ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA 3/2010

Transkriptio

1 1 KOKOUSAIKA Torstai klo KOKOUSPAIKKA Sumiaisten seurakuntakoti KÄSITELTÄVÄT ASIAT liitteet 1 36 KOKOUKSEN AVAUS 2 37 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖS- VALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 38 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN 4 39 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN 5 40 KESÄN 2010 RIPPIKOULUJEN RYHMÄKOKO SUOLAHDEN KIRKKOPIIRISSÄ JA SUMIAISTEN KAPPELISEURAKUNNASSA 6 41 TOMI HAKKARAISEN IRTISANOUTUMINEN JA VIRAN AUKIJULISTAMINEN DIAKONIAN VIRAN LAKKAUTTAMINEN 8 43 MARJA KIVIRANNAN IRTISANOUTUMINEN 9 44 TOIMISTOSIHTEERIN VIRKOJEN LAKKAUTTAMINEN JA UUSI TYÖSUHDE ,3 DIAKONIARAHASTON SÄÄNNÖT JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET ALUEELLISTEN JUMALANPALVELUSTEN YHDISTÄMINEN ERITYISTAPAUKSISSA UUDEN NIMIKKOSOPIMUKSEN SOLMIMINEN PAPISTON TYÖNJAKOKIRJA JA PAPPISTILANNE TIEDOKSI LAUSUNTO HAUTAUSTOIMEN MAKSUJEN YHDENMUKAISTAMISESTA SÄHKÖENERGIAN HANKINTA MAANOSTOTIEDUSTELU PUUKAUPPA KUOPPAHARJUN TILALTA ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNNAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTÖS JAMUUTOKSENHAKUILMOITUS

2 2 SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET XJukka Kuparinen puheenjohtaja Läsnä= x XJyrki Muttonen varapuheenjohtaja Ilkka Saarenpää XIrene Aaltonen Kyllikki Lång -Anna-Liisa Autonen XHilkka Vepsä XEero Hakonen Pekka Laitinen XHannu Lehmonen Raija Paananen XKirsti Mustalahti Mauno Vesterinen XKauko Pasanen Matti Hytönen -Kirsti Piilonen -Sami Leino XKaarlo Pitkänen Pekka Nikkinen XMaija Vehviläinen Tarmo Manninen MUUT SAAPUVILLA OLLEET -Veikko Sahanen kirkkovalt. pj. XMaija Piitulainen kirkkovalt. varapj XHeikki Hintikka talousjohtaja/esitt. XTuula Salmi sihteeri/hallintosiht -Vuokko Jokinen kappelisrk.kappal. -Tapani Kujala kappelisrk.kappal. -Seppo Mertanen piirikappalainen -Elina Tourunen piirikappalainen Kokouksen pöytäkirja on tarkastettu Äänekoskella, Allekirjoitukset Irene Aaltonen Hilkka Vepsä KESÄN 2010 RIPPIKOULUJEN RYHMÄKOKO SUOLAHDEN KIRKKOPIIRISSÄ JA SUMIAISTEN KAPPELISEURAKUNNASSA Kn 40 Suolahden kirkkopiirissä ja Sumiaisten kappeliseurakunnassa järjestetään kuluvana vuonna kolme rippikoulua. Näistä yhdessä on oppilaita ohjesäännön suositusta enemmän: Kivilahden päivärippikoulussa on 28 nuorta. Rippikoulu onkin jaettu kahteen opetusryhmään, jotka konfirmoidaan eri päivinä. Näin konfirmaatiot on mahdollista toteuttaa Suolahden kirkossa ilman, että kirkko käy liian ahtaaksi. Kahdessa opetusryhmässä opettamisen mahdollistaa se, että Kivilahden asuinrakennukseen voidaan järjestää rinnakkainen opetustila päärakennuksen luokkatilan lisäksi.

3 3 Ohjesäännön suositus on hyvä ja siihen tulisi pyrkiä. Syystä tai toisesta tänä vuonna on kuitenkin paljon nuoria, jotka haluavat osallistua päivärippikouluun. Koska ei ole resursseja järjestää erikseen kahta päivärippikoulua, helpottaa ryhmän jako kahteen opetusryhmään kesän opetusjakson toteutusta. Piirineuvosto anoo kirkkoneuvostolta lupaa ohjesäännön määräämän rippikouluryhmäkoon ylittämiseen siten, että Kivi I toteutetaan kahdessa opetusryhmässä Kivi Ia (15 nuorta, konfirmaatio 12.6.) ja Kivi Ib (13 nuorta, konfirmaatio 13.6.) Rippikoulun ohjesäännön 5 :n mukaan: Samassa ryhmässä opetettavien rippikoululaisten lukumäärä on enintään 25. Kirkkoneuvosto voi poikkeustapauksessa päättää ryhmäkoon ylittämisestä, kun siihen on erityisen painavat syyt. Myönnetään Suolahden kirkkopiirin ja Sumiaisten kappeliseurakunnan rippikouluryhmille anottu ylityslupa. Hyväksyttiin yksimielisesti. TOMI HAKKARAISEN IRTISANOUTUMINEN JA VIRAN AUKIJULISTAMINEN Kn 41 Nuorisotyönohjaaja Tomi Hakkarainen irtisanoutuu virastaan alkaen tultuaan valituksi toisen seurakunnan virkaan. Ero myönnettäneen. Henkilöstösuunnitelman nojalla virka voidaan julistaa haettavaksi. Koska virkaa ei ehditä täyttää vakinaisesti ennen kesää, kesäajaksi palkataan viranhaltijapäätöksellä sopiva sijainen. 1) Myönnetään Tomi Hakkaraiselle ero alkaen. 2) Julistetaan avoimeksi jäävä nuorisotyönohjaajan virka haettavaksi. Kohdat 1-2 hyväksyttiin yksimielisesti. DIAKONIAN VIRAN LAKKAUTTAMINEN Kn 42 Seurakunnassa jäi äskettäin avoimeksi kaksi diakonian virkaa. Kirkkovaltuuston hyväksymässä henkilöstösuunnitelmassa todetaan, että sikäli kuin pakottava tarve henkilöstön vähentämiseksi seurakunnassa jatkuu, on jonkun vakinaisen diakonian viran tullessa avoimeksi harkittava sen lakkauttamista ja diakonian vastuitten järjestämistä uudelleen. Näin ollen vain toinen virka julistettiin haettavaksi ja täytettiin. Syksyllä käynnistettiin kirkkoherran johdolla myös työskentely diakonian vastuitten

4 4 järjestämiseksi uudelleen. Mukana olivat kaikki diakoniatyöntekijät ja työskentelyn viime vaiheessa myös kaikki aluekappalaiset. Työskentelyn kuluessa ja sen pohjalta voitiin työjärjestelyistä ja ennen muuta täytetyn viran resurssien ohjaamisesta tehdä päätös, joka tyydytti diakoniatiimiä ja alueita. Asianomainen viranhaltijapäätös on liitteenä no 1. Kun vastuut on nyt järjestetty, yksi diakonian virka voidaan lakkauttaa. Seurakuntaan jää kuusi diakonian virkaa. Alueelliset vastuut jakautuvat karkeasti ottaen siten, että kummassakin kappelissa on yksi virka, Suolahden kirkkopiirissä 1,5 ja Äänekosken kirkkopiirissä 2,5 virkaa. Yhden viran väheneminen siis käytännössä tasattiin kirkkopiirien kesken. Periaatteessa kaikki virat ovat yhteisiä virkoja ja kaikilla viranhaltijoilla on nyt myös kokoseurakunnallisia tehtäviä. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se lakkauttaa yhden avoimeksi jääneen diakonian viran lukien. Hyväksyttiin yksimielisesti. MARJA KIVIRANNAN IRTISANOUTUMINEN Kn 43 Kirkkoherranviraston toimistosihteeri Marja Kiviranta irtisanoutuu virastaan alkaen jäädäkseen vanhuuseläkkeelle. Ero myönnettäneen. Kirkkoneuvosto myöntää Marja Kivirannalle eron toimistosihteerin virasta alkaen. Hyväksyttiin yksimielisesti. TOIMISTOSIHTEERIN VIRKOJEN LAKKAUTTAMINEN JA UUSI TYÖSUHDE Kn 44 Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan aiemmista kaavailuista ja pohjaesityksestä poiketen, että hautatoimistoa ei siirretä Suolahteen. Samalla kirkkoneuvosto päätti esittää kirkkovaltuustolle, että seuraava avoimeksi jäävä kirkkoherranviraston toimistosihteerin virka lakkautetaan ja tilalle palkataan työsopimussuhteinen työntekijä hoitamaan Suolahden toimistosihteerin tehtäviä. Kirkkoneuvoston perusteluna tehdä esityksestä poikkeava päätös oli se, että kirkkoherranviraston yhteydessä toimivaa hautatoimiston hoitajaa entistä Konginkankaan taloudenhoitajaa ei siirretä Suolahteen vaan hän siirtyy kirkkoherranviraston toimistosihteerin viran vapauduttua hoitamaan tämän viran tehtäviä hauta-asiain hoidon ohella.

5 5 Näin kirkkoherranvirasto- ja muuhun yleisönpalveluun jää seurakunnassa enää kolme työntekijää, joista kahden sijaintipaikkana on Äänekoski ja yhden Suolahti. Kirkkovaltuuston hyväksymään seurakunnan henkilöstösuunnitelmaan on kirjattu mainittu kirkkoneuvoston päätös, joka realisoituu nyt , jolloin Marja Kiviranta jää eläkkeelle. Toistaiseksi voimassa olevaan Suolahden toimistosihteerin työsuhteeseen siirretään Riitta Vasko, joka on monen vuoden ajan hoitanut väliaikaisena Suolahden toimistosihteerin avoimeksi jäänyttä virkaa. Samalla voidaan siis lakkauttaa tämäkin avoinna ollut virka. Työsuhde voidaan tarvittaessa täyttää sisäisin järjestelyin. Edellytykset täyttää ko. työsuhde sisäisesti ovat tässä tapauksessa riittävät ja Riitta Vasko on ilmoittanut kiinnostuksensa jatkaa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Työsuhteisten osalta valtuusto päättää palkkausmäärärahoista. 1) Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää lakkauttaa kaksi toimistosihteerin virkaa ) Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että alkaen talousarvioon otetaan palkkausmääräraha Suolahden toimistosihteerin työsuhdetta varten. 3) Kirkkoneuvosto päättää siirtää toimistosihteerin määräaikaista virkaa pitkään hoitaneen Riitta Vaskon toistaiseksi voimassa olevaan toimistosihteerin työsuhteeseen lukien. Kohdat 1-3 hyväksyttiin yksimielisesti. DIAKONIARAHASTON SÄÄNNÖT JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET Kn 45 Seurakunnassa on tällä hetkellä useita erillisiä diakoniarahastoja, joka muodostuvat vuonna 2007 yhdistyneitten Äänekosken ja Suolahden seurakunnissa aiemmin muodostuneista diakonian vapaaehtoisista varoista sekä sittemmin diakoniatyölle osoitetuista testamenteista, kolehdeista, lahjoituksina ja vapaaehtoisilla keräyksillä, myyjäisillä tai muulla vastaavalla vapaaehtoistoiminnalla saaduista tuloista. Lakkautettujen seurakuntien diakoniarahastoilla on säännöt, joiden mukaan on toistaiseksi toimittu. Nyt on syytä yhdistää rahastot yhdeksi erityiskatteiseksi rahastoksi. Se tapahtuu lakkauttamalla olemassa olevat rahastot ja perustamalla uusi koko seurakunnan yhteinen erityiskatteinen diakoniarahasto ja hyväksymällä sille säännöt. Kun seurakuntien kirjanpitojärjestelmä aikanaan muuttui, erillisistä rahastoista pääosin luovuttiin. Vapaaehtoisesti koottavat varat ovat osa eri työalojen vuosittaista taloussuunnittelua.

6 6 Diakoniatyössä voidaan edelleen ylläpitää erityiskatteista rahastoa. Se on perusteltavissa diakoniatyön erityisluonteen vuoksi. Taloudellisen avun antaminen on diakonian mittava tehtävä ja valmius erilaisiin kriiseihin reagoimiseen on oltava vahva. Rahaston sääntöjen vahvistaminen on kirkkovaltuuston asia. Kirkkoneuvoston tehtävänä on hyväksyä avustustoiminnan periaatteet. Liitteenä on ehdotus Äänekosken seurakunnan diakoniarahaston säännöiksi sekä ehdotus diakonian avustustoiminnan periaatteiksi ja käytännöiksi. Asian ovat valmistelleet kirkkoherra ja talousjohtaja. 1) Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se lakkauttaa Äänekosken ja Suolahden seurakuntien vanhat diakoniarahastot ja perustaa niistä uuden koko seurakunnan erityiskatteisen diakoniarahaston. 2) Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy Äänekosken seurakunnan diakoniarahaston säännöt (liite no 2). 3) Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että lakkautettavien rahastojen pääomat siirretään uuden rahaston pääomaksi kuitenkin siten, että rahastoihin mahdollisesti saatuihin testamentti- ym. lahjoituksiin liitetyt ehdot ja käyttötarkoitukset pidetään voimassa. 4) Kirkkoneuvosto hyväksyy Äänekosken seurakunnan diakoniatyön taloudellisen avun periaatteet ja käytännöt (liite no 3) ja vie ne tiedoksi kirkkovaltuustolle. Kohdat 1-4 hyväksyttiin yksimielisesti. ALUEELLISTEN JUMALANPALVELUSTEN YHDISTÄMINEN ERITYISTAPAUKSISSA Kn 46 Seurakuntien yhdistyessä päätettiin, että perusseurakuntatyö ja jumalanpalveluselämä jatkuvat neljällä alueella aluekappalaisten ja - neuvostojen johdolla. Ratkaisua voi perustellusti pitää onnistuneena ja toimivana. Vanhojen lakkautettujen seurakuntien alueilla asuvat ihmiset muodostavat edelleen kirkkoihinsa kiintyneet jumalanpalvelusyhteisöt. Merkittävä havainto on, että uudessa seurakunnassa ei yrityksenpoikasista huolimatta ole saatu aikaan juuri lainkaan osallistumisvalmiutta muitten kuin oman alueen jumalanpalveluksiin. Vaikka jumalanpalvelusten osallistujamäärät ovat vuositasolla meilläkin kaikilla alueilla hieman vähentyneet, ilmiö ei ole paikallinen vaan koko kirkkoa koskeva. Mistään dramaattisesta osallistujamäärien vähenemisestä ei voida vuositasolla puhua, vaikka mediaa seuraamalla voi sellaisen kuvan saada. Periaatteessa riittäisi täyttämään kirkkolain se, että seurakunnassa pidetään yksi päiväjumalanpalvelus jokaisena sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä.

7 7 Meidän seurakuntamme perusratkaisu oli ja yhä on perustellusti kuitenkin jumalanpalveluselämän täysimääräinen jatkaminen. Vain Hietaman kirkon jumalanpalveluksia on Äänekosken kirkkopiirin piirineuvoston esityksestä huomattavasti vähennetty. Pappis- kanttori- ja suntiotyövoima riittää jumalanpalveluselämän täysimääräiseen hoitamiseen edelleen kaikilla neljällä alueella. Vaikka määräaikainen papinvirka lakkasikin tämän vuoden alussa, se palautti pappistyövoiman vain samalle tasolle, millä se oli seurakuntien yhdistyessä. Resurssit siis ovat edelleen riittävät, jopa paremmat kuin ennen, koska olemme uudessa seurakunnassa hyödyntäneet jo mahdollisuuden jumalanpalvelusaikojen porrastukseen (Sumiaisissa pääsääntöisesti klo 12, Konginkankaalla klo 13). Kokemus on osoittanut, että joskus mm. Sumiaisissa tai Konginkankaalla on jumalanpalveluksessa vain ns. kourallinen osallistujia, vähimmillään jopa alle kymmenen henkeä. Nämä ovat harvinaisia poikkeuksia, jotka ovat sidoksissa esimerkiksi erittäin huonoon säähän, tulipalopakkasiin tai hyisiin räntäsateisiin. Tällöinkin kirkkoon saapuvat ovat ansainneet sen hengellisen ja sosiaalisen evään, jota varten ovat lähteneet liikkeelle. Mitään lähtökohtaista tarvetta ei siis ole muuttaa tehtyä perusratkaisua: Jokaisena sunnuntai- ja pyhäpäivänä jumalanpalvelus kaikilla neljällä alueella. Seurakuntarakenteemme sallii kuitenkin jumalanpalveluselämän rikastuttamisen. Siihen on jo Sumiaisissa tartuttu, kun kerran kuukaudessa jumalanpalvelus on pidetty illalla. Jumalanpalvelusuudistus sallii myös paljon erilaisuutta jumalanpalveluskaavoihin ja tämäkin mahdollisuus on otettu käyttöön Sumiaisten iltakirkoissa. Yksi kokoseurakunnallinen prosessi on parhaillaan kehitteillä, kun yritämme säännöllistää ja terävöittää Tuomas-messuja seurakunnassamme. Myös huolellisesti valmisteltujen erilaisten kirkkopyhien mahdollisuudet ovat vielä vajaasti käytetyt. Samoin kirkkokahvien lukumäärän lisäämiseen on olemassa aivan aiheellisia ja varteenotettavia toiveita. Perusratkaisusta, jonka mukaan joka pyhä on jokaisella alueella oma jumalanpalvelus, on joskus erityinen syy poiketa. Tällainen syy tulee vastaan silloin, kun suunnitellaan esimerkiksi kahden alueen yhteistä erityisjumalanpalvelusta, johon järjestetään kuljetus toiselta alueelta. Tällaisia suunnitelmia kuljetuksineen on parhaillaan vireillä Suolahden ja Sumiaisten alueparilla. Sumiaisten kirkko täyttää 120 vuotta ja kaavailuissa on, että tuona kesäisenä pyhänä jumalanpalvelus olisi Sumaisissa klo 10 ja Suolahdessa ei olisi silloin jumalanpalvelusta lainkaan. Suolahden remontoitu kirkko täyttää taas syksyllä 70 vuotta ja silloin on suunnitteilla kirkkoretki Sumiaisista Suolahden juhlamessuun. Alueneuvostot ovat tehneet asiasta esityksen kirkkoneuvostolle. Tällaiset erityiset juhlat ja kenties yhdessä suunnitellut ja toteutetut Tuomasmessutkin ovat riittävä syy jättää joka pyhäinen jumalanpalvelus joskus jollakin alueella pitämättä. Edellytyksenä tämänkaltaiselle päätökselle on se, että jumalanpalvelus todella koetaan yhteisesti suunnitelluksi ja yhdessä vietettäväksi erityisjumalanpalvelukseksi. Kuljetuksen järjestäminen toiselta

8 8 alueelta on tehokkaan tiedonvälityksen ohella myös ehdoton edellytys sille, että seurakuntalaiset voivat mieltää oman alueen jumalanpalveluksen pitämättä jättämisen perustelluksi ja lähtevät mielellään kokemaan jumalanpalvelusyhteyttä yli aluerajojen. Koska tällaisia yhteisesti suunniteltuja ja yhteiseksi koettavia jumalanpalvelushaasteita tulee myös toivottavasti esiin silloin tällöin, kirkkoneuvosto voinee antaa kirkkoherralle valtuudet tehdä alueneuvoston tekemästä perustellusta esityksestä päätöksen jonkun yksittäisen jumalanpalveluksen pitämättä jättämisestä jollakin alueella. 1) Kirkkoneuvosto päättää alueneuvostojen esityksestä, että Sumiaisten kirkon 120-vuotispäivänä (18.7.) Suolahdessa ei pidetä jumalanpalvelusta eikä Suolahden kirkon 70-vuotisjuhlapäivänä (3.10.) pidetä Sumiaisten kirkossa jumalanpalvelusta, vaan naapurialueelta järjestetään kuljetukset alueparin yhteiseen jumalanpalvelukseen. 2) Kirkkoneuvosto valtuuttaa kirkkoherran vastaisuudesta päättämään jonkun yksittäisen jumalanpalveluksen pitämättä jättämisestä silloin kun edellä esitellyin perustein ja ehdoin ollaan suunnittelemassa ylialueellista erityisjumalanpalvelusta. Päätös tehdään asianomaisen alueneuvoston esityksestä viranhaltijapäätöksenä. Kohdat 1-2 hyväksyttiin yksimielisesti. UUDEN NIMIKKOSOPIMUKSEN SOLMIMINEN Kn 47 Sumiaisten kappeliseurakunta ja Suolahden kirkkopiiri esittävät kirkkoneuvostolle, että seurakunnan uudeksi nimikkokohteeksi otettaisiin Viron kirkon lapsi- ja pyhäkoulutyö Lähetysyhdistys Kylväjän kautta. Sumiaisten kappeliseurakunta on jo vuosien ajan tukenut Viron kirkon pyhäkoulu- ja lapsityötä. Sumiaisten kirkkokuoro on pitänyt sitä jo omana nimikkokohteenaan. Tukeminen on merkinnyt mm. jokavuotisten seurakuntaretkien järjestämistä Viroon ja sen ohessa ja muutenkin tapahtuvaa monenlaista seurakuntalaisten epävirallisesti toteuttamaa vapaaehtoista avustamista. Nyt on aika tehdä päätös hyväksi koetun toiminnan virallistamisesta. Asiaa on käsitelty paitsi Sumiaisten kappelineuvostossa myös mm. koko seurakunnan lähetysvastuuryhmien yhteisessä kokoontumisessa ja Suolahden-Sumiaisten lähetyksen vastuuryhmässä. Päätetään ottaa Viron kirkon lapsi- ja pyhäkoulutyö seurakunnan uudeksi nimikkokohteeksi Lähetysyhdistys Kylväjän kautta. Kannatussitoumus on euroa vuodessa. Hyväksyttiin yksimielisesti.

9 9 PAPISTON TYÖNJAKOKIRJA JA PAPPISTILANNE TIEDOKSI Kn 48 Papiston on tietyin väliajoin laadittava kirkkoherran johdolla ns. työnjakokirja, jonka tuomiokapituli hyväksyy. Kun tämän vuoden alussa lakkautui määräajaksi perustettu seurakuntapastorin virka, tuli ajankohtaiseksi laatia uusi työnjakokirja. Tuomiokapituli on sen hyväksynyt. Oleellista on se, että yhden viran hävikki resursseissa tasattiin niin, että pääsääntöisesti Äänekosken ja Konginkankaan alueparilla työskentelee 4,5 pappia ja Suolahden ja Sumiaisten alueparilla 2,5. Kirkkoherra palvelee tasapuolisesti kaikilla alueilla. Työnjakokirja on liitteenä no 4. Seurakuntapastori Riikka Tuhkanen valittiin Mäntäsälän seurakunnan kappalaiseksi ja siirtyi sinne Pastori Heli Salvi, joka on palvellut seurakuntaamme monien vuosien ajan määräaikaisena, sai tuomiokapitulilta virkamääräyksen alkaen seurakuntapastorin virkaan Tuhkasen seuraajaksi. Pastori Salvin tilalle vs. kappalaiseksi (50% + 50%) tuomiokapituli on määräämässä pappisvihkimyksestä Juho Hintikan. Kirkkoneuvosto merkitsee papiston työnjakokirjan ja pappistilanteen tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. LAUSUNTO HAUTAUSTOIMEN MAKSUJEN YHDENMUKAISTAMISESTA (Esittelijä Heikki Hintikka, puh ) Kn 49 Kirkkohallituksen virastokollegio asetti kokouksessaan työryhmän, jonka tehtävänä oli mennessä arvioida seurakuntien hautaustoimen tehtävistä perimiä maksuja ja niitä epäkohtia, jotka aiheutuvat hautaustoimen maksujen suurista vaihteluista, kartoittaa käytettävissä olevat vaihtoehdot hautaustoimen maksujen yhtenäistämiseksi ja laatia asiasta ehdotuksensa kirkkohallitukselle. Tehtävässä tuli ottaa huomioon seurakuntien saama osuus yhteisöverotulosta, hautaustoimesta seurakunnille aiheutuvat kustannukset ja seurakuntien erilaiset olosuhteet. Työryhmän keskeiset ehdotukset ovat: - työryhmä ehdottaa kirkkolain (1054/1993) 17 lukuun lisättäväksi uuden 9 :n, jonka mukaan hautaustoimen maksujen määräämisessä on otettava huomioon seurakunnalle palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Säännös kirkkovaltuustolle kuuluvasta toimivallasta päättää hautoja koskevista maksuista ehdotetaan siirrettäväksi kirkkojärjestyksestä kirkkolakiin. Tästä syystä mietintö on kirjoitettu lainvalmistelussa käytettävään hallituksen esityksen muotoon. - lisäksi työryhmä ehdottaa hautaustoimen kustannusten entistä tarkempaa seurantaa mm. tilastoinnin avulla. Seurakuntien tulisi pystyä määrittelemään kirjanpitotiedoista hautaustoimen tehtävien omakustannushinnat.

10 10 - työryhmä esittää myös seurakuntien alueellisen yhteistyön kehittämistä siten, että tiedonkulkua käytössä olevista maksuperusteista ja hyvistä käytännöistä parannetaan yhteisillä neuvotteluilla. Kirkkohallitus on pyytänyt eri tahoja antamaan lausunnon em. mietinnöstä mennessä. Äänekosken seurakunta on yksi lausuntopyynnön saaneista seurakunnista. Valtion tulisi huolehtia siitä, että seurakunnilla on taloudelliset edellytykset ylläpitää hautausmaita. Äänekosken seurakunnassa yhteisövero ei esim. viime vuonna riittänyt kattamaan seurakunnan yhteiskunnallisia tehtäviä, joista hautaustoimen hoitaminen on hautaustoimilailla annettu seurakuntien tehtäväksi. Myös Äänekosken seurakunnassa on hautaustoimen kuluja katettu ten maksamalla kirkollisverolla, koska hautaustoimen hoidosta perittävät palvelumaksut eivät riitä kattamaan vajetta. Hautaamisesta aiheutuvia maksuja tulisi korottaa satoja euroja, jotta edes ulkoiset kustannukset saataisiin katettua (vuoden 2009 toteutumat). Selkeä ongelma on yhteisöverotulojen määrän epävarmuus; lasku vuositasolla voi olla merkittäväkin. Toisaalta hautausmaiden ylläpitokulut yleensä vain kasvavat vuosittain. Ristiriita on varsin ilmeinen. Oheismateriaalina hautaustoimen maksutyöryhmän mietintö. Kirkkoneuvosto antaa kirkkohallitukselle mietinnöstä pyydetyn lausunnon. Lausuntoehdotus liitteenä no 5. Hyväksyttiin yksimielisesti. SÄHKÖENERGIAN HANKINTA (Esittelijä Heikki Hintikka, puh ) Kn 50 Seurakunnan sähköenergian hankinta on kilpailutettu viimeksi keväällä 2007 Energiakolmio Oy:n toimesta. Nykyiset sähkösopimukset päättyvät Sähkönkäyttöpaikkoja on 20 ja vuosikulutus noin 800 MWh. Sähkön hinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä NordPoolissa. Sähkön pohjahinta muodostuu systeemihinnan ja aluehintaeron kiinnityksistä pörssihintojen perusteella. Systeemihinta on keskimääräinen sähkönhinta pohjoismaissa ja aluehintaero sähkön hintaero keskimäärin Suomen ja pohjoismaiden välillä. Sähkön myyjä lisää oman marginaalinsa pörssihintaan (tukkuhintaan). Kilpailun kohteena oli pelkästään myyjien marginaalit. Kilpailutus on tehty hankintalain mukaisesti. Tälläkin kertaa kilpailutuksen on hoitanut Energiakolmio Oy. Tarjouspyynnöt on toimitettu 24 sähköyhtiölle ja tarjouspyynnön mukaisia tarjouksia saatiin 12 kpl. Hankinnasta on julkaistu EU:n tason hankintailmoitus Hilma-tietokannassa Tarjousvertailussa on otettu huomioon ennalta ilmoitetut perusteet. Huomioon on otettu mahdolliset käyttöpaikkamaksut, marginaalit, hinnankiinnitysominaisuudet ja aluehintaero.

11 11 Kokonaistaloudellisesti edullisimmat tarjoukset vertailumarginaalilla mitaten tekivät Vaasan Sähkö Oy ja KSS Energia Oy. Energiakolmio suosittaa, että seurakunta valitsee sähköntoimittajan arpomalla, koska hankintapäätöstä ei voida perustella kuin tarjouspyynnössä mainituilla kriteereillä. Sähkösopimus tehdään kiinteähintaisena ja määräaikaisena 12, 24 tai 36 kuukauden jaksolle alkaen Liitteenä no 6 on tarjousten vertailutaulukko. 1. Sähköenergian toimittaja valitaan arpomalla; arvontaan osallistuvat Vaasan Sähkö Oy ja KSS Energia Oy. 2. Valtuutetaan Energiakolmio Oy suorittamaan lopullinen hinnankiinnitys. 1) Arvonnan tuloksena valituksi tuli Vaasan Sähkö Oy. 2) Hyväksyttiin yksimielisesti. MAANOSTOTIEDUSTELU (Esittelijä Heikki Hintikka, puh ) Kn 51 Sauli Kovanen tiedustelee seurakunnan halukkuutta maanmyyntiin päivätyssä kirjeessään. Kovanen omistaa Sumiaisten Haapakylällä rakennetun rantatontin ja olisi kiinnostunut ostamaan seurakunnalta lisämaata noin 2-3 hehtaaria. Lisämaa tulisi suojavyöhykkeeksi, mutta myös rakentamistarkoitukseen. Tontilla on jo vapaa-ajan asumiseen tarkoitettu rakennus ja piharakennus. Alueella on vahvistettu kaava, jolla rakentamista ohjataan (Sumiaisten rantayleiskaava/rantaosayleiskaava) Seurakunnan omistama Haaparanta 2:209 tila on Kovasen tilan rajanaapurina. Seurakunnan alue on metsämaata ja lähinnä Kovasen tonttia on taimikkoa. Seurakunnan maa-alue ei ulotu rantaan ao. tontin kohdalla. Seurakunta on myynyt maa-alueita lähinnä tonteiksi kaavoitetuilta alueilta ja suunnitelmallisesti. Tällä hetkellä seurakunnalla on myynnissä kaksi omarantaista tonttia Konginkankaan asemakaava-alueella. Seurakunnalla ei siis ole suunniteltua maanmyyntitarvetta nyt esillä olevalla alueella. Kyseessä on ostajaehdokkaan omista tarpeista lähtevä tiedustelu. Periaatteessa ostotiedustelussa ehdotettu maa-alue voitaisiin myydä. Yleensä seurakunta myy kiinteää omaisuuttaan kuten tonttialueita julkisen tarjousmenettelyn perusteella, jolloin kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet jättää tarjouksia. Tietyissä tilanteissa kiinteistön myynti ilman julkista kuulutusmenettelyä on mahdollista; tällainen tilanne voi olla esim. silloin, kun kohteelle ei ole muita todennäköisiä ostajaehdokkaita. Nyt kyseessä olevassa tiedustelussa olisi perusteena lisäalueen myyminen ennestään olevan rakennuspaikan vierestä, joten myynti ilman julkista menettelyä olisi mahdollista. Seurakunnan on toisaalta pyrittävä toimimaan myyntitilanteissa tasapuolisesti ja samoilla periaatteilla. Luonnollisesti olosuhteet voivat vaihdella tapauskohtaisesti eikä yksiselitteistä vertailua ole mahdollista tehdä. Tässä tapauksessa kysymys on pitkälti periaatteellinen ja metsätaloudellinen;

12 12 nähdäänkö mahdollinen myynti tarpeelliseksi tontin lisäalueeksi tai myydäänkö metsämaata. Mikäli kyseessä olisi joutomaa tai vastaava vähäarvoinen alue, myönteinen vastaus olisi ilmeinen. Metsämaalla on kuitenkin taloudellista painoarvoa ja tuotto-odotusta pitkällä aikavälillä. Mahdollisessa myynnissä tukeuduttaisiin luonnollisesti hinta-arvioon ja käyvän hinnan periaatteeseen. Tässä tapauksessa lisämaa olisi arvokkaampaa kuin vain metsämaan arvo eli aluetta tulisi käsitellä myös lisätonttina. Ehdotettu lisäalue 2-3 hehtaaria on toisaalta melko suuri; pinta-alaltaan vähäisempi alue (esim. 0,5 ha) olisi seurakunnan kannalta tarkoituksenmukaisempi myyntiä ajatellen. Asiassa on syytä käydä periaatekeskustelu ennen jatkovalmistelua. Oheismateriaalina tiedustelu ja kartta. Kirkkoneuvosto käy periaatekeskustelun maa-alueen myynnin tarkoituksenmukaisuudesta. Kirkkoneuvosto kävi asiasta periaatekeskustelun, jonka jälkeen äänin 6/3 päätti, ettei seurakunnalla ole intressiä neuvotella maanmyynnistä tässä vaiheessa. PUUKAUPPA KUOPPAHARJUN TILALTA (Esittelijä Heikki Hintikka puh ) Kn 52 Leimausselosteessa puukauppakohteena on Konginkankaalla sijaitseva tila Kuoppaharju RN:o 4:0. Suunnitellun puukaupan hakkuukertymä on avohakkuukuvioilla (5,4ha) noin 996 m³, josta tukkipuun osuus on 750 m³. Leimikko sijaitsee Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi r.y:n toimi-alueella. Kohde on markkinoitu yhdistyksen toimesta kaikille mahdollisille ostajille. Leimikosta saatiin seitsemän tarjousta. Tarjouksista on laadittu määrä- ja hinta-arviolaskelmat (katkonta-aineistosta lasketut arviot). Vertailussa on otettava huomioon hinnan lisäksi erityisesti katkonta, jolla on vaikutusta saatavaan tukkikertymään. Parhaimman ja sitä seuraavaksi parhaimman tarjouksen välinen ero on noin euroa (n. 2,1 %); heikoimpaan tarjoukseen verrattuna ero on yli euroa. Oheismateriaalina määrä- ja hinta-arvioyhteenveto. Kirkkoneuvosto päättää, että avohakkuukuviot myydään arviolaskelman mukaan parhaimman tarjouksen tehneelle Keitele Forestille laskennalliseen arviohintaan euroa. Hyväksyttiin yksimielisesti.

13 13 ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNNAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 (Esittelijä Heikki Hintikka, puh ) Kn 53 Kirkkojärjestyksen 15 luvun 9 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, johon kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 :ssä tarkoitettu toimintakertomus. Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä ja tasekirjaa. Samassa yhteydessä on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä päättää tilintarkastajien lausunnon perusteella kirkkovaltuusto kesäkuun loppuun mennessä. Kirkkoneuvoston on laadittava kultakin kalenterivuodelta toimintakertomus seurakunnan hallinnosta, taloudesta ja toiminnasta sekä annettava se kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Tilinpäätöksen keskeiset tiedot on esitetty toimintakertomuksessa. Tuloslaskelman vuosikate on miinuksella Talousarvioon verrattuna vuosikate on jonkin verran arvioitua heikompi, sillä vuosikate oli budjetissa euroa negatiivinen. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä on yhteensä Ulkoiset toimintakulut olivat euroa ja toteutuma on 94,2 % eli toimintakuluja säästyi Henkilöstökulujen toteutuma on 97,3 % ja säästö euroa. Henkilöstökulut olivat euroa ja niiden osuus kaikista ulkoisista toimintakuluista oli 69,1 %. Verotuloja kirjattiin yhteensä i, josta kirkollisveron osuus ja yhteisöverojen osuus i. Verotulot eivät siten riittäneet kattamaan nettomenojakaan. Tilanne olisi hyvä, mikäli verotulot kattaisivat vähintään toimintakulut. Tällöin vuosikatteesta riittäisi tulorahoitusta myös investointeihin. Tuloveroprosentti oli tilivuonna 1,45. Tilikauden alijäämä on poistoerojen jälkeen ,94. Talousarviossa alijäämäksi oli arvioitu euroa. Rahoituslaskelmassa kassavarojen muutos on Seurakunnan kassavarat vähenivät ao. summalla edellisvuodesta. Kassavarojen riittävyys oli kuitenkin koko vuoden hyvä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltainen kirkkoneuvosto ja talousjohtaja. Oheismateriaalina kirkkoneuvostolle toteutumavertailu tehtäväalueittain. Liitteenä toimintakertomus. Kirkkoneuvosto käsittelee tilinpäätöksen ja 1) esittää kirkkovaltuustolle, että tilinpäätöksen osoittama alijäämä ,94 siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden alijäämätilille 2) allekirjoittaa tilinpäätöksen ja päättää luovuttaa sen tilintarkastajille

14 14 3) ehdottaa kirkkovaltuustolle, että se tilintarkastajien lausunnon perusteella päättää seurakunnan vuoden 2009 tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tilija vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Kohdat 1-3 hyväksyttiin yksimielisesti. TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT Kn 54 Merkitään seuraavat tiedoksi: Suolahden piirineuvoston pöytäkirja, 02/2010, Sumiaisten kappelineuvoston pöytäkirja, 02/2010, /2010, Äänekosken kirkkopiirin ja Konginkankaan kappeliseurakunnan: Aikuistyön vastuuryhmän kokous, 01/2010, Lapsi- ja perhetyön vastuuryhmän kokous, 02/2009, Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.