VIHDIN KUNTA VIHTI, NUMMELA NUMMELAN KEHITYSKUVA JA ETELÄOSIEN RAKENNEMALLI. Selostus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIHDIN KUNTA VIHTI, NUMMELA NUMMELAN KEHITYSKUVA JA ETELÄOSIEN RAKENNEMALLI. Selostus"

Transkriptio

1 asia: 130/2003 OAS Ympa Ympa liite 6 Kehityskuvavaihtoehtojen käsittely Ympa Ympa liite 1-3 Kehityskuvavaihtoehtojen käsittely Ympa Ympa liite 6 Kehityskuvavaihtoehtojen käsittely Ympa Ympa liite 4-5 Lausuntojen ja palautteen käsittely Ympa Ympa liite 1-3 Kehityskuvan valinta Kh Liite 1-3 Kehityskuvan valinta Kv Liite 4-8 VIHDIN KUNTA VIHTI, NUMMELA NUMMELAN KEHITYSKUVA JA ETELÄOSIEN RAKENNEMALLI Selostus TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖASIAT / KAAVOITUS Suunnitelman laatija: Leena Iso-Markku, kaavoitusinsinööri Vihdintie 1, NUMMELA s-posti puh. (09)

2 VIHDIN KUNTA 1 (51) NUMMELAN KEHITYSKUVAN JA ETELÄOSIEN RAKENNEMALLIN SELOSTUS JOHDANTO Vihti ja sen suurin taajama Nummela kehittyy voimakkaasti. Nummelassa on nykyisin noin asukasta ( ) ja asukasmäärän arvioidaan Vihdin kunnan kehityskuvan mukaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä ns. trendikehityksen mukaan noin asukkaaseen. Kehityskuvassa on trendikehityksen lisäksi tarkasteltu sekä hitaamman että nopeamman kasvun vaikutusta väestörakenteeseen. Hitaan kehityksen mallissa päädytään vain noin asukkaaseen vuonna 2025, mutta nopean kehityksen mukaan tulisi varautua noin asukkaaseen vuonna Uudenmaan liitto teetti 2002 maakuntakaavaa varten alustavan selvityksen ratalinjauksesta Espoon keskustasta Veikkolan ja Nummelan kautta Lohjalle. Ratahallintokeskus tarkasteli Etelä-Suomen raideliikenteen visiot 2050 työssä tämän lisäksi mm. vaihtoehtoisia ratalinjoja Helsingin ja Turun välillä. Yksi tarkasteltu linjaus kulkee Espoosta Veikkolan ja Nummelan kautta Muijalaan ja siitä edelleen Saloon. Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa Espoon ja Nummelan välinen rata on esitetty Ohjeellinen ratalinjaus merkinnällä. Työn tarkoituksena oli määritellä Nummelan eteläosan maankäytön rakenne. Sen määrittelemiseksi tutkittiin Espoo-Nummela-Lohja ratalinjausvaihtoehtoja Nummelan kohdalla, Nummelan tieverkkoa sekä laadittiin koko Nummelaa koskeva kehityskuva. Kehityskuvan jälkeen laadittiin Nummelan eteläosien rakennemalli. Rakennemalli toimii alueen osayleiskaavoituksen pohjana. Työtä on ohjannut ja tehnyt seuraava työryhmä: Antti Tuomainen Leena Iso-Markku Olli-Pekka Hatanpää Matti Kanerva Timo Hovi Risto Salomaa Tuomas Santasalo Staffan Lodenius Riikka von Martens Rauno Tuominen Seppo Veijovuori Timo Huhtinen Vihdin kunta, pj saakka Vihdin kunta, pj alkaen Vihdin kunta Vihdin kunta Vihdin kunta Vihdin kunta Santasalo ky A-konsultit Oy A-konsultit Oy Sito Sito Sito

3 VIHDIN KUNTA 2 (51) SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ Suunnitteluprosessin vaiheet Kehityskuvan keskeinen sisältö Nummelan eteläosien rakennemallin keskeinen sisältö LÄHTÖKOHDAT Työn tavoitteet Väestön kehitys ja ennusteet Valtakunnalliset ja seudulliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Vihdin kehityskuva ja strategia Etelä-Suomen raideliikenteen visiot Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Nummelan nykytilanteen kuvaus VALITTU KEHITYSKUVA TUTKITUT KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT Kehityskuvat Kehityskuvavaihtoehdot Kehityskuvatyön aikana tutkitut ratalinjausvaihtoehdot Kehityskuvavaihtoehtojen vertailu NUMMELAN ETELÄOSIEN RAKENNEMALLI Taajamarakenne Väestö ja asuminen Palvelut Julkisten ja kaupallisten palvelujen sijoittelu Toimitilat ja työpaikat Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto ja erityisalueet Suojelu Viheralueet ja virkistys Vaiheittain toteuttaminen RAKENNEMALLIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset taajamarakenteeseen ja taajamakuvaan Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Vaikutukset kaupan palveluverkkoon Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Liikennevaikutukset Vaikutukset luontoon ja virkistykseen OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seminaarit Yleisötilaisuudet ja aineistojen nähtävillä olo Lehdistötiedotteet Extranet-sivut TOTEUTTAMINEN...48

4 VIHDIN KUNTA 3 (51) 9 LÄHTÖAINEISTOLUETTELO...50 LIITTEET 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Rakennemallikartta

5 VIHDIN KUNTA 4 (51) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Suunnitteluprosessin vaiheet Työ aloitettiin keväällä 2003, jolloin Vihdin kunta määritteli työn sisällön ja valitsi työtä tekemään konsultin. Työtä ohjaamaan perustettiin työryhmä, jossa oli mukana konsultin ja Vihdin kunnan eri alojen asiantuntijoita. Työryhmän kokoontui kymmenen kertaa. Työn lopputuloksena saatava rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) tarkoittama kaava. Rakennemallin pohjalta on kuitenkin tarkoitus tehdä alueen yleiskaavoitusta. Siksi työssä laadittiin MRL:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka käsiteltiin Vihdin ympäristölautakunnassa Työn aikana pidettiin kolme suunnitteluseminaaria, joihin kutsuttiin kunnan luottamushenkilöitä sekä sidosryhmien ja yhdistysten edustajia. Kehityskuvavaihtoehtoja työstettiin syksystä 2003 kevääseen Vaihtoehtoja käsiteltiin seminaarissa, ja seminaarin jälkeen kahdessa yleisötilaisuudessa. Kehityskuvat olivat esillä Nummelan kirjastossa palautteen antamista varten kaksi kertaa. Ensimmäisen yleisötilaisuuden ja saadun palautteen pohjalta tehtiin vielä uusi kehityskuvavaihtoehto, minkä jälkeen pidettiin toinen yleisötilaisuus ja asetettiin vaihtoehto kirjastoon nähtäville. Lautakuntakäsittelyn jälkeen huhtikuussa 2004 laadittiin vielä toinen uusi kehityskuvavaihtoehto. Kehityskuvavaihtoehtoja käsiteltiin neljä kertaa ympäristölautakunnassa keväällä ja kesällä Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto valitsivat elokuussa 2004 sen Nummelan kehityskuvavaihtoehdon, jonka pohjalta Nummelan eteläosien rakennesuunnitelma laadittiin. Rakennesuunnitelmaa käsiteltiin seminaarissa ja yleisötilaisuudessa marraskuussa Näiden palautteen perusteella rakennesuunnitelma työstettiin valmiiksi tammikuussa Taulukko 1.1. Suunnitteluprosessin vaiheet Kevät 2003 Konsulttityön tarjouspyynnöt, tarjousten käsittely ja konsultin valinta Työryhmän 1. kokous: Työn käynnistäminen seminaari Luontolassa: Työryhmätyöskentelyä Nummelan kehitystavoitteista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) valmistui ja käsiteltiin Ympäristölautakunnan kokouksessa Yleisötilaisuus Osuuspankin kokoushuoneessa, jossa kerrottiin työn käynnistymisestä ja tulevista työvaiheista Työryhmän 2. kokous Kunta valitsi Tuomas Santasalo Ky:n kaupallisten palvelujen sijoittamisen ja mitoituksen konsultiksi Työryhmän 3. kokous seminaari Vihdin ammattikoululla: Käsiteltiin kuutta kehityskuvaluonnosta, joissa oli erilaisia mitoituksia (asukasmääriä) ja ratalinjausvaihtoehtoja Yleisötilaisuus Nummelan kirjastossa: Esiteltiin yleisölle 4 kehityskuvavaihtoehtoa.

6 VIHDIN KUNTA 5 (51) Neljä kehityskuvavaihtoehtoa esillä Nummelan kirjastossa, jona aikana halukkailla oli mahdollisuus palautteen antamiseen. Saatiin 114 palautelomaketta ja 14 muuta kommenttia Kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen välinen neuvottelu suunnittelukokonaisuudesta Palaveri Ratahallintokeskuksen, Uudenmaan tiepiirin ja naapurikuntien kanssa Vihdin yrityskeskuksessa Työryhmän 4. kokous Ympäristölautakunnan kokous: käsiteltiin kehityskuvavaihtoehtoja Yleisötilaisuus kehityskuvavaihtoehdoista Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen auditoriossa Kehityskuvaluonnos 15E nähtävissä ja kommentoitavana Nummelan kirjastossa Ympäristölautakunnan kokous: päätettiin tutkia uusi ratalinjausvaihtoehto 15F Työryhmän 6. kokous Ympäristölautakunnan kokous: kehityskuvavaihtoehtojen 15E ja 15 F käsittely sekä pyydettiin lausunnot vaihtoehdoista Ratahallintokeskukselta, Tiehallinnolta, Lohjan kaupungilta sekä Kirkkonummen ja Nurmijärven kunnilta Yleisötilaisuus Ympäristölautakunta: saatujen lausuntojen ja keskustelutilaisuuden palautteen käsittely Kunnanhallitus: kehityskuvavaihtoehtojen 15E ja 15F käsittely Kunnanvaltuusto: kehityskuvavaihtoehdon 15E valinta hallituksen esityksen mukaisesti Työryhmän 7. kokous: Nummelan eteläosien rakennemallin laadinnan käynnistäminen valitun kehityskuvan ja valtuuston esittämien täsmennysten pohjalta Työryhmän 8. kokous seminaari Vihdin ammattikoululla: arvioitiin, miten rakennemalliluonnos toteuttaa valitun kehityskuvan tavoitteita Yleisötilaisuus Nummelan kirjastossa: esiteltiin rakennemallia yleisölle, jolla oli kommentointimahdollisuus rakennemalleihin Työryhmän 9. kokous Työryhmän 10. kokous 1.2 Kehityskuvan keskeinen sisältö Nummelan kehityskuvassa on määritelty koko Nummelan maankäytön rakenne ja kehittämistavoitteet. Kehityskuvassa on varauduttu siihen, että Nummelan väkiluku voi kasvaa nykyisestä noin asukkaasta ( ) :lla. Olennainen osa tämänsuuruiselle kasvulle on Nummelan ja Espoon välinen uusi ratayhteys Nummelan kasvu suuntautuu pääosin etelään. Rata- ja asemavaraus on selvästi Nummelan nykyisen keskustan eteläpuolella, jossa on varauduttu uuteen asemaan ja aseman ympärille muodostettavaan melko tiiviiseen asuin- ja työpaikka-alueeseen, joka on alakeskuksena mahdollista kytkeä luontevasti osaksi Nummelan taajamarakennetta. Samalla kehityskuva mahdollistaa Nummelan kasvamisen vaiheittain muualle kuin aseman ympäristöön, vaikka rataa ei rakennettaisikaan. Kehityskuvan tarkempi kuvaus on kohdassa 3.

7 VIHDIN KUNTA 6 (51) Kuva 1.1. Kartta Nummelan eteläosien rakennesuunnitelman pohjaksi valitusta kehityskuvasta. 1.3 Nummelan eteläosien rakennemallin keskeinen sisältö Taajamarakenne Nummela kasvaa kohti etelää sekä kaakkoon Huhmariin ja lounaaseen Lohjan suuntaan. Rautatievaraus kulkee eteläisen Nummelan ja Huhmarin halki siten, että yhdyskuntarakenne on mahdollisimman riippumaton radan rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä. Uuden aseman seutu on jätetty reservialueeksi (varaus) odottamaan mahdollista radan toteuttamispäätöstä. Uusi asemakeskus sijaitsee erillään nykyisestä keskustasta, mutta on kytkettävissä osaksi Nummelan taajamarakennetta. Liikenne Liikenneverkon rungon muodostavat valtatiet 1, 2 ja 25. Vanha Turuntie toimii työpaikkaja palvelurakentamisen tärkeänä kehityskäytävänä. Valtateiden liittymän seutu on kiinnostava erityisesti hyvää logistista sijaintia kaipaaville yrityksille. Radan ja aseman rakentaminen taas luo mahdollisuuksia tasokkaan yritysalueen perustamiselle uuden moottoritieliittymän läheisyyteen. Asuminen Asuminen tiivistyy ja laajenee ensivaiheessa Nummelan keskustan kaakkoispuolella harjun reunassa ja laaksoalueella. Uudet asuinalueet Enäjärven laakson eteläpuolella ovat pientalovaltaisia. Keskustaan johtavien teiden varsilla suositaan ns. tiivistä-matalaa rakentamista ja kauempana keskustasta perinteistä omakotiasutusta. Nummelan mahdollisen uuden aseman ympäristö on reservialuetta. Jos rata ja asema rakennetaan,

8 VIHDIN KUNTA 7 (51) alue toteutetaan suhteellisen kaupunkimaiseksi. Huhmarin asutusta laajennetaan puutarhakaupunkimaisesti. Palvelut Kaupallisten palveluiden tarpeen määrittelyssä lähtökohtana on ollut Nummelan alueen kehittäminen yhden vahvan keskustan mallilla uutta asukasta mahdollistaa kuitenkin lähipalveluiden toteuttamisen kahteen alakeskukseen eli Huhmariin ja uuden aseman seudulle. Työpaikat Toimistotyyppinen työpaikkarakentaminen ohjautuu pääosin keskustatoimintojen korttelialueille ja taajamamaisille asuntojen ja työpaikkojen seka-alueille. Tuotanto- ja varastotyyppisiä työpaikkoja on sijoitettu Huhmariin sekä moottoritien ja Vanhan Turuntien väliselle alueelle sekä Hyvinkää-Hanko radan varrelle suunnittelualueen länsipäähän. Tilaa vievien palvelujen alueita on sijoitettu valtatie 2:n ja Vanhan Tutuntien liittymän tuntumaan. Viheralueet Viheralueet muodostavat verkoston, joka mahdollistaa kattavat virkistysyhteydet. Asuinkortteleista on välitön pääsy puisto- ja luontoalueille. Väljimmät viherkäytävät toimivat samalla ekokäytävinä. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Työn tavoitteet Rakennemallin sisältö on kuvattu tarkemmin kohdassa 4. Työn tavoitteena oli määritellä Nummelan eteläosan maankäytön rakenne. Sen määrittelemiseksi tutkittiin Espoo-Nummela-Lohja ratalinjausvaihtoehtoja Nummelan kohdalla, Nummelan tieverkkoa sekä laadittiin koko Nummelaa koskeva kehityskuva. Tavoitekeskustelua käytiin kehityskuvavaihtoehtojen laatimis- ja käsittelyvaiheissa kahdessa seminaarissa, yleisötilaisuuksissa, työryhmän kokouksissa sekä ympäristölautakunnassa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Kohdassa 3 on kuvattu kunnanvaltuuston valitsema Nummelan kehityskuva ja sen sisältämät tavoitteet. Nummelan eteläosien rakennemalli on laadittu näiden tavoitteiden pohjalta. 2.2 Väestön kehitys ja ennusteet Nummelan asukasmäärä on kasvanut voimakkaasti erityisesti 1980-luvulla luvulla kasvu tasaantui. Nyt vuosituhannen alusta kasvu on uudelleen kiihtynyt. Lähtötilanteessa Nummelassa on noin asukasta ( ). Kunnan arvio Nummelan väestömäärästä vuonna 2025 on asukasta eli lisäys nykyiseen on asukasta. Tilastokeskuksen tuorein väestöennuste on vuodelta Siinä Vihdin väkiluku vuonna 2001 on ja ennuste vuodeksi 2030 on eli lisäystä on henkeä. Vihdin kunnan kehityskuvassa arvioidun trendikehityksen mukaan Vihdin väestö vuonna 2025 on asukasta.

9 VIHDIN KUNTA 8 (51) 2.3 Valtakunnalliset ja seudulliset alueidenkäyttötavoitteet 2.4 Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisesti valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Yleistavoitteita ovat mm. toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Yhtenä erityistavoitteena on Helsingin seudun erityiskysymykset. Siinä todetaan mm. seuraavaa. Seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään väestön kehityksen edellyttämällä tavalla ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivän kaupunki- ja taajamaverkon mahdollisuuksia. Alueiden käytön suunnittelulla ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajaantumista. Yhdyskuntarakenteessa varaudutaan raideliikenteen laajentumiseen ja tehokkuuden parantamiseen sijoittamalla riittävästi asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista niiden vaikutusalueille. Uudenmaan maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla syksyllä Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan Tämän jälkeen kaava meni vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. Kuva 2.1. Ote Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen kartasta. Maakuntakaavassa on varauduttu Nummelan kasvamiseen etelään päin. Lisäksi siinä on varauduttu uuteen rataan Espoosta Nummelan kautta Hanko-Hyvinkää-radalle. Nummelan eteläosassa on myös varaus nykyisinkin alueella oleville 110 kv:n ja 400 kv:n voimalinjoille sekä nykyiselle jätevedenpuhdistamolle. Huhmariin merkitty rasteri kuvaa maankäytön kehittämisen kohdealuetta liikenteellisessä solmukohdassa, jonne saa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa liikenteelle, matkailulle ja logistiikkatoiminnoille tarpeellisia tienvarsipalveluita. Maakuntakaavassa on myös merkintä Nummelan lentokentästä. Viheryhteyksiä on osoitettu Lohjanharjulle, Nummelan taajaman läpi sekä Nummelasta Enäjärven eteläpuolelle ja ulkoilureittitarve myös Nummelasta etelään.

10 VIHDIN KUNTA 9 (51) 2.5 Vihdin kehityskuva ja strategia 2010 Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan kehityskuvan Siinä on käyty läpi koko kunnan kehitystä vuoteen 2025 saakka. Kehityskuvassa tarkastellaan myös erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi on Nummelaa painottava kehitys. Kehityskuvassa ei ollut mukana tässä työssä tarkasteltava raideliikenneyhteys Nummelasta Espooseen. 2.6 Etelä-Suomen raideliikenteen visiot Ratahallintokeskus on tarkastellut Etelä-Suomen raideliikenteen kehittämisvaihtoehtoja vuoteen 2050 asti Etelä-Suomen raideliikenteen visiot työssä. Siinä yhtenä Helsingistä länteen suuntautuvana ratalinjana tutkittiin väliä Espoo-Nummela-Lohja. Selvityksessä välin rakentaminen pelkkää taajamajunaliikennettä varten oli hyötyihin nähden kallista. Osana Helsingin ja Turun välistä uutta ratayhteyttä toteuttamisen kannattavuus oli parempi. 2.7 Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehtiin samaan aikaan Nummelan kehityskuvatyön kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tarkasteltiin viittä maankäyttövisiota ja arvioitiin näiden toteuttamisen vaikutuksia. Vaihtoehdossa Hiidenrata perusennusteen verkon lisäksi on lähijunayhteys Lohja-Nummela-Helsinki 30 minuutin vuorovälillä. 2.8 Nummelan nykytilanteen kuvaus Väestö ja asuinalueet Nummelan asuinalueet sijaitsevat pääosin harjulla Hanko-Hyvinkää radan luoteispuolella. Viime aikoina asutus on levinnyt myös Lohjanharjun luoteispuolelle sekä radan kaakkoispuolelle peltoalueelle. Huhmarissa on vanha kyläasutusta, joka kärsii Turunväylän ja valtatie 2:n melu- ja estevaikutuksesta. Työpaikat ja työpaikka-alueet Nummelan nykyisen keskustan alueella on toimisto- ja palvelutyöpaikkoja. Teollisuustyöpaikkoja on erityisesti nykyisen keskustan lounaispuolella. Palvelut Nummelassa on peruskoulujen ja lukion lisäksi myös ammatillista keskiasteen koulutusta. Urheilukentät ja uimahalli sijaitsevat koulukeskuksen tuntumassa keskustan koillispuolella. Nummelassa on myös hyvä uusi kirjasto. Terveyskeskus on keskustan pohjoisosassa. Huhmarnummeen on valmistumassa ala-asteen koulu ja päiväkoti. Nummelan kaupalliset palvelut ovat taajaman kokoon nähden hyvät. Päivittäistavaran tarjonta on erittäin hyvä. Nummelan keskustan kehittäminen erikoiskaupan keskuksena on vireillä. Kaupallinen painopiste on siirtynyt viime vuosina entistä enemmän radan ja valtatie 2:n liittymän väliselle alueelle, jossa on uusia marketteja ja erikoistavaramyymälöitä.

11 VIHDIN KUNTA 10 (51) Liikenne Nummelasta käydään runsaasti töissä Pääkaupunkiseudulla. Nummelan kasvu on lisännyt liikennettä katuverkolla ja valtatie 2:lla, joka ruuhkautuu aamu- ja iltapäiväruuhkien aikaan. Valtatie 2:n Nummelan liittymään on juuri valmistunut eritasoliittymä. Nummelasta on melko tiheät linja-autovuorot Helsinkiin. Valtatien 2:n linja-autoliikenne palvelee melko hyvin myös Nummelaa. Nummelan kevyen liikenteen yhteydet ovat kohtalaiset varsinkin koulujen läheisyydessä. Lohjanharjun laella on lentokenttä, jolla on erityisesti purjelentoon ja muuhun harrastusilmailuun liittyvää toimintaa. Maisema Nummelassa on hyvin monipuoliset maisemat. Lohjanharjun reunamuodostuma on maiseman hallitseva elementti. Reunamuodostuman kaakkoispuolella on maisemallisesti arvokkaita peltoaukeita sekä Enäjärvi. Nummelan eteläpuolen peltoalueiden eteläpuolella on jyrkkäpiirteisiä jylhiä kallioita, joiden välissä on syviä laaksoja. Enäjärven rannat ja peltoaukeat muodostavat maatalouteen liittyvän kulttuurimaisema-alueen. Muinaismuistot Eteläosien rakennemallin alueelta on inventoinneissa löytynyt muinaisjäännöksiä, jotka on otettava huomioon alueen tarkemmassa suunnittelussa. Luonto Nummelan pohjoisosa on suureksi osaksi ihmisen muovaamaa ympäristöä. Eteläosa on pääosin rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta tai luonnonympäristöä, jossa elää myös uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja kuten liito-oravia. Alue ei ole kuitenkaan erityisen arvokas luontoalue. Nummelanharju on tärkeä pohjavesialue. 3 VALITTU KEHITYSKUVA Kunnanvaltuusto valitsi Nummelan eteläosien rakennemallin laadinnan pohjaksi kehityskuvavaihtoehdon 15 E.3 (kuva 3.1.).

12 VIHDIN KUNTA 11 (51) Kuva 3.1. Nummelan kehityskuvan kartta. Valtuuston valitsemaan kehityskuvaan liittyvät seuraavat varaukset ja tavoitteet: Asuminen ja työpaikat - Varaudutaan kuvaan 3.1. rajatulla Nummelan ja Huhmarin alueella asukasmäärän kasvamiseen nykyisestä (noin asukkaasta) asukkaalla. - Nummela kasvaa etelään peltoalueille sekä kallioalueiden lomaan. - Huhmariin asemanseutu on tulevaisuuden aluevaraus. - Huhmarin asemanseudulle sekä valtatie 2:n länsipuolelle radan ja Vanhan Turuntien väliin tulee asumisen ja työpaikkojen seka-aluetta. - Asuinalueiden toteutuksessa noudatetaan ihmisläheistä mittakaavaa. - Huhmariin ja sen pohjoispuolelle suunnitellaan puutarhakaupunki. Huhmarin asemavarauksen läheisyydessä varaudutaan tiiviiden pientalojen muodostamaan keskukseen. - Hiidenmäen aluetta kehitetään työpaikkojen ja asumisen seka-alueena. - Vanhan Turuntien ja Turunväylän sekä eteläisen sisääntulotien vaikutusalueita kehitetään elinkeinoelämän kehityskäytävänä. - Työpaikka-alueiden suunnittelussa huomioidaan lyhyen tähtäimen tonttitarpeet sekä pitkällä tähtäimellä työpaikka- ja asuntoalueiden vuorovaikutus. Junarata- ja asemavaraus - Varaudutaan uuden junaradan rakentamiseen eteläisen linjauksen mukaisesti, rata alittaa Hanko-Hyvinkää radan. - Uudelta radalta rakennetaan yhteysraide Hanko-Hyvinkää radalle Lohjan suuntaan. - Ensisijaisesti asema tulee Nummelan eteläpuolelle. Aseman ympäristössä varaudutaan maankäytön tehostamiseen. - Nummelan eteläisen sisääntulotien varteen ja asemanseudulle tulee asumisen ja työpaikkojen seka-aluetta.

13 VIHDIN KUNTA 12 (51) Liikenne ja tieverkko - Nummelan uuden aseman syöttöliikenne hoidetaan ohjaamalla osa linjaautoasemalta moottoritielle kulkevista linja-autoista uuden aseman kautta. - Hevoskallion haarauma Turunväylällä on mukana kehityskuvassa. - Etelästä rakennetaan toinen sisääntulotie Nummelaan. - Nummelan ja Lohjan välille toteutetaan yhtenäinen rinnakkaistie. - Turunväylälle osoitetaan mahdollisuus uudelle eritasoliittymälle Nummelan eteläpuolelle. Viheralueet ja vapaa-ajan toiminta - Taajamien väliin ja sisälle muodostetaan riittävät viheryhteydet - Lentokentän koillisosaan osoitetaan alue vapaa-ajantoiminnoille. Palveluverkko - Erikoispalvelut tukeutuvat Nummelan nykyiseen keskustaan - Uusille asuinalueille järjestetään riittävät lähipalvelut kuten päivittäistavarakaupat ja päiväkodit Valtuuston täsmennykset Valtuusto esitti vaihtoehtoon seuraavat täsmennykset, rakennemallin laadintaa varten: - Turuntien ja valtatie 2:n risteyksen luoteiskulman maankäyttö muutetaan työpaikkojen ja asumisen seka-alueeksi. - Huhmariin sijoitetaan työpaikkoja niin paljon kuin ympäristöseikat ja asuminen antavat myöten. 4 TUTKITUT KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT 4.1 Kehityskuvat Yleisötilaisuudessa esiteltiin seuraavat kehityskuvavaihtoehdot. Vaihtoehto "10" nollavaihtoehto) - asukasmäärä kasvaa nykyisestä asukkaalla - ei uutta junarataa - yhdyskuntarakenne tukeutuu nykyiseen keskustaan - Nummela kasvanut etelään peltoalueille - Huhmarissa väljää kylämäistä omakotiasutusta - Turunväylältä etelästä uusi sisääntulotie Nummelaan - uuden sisääntulotien liittymän lähellä työpaikka-alue - nykyisen radan varressa teollisuusaluetta laajennettu Nummelan lounaispuolella

14 VIHDIN KUNTA 13 (51) Vaihtoehto "15A" - asukasmäärä kasvaa nykyisestä asukkaalla - uusi junarata pohjoisen linjauksen mukaisesti - yhdyskuntarakenne tukeutuu nykyiseen keskustaan, joka venyy nauhamaisesti etelään asemalle - Nummela kasvaa etelään peltoalueille sekä myös kallioalueiden lomaan - Huhmariin puutarhakaupunki, jonka keskellä on tiiviiden pientalojen muodostama asemanseutu - ei uutta sisääntulotietä Turunväylältä etelästä - kehäkatu Nummelan eteläosaan - nykyisen radan varressa sekoittunutta asunto-, palvelu- ja työpaikka-aluetta laajennettu Nummelan lounaispuolella VAIHTOEHDOT "25A" JA 25B" - asukasmäärä kasvaa nykyisestä asukkaalla - uusi junarata eteläisen linjauksen mukaisesti - Nummela kasvaa etelään peltoalueille sekä kallioalueiden lomaan - Huhmariin tai Tervalammentien alkuun puutarhakaupunki, jonka keskellä on tiiviiden pientalojen muodostama asemanseutu - uusi sisääntulotie ja liittymä etelästä Turunväylältä - uuden sisääntulotien liittymän lähellä työpaikka-alue - lentokenttäalueen maankäytön muutosta harkitaan 4.2 Kehityskuvavaihtoehdot Ympäristölautakunnassa touko- ja elokuussa 2004, yleisötilaisuudessa sekä kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa elokuussa 2004 käsiteltiin seuraavia kahta kehityskuvavaihtoehtoa.

15 VIHDIN KUNTA 14 (51) Kehityskuva 15 E.3 ( ) (rakennemallin pohjaksi valittu vaihtoehto) - Asukasmäärä kasvaa nykyisestä asukkaalla. - Uusi junarata rakennetaan eteläisen linjauksen mukaisesti, rata alittaa Hanko-Hyvinkää radan - Uudelta radalta rakennetaan yhteysraide Hanko-Hyvinkää radalle Lohjan suuntaan. - Ensisijaisesti asema tulee Nummelan eteläpuolelle. Aseman ympäristössä varaudutaan maankäytön tehostamiseen. - Nummelan eteläisen sisääntulotien varteen ja asemanseudulle tulee asumisen ja työpaikkojen seka-aluetta. - Nummelan uuden aseman syöttöliikenne hoidetaan ohjaamalla osa linja-autoasemalta moottoritielle kulkevista linja-autoista uuden aseman kautta. - Huhmariin asemanseutu on tulevaisuuden aluevaraus. - Huhmarin asemanseudulle sekä valtatie kahden länsipuolelle radan ja Vanhan Turuntien väliin tulee asumisen ja työpaikkojen seka-aluetta. - Nummela kasvaa etelään peltoalueille sekä kallioalueiden lomaan. - Asuinalueiden toteutuksessa noudatetaan ihmisläheistä mittakaavaa. - Taajamien väliin ja sisälle muodostetaan riittävät viheryhteydet - Huhmariin ja sen pohjoispuolelle suunnitellaan puutarhakaupunki. Huhmarin asemavarauksen läheisyydessä varaudutaan tiiviiden pientalojen muodostamaan keskukseen. - Hevoskallion haarauma Turunväylällä on mukana kehityskuvassa. - Turunväylälle osoitetaan mahdollisuus uudelle eritasoliittymälle Nummelan eteläpuolelle. - Etelästä rakennetaan toinen sisääntulotie Nummelaan. - Nummelan ja Lohjan välille toteutetaan yh- Kehityskuva 15 F ( ) - Asukasmäärä kasvaa nykyisestä asukkaalla. - Uusi Espoon ja Salon välinen junarata (ESA) kulkee Turunväylän ja Turuntien välissä Nummelan eteläpuolelle ja alittaa Hanko- Hyvinkää radan. - ESA-radalta rakennetaan pistoraide pohjoiseen Nummelan nykyiselle asemalle. Helsingin suunnasta tulevat taajamajunat erkanevat ESA-radasta Nummelan pistoraiteelle. Nummelan asemalla juna vaihtaa suuntaa ja jatkaa nykyistä Hanko-Hyvinkää rataa Lohjalle. Suunnanvaihto Nummelassa vie aikaa noin 6 minuuttia. - Taajamajunille on asemavaraus Höytiönummen eteläpuolella tai Huhmarissa. - Rautatieasemalta järjestetään sujuva vaihtoyhteys lähellä sijaitsevalle linjaautoasemalle. - Nummelan eteläisen sisääntulotien varteen tulee asumisen ja työpaikkojen seka-aluetta. - Huhmariin asemanseutu on tulevaisuuden aluevaraus. - Huhmarin asemanseudulle sekä valtatie kahden länsipuolelle radan ja Vanhan Turuntien väliin tulee asumisen ja työpaikkojen seka-aluetta. - Nummela kasvaa etelään peltoalueille sekä kallioalueiden lomaan. - Asuinalueiden toteutuksessa noudatetaan ihmisläheistä mittakaavaa. - Lentokentän alue on asumisen reservialuetta. - Nummelan ja Huhmarin alueelle muodostetaan riittävät viheryhteydet - Huhmariin ja sen pohjoispuolelle suunnitellaan puutarhakaupunki. Huhmarin asemavarauksen läheisyydessä varaudutaan tiiviiden pientalojen muodostamaan keskukseen. - Hevoskallion haarauma Turunväylällä on mukana kehityskuvassa. - Turunväylälle osoitetaan mahdollisuus uudelle eritasoliittymälle Nummelan eteläpuo-

16 VIHDIN KUNTA 15 (51) tenäinen rinnakkaistie. - Lentokentän koillisosaan osoitetaan alue vapaa-ajantoiminnoille. - Hiidenmäen aluetta kehitetään työpaikkojen ja asumisen seka-alueena. - Vanhan Turuntien ja Turunväylän sekä eteläisen sisääntulotien vaikutusalueita kehitetään elinkeinoelämän kehityskäytävänä. - Työpaikka-alueiden suunnittelussa huomioidaan lyhyen tähtäimen tonttitarpeet sekä pitkällä tähtäimellä työpaikka- ja asuntoalueiden vuorovaikutus. - Määritellään Nummelan palveluverkko. 4.3 Kehityskuvatyön aikana tutkitut ratalinjausvaihtoehdot lelle. - Etelästä rakennetaan toinen sisääntulotie Nummelaan. - Nummelan ja Lohjan välille toteutetaan yhtenäinen rinnakkaistie. - Lentokentän koillisosaan osoitetaan alue vapaa-ajantoiminnoille. - Hiidenmäen aluetta kehitetään työpaikkojen ja asumisen seka-alueena. - Vanhan Turuntien ja Turunväylän sekä eteläisen sisääntulotien vaikutusalueita kehitetään elinkeinoelämän kehityskäytävänä. - Työpaikka-alueiden suunnittelussa huomioidaan lyhyen tähtäimen tonttitarpeet sekä pitkällä tähtäimellä työpaikka- ja asuntoalueiden vuorovaikutus. - Määritellään Nummelan palveluverkko. Kehityskuvatyön olennainen osa oli tutkia mahdollisen Espoo-Vihti-Lohja radan linjausta Nummelan kohdalla. Työn aikana tutkittiin useita ratalinjausvaihtoehtoja, jotka on esitetty seuraavassa kuvassa. Kehityskuvan yhteydessä valittu ratalinja on merkitty kuvaan merkinnällä E2ESA2. Kuva 4.1. Työn aikana tutkitut ratalinjausvaihtoehdot.

17 VIHDIN KUNTA 16 (51) Kuva 4.2. Kehityskuvan ja rakennemallin pohjaksi valittu ratalinjaus. Valitun ratalinja ja sen pituusleikkaus on esitetty seuraavissa kuvissa. Radan suunnittelu perustuu peruskartan 5 m:n ja osittain 2,5 m:n käyräväliin. Pituusleikkauksen maanpinta on siten melko epätarkka.

18 VIHDIN KUNTA 17 (51) Kuva 4.3. Valitun ratalinjan sijainti ja paaluluvut, jotka näkyvät myös pituusleikkauksessa.

19 VIHDIN KUNTA 18 (51) Kuva 4.4. Valitun ratalinjan karkea pituusleikkaus.

20 VIHDIN KUNTA 19 (51) 4.4 Kehityskuvavaihtoehtojen vertailu Kehityskuvavaihtoehtoja arvioitiin ja vertailtin joulukuussa Tämän jälkeen pidettiin seminaari, yleisötilaisuudet ja käsiteltiin vaihtoehtoja ympäristölautakunnassa. Käsittelyn aikana nousi esiin uusi vaihtoehto (15 F), jota vertailtiin joulukuussa esillä olleen kehityskuvan edelleen työstettyyn vaihtoehtoon (15 E). Tämä vertailu tehtiin toukokuussa Vertailut on esitetty seuraavissa kahdessa taulukossa. Taulukko 4.1. Vaihtoehtojen arviointi ja vertailu joulukuussa Vaikutusten arviointi ja vertailu joulukuussa 2003 VE "10" (ei rataa) VE "15" (rata pohjoisessa) VE "25" (rata etelässä) Yhdyskuntarakenne Asukasmäärä kasvaa :lla. Nummela kasvaa etelään nykyiseen keskustaan tukeutuen. Nummelan yhdyskuntarakenne säilyy eheänä. Huhmariin syntyy taaja-asutusalue, jonka lähipalvelut ovat puutteelliset. Asukasmäärä kasvaa :lla. Nummela kasvaa etelään ja tukeutuu nykyisen keskustan ja uuden aseman muodostamaan etelään venyvään keskustaan. Nummelan yhdyskuntarakenne säilyy eheänä. Asukasmäärä kasvaa :lla. Nummela kasvaa etelään ja sille muodostuu kaksi keskustaa, nykyinen keskusta ja uusi asema. Keskusten välialueen kasvu yhtenäiseksi nauhamaiseksi keskustaksi ei ole todennäköistä. Keskusten välialueelle syntyy pääasiassa asuinalueita. Nummelan yhdyskuntarakenne säilyy eheänä. Huhmari ja Nummela kasvavat osittain kiinni toisiinsa. Rakennettu ympäristö Ei aiheuta suuria muutoksia nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Uusi rakentaminen keskittyy nykyisin rakentamattomille alueille. Ei aiheuta suuria muutoksia nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Uusi rakentaminen keskittyy nykyisin rakentamattomille alueille. Muuttaa rakennetun ympäristön luonnetta ratalinjalla sekä asemanseuduilla, erityisesti Huhmarissa. Ei aiheuta suuria muutoksia nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Uusi rakentaminen keskittyy nykyisin rakentamattomille alueille. Muuttaa rakennetun ympäristön luonnetta ratalinjalla sekä asemanseuduilla, erityisesti Huhmarissa. Luonto Uusien asukkaiden määrä on vähäisin, joten säilyttää eniten vapaita luonnonalueita. Nummelan eteläosien luonnon luonne kuitenkin muuttuu, kun asutus leviää etelään ja ihmisten liikkuminen alueella lisääntyy. Uusia asukkaita enemmän kuin VE 10:ssä, joten säilyttää vähemmän vapaita alueita kuin VE 10. Toisaalta asumisen tiheys on suurempi, joten uusi asutus aiheuttaa VE 10:tä vähemmän luonnon muutoksia asukasta kohti. Junan käyttö vähentää henkilöautoilun suhteellista osuutta ja siten myös autoilun haitallisia luontovaikutuksia (melu ja päästöt). Uusia asukkaita eniten, joten säilyttää vähiten vapaita alueita. Toisaalta asumisen tiheys on suurin, joten uusi asutus aiheuttaa vähiten luonnon muutoksia asukasta kohti. Junan käyttö vähentää henkilöautoilun suhteellista osuutta ja siten myös autoilun haitallisia luontovaikutuksia (melu ja päästöt). Maisema Muuttaa nykyisen keskustan eteläosan peltomaiseman pientaloalueeksi. Säilyttää parhaiten nykyisen maiseman erityisesti etelän kallioalueilla. Muuttaa nykyisen keskustan eteläosan peltomaiseman pientaloalueeksi. Rata ja uusi maankäyttö muuttavat eteläosien rakentamattomat kallioalueet osittain asuinalueiksi. Huhmarissa rata muuttaa maisemaa erityisesti Huhmarjärven pohjukassa. Muuttaa nykyisen keskustan eteläosan peltomaiseman pientaloalueeksi. Rata ja uusi maankäyttö muuttavat eteläosien rakentamattomat kallioalueet osittain asuinalueiksi. Huhmarissa rata muuttaa maisemaa erityisesti Huhmarjärven pohjukassa. Rata kulkee Muijalassa korkeilla pilareilla peltoaukean yli

21 VIHDIN KUNTA 20 (51) Vaikutusten arviointi ja vertailu joulukuussa 2003 VE "10" (ei rataa) VE "15" (rata pohjoisessa) VE "25" (rata etelässä) Liikenne Henkilöauton käyttö työ- ja asiointimatkoilla on keskeinen erityisesti Nummelan ulkopuolelle suuntautuvilla työmatkoilla. Eteläinen sisääntulotie keventää katuverkon ruuhkautumista keskustassa. Asukasmäärän lisäys ruuhkauttaa keskustaa ja edellyttää Meritien ja Vihdintien nelikaistaistamista. Huhmarin asukkaiden palvelut ovat suureksi osaksi henkilöautoilun varassa. Junaliikenne vähentää henkilöautoilun kasvua ja mahdollistaa sujuvan, nopean ja säännöllisen joukkoliikenteen Nummelasta Helsingin suuntaan. Autoliikenteen kasvun takia etelästä on uusi sisääntuloyhteys Nummelaan. Uudelle asemalle venyvä keskusta jakaa liikennettä tasaisemmin katuverkolle. Nummelan keskusta ruuhkautuu ja edellyttää Nummelan pääkutujen muuttamista nelikaistaisiksi. Huhmarista pääsee junalla sujuvasti Nummelan asemalle ja sen asemanseudun palveluihin. Junaliikenne vähentää henkilöautoilun kasvua ja mahdollistaa sujuvan, nopean ja säännöllisen joukkoliikenteen Nummelasta Helsingin suuntaan. Nummelna kaksi keskusta jakaa liikennettä tasaisemmin katu- ja tieverkolle. Nummelan keskusta ruuhkautuu ja edellyttää Nummelan pääkutujen muuttamista nelikaistaisiksi. Huhmarista pääsee junalla sujuvasti Nummelan asemalle ja sen asemanseudun palveluihin. 25b-vaihtoehdossa harjun luoteispuolen yhteydet ovat kriittisiä harvojen yhteyksien takia. 25bvaihtoehdossa Tervalammen asemanseudun rakentaminen jakaa liikennettä tasaisemmin katu- ja tieverkolle. Joukkoliikenne Joukkoliikenne tukeutuu busseihin ja sen palvelutaso on huonompi kuin ratavaihtoehdoissa. Joukkoliikenteen rungon muodostaa ratayhteys Lohjan ja Helsingin suuntiin. Huhmarin asemalle on mahdollista toteuttaa sujuva vaihtoasema Porintietä kulkevista busseista junaan. Joukkoliikenteen rungon muodostaa ratayhteys Lohjan ja Helsingin suuntiin. Huhmarin asemalle on mahdollista toteuttaa sujuva vaihtoasema Porintietä kulkevista busseista junaan. Suurin väestöpohja mahdollistaa parhaan joukkoliikenteen palvelutason. Tekninen huolto Tukeutuu nykyiseen verkostoon, jota laajennetaan hallitusti. Tukeutuu nykyiseen verkostoon, jota laajennetaan hallitusti. Tukeutuu nykyiseen verkostoon, jota laajennetaan hallitusti. Talous Kansantalous: Runsas yksityisautoilu lisää kansantalouden kuluja. Rataa ei rakenneta, joten sen rakentamiskulut säästyvät. Kansantalous: Rautatien rakentaminen on suuri investointi, jonka toteutuminen ja rakentamisen ajankohta on epävarma. Kansantalous: Rautatien rakentaminen on suuri investointi, jonka toteutuminen ja rakentamisen ajankohta on epävarma. Kunnallistalous: Tie- ja katuinvestoinnit ovat melko saman suuruiset kuin ratavaihtoehdoissa, mutta asukasmäärä on pienempi, joten investoinnit tulevat kalliimmiksi asukasta kohti laskettuna. Vaihtoehdossa on vähemmän veronmaksajia kuin ratavaihtoehdoissa. Asukkaiden talous: Yksityisautoilun varaan rakentuva yhdyskunta lisää asukkaiden liikkumiskuluja. Kunnallistalous: Rautatie mahdollistaa uusien asukkaiden ja veronmaksajien tulon kuntaan. Elinkeinoelämä vilkastuu ja luo vaurautta alueelle. Palveluiden rakentaminen uusille asukkaille lisää alkuvaiheessa kunnan menoja. Asukkaiden talous: rata vähentää asukkaiden liikkumiskustannuksia. Elinkeinoelämän vilkastuminen luo työmahdollisuuksia ja vaikuttaa myönteisesti asukkaiden taloudelliseen tilanteeseen. Kunnallistalous: Rautatie mahdollistaa uusien asukkaiden ja veronmaksajien tulon kuntaan. Elinkeinoelämä vilkastuu ja luo vaurautta alueelle. Palveluiden rakentaminen uusille asukkaille lisää alkuvaiheessa kunnan menoja. Asukkaiden talous: rata vähentää asukkaiden liikkumiskustannuksia. Elinkeinoelämän vilkastuminen luo työmahdollisuuksia ja vaikuttaa myönteisesti asukkaiden taloudelliseen tilanteeseen. Terveys Vaihtoehdoissa ei olennaisia eroja. Vaihtoehdoissa ei olennaisia eroja. Vaihtoehdoissa ei olennaisia eroja. Sosiaaliset olot Sosiaaliset olot muuttuvat vähemmän kuin ratavaihtoehdoissa. Toisaalta liikkuminen ilman autoa on hankalampaa kuin ratavaihtoehdoissa, mikä voi vaikeuttaa autottomien sosiaalisia suhteita. Suurempi väestönkasvu voi tuoda mukanaan sosiaalisia ongelmia. Toisaalta rata ja sen tarjoamat liikkumismahdollisuudet voivat parantaa erityisesti autottomien (lapset, nuoret, vanhukset) sosiaalisia suhteita. Suurempi väestönkasvu voi tuoda mukanaan sosiaalisia ongelmia. Toisaalta rata ja sen tarjoamat liikkumismahdollisuudet voivat parantaa erityisesti autottomien (lapset, nuoret, vanhukset) sosiaalisia suhteita.

22 VIHDIN KUNTA 21 (51) Vaikutusten arviointi ja vertailu joulukuussa 2003 VE "10" (ei rataa) VE "15" (rata pohjoisessa) VE "25" (rata etelässä) Kulttuuri Pieni väestöpohja ei tarjoa niin hyviä mahdollisuuksia kulttuuritarjonnan kehittymiselle kuin suuri. Perinteinen maaseutumiljöö muuttuu rakentamisen myötä, mutta hiukan vähemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. Pienempi väestöpohja ei tarjoa niin hyviä mahdollisuuksia kulttuuritarjonnan kehittymiselle kuin suuri. Rata edistää kulttuurivaihtoa erityisesti saman radan asemapaikkakuntien kesken. Rakentaminen muuttaa maaseutumiljöötä Nummelan eteläosassa. Suuri väestöpohja tarjoaa parhaat mahdollisuudet kulttuuritarjonnan kehittymiselle. Rata edistää kulttuurivaihtoa erityisesti saman radan asemapaikkakuntien kesken. Rakentaminen muuttaa maaseutumiljöötä Nummelan eteläosassa. Taulukko 4.2. Vaihtoehtojen arviointi ja vertailu toukokuussa Vaikutusten arviointi ja vertailu toukokuussa 2003 Yhdyskuntarakenne Vertailu Vertailu Vaiheittain rakentaminen Toteuttamiskelpoisuus Vertailu Rakennettu ympäristö Vertailu Vaihtoehto 15 E.3 ( ) (rakennemallin pohjaksi valittu vaihtoehto) Asukasmäärä kasvaa :lla. Nummelaa voidaan kehittää seuraavat 30 vuotta ilman rataa toimivana taajamana. Sinä aikana Nummela kasvaa etelään nykyiseen keskustaan tukeutuen. Nummelan yhdyskuntarakenne säilyy eheänä. Etelässä sijaitseva ratavaraus mahdollistaa taajaman kasvun ilman ratavarauksen aiheuttamia maankäytön rajoituksia. Huhmariin syntyy taaja-asutusalue, jonka lähipalvelut ovat puutteelliset. Rata- ja asemavaraus Huhmarissa rajoittavat maankäyttöä varausten kohdalla. Jos rata ja asema myöhemmin rakennetaan, Nummelan eteläosaan syntyy uusi asemaan tukeutuva keskus. Tällöin Nummelasta tulee kaksinapainen taajama. Hajottaa hiukan enemmän Nummelan yhdyskuntarakennetta, mutta mahdollistaa uuden keskustarakenteen syntymisen aseman yhteyteen. Mahdollistaa Nummelan laajenemisen etelään ilman radan aiheuttamia maankäytön rajoituksia. Vaiheittain rakentamisen kannalta ei merkittäviä eroja. Ratavaraus ei vaikeuta Nummelan lähiajan asemakaavoitusta. Toteuttamiskelpoisuuden kannalta hyvä vaihtoehto. Ei aiheuta suuria muutoksia nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Uusi rakentaminen keskittyy nykyisin rakentamattomille alueille. Tiivistämispaineet nykyisessä keskustassa ovat pienemmät. Vaihtoehto 15 F ( ) Asukasmäärä kasvaa :lla. Nummelaa voidaan kehittää ilman rataa toimivana taajamana. Sinä aikana Nummela kasvaa etelään nykyiseen keskustaan tukeutuen. Nummelan yhdyskuntarakenne säilyy eheänä. Pistoraiteen varaus rajoittaa hiukan maankäyttöä Nummelan lounaispuolella, mutta muuten taajama voi kasvaa etelään ilman ratavarauksen aiheuttamia maankäytön rajoituksia. Huhmarissa asemavaraus ei kytkeydy asuinalueeseen, joten ratavaraus ja asema eivät juuri vaikuta Vanhan Turuntien pohjoispuolisen asuinalueen kehittämiseen. Huhmarin asemanseudulle ei ole mahdollista rakentaa tiivistä asemaan kytkeytyvää asuinaluetta, joten aseman käyttäjämäärä jää pieneksi. Tukee Nummelan yhdyskuntarakenteen säilymistä nykyisen kaltaisena. Mahdollistaa Nummelan laajenemisen etelään ilman merkittäviä radan aiheuttamia maankäytön rajoituksia. Vaiheittain rakentamisen kannalta ei merkittäviä eroja. Pistoraiteen varaus vaikuttaa Nummelan keskustan ja Kalkkimäen välisen alueen asemakaavoitukseen. Toteuttamiskelpoisuuden kannalta hyvä vaihtoehto, vaikka Kalkkimäen alueella rajoittaa asemakaavoitusta. Edellyttää ja mahdollistaa maankäytön tiivistämisen Nummelan nykyisen aseman kohdalla, jonne rakennetaan tiivis pikkukaupunkimainen keskustan laajennus. Lohjan puolella radat halkaisevat kyläasutuksen Österkullan kohdalla. Muilta osin ei aiheuta suuria muutoksia nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Asema edellyttää nykyisen keskustan tiivistämistä ja johtaa pikkukaupunkimaiseen miljööseen.

23 VIHDIN KUNTA 22 (51) Vaikutusten arviointi ja vertailu toukokuussa 2003 Vaihtoehto 15 E.3 ( ) (rakennemallin pohjaksi valittu vaihtoehto) Vaihtoehto 15 F ( ) Luonto Nummelan eteläosien luonnon luonne muuttuu, kun asutus leviää etelään ja ihmisten liikkuminen alueella lisääntyy. Rata kulkee Muijalassa Hanko-Hyvinkää radan ali harjun läpi. Pohjavesialueen läpäisevä leikkaus tai betonitunneli voi vaikuttaa pohjavesiin. Nummelan eteläosissa on runsaasti mm. liitooravia, joiden elinympäristöt muuttuvat maankäytön leviämisen ja radan rakentamisen myötä. Liitooravan tai muun suojeltavan lajin tai luontotyypin esiintyminen voi rajoittaa suunnitellun maankäytön toteuttamista. Vertailu Ei merkittäviä eroja. Ei merkittäviä eroja. Maisema Muuttaa nykyisen keskustan eteläosan peltomaiseman pientaloalueeksi. Muuttaa eteläosan kallioalueet osittain asuinalueiksi. Huhmarissa rata muuttaa maisemaa erityisesti Huhmarjärven pohjukassa. Muijalassa rata kulkee harjun läpi Hanko-Hyvinkää radan ali, mikä muuttaa harjun maisemaa. Yhteysraide uudelta radalta Hanko-Hyvinkää radalle muuttaa merkittävästi peltomaisemaa. Tosin alueelle suunnitellaan työpaikka-aluetta radasta riippumatta, joten alueen maisema muuttuu merkittävästi ilman rataakin. Nummelan eteläosien luonnon luonne muuttuu, kun asutus leviää etelään ja ihmisten liikkuminen alueella lisääntyy. Rata kulkee Muijalassa Hanko-Hyvinkää radan ali harjun läpi. Pohjavesialueen läpäisevä leikkaus tai betonitunneli voi vaikuttaa pohjavesiin. Nummelan eteläosissa on runsaasti mm. liitooravia, joiden elinympäristöt muuttuvat maankäytön leviämisen ja radan rakentamisen myötä. Liitooravan tai muun suojeltavan lajin tai luontotyypin esiintyminen voi rajoittaa suunnitellun maankäytön toteuttamista. Muuttaa nykyisen keskustan eteläosan peltomaiseman pientaloalueeksi. Muuttaa eteläosan kallioalueet osittain asuinalueiksi. Muijalassa rata kulkee harjun läpi Hanko- Hyvinkää radan ali, mikä muuttaa harjun maisemaa. Kaukoliikennerata kulkee melko lähellä moottoritietä, jolloin maisemahaitat keskittyvät samaan maastokäytävään. Pistoraide Nummelaan kulkee peitteisessä maastossa melko hyvin maaston muotoja noudattaen, joten sen maisemahaitat ovat melko vähäiset. Vertailu Haitalliset maisemavaikutukset suuremmat. Haitalliset maisemavaikutukset vähäisemmät, mutta rataa rakennetaan enemmän. Autoliikenne Vertailu Tilanne ennen junarataa: Henkilöauton käyttö työ- ja asiointimatkoilla on keskeinen erityisesti Nummelan ulkopuolelle suuntautuvilla työmatkoilla. Eteläinen sisääntulotie keventää katuverkon ruuhkautumista keskustassa. Asukasmäärän lisäys ruuhkauttaa keskustaa ja edellyttää Meritien ja Vihdintien nelikaistaistamista. Huhmarin asukkaiden palvelut ovat suureksi osaksi henkilöautoilun varassa. Tilanne junaradan tulon jälkeen Junaliikenne vähentää henkilöautoilun kasvua ja mahdollistaa sujuvan, nopean ja säännöllisen joukkoliikenteen Nummelasta Helsingin suuntaan. Nummelan kaksi keskusta jakaa liikennettä tasaisemmin katu- ja tieverkolle, mutta taajaman sisäinen autoliikenne kasvaa. Autoliikenne on sujuvampaa, mutta liikenteen määrä on hiukan suurempi. Tilanne ennen junarataa: Henkilöauton käyttö työ- ja asiointimatkoilla on keskeinen erityisesti Nummelan ulkopuolelle suuntautuvilla työmatkoilla. Eteläinen sisääntulotie keventää katuverkon ruuhkautumista keskustassa. Asukasmäärän lisäys ruuhkauttaa keskustaa ja edellyttää Meritien ja Vihdintien nelikaistaistamista. Huhmarin asukkaiden palvelut ovat suureksi osaksi henkilöautoilun varassa. Tilanne junaradan tulon jälkeen Junaliikenne vähentää henkilöautoilun kasvua ja mahdollistaa sujuvan, nopean ja säännöllisen joukkoliikenteen Nummelasta Helsingin suuntaan. Autoliikenne keskittyy Nummelan keskustaan, jonka katu- ja tieverkkoa pitää kehittää. Nummelan keskustassa liikenne on tukkoisempaa, mutta autoliikenteen kokonaismäärä on pienempi.

24 VIHDIN KUNTA 23 (51) Vaikutusten arviointi ja vertailu toukokuussa 2003 Vaihtoehto 15 E.3 ( ) (rakennemallin pohjaksi valittu vaihtoehto) Vaihtoehto 15 F ( ) Joukkoliikenne (lähiliikenne) Vertailu Kaukojunaliikenne Vertailu Kevyt liikenne Joukkoliikenteen rungon muodostaa ratayhteys Lohjan ja Helsingin suuntiin. Junan vuoroväli on kaksi junaa tunnissa suuntaansa. Matka-aika junalla Helsinkiin Nummelan uudelta asemalta on noin 33 minuuttia ja Lohjan asemalta 41 minuuttia. Syöttöliikenne busseilla Nummelan nykyisen keskustan ja uuden aseman kautta moottoritielle on melko helposti järjestettävissä. Junaliikenteen kannattavuus Lohjan ja Helsingin välillä on parempi ja matka-aika lyhyempi. Radan rakentaminen lähiliikenteelle on todennäköisempää kuin 15 F:ssä. Nummelan asema voi toimia myös kaukoliikenteen asemana ilman ylimääräisiä investointeja. Kaukoliikennejunien pysähtymismahdollisuuden kannalta parempi vaihtoehto. Nummelan kaksinapainen keskusta hajottaa enemmän yhdyskuntarakennetta ja heikentää kevyen liikenteen kilpailukykyä. Joukkoliikenteen rungon muodostaa ratayhteys Lohjan ja Helsingin suuntiin. Junan vuoroväli on kaksi junaa tunnissa suuntaansa. Matka-aika junalla Helsinkiin Nummelan asemalta on noin 36 minuuttia ja Lohjan asemalta 54 minuuttia (eli noin 13 min. enemmän kuin 15 E:ssä) Mahdollistaa matkakeskuksen toteuttamisen Nummelan nykyisen rautatieaseman yhteyteen. Huhmarin aseman käyttäjämäärä on varsin alhainen, eikä junien todennäköisesti kannata pysähtyä siellä. Pidempi matka-aika Lohjan ja Helsingin välillä heikentää junan liikennöinnin kilpailukykyä ja kannattavuutta. Junayhteys Lohjalta on vain hiukan nopeampi kuin bussiyhteys Junaliikenteen kannattavuus on selvästi huonompi ja junien pysähtyminen Huhmarissa epävarmempaa. Mahdollistaa matkakeskuksen toteuttamisen nykyisen rautatieaseman yhteyteen. Ei luontevaa kaukoliikenteen aseman paikkaa. Kaukoliikenteen aseman rakentaminen edellyttäisi lisäinvestointeja. Heikompi vaihtoehto. Vertailu Hiukan huonompi vaihtoehto. Parempi vaihtoehto. Tekninen huolto Tukeutuu nykyiseen verkostoon, jota laajennetaan hallitusti. Tiivis yhden selkeän keskustan Nummela edistää kevyen liikenteen käyttöä työ- ja asiointimatkoilla. Tukeutuu nykyiseen verkostoon, jota laajennetaan hallitusti. Vertailu Vaihtoehtojen välillä ei merkittäviä eroja. Vaihtoehtojen välillä ei merkittäviä eroja.

25 VIHDIN KUNTA 24 (51) Vaikutusten arviointi ja vertailu toukokuussa 2003 Vaihtoehto 15 E.3 ( ) (rakennemallin pohjaksi valittu vaihtoehto) Vaihtoehto 15 F ( ) Talous Vertailu Terveys Kansantalous: Rautatien rakentaminen on suuri investointi, jonka toteuttaminen ja rakentamisen ajankohta on epävarma. Rata voi toteutua vain osana Espoon ja Salon välistä rataa, koska muuten investointikustannukset ovat käyttäjämäärään verrattuna liian suuret. Kunnallistalous: Rautatie mahdollistaa uusien asukkaiden ja veronmaksajien tulon kuntaan. Elinkeinoelämä vilkastuu ja luo vaurautta alueelle. Palveluiden tuottaminen uusille asukkaille lisää alkuvaiheessa kunnan menoja. Eteläosaan tarvitaan omat lähipalvelut, mikä voi lisätä kuntatalouden kustannuksia. Asukkaiden talous: Rata vähentää asukkaiden liikkumiskustannuksia. Elinkeinoelämän vilkastuminen luo työmahdollisuuksia ja vaikuttaa myönteisesti asukkaiden taloudelliseen tilanteeseen. Ratavarauksen kohdalle jäävien kiinteistöjen arvo voi alentua. Toisaalta aseman läheisyys nostaa muiden lähikiinteistöjen arvoja. Elinkeinoelämä: Uusi asema Nummelan eteläpuolella tarjoaa elinkeinoelämälle uusia hyvien logististen yhteyksien päässä olevia alueita, joihin pääsee junalla myös kunnan ulkopuolelta. Asemat sijaitsevat paremmin elinkeinoelämän kannalta, mutta vaihtoehtojen ero ei ole kovin merkittävä. Nummelan kasvu lisää liikennettä ja liikenteen melualuetta. Melu voi aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia, mm. unettomuutta. Rata vähentää autoliikenteen kasvua ja sitä kautta liikenteen kokonaispäästöjä ja haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Kansantalous: Rautatien rakentaminen on suuri investointi, jonka toteuttaminen ja rakentamisen ajankohta on epävarma. Rata voi toteutua vain osana Espoon ja Salon välistä rataa, koska muuten investointikustannukset ovat käyttäjämäärään verrattuna liian suuret. Taajamajunaliikenne Lohjalta Helsinkiin on vähemmän kannattavaa kuin 15 E:ssä. Kunnallistalous: Rautatie mahdollistaa uusien asukkaiden ja veronmaksajien tulon kuntaan. Elinkeinoelämä vilkastuu ja luo vaurautta alueelle. Palveluiden tuottaminen uusille asukkaille lisää alkuvaiheessa kunnan menoja. Palveluissa voidaan tukeutua osittain kunnan nykyisiin palveluihin, mikä vähentää investointitarvetta. Asukkaiden talous: Rata vähentää asukkaiden liikkumiskustannuksia. Elinkeinoelämän vilkastuminen luo työmahdollisuuksia ja vaikuttaa myönteisesti asukkaiden taloudelliseen tilanteeseen. Ratavarauksen kohdalle jäävien kiinteistöjen arvo voi alentua. Toisaalta aseman läheisyys nostaa muiden lähikiinteistöjen arvoja. Elinkeinoelämä: Nummelan eteläpuolen työpaikka-alue ei ole yhtä vetovoimainen kuin vaihtoehdossa 15 E. Vaihtoehtojen välillä ei ole kovin merkittäviä eroja. Junien liikennöintikustannukset ovat suuremmat. Nummelan kasvu lisää liikennettä ja liikenteen melualuetta. Melu voi aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia, mm. unettomuutta. Rata vähentää autoliikenteen kasvua ja sitä kautta liikenteen kokonaispäästöjä ja haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Vertailu Vaihtoehtojen välillä ei merkittäviä eroja. Vaihtoehtojen välillä ei merkittäviä eroja. Sosiaaliset olot Väestönkasvu voi tuoda mukanaan juurettomuutta ja sosiaalisia ongelmia. Rata ja sen tarjoamat liikkumismahdollisuudet voivat parantaa erityisesti autottomien (lapset, nuoret, vanhukset) sosiaalisia suhteita. Pelko oman lähiympäristön muuttumisesta voi aiheuttaa huolta nykyisille asukkaille. Väestönkasvu voi tuoda mukanaan juurettomuutta ja sosiaalisia ongelmia. Rata ja sen tarjoamat liikkumismahdollisuudet voivat parantaa erityisesti autottomien (lapset, nuoret, vanhukset) sosiaalisia suhteita. Pelko oman lähiympäristön muuttumisesta voi aiheuttaa huolta nykyisille asukkaille. Vertailu Vaihtoehtojen välillä ei merkittäviä eroja. Vaihtoehtojen välillä ei merkittäviä eroja.

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 HAARJÄRVI 20 Haarjärvi Suojelualueet Liito-oraville tärkeitä pienialaisia metsiä liittymän ympärillä joka ilmansuunnassa.

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Asia /713/2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 30.5.2006 Ympa liite 8. KAAVA Nu 133. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.5.

Asia /713/2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 30.5.2006 Ympa liite 8. KAAVA Nu 133. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.5. Asia /713/2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 30.5.2006 Ympa liite 8 VIHDIN KUNTA NUMMELA, LANKILANRINNE ASEMAKAAVAN MUUTOS LANKILANRINTEEN TEOLLISUUSALUEELLA KAAVA Nu 133 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 OAS 1 (5) NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA

ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA NUMMELA TUOHIVEHMAA ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA KAAVA N:O N 139 Kaavaselostus 20.11.2007 Asia 294/713/2007

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asia 563/713/2004 VIHDIN KUNTA Ympa 25.11.2004 Ympa liite 3 Ympa 28.2.2006, kaavaselostuksen liitteenä 1 OTALAMMEN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 1-7, 10, 30, 30, 31 JA 35

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Haukiharjun kaavarunko. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2011

Haukiharjun kaavarunko. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2011 1 Haukiharjun kaavarunko Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2011 Haukiharjun sijainti ja etäisyyksiä. Mitä suunnitellaan? Tarkoituksena on laatia Haukiharjun alueelle kaavarunko, jolla tutkitaan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007 MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10. Länsi-Uudenmaan alueen MAL -suunnitelmassa 18.5. on määritelty toimenpiteet MAL -yhteistyön jatkamiseksi. MAL -suunnittelun ohjausryhmään kuuluvat: Uudenmaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot