Ekotehokkaat julkiset hankinnat

Transkriptio

1 Ekotehokkaat julkiset hankinnat LAMK, Kestävät hankinnat Ari Nissinen, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus Ari Nissinen ja Sirkka Vuoristo, SYKE

2 Valmistaja voi tehdä ekoratkaisuja EU:n ja pohjoismaisen ympäristömerkkien kriteerien kohteita Ympäristöongelmia Laitteen käytön sähkönkulutus virransäästötilat, käyttöohje Laitteen sisältämät bromatut ja klooratut palonestoaineet raskasmetallit paristoissa, kuvaruuduissa ja muoveissa (elohopea, kadmium, lyijy) Laitteen käyttöikä laajennettavuus, päivitettävyys, laadukkuus, takuu, varaosien saatavuus A Ilmastonmuutos Uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen Happamoituminen Luonnon ja muun ympäristön kemikalisoituminen Laitteen helppo purettavuus ja olemassa oleva kierrätysjärjestelmä B LAMK, Kestävät hankinnat

3 Ostaja on avain-asemassa Ekoratkaisuja Ekoratkaisuja VALMISTAJA 1 VALMISTAJA 2 VALMISTAJA 3 KAUPPA Kertooko kauppa ympäristönäkökohdista ja ekoratkaisuista? OSTAJA TARJOUS- PYYNTÖ KDNSKNFGKFJGHMTRLWKK KJRGKEÖEWKÖLKGKVWEKÄ LVJÖLKJERGÖLKÖLERKGÖLKEK JRGRKJEKLRJGKEJGKJEKGLKJ GKERJGKLJEKLGWJWLKJLKJGK Kysyykö ostaja ympäristönäkökohtia? LERJGLKJEWLKGJEWRLKJG

4 Miksi ekohankintoja? Vaikutus tuotekehitykseen ja tuotteisiin (suuret hankintamäärät ) Julkinen sektori esimerkkinä yksityiselle sektorille ja kuluttajille Valmius tehdä asiantuntevia päätöksiä, tuotteen ominaisuuksien tuntemus Hankintojen aiheuttamat suorat ympäristövaikutukset vähenevät Taloudellinen hyöty (pienempi energiankulutus, pitkäikäisyys, pienemmät jätemaksut)

5 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) 2. Julkisissa hankinnoissa noudatettavat periaatteet: Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.

6 Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) KEHA-VnP: Visio ja tavoitteet Julkinen sektori esimerkkinä Julkinen sektori tuntee hankintojen ympäristövaikutukset ja toimii esimerkkinä kestäville hankinnoille. Julkinen sektori pienentää hankintojensa ilmastovaikutusta, jätemäärää ja ympäristön kemikalisoitumista sekä edistää luonnon varojen kestävää käyttöä ja ympäristömyötäisiä innovaatioita. Yleistavoitteet Valtion hankinnoissa vähintään 70%:ssa otetaan ympäristönäkökulma huomioon vuonna 2010 ja 100 %:ssa vuonna Kuntien hankinnoissa vähintään 25%:ssa otetaan ympäristönäkökulma huomioon vuonna 2010 ja 50 %:ssa vuonna 2015.

7 KEHA: Tavoitteita Sähköstä uusiutuvilla tuotettua vähintään 30 % vuonna 2010 ja vähintään 60% vuonna 2015 Matalaenergiataloja ja vuoden 2015 jälkeen passiivitaloja Vähennetään kuljetuksia ja liikkumistarvetta sekä suositaan kestäviä kuljetusketjuja (EURO-normit ja henkilöautoissa hiilidioksidipäästöt 120 ja 110g/km) Virkamatkojen hiilidioksidipäästöjä vähennetään Kestäviä ruokatarjoomuksia vähintään kerran viikossa vuodesta 2010 alkaen ja vähintään kaksi kertaa viikossa vuodesta 2015 alkaen Energiaa käyttävien laitteiden hankinnoissa huomioidaan energiaja ympäristömerkkien kriteerit

8 KEHA: Keinot Lisätään johdon ja päätöksentekijöiden sitoutumista Julkisiin organisaatioihin ympäristöjärjestelmä tai ohjelma Ympäristönäkökulma hankintoja koskevaan ohjeistukseen Edellytetään suunnitelmallista energiankäytön vähentämistä Kehitetään internetpohjainen tietopankki Perustetaan ympäristöteknologian help desk Selvitetään mahdollisuutta kompensoida kansainvälisistä virkamatkoista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt Kestävän rakentamisen kriteerit valtion avustuksiin > Yritykset ja yhteisöt > Tuotteet ja hankinnat > Julkiset hankinnat

9 Hansel Oy:n ympäristöhanke jo v Ympäristöhanke: sisälsi yleisen, koko Hanselin henkilökunnalle suunnatun koulutuksen ja lisäksi yksityiskohtaisempaa, palveluyksiköille suunnattua koulutusta aiheesta pilotoitiin ympäristökriteerien käyttö kolmessa puitesopimuskilpailutuksessa (kotimaan majoitus, kulutustavarat kuten paperituotteet ja siivouskemikaalit, AV-laitteet) -> v kysy ympäristöä säästäviä tuotteita! mm. ympäristömerkityt pehmopaperit ja siivousaineet Puitejärjestelyissä, joiden katsotaan täyttävän KEHA:n vaatimukset, on kestävän kehityksen tunnus. Mutta tuotekohtainen merkintä on vasta kehitysasteella.

10 Julkisten hankintojen ympäristöoppaat > Yritykset ja yhteisöt > Tuotteet ja hankinnat > Julkiset hankinnat Julkisten hankintojen ympäristöopas EU: Buying Green! Handbook on green public procurement Motivan kestävien hankintojen neuvontapalvelu

11 Mistä löytyy tuotekohtaista ekotietoa? Ympäristöoppaat Internetissä > Training Toolkit on GPP Hymonet, Suomi ( EKU, Ruotsi ( -> ) Ympäristömerkit ( Pohjoismainen ymparistomerkki EU:n ympäristömerkki Muita ympäristömerkkejä (mm. TCO tstolaitteille ja huonekaluille) Energiamerkit EU:n energiamerkintä Energy Star -merkintä, Muita energiamerkkejä Tuoteturvallisuus- ja laatumerkit Tekstiilien Ökö-Tex 100 -merkki (kemikaalit ja laatu) LCA-pohjaiset ympäristöselosteet (mm. EPD) Ympäristökysymys-selosteet (mm. IT Ympäristöseloste)

12 EU:n ympäristökriteerit 18 tuoteryhmälle EU set 1: EU set 2: Paperituotteet Siivouskemikaalit ja -palvelut IT laitteet Rakentaminen Ajoneuvot Huonekalut Sähkö Ruokapalvelut/elintarvikkeet Tekstiilit Puutarhapalvelut Ikkunat Lämpöeristeet Kovat lattiapäällysteet Seinäpaperit Yhdistetty lämmön- ja sähkön tuotanto (CHP) Teiden rakentaminen ja liikennemerkit Teiden valaistus ja liikennevalot Matkapuhelimet

13 Ympäristönäkökohdat hankinnan eri vaiheissa & tarjouskilpailu Tarveharkinta Hankinnan määrittely Tarjouspyynnön laatiminen Tarjousten vertailu Tarveharkinta Mitä uutta todella tarvitaan? Voisiko vanhan tuotteen kunnostaa ja muodistaa? Löytyykö vaihtoehtoista ekotavaraa tai ekopalvelua? Hankinnan alustava määrittely Ympäristönäkulmat mukana määrittelyissä alusta alkaen? Toimitusten vastaanotto ja seuranta Ovatko tuotteet ja niiden oheispalvelut sopimuksen mukaisia? Hankintasopimuksen tekeminen Sopimukseen tuotteiden määritelmät, eli täyttävät tarjouspyynnön tekniset eritelmät ja ovat tarjouksessa esitettyjen valintaperusteiden ja muiden määrittelyjen mukaisia. Sopimusehtojen neuvottelu tarjouspyynnön ja tarjouksen pohjalta. Hankintapäätöksestä ilmoittaminen Hankinnasta ilmoittaminen Tieto myös toimittajille joilla on ekotuotteita? Käyttökokemusten seuranta Mitkä tuotteiden ominaisuudet ovat hyviä, mitkä aiheuttavat tyytymättömyyttä, mitä pitäisi kehittää? Tuotevalikoiman (tuotekehityksen) seuranta. (Tuotteiden parantamista koskevat ehdotukset toimittajille.) Tarjouspyynnön laatiminen Hankinnan olennaisimmat ekonäkökulmat kirjattu tarjouspyynnön oikeisiin kohtiin? Ympäristöperusteille merkittävä painoarvo. Tarjouspyynnön lähettäminen Mukana toimittajia joilla ekotuotteita valikoimissa? Tarjousten vastaanottaminen Tarjousten avaaminen Hankintapäätöksen tekeminen Ympäristöopas sivu 32 > Hankintapäätöksen tekeminen Päätöksen perusteluissa samat ympäristöperusteet kuin tarjouspyynnössä. Tarjousten vertailu Tarjouspyynnössä esitetyt ympäristöperusteet vertailussa mukana. Tarjousten sisällön tarkistaminen Mitkä tarjoukset täyttävät tekniset eritelmät ja vaaditut sopimusehdot? Onko vertailuperusteista annettu asianmukaiset tiedot? Tarjoajien kelpoisuuden tarkastelu Keiden tarjoajien tekninen kelpoisuus täyttää asetetut kriteerit mm. laadun ja vaadittujen ympäristöasioiden hallinnasta?

14 Esimerkkejä tarveharkinnasta Rakennutetaanko uusia rakennuksia vai kunnostetaanko vanhoja? Hankitaanko uusia huonekaluja vai palkataanko puuseppä korjaamaan ja muodistamaan vanhoja? Hankitaanko työpaikalle farmariauto, joita löytyy jo useita ennestään, vai hankitaanko edellisten rinnalle kompakti vähän polttoainetta kuluttava Punto-Polo -kokoluokan auto?

15 Missä tarjouspyynnön kohdissa ympäristönäkökulma voi olla tärkeä? Tarjouksen kohteen määrittely Hankittavien tuotteiden tarkasti määritellyt ominaisuudet (eli tekniset eritelmät) Tarjoajan tekninen suorituskyky (kelpoisuus) Sopimuksen tekemisen perusteet (vertailuperusteet) Sopimusehdot

16 Innovatiiviset julkiset hankinnat / Cleantech hankinnat Tavoitteena uudenlaiset ratkaisut (tavarat, palvelut, urakat, rakentaminen) Hankintamenettelyt, jotka mahdollistavat ja edistävät innovatiivisia ratkaisuja: Kilpailullinen neuvottelumenettely Suunnittelukilpailu Esikaupalliset hankinnat (tuotekehityksen kilpailutusprosessi) Markkinoiden informointi etukäteen

17 Finnish innovative public procurement cases IPPC5, 17 August 2012 User-driven innovations Artikkelin voi ladata täältä:

18 Ekotalo Synergia Kilpailutus ja ekologisen kestävyyden kriteerit LAMK, Kestävät hankinnat , Ari Nissinen

19 Tarveharkinta: SYKEn toimitilatarve? Toimistotalo ja laboratoriot 15 km päässä toisistaan Nykyisen rakennuksen peruskorjaus lähitulevaisuudessa Viikin ympäristökampus parantaisi yhteistyömahdollisuuksia Suunniteltavan rakennuksen mitoitus 625 työntekijää (SYKE+muita) kerrosluku 3-5 tilaohjelma m2 (toimistotiloja, laboratoriotiloja, yhteiskäyttöisiä tiloja).

20 Rakennuksen tavoitteet Ehdotusten arvioinnissa kiinnitettiin huomiota ensisijaisesti kokonaisratkaisuun, joka täyttää ja yhteensovittaa kilpailuohjelmassa asetetut tavoitteet optimaalisesti. Tämän lisäksi arvioitiin asetettujen tavoitteiden mukaan erityisesti seuraavia seikkoja (ei tärkeysjärjestyksessä): Ekologinen kestävyys Kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen laatu Käytettävyys Toteuttamiskelpoisuus Kilpailuohjelma:

21 Rakennuksen tavoitteet tarkemmin Ekologinen kestävyys (tärkeysjärjestyksessä) 1. energiatehokkuus 2. materiaalitehokkuus ja materiaalien ekologinen kestävyys 3. paikallinen uusiutuva energiantuotanto 4. mahdolliset muut ekologista kestävyyttä tukevat ratkaisut Kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen laatu - liittyminen Viikin tiedepuiston aluekokonaisuuteen - arkkitehtoninen kokonaisratkaisu - omaleimaisuus (ympäristömyönteisyyden kiinnostava ilmentäminen) Käytettävyys - toiminnalliset ominaisuudet - työympäristön laatu Toteuttamiskelpoisuus - investointi- ja elinkaarikustannukset - teknisten ratkaisujen laatu

22 Miten ympäristötavoitteisiin päädyttiin? VnP kestävistä julkisista hankinnoista: passivitalot 2015 EU:n energiapalveludirektiivi, 9% säästö , julkisen sektorin esimerkki Ministeriöt (YM, MMM, VM) SYKE TEKES SENAATTI Senaatin rakennuttajakäyttäjä-prosessi ja ekologisen kestävyyden tavoitteet Ari Nissinen ja Sirkka Vuoristo, SYKE SYKEn omaa tehtäväkenttää: Kestävyyden arvioinnit - elinkaariarviointi Yhdennetty tuotepolitiikka - julkiset hankinnat Kestävä kulutus ja tuotanto Rakennusten ekologisen kestävyyden asiantuntijat Low2No-kilpailu Esimerkkirakennukset

23 Kriteerit vaiheittain prosessiin Energy-efficiency Low energy houses Effective space utilisation Measuring real-time energy use Renewable energy sources Wind and solar energy Material efficiency Carbon footprint, Effective space utilisation Eco-efficiency in general, and criteriacombinations of the various environmental aspects of buildings Green building ratings Eco-labels Defining the need Design competition Design Contract competition Construction The major aspects of ecological sustainability considered Eco-design competence Almost zero-energy building Local renewable energy production Relatively low carbon footprint of main structures Other aspects, as stressed by the designers Use

24 Energiatehokkuus Tavoitteena lähes nollaenergiarakennus Tällöin energiamuotojen yhteismitallistamiskertoimilla painotettu rakennuksen netto-ostoenergia ilman käyttäjäsähköä saa olla enintään 80 kwh/ohm²/a (kun ohjelma-ala on ohm2) LAMK, Kestävät hankinnat

25 Paikallinen uusiutuvan energian tuotanto Suunnitteluratkaisun laskennallisesta, vuotuisesta kokonaissähkönkulutuksesta (kiinteistö- ja käyttäjäsähkö yhteensä) tulee tuottaa 15 % paikallisesti kiinteistöllä esimerkiksi aurinkopaneelien tai tuulivoimaloiden avulla.

26 Materiaalitehokkuus ja materiaalien ekologinen kestävyys Tätä mitattiin rakennusmateriaalien valmistuksen ja ylläpidon kasvihuonekaasupäästöillä 100 vuoden tarkastelujaksolla (hiilijalanjälki) Laskentaan kehitettiin laskuri, jolla arvoitiin kilpailuehdotusten päämateriaalien hiilijalanjälki Laskuri huomioi seuraavat rakenteet: - Alapohja - Ulkoseinät - Ikkunat ja lasiseinät - Kantavat väliseinät - Runkorakenteet - Välipohja -Yläpohja, kattorakenteet -Eristeet ja pintamateriaalit

27 emissions storage Calculating carbon footprint /1 For carbon footprint, use and instructions and source data given in a separate Document. SYKE Synergia building APPENDIX 19.1 Senaatti-Kiinteistöt Contact person:, Name of the competition entry: Name of the team: MATERIAL EFFICIENCY AND CARBON FOOTPRINT SUMMARY SHEET: Main structures together - Carbon footprint Structures Total area Carbon footprint in the building emissions storage together m 2 kg CO 2-eq kg CO 2-eq kg CO 2-eq Base floor / Base floor / Base floor / Base floors together Exterior wall / Exterior wall / Exterior wall / Exterior walls together Windows and glass walls / Windows and glass walls / Windows and glass walls / Windows and glass walls together Load-bearing partitions / Load-bearing partitions / Load-bearing partitions / Load-bearing partitions together Frame / Frame / Frame / Frame together Intermediate floors / Intermediate floors / Intermediate floors / Intermediate floors together Roof / Roof / Roof / Roof together Carbon footprint emissions storage together kg CO 2 -eq kg CO 2 -eq kg CO 2 -eq Main structures together SYKE Synergia building APPENDIX 19.1 Senaatti-Kiinteistöt MATERIAL EFFICIENCY AND CARBON FOOTPRINT Structure-specific calculations Type of structure: Base floor /1 Total area in the building: m 2 Default area (i.e. area for which the volume of each material is given): 1 m 2 Volume of the structure, per default area (just for check, not used in calculations): m 3 Verbal description of the structure (give below): check: 0 dm 3 (i.e. liters) In addition, attach a figure of the structural details, indicating main materials. Building materials and their carbon footprint Material Properties Volume Weight Replacing Carbon footpri (Starting from outside) (See materials and their properties in Appendix of the Instructions) the Exceltool Specific weight Greenhouse gas Carbon storage per default area is automatically If no replacing during 100 years, value (w eight per emissions calculated is 1 v olume) kg/m 3 g CO 2-eq/kg g CO 2-eq/kg dm 3 (i.e. liters) kg kg CO 2-eq Introduce here the materials, that are easier to estimate by weight than by volume: Nails, fixing materials SUMMARY Weight check above Carbon footprint of the structure per square meter, kg CO 2 -eq / m Carbon footprint of the structure type in the building, kg CO 2 -eq 0 0

28 Kilpailun voittaja: APILA Authors JKMM Architects and ECADI (East China Architectural Design & Research Institute Co., Ltd)

29 Kilpailutöiden laajuuden ja kustannusten sekä energia- ja materiaalitehokkuuden tunnusluvut Kilpailutyö Solaris Valaistus Pikkukampus Pastorale Apila Hyötyala, hym 2 (ohjelma-ala ohm 2 ) Huoneala, hum Bruttoala, brm Kustannusarvio, M 54,9 54,6 58,5 57,7 54,1 61,1 E-luku, vähimmäisvaatimusten mukainen vertailuratkaisu, MWh/a E-luku, suunnitteluratkaisu tavanomaisella energiantuotolla, MWh/a E-luku, varsinainen suunnitteluratkaisu, MWh/a E-luku, varsinainen suunnitteluratkaisu, kwh/(ohm 2,a) ilman käyttäjäsähköä v energiankäytön hiilidioksidipäästöt, tco 2 -ekv Päärakenteiden hiilijalanjälki, tco 2 -ekv Päärakenteiden hiilijalanjälki, kgco 2 -ekv/ohm v energiakäytön ja päärakenteiden hiilijalanjälki yhteensä, tco 2 -ekv Tämän sijaan käytä 100 vuoden skenaariota energiankulutuksesta ja päästöistä (noin sama tulos) Lähde: Tuomariston raportti ja Jarek Kurnitskin esitelmä kilpailutuloksen julkistustilaisuudessa

30 APILA 2 /2 Esitetyt tekniset ratkaisut muodostavat erinomaisen kokonaisuuden Apilassa oli pienin energiankulutus ja alhaisimmat 30 vuodelle lasketut energiankäytön ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt Samalla se oli myös rakennuskustannuksiltaan edullisin Tulos osoittaa, että suurehkosta matalasta rakennusmassastakin on mahdollista saada kustannustehokkaasti hyvin energiatehokas.

31 Ecological and economic efficiency results (CO 2 of materials + energy use of 30 years vs. construction + energy cost) tco 2 -ekv Solaris Valaistus Pikkukampus Pastorale Apila M Lähde: Tuomariston raportti ja Jarek Kurnitskin esitelmä kilpailutuloksen julkistustilaisuudessa

32 More information and contact details See more about Synergia in Internet: - in Finnish: - contacts: virpi.liesimaa@ymparisto.fi A recent article: Nissinen A, Mattinen M and Alhola K User-driven innovations to decrease climate impacts - Finnish procurement cases. In: Proceedings of 2012 International Public Procurement Conference, pp [Online]. Available at The project was funded by The Finnish Funding Agency for Technology and Innovation, TEKES. - program Sustainable community funding instrument of TEKES for innovative public procurement:

33 Ekotoimitalo: SYNERGIA kilpailutus 33