EU ja julkiset hankinnat

Transkriptio

1 EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin

2 Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen, sekä työllisyyttä lisäävään sosiaalisesti oikeudenmukaiseen talouteen. Tämän strategian toteuttamisessa julkiset hankinnat näyttelevät isoa roolia. Julkisilla hankinnoilla suuri merkitys EU:n talouden yleisen suorituskyvyn kannalta - kuin myös kuntien talouden kannalta. Viranomaisten tavara-, palveluja rakennusmenot ovat noin 19 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Menojen volyymin vuoksi julkiset hankinnat ovat merkittävä työkalu tavoitteiden toteuttamisessa.

3 Mitä ovat SGEI palvelut? SGEI -palveluilla (Services of General Economic Interest) tarkoitetaan taloudellisia palveluita: - luonteeltaan yleishyödyllisiä - viranomaiset ovat asettaneet julkisen palvelun velvoitteen SGEI palveluiden tuottamiseksi SGEI -palveluiden tarjoaminen on turvattava kaikissa olosuhteissa viranomaisen toimesta, vaikka markkinoilla ei aina olisikaan riittävästi palveluntarjoajia - edellä mainitun tapaisia SGEI -palveluita ovat esimerkiksi asumiseen, liikenneyhteyksiin ja terveydenhuoltoon liittyvät palvelut

4 SGEI palvelut ja kilpailulainsäädäntö Valtionapu on sidottu EU:n kilpailulainsäädännön noudattamiseen, taustalla estää suuryritysten välisen kilpailun vääristäminen (esim. telakkatuet) Jäsenvaltiolla on harkintavalta sen suhteen, määritelläänkö SGEI palvelut taloudelliseksi toiminnaksi ja sovelletaanko niihin näin ollen kilpailulainsäädäntöä komissio puuttuu vain ilmeisiin virheisiin Markkinatesti SGEI-palveluille Suurin osa kolmannen sektorin tarjoamista palveluista ei taloudellista toimintaa, jolle markkinat ei tarvitsisi kilpailuttaa (turvakodit, tulkkipalvelut, opaskoirien kouluttaminen, muistisairaiden kävelypalvelut) Suomen tulkinta uhkaa kolmannen sektorin tuottamia palveluja

5 Julkisten hankintojen uudistaminen Julkisten hankintojen uudistamistyö käynnistyi komission julkaisemalla vihreällä kirjalla 2011 (aiempi uudistusprosessi ja direktiivi vuodelta 2004). Parlamentti ja jäsenvaltiot pääsivät sopuun uudistuksen sisällöstä kesällä Laki sinetöityy loppuvuodesta parlamentti äänestää joulukuussa. Osana laajempaa julkisten hankintojen pakettia, jossa erillisinä uudistusprosesseina myös yleishyödylliset palvelut (posti, vesi, sähkö jne.), lisenssisopimukset sekä EU-alueen ulkopuolisten toimijoiden pääsy mukaan kilpailutuksiin

6 Tavoitteita Uudistuksilla haetaan muutoksia sääntöjen yksinkertaistamiseksi, sekä tehokkuuden ja tuloksekkuuden lisäämiseksi. Selkeämmät ja tehokkaammat menettelyt antavat myös hankintaviranomaisille lisää joustovaraa, hyödyttävät talouden toimijoita ja helpottavat pk-yritysten osallistumista julkisten hankintojen markkinoille. Halvin hinta ei saa olla ainoa ja johtava kriteeri, vaan sen tulee olla vain yksi kriteeri muiden, etenkin sosiaalisten ja ekologisten arviointien joukossa.

7 Tavoitteita Julkisia hankintoja uudistamalla luodaan edellytykset sille, että hankintaviranomaiset voivat käyttää julkisia hankintoja paremmin tukemaan yhteisiä yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten ympäristönsuojelua, resurssi- ja energiatehokkuuden lisäämistä, ilmastonmuutoksen torjuntaa, innovoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistämistä sekä parhaiden mahdollisten edellytysten varmistamista korkealuokkaisten sosiaalipalvelujen tarjoamiselle.

8 Keskeisiä asioita julkisten hankintojen uudistamisessa Keskeistä on varmistaa julkisten hankintojen strateginen käyttö ja hyödyntäminen. Julkiset hankinnat ovat työkalu, joka vaatii poliittista harkintaa ja ohjausta. Kullekin hankintataholle, kuten kunnille, pakolliseksi sellaisen hankintastrategian luominen, joka määrittää ja selkeyttää alueelliset ja kunnalliset hankintaprioriteetit. Isoja ihmisjoukkoja koskevien palveluhankintojen kohdalla tulee järjestää aina palveluiden loppukäyttäjien kuuleminen ennen hankintaprosessin käynnistämistä. On varmistettava, että poliittiset johtajat ja hankintaviranomaiset ottavat huomioon tarpeen varmistaa palvelujen korkea laatu, jatkuvuus, esteettömyys, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi.

9 Keskeisiä asioita julkisten hankintojen uudistamisessa Palvelujen laatu- ja kestävyysperusteet selkeästi esiin. Hinta ei missään nimessä saa olla palvelujen hankinnoissa määräävä kriteeri. Sosiaalisten kriteereiden osalta hankintojen tulee minimissään aina seurata kansainvälisiä sopimuksia (kuten vaikka ILO:n standardeja). Tulee olla myös mahdollista soveltaa tiukempia kriteerejä, kuten vaikka Reilun kaupan standardeja. Hankintojen tulee edistää innovaatioita. Voidaan hakea ja kilpailuttaa ratkaisua ongelmaan sen sijaan, että määritellään teknisesti ja täsmällisesti mitä halutaan. Elinkaariajattelu hankintojen arviointiin Tarvitaan yksi eurooppalainen hankintasivusto/-portaali, joka selkeyttää kilpailutusprosesseja, sekä helpottaa toimijoiden hankintamarkkinoille pääsyä Sähköinen kilpailutus käyttöön nopeasti Julkisen sektorin hankintojen keskittämiseen tulee puuttua ja turvata myös pienempien yritysten toimintamahdollisuudet hankintakilpailutuksissa (hankintojen pilkkominen)

10 Keskeisiä asioita julkisten hankintojen uudistamisessa Direktiiviä ei tulisi soveltaa ns. yleishyödyllisiin taloudellisiin palveluihin (SGEI) silloin, kun on todettavissa, että palvelusta kiinnostuneiden talouden toimijoiden määrä on riittämätön tehokkaan kilpailumenettelyn toteuttamiseksi. Mahdollisuus päättää SGEI-palvelujen kilpailuttamisesta on jo olemassa nykyisessä direktiivissä (2a.) This Directive is without prejudice to the right of public authorities at all levels to decide whether, how and to what extent they want to perform public functions themselves pursuant to Protocol (No 26) on Services of General Interest and Article 14 TFEU. Sopimusrikkomukset tulee tehdä sellaisiksi, että ne turvaavat palvelujen ja suoritteiden laadun, niitä tulee siis nostaa. Liian halvalla hinnalla kilpailemista ei tule hyväksyä markkinoillepääsytavoitteena

11 Lainsäädännön keskeisimmät uudistukset Taloudellisesti kannattavin tarjous (MEAT, most economically advantageous tender) Kokonaistaloudellisen vaikutuksen ja hinta/laatu -suhteen arviointi ainoaksi kriteeriksi (pelkällä hinnalla ei saa kilpailuttaa) Käytettävät MEAT-kriteerit määriteltävä tarjouspyynnössä (kriteereitä voivat olla esim. esteettömyys, henkilöstön osaamistaso tai huoltopalvelujen saatavuus) Ympäristö ja sosiaalikriteerien nosto Mahdollisuus nostaa MEAT-kriteereiksi Ympäristö- ja sosiaalilainsäädännön noudattaminen nostettu myös yleisenä periaatteena Mahdollisuus jättää tarjoaja ulos kilpailusta, jos ei noudata ympäristölainsäädäntöä Pakko jättää tarjoaja ulos kilpailusta, jos ei maksa veroja tai sosiaaliturvamaksuja

12 Lainsäädännön keskeisimmät uudistukset SGEI-palvelujen kilpailuttaminen Artikla 4 säilyttää jäsenmaiden mahdollisuuden päättää niiden kilpailuttamisesta Jäsenvaltiot saavat myös päättää missä määrin ne itse osallistuvat julkisten SGEI-palvelujen tuottamiseen Kynnystasot Toimitus- ja palvelusopimukset: (ennallaan) Työ- ja urakointisopimukset: (ennallaan) Sosiaalipalvelut: (uusi) Kynnystasoja tarkistetaan tarvittaessa kahden vuoden välein

13 Lainsäädännön keskeisimmät uudistukset Innovaatioiden tukeminen Innovaatiot määritelty laveasti = myös sosiaaliset innovaatiot ( purposes to help solving societal challenges ) Parlamentin aloitteesta innovaatiokumppanuus käsite määriteltiin niin, että palveluntarjoaja saa valita keinot kilpailuttajan asettaman laatuminimin saavuttamiseksi (lopputulos jätetään kilpailussa auki, tilaa innovaatioille) Innovaatiokumppanuus jaetaan vaiheisiin, joissa välitavoitteita ja sopimukset katkolla aina vaiheiden välissä PK-yritykset: European Single Procurement Document Vähentää byrokratiaa Sama formi, kaikilla kielillä Tarjoajien tiedot saatavilla kansallisista tietokannoista (vähentää yritysten toimitettavien dokumenttien määrää) Vain tarjouskilpailun voittaja on velvoitettu toimittamaan alkuperäiset dokumentit PK-yritykset: Isojen hankintojen pilkkominen osiin Pakollista harkita hankinnan pilkkomista osiin, perusteltava päätöstä olla pilkkomatta. Mahdollisuus rajoittaa hankintaerien määrää / tarjoaja Hankintaeriä on mahdollista yhdistää mikäli sen nähdään tuovan yksittäisten hankintaerien kilpailuttamista paremman lopputuloksen

14 Käyttöoikeussopimukset Esim. teiden ja siltojen rakentaminen Kynnysarvo 5 milj. Kriteereiksi hinnan ohella ympäristö-, sosiaali- ja innovaationäkökohdat Vesihuolto: kiistelyn jälkeen jätettiin pois soveltamisalasta ja määritellään edelleen julkisen hyödykkeenä komissio tarkastelee tilannetta uudestaan kolmen vuoden kuluttua

15 Kansallinen täytäntöönpano 2 vuoden täytäntöönpanoaika voimaan tultua (Suomessa siis ) Jäsenvaltioilla harkintavaltaa seuraavissa asioissa: Kynnysarvon alittavat hankinnat? Miten menetellään sote-palvelujen kohdalla? Käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisen tarkemmat säännöt?

16 Kiitos osallistumisesta! Tästä ja muista aiheista voit lukea osoitteesta Samasta osoitteesta voit myös tilata uutiskirjeen ja osallistua Brysselin-matkan arvontaan!