Susann Nykänen ja Tiina Wikström IKÄ-APU-PROJEKTI

Transkriptio

1 Susann Nykänen ja Tiina Wikström IKÄ-APU-PROJEKTI Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Maaliskuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Sosiaali- ja Terveysalan yksikkö Koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Aika Maaliskuu 2008 Tekijät Susann Nykänen ja Tiina Wikström Työn nimi Ikä-Apu-projekti Työn ohjaaja THT, KTT Marja-Liisa Hiironen Työn tarkastaja Yliopettaja Eeva-Maija Murtomäki Sivumäärä Ikä-Apu-projektimme sai alkunsa Sote ry:n (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yhdistys) ehdotuksesta kokeilla neuvolatyyppistä yritystoimintaa koulumme tiloissa. Liikeidean synnyttyä teimme yritystoimintaamme varten liiketoimintasuunnitelman, josta syntyi myöhemmin opinnäytetyömme aihe. Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa neuvolatyyppisen toiminnan tarpeellisuutta paikkakunnallamme sekä selvittää yrityksemme palveluiden riittävyys. Projektimme tutkimusaineiston keruumuoto on haastattelut avoimin kysymyksin. Haastattelut suoritettiin kaikille ensimmäistä kertaa yritykseemme tulleille 49 asiakkaalle. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Analysoimme vastaukset sisällön analyysillä deskriptiivisesti. Tutkimustulosten perusteella suurin osa asiakkaistamme oli eläkeikäisiä ja naisia. Kaikki haastattelemamme asiakkaat olivat tyytyväisiä yrityksemme tarjoamiin palveluihin. 31 asiakasta toivoi myös muita terveysalan palveluita palveluidemme lisäksi. Suurin osa asiakkaista oli valmiita maksamaan pienen summan tarjoamistamme palveluista. Tutkimustulosten perusteella aikuisneuvolatyyppiselle toiminnalle on tarvetta paikkakunnallamme. Liiketoimintasuunnitelman mukainen yrityksen toiminta ja sen tarjoamat palvelut olisivat mielestämme olleet kattavia sekä haasteellisempi toteuttaa. Ikä- Apu-projektimme toteuttamisen koimme erittäin haastavaksi, mutta mielenkiintoiseksi ja ainutlaatuiseksi. Asiasanat Yrittäjyys, Ikääntynyt, Hoivayrittäjyys, Hoivayrittäjä, Neuvola

3 ABSTRACT DEPARTMENT OF HEALTH CARE AND SOCIAL SERVICES Degree programme Degree programme in Nursing Date March 2008 Authors Susann Nykänen and Tiina Wikström Title of thesis Ikä-Apu-project Instructor Marja-Liisa Hiironen Ph.D. Inspector Eeva-Maija Murtomäki Senior Teacher LicNSc., M. Sos. Sc. Pages appendices Ikä-Apu (meaning Age-Help) project was initialized by Sote ry (Registered Association of Students of Health Care and Social Services) to experiment clinical-type entrepreneurial activity in our school. After the business idea was found, a strategy for entrepreneurial activity was made and afterwards the subject of this thesis was decided. The main purpose of this thesis was to measure the regional need of clinical-type service and to find out if the provided services of the company are sufficient enough to meet regional needs. The material for the project was collected by interviews with open questions. The first 49 clients who were using our services were interviewed. The method of the research was qualitative. The content of the answers were analyzed descriptively. The results indicate that most of the clients were elderly people and women. All the interviewed clients were satisfied with our company and the provided services. 31 clients wished that other health care services were also provided. Most of them were ready to pay a small fee for the services. The results of the research show that there is a need for clinicaltype entrepreneurial activity for adults in our town, Kokkola. The entrepreneurship based on our business plan was challenging to realize and the services were sufficient. Ikä-Apuproject was a very interesting and unique experience. Key words Entrepreneurship, Elderly people, Care entrepreneurship, Care entrepreneur, Clinic

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 NEUVOLASTA AIKUISNEUVOLAAN Neuvolan historiaa Neuvolatoiminta tänä päivänä 3 3 YRITTÄJYYS Yrittäjyys käsitteenä Naisyrittäjyys ja yrityksen rahoitus Lainsäädäntö Yritystoiminnan muodot Yrittäjyyskoulutus 9 4 HOIVAYRITTÄJYYS Hoivayrittäjyyden käsite ja taustaa Hoivayrittäjyyden taustatuet Hoivayrittäjyyden tulevaisuudennäkymät Hoivayritykset asiakkaiden näkökulmasta 14 5 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Liikeidea Yhteistyötahot ja tukihenkilöt Ikä-Apu-projektin eri vaiheet Kevät 2006/ liikeidean synty ja liiketoimintasuunnitelman teko Syksy 2006/ liiketoiminnan suunnittelua ja osallistuminen Hyvä-ikä messuille Kevät 2007/ tilan etsiminen ja päätös toiminnan aloittamisesta Syksy 2007/ yrityksen markkinointi ja yritystoiminnan aloittaminen 21 6 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 23 7 PROJEKTIN JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Ikä-Apu yrityksen toiminta Tutkimuksen toteuttaminen Vastausten analysointi 25 8 TUTKIMUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS 27 9 TUTKIMUSTULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA 36 LÄHDELUETTELO LIITTEET

5 1 1. JOHDANTO Ihmisten eliniän pidentyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Ihmisten ikääntyminen tuo tullessaan useitakin eri näkökulmia ja haasteita vanhusten hoitoon. Työikäisten määrän on ennustettu vähenevän radikaalisti tulevaisuudessa. Tällöin myös vanhusten hoitoon tulee lisää haasteita. Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitoalan työntekijöitä? Tarvitaanko lisää palvelutaloja tai vanhainkoteja? Onko kunnilla mahdollisuutta ja rahaa rakentaa vanhusten hoitopaikkoja tarpeeksi ja kuinka paljon yksityisten yritysten palveluja tarvitaan enemmän vuosien kuluessa kuin esimerkiksi tällä hetkellä? Toisaalta täytyy myös huomioida se, että vanhusten kunto tulee olemaan pidempään hyvä, koska vanhukset pitävät kunnostaan nykyään parempaa huolta, jolloin avun tarvekin saattaa olla vähäisempi. Useat kunnat ovat tehneet vanhustenhuollon strategian vanhustyön kehittämiseksi. Vanhusten määrän kasvaessa uusia linjoja vanhusten hoitoon on suunniteltava ja toteutettava. Erityisesti yli 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa voimakkaasti ainakin vuoteen 2020 asti. Myös omalla paikkakunnallamme Kokkolassa on vanhusten määrän arvioitu nousevan huomattavasti vuodesta 2007 vuoteen Vanhusten määrän kasvu onkin haaste Suomen kunnille kuntapalvelujen ja uusien yksityisten palvelujen perustamiselle. Lisäksi vanhusten korkea ikä asettaa uudenlaisia tavoitteita asumiselle. Kaikki vanhukset eivät mahdollisesti mahdu vanhainkoteihin tai palvelutaloihin niin halutessaan, vaan sairaus määrää hoidon tarpeen entistäkin tiukemmin. Esimerkkinä voidaan sanoa, että nopeasti tai jo pitkälle edennyt dementia on useimmiten aihe pyrkiä järjestämään vanhainkoti- tai palvelutalopaikka mahdollisimman pian. Toki monen vanhuksen toiveena on kuitenkin asua kotona mahdollisimman pitkään, jos kunto siihen antaa mahdollisuuden. Siksi onkin tuettava kunnan ja yksityisten tarjoamia avohoidon palveluita. Kodeissa sattuu myös onnettomuuksia suhteellisen paljon, joten kotien varustetasoon ja esteettömyyteen olisi kiinnitettävä huomiota. Vanhusten itsenäiseen selviytymiseen kotona vaikuttavat ratkaisevasti asunnon esteettömyys ja turvallisuus. Turvallisuutta ja selviytymistä asiakkaan kotona on tuettava kotihoidon turvin. Kotihoitoa on mahdollista yhä useammin saada myös yksityiseltä sektorilta kunnan kotihoidon lisäksi. Kuntien, terveyskeskusten ja yksityisten palveluihin sekä niiden riittävyyteen on kiinnitettävä tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Asiakkaille yksityisten hoitopalvelujen käyttäminen on yleensä

6 2 hieman kalliimpaa, jonka vuoksi muutamia taloudellisia helpotuksia vanhuksille ovat esimerkiksi palvelusetelit ja kotitalousvähennys. Opinnäytetyömme sai alkunsa Sote ry:n eli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yhdistyksen ehdotuksesta kokeilla neuvolatyyppistä toimintaa koulumme tiloissa. Ehdotuksen perusteella päätimme kokeilla kyseistä yritystoimintaa. Myöhemmin ehdotuksesta kehkeytyikin aivan uusi idea, jota aloimme työstää. Liikeidean synnyttyä laadimme liiketoimintasuunnitelman ja sen myötä saimme opinnäytetyömme aiheen. Apunamme liiketoimintasuunnitelman laatimisessa toimi Keski- Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmax, Sote ry sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, joka tukee yrittäjyyttä. Liiketoiminnan aloitimme useiden vaiheiden kautta lopulta syksyllä 2007, jolloin perustimme koulumme tiloihin Ikä-Apu-nimisen neuvolatyyppisen opiskelijayrityksen. Liiketoimintasuunnitelmasta poiketen palveluidemme tarjonta oli hieman suppeampi. Opinnäytetyömme tavoitteena on kartoittaa aikuisneuvolatyyppisen yrityksen tarpeellisuutta paikkakunnallamme sekä yrityksen palveluiden tarjonnan riittävyyttä. Suoritimme haastattelut 49:lle Ikä-Avun asiakkaalle ensimmäisen käynnin yhteydessä. Kaikki kysymykset olivat avoimia ja haastattelut suoritettiin kasvotusten.

7 3 2. NEUVOLASTA AIKUISNEUVOLAAN 2.1 Neuvolan historiaa Neuvolan perustaminen on tapahtunut vähitellen seurauksena vapaussodan jälkeiselle ajalle, lasten aseman parantamiseksi. Mannerheimin lastensuojeluliiton perustaminen oli ensiaskel neuvolatoiminnan alkamiselle. Mannerheimin lastensuojeluliitto perustettiin, kuten jo nimikin sanoo, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin ( ) aloitteesta. Mukana perustamisessa oli kaikkiaan 16 henkilöä muun muassa arkkiatri Arvo Ylppö ja Mannerheimin sisar Sophie Mannerheim. Sophie Mannerheim vuokrasi Helsingin Kalliosta tilat yhdessä muutaman ystävän kanssa ja he perustivat Äidinhoitoa lapselle yhdistyksen vuonna (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2007.) Lastensuojeluliittoa perustava kokous oli vuonna 1920 marsalkka Mannerheimin kodissa, jonka jälkeen Suomen kansalle lähetettiin vetoomus tukea ja kannattaa uutta järjestöä. Sophie Mannerheimin perustama äiti-lapsi-koti siirtyi Mannerheimin lastensuojeluliiton alaisuuteen heti vuoden 1920 lopulla. Mannerheimin lastensuojeluliitto opetti kansalle terveellisiä elämäntapoja sekä lastenhoitoa. Liiton alaisuuteen kuuluva Lastenlinna muutettiin äiti-lapsi-kodista lastensairaalaksi vuonna Professori Arvo Ylppö aloitti lastenneuvola toiminnan Lastenlinnassa vuonna Neuvolatyön avulla ehkäistiin muun muassa imeväiskuolleisuutta. Vähitellen neuvolatyötä tehtiin imeväisten lisäksi äitiys- ja lastenneuvolan saralla. Näin äitiys- ja lasten terveydenhuollon palvelut olivat jo valmiiksi rakentuneet. Neuvolatyöstä säädettiin lait vuonna 1944 ja valmis neuvolaverkosto voitiin siirtää kunnille. (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2007.) 2.2 Neuvolatoiminta tänä päivänä Neuvolat tarjoavat terveyspalveluja yleensä vastasyntyneille, koululaisille ja odottaville äideille. Neuvolatyö mainitaan myös kansanterveyslaissa, joka astui voimaan vuoden 2006 alussa. Lain mukaan kunnat ovat velvoitettuja tarjoamaan neuvolapalveluita asukkailleen. (Neuvolan historiaa 2007.) Neuvoloiden palveluihin ovat kuuluneet myös niin sanotut aamuvastaanotot, jotka ovat olleet suunnattuina enemmän aikuisväestölle. Aamuvastaanotot ovat käsittäneet muun muassa injektioiden pistämisiä, erilaisia mittauksia sekä ohjausta ja

8 4 neuvontaa. Käyttäjinä ovat olleet pääosin eläkeikäiset, jotka eivät enää kuulu työterveyshuollon piiriin. Aikuisneuvoloille tai seniori neuvoloille ei löydy vakiintunutta nimeä eikä niiden toiminnasta ole myöskään olemassa lakisäädöstä. Aikuisneuvoloiden tavoitteena on auttaa ja edistää ihmisiä hyvään vanhenemiseen ja vanhuuteen. Hyvän vanhenemisen edellytyksiä ovat hyvä kunto ja toimintakyky, joiden turvin kotona asuminen onnistuu mahdollisimman pitkään. Tukitoimina aikuisneuvoloissa ovat muun muassa asiakkaiden ohjaus ja neuvonta erilaisten sairauksien hoidoissa ja ennaltaehkäisyssä. Niin sanottuihin suomalaisiin kansantauteihin neuvolat antavat elämäntapaohjeita. Neuvolat antavat myös ohjeita elämänhallintaan, joilla asiakkaan elämänlaatua voidaan joko helpottaa tai parantaa. Neuvolat ohjaavat myös tarvittaessa jatkohoitoon tai erikoissairaanhoitoon. Muutamia esimerkkejä aikuisneuvoloista tai vastaavista mainitaksemme omassa kotikaupungissamme Kokkolassa avattiin keväällä 2007 Seniorineuvola yksityisen palvelutalo Pettersborgin tiloissa. Seniorineuvola sai alkunsa nelivuotisen Voimavarat arjessa - projektin myötä. Seniorineuvola tarjoaa neuvolapalveluja ikääntyneille, koskien lähinnä verenpaineen ja verensokerin mittausta sekä erilaisia muistitestejä. Tarvittaessa seniorineuvolasta tehdään myös kotikäyntejä. Vaasaan on puolestaan perustettu syksyllä 2007 yksityinen Vaasan senioripalvelu yritys. Se on hyväksytty palveluseteliyritykseksi. Yritys tarjoaa monipuolisia ja asiantuntevia ratkaisuja sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Yrityksen palveluihin kuuluu muun muassa terveydentilan tarkistus sekä toimintakyvyn arviointia joko asiakkaan kotona tai vastaanotolla. Arvioinnin suorittaa laillistettu fysioterapeutti. (Seniorineuvola 2008.) Lempäälän terveyskeskuksen toimintana ja osana kotisairaanhoitoa toimii 75 vuotta täyttäneille Ikäihmisten neuvola, joka tarjoaa kyseiselle ryhmälle terveyspalveluja (Ikääntyneiden neuvola 2007). Lapinlahdella toimii niin ikään ikäihmisten neuvola terveyskeskuksen tiloissa, joka tarjoaa 75 vuotta täyttäneille lähinnä terveystarkastuksia. Terveystarkastusten piiriin kuuluvat myös kehitysvammaiset aikuiset. Lisäksi siellä tehdään muistitestejä 65 vuotta täyttäneille. (Vanhusneuvola 2007.) Joensuussa on puolestaan avattu maaliskuussa 2007 seniorineuvola Ankkuri. Ankkuri tarjoaa ohjausta, neuvontaa, kotihoitoa ja apuvälineisiin liittyviä palveluita ikäihmisille. (Vanhusten palvelut, seniori neuvola 2007.)

9 5 3. YRITTÄJYYS 3.1 Yrittäjyys käsitteenä Yrittäjyys on työskentelymuoto, joka on hyvin haastavaa ja sisältää monia riskejä. Yrittäjyydellä on myös omat vahvuudet ja hyvät puolet. Yrittäjyyden motiivina on usein itsensä työllistäminen ja vahvuuksina itsenäinen, toiminnan sisällön suunnitelmallisuus itselle sopivalla tavalla (Hiironen 2006, 53). Yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavat myös useat muut tekijät, muun muassa ympäristö, persoonallisuus ja tilanteet (kuva 1). Motivaatiotekijät ovat osa persoonallisuutta ja tilannetekijät osa ympäristöä ja nämä kaikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään. (Kuva 1, Peltonen 1986, 50 51) Yritystä suunniteltaessa on mietittävä yrityksen strategia, jonka avulla yrityksen sisältö selvitetään ennen perustamista. Mitä yritys myy, yrityksen ammattitaidot eli osaaminen, laadun määritteleminen, vakavaraisuus sekä sen, minkä kokoista toimintaa yritys pyörittää. Myös mainonnalla ja markkinoinnilla on tärkeä rooli. Arvot ovat periaatteita, minkä mukaan yrityksen toiminta määräytyy. Yrityksen missio eli elämäntehtävä sisältää kolme osiota visiot, arvot ja toiminta-ajatuksen. Visio määrittää, millainen yritys haluaa tulevai-

10 6 suudessa olla, arvot ovat yrityksen sisäisiä henkilökohtaisia syitä ja toiminta-ajatus pitää sisällään yrityksen olemassaolon syyn. (Etälukio-yrittäjyysväylä 2008.) Yrityksen perustaminen saattaa olla pelottava askel työelämää aloitettaessa, koska siihen liittyy paljon lakisääteisiä asioita. Usein ajatellaan, ettei tiedetä tarpeeksi yritykseen liittyvistä asioista ja niistä on usein vaikea ottaa selvää. Toisaalta nuoret, jotka eivät ole työelämässä juuri ennen olleet, voivat olla hyvinkin rohkeita ja täynnä ideoita ja he kykenevät ennakkoluulottomasti aloittamaan yrittäjyyden. Yrittäjyyttä voidaan osittain pitää periytyvänä, elämäntapana tai omaehtoisena työskentelymallina. Elämäntapamallin yrittäjyys voi olla esimerkiksi maanviljelyksen periytyminen sukupolvelta toiselle. Omaehtoinen yrittäjyys on puolestaan yksilön yrittäjämäistä toimintaa. Yrittäjyyskäsitettä voidaankin tarkastella sekä sisäisenä että ulkoisena yrittäjyytenä. (Karttunen 2000,16.) Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa yrityksen omistamista ja johtamista. Ulkoinen yrittäjyys sisältää kaiken, mitä yrityksen omistukseen ja perustamiseen liittyy. (Internetix 2008.) Ulkoisen yrittäjyyden rinnalle on muodostunut sisäinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys on yrittäjyyden käsitteen ja toiminnan tarkoituksen sisäistämistä. Ymmärrys yrityksen toiminnan tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin, auttamalla ja tekemällä työ yrityksen kyseisten asioiden hyväksi, on sisäisen yrittäjyyden käsittämistä. Työntekijöiden motiivi ja työnilo perustuu sisäiseen yrittäjyyteen. Vastuullinen ja motivoitunut työntekijä tekee työn kuin yritys olisi oma eli sitoutuu työhönsä täysin vastuullisesti. Sisäinen yrittäjyys lisääntyi 1990-luvulla suuren työttömyyden yhtenä seurauksena. (Etälukio-yrittäjyysväylä 2008.) Nämä kolme yrittäjyysmuotoa ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja vaikuttavat toistensa kehitykseen. Yhdessä ne muovaavat yrittäjyydelle otollista maaperää, joka antaa yksilölle mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimintaansa ja tehdä valintoja omasta tulevaisuudestaan. Luonto ja kulttuuri vaikuttavat siihen minkälaisen käsityksen yhteiskunta muodostaa yrittäjyydestä. ( Internetix 2008.) Alla olevassa kuviossa kuvataan kolmea yrittäjyyden muotoa. (Kuva 2).

11 7 (Kuva 2, Internetix 2008) 3.2 Naisyrittäjyys ja yrityksen rahoitus Yrittäjyys on mielletty perinteisesti miehen tekemäksi työksi. Naisen asema ja varsinkin ansiotyö on hakenut asemaansa viime vuosikymmenien ajan. Naisten työ on ollut pääosin kotityötä. Suomessa sotien jälkeen ja teollistumisen myötä naisten ansiotyön osuus kasvoi. Naisasialiikkeiden ja tasa-arvon myötä naisten asema on parantunut luvulta 1990-luvulle naisia on ollut yrittäjinä hyvin vähän, vaikka historia kertoo naisten yrittäjyyden juurien olevan maailman laajuisesti kaukana 1400-luvulla. Pääasiassa naiset ovat työskennelleet yrittäjinä maatalouden parissa, vähittäiskaupassa, kauneudenhoidon alalla, perhepäivähoitajina tai ravintola-alan yrityksissä. Naisyrittäjiä terveydenhoitopalveluiden alalla on myös jonkin verran. Miesten yrittäjyyteen verrattuna naisyrittäjyyteen suhtautuminen on ollut hieman nihkeämpää. Naisten asemakin on vaikuttanut hieman yksinäisemmältä kuin miesten 1990-luvulla luvun alussa naisten yrittäjyys oli kasvanut varsinkin aloilla, mitkä olivat olleet muutaman viime vuosikymmenien ajan naisten valtaamia ammatteja luvun alkupuolella naisvaltaisten yrityksien toimialueet eivät useinkaan kuuluneet julkisen sektorin tukemiin alueisiin. Muun muassa rahoituksen ulkopuolelle jääminen oli tavallista. (Vainio-Korhonen 2000.) Yrityksen rahoitusta mietittäessä yksi vaihtoehdoista nykypäivänä on pankkilainan lisäksi rahoitusyhtiö Finnvera. Finnvera tarjoaa suunnittelu- ja rahoitusapua yrityksille. Lainaa

12 8 Finnvera tarjoaa muun muassa naisyrittäjälainan nimellä, joka on suunnattu yksinomaan naisyrittäjälle. Naisyrittäjälainaa myönnetään yhdelle naisomistajalle, joka työllistää yrityksessään korkeintaan viisi henkilöä. Kaikkien osakkaiden on oltava naisia. Maatalouteen, rakennusalalle tai metsätalouteen lainaa ei myönnetä. Samanaikaisesti voi saada myös valtion myöntämää starttirahaa. Starttirahaa voi hakea yrityksen rahoittamiseen. Starttirahan hakemisen esteenä voi olla muun muassa opiskelut ja niitä varten myönnetty ja nostettu opintotuki- tai raha. Ennen yrityksen perustamista on syytä laatia myös liiketoimintasuunnitelma, joka auttaa hahmottamaan yrittäjää yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Sen laatimisessa on mahdollisuus saada ulkopuolista asiantuntija-apua.(yrityksen rahoitus 2008.) 3.3 Lainsäädäntö Hannulan ja Karin mukaan yrittäjyyteen suurena osana kuuluu lainsäädäntö, jolla on suuri ja tärkeä osuus. Suomalaisten sanotaan olevan rehellistä kansaa, jolloin lakien noudattaminen on suomalaiselle selvä asia. Oikeuslaitos valvoo lakien soveltamista ja käytäntöä. Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo hoitoalan yritysten toimintaa. Lääninhallitus toimii asiakkaan aseman turvaamiseksi. Sen tehtävänä on valvoa yrityksen toimitilojen ja työntekijöiden kelpoisuutta sekä yrityksen toiminnan sisällön vastaavuutta sopimuksessa. Yrittäjyys sinällään on vanha työllistämismuoto, mutta hoivayrittäjyys on työllistäjänä uudempi muoto. Yrittäjyys on aiemmin mielletty kaupallisen alan yrittäjyydeksi. Yrittäjän ryhtyessä perustamaan hoiva-alan yritystä tulee hänen tehdä kirjallinen ilmoitus oman läänin lääninhallitukselle sosiaali- ja terveysministeriön antaman terveydenhuollon asetuksen mukaan. Lääninhallitus toimittaa tiedon terveyden- tai sairaanhoito yrityksen toiminnasta kunnalle valtakunnalliseen yksityisten palvelujenantajien rekisteriin. Rekisteröityminen on maksullista. Hoiva-alan yrityksen perustamiseen liittyy monia tärkeitä asioita, kuten potilasasiakirjojen kirjaaminen, salassapito ja asiakirjojen säilyttäminen. (Lääninhallitus 2007.)

13 9 3.4 Yritystoiminnan muodot Yrittäjän on aluksi mietittävä yritystä perustaessaan, minkä yritysmuodon hän aikoo ja voi perustaa. Yrityksen perustamiseen vaikuttavat useat asiat, muun muassa minkälaista toimintaa yritys tulee tarjoamaan ja montako omistajaa yrityksellä tulee olemaan sekä kuinka suurta henkilöstöä yritys tulee tarvitsemaan. On arvioitava yrityksen henkilöluku, pääomantarve, toiminta, voiton jako ja tappioiden kattaminen sekä verotus. Eri yhtiömuotoja on useita. Toiminimi on usein yhden ihmisen perustama yrittäjämuoto. Toiminimen ammatinharjoittaja on yksin vastuussa päätöksistä ja niiden seurauksista. Osakeyhtiö muodostetaan, jos yrityksessä on useampia osakkaita ja toiminta on laajaa sekä alkuinvestointien määrä on merkittävä. Kommandiittiyhtiö on henkilöyhtiö, jossa yhtiömiehiä on kahdenlaisia, äänettömiä ja vastuunalaisia. Avoimessa yhtiössä yhtiömiehiä on kaksi tai useampia ja se on vaihtoehto toiminimelle. Avoimessa yhtiössä yhtiömiehet ovat tasavertaisia ja heillä on keskinäinen sopimus. (Karvonen & Uusitalo 1999,20 23.) 3.5 Yrittäjyyskoulutus Nykyään useissa oppilaitoksissa opiskellaan yritystoimintaa. Esimerkiksi Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa opintoihin sisältyy pakollisina opintoina yrittäjyyden kurssi. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu kannustaa yrittäjyyteen. Yrittäjyysmyönteisyyttä odotetaan yhtä paljon sekä opettajilta että opiskelijoilta. Yrittäjyysmyönteisyyteen vaikuttavat mielestämme sekä yrittäjämyönteinen opetus että oma mielenkiinto ja kokemukset sekä aiemmin mainitsemat persoonallisuus, ympäristö ja motivaatio. Ennen yrittäjyyteen ryhtymistä olisi hyvä suorittaa yrittäjyyttä käsittävä kurssi tai käydä koulutus, joka perehdyttäisi henkilön yrittäjyyden lakeihin, sääntöihin ja perustamiseen liittyvään strategiseen toimintaan. Koulutuksen ja kurssien tavoitteena on lisätä tietoa sekä edistää sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä. Kurssien järjestäjien olisi syytä kuitenkin ensin tutkia miksi ja kenelle kurssi järjestetään, ottaen huomioon paikkakunnan tarve sekä alueella toimiva teollisuus. (Edwards & Muir, 2007). Yrittäjyydestä kiinnostuneet voivat halutessaan ennen koulutusta tai kurssia käydä tutustumassa internet sivuilla käytössä oleviin testeihin. Näillä testeillä mitataan yrittäjyyteen sopivuutta erilaisten kysymysten avulla, jotka analysoidaan. Tämän kaltaisia testejä löytyy muun muassa Finnveran ja Yritystoiminnan verkko-opintojen sivuilta.

14 10 4. HOIVAYRITTÄJYYS Hoiva voidaan nähdä rakkauden työnä, jossa yhdistyvät käsi, järki ja tunteet. Hoivan juuret ovat arkielämässä tapahtuvassa yksityisessä auttamistyössä, joka on näkynyt naisten kotona tekemänä palkattomana hoivatyönä. Hoiva on erottamaton osa naisten jokapäiväistä elämää kodin, perheen ja yhteiskunnan muodostamassa toimintakentässä. Hoivaa voidaan tarkastella laajana, sekä yksityisen että julkisen kattavana käsitteenä. Hoiva muodostuu useista eri osatekijöistä. Hoiva konkreettisena huolenpitona merkitsee jatkuvuuden ja ylläpidon turvaamiseksi käsillä konkreettisesti suoritettavia tehtäviä. Hoivaan tulee sisällyttää myös hoivan vastaanottajan reaktiot, jotka liittyvät suoraan huolenpitosuhteeseen. Hoivan antajana voi olla joko yksityinen henkilö, joka toimii vuorovaikutuksessa hoivan vastaanottajan kanssa, tai toisaalta hoiva voi jakautua useammalle yksilölle tai ryhmälle. (Rautiainen 2002,16 18.) Kansainvälisessä hoivatutkimuksessa erottuu kaksi tutkimusnäkökulmaa: brittiläinen ja pohjoismainen. Brittiläiselle hoivakäsitteelle on ominaista tiukka yksityisen ja julkisen hoivan erottaminen toisistaan. Pohjoismainen hoivakäsitys on puolestaan brittiläistä laajempi ja kattaa sekä julkisen että epävirallisen hoivan: hoiva on kotona tapahtuvaa yksityistä huolenpitotyötä että palkkatyönä tehtävää huolenpitotyötä sosiaali- ja terveysalalla. Pohjoismaisen hoivakäsityksen tunnuspiirteitä ovat hoivan yhteiskunnallistaminen ja ammatillistaminen sekä hoiva- ja vastuurationaalisuuden korostaminen. (Rautiainen 2002,16 18.) 4.1 Hoivayrittäjyyden käsite ja taustaa Hoivayrittäjyyden synty kuuluu 1980-luvulla käynnistyneeseen ja 1990-luvulla voimistuneeseen yhteiskunnan muutokseen, jossa julkisen ja yksityisen sektorin erot ja vastakkainasettelu ovat vähentyneet. Hoiva-alan yrityksiä syntyi jo 1980-luvun lopulla, mutta suurin osa kuitenkin vasta 1990-luvulla. Kyse onkin maassamme nuoresta yrittäjyyden alasta, vaikka yrittäjyys sinällään on vanha työllistämismuoto. Hoivayrittäjyyden tarkka käsitteellinen määritteleminen on vaikeaa. Sitä on kirjallisuudessa kuvattu monella eri käsitteellä. Hoivayrittäjyydestä ei ole yksiselitteistä ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Nykysuomen sanakirjan (1985) mukaan hoiva tarkoittaa hoitoa,

15 11 vaalintaa ja huolenpitoa. Hoivatyö on ihmistyötä, mikä erottaa sen esimerkiksi koneilla tehtävästä työstä. Hoiva ja sen määrittely ovat kulttuurisidonnaisia. Suomalaisessa yhteiskunnassa hoiva sisältyy sekä yksityiseen että julkiseen toimintaan ja se on useimmiten sidottu ammatilliseen toimintaan. Tämä on tehnyt sekä omaisten että perheiden antaman hoivan melko näkymättömäksi, vaikka omaishoito on edelleen keskeinen hoivan muoto esimerkiksi vanhusten ja lasten kohdalla. Hoivayrittäjyyttä voidaan kuvailla seuraavilla käsitteillä: sosiaali- ja terveysalan uusyrittäjyys, hoiva-alan uusyrittäjyys, yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut, hoito-alan yksityinen ja vaihtoehtoinen palvelutoiminta, hoivamarkkinat ja hyvinvointimarkkinat. Terminologia on moninaista ja vakiintumatonta. (Kosola 2001, 59,60.) Hoiva muodostuu useista eri osatekijöistä. Hoivaan liitettyjä ulottuvuuksia ovat muun muassa välittäminen ja vastuunotto hoivan saajasta. Näin yksilöiden väliseen hoivasuhteeseen on liitetty toisinaan ainakin osittain epätasainen valtasuhde. Hoivayrittäjyydessä alistuneisuus ja valtasuhde ovat ongelmalliset, sillä yrittäjyydessä asiakas tulkitaan usein rationaaliseksi päätöksentekijäksi tai valitsijaksi, ei alisteiseksi toimijaksi. Hoivan saajia voivat nimittäin olla sekä yksilöt, joilla on rajallinen henkinen, sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky, että henkilöt, jotka säätelevät omaa elämää aktiivisesti. Mahdollista onkin, että hoivayrittäjyys on yksi keino valtaistaa asiakkaita toteuttamaan itseään sekä kehittämään ja käyttämään voimavarojaan. (Rissanen & Sinkkonen, 2004, 13.) Hoivayrittäjät toimivat usealla toimialalla ja tuottavat monenlaisia palveluja. Useat yrittäjät tuottavat laaja-alaisia palvelukokonaisuuksia, joissa korostuu monipuolinen osaaminen. Tyypillisiä hoivayrittäjien tuottamia palveluja ovat siivous, ruokahuolto ja henkilökohtainen huolenpito. Moni yrittäjä tarjoaa myös sairaanhoidollisia palveluja. Toisaalta jotkut yrittäjät ovat laajentaneet palvelujaan myös varsinaisen hoiva-alan ulkopuolelle, esimerkiksi kuljetuspalveluihin ja kiinteistön hoidon palveluihin. Suurin osa hoivayrittäjistä on naisia, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöistäkin. Tosin miesten osuus yrittäjistä on hieman suurempi kuin alan palkkatyöläisissä. Iältään tyypillinen hoivayrittäjä on vuotias, ja hän on ehtinyt jo kartuttamaan hoivaalan työkokemusta. Hoiva-alan yrittäjät kokevat ammattitaidon ja koulutuksen yrittämisen yhdeksi keskeisemmäksi voimavaraksi. Yleisin koulutustausta hoiva-alan yrittäjillä on sosiaali- ja terveysalan opistotason, ammattikorkeakoulutason tai koulutason tutkinto. Tut-

16 12 kintonimikkeistä yleisin on sairaanhoitaja ja toiseksi yleisin lähihoitaja. Hoiva-alan yrittäjien joukkoon mahtuu kuitenkin myös muiden alojen koulutusta saaneita sekä erilaisten ammattikurssien käyneitä. Hoiva-alan yrittäjistä valtaosa on saanut myös jonkinlaista yrittäjäkoulutusta. ( Helisten 2007, ) Tärkeimpänä yhteistyökumppanina hoiva-alan yrittäjät näkevät kunnan. Yleisimpiä yhteistyömuotoja ovat ostopalvelu- tai palvelusetelisopimukset. Toisaalta kunta nähdään myös tärkeänä tiedonvälittäjänä asiakkaille yrityksen tarjoamista palveluista. Hoivapalvelujen yksityistämiseen suhtautuminen vaihtelee sekä alueittain että viranomaisen asemasta riippuen erittäin myönteisestä täysin kielteiseen. Viranomaisten suhtautuminen ei kuitenkaan selitä hoivayritysten määrän alueellisia eroja. Viranomaiset näkevät yksityisen palvelutuotannon pääasiassa julkisen sektorin palvelutuotannon täydentäjänä, mutta toisaalta osittain myös julkisten palvelujen vaihtoehtona. Osa palveluista sopii heidän mielestään hyvin yksityistettäviksi, osa tulee tuottaa julkisesti. (Salo 1998, ) 4.2 Hoivayrittäjyyden taustatuet Suomen sairaanhoitajaliitossa on nykyisin yli jäsentä, jotka edustavat laajaa hoitotyön kenttää. Mukana on sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, kätilöitä, opettajia, osastonhoitajia ja ylihoitajia. Sairaanhoitajayrittäjät ry on Sairaanhoitajaliiton yrittäjäjäsenille tarkoitettu yhdistys, jonka tavoitteena on parantaa jäsentensä asemaa yrittäjinä. Yrittäjäjäseniä on yli 200. Yhdistys edesauttaa monin tavoin jäsentensä ammattitaidon kehittämistä sekä tukee opinto- ja koulutustoimintaa. Yrittäjinä toimiville jäsenilleen Sairaanhoitajaliitto tarjoaa oman verkoston, jonka avulla tuotetaan muun muassa koulutusta, konsultointia, julkaisuja ja laatujärjestelmiä. (Agge & Wangel 2007, 45; Rissanen & Sinkkonen 2004, 173.) Keski-Pohjanmaalla toimii Hoivayrittäjät framille -projekti, jonka tavoitteena on tukea ja lisätä sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä Keski-Pohjanmaalla. Hoivayrittäjät framille vahvistaa hoiva-alan yritysten toimintaedellytyksiä lisäämällä tietoisuutta laadussa, kustannuslaskennassa, hinnoittelussa ja tarjousten tekemisessä muun muassa kannustamalla kannattavuusanalyysin tekemiseen ja /tai tarjoamalla yrityskohtaista laatukonsultointia. Hoivayrittäjät framille on osa valtakunnallista HOPE-hanketta, jonka tavoitteena on saada keskipohjalaisten sosiaali- ja terveysalan yksityisten palveluntarjoajien tiedot hoivayrittäji-

17 13 en yhteiseen hoivayrittäjät-portaaliin. Verkkopalvelu ja projektin aikana järjestettävät teemaseminaarit/workshopit lisäävät yksityisten palveluntarjoajien tunnettavuutta ja keskinäistä verkostoitumista Keski-Pohjanmaalla. Hoivayrittäjät framille edistää myös verkostoitumista sosiaali- ja terveysalan julkisen sektorin, yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä. (Hoivayrittäjät framille 2007.) 4.3 Hoivayrittäjyyden tulevaisuudennäkymät Hoivayrittäjyyden kasvu jatkuu, koska hoidon tarve lisääntyy väestön ikääntymisen seurauksena. Väestön ikärakenteesta johtuva ns. huolto-suhteen muutos on Suomessa väistämätön. Huoltosuhde kuvaa ns. passiivi-ikäisten eli huollettavien ihmisten suhteellista määrää suhteessa aktiivi-ikäisiin eli huoltajiin, joita ovat vuotiaat (liite1). Huoltosuhde on ollut Suomessa hyvä aina näihin päiviin saakka. Kahta aktiivi-ikäistä kohden on ollut yksi passiivi-ikäinen huollettava. Edullinen huoltosuhde jatkuu aina noin vuoteen 2010 saakka. Tämän jälkeen 65 vuotta täyttäneiden määrä alkaa nopeasti kasvaa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Tulevaisuudessa hoivaa tarvitsevat iäkkäät ovat aikaisempaa koulutetumpia, oikeuksistaan tietoisempia ja työeläkkeiden ansiosta myös taloudellisesti vauraampia. Nämä tekijät lisäävät heidän maksukykyään ja halukkuuttaan ja parantavat siten hoivamarkkinoiden toimivuutta. Hoiva-alan yritysten tulevaisuuteen vaikuttavat myös julkisen sektorin kyky vastata kansalaisten tarpeisiin, vaatimuksiin ja odotuksiin. (Rissanen & Sinkkonen 2004, 222; Hiltunen, Karjalainen, Mannio, Pättiniemi, Pötry, Savolainen, Tainio, Tirkkonen & Välke 2007, 251.) Finnveran toimintakertomuksessa vuodelta 2004 kuvataan hoivayrittäjyyden kehitysnäkymiä seuraavasti: Sosiaalipalvelujen kysyntä on kasvanut viimeiset kuusi vuotta erityisen nopeasti; yritysten tuottamien palvelujen volyymi on kasvanut yli 20 prosenttia vuodessa. Toimialan yritysmäärän nettolisäys on vuodessa noin kappaletta. Sosiaalipalveluyritysten yhteenlaskettu liikevaihto ylitti 350 miljoonan euron rajan vuonna Nopeimmin kasvavia toimialoja ovat koti- ja asumispalvelut erityisryhmille kuten vanhuksille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdeongelmaisille. Kotityövähennys on osaltaan lisännyt kotipalvelujen käyttöä. Vuoden 2004 alusta kunnille tarjoutunut mahdollisuus hyödyntää palveluseteliä

18 14 kotipalvelujen järjestämisessä tulee lisäämään yrityksiin suuntautuvaa kysyntää. (Hiltunen ym. 2007, ) 4.4 Hoivayritykset asiakkaiden näkökulmasta Kokkolan seutukunnassa toteutettiin Seutukunnallinen palveluseteli -kehittämishanke, jonka kestoaika oli Hankkeen tavoitteena oli edistää alueen yrittäjyyttä parantamalla kotihoito- ja tukipalveluja tuottavien yritysten mahdollisuuksia tarjota palveluitaan kuluttajille. Palveluseteli on vaihtoehtoinen tapa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tämä palvelumuoto on kunnan sitoumus maksaa yksityisen palveluntuottajan antamasta palvelusta tietty kunnan päättämä osuus kustannuksista. Palveluseteli voidaan myöntää yli 75-vuotiaille, mutta myös muille, joilla ilmenee selkeää avuntarvetta ja joiden toimintakyky edellyttää palvelusetelin saamista. Se voidaan myöntää myös omaishoidettaville, joiden hoito on ympärivuorokautisesti sitovaa. Lisäksi palveluseteliä voidaan myöntää moniongelmaisille, joille ei välttämättä voida soveltaa ikään sidottuja rajoituksia. Kunta päättää palvelusetelin myöntämisestä asiakkaille sosiaalihuoltolakia sekä asiakaslakia noudattaen. Palveluseteliä voidaan käyttää kotipalveluun, kotisairaanhoitoon, tukipalveluihin sekä omaishoitajien vapaisiin. Palvelusetelin hyödyt asiakkaalle ovat muun muassa palvelunoston valinnanvapauden lisääntyminen eli asiakas saa itse valita palvelun tuottajan, hinta-laatu suhteen kontrollointi, palvelujen parempi saatavuus sekä palvelujen monipuolisuus. Lisäksi se kannustaa oma-aloitteisuuteen palvelujen hankkimisessa. (Seutukunnallinen palveluseteli-kehittämishanke 2007.) Kotona asuvat asiakkaat voivat myös hyödyntää kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö. Vähennykseen oikeuttavalla hoiva- ja hoitotyöllä tarkoitetaan verovelvollisen tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvaan kohdistuvaa huolenpitoa ja hoitoa. Hoiva- ja hoitotyön tulee olla tavanomaista, normaalisti kotona tehtävää työtä, kuten esimerkiksi syöttämistä, pukemista ja auttamista ulkoilussa ja muissa henkilökohtaisissa toimissa. Kotitalousvähennykseen oikeuttavaa hoiva ja hoitotyötä ei kuitenkaan ole arvonlisäverosta vapaa, valvottu terveyden ja sairaudenhoitopalvelu, esimerkiksi lääkärin, hieroja tai sairaanhoitajan tekemä työ. (Kotitalousvähennys 2007.)

19 15 5. LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Liikeidea Liikeideana on perustaa koulumme Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tiloihin vanhusneuvola. Kohderyhmämme ovat yksityiset henkilöt, ikääntyneet sekä kotona asuvat kokkolalaiset. Tilamme tulisi aluksi sijaitsemaan koulumme tiloissa ja tarvittavat välineet saisimme koululta käyttöömme. Toimintaa jatkaisimme koulun tiloissa aina valmistumiseemme saakka. Tarkoituksena on aloittaa toiminta koulun tiloissa sekä mahdollisesti myöhemmin jatkaa omana yrityksenä uusissa tiloissa valmistumisemme jälkeen. Yrityksemme tulee olemaan avoinna kerran viikossa maanantaiaamuisin neljän tunnin ajan. Asiakkaat voivat tulla meille ilman ajanvarausta. Olemme tavoitettavissa myös puhelimitse maanantaiaamuisin. Yrityksemme toiminta tulee sisältämään pieniä hoitotoimenpiteitä, ohjausta, neuvontaa sekä myyntiä. Hoitotoimenpiteinä tulisi olemaan muun muassa verenpaineen, verensokerin hemoglobiinin ja kolesterolin mittausta sekä haavojen hoitoa ja ompeleiden poistoa. Yrityksemme tulee myös tarjoamaan hoitosukkien mittausta ja myymistä. Ohjausta ja neuvontaa tulemme antamaan eri hoitotuotteiden ja apuvälineiden käytössä sekä niiden hankintaan liittyvissä asioissa. Ohjaamme ja neuvomme myös tarvittaessa, mistä ja miten esimerkiksi erilaisia hoitopalveluja on mahdollista saada. Myyntimme tulee pääosin koostumaan apuvälineiden, hoitotarvikkeiden sekä hoitosukkien mittauksesta ja myynnistä. Teemme tarvittaessa myös kotikäyntejä asiakkaan luona, joissa voimme suorittaa tarvittavia hoitotoimenpiteitä, antaa ohjausta ja neuvontaa sekä tehdä apuvälinearvioita. Yrityksemme tulee olemaan avoin yhtiö. Avoin yhtiö on kahden tai useamman henkilön yhteistoimintaa perustuva yritysmuoto. Se harjoittaa elinkeinotoimintaa yhtiömiesten yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Yhtiömiehet ovat tasavertaisessa asemassa keskenään. Avoin yhtiö edellyttää ehdotonta luottamusta yhtiömiesten kesken. Yhtiömies on nimittäin vastuussa myös toisen yhtiömiehen tekemistä sitoumuksista. Jokainen yhtiömies vastaa yhtiön veloista henkilökohtaisella omaisuudella, jonka vuoksi heitä kutsutaan vastuunalaisiksi yhtiömiehiksi. Yhtiöstä eroaminen ei vapauta siitä vastuusta, joka on syntynyt yhtiömiesaikana. Avoin yhtiö voi maksaa yhtiömiehelle palkkaa ja varoja voi ottaa myös yksityisottoina. (Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 1988.)

20 16 Syy yrityksemme perustamiseen on aikaisempi kokemus ja kiinnostus terveydenhoitoalasta. Meillä molemmilla on myös entuudestaan terveydenhoitoalan ammatti sekä useiden vuosien työkokemus. Olemme molemmat kiinnostuneita ja erittäin motivoituneita perustamaan oma yritys, jossa voisimme käyttää hyväksi aikaisempaa ammattitaitoa ja osaamista sekä samalla hyödyntää opiskelumme kautta tulevia uusia tietoja ja taitoja. Olemme molemmat saaneet vuosien varrella seurata oman työmme kautta ikääntyneiden lisääntyvää määrää sekä terveydenhuoltopalveluiden riittämättömyyttä. Tiina on ammatiltaan kodinhoitaja ja työskennellyt kotipalvelussa useiden vuosien ajan. Hänellä on vankka työkokemus ja näkemys ikääntyneiden avun ja hoidon tarpeellisuudesta. Susann on puolestaan kuntohoitaja ja työkokemusta on kertynyt myös pääosin ikääntyneiden parissa. Hänellä on kokemusta sekä osasto että avohoidon puolelta. Hän on tehnyt muun muassa apuvälinesekä toimintakykyarvioita ikääntyneiden kotona. Hänellä on myös kokemusta lääkinnällisten hoitosukkien käytön opastamisessa. Vanhusneuvolaa tai vastaavaa palvelua on Kokkolassa vain aikaisemmin mainittu Seniorineuvola, joten kysyntää Kokkolassa tulevaisuudessa varmasti riittää. Ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan Kokkolassa merkittävästi seuraavien parinkymmenen vuoden aikana ja meidän olisikin syytä varautua siihen jo etukäteen. Kokkolan kaupunki on varautunut tulevaan muun muassa juuri valmistuneella vanhustenhuollon strategialla. Strategiassa esitetään Kokkolaan suunnitteilla olevaa Ikäkeskusta, johon tulisivat muun muassa seuraavat palvelut; neuvola, päivä- ja virkistystoiminta saman katon alle. Suunnitteilla ovat myös ennaltaehkäisevät kotikäynnit yli 75-vuotiaille, jossa samalla tehdään asumisolojen kartoitus. Niiden on määrä aloittaa ensi vuoden aikana. Ikääntyneiden palveluiden suunnittelun kannalta on merkittävää ottaa huomioon se, että Kokkolassa vuonna 2015 asuu 75 vuotta täyttäneitä 28 prosenttia enemmän kuin viime vuoden 2006 lopussa. Vuonna 2020 lukumäärä on peräti 53 prosenttia nykyistä suurempi. Jos vanhustenhuollon strategiaa tullaan tulevaisuudessa toteuttamaan, merkitsee se sitä, että terveysmenojen kasvu vähentyisi. (Uusitalo 2007.) 5.2 Yhteistyötahot ja tukihenkilöt Projektiamme valvoo ja tukee Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu sekä Sote ry eli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yhdistys.

21 17 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa panostetaan ja kannustetaan yrittäjyyteen. Opintoihimme kuului myös jakso yrittäjyydestä, johon saimme käyttää omaa liikeideaamme. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat eli Sote ry on ollut mukana meidän projektissamme aina alusta saakka. Sote ry:stä saimme liikeidean sekä paljon tietoa ja tukea yrityksemme perustamiseen liittyvissä asioissa. Projektimme liiketoimintasuunnitelman suunnittelussa saimme apua Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxilta. Firmax tarjoaa maksutonta neuvonta- ja esivalmennusta yrityksen perustamista harkitseville henkilöille. Uusyrityskeskus on yksityisen ja julkisen sektorin yhteishanke, jossa yksityisen sektorin eräs tärkeimmistä asioista on omien asiantuntijoiden asettaminen uusyrityskeskuksen käyttöön. Ajankohtaista tietoa ja neuvoja saimme myös Centrialta, joka on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen tutkimus, kehitys- ja täydennyskoulutusyksikkö. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan päätehtävänä on luoda edellytyksiä alueen yritysten ja yhteisöjen kehittymiselle. Centrialta saimme käyttöömme koko ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamisen aina tarvittaessa. Osallistuimme myös Centrian istart esihautomo-projektiin. Projekti oli suunnattu ammattikorkeakouluopiskelijoille, joiden tavoitteena oli perustaa esi(yritys)hautomotoiminta. Osallistuimme myös alan asiantuntijoiden luennoille ja saimme niistä hyvää materiaalia ja ajankohtaista tietoa yrittäjyydestä. 5.3 Ikä-Apu projektin eri vaiheet Kevät 2006/liikeidean syntyminen ja liiketoimintasuunnitelman teko Aloitimme opiskelun tammikuussa Opiskelumme ensimmäisten viikkojen aikana Sote ry:n toiminnanjohtaja Olli Joensuu kävi esittelemässä yhdistyksen toimintaa sekä kertomassa tulevista projekteista. Hän esitteli suunnitteilla olevia projekteja ja kysyi samalla olisiko meidän luokalta kukaan kiinnostunut kehittämään ja kokeilemaan neuvolatyyppistä yritystoimintaa. Samalta istumalta, sen enempää miettimättä, päätimme yhdessä lähteä tähän kiinnostavan tuntuiseen ja haastavaan projektiin. Ensimmäinen tapaaminen Olli Joensuun kanssa oli jo helmikuussa 2006, jolloin teimme alustavia suunnitelmia koskien yritystoimintaamme. Saimme Ollilta tiedon Uusyrityskeskus Firmaxista ja päätimme käyttää heidän tarjoamaansa apua ja ammattitaitoa hyväksi. Sovimme maaliskuun alkuun Firmaxin Per-Göran Kålan kanssa tapaamisen, johon myös

22 18 Olli Joensuu osallistui. Tapaamisen aikana keskustelimme liikeideastamme ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Maaliskuun aikana tapasimme myös koulumme yksikön johtajan Merja Joutsen-Onnelan ja esittelimme hänelle liikeideaamme ja keskustelimme mahdollisuudesta perustaa yrityksemme koulumme tiloihin. Keskustelimme myös rahoituksesta, tarvittavista luvista sekä yritykseen tarvittavan tilan löytymisestä. Yksiön johtaja oli hyvin kiinnostunut ja innostunut liikeideastamme ja antoi meille kaiken tuen. Maaliskuussa osallistuimme myös ensimmäiseen Centrian järjestämään istart iltaan. Illan aiheena oli mainonta ja siihen vaikuttavat tekijät. Eli kaikki asiat, jotka tulisi ottaa huomioon, kun lähdetään yritystä mainostamaan ja myymään. Huhtikuussa 2006 kävimme uudelleen Firmaxilla ja saimme ohjeita ja opastuksia liiketoimintasuunnitelman tekoon. Firmaxin kautta saimme liiketoimintasuunnitelmaamme valmiin pohjan, joka toimisi tukenamme omassa liikeideassamme. Tarvittaessa saimme käyttää Firmaxin Per-Göran Kålan asiantuntijuutta apunamme. Lähetimme hänelle muutaman kerran tarkistuspyynnön liiketoimintasuunnitelmastamme ja pyysimme häntä kommentoimaan suunnitelmaa. Tarkistukset koskivat lähinnä alkuinvestointeja sekä niiden rahoitusta. Myös kannattavuuslaskelmat aiheuttivat meille hieman enemmän päävaivaa. Toukokuun aikana saimme liiketoimintasuunnitelman valmiiksi ja liikeideamme tuntui hyvältä ja realistiselta (liite 2). Toukokuun lopulla saimme tietää, että meidät otettaisiin mukaan suurempaan projektiin Esteetön koti -projektiin, johon ammattikorkeakoulumme hakee Raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta. Projektin tarkoituksena on suunnitella ja rakentaa näyttelytilat koulumme tiloihin, joissa on otettu huomioon esteettömyys. Näyttelytilat tulisivat olemaan alan asiantuntijoiden suunnittelemia käsittäen muun muassa keittiön, makuuhuoneen ja pesutilat. Näissä tiloissa tultaisiin esittelemään ajankohtaisia apuvälineitä ja erikoiskalusteita, jotka helpottavat jokapäiväisiä arkiaskareita ja liikkumista. Tarkoituksenamme on olla osa tätä Esteetön koti -projektia ja perustaa oma yrityksemme näihin tiloihin. Näin voisimme samalla hyödyntää esteettömän kodin monipuolisuutta ja käyttää hyväksi esillä olevia välineitä esittelemällä niitä omille asiakkaillemme. Samalla saisimme myös paljon ajankohtaista tietoa esteettömyyteen liittyen ja voisimme näin hyödyntää saamiamme tietoja esimerkiksi kotikäynneillämme apuvälinearvioinneissa. Kesäkuussa 2006 tapasimme Olli Joensuun ja keskustelimme vielä osuudestamme suuremmassa projektissa. Teimme pikavauhtia projektisuunnitelman omasta yrityksestämme. Projektisuunnitelman tuli olla valmiina kesäkuun puoleen väliin mennessä ja se oli osa

23 19 Esteetön koti -projektia, johon rahoitusta haettiin. Päätös rahoituksesta tulisi kuitenkin vasta joulukuussa Syksy 2006/liiketoiminnan suunnittelua ja osallistuminen Hyvä-ikä messuille Syksyllä 2006 tarkastimme vielä kertaalleen liiketoimintasuunnitelmaa ja teimme siihen tarvittavia korjauksia. Teimme myös liikeideastamme uudemman ja laajemman projektisuunnitelman (liite 3), joka kuului osana opintoihimme. Syksyn aikana meillä oli vielä aikaa miettiä ja tarkastella liikeideaamme ja syventää ajatuksiamme. Saimme aikaa miettiä ja pohtia asioita sekä tehdä tarvittavia muutoksia. Suunnittelimme syksyn aikana kyselyhaastattelun toteuttamisesta. Suunnitelmissa oli toteuttaa kysely yhdessä Kokkolanseudun terveyskeskuksen kotisairaanhoidon henkilökunnan kanssa. Kysely toteutettaisiin kevään 2007 aikana. Suunnittelimme alustavia kysymyksiä ja mietimme, miten se olisi helpoin ja vaivattomin tapa toteuttaa sekä meidän että kotisairaanhoitajien kannalta. Suunnittelimme kysymyksemme liikeideaamme silmällä pitäen. Kysymykset olisivat olleet lyhyitä ja helppoja, eikä kysymysten määräkään olisi ollut valtava. Myöhemmin syksyllä keskusteltuamme opinnäytetyömme ohjaavan opettajan Marja- Liisa Hiirosen kanssa päädyimme siihen, ettei kyselyä tarvitse järjestää. Tällä hetkellä saman alan tutkimuksia on tehty ja niistä saatava tieto on käytettävissämme. Syyskuussa osallistuimme ikääntymisen ja vanhustyön erikoismessuille Helsingissä, jonka aiheena oli Hyvä ikä esteetön tila. Saimme päivän aikana tutustua alan tarjontaan sekä yhteistyökumppaneihin samalla omaa yritystämme ajatellen. Päivä oli hyvin antoisa ja mielenkiintoinen. Osallistuimme päivän aikana myös luennoille, joista yksi oli Toimiva koti -luento. Toimiva koti on Helsingin kaupungin ylläpitämä, jossa on pysyvät näyttelytilat. Näyttelytiloihin kuuluu yksiö ja kaksio, jotka on varustettu esteettömyys huomioon ottaen. Tämä luento toimivasta kodista oli meille mitä osuvin ja erittäin mielenkiintoinen. Olimme nimittäin suunnitelleet menevämme tutustumaan Toimivaan kotiin, mutta tällä kertaa se tulikin sopivasti meidän luoksemme. Saimme kattavan kuvan kodin toiminnasta ja näimme kuvia kodista. Messuvierailla oli myös mahdollisuus kysellä kodin toiminnasta ja siihen liittyvistä asioista. Toimiva koti on avoinna yleisölle ympäri vuoden ja ei ole poissuljettu, ettemmekö menisi vielä Helsinkiin tutustumaan.

24 Kevät 2007/yritystilan etsiminen ja päätös toiminnan aloittamisesta Vuoden alussa saimme tiedon, että ammattikorkeakoulumme ei ollut saanut rahoitusta projektiin, jossa olimme osallisena. Jouduimme jälleen uudestaan miettimään ja pohtimaan, mitä olisi nyt viisainta ja järkevintä tehdä. Kokoonnuimme yhdessä Olli Joensuun kanssa keskustelemaan tilanteesta ja päädyimme, että perustamme koulumme tiloihin oman yrityksemme. Kävimme keskustelua yrityksemme tulevasta tilasta, ajankohdasta, yhteistyökumppaneista sekä muista käytännön asioista, muun muassa yrityksemme tarjoamista palveluista sekä yrityksemme markkinoinnista. Kevään aikana saimme jälleen rauhassa miettiä ja pohtia tulevaa yritystämme. Olimme innoissamme, mutta jossain määrin pettyneitäkin, koska alkuperäisen suunnitelman mukainen liikeideamme ei toteutuisi. Liikeideamme oli laaja ja kattava ja tulevan yrityksen tarjoamat palvelut tulisivat olemaan vain pieni osa siitä. Olimme kuitenkin päättäneet, että kokeilisimme liikeideaamme opiskelujemme aikana ja sen me myös aioimme toteuttaa. Onneksi saimme paljon positiivista palautetta yksityisiltä ihmisiltä sekä yhteistyötahoilta, muun muassa neuvoloiden henkilökunnalta. He kannustivat meitä jatkamaan eteenpäin ja lupasivat hankkia asiakkaita sekä markkinoida yritystämme. Miksipä emme kokeilisi näin ainutlaatuista ja ainutkertaista. Mikä sen hienompaa, helppoa ja riskitöntä kuin perustaa oma yritys ja kokeilla sen toimivuutta koulumme tiloissa. Saamme ainutlaatuisen mahdollisuuden kokeilla liikeideaamme, eikä meidän tarvitse sijoittaa omaa rahaa yrityksemme toimintaan. Yrityksemme kuluista tulisi huolehtimaan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Keväällä aloimme kuumeisesti etsiä yrityksellemme tilaa koulustamme. Kävimme useita vaihtoehtoja lävitse ja lopulta päädyimme keittiön tiloihin koulumme kolmannessa kerroksessa. Sijaintinsa vuoksi sinne on helppo tulla joko portaita pitkin tai hissillä. Päätimme myös, että aloittaisimme toimintamme heti syksyllä Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut aloittaa jo kevään aikana ja jatkaa kesän yli. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ollut hyvä eikä toimiva, koska meidän molempien omat työt olisivat hankaloittaneet kesän toimintaa. Kevään aikana mietimme myös tulevan yrityksemme nimeä sekä suunnittelimme, miten tulisimme markkinoimaan yritystämme.

25 Syksy 2007/yrityksen markkinointi ja yritystoiminnan aloittaminen Syksy 2007 pyörähti vauhdikkaasti käyntiin. Kävimme elokuun puolessa välissä yhdessä Olli Joensuun kanssa läpi tulevan yrityksemme toimintaa. Tarkastimme vielä kertaalleen tilamme ja keskustelimme välineistä ja tarvikkeista, joita tulisimme tarvitsemaan. Mietimme myös yhdessä, miten tulisimme yritystämme markkinoimaan ja mainostamaan. Riittävätkö pelkät esitteet vai turvaudutaanko mediaan? Olimme molemmat jo mainostaneet omilla tahoillamme tulevaa yritystämme ja uskoimme sen jo tuovan meille asiakkaita. Olimme myös kevään 2007 aikana harjoittelujaksolla neuvolassa ja markkinoimme jo silloin neuvoloiden henkilökunnalle tulevasta toiminnastamme. Kesän aikana mietimme molemmat tulevan yrityksemme nimeä. Paljon erilaisia vaihtoehtoja oli tarjolla, mutta päädyimme lopulta antamaan yrityksemme nimeksi Ikä-Apu. Tämä kuvaa mielestämme osuvasti yrityksemme toimintaa, joka on ensisijaisesti suunnattu ikääntyneille. Olimme miettineet myös jonkinlaista logoa, josta meidät tunnistaisi. Varteenotettavia vaihtoehtoja oli paljon, mutta kiire yllätti ja netistä löysimme puolivahingossa aurinkoisen ja pirteän kukan, jossa oli piristävät ja huomiota herättävät värit. Näin syntyi Ikä-Apu, jossa logona on kelta-oranssi kukka. Päätimme aloittaa yrityksemme toiminnan heti syyskuun alusta alkaen. Yrityksemme tulisi olemaan avoinna joka maanantai kello Koulumme antoi yrityksemme käyttöön myös lankapuhelimen, joten tarvittaessa pystymme antamaan ohjausta ja neuvontaa myös puhelimitse aina aukioloaikana. Saimme myös apua koululta esitteiden tekoon, ja elokuun viimeisellä viikolla kävimmekin jo esitteiden kimppuun ja lähdimme niitä jakamaan (liite 4). Jaoimme esitteitä kaikkiin Kokkolan neuvoloihin, Kokkolanseudun terveyskeskukseen sekä Kokkolan apteekkeihin. Laitoimme mainoksemme myös Kokkolanseudun terveyskeskuksen viikkotiedotteeseen, joka jaetaan viikoittain jokaiseen toimipisteeseen aina naapurikuntia myöten. Kävimme jakamassa esitteitä myös Kokkolan kotipalvelualueille, Kokkotyösäätiölle sekä Tervakartanon eri toimipisteisiin muun muassa Kokkotupaan, jossa järjestetään päivätoimintaa. Kävimme yhdessä myös henkilökohtaisesti kertomassa terveyskeskuksessa yrityksemme toiminnasta sekä ohjeistamassa henkilökuntaa ohjaamaan asiakkaita meidän yritykseemme. Terveyskeskuksen työntekijät olivat hyvin innostuneita ja kiinnostuneita ja lupasivat ohjata