YRITYSMYÖNTEISEKSI KUMPPANIKSI. Helsingin elinkeinostrategia 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSMYÖNTEISEKSI KUMPPANIKSI. Helsingin elinkeinostrategia 2007"

Transkriptio

1 YRITYSMYÖNTEISEKSI KUMPPANIKSI Helsingin elinkeinostrategia 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUKSEN JULKAISUJA 2/2007

2 YRITYSMYÖNTEISEKSI KUMPPANIKSI Helsingin elinkeinostrategia 2007 Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisuja 2/2007 Yritysmyönteiseksi kumppaniksi : Helsingin elinkeinostrategia 2007

3 ISSN ISBN (Painettu julkaisu) ISBN (Verkkojulkaisu) 2

4 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 5 HELSINGIN ELINKEINOPOLITIIKAN SUUNTA 6 Päämääränä menestyvä yritystoiminta 6 Elinkeinostrategian kolme ulottuvuutta 7 Elinkeinostrategian toimeenpano 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET 8 Helsingin elinkeinorakenne 8 Työpaikkakehitys Helsingissä 8 Väestökehitys Helsingin seudulla 9 Odotuksia sidosryhmiltä 10 ELINKEINOSTRATEGIA Vetovoimainen kaupunkiympäristö 13 Yritysten tarpeisiin vastaavat toimitila-alueet 13 Elinvoimainen keskusta-alue 18 Tapahtumien kaupunki 19 Laadukkaiden palveluiden keskittymä 20 Vahvat kasvualat 21 Maailmanluokan innovaatio- ja liiketoimintakeskus 26 Huippuosaamisen keskittymä 26 Kansainvälisesti tunnettu toimintaympäristö 28 Osaavan työvoiman kaupunki 30 Työllisyysasteen nostaminen 30 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus 30 Työperäinen maahanmuutto 32 Helsinki - yritysmyönteinen kumppani 33 Yhdensuuntainen hallinto 33 Kattavat yrityspalvelut 33 Sidosryhmäyhteistyö 34 Aktiivinen kehittämiskumppani 35 Liite1: Kaupunginhallituksen päätös Liite 2: Vuorovaikutusprosessin sisältö ja osallistujat 38 Kuvailulehti 39 Presentationsblad 39 Julkiset palvelut innovaatioiden kasvualustana 24 3

5 4

6 JOHDANTO Helsingin elinkeinostrategia on laadittu tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Kaupungin elinkeinopoliittiset painopistealueet kokoavan elinkeinostrategian valmistelu käynnistyi elokuussa 2006 sidosryhmille suunnatulla vuorovaikutusprosessilla, jolla haettiin lähtökohtia ja haasteita strategian valmisteluun. Vuorovaikutusprosessin sisältö ja osapuolet on julkaisun liitteenä. Elinkeinostrategian valmistelua johti kaupunginjohtajan asettama ohjausryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana elinkeinojohtaja Eero Holstila ja jäseninä elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen Helsingin elinkeinopalvelusta, yleiskaavapäällikkö Pertti Kare ( asti), toimistopäällikkö Markku Lahti ( alkaen) kaupunkisuunnitteluvirastosta, tonttiasiamies Juhani Kovanen kiinteistövirastosta sekä johtaja Asta Manninen tietokeskuksesta. Lisäksi ohjausryhmään kuuluivat asiantuntijajäseninä Helsingin seudun kauppakamarin nimeämänä varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä sekä Helsingin Yrittäjät ry:n nimeämänä toimitusjohtaja Jaakko Pajula asti, sittemmin toimitusjohtaja Risto Moll ja alkaen toimitusjohtaja Anssi Kujala. Elinkeinostrategian valmistelusta elinkeinopalvelussa on vastannut projektipäällikkö Minna Maarttola, joka toimi myös ohjausryhmän sihteerinä. Helsingin kaupunginhallitus käsitteli Helsingin elinkeinostrategian luonnosta strategiakokouksessaan Kaupunginhallitus hyväksyi tuolloin luonnoksessa esitetyt linjaukset jatkotyöskentelyn pohjaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin elinkeinostrategian 2007 linjauksineen ja toimenpideehdotuksineen Päätöksen mukaan talous- ja suunnittelukeskus huolehtii kaupungin hallintokuntien elinkeinopoliittisten toimien yhteensovittamisesta ja raportoi strategian toteutumisesta kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukselle säännöllisesti. Kaupunginhallituksen päätös Helsingin elinkeinostrategiasta on julkaisun liitteenä. 5

7 HELSINGIN ELINKEINOPOLITIIKAN SUUNTA PÄÄMÄÄRÄNÄ MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Helsingin kaupungin visiona on kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti nostaa pääkaupunkiseutu maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskukseksi. Tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuvan seudun menestys koituu alueen asukkaiden ja koko Suomen hyväksi. Helsingin kaupungin tehtävänä on turvata yritystoiminnalle kilpailukykyinen toimintaympäristö. Menestyvä yritystoiminta tarjoaa asukkaille työtä. Se muodostaa verotulojen kautta myös perustan hyvinvointipalvelujen järjestämiselle. Helsingin elinkeinostrategia osoittaa, mitä kaupungin osaltaan tulee tehdä yritysten menestyksen turvaamiseksi. Strategia sisältää kaupungin elinkeinopolitiikan painopistealueet ja toimenpiteet, joilla kaupunki voi lähivuosina tehokkaimmin edistää yritysten toimintaedellytyksiä. Helsingin elinkeinostrategian tavoitteena on kehittää Helsingin seudusta maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, lisätä kaupunkiympäristön vetovoimaisuutta ja taata liikenteen toimivuus, edistää palveluelinkeinojen kasvua, turvata työvoiman saatavuus ja saada aikaan yritysmyönteinen palveluasenne kaupungin hallintoon. 6

8 ELINKEINOSTRATEGIAN KOLME ULOTTUVUUTTA Kansainvälisesti kilpailukykyinen Helsingin seutu Helsingin kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen on seudun kaikkien toimijoiden yhteinen tehtävä. Helsingin kaupunki toimii tiiviissä yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa pääkaupunkiseudun yhteisessä elinkeinostrategiassa osoitettuun suuntaan. Helsingin kaupunki organisoi ja tarvittaessa johtaa kolmikantayhteistyötä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja julkishallinnon toimijoiden kesken. Elinkeinopolitiikkaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä myös ministeriöiden ja muiden valtion viranomaisten kanssa. Työpaikkamäärän kasvu Helsingissä Tavoitteena on työpaikkojen määrän kasvu Helsingissä. Satamatoiminnoilta vapautuvat alueet antavat tähän lähivuosina uusia mahdollisuuksia. Helsingin työpaikkamäärän kasvu on tarpeen sekä kaupungin verotulokehityksen turvaamiseksi että seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi. ELINKEINOSTRATEGIAN TOIMEENPANO Helsingin elinkeinostrategia sisältää viisi painopistettä ja kaikkiaan 51 toimenpidettä. Strategian tehokkaalla toimeenpanolla huolehditaan, että linjaukset tulevat käyttöön kaikkialla kaupungin hallinnossa. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu koordinoi strategian toteutusta ja raportoi toimeenpanon etenemisestä. Menestyvän yritystoiminnan näkökulma tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteon valmistelussa. Kaupungin hallintokuntien edustajille järjestetään strategian toimeenpanoa tukevia seminaareja ja työpajoja vuoden 2007 aikana. Kaupungin ja elinkeinoelämän välistä vuoropuhelua tiivistetään edelleen. Helsingin elinkeinoneuvottelukunnan tilalle perustetaan uusi yhteistyöfoorumi, jossa kaupunkia edustaa johtajiston lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtajisto. Vuorovaikutusmallien ja toimintatapojen löytämiseksi tarvitaan myös Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin Yrittäjien samoin kuin muiden elinkeinoelämän organisaatioiden aktiivista panosta. Yhteiset toimintaperiaatteet ja yritysten joustava palvelu Helsingin kaupungin hallintokunnat vastaavat elinkeinopolitiikan toimenpiteistä oman toimialansa puitteissa. Elinkeinopolitiikan toteuttaminen perustuu kaupungin hallinnossa yhteisiin arvoihin ja toimintaperiaatteisiin, joihin kaikissa hallintokunnissa sitoudutaan. Toimintaperiaatteita ovat yritysmyönteisyys, läpinäkyvyys, tasapuolisuus sekä yritysten asioiden käsittelyn ripeys. Kaupunki keskittää yritysneuvontansa yhteen keskustaan sijoittuvaan toimipisteeseen. Pidemmällä aikavälillä yrityspalveluja kehitetään yhdessä TEkeskuksen, naapurikaupunkien ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Kaupungin hallintokuntien palveluja yrityksille kehitetään laatuajattelun mukaisesti. 7

9 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET HELSINGIN ELINKEINORAKENNE Helsingin elinkeinorakenne poikkeaa huomattavasti koko maan vastaavasta lähinnä yksityisen palvelusektorin ja teollisuuden osalta. Palvelualojen osuus kokonaistyöpaikkamäärästä oli 85 % ja teollisuuden 13 % vuonna Helsingissä toimi vuonna 2005 lähes liikeyritystä, joissa työskenteli henkeä. Yritysten liikevaihdon määrä oli yli 59 miljardia euroa. Helsingin osuus koko maan yritysten henkilöstömäärästä oli 17 % ja liikevaihdosta 19 %. Pääkaupunkiseudun kaupunkien osuus yritysten henkilöstöstä oli 29 % ja yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta 40 %. Yritysten henkilömäärän ja liikevaihdon jakauma yrityksen kokonaishenkilömäärän mukaan Helsingissä 2005 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Helsingin yrityskannasta valtaosa eli 82 % on mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle viisi henkilöä. Suhteellisesti eniten näitä yrityksiä oli terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen alalla (94 %). Alle 50 henkilöä työllistäviä pieniä yrityksiä (mikroyritykset mukaan lukien) oli Helsingissä 97 % koko yrityskannasta. Keskisuuria yrityksiä, joissa henkilöstömäärä on työntekijää, on 2 %. Helsingissä toimivista yrityksistä 286 on suuria yrityksiä, joissa yrityksen henkilöstömäärä ylittää 250 henkeä. Tämä on 0,8 % kaikista yrityksistä. Niissä on kuitenkin noin 44 % kaikista työpaikoista. Eniten suuria yrityksiä oli kaupan alalla. TYÖPAIKKAKEHITYS HELSINGISSÄ Helsingin kokonaistyöpaikkamäärä kasvoi vuosina keskimäärin neljän prosentin vuosivauhtia. Helsingin seutu menetti valtakunnan talouskasvun veturin roolin hitaamman talouskasvun vuosina , mikä näkyi myös seudun työllisyyskehityksessä. Työpaikkamäärä kääntyi Helsingissä hienoiseen kasvuun vuonna Vuodenvaihteessa kaupungissa oli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työpaikkaa eli yhtä paljon kuin vuonna Työpaikat Helsingissä vuosina Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu ja Työvoimatutkimus 8 Tilastokeskuksen otospohjainen työvoimatutkimus ennakoi Helsingin kokonaistyöpaikkamäärän kääntyneen vahvaan kasvuun vuoden 2006 alkupuolelta lähtien. Kasvu nopeutui vuoden loppua kohden. Tietojen mukaan Helsinkiin olisi syntynyt yli uutta työpaikkaa vuoden 2006 aikana. Helsingin kasvuvauhti ylittäisi näin sekä Helsingin seudun että koko maan kasvuvauhdin. Vii-

10 meisen 17 vuoden aikana ainoastaan vuonna 2000 Helsingin työpaikkamäärän kasvu on ollut nopeampaa kuin seudulla keskimäärin. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin 134 %. Muualta Helsingissä työssäkäyvien määrä on noussut vuodesta 1993 nopeammin kuin kokonaistyöpaikkamäärä: Helsingissä kävi vuonna 2004 työssä lähes ulkopaikkakuntalaista. Vastaavasti helsinkiläistä kävi töissä kotikaupunkinsa ulkopuolella vuonna VÄESTÖKEHITYS HELSINGIN SEUDULLA Helsingissä oli vuodenvaihteessa 2006 lopussa noin asukasta. Helsingin seutu on kasvanut varsin tasaisesti tilapäisiä suhdannepoikkeamia lukuun ottamatta vuosikymmenien ajan: seudun asukasmäärä oli lähes 1,3 miljoonaa vuodenvaihteessa Työpaikkamäärän muutos edellisestä vuodesta Helsingissä, Helsingin seudulla ja koko maassa 2004/I / IV Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Helsingin seudulla väestönkasvun painopiste on jo pitkään ollut muualla kuin Helsingissä. Helsingin kaupunkiin tuleva muuttoliike on rakenteeltaan selvästi nuorempaa kuin muualle seudulle tulevat. Tulijat ovat valtaosin nuoria aikuisia. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut Helsingissä varsin tasaisesti 1990-luvun alkupuolen nopean kasvun jälkeen. Helsingissä asui vuodenvaihteessa lähes ulkomaan kansalaista. Kun lisäksi lasketaan ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset, ulkomaalaistaustaisia asukkaita oli noin 8 % väestöstä. Vieraskielisen väestön määrä oli vastaavasti lähes 8 % koko väestöstä. Helsingin väestökehitys riippuu sekä koko seudun aseman kehityksestä että kaupungin kehityksestä laajenevan seudun keskuksena. Seudun talouskehitys vaikuttaa paitsi muuttajien määrään, myös väestörakenteeseen. Helsinkiin vuonna 2006 laaditut väestöennusteet perustuvat Suomen ja Helsingin seudun taloudellisen kehityksen eri vaihtoehtoihin. Helsingin, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun väestö ja väestöennuste Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, Espoon kaupungin tilasto- ja tutkimusryhmä, Vantaan kaupungin tilasto- ja tutkimus, Kauniaisten kaupunki sekä Kaupunkitutkimus TA Oy 9

11 ODOTUKSIA SIDOSRYHMILTÄ Helsingin elinkeinostrategiaan haettiin haasteita ja lähtökohtia sidosryhmille suunnatulla vuorovaikutusprosessilla syksyllä Prosessi koostui keskusteluista avainhenkilöiden kanssa, ryhmä- ja yksilöhaastatteluista sekä työpajojen sarjasta. Vuorovaikutusprosessi osoitti selvästi, että elinkeinopolitiikan asemaa Helsingin kaupungin hallinnossa ja päätöksenteossa on syytä vahvistaa. Helsinki on ollut erityisasemassa poikkeuksellisen hyvine sijainti- ja muine etuineen eikä tarve erityiseen elinkeinopolitiikkaan ole aiemmin korostunut. Nyt Helsingillä on sekä kansallisia että kansainvälisiä haastajia niin lähialueilta kuin muiltakin metropolialueilta sekä Euroopasta että Euroopan ulkopuolelta. Tarve vahvistaa yhteistyötä ja saada aikaan säännöllinen vuoropuhelu keskeisten sidosryhmien kanssa nousivat selvimmin esiin kehittämiskohteina. Kaupungin toivottiin olevan aktiivisempi ja näkyvän yrityksille nykyistä laajemmin. Asiointia kaupungin kanssa ei koettu joustavaksi. Päätöksenteon hajautuminen eri virastoihin vaikuttaa sitoutumiseen hankkeisiin. Helsingin elinkeinostrategian vuorovaikutusprosessin puitteissa järjestettiin mm. useita työpajoja. Vuorovaikutusprosessin sisältö on kuvattu elinkeinostrategian liitteessä 2. Koko vuorovaikutusprosessista laadittu erillinen loppuraportti löytyy Helsingin kaupungin talousja suunnittelukeskuksen www-sivuilta Jo pelkästään sijaintipaikkakuntana, mutta myös pääkaupunkina, Helsingillä katsottiin olevan tavallista enemmän edellytyksiä ja velvoitteita osallistua kansallisten voimavarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen kotimaassa ja ulkomailla: elinkeinopolitiikkaa on tarkasteltava seudullisesta ja jopa kansallisesta näkökulmasta. Kaupungin edellytettiin aktiivisesti viestivän Helsingin seudun elinkeinotoiminnan ja innovaatioympäristön asemasta dynaamisena ikkunana Suomeen. Tässä suhteessa yhteistyötä myös ministeriöiden kanssa toivottiin vahvistettavan. Kaupungin sisäisen hallintokulttuurin katsottiin kaipaavan muutosta: virastomaisuus asioiden hoidossa ei vastaa elinkeinoelämän tarpeita, joissa korostuvat nopeus ja joustavuus. Kulttuurin muutoksessa tavoitteeksi on asetettava aktiivisuus ja innovatiivisuus. Kaupungilta edellytetään myös näkyvää sitoutumista merkittäviin avauksiin, ts. uusiin suurhankkeisiin sekä vahvaa ja aktiivista elinkeinopolitiikan toteuttamista valituilla avainalueilla. Palvelujen tuottajana ja käyttäjänä kaupunki voi toimia uuden yritystoiminnan kehitysalustana. Vuorovaikutusprosessissa esiin tuli lisäksi seuraavia haasteita: osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja liikkuvuuden esteiden poistaminen, asuminen ja toimistotilojen tarjonta elinkeinotoiminnan näkökulmasta, yliopistojen yhteistyön tiivistäminen olemassa olevien hankkeiden pohjalta sekä osaamisvetoisen kasvun vahvistaminen. 10

12 ELINKEINOSTRATEGIA 11

13 12

14 VETOVOIMAINEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ Alueen menestys riippuu pitkälti sen yrityksille tarjoamista sijaintieduista. Ollakseen houkutteleva sijaintipaikka yrityksille Helsingin on oltava dynaaminen ihmisten ja asioiden kohtaamispaikka, jossa on tarjolla paitsi mielenkiintoisia työpaikkoja ja laadukas innovaatioympäristö, myös erilaisia mahdollisuuksia laadukkaaseen asumiseen ja elämiseen. Kaupungin käytössä on monia niistä keinoista, joiden avulla vaikutetaan viihtyisän, turvallisen ja luovuutta edistävän asuin- ja työympäristön syntymiseen. YRITYSTEN TARPEISIIN VASTAAVAT TOIMITILA- ALUEET Helsingissä on parhaillaan menossa mittavin muutos vuosikymmeniin: tavarasatamien siirtyessä Vuosaareen huomattavan laajat alueet vapautuvat asunto- ja toimitilarakentamiseen kantakaupungissa ja sen lähituntumassa. Tämä mahdollistaa Helsingin kehittymisen vetovoimaisena kaupunkiympäristönä. ympäristön edellyttämiä kohtaamispaikkoja. Tulevaisuudessa Keski-Pasilan liikenneyhteyksiä sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalle että keskustaan on kehitettävä. Helsinkiin on suunnitteilla myös isoja merellisiä kaupunginosia kuten liikenteellisesti erinomaisesti sijaitseva Kalasatama. Kaupunki markkinoi aluetta yhdessä kiinteistönomistajien kanssa. Pilottihankkeella etsitään toimintamalleja, joita voidaan jatkossa hyödyntää muilla alueilla. Helsingin tukkutori sijaitsee Kalasataman yritysalueen vieressä. Tukkutori palvelee myös lähialueen yrityksiä. Kalasataman asuin- ja yritysalueiden rakentamisen alkaessa kaupunki kehittää tsukkutoria sekä alueena että elintarvikealan keskittymänä niin kaupunkisuunnittelun keinoin kuin alueen yritysten toimintaedellytyksiä muutoin parantavilla hankkeilla. Toimitilarakentamisen painopistealueet Keski-Pasila, Jätkäsaari ja Kalasatama ovat tulevien vuosien kärkihankkeita ja toimitilarakentamisen ehdottomia painopistealueita Helsingissä. Kumpulan, Arabianrannan ja Viikin samoin kuin Itäkeskuksen, Puotilan ja Myllypuron keskuksen muodostamat aluekokonaisuudet tarjoavat huomattavasti mahdollisuuksia toimitilarakentamiseen kantakaupungin itäpuolella. Kaupunki panostaa alueiden toteutukseen kehittämällä mm. uudenlaisia suunnitteluja toteutusmalleja sekä markkinoimalla alueita. Keski-Pasilaan rakentuu uudenlainen keskusta-alue, jossa on sekä toimitiloja että asumista. Ilmalan aluetta kehitetään mediakeskittymänä. Ensimmäisten uusien rakennusten joukossa toteutettavan Forum Virium Centerin tilat suunnitellaan alan yritysten näkökulmasta korostaen avoimen innovaatio- 13

15 Vuosaareen voi sataman myötä syntyä noin 4000 työpaikkaa. Satamalla yritysalueineen on lisäksi huomattavat myönteiset kerrannaisvaikutukset muiden itäisten kaupunginosien kehittymiseen. Kivikkoon tulossa olevalle uudelle teollisuusalueelle on kaavoitettu noin 50 uutta toimitilatonttia. Myös Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueilla on tilaa uusille toimitiloille. Kruunuvuorenranta tarjoaa sijaintinsa ja ympäristönsä puolesta hienot lähtökohdat merellisen vapaa-ajanvietto- ja matkailukeskuksen kehittämiseen tähän liittyvine työpaikkoineen. Monipuolisen elinkeinorakenteen turvaamiseksi kaupunki luo mm. kaupunkisuunnittelun ja tonttipolitiikan keinoin edellytykset tuotantotoiminnan säilymiseksi Helsingissä. Kaupunki ei myöskään välillisesti heikennä teollisuuden toimintamahdollisuuksia Helsingissä. Yritysten sijoittuminen Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavat työvoiman saatavuus, toimitilojen sopivuus ja hintataso sekä alueen imago ja koettu laadukkuus. Toisten yritysten läheisyys puolestaan tuottaa yrityksille synergiaetuja. Alueen hyvää saavutettavuutta joukkoliikenteellä pidetään tärkeänä, mutta usein valintatilanteissa pysäköintipaikkojen riittävyys korostuu. Vastatakseen yritysten esittämiin vaatimuksiin kaupunki on lisäämässä mahdollisuuksia rakentaa toimitilojen yhteyteen aiempaa enemmän pysäköintipaikkoja kantakaupungin keski- ja pohjoisosissa. Merkittävä osa helsinkiläisistä yrityksistä on pieniä, mikä näkyy myös toimitilojen kysynnässä. Yritysten on joskus vaikea löytää sopivankokoisia, ts. riittävän pieniä tiloja, sillä tiloja vuokraavat yritykset haluavat vuokrata tiloja suurina kokonaisuuksina, esimerkiksi kerroksittain. Kaupungin on tarpeellista selvittää, miten se voisi osaltaan toimia varmistaakseen monipuolisen toimitilatarjonnan. Kaupunki ensisijaisesti vuokraa toimitilatontteja. Rakentamattomia pysyvään pitkäaikaiseen käyttöön kaavoitettuja liike- ja toimistotontteja voidaan myös myydä, jos se on perusteltua elinkeinopoliittisista syistä tai alueen toteutukseen liittyvistä seikoista. 14

16 Turvallisuus perusedellytyksenä Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus on kilpailuvaltti, joka mm. lisää kansainvälisten toimijoiden kiinnostusta Suomea kohtaan niin vierailu- kuin sijoittumiskohteenakin. Turvallinen toimintaympäristö takaa yrityksille liiketoiminnan häiriöttömän jatkuvuuden. Yrityksillä on velvollisuus huolehtia lain edellyttämien turvallisuussuunnitelmien toteuttamisesta. Kaupungin tehtävänä on osaltaan vaikuttaa turvallisen ympäristön muodostumiseen siten, että yrittäjien tai yrityksien ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota ympäristönsä turvallisuuteen. Turvallisuudesta ei myöskään saa aiheutua ylimääräisiä kustannuksia yrityksille. mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa sekä jalankulkuympäristön viihtyisyyttä ja liikenneturvallisuutta parantava kävelykeskusta voidaan toteuttaa. Hakamäentien parantaminen ja sen jatkoksi rakennettavat yhteydet Turunväylälle ja Lahdenväylälle (Pasilanväylä) sekä Tuusulanväylän kääntäminen Veturitielle parantavat Pasilan ja kantakaupungin itärannan saavutettavuutta sekä kantakaupungin pohjoisosan poikittaisliikennettä. Kehä I:ä parannetaan jatkuvasti. Itäväylän liittymiä parannetaan lähivuosina Herttoniemessä ja Itäkeskuksessa. Uusien alueiden suunnittelussa tavaraliikenteen tarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yritysten painottamat turvallisuusnäkökohdat vaikuttavat nykyisin myös rakennusten ja toimitilojen suunnitteluratkaisuihin. Toimiva liikenne Hyvillä liikenneyhteyksillä on huomattava merkitys yritysten sijaintipaikasta päätettäessä. Kustannustehokkaat väyläinvestoinnit maksavat itsensä takaisin. Uudet alueelliset verot tai veroluonteiset maksut eivät ole Helsingin edun mukaisia. Keskustaan suuntautuva liikenne toimii Helsingissä kohtuullisesti pitkälti siksi, että joukkoliikenteen käytön osuus on keskustaan suuntautuvassa liikenteessä korkea. Sen sijaan poikittaisliikenteessä joukkoliikenteen osuus on vaatimaton. Poikittaisliikenteen ruuhkautuminen onkin jo nyt sekä henkilöettä tavaraliikenteen ongelma. Helsingin seudun laajentuessa poikittaisliikenteen sujuvuudella on yhä suurempi merkitys. Poikittaisliikenneväylien parantamiseen samoin kuin joukkoliikenteeseen tehdyillä panostuksilla on siten huomattava merkitys niin elinkeinotoiminnan kuin seudun toimivuuden kannalta. Rakenteilla oleva keskustan huolto- ja pysäköintitunneli tehostaa oleellisesti ydinkeskustan tavara- ja pysäköintiliikennettä. Ydinkeskustan kehittäminen edelleen samoin kuin satamalta vapautuvien alueiden rakentaminen edellyttävät Keskustatunnelin toteuttamista, jotta keskustan saavutettavuus sekä jalankulkuympäristön viihtyisyys ja liikenneturvallisuus voidaan jatkossakin turvata. Tunnelin tulisi olla käytössä viimeistään vuonna 2015, jotta edellä 15

17 Monipuoliset asumismahdollisuudet Asuinalueisiin liitetään nykyisin monenlaisia, osin myös keskenään ristiriitaisia toiveita: kohtuuhintaisten asuntojen lisäksi kaupungissa tulisi olla hyvillä paikoilla myös tilavia, persoonallisia asuntoja maksukykyisten huippuosaajien tarpeisiin. Vastaavanlainen kahtiajako koskee myös työn perässä Helsinkiin muuttavien ulkomaalaisten asumistarpeita. Helsinkiin muuttajat ovat valtaosin nuoria aikuisia, jotka tulevat opiskelemaan tai ensimmäisiin työpaikkoihinsa. Työuraansa aloittavat nuoret kärsivät erityisesti kohtuuhintaisten pienten vuokra-asuntojen puutteesta. Siinä vaiheessa, kun kasvavalle perheelle etsitään väljempää asuntoa, pääkaupunkiseudulta muutetaan usein ns. kehyskuntiin. Yritysten kilpailukyky heikkenee, jos asumisen hinta nousee yritysten palkanmaksukykyyn nähden liian korkeaksi. Palvelualalla on jo vaikeuksia saada työvoimaa: asuntojen puute tai asumisen kalleus sekä pitkät työmatkat haittaavat yritysten toimintaa. Asuntojen saatavuus ja asumiskustannusten korkeus eivät saa olla esteinä elinkeinotoiminnan kehitykselle. Asuntoja tarvitaan erilaisille kohderyhmille ja erilaisiin tarpeisiin. Helsingin onkin yhdessä naapurikaupunkien kanssa toimittava aikaisempaa tehokkaammin ja yhteisvastuullisesti seudun asuntotarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Suunniteltujen asuinalueiden toteutuksen käynnistämiseksi tarvitaan nopeita päätöksiä. Uudisrakentamisessa on syytä tavoitella monipuolista asuntokokojakaumaa ja suurempaa asumisväljyyttä samoin kuin asuntojen sekä alueiden koetun laadun ja viihtyisyyden parantamista kauttaaltaan. Helsingin kaupunki valmistelee Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaa vuosille , joka valmistuu syksyllä

18 Toimenpiteet Helsinki panostaa seuraavien toimitilarakentamisen painopistealueiden toteutukseen mm. kehittämällä uudenlaisia suunnittelu- ja toteutusmalleja sekä markkinoimalla alueita yhdessä alueen toimijoiden kanssa: Keski-Pasila Meri-Helsinki Jätkäsaari Hernesaari Kalasatama, mukaan lukien Helsingin tukkutori Meilahti Kumpula Arabianranta Viikki Herttoniemi Roihupelto Itäkeskus Puotila Myllypuron keskus Vuosaaren satama yritysalueineen Keski-Pasila on kaupungin toimitilarakentamisen avainalue. Sen toteutuksessa hyödynnetään Forum Viriumin Helsinki -hankkeen tarjoamia mahdollisuuksia. Kaupunki myötävaikuttaa nopeiden liikenneyhteyksien aikaansaamiseksi Keski-Pasilasta keskustaan ja lentokentälle. Kaupunki kiirehtii Keskustatunnelin suunnittelua. Yritysten sijoittumisen helpottamiseksi kaupunki lisää erityisesti kanta-kaupunkiin rajoittuvien toimitila-alueiden asemakaavoissa mahdollisuuksia rakentaa aikaisempaa enemmän pysäköintipaikkoja siten, että niiden määrä vastaa paremmin yritysten tarpeita ja on suhteessa päätieverkon välityskykyyn. Kaupunki selvittää, miten se voi osaltaan toimia monipuolisen toimitilatarjonnan varmistamiseksi alueellaan. Helsinki toimii yhdessä naapurikaupunkien kanssa yhteisvastuullisesti seudun asuntotarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Kaupunkimittausosasto, Helsinki 111/

19 ELINVOIMAINEN KESKUSTA-ALUE Helsingin keskustan elinvoimaisuuden turvaamiseksi ja vetovoimaisuuden ylläpitämiseksi keskustaa on koko ajan kehitettävä. Käynnissä on useita suunnitelmia, joilla edellä mainittuihin tavoitteisiin pyritään. Keskustatunnelin rakentaminen mahdollistaa aikanaan myös kävelykeskustan laajentamisen. Keskustan maanalainen huoltotunneli vapauttaa katutilaa, jota voidaan halutessa elävöittää. Keskustan elinvoiman kehittämisessä korostetaan myös alueen saavutettavuutta. Pysäköintipaikkojen määrä on viime vuosina kasvanut ydinkeskustassa pysäköintilaitoksissa ja kasvaa jossain määrin edelleen. Keskustassa asiointiin mielletään kuitenkin liittyvän puutteita kuten esimerkiksi pysäköintipaikkojen vähäisyys ja kalleus. Väärien mielikuvien poistamiseksi samoin kuin keskustan palveluiden ja saavutettavuuden markkinoimiseksi tarvitaan alueen yritysten ja kiinteistönomistajien yhteisiä toimenpiteitä. Musiikkitalo valmistuu Töölönlahden kupeeseen vuonna Tämän lisäksi alueelle rakennetaan taiteen, kulttuurin, vapaa-ajan ja tapahtumien kaupunkikeidas, Finlandia-puisto. Töölönlahden kulttuurilaitokset yhdessä puiston kanssa tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet kehittää alueesta omanlaisensa vetovoimainen kaupunkitila. Toimenpiteet Kaupunki jatkaa toimenpiteitä keskustan vetovoiman ylläpitämiseksi käynnistämällä Kauppatorin ympäristön suunnittelun ja Kaupungintalokortteiden kehittämisen ns. vanhan kaupunginosan elävöittämiseksi. Kaupunki vaikuttaa keskustassa toimiviin yrityksiin ja kiinteistönomistajiin yhteisten markkinointitoimenpiteiden käynnistämiseksi. Ydinkeskustaa on kaupallisten toimintojen ohella tarkoituksenmukaista kehittää pääasiassa monipuolisten palvelujen ja tapahtumien alueena, ts. kaupunkilaisille ja matkailijoille elämyksiä tarjoavana olohuoneena. Julkiseen kaupunkitilaan tehdyt näkyvät panostukset lisäävät toimijoiden luottamusta myönteiseen kehitykseen. Tämä vastavuoroisesti kasvattaa alueen muiden toimijoiden panostuksia. Keskustaa on kehitettävä tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa kiinnittäen huomiota mm. potentiaaliseen ostovoimaan ja eri toimintojen menestymisedellytyksiin kullakin alueella. Eri osa-alueille on perusteltua luoda omanlaisensa profiilit suurista kaupan keskittymistä ja erikoiskaupan palveluja tarjoavista minikeskittymistä aina korkeatasoisesti toteutettuihin puistoihin tapahtuma-areenoineen. Kauppatorin ympäristön vanhaa kaupunginosaa kehitetään painottaen mm. sen matkailullisesti tärkeää merkitystä ja Helsingin merellisyyttä korostavia ominaisuuksia. 18

20 TAPAHTUMIEN KAUPUNKI Helsingin vetovoiman ja tunnettavuuden kehittämiseksi kaupunki tarvitsee kansainvälistä näkyvyyttä omaavia tapahtumia. Tapahtumien runsaus on laajemminkin tärkeä osa vetovoimaa. Tapahtumiin liittyy myös huomattavaa elinkeinotoimintaa. Kulttuuri- ja urheilutapahtumien ohella eri alojen ammattitapahtumat lisäävät kaupungin kansainvälistä näkyvyyttä ja tuovat kaupunkiin kävijöitä. Erityisen tärkeitä ovat tapahtumat, jotka vahvistavat Helsingin olemassa olevia, markkinoinnissa käytettäviä vahvuuksia. Helsingin vahvuuksia ovat mm. korkea osaaminen, omaperäinen taide ja kulttuuri, erottuva korkeatasoinen arkkitehtuuri, design ja muotoilu sekä urheilu. Helsingin hyödynnettäviä erityispiirteitä ovat esimerkiksi merellisyys, vuodenaikojen vaihtelu sekä sijainti voimakkaasti kehittyvällä Itämeren alueella, kulttuurien murrosvyöhykkeellä idän ja lännen välissä. Toimenpiteet Kaupunki käynnistää yhdessä Pääkaupunkiseudun Markkinointiyhtiön kanssa toimenpiteet merkittävien kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien saamiseksi pääkaupunkiseudulle. Samalla kaupunki kehittää tapahtumia, koordinoi tapahtumien järjestämistä sekä auttaa ulkopuolisia tapahtuman järjestäjiä. Kaupunki hyödyntää rakennettavan Musiikki-talon ja muiden Töölönlahden kulttuurilaitosten tarjoamat mahdollisuudet sekä panostaa Töölönlahden alueelle rakennettavan Finlandia-puiston toteuttamiseen. Kaupunki luo edellytykset Helsingin Juhlaviikot -tapahtuman laajentamiseksi ja kehittämiseksi kansainvälisemmäksi sekä selvittää mahdollisuudet toteuttaa biennaali-tyyppinen tapahtuma esimerkiksi Juhlaviikkojen yhteydessä. Tapahtumaprofiilin kehittämisessä tarvitaan sekä yksittäisiä, kertaluontoisia suurtapahtumia että vuosittain toistuvia, vakiintuneita tapahtumia kuten festivaaleja ja messuja. Säännöllisesti toistuvia tapahtumia on helpompi markkinoida, millä on merkitystä vapaa-ajan ja kokousmatkailun lisäämisessä. Merkittävien kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien aktiivinen houkuttelu on otettava osaksi kaupungin säännöllistä toimintaa. Samalla kehitetään olemassa olevia tapahtumia, koordinoidaan niiden järjestämistä sekä taataan sujuva hallinto ja hyvät edellytykset tapahtumien järjestäjille. Tapahtumille tulee myös tarjota erilaisia mahdollisuuksia näkyä kaupunkikuvassa. Tapahtumallisuus on siten nostettava esiin kaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa. Kaupungin on myös osaltaan varmistettava alueellaan riittävä ja ajanmukainen infrastruktuuri merkittävien kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen. Tämä edellyttää tapahtumien järjestämisedellytysten ottamista huomioon esimerkiksi kaupungin omassa suunnittelu- ja rakentamistoiminnassa. Edellytykset tapahtumien järjestämiseksi keskustassa paranevat lähivuosina erityisesti Töölönlahden alueella: Musiikkitalo ja Finlandia-puisto täydentävät kokonaisuutta, jonka mahdollisuuksia tulee jatkossa hyödyntää. 19

21 LAADUKKAIDEN PALVELUIDEN KESKITTYMÄ Palvelualat muodostavat suurimman työllistävän toimialakokonaisuuden Helsingissä kuten useimmissa muissakin eurooppalaisissa suurkaupungeissa. Palvelualojen osuus koko työpaikkamäärästä oli 85 % vuonna Helsingissä noin puolet työpaikkojen kokonaismäärästä on yksityisellä palvelusektorilla kuten tukku- ja vähittäiskaupassa, hotelli- ja majoitustoiminnassa, kuljetuksessa ja tietoliikenteessä, rahoitus- ja kiinteistötoiminnassa sekä liike-elämän palveluissa. Työpaikoista reilu kolmannes on julkisella palvelusektorilla, johon kuuluvat julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Ylivoimaisesti suurin työllistäjä Helsingissä on liike-elämän palvelut: tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan alalla oli työpaikkaa vuonna Terveys- ja sosiaalipalvelut työllistävät henkilöä. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät ovat tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus ja tietoliikenne, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut sekä julkinen hallinto. Helsingissä palvelutuotannon kehittymistä, monipuolistumista ja myös erikoistumista ovat suosineet palveluntuottajien välillä vallitseva kilpailu ja laaja-alaiset yhteistyömahdollisuudet yritysten kesken. 20

22 VAHVAT KASVUALAT Tietointensiiviset liike-elämän palvelut Luovat alat Tietointensiivisillä liike-elämän palveluilla tarkoitetaan sellaisia yritysten tuottamia palveluja, joissa tiedolla ja osaamisella on erityisen suuri merkitys. Näihin palveluihin luetaan tavallisesti ohjelmisto- ja uusmedia-ala, markkinointiviestintä, taloushallinnon palvelut, lainopilliset palvelut, konsulttipalvelut, henkilöstöpalvelut sekä yksityiset tutkimus- ja koulutuspalvelut. Luoviin toimialoihin kuuluvat muun muassa arkkitehtuuri, muotoilu, taide, muoti- ja käsityöläisalat, ohjelmistotuotanto, musiikki, teatteri, media- ja kustannusala. Luoviin aloihin luetaan toisinaan kuuluvaksi myös ns. tekijänoikeusteollisuus, johon kuuluvat tutkimus, teknologia ja teolliset mallit. Tietointensiiviset liike-elämän palvelut ovat viime vuosina nousseet merkittävään asemaan palvelusektorilla. Kaikista tietointensiivisten liike-elämän palveluiden työpaikoista 30 % on Helsingissä. Ennakkotietojen mukaan alan työpaikkamäärä kasvoi 14 % vuonna Tietointensiivisten palveluyritysten merkitys perustuu niiden omaan kykyyn tuottaa uusia innovaatioita ja kasvattaa liiketoimintaa samalla kun ne myös välittävät niitä yrityksestä toiseen. Tutkimus-, koulutus- ja konsulttiyritykset ovat keskeisessä asemassa innovaatioiden siirtämisessä. Tietointensiivisten palveluyritysten toimintaedellytyksiä kehitettäessä konkretisoituu tavallaan innovatiivisen miljöön rakentaminen. Ruoholahdessa, jonne on keskittynyt alan yrityksiä, on kehitteillä tietointensiivisiin yrityspalveluihin erikoistunut hanke: sen tavoitteena on klusterikehityksen ohella paneutua yritysten eri kehitysvaiheisiin keskittyviin palveluihin ja siten parantaa alan yritysten toimintaedellytyksiä. Taiteiden, kulttuurin ja luovuuden taloudellinen ja liiketoiminnallinen merkitys on korostunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Luovien alojen merkitys on suuri myös Helsingissä: suppeamman toimialamäärittelyn mukaan luovien alojen osuus kaupungin kaikkien alojen työpaikoista oli 8 % vuonna Vahvoja aloja ovat tällä hetkellä mm. design, taide, musiikki- ja kustannustoiminta. Luovien alojen merkityksen arvioidaan vielä kasvavan huomattavasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Luovien alojen toiminta keskittyy Suomessa vahvasti pääkaupunkiseudulle: yksistään Helsingissä on kolmannes alan työpaikoista. Keskittyminen tietyille alueille on alalle kansainvälisesti tyypillistä. Kaupungin kyvyssä houkutella avainosaajia puoleensa korostuvat alueen aktiivinen ilmapiiri ja kiinnostava elinympäristö. Suomen kaikki taidekorkeakoulut sijaitsevat Helsingissä. Alueella on myös useita muita luovien alojen osaajia kouluttavia korkeakouluja ja oppilaitoksia. Helsingin taide- ja kulttuurielämä on voimakasta ja omaleimaista. Kaupunkielämä on yleisesti vilkastunut ja alue on tullut kansainvälisemmäksi. Näitä mahdollisuuksia hyödyntämällä Helsingistä voidaan kehittää luovien alojen merkittävä kansainvälinen keskus. 21

23 Luovilla aloilla toimii keskimääräistä enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yritystoiminnan kehittymiseksi kaupungissa tulisi kuitenkin olla tarjolla kohtuuhintaisia, luovuuteen kannustavia toimitiloja ja -ympäristöjä. Tällä hetkellä kaupungista esimerkiksi puuttuu taho, jonka tehtävänä olisi arvioida mm. vanhojen tilojen uudelleenkäyttömahdollisuuksia kulttuurituotannon näkökulmasta ja koordinoida tilojen kehittämistä näihin tarkoituksiin. Luovien alojen vetovoimaisuuteen ja potentiaaliin voidaan vaikuttaa myös ottamalla ne nykyistä paremmin huomioon kaupungin omassa toiminnassa esimerkiksi panostamalla kiinnostavaan ja rohkeaan arkkitehtuuriin sekä kaupungin elävöittämiseen. Kaupungin hallintokuntien yhteistyötä luovien alojen toimijoiden kanssa olisi hyvä vahvistaa. Lisäksi kaupungin tulisi aktiivisesti osallistua korkeakoulujen, alan keskeisten toimijoiden ja kaupungin välisen yhteistyön synnyttämiseen ja syventämiseen. Matkailu Matkailuun liittyviksi toimialoiksi luetaan mm. majoitus- ja ravitsemustoiminta, henkilöliikenteen osuus rautatie-, tie-, vesi- ja ilmaliikenteessä, henkilöliikenteen tukitoiminta (mm. linja-autoasemat), liikennevälineiden ym. vuokraus, ml. urheilu- ja liikuntavälineiden vuokraus, matkatoimistoala, näyttämö- ja konserttitoiminta, museot ja näyttelyt, urheiluhallit yms. sekä huvipuistot. Matkailu on kasvava ala, jonka vaikutus alueen elinkeinotoimintaan ei rajoitu pelkästään matkailutuotteita myyviin yrityksiin, vaan säteilee myös kauppaan ja moniin muihin palveluja tuottaviin yrityksiin. Uudellamaalla matkailu työllistää noin ja Helsingissä henkilöä. Matkailu on kehittynyt viime vuosina suotuisasti Helsingissä. Kaupungissa on arvioitu käyvän noin 10 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Ulkomaiset matkailijat jättivät vuonna 2005 kaupunkiin 648 miljoonaa euroa. Helsinki ympäristöineen onkin Suomen matkailun tärkein keskus ja portti muuhun Suomeen. Helsinki on selkeästi ympärivuotinen kohde. Matkailijat viipyvät kaupungissa kuitenkin keskimäärin vain noin kaksi vuorokautta. Tavoitteena on yrittää pidentää erityisesti ulkomaisten matkailijoiden viipymää. Tämä edellyttää entistä paremmin kysyntää vastaavia tuotteita sekä niiden tehokasta markkinoimista. Myös risteilymatkustajien määrä on kasvanut Helsingissä. Enemmistö risteilymatkustajista viipyy kaupungissa kuitenkin vain yhden päivän. Helsingillä on mahdollisuuksia kehittyä Itämerelle suuntautuvan risteilymatkailun kotisatamaksi, jolloin sekä matkailijoiden määrä että viipymä kaupungissa kasvaisi. Tämä edellyttää kuitenkin useiden eri toimijoiden yhteistyötä Suomessa. Matkailu kasvaa edelleen lisääntyvien tulojen ja kasvavan vapaa-ajan myötä. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle tuo myös uudenlaista kysyntää, ns. wellness-matkailun. Myös Itämeren asema risteilykohteena vahvistaa tätä trendiä. Suomen ja Helsingin aseman turvallisena ja toimivana kohteena arvellaan vahvistuvan myös kokous- ja kongressimatkailun lisääntyessä. 22

24 Pelkästään Helsingin vaikutusalueella asuu noin 1,3 miljoonaa ihmistä, jotka ovat potentiaalisia matkailupalveluiden käyttäjiä. Hyvät matkailupalvelut lisäävät myös asukkaiden viihtyvyyttä. Matkailun edistämiseen oikealla tavalla suunnatut panokset voivat lisätä myös yritysten sijoittumishalukkuutta kaupunkiin. Matkailuelinkeinoa kehitetään sekä matkailijan että matkailupalveluja tuottavien yritysten näkökulmasta. Helsingissä on pitkästä rantaviivasta huolimatta vähän matkailua palvelevia toimintoja rannalla tai saaristossa. Merellisiä matkailukohteita on kehitettävä alkaen niiden vaatimista kynnysinvestoinneista. Ennen suunniteltujen hankkeiden käynnistämistä on selvitettävä, mistä tuotteista ja palveluista on kysyntää sekä mitä investointeja niiden toteuttamiseksi tarvitaan. Toimenpiteet Kaupungin elinkeinopolitiikassa painopistealueita ovat tietointensiiviset liike-elämän palvelut, luovat alat ja matkailu. Kaupunki sitoutuu kehittämään valittujen painopistealojen toimintaedellytyksiä. Kaupunki käynnistää tietointensiivisten palveluiden toimialaohjelman Ruoholahden alueella yhteistyössä Culminatumin sekä perustettavan yritysryhmän kanssa. Kaupunki kehittää osaltaan matkailun ja siihen kiinteästi liittyvien elinkeinojen toimintaedellytyksiä tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa: Kaupunki selvittää matkailutuotteiden ja -palveluiden kysyntää sekä toteuttamismahdollisuuksia. Kaupunki käynnistää tarvittaessa toimenpiteet merellisten matkailupalveluiden edellyttämien kynnysinvestointien aikaansaamiseksi. Kaupunki selvittää alan toimijoiden kanssa mahdollisuudet lisätä Helsingin osuutta risteilymatkailun kotisatamana. Samalla kaupunki selvittää, mitä investointeja kotisatamatoiminta edellyttää. 23

25 JULKISET PALVELUT INNOVAATIOIDEN KASVU- ALUSTANA Kaupungin on mahdollista tuottaa lakisääteiset palvelut itse tai ostaa ne palvelusopimuksin yksityisiltä yrityksiltä ja kolmannen sektorin palveluntarjoajilta. Helsingin kaupungin hankintojen kokonaismäärä vuonna 2004 oli 1,9 miljardia euroa. Palveluiden osuus kaupungin hankinnoista on kasvamassa: vuonna 2004 palvelujen osuus oli 37 % eli noin 700 miljoonaa euroa (ilman HUS:ia). Palveluita hankkivat eniten sosiaalivirasto, terveyskeskus ja opetusvirasto. Kaupungin mahdollisuudet lisätä merkittävästi omaa palvelutuotantoaan ovat rajalliset pelkästään henkilöstönäkökulmasta: noin kolmannes kaupungin henkilöstöstä siirtyy lähivuosina eläkkeelle. Mittava luonnollinen rakennemuutos tarjoaakin mahdollisuuden toimintatapojen hallittuun muuttamiseen. Avaamalla julkista palvelutuotantoa enemmän kilpailulle kaupunki voi edesauttaa myös pienten yritysten kannalta toimivien markkinoiden syntymistä. Perusmarkkinoiden synnyttyä yritykset pystyvät kehittämään ja laajentamaan toimintaansa tarjoamalla uusia palveluita myös yksityisille kuluttajille. Uusien työpaikkojen lisäksi syntyy kokonaan uudenlaisia työpaikkoja. Jotta yritykset voisivat varautua kysynnän muutoksiin, niiden on kuitenkin tiedettävä, missä määrin kaupunki aikoo tulevaisuudessa ostaa palveluja markkinoilta. Kaupungin tulee ennakoida riittävän pitkäjänteisesti palvelualan kehittämistarpeita. Kaupunki voi myös edistää yhteistyötä yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden kesken. Kaupungin edun mukaista on edistää toimivien markkinoiden syntymistä ja kehittymistä. Hankinnoissa ja hankintojen suunnittelussa kulloisenkin hankintatarpeen sisällöstä ja luonteesta riippuen pyritään ottamaan huomioon myös pienempien toimittajien mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tiivistäneet yhteistyötään hankintatoimessa käynnistämällä kaupunkikohtaiset ja yhteiset kehittämistoimenpiteet palvelutuotannon ja hankintatoimen toimintatapojen yhtenäistämiseksi. Pääkaupunkiseudun yhteisen hankintastrategian valmistelu alkaa keväällä Kehittämistyön edettyä tehdään selvitys kaupunkien yhteisen hankintayksikön perustamisesta. 24

26 Oikein toteutettuina julkiset hankinnat ovat erinomainen keino myös yritysten innovaatiotoiminnan edistämiseen. Tämä edellyttää kilpailuttamisen tuomien mahdollisuuksien tehokasta hyödyntämistä kaupungin hankinnoissa: valinnoissa on painotettava hinnan ohella laatua ja kehittämisnäkökohtia. Rutiinihankintojen rinnalla on tuettava innovatiivisuutta mahdollistavaa yhteistyötä. Myös julkisten palvelujen kehittämisessä osaamiseen ja oppimiseen perustuvat innovaatiot ovat avainasemassa. Riippumatta tuotantomallista kaupungin hallintokunnat tarvitsevat palvelutuotantonsa uudistamiseksi kumppaneita niin korkeakouluista kuin alansa yrityksistä. Julkinen hallinto voi olla vaativa ensikäyttäjä ja yhteistyökumppani tuotekehityksessä - eräillä aloilla kaupungin ja yritysten kiinteä yhteistyö on suorastaan välttämätöntä. Julkisten palvelujen uudistushankkeet tarjoavatkin Helsingin seudun yrityksille mahdollisuuksia kehittää omia tuotteitaan ja palvelujaan kilpailukykyisiksi jopa vientimarkkinoille. Kaupunki voi näin auttaa alueensa yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen samalla kun kehittää omia peruspalvelujaan. Forum Virium Helsinki -hankkeen lähtökohtina ovat palveluliiketoiminnan nopea kehitys sekä digitalisoitumisen aikaansaama muutos. Helsingin kaupungin on mahdollista käynnistää palvelutuotantoa uudistavia kehittämishankkeita alan merkittävimpien yritysten kanssa. Tutkimus- ja tuotekehityshankkeita toteutetaan mm. terveydenhoidon, opetuksen ja koulutuksen, metropoliliikenteen sekä palvelujen monimediajakelun aloilla. Julkisten palvelujen kehittämiseen tarkoitettua tuotekehitysrahoitusta tulisi lisätä. Kaupungin innovaatiorahasto tarjoaa mahdollisuuden edistää innovaatioihin tähtäävää yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Hankkeisiin tulee hankkia myös Tekesin ja muiden ulkopuolisten tahojen rahoitusta. Toimenpiteet Kaupunki kehittää hankintapolitiikkaa tukemaan innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa sekä innostaa hallintokuntia etsimään innovatiivisia toimintamalleja hankinnoissaan. Kaupunki panostaa henkilöstönsä hankintaosaamisen kehittämiseen. Kaupunki järjestää hankinnoista koulutusta yrityksille yleisesti sekä erityisesti sosiaali- ja terveysalan yrityksille. Kaupungin hallintokunnat käyttävät innovaatiotoiminnassaan hyväksi Forum Virium Helsinki -hankkeessa mukana olevien yritysten tarjoamia mahdollisuuksia. Kaupunki kehittää innovaatiorahastoa tukemaan palvelutuotannon uudistushankkeita, joissa yhdistetään korkeakoulujen ja yritysten osaamista sekä Tekesin rahoitusta. 25

27 MAAILMANLUOKAN INNOVAATIO- JA LIIKETOIMINTAKESKUS HUIPPUOSAAMISEN KESKITTYMÄ Globaalissa toimintaympäristössä huippuosaamisen keskittymät rakentuvat innovatiivisten yliopistojen ja muiden oppilaitosten, tutkimuslaitosten, yritysten, rahoittajien sekä näiden välisen monipuolisen vuorovaikutuksen varaan. Pääkaupunkiseudulla tutkimuksen läheisyyteen on rakentunut innovatiivisia toimintaympäristöjä mm. Arabianrantaan sekä teknologiakeskittymiä Otaniemeen ja Viikkiin. Taloudellisen kasvun ja luovuuden moottoreina suurkaupungit ympäristöineen tarjoavat enemmän ja parempia työpaikkoja sekä palveluja, mikä vetää puoleensa työvoiman innovatiivisinta osaa. Suomessa Helsinki ympäristöi- neen tarjoaa parhaat luontaiset edellytykset huippuosaamisen syntymiselle ja kehittämiselle sekä sen kaupalliselle hyödyntämiselle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnasta vastaavat Helsingin seudulla valtaosaltaan yritykset. Alueen suurien tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen rooli on myös merkittävä. Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen perusresursointi päätetään pitkälti kansallisella tasolla, mutta osaamisen hyödyntämisessä on paljon tehtävissä myös aluetasolla. Kaupungit voivat mm. toimia voimien kokoajana käynnistämällä ja koordinoimalla yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Helsingin kaupunki toteuttaa osaltaan Helsingin seudun innovaatiostrategiassa esitettyjä toimenpiteitä. Osaamiskeskustoiminta osana seudullista elinkeinopolitiikkaa Kansallisella osaamiskeskusohjelmalla suunnataan voimavaroja innovaatiotoiminnan kehittymiseen eri alueilla ja vahvistetaan elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä huippuosaamisessa. Helsingin kaupunki panostaa osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen Culminatumin kautta. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2006 vuosien osaamiskeskusohjelmaan yhteensä 13 osaamisklusteria. Alkaneella ohjelmakaudella Culminatum vastaa digitaalisten sisältöjen ja asumisen osaamisklusterien kansallisesta koordinoinnista ja vuosina myös nano- ja mikrojärjestelmien sekä tulevaisuuden materiaalien klusterista. Koordinaattorina Culminatum edistää klusterien yhteistyötä eri alueiden, toimijoiden ja rahoittajien kesken kotimaassa ja kansainvälisesti. Uudenmaan osaamiskeskuksella on tärkeä rooli myös elintarvikekehityksen, HealthBio - terveyden bioklusterin, hyvinvoinnin, jokapaikan tietotekniikan, matkailu- ja elämystuotannon sekä ympäristöteknologian osaamisklusterien toteuttamisessa. 26

28 Yrityshautomotoiminnan kehittäminen Uudellamaalla toimivan yrityshautomoiden verkostoon kuuluu tällä hetkellä 15 yrityshautomoa. Niissä on vuosittain noin 400 yritystä. Useat hautomot ovat oppilaitossidonnaisia. Elinkeinopalveluun kuuluva NYP Yrityspalvelut ylläpitää maahanmuuttajayrittäjyyteen erikoistunutta hautomoa. Yrityshautomoverkoston rahoituksesta on pääasiassa vastannut Uudenmaan TE-Keskus Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella (ESR). Helsingin kaupunki on tukenut taloudellisesti useita helsinkiläisiä hautomoita. Yrityshautomoverkoston rahoitus jatkuu nykyisessä muodossaan vuoden 2007 loppuun. ESR-rahoitusta on käytettävissä hautomotoimintaan myös uudistetussa muodossa vuonna 2008 alkavalla ohjelmakaudella. Hautomotoiminnan yhtenä perustehtävänä on jalostaa tutkimuksen kautta syntyviä ideoita liiketoiminnaksi. Akateeminen tutkimus ei kuitenkaan ole ainoa pohja uusille innovaatioille. Myös yritystoiminta synnyttää runsaasti spin-off -tyyppisiä aihioita. Kaupungin tulisi kehittää yhteistyössä naapurikaupunkien ja Uudenmaan TE-Keskuksen kanssa hautomoverkostoa pohjautuen klusterikehitykseen. Pääkaupunkiseudun hautomoita tulisi tarkastella yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa keskitetysti hoidettaisiin hautomoiden hallinnointi, markkinointi, koulutuksen, neuvonnan ja mentoroinnin hankkiminen sekä rahoitus. Sisältöosaaminen löytyisi kustakin yksiköstä ja kytkennät sekä yliopistojen, korkeakoulujen että yritysmaailman hankkeisiin järjestettäisiin pääasiassa klusteripohjaisesti. Tämä edellyttäisi kiinteätä yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kesken samoin kuin niiden innovaatiotoiminnan tukemisen kokoamista yhteiseksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Toimenpiteet Kaupunki sitoutuu yhdessä naapurikaupunkien ja korkeakoulujen kanssa alkavan osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen. Kaupunki huolehtii kolmikantayhteistyön kehittämisestä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa vahvistamalla seudullista kehittämisyhtiö Culminatumia. Kaupunki vahvistaa Viikin tiedepuisto -konseptia ja kehittää Helsinki Business and Science Parkista Suomen parhaimman tiedepuistoalueen toimialallaan. Kaupunki tehostaa yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä yliopistoneuvottelukunnan puitteissa Helsingin Yliopiston kanssa, Innovatiivinen kaupunki -hankkeessa Teknillisen korkeakoulun kanssa sekä kumppanuussopimuksen puitteissa Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Kaupunki selvittää tarvetta perustaa kaupungin yliopistoyhteistyötä koordinoiva yhteinen Innovaatio-foorumi. Kaupunki kanavoi seudullista siemenrahastoa koskevat toimenpiteensä, mm. kumppanuushankkeiden rahoituksen, SpinnoSeed Oy:n kautta. Kaupunki luo osaltaan edellytyksiä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen laitosten käyttämiseksi tutkimuksen ja tuotekehityksen testiympäristöinä esimerkiksi Meilahden kampuksen alueella ja Kustaankartanossa. Kaupunki tukee yrityshautomoiden toimintaa alueellaan aloittaneiden innovatiivisten yritysten kehittämiseksi ja tutkimuspohjaisen osaamisen jalostamiseksi liiketoiminnaksi. Kaupunki selvittää yhteistyössä TE-Keskuksen, pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden innovaatiotoimintaa edistävien tahojen kanssa mahdollisuudet organisoida yrityshautomoverkosto klusteripohjaisesti. 27

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

YRITYSMYÖNTEISEKSI KUMPPANIKSI

YRITYSMYÖNTEISEKSI KUMPPANIKSI YRITYSMYÖNTEISEKSI KUMPPANIKSI HELSINGIN ELINKEINOSTRATEGIA 2007 SEURANTARAPORTTI 19.5.2008 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin elinkeinostrategian 2007 Yritysmyönteiseksi kumppaniksi 16.4.2007

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

YRITYSMYÖNTEISEKSI KUMPPANIKSI

YRITYSMYÖNTEISEKSI KUMPPANIKSI 1/(19) YRITYSMYÖNTEISEKSI KUMPPANIKSI Helsingin elinkeinostrategian 2007 TOTEUTUSSUUNNITELMA 28.5.2007 2/(19) Kaupunginhallitus 16.4.2007 Kaupunginhallitus päätti hyväksyä elinkeinostrategian linjauksineen

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot