alueelle, sillä ne ovat keskustahakuista kauppaa. Myöskään pankki-, vakuutus- tai terveyspalvelut eivät sovellu alueelle. Alueella on ollut aikaisemmin päivittäistavarakauppa, jonka laajuus on ollut n k-m2, sekä siihen liittyvää erikoiskauppaa. Liikkeet ovat aikaisemmin osittain voineet noudattaa poikkeavia aukioloaikoja johtuen sijainnistaan Myllykukon liikennemyymälän yhteydessä. Kaupan rakennusoikeudet kerrosneliömetreinä (k-m2) Ajankohtaiset ja toteutuneet kaavahankkeet Ilvesvuoren alueella Myllykukko kauppa k-ala % KLH , KM KM kerrosala yht Ilvesvuori, työpaikkalueen laajennus (eteläinen) K < KL (palv) kerrosala yht Kuusimäentien oikaisu ala e= k-ala kauppaa % Kortteli 2406 K , ,25 0, Kortteli 2417 K , ,3 0,4 460 kerrosala yht Alueen kaupan varaukset yhteensä Laskelma maakuntakaavan mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön jakautumisesta Ilvesvuoren alueella.

17 17 Alueen KTY-tontit on myyty toimitilatonteiksi. Vanhentunutta KTYkaavamerkintää merkintää tarkistetaan laajemmin Nurmijärven kunnan alueella. 3 Asemakaavan muutoksen kuvaus 3.1 Asemakaavan muutoksen sisältö perusteluineen Asemakaavan muutoksessa muodostetaan yhdestä tontista korttelissa 2405 kolme erillistä korttelin osa-aluetta (KLH ja KM-1 ja KM-2), sekä korttelialueiden ja Hämeenlinnanväylän väliin suojaviheralue (EV). Lisäksi Ojamäentien linjausta muutetaan ja siihen liittyvät puistoalueet muutetaan paikoitusalueeksi liityntäpysäköintiä varten ja osaksi huoltamokiinteistön korttelialuetta (KLH). Alueen liiketilojen rakentamisen määrä kasvaa asemakaavan muutoksen myötä, vaikka kokonaisrakennusoikeus ei muutu. Risteysalueen katualuetta rajataan uudelleen ja Hämeenlinnanväylän varteen muodostetaan erityisalue (EV) maisemarakenteita varten. Asemakaavassa on lisäksi annettu määräyksiä koskien rakennusten rakennustapaa, pysäköintiä ja istutuksia. Myllykukon alue on tällä hetkellä Nurmijärven ainoa valtakunnallisen pääväylän varrella, keskustatoimintojen ulkopuolella, sijaitseva kauppapaikka, jolla on mahdollisuudet olla myös seudullisesti merkittävä. Siihen on myös maakuntakaavassa osoitettu seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö. Saavutettavuutensa ja näkyvyytensä vuoksi kunnan tavoitteena on sen rakentuminen laadukkaalla tavalla. Lisäksi halutaan mahdollistaa elinkeinoelämän kehittyminen alueella. Alueen vetovoimaisuus perustuu laajoihin kehittyviin työpaikkaalueisiin sen läheisyydessä sekä kasvaviin liikennemääriin alueen ohi. On arvioitu, että Ilvesvuoren työpaikka-alueella työskentelisi sen toteutuessa jopa 3000 henkeä. Hämeenlinnan väylän ajoneuvomäärät ovat tällä hetkellä merkittävät ja sen lisäksi liikenne Siippoontiellä kasvaa Kirkonkylän ja Rajamäen uusien asuinalueiden toteutumisen myötä. Myös työpaikka-alueiden laajenemisen myötä kasvavan liikenteen vaikutukset ja ns. Myllykukon risteykseen liikenteen toimivuus ja turvallisuus huomioidaan asemakaavan muutoksessa selkeyttämällä Ilvesvuorenkadun ja Siippoontien risteysaluetta ja ajoyhteyksiä korttelialueelle.

18 18 Muodostettavat alueet ovat: KLH Liike-toimisto- ja huoltoasemarakennusten korttelialue. Kerrosalasta enintään 60% saa käyttää vähittäiskaupan liiketilojen rakentamiseen. Vähittäiskaupan tulee olla laadultaan pääasiassa sellaista paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen on perusteltua sijoittaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle. Liiketilojen kokonaiskerrosalasta 30% voi olla urheilu-, eläintarvike-, lastentarvike-, tietokone-, lelu- tai sisustuskauppaa sekä tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan painottunutta laajan tavaravalikoiman kauppaa. Päivittäistavarakauppaa alueelle voi rakentaa enintään 400 k-m2 ja se tulee toteuttaa liikennemyymälän yhteyteen. Polttoaineenjakelupisteiden sijainti alueella on osoitettu kaavamerkinnöin. KLH-korttelialue on pääosin rakennettu. Rakennusoikeudesta on käytetty suurin osa. KM-1 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Vähittäiskaupan tulee olla laadultaan pääasiassa sellaista paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen on perusteltua sijoittaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle. Liiketilojen kokonaiskerrosalasta 30% voi olla urheilu-, eläintarvike-, lastentarvike-, tietokone-, lelu- tai sisustuskauppaa sekä tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan painottunutta laajan tavaravalikoiman kauppaa. KM-1-korttelialueesta on rakennettu n. puolet ja se voi laajentua käytännössä toiseen kerrokseen. KM-2 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Vähittäiskaupan tulee olla laadultaan pääasiassa sellaista paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen on perusteltua sijoittaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle. Liiketilojen kokonaiskerrosalasta 30% voi olla urheilu-, eläintarvike-, lastentarvike-, tietokone-, lelu- tai sisustuskauppaa sekä tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan painottunutta laajan tavaravalikoiman kauppaa.

19 19 Liiketilasta enintään 1500 k-m2 saa olla päivittäistavarakauppaa. Kerrosalasta 30% voi olla urheilu-, eläintarvike-, lastentarvike-, tietokone-, lelu- tai sisustuskauppaa sekä tilaa vaativaan kauppaan painottunutta laajan tavaravalikoiman kauppaa. Korttelialue on rakentamaton. LP Yleinen pysäköintialue. Alue tulee istuttaa ja toteuttaa huomioon ottaen taajamakuvan kannalta merkittävä sijainti. Alueelle järjestetään liityntäpysäköintimahdollisuus. Se helpottaa liikkeiden pihoille suuntautuvaa pysäköintipainetta Ilvesvuoren liikkeiden piha-alueella. EV Suojaviheralue. Taajamakuvallisesti tärkeä alue, jonne voidaan sijoittaa tienvarren maisemaa parantava ympäristötaideteos tai vastaava rakennelma. Alue sijaitsee Hämeenlinnanväylän melualueella, jossa maaston muotoja huolitellaan kivimuurein. Muureista ja maaston muotoilemisesta on laadittu erilliset suunnitelmat (Arkkitehdit LSV Oy, 2011) ET Ympäristöteknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Suunnittelualueelle osoitetaan omat alueensa sähköverkon edellyttämiä muuntajia varten. Katualueet Ilvesvuorenkadun ja Ojamäentien liittymää siirretään kauemmas Siippoontien risteyksestä liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Tämä edellyttää maanvaihtoa korttelialueen omistajan kanssa. Näin ollen vastaavasti puistoaluetta Siippoontien ja Hämeenlinnanväylän risteyksen puoleisesta kulmasta siirtyy korttelialueeksi. Ilvesvuoren katualueelle osoitetaan tonttiliittymiä liikenteen kannalta sopiviin, tarkemmin suunniteltuihin kohtiin, jotta liikenne lähellä Siippoontien risteystä toimisi turvallisesti ja sujuvasti.

20 20 Muut määräykset Alueella on esitetty kaavamääräys koskien liikenteen melusta aiheutuvaa ulkoseinärakenteiden ääneneristystarvetta sekä hulevesien hallintaa. Julkisivumääräyksillä pyritään yhtenäiseen toteutukseen ja samalla mahdollistetaan liikkeiden hyvä näkyvyys Hämeenlinnan väylän ja Siippoontien suuntaan. Liikerakennusten edustat on esitetty paikoitusalueeksi (p). Tämän lisäksi koko rakennusoikeuden käyttäminen edellyttää osittain autopaikkojen rakentamista paikoituskellariin tai katolle. Liikerakennusten autopaikkatarve on liiketilojen osalta 1 ap/ 35 k-m2, toimistojen osalta 1 ap / 50 k-m2. Huoltoasematoimintojen osalta autopaikkatarve on 5 ap / huoltopaikka + 1 ap / työntekijä. Toimitilojen osalta (korttelialueella KTY) teollisuus ja varastorakennusten autopaikkatarve on 1 ap/ 2 työntekijää + vieraspaikat. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (hyväksytty , voimaantulo ) Seuraavassa on esitetty arvio valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta Myllykukon alueen asemakaavan muutoksessa. Kyseessä on olevan liikekeskuksen laajentaminen hyvien liikenneyhteyksien varrella lähellä Kirkonkylän asemakaavoitettua taajamaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon Myllykukon alueen asemakaavan laadinnassa MRL:n edellyttämällä tavalla. Alue hyödyntää olemassa olevaa kunnallista ja valtakunnallista infrastruktuuria, joka luo taloudellisuutta. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueen sijainti valtakunnallisesti merkittävän pääliikenneväylän yhteydessä on merkittävä myös seudulliselta kannalta. Alueelta on toimivat liikenneyhteydet pohjoiseen ja etelään, ja alue tarjoaa hyvät edellytykset kaupan saavutettavuudelle ja kuljetusten sujuvaan järjestämiseen.

21 21 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueen suunnittelun tavoitteena on tarjota kysyntää vastaavia liiketontteja yrityksille. Myllykukon alueen asemakaavan muutos sijoittuu Kirkonkylän asemakaavoitetun alueen itäreunalle, Hämeenlinnanväylän varteen. Kirkonkylän keskusta sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä ko. liikekeskittymästä. Alueen pohjoispuolella olevan Siippoontien varrella on kevyen liikenteen väylä. Joukkoliikenteen reitit kulkevat alueen pohjoispuolella Siippoontiellä ja itäpuolella Hämeenlinnanväylää pitkin. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on tarjota yrityksille niiden tarpeita vastaavia tontteja hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja näkyvyydeltään erinomaisella sijainnilla sekä mahdollistaa alueen asukkaille monipuolinen palvelutarjonta. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikkatai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alue kuuluu jo ennestään asemakaavoitettuun alueeseen. Alue liittyy laajoihin työpaikka-alueisiin ja keskustan laajentuessa Myllykukon alueen suuntaan myös keskustan palveluihin. Nurmijärven kunnan kehityskuvassa alueiden väliin on osoitettu varaus raideliikenteen asemaa varten. Alueen kaupan laatu on määritelty siten että se on laadultaan pääosin sellaista paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, joka on perusteltua sijoittaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.

22 22 Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelma on laadittu v Suunnitelman mukaiset tavoitteet toteutuvat asemakaavaratkaisussa. Mahdollisen raideliikenteen aseman myötä myös julkinen liikenne alueen lähistöllä kasvaa. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Ilvesvuoren alueelle sijoitettavan logistiikkakeskuksen T/kem- riskiselvityksen (Ramboll, 2012) mukaan logistiikkakeskuksesta ei aiheudu merkittävää turvallisuusriskiä ko. tontin ulkopuolelle. Selvitystä laadittaessa huomioitiin myös Myllykukon alueen asemakaavan muutoksen tavoitteet. Polttoaineen jakelusta aiheutuvien mahdollisten vaaratilanteiden vuoksi polttoaineen jakelupisteet on osoitettu kaavakartassa määrätyille alueille. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maaalueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Maaperä on pääosin kalliota, joka ei ole rikkonaista. Alueella ei ole tehty havaintoja pilaantuneesta maa-aineksista. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueella on mahdollista liittyä kaukolämpöön. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueella ei ole rakennusuojelukohteita, säilytettäviä miljöitä eikä myöskään havaittu merkittäviä luontoarvoja kuten suojeltavia liito-oravia tai lepakoita. Alue on jo muuttunut luonnontilaisesta. Kunnan tavoitteena on luoda alueen yrittäjille korkeatasoinen työpaikka-alue ja siihen liittyvät monipuoliset palvelut. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä

23 23 pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Asemakaavassa on huomioitu hulevesien hallinta. Alue ei ole pohjavesialuetta. Helsingin seudun erityiskysymykset Yleistavoitteet Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Asemakaavalla luodaan yritysten tarpeita vastaavia tontteja hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja näkyvyydeltään erinomaiselle alueelle. Alueelle sijoitetaan liiketilaa, joka palvelee asiakkaita paikallisesti ja seudullisesti, niin ohiajavia kuin Kirkonkylästä kevyenliikenteen reittejä tai joukkoliikennevälineillä saapuvia asiakkaita. Alueen palvelut vastaavat kehittyvien työpaikka-alueiden palvelutarpeeseen. Erityistavoitteet Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Joukkoliikenteen nykyiset reitit kulkevat alueen pohjoispuolella Siippoontiellä ja itäpuolella Hämeenlinnanväylää pitkin. Alue liittyy luontevasti paikallis- ja kaukoliikenteen reitteihin. Alueen lähistöllä on Nurmijärven kunnan kehityskuvassa 2040 esitetty raideliikenteen asema varaus. Alueella huomioidaan liityntäpysäköintimahdollisuus. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelma on laadittu v Suunnitelman mukaiset tavoitteet toteutuvat asemakaavaratkaisussa, joka tukeutuu olemassa olevaan kevyenliikenteenverkkoon. Yleiskaavan sisältövaatimukset Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tällöin asemakaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimukset otettava huomioon.

24 24 Asemakaavan muutoksen laatimisen pohjaksi on laadittu yleiskaavatasoisia selvityksiä, kuten liikenneselvitys ja kaupan palveluverkkoselvitys. Lisäksi asemakaavanmuutoksen lähtötietoina on käytetty alueelle laadittuja luonto-, kallio ja meluselvityksiä. Maankäytön suunnittelua ohjaa Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuva 2040 (Valtuusto 2011). Kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet. Kehityskuvan johtoajatuksena on varautuminen kasvuun, joka on kunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä ylläpitävä sekä samalla kunnan toiminnan ja talouden kannalta kohtuullisella tasolla. Kasvua ohjataan määrätietoisesti yhdyskuntarakennetta eheyttäen vahvistamaan taajamien vetovoimaisuutta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kehityskuva ohjaa osayleis- ja asemakaavojen laadintaa. Kehityskuvan mukaan Nurmijärven kunta pystyy kilpailemaan teollisuuden, varastoinnin ja logistiikan yrityksistä hyvän sijainnin ansiosta. Kaupan ja työpaikkojen kehittämisen mahdollisuudet ovat kunnan liikenteen ja logistiikan kannalta edullisimmissa paikoissa vt 3:n, vt 25:n ja Klaukkalan ohikulkutien/lopentien varsilla. Hyvien liikenneyhteyksien varsille hakeutuvien alojen työpaikkoja ja liiketiloja saadaan aktiivisen ja määrätietoisen työpaikka-alueiden kehittämisen myötä. Alue sijoittuu keskeisesti Helsinki-Tampere moottoritien varrelle lähelle Vantaan liikekeskuksia ja työpaikka-alueita. Marja-Vantaan laaja kaavahanke tuo myös osaltaan Nurmijärven Ilvesvuoren aluetta lähemmäs pääkaupunkiseudun keskuksia. Alue liittyy tulevaisuudessa muihin tärkeisiin valmisteilla oleviin tai hyväksyttyihin asemakaavahankkeisiin, kuten Kuusimäen työpaikka-alueen laajennukseen (Ilvesvuori pohjoinen), Kuusimäentien linjaukseen sekä Ilvesvuoren työpaikka-alueen laajennukseen. Myllykukon alueella on palvelukeskuksena edullinen sijainti kehittyvien työpaikka-alueiden välissä. Yleiskaavan sisältövaatimukset täyttyvät yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden osalta hyvin, sillä uusi rakentamisen sijoittuu jo pääosin toteutuneeseen taajamarakenteen ja olemassa olevien liikenneyhteyksien varaan. Laadittava asemakavaan muutos korvaa voimassa olevan, sisällöltään hieman vanhentuneen asemakaavan. Sisältövaatimukset yhdyskuntarakenteen hyväksikäytöstä toteutuu hyvin, sillä alue täydentää taajamarakennetta, hyödyntäen liikenneyhteyksien varressa olevaa toteutumatonta asemakaava-aluetta, jolla on jo olemassa toteutunut kunnallistekninen verkosto. Yleiskaavan sisältövaatimukset asumisen tarpeiden ja palveluiden saatavuuden osalta toteutuvat, sillä alueelle voidaan sijoittaa sellaisia palveluja ja toimintoja, jotka täydentävät Kirkonkylän sekä Rajamäen alueen palvelutarjontaa ja vastaa Ilvesvuoren sekä Kuusimäen työpaikka-alueiden työntekijöiden palvelu tarpeisiin. Alueella on mahdollisuus olla myös seudullisesti tärkeä liikekeskus. Alue on saavutettavissa Kirkonkylän keskustasta myös julkisilla kulkuneuvoilla sekä kevyen lii-

25 25 kenteen reittejä pitkin. Etäisyys Kirkonkylän keskustaan on n. 1,5 km. Toteutuessaan pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan alueena, on Myllykukon alueella mahdollisuus palvella laajempaa asiakaskuntaa, jolle (palveluverkkoselvityksen mukaan) asiointimatkalla ei ole kuitenkaan kovin suurta merkitystä vaan palvelutarjonta ratkaisee asiointisuuntaamisen. Kaavamääräyksissä rajatulla erikoiskaupalla, suuryksikön määritelmää pienemmällä päivittäistavarakauppavarauksella sekä ravintola- ja kahvilapalveluilla tuetaan tilaa vaativan kaupan keskittymän elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla toteutuvat kaavamuutoksessa. Paikallisliikenteen reitit kulkevat alueen ohitse ja alue on sisällytetty kevyenliikenteen reitistösuunnitelmaan. Alueella on olemassa oleva kunnallistekninen verkosto ja kaukolämpö. Alueen liikenteen kehittämistä tehdään koko työpaikka-aluetta koskien osana asemakaavojen ja asemakaavamuutosten toteutusta. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön toteutuvat, sillä kaavamuutoksella varmistetaan erilaisten ja monipuolisten palvelujen saatavuus työpaikka-alueiden keskellä. Myös ympäristön häiriötekijöiden, kuten vilkkaan liikenteen ja sen melun, vaikutuksia on vähennetty kaavamerkinnöin ja -määräyksin. T-kem-korttelialueesta Myllykukon kaavamuutosalueen eteläpuolella, ei tehdyn riskiselvityksen mutaan aiheudu suuronnettomuuden vaaraa tai sellaista onnettomuuden vaaraa, jonka vaikutukset ulottuisivat merkittävinä tontin ulkopuolelle. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset on huomioitu mahdollistamalla monipuolinen toimitilatarjonta erilaisille ja erikokoisille yrityksille erittäin näkyvällä ja liikenneyhteyksiltään edullisella sijainnilla vetovoimaisten työpaikka-alueiden keskellä. Samalla on mahdollistettu toimitilojen sijoittaminen liikenneväyliin nähden siten, että elinkeinoelämällä on mahdollisuus saada elinvoimaa myös laajemman alueen asiakaspohjasta. Ympäristöhaittojen vähentäminen on huomioitu hulevesien hallintaa ja liikenteen meluhaittoja vähentävillä kaavamääräyksillä. Liikenteen haittoja vähennetään sijoittamalla rakennukset alueen itäreunaan, suojaamaan ulkotiloja Hämeenlinnanväylän liikenteen melua vastaan. Taajamakuvan ja maisemallisten arvojen painottaminen on huomioitu ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin korkeatasoisen taajamakuvan aikaansaamiseksi. Myös vallitsevien korkeusasemien huomioimiseen sekä Hämeenlinnan väylälle näkyvien penkereiden käsittelyyn viimeistellysti on ohjattu kaavamääräyksin. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys huomioidaan vastaavasti Ilvesvuoren työpaikka-alueen muilla alueilla, joilla ei ole liikenteen melusta sekä työpaikka-alueiden muusta toiminnasta aiheutuvaa häiriötä ja joilla on erityisiä luonto- tai virkistysarvoja. Kaavamuutosalueella ei

26 26 ole havaittu merkittäviä luonto- tai virkistysarvoja ja sen liikenteen melun äänitasot ylittävät paikoin 55 db. Alue on myös yli Lden 50 db:n lentomelualueella. Kaavamuutosalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Vantaanjoen laakson, Myllykosken alueen ulkoilureitistö, joka on paikallisesti merkittävä ulkoilu- ja virkistysalue. 3.2 Asemakaavan muutoksen vaikutukset Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavanmuutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kauppaan, liikenteeseen, yhdyskuntatalouteen ja taajamakuvaan. Vaikutusten selvittäminen perustuu jo tehtyihin ja työn aikana tehtäviin selvityksiin ja suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saatavaan palautteeseen sekä niiden analysointiin. Vaikutuksia tarkastellaan suunnittelualueen ja osittain myös koko Ilvesvuoren teollisuusalueen, Kuusimäen työpaikka-alueen ja Kirkonkylän keskustan osalta. Vaikutus taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Luonnoksessa Myllykukon alue on osoitettu liike-, toimisto- ja huoltoasemarakennusten korttelialueeksi KLH sekä paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköksi KM-1, jonne ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa sekä paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköksi KM-2, jonne saa sijoittaa päivittäistavarankaupan liiketiloja enintään 1500 k-m2. Asemakaavan myötä liikerakennusten korttelialue kasvaa tienvarsipuistoon VP sekä eteläiselle autopaikkojen LPA sekä toimitilarakennusten alueelle KTY. Rakennusten kerroskorkeutta lasketaan voimassa olevasta kaavasta vastaaman paremmin liikerakentamisen tarpeita. Rakentamisen laadulla on suuri merkitys koko kunnan imagon kannalta johtuen alueen näkyvästä sijainnista valtakunnallisesti merkittävän Hämeenlinnanväylän varressa. Asemakaavalla ohjataan Myllykukon alueen toteutumista yhtenäisesti ja parannetaan näin koko Ilvesvuoren alueen taajamakuvaa ja vetovoimaisuutta liiketilojen sekä työpaikkojen sijaintipaikkana.

27 27 Vaikutus yhdyskuntatalouteen, -rakenteeseen ja palvelutarjontaan Asemakaavan muutoksessa esitetty korttelialueen käyttötarkoitus mahdollistaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle. Tämä edellyttää kaupan vaikutusten arvioinnin kaavamuutoksen yhteydessä. Alueen kaupan vaikutuksia on esitetty kaupan palveluverkkoselvityksessä, Tuomas Santasalo Ky, Selvityksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa lähinnä tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Selvityksen lisäksi Myllykukon alueen kaupan kaavamerkinnästä on pyydetty erillinen lausunto. Tarkennetun lausunnon mukaan alueelle voidaan sijoittaa jonkin verran sellaista erikoiskauppaa, joka ei kilpaile keskustan palveluiden kanssa. Näin parannetaan alueen vetovoimaisuutta ja ajomatkat muihin alueen keskittymiin vähenevät, mistä hyötyvät Kirkonkylän keskustan palvelut. Asemakaavanmuutos lisää tonttien määrää ja parantaa liiketonttien rakentamiskelpoisuutta helpottaen siten palveluiden toteuttamista. Liiketilojen rakentaminen lisää Ilvesvuoren ja Kuusimäen alueen palvelutarjontaa ja tuo kunnalle myynti- ja verotuloja. Myllykukon alueen palvelutarjonta tulee vaikuttamaan palveluiden syntymiseen Kirkonkylän keskustan alueella. Poikkeavasta sijainnistaan johtuen sillä on myös mahdollisuus tarjota sellaista erikoiskauppaa, joka keskustaan ei muuten sijoittuisi tai luonteensa vuoksi sovi. Kirkonkylän alueella on melko vähän palveluja, ja ne keskittyvät pääosin Kirkonkylän torin läheisyyteen ja Kauppanummentien S-marketin kiinteistön yhteyteen. Hiljattain valmistunut uusi K-Supermarket Punamullantien ja Helsingintien risteyksessä lisää myös osaltaan päivittäistavarakaupan sekä erikoistavarakaupan liiketiloja Kirkonkylän keskustan alueella. Vaikutus ihmisiin ja ympäristöön Alue on tärkeä lähipalveluiden alue Kuusimäen ja Ilvesvuoren työpaikka-alueiden työntekijöille. Se on kävelyetäisyydellä myös Kirkonkylän keskustan alueelta lähestyttäessä. Lisäksi alue palvelee Hämeenlinnanväylää käyttäviä autoilijoita, ja voi siten myös olla seudullisesti merkittävä liikekeskus. Asemakaavoitetun alueen rakentamaton alue muuttuu tehokkaasti rakennetuksi. Myös autopaikoitukseen tarvittavan alueen koko kasvaa. Rakentaminen edellyttää maaston tasaamista, mikä muuttaa alueen maa- ja kallioperää sekä vesisuhteita. Hulevesien viivyttämistä on kaavamuutoksessa ohjattu määräyksin. Suojaviheralueella (EV) alueen maaston tasaamisesta Hämeenlinnan väylän suuntaan aiheutuvat korkeuserot huolitellaan alueelle suunnitelluilla muurirakenteilla.

28 28 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen korttelialueet sijoittuvat osittain Hämeenlinnanväylän melualueelle. Asemakaavanmuutoksessa on annettu kaavamääräys, jossa edellytetään ettei toimistotilojen sisäinen melutaso ylitä 45 db(a), joka on valtioneuvoston päätöksen mukainen ohjearvo päiväaikaan. Asemakaavan muutosalue sijaitsee myös yli Lden 50dB:n lentomelualueella. Vaikutus liikenteeseen Myllykukon alueen rakentaminen lisää alueen liikennettä. Alueen sijaitsee aivan paikallisliikenteen reittien äärellä, hyvien kulkuyhteyksien äärellä, n. 1,5 km päässä Kirkonkylän keskustasta. Moottoritien liittymässä sijaitsevat myös kaukoliikenteen linja-autopysäkit. Alueelle voidaan järjestää myös liityntäpysäköintiä. Koska Ilvesvuoren työpaikka-alue laajenee etelään päin n k- m2:llä, liikennemäärät Ilvesvuorenkadulla tulevat lisääntymään voimakkaasti. Tämän johdosta Ilvesvuorenkadun ja Siippoontien risteysalue tullaan järjestämään uudestaan siten, että Kuusimäentien ja Ojamäentien risteykset siirretään etelämmäksi risteysalueelta. Luonnoksia uusista liikennejärjestelyistä on laatinut Ramboll ja Nurmijärven kunnan kunnallistekniikan suunnittelu. Muodostuvien korttelialueiden liittymien sijoittelussa huomioidaan muuttuvat liikennejärjestelyt. Ilvesvuorenkadun toisella puolella laadittavassa Kuusimäen linjauksen kaavamuutoksessa huomioidaan osaltaan myös muuttuvat liikennejärjestelyt. Rambollilta erikseen pyydetyn tarkennuksen mukaan Myllykukon liittymän osalta liikenne analyysi perustuu kunnan tekemiin liikennelaskentoihin, ja laadittu ennustetilanne ottaa huomioon samat suunnittaiset tarkastelut. Sekä nyky- että ennustetilanteessa kuormitusaste on korkein Myllykukon suunnasta vasemmalle kääntyvillä. Nykytilanteessa Ilvesvuorenkadulta vasemmalle kääntyvien keskimääräiset viivytykset ovat alle 15 s, ja liittymän palvelutaso B. Kuormituskerroin keskimäärin vain 0,1. Ennustetilanteessa aamulla Ilvesvuorenkadulta vasemmalle kääntyvien viivytys nousee yli 30 sekuntiin, ja palvelutaso on D. Liittymän kokonaiskuormitusaste on kuitenkin alle 0,4. Liikenneturvallisuusanalyysin mukaan liittymä ei ole poikkeuksellisen vaarallinen. Kaavassa esitetyt järjestelyt selkeyttävät liittymäaluetta, mutta nopeusrajoituksen alentaminen nopeuteen 60 km/h on tarpeen lähivuosina. mahdollisten liikennevalojen tarve selviää myöhemmin jos

29 29 risteyksen toimivuudessa ilmenee ongelmia. Tämänhetkisen tiedon perusteella tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä aivan lähitulevaisuudessa. Korttelialueiden pysäköintialueet on sijoitettu osittain rakennusten eteen, osittain taakse lastauspihojen yhteyteen ja osittain joko rakennusten alle tai päälle. Liiketilojen pysäköintinormina on 1 ap/35 k-m2. Esitetty rakennusoikeus edellyttää näin liiketilojen osalta arviolta noin 500 autopaikkaa. Kaikista autopaikoista yli puolet on mahdollista sijoittaa yhteen tasoon, loput on sijoitettava pysäköintikannelle tai - kellariin. 4 Kaavoituksen vaiheet 4.1 Kaava-asian vireille tulo ja kaavan tavoitteet Suunnittelu on käynnistetty Kiinteistö Oy Kivimyllyn ja Anneli Pehrman Oy:n aloitteesta. Kaavoituslautakunta (nykyisin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta) päätti asemakaavan muutoksen vireille tulosta Ilvesvuoren laajemman tarkastelun yhteydessä. Vireille tulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa julkaistulla kuulutuksella. 4.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavanmuutosta varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on annettu tiedoksi kaavoituslautakunnalle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kunnanvirastossa sekä kunnan internet-sivuilla koko kaavoitusprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu ja Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavanmuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm: alueen ja lähialueiden maanomistajat Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi Oy, Sonera Oyj ja alueella toimivat yritykset Nurmijärven kunnan hallinto- ja luottamuselimet muut viranomaiset: ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Uudenmaan pelastuslaitos.

30 Suunnittelu ja vuorovaikutus Asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin kaavoituslautakunnassa, minkä jälkeen se oli alustavasti nähtävillä , vaikutuksiltaan vähäisenä asemakaavan muutoksena, jonka hyväksyy kaavoituslautakunta (nykyisin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta). Luonnoksesta saatiin 4 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Palautteen perusteella kaavamuutosaluetta muutettiin. Kaavan luonne, sen vaikutusten arviointitarve ja maankäyttö- ja rakennuslain kaupan sijoittumista ohjaavat säädökset ovat vuosien aikana kuitenkin muuttuneet niin, että kaava oli tarkoituksenmukaista viedä uudelleen luonnoksena asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan käsittelyyn vaikutuksiltaan merkittävänä asemakaavan muutoksena kesäkuussa Asemakaavan 2. muutosluonnos oli nähtävillä sekä välisenä aikana. Asemakaavan muutosluonnoksesta esitettiin kolme lausuntoa sekä yksi mielipide. Uudenmaan liitto esitti lausunnossaan, että paljon tilaan vaativan kaupan osoittaminen Ilvesvuoreen on voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteiden mukaista. On kuitenkin huolehdittava, etteivät alueen päivittäistavarakaupat muodosta merkitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa. Yksityiskohtaisemmassa kaavassa on käsiteltävä kokonaisuutena alueen maankäyttöratkaisu ja vähittäiskaupan yksiköiden sijoittuminen alueelle sekä selvitettävä ratkaisun vaikutukset riittävässä laajuudessa. Maakuntakaavaan merkityn vähittäiskaupan suuryksikön alue tulee käsitellä samassa kaavassa. Uudenmaan ELY-keskus katsoi, että maankäyttöratkaisu hyödyntää olevaa yhdyskuntarakennetta Ilvesvuoren työpaikka-alueella. Kaavoitustyössä tulee kuitenkin arvioida eteläpuolisen logistiikkakeskuksen aiheuttamat turvaetäisyydet KTY-tontille osoitetulle asumiselle. ELY esitti lisäksi lausunnossaan, että liikenneselvitykseen sekä ns. Myllykukon risteystä koskeviin suunnitelmiin tulisi tehdä täsmennyksiä huomioiden jatkossa toteutuvan vaiheittaisen maankäytön vaatimukset sekä raskaan liikenteen onnettumuusanalyysin. Liityntäpysäköintialueen tarkempi suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä ELY:n kanssa huomioiden joukkoliikenteen vaatimukset. Nurmijärven Sähkö Oy totesi, että kaukolämpöputket tulee huomioida asemakaavan muutoksessa. Maanomistaja Anneli Pehrman esitti mielipiteenään, että maakuntakaava sallii alueelle vähittäiskaupan suuryksikön ja voimassaoleva lainsäädäntö päivittäistavarakaupan, joka on pinta-alaltaan alle 2000 k- m2.