Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa Kulttuuristrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa Kulttuuristrategia 2015 2020"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa Kulttuuristrategia

2 Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa Kulttuuristrategia Hyväksytty maakuntahallituksessa Julkaisu A:50 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN X Painopaikka: I-Print Oy Painos: 500 kpl Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoki 2014 Yhteistyössä mukana Vapaa pudotus Oy Mainostoimisto Värikäs Oy Visiokuva: Linda Saukko-Rauta, Tmi Redanredan

3 Sisältö 1. ALKUSANAT KULTTUURISTRATEGIAN PERUSTA Mitä on eteläpohjalaisuus? Etelä-Pohjanmaan kulttuurin toimintaympäristö VALMISTELUPROSESSI Visiotyöpajan tuloksia Sähköisen kyselyn yhteenvetoa JOTAKIN PAREMPAA TIE VUOTEEN Visio Megatrendit Digitaalisuus Väestörakenteen muutos Ekologisuus Design Lifestyle Paikallisuus Kulttuurialan kehittämisen kulmakivet Näin ne kivet käännetähän Yhteistyö Hiat kääritähän yhyres Hyvinvointi Tännekki friskaavaa tairetta Liiketoiminta Raha se on, joka komenteeraa Kansainvälisyys Kulttuuri tuloo ja menöö Kulttuurin rooli eri ohjelmissa TOIMEENPANO, SEURANTA JA VIESTINTÄ TAUSTA-AINEISTOA... 44

4 Kuva: Top Focus 1. Alkusanat 2

5 Eteläpohojalaanen on luonteheltansa tasaanen ja jäyhä niinku tämä lakeus. Se sanoo asiansa suorahan eikä se kiertele eikä kaartele. Sei turhia puhu, ei ainakaa mitää suunsa lämpöösiksi. Eteläpohojalaanen seisoo tykysti täs maaperäs, muutoon sen tuulet veis. Se käärii hiansa, sylykääsöö kourahansa ja alakaa töihin. Vaikka moomma jäyhiä ja itteppäisiä, niin kyllä me nauretahanki ja meillon reheristi hauskaa. Kerttu Karhu Kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnan rakentamisessa. Kulttuuri ja taide luovat henkistä ja taloudellista pääomaa. Kulttuuri ja taide kuuluvat meille kaikille. Ne ovat perusoikeuksiamme, joiden luova vaikutus ulottuu elämän kaikille alueille. Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Tarvitsemme uusia toimia ja tapoja vastata eteemme tuleviin haasteisiin. Etelä-Pohjanmaan uudessa kulttuuristrategiassa hahmotetaan ne kehittämisen kulmakivet, joita kääntämällä voimme vaikuttaa kulttuurin kehittämiseen maakunnassamme. Kulttuuristrategiaan on nyt myös yhdistetty Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma ja Etelä- Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma. Näin kaikki olennainen alueellisessa kulttuurin kehittämistyössä löytyy yksistä kansista. Uudella kaudella kehittämistyön fokus on älykkäässä erikoistumisessa ja kansainvälisessä kiinnostavuudessa. Myös kulttuurin merkitys hyvinvoinnin edistäjänä korostuu. Tämän strategian tehtävänä on johdattaa meitä kohti entistäkin parempaa tulevaisuutta. Haluamme tulevaisuudessa edelleen vahvistaa kulttuurin asemaa maakunnassa, kehittää alueen osaamista ja koulutusta kulttuurin alalla, lisätä yhteistyötä niin kulttuuritoimijoiden välillä kuin eri alojen kanssa, mahdollistaa menestyksellisen luovien alojen liiketoiminnan alueella sekä mahdollistaa kulttuurin kansainvälistymisen. Tämä vaatii meiltä omien vahvuuksien tunnistamista ja tiukkojakin valintoja, sillä resurssit edelleen niukkenevat. Näin toimimalla voimme lisätä vetovoimaamme ja houkutella uusia voimavaroja alueellemme. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiaa on tehty osallistamalla maakunnan kulttuuritoimijoita prosessiin monin eri tavoin. Tämä on tarjonnut mahdollisuuden vaikuttaa strategian sisältöön. Kiitokset ydinryhmälle, Vapaa pudotus Oy:lle, kulttuurilautakunnalle ja Etelä-Pohjanmaan liiton henkilökunnalle sekä kaikille strategian kommentointiin ja valmistumiseen osallistuneille henkilöille! Osallistavaa toimintatapaa Etelä-Pohjanmaan liitto haluaa hyödyntää jatkossakin ja haastaa kaikki maakunnan kulttuuritoimijat mukaan kulttuurin kehittämistyöhön yhteisen hyvän aikaansaamiseksi. Ilmari Ylä-Autio Etelä-Pohjanmaan kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja 3

6 Härmä-elokuvaa kuvattiin Kauhavalla. Kuva: Yellow Film & TV. 2. Kulttuuristrategian perusta 4

7 Strategia kertoo, millä keinoilla asetettuun tavoitteeseen (visioon) päästään. Hyvä strategia pohjaa identiteettiin sekä olemassa oleviin vahvuuksiin. 2.1 Mitä on eteläpohjalaisuus? Etelä-Pohjanmaa on Suomen maakunnista ehkä selkeimmin oman kulttuuri-identiteetin omaava maakunta. Etelä-Pohjanmaan oma murre, kansantaide, kansanperinne, rakennustaide ja yrittäjyys luovat vankat perustukset maakunnan kulttuurielämän kukoistukselle. Savolaiskiila lyö oman leimansa Järviseudun alueelle, jossa se näkyy murteessa ja muussa kulttuurissa. Eteläpohjalaisen kulttuurin kivijalka ja perusta on eteläpohjalainen identiteetti, johon kuuluu: Ittellisyys Yritteliäisyys Positiivinen kateus ja kilpailuhenkisyys Perinteiden kunnioittaminen Ylpeys maakunnasta ja kotiseudusta Yhteisöllisyys/ kökkähenki Etelä-Pohjanmaa on vahva kulttuurimaakunta, missä jo 1800-luvulla ymmärrettiin kulttuurin ja sivistyksen merkitys. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1860 Ilmajoelle, ja se oli kuudes Suomen kansakouluista. Ensimmäiset kansanopistot perustettiin lukujen vaihteessa Ilmajoelle ja Lapualle, ja yhteiskoulut vuonna 1904 Lapualle ja 1913 Seinäjoelle. Kansanopistot olivat Etelä-Pohjanmaalla 5

8 merkittävä oppilaitosmuoto talonpoikaisnuorisolle. Niillä oli tärkeä yleissivistävä, kasvatuksellinen ja nuorten kokonaispersoonallisuutta kehittävä merkitys. Eteläpohjalaiseen luonteenlaatuun on perinteisesti yhdistetty suorapuheisuus, ahkeruus, vakavuus, oikeamielisyys ja rohkeus. Ittellisyydellä tarkoitetaan vahvaa itsetuntoa, omatoimisuutta ja yritteliäisyyttä, joita täällä on aina arvostettu. Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien osuus työikäisistä onkin suurempi kuin muualla Suomessa. Eteläpohjalainen yrittäjyys näkyi 1700-luvulla tervakaupan muodossa ja 1800-luvulla siirtolaisuutena. Amerikan siirtolaisista osa palasi takaisin tuoden usein mukanaan huomattavan alkupääoman. Pääomilla ostettiin maatiloja ja perustettiin yrityksiä. Eteläpohjalaiseen yritteliäisyyteen on vaikuttanut myös se, että maatilat olivat itsenäisten talonpoikien hallussa, täällä ei ollut suuria kartanoita. Koska metsät oli kulutettu tervanpoltossa, alueelle ei syntynyt myöskään suuria puunjalostustehtaita. Sääty-yhteiskuntaa ei päässyt syntymään, ja ihmiset olivat tasa-arvoisempia kuin muualla Suomessa. Tyypillistä yritystoiminnalle on ollut saman toimialan yritysten keskittyminen muutaman kunnan alueelle. Kurikan ja Kauhajoen alueelle syntyi huonekaluteollisuutta, Kauhavalle ja Ylihärmään puukko-, metalli- ja maatalouskoneteollisuutta, Kuortaneelle ja Alajärvelle keskittyi huvilaveistämöitä sekä Kauhavan, Lapuan ja Lappajärven alueille kudontatoimintaa ja mattokutomoita. Seinäjoen seudun elintarviketeollisuuden keskittymä käsittää suurten yritysten, Atrian ja Valion, lisäksi useita kymmeniä pienempiä yrityksiä. Vahvat klusterit ovat alueella edelleen elintarviketalous, metalli- ja teknologiateollisuus sekä puutuoteteollisuus. Eteläpohjalaisen yritteliäisyyden polttoaineena on pidetty myös kateutta. Jos tuo, niin kyllä minäkin -hengen sekä kateuden ja kilpailuhenkisyyden avulla syntyi maakuntaan monia yrityksiä. Jonkun löytämää menestyksen tietä haluttiin rohkeasti kokeilla ja saada elinkeinoa ja lisätuloja. Opeteltiin valmistamaan tuotteita, joilla oli kysyntää ja joiden valmistamiseen ei tarvittu paljon alkupääomaa, ja johon raaka-ainetta oli saatavilla. Eteläpohjalaisuuteen kuuluvat vahvasti myös joukkoliikkeet: puukkojunkkarius, herännäisyys ja nuorisoseuraliike. Samoin isänmaallisilla liikkeillä ja aatteilla, kuten jääkäriliikkeellä, suojeluskunnilla ja Lapuanliikkeellä, on maakunnassa ollut vahva sijansa. Perinteiden kunnioittaminen on maakunnassa ollut aina voimakasta. Kansallisen heräämisen, koululaitoksen ja nuorisoseurojen vaikutuksesta alkoi jo 1800-luvun lopulla maakunnassa yleistyä perinnejuhlien pito. Aluksi ne olivat maakunnallisia Suomen sotaan liittyviä muistojuhlia muuttuen pitäjäjuhliksi. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toimesta vietettiin maakun- 6

9 nallisia laulu- ja soittojuhlia aina 1970-luvulle saakka. Paikalliset nuorisoseurat järjestivät omia kesäjuhlia, joissa oli kulttuuriohjelmaa ja urheilukilpailuja luvulla pitäjäjuhlien aiheiksi tulivat merkkitapahtumat ja kulttuuri. Nuorisoseurat ja muut perinnejuhlien järjestäjät ovat kotiseututyöllä ja suurilla maakuntajuhlilla kasvattaneet yhteishenkeä eri paikkakuntien ja yhteiskuntaryhmien kesken, sekä herättäneet ja ylläpitäneet maakuntatietoisuutta ja isänmaallista henkeä. Monilla maakunnan kulttuuritapahtumilla on juurensa näissä perinnejuhlissa. Monet museot sekä perinne- ja kulttuuritapahtumat ovat syntyneet talkootyön eli kökkätyön kautta. Talkoot on perinteinen naapuriavun muoto, johon liittyy vahva yhteisöllisyys. Talkoissa autetaan esimerkiksi talon rakentamisessa, maataloustöissä tai annetaan muuta työpanosta ilman korvausta. Talkoihin liittyi myös olennaisena kestitys ja ilonpito; työurakan jälkeen syötiin ja tanssittiin. Eteläpohjalaista identiteettiä, luonnetta, ittellisyyttä ja yrittäjyyttä kuvaavat hyvin nämä sananparret: Tee mitäs tykkäät, mutta tiärä, jotta yritystä pitää olla. Soot kotkien sukua ekkä kana - lähäre lentohon ja lakkaa räpiköömästä. Ei saa auttaa, sano lapualaanen, ku tervakuarman alla makas. Mun kans on niin heleppo tulla toimehen, teherähän vaan niinku mä sanon. En oo korvaamatoon, mutta paras maharollinen. Kyllä kolloo saa olla, muttei tyhymä. Kylän kohoralla komiasti vaikka mualla kontaten. Sääliä saa ilimaaseksi, mutta kateus pitää ansaata. Vaikka tavallista yritetähän niin priimaa pakkaa tulemahan. Ei me täyrellisiä oo, meiltä puuttuu heikkouret. 7

10 2.2 Etelä-Pohjanmaan kulttuurin toimintaympäristö Etelä-Pohjanmaalla on tehty kulttuurin kehittämistyötä pitkään ja tavoitteellisesti. Ensimmäinen kulttuurin kehittämisohjelma valmistui vuonna 1999, ja erilaisia kulttuurialan kehittämishankkeita on ollut vuosien kuluessa paljon. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin vahvuustekijöitä löytyy lähes kaikilta kulttuurin ja taiteen aloilta. Tänä päivänä maakunta on tunnettu musiikista ja etenkin rytmimusiikista. Provinssirock, Tangomarkkinat sekä Softengine-yhtye ovat hyviä esimerkkejä kansainvälisestikin tunnetuista musiikin toimijoistamme. Maakunnassa on paljon rytmimusiikin ja klassisen musiikin tapahtumia sekä erilaisia toimijoita. Sibelius-Akatemian Seinäjoen koulutusyksikkö tekee hienoa kehittämis-, tutkimus- ja koulutustyötä. Samoin koulutustoiminnassa vahvoja toimijoita ovat musiikkioppilaitosten lisäksi tutkimus- ja koulutuslaitos Rytmi-Instituutti ja Suomen lastenkulttuurikeskusten verkostoon kuuluva Louhimo, jotka ovat erikoistuneet rytmimusiikkiin/populaarimusiikkiin. Ilmajoen musiikkijuhlat ovat tuottaneet maakunnassa oopperaesityksiä jo 40 vuoden ajan. Valtionosuutta saavia taide- ja kulttuurilaitoksia on maakunnassa neljä: Seinäjoen kaupunginteatteri (ainoa ammattiteatteri maakunnassa), Seinäjoen kaupunginorkesteri, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo ja Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo. Valtionosuutta saavia tapahtumia maakunnassa ovat Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkitapahtuma, Ilmajoen Musiikkijuhlat, Provinssirock-festivaali, Seinäjoen Tangomarkkinat ja Seinäjoen Harrastajateatterikesä. Harrastajateatteritoiminta on alueella erittäin vahvaa. Kotiseututyöllä on pitkät perinteet ja museoita maakunnassa on erittäin runsaasti. Niistä suurin osa on kotiseutuyhdistysten ylläpitämiä. Kotiseutumuseoilla on laajat ja edustavat kokoelmat. Taiteen perusopetusta saa Etelä-Pohjanmaalla musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä, teatterissa, tanssissa ja sirkustaiteessa. Taiteen perusopetusta järjestävät musiikkioppilaitokset, kuvataidekoulut, käsityökoulut, tanssiopistot ja kansalaisopistot sekä taideliikuntakoulu. Nämä saavat toimintaansa valtionosuutta. Kulttuurikeskukset toimivat kulttuuritoiminnan vetureina monella paikkakunnalla, näistä esimerkkeinä Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Sella ja Rytmikorjaamo. Näissä kulttuuri- ja taidealan toimijat tekevät yhteistyötä synnyttäen uusia tuotteita ja tapahtumia. 8

11 Maakunta on edelleen myös vahva käsityömaakunta; käsi- ja taideteollisuusyrityksiä on paljon, samoin alan harrastajia. Maakunnassa toimii Taito Etelä-Pohjanmaa ja alan koulutusyksiköitä. Tunnettuja yrityksiä ovat mm. Amfora, VM-Carpet, Lennol, Jokipiin Pellava, Lapuan Kankurit, Rustoopuori sekä Iisakki Järvenpää. Rakennusperintöä edustavat kaksifooninkiset talot antavat yhä oman leimansa lakeuden maisemaan. Rakennuskulttuurin kansainvälisestikin tunnettuja arkkitehtuurikohteita edustavat Seinäjoen ja Alajärven Aalto-keskukset sekä Seinäjoen Apila-kirjasto. Kuvataiteilijoiden teoksia esittelevät alueen taidemuseot, taidehallit, galleriat, ateljeet ja muut näyttelytilat. Nelimarkka-museon yhteydessä toimii maakunnan ainoa kansainvälinen taiteilijaresidenssi. Lapualla toimii Pohjanmaan Valokuvakeskus. Eteläpohjalaiset ihmiset, miljööt ja maisemat ovat päässeet esille suomalaisissa elokuvissa ja erilaisia kuvausryhmiä työskentelee maakunnassa säännöllisesti. Hullunrohkeat Duudsonit ovat nousseet kansainväliseen maineeseen elokuva-, video- ja tv-sarjatuotannoillaan. Etelä-Pohjanmaalla järjestetään monipuolisesti taiteen ja kulttuurin opetusta. Opetusta järjestävät kansalais- ja musiikkiopistot, kansanopistot, ammattioppilaitokset, korkeakoulut sekä yksityiset toimijat. Etelä-Pohjanmaa kuuluu Taiteen edistämiskeskuksen Pohjanmaan aluetoimipisteen piiriin ja Pohjanmaan tanssin aluekeskukseen yhdessä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien kanssa. Vuonna 2011 kulttuurin toimialojen tuotos Suomessa oli 11,3 miljardia euroa ja kulttuurin toimialojen tuottama arvonlisäys oli 5,3 miljardia euroa. Kulttuurin BKTosuus oli n. 3,3 %. Kulttuurin toimialoilla työskenteli lähes henkeä vuonna 2011 eli noin 3,6 prosenttia koko työllisestä työvoimasta. Vuonna 2007 Etelä- Pohjanmaalla kulttuuritoimialan tuotos oli 133,6 milj. euroa ja osuus koko alueen tuotoksesta 1,32 %. Työllisiä kulttuuritoimialalla oli 1894 eli 2,18 % kaikista alueen työllisistä. Kulttuurialan toimipaikkoja oli maakunnassa

12 Luovilla aloilla nähdään paljon kasvupotentiaalia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa Luovuudesta kasvua ja uudistumista (2012) todetaan, että luovassa talou dessa on havaittavissa kaksi merkittävää kehitystrendiä: aineettomien oikeuksien kauppaan liittyvät kasvun mahdollisuudet (tavaramerkit, brändit, tekijänoikeuksien kauppa) sekä luovien sisältöjen (luova osaaminen palveluna) kasvava merkitys kaikkien toimialojen liiketoiminnassa. Nämä muuttavat tuotannon tapoja ja sen seurauksena myös työelämää uudenlaiseksi, ja luovien alojen yritykset ovat tämän muutoksen eturintamassa. Tuotteiden ja palveluiden käyttämisen uudet tavat, digitalisoitumisen tuomat uudet mahdollisuudet ja kysyntälähtöisten tuotteiden ja palveluiden kasvavat markkinat muuttavat tuotantoa ja arvoketjuja kaikilla toimialoilla. Tämä näkyy muun muassa median käytössä. Formaattien ja konseptien merkitys palvelutuotannossa kasvaa, ja juuri luovilla aloilla on pitkä kokemus näiden tuottamisessa. 10

13 Näyttely Jurvan Sellassa Kurikassa. Kuva: Jari Ratilainen. 11

14 Pääsiäistrulli kokolla. Kuva: Marjut Hakkola. 3. Valmisteluprosessi 12

15 Tässä uudessa kulttuuristrategiassa yhdistyvät aiemmin laaditut ohjelmat: Kulttuurisesti kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa Kulttuuristrategia vuosille , Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma päivitys vuosille ja Eurooppalainen kulttuurimaakunta Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivitys vuosille Kulttuuristrategian tehtävänä on näyttää maakunnan kulttuuritoimijoille yhteinen väylä, jota kulkemalla kulttuurin vaikutukset ja asema edelleen vahvistuvat maakunnassa, luoville aloille syntyy lisää menestyvää liiketoimintaa ja kulttuuri kansainvälistyy vauhdilla. Erityisesti kiinnitämme huomiota strategiasta viestimiseen niin laadintaprosessin kuin strategian toteuttamisen aikana. Strategia on julkaistu painettuna, ja sähköisenä versiona se löytyy liiton kotisivuilta. Strategiaa viestittäessä hyödynnämme myös mm. videoita. Kulttuuristrategiaa valmisteltiin alusta alkaen yhteistyössä maakunnan eri sidosryhmien kanssa. Prosessista on vastannut Etelä-Pohjanmaan liitto, ja strategiaa työstäneessä ydinryhmässä oli mukana reilu kymmenen eri alan kulttuurivaikuttajaa Etelä-Pohjanmaalta. Kehitystyötä tehtiin jatkuvana vuorovaikutteisena ja oppivana prosessina. Sidosryhmät otettiin alusta asti prosessiin mukaan. Strategiaprosessin suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa kerättiin ja hyödynnettiin sidosryhmiltä kerättyä tietoa, osaamista ja aiemmin kulttuuristrategioista tuotettuja materiaaleja. Tässä vaiheessa myös hahmoteltiin ensimmäisiä hypoteeseja eli oletuksia strategiaan liittyen. Mielipiteitä ja näkemyksiä kerättiin myös erillisessä visiotyöpajassa, johon osallistui yli 60 eri sidosryhmien edustajaa. Tavoitteena oli listata maakunnan kulttuurin vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä pohtia tulevaisuuden menestymisen avaimia. Työskentelyn pohjalta luotiin ensimmäinen strategiahahmotelma, jota testattiin sidosryhmille suunnatulla web-kyselyllä. Internet-kysely lähetettiin Etelä-Pohjanmaan kulttuuritoimen sidosryhmille huhtikuun aikana. Kyselyyn saatiin 111 vastausta. Tavoitteena oli testata oletuksia, joita kyselyyn mennessä oli syntynyt, ja kuulla, mihin erityisesti toivotaan tulevaisuudessa kiinnitettävän huomiota. Kyselyn tulosten pohjalta strategiaa muokattiin, ja työryhmässä keskityttiin tulevaisuuden polun mallintamiseen ja konkreettisten toimenpiteiden kehittämiseen. Kuulemiskierroksen jälkeen strategiaa muokattiin saadun palautteen perusteella. 13

16 3.1 Visiotyöpajan tuloksia Maaliskuussa 2014 järjestettyyn visiotyöpajaan osallistui yli 60 sidosryhmän jäsentä. Visiotyöpajassa käsiteltiin kulttuuristrategiaa monesta eri näkökulmasta. Ryhmissä ideoitiin kulttuurin tulevaisuutta mm. älykkään erikoistumisen, luovien alojen kehittämisen, poikkitaiteellisen ja alojen välisen yhteistyön, osaamisen ja koulutuksen ja tutkimuksen sekä uusien toimintamallien kannalta. Ryhmissä keskusteltiin myös osaamiskärjistä sekä pohdittiin, mihin erityisesti pitäisi panostaa kulttuurin kehittämisessä. Tuloksia on hyödynnetty kulttuuristrategiassa laajasti. Ensisijaisen tärkeäksi työpajassa nähtiin koulutus, kulttuurialan osaaminen sekä sen edelleen kehittäminen. Tulevaisuuden palvelujen ennakointiin ja tuottamiseen halutaan panostaa. Liiketoimintaosaamisen, myynnin ja markkinoinnin sekä tuotteistamisen osaamista on parannettava, ja ammattimaisuutta ja ammattilaisuuteen siirtymistä on tuettava erilaisin keinoin. Rajat ylittävää yhteistyötä on lisättävä niin alueiden, alojen, tilojen, sisältöjen kuin toimijoiden kesken. Ns. ristiinpölytyksen pitäisi olla jatkuvaa. Kansainvälisyys tulisi nähdä kaikkea toimintaa läpileikkaavana. Rakenteita on ravisteltava, mutta ei vain siksi, että pitää uudistaa, vaan siksi, että tehdään paremmin. Kulttuurin asemaa tulee vahvistaa hyvällä viestinnällä: kulttuurilla ei ole vain välinearvoa, vaan myös itseisarvo. Taiteen perusopetukseen, lastenkulttuuriin ja taidekasvatukseen on edelleen panostettava esim. taiteilijavierailuilla kouluihin. On tärkeää lisätä lasten kosketuksia kulttuuriin. Kulttuurin roolia uusien innovaatioiden kehittämisessä ja synnyttämisessä on vahvistettava. Uudistumisen pitää olla rohkeaa ja jatkuvaa. Maakunnassa pitää olla reagointiherkkyyttä ja muutosvalmiutta uusien ilmiöiden edessä. Esim. toimintaympäristön digitalisoitumiseen on reagoitava nyt. Lähipalvelut on turvattava mahdollisuuksien mukaan, ja uusia palveluita, saatavuutta ja käyttäjälähtöisyyttä lisättävä. Uusia toimintamalleja on kehitettävä ennakkoluulottomasti. Jokaisen yrityksen tulee hyödyntää palvelumuotoilua ja synnyttää siitä kilpailuetua. Kehittämisessä on panostettava siihen osaamiseen, joka on jo alueella vahvaa, ja josta voi syntyä myös kansainvälisesti kiinnostavaa osaamista. Tällaisena osaamisena esiin nostettiin erityisesti rytmimusiikki. 14

17 3.2 Sähköisen kyselyn yhteenvetoa Sähköinen kyselylomake lähetettiin Etelä-Pohjanmaan keskeisille kulttuuritoimijoille ja -päättäjille huhtikuussa Kyselyllä kerättiin palautetta nykyisestä kulttuuritoiminnasta, kehittämisen kohteista, unelmatilasta ja painopistealueista. Kyselyyn saatiin 111 vastausta. Oman kunnan kulttuuripalveluissa tyytyväisimpiä oltiin alueen kirjastopalveluihin (yli 84 % hyvä tai erittäin hyvä), tapahtumiin (yli 65 % hyvä tai erittäin hyvä), kansalaisopistoon (yli 72 % hyvä tai erittäin hyvä), musiikkitoimintaan ja konsertteihin (yli 63 % hyvä tai erittäin hyvä) sekä teatteritoimintaan ja -esityksiin (yli 63 % hyvä tai erittäin hyvä). Vähiten tyytyväisiä oltiin mediataide-, sirkus- sekä kuvitus- ja sarjakuvakulttuuripalveluihin sekä ystävyyskaupunkitoimintaan. Kyselyssä arvioitiin myös koko Etelä-Pohjanmaan kulttuuripalveluja. Merkille pantavaa oli, että niin luovien alojen yritystoiminnan kuin kulttuurimatkailun tila määriteltiin hyväksi tai erittäin hyväksi vain hieman reilussa 15 %:ssa vastauksista, ja lähes joka viides vastanneista ei osannut vastata kysymykseen. Suurimmaksi onnistumiseksi kulttuurin kehittämisen saralla nähtiin rytmimusiikki, joka mainittiin useissa avoimissa vastauksissa. Rytmimusiikin kokonaisvaltaisesta kehittämistyöstä olisi malliksi muillekin toimialoille. Rytmimusiikin nostaminen yhdeksi kärjeksi on tuottanut onnistumisia. Resursointia voisi tosin valuttaa enemmän suoraan tekijöille. Rytmikorjaamo on todella mahtava saavutus. Myös tapahtumat nähdään onnistumisena. Sen sijaan markkinointiosaamiseen pitäisi panostaa. Monipuolisten tapahtumien luomisessa on onnistuttu. Parannettavaa olisi näiden tapahtumien markkinoinnissa Suomen rajojen ulkopuolelle, erityisesti muihin Pohjoismaihin. Paikallisesti on kehitetty sinänsä onnistuneita tapahtumakonsepteja, mutta tuotteistamisessa & brändäyksessä on parantamisen varaa. Kulttuuristrategiassa voisi nostaa kulttuurin brändäyksen yhdeksi painopisteeksi - ei vain eteläpohjalaisuuden, vaan paikallisuuttakin voidaan tuotteistaa. Kehittämisen kohteiksi mainittiin useissa vastauksissa kansainvälistyminen, luovien alojen yritysten kehittäminen, markkinointi sekä yhteistyö. 15

18 Unelmien Etelä-Pohjanmaa olisi väkevästi juureva, identiteettinsä tunnistava ja siitä ylpeä, mutta nykyaikaisesti ajan virrassa sukkuloiva. Kulttuurin kehittämistyössä on hyvin otettu esiin kulttuurimatkailun kehittäminen maakunnassa. Matkaa on vielä esim. Lapin tasolle, mutta hyvällä tiellä ollaan. Lisäksi tapahtumat ovat edelläkävijöitä maakunnassa. Rytmimusiikki on nostettu hyvin esiin. Kansainvälistyminen olisi suotavaa, sekä luovien alojen yrityskehityspalveluiden vakiinnuttaminen sekä eri alojen yhteistyön lisääminen, kuten maakunnan rajat ylittävä yhteistyö. Kyselyssä kysyttiin myös mahdollisia kehittämisen esteitä. Tällaisiksi nimettiin mm. nurkkakuntaisuus ja yhteistyön puute, resurssien niukkeneminen ja siitä johtuva oman tontin puolustaminen, päättäjien asenteet kulttuuria kohtaan, osaamisen puute sekä tuotteistamis- ja markkinointiosaamisen puute. Uskalletaanko tehdä valintoja? Kaikille vähän ei tuo tuloksia. Unelmien kulttuurimaakuntaa kuvattiin persoonallisilla ja monipuolisilla tavoilla, mutta yhdistäväksi tekijäksi vastauksissa nousi yhteistyö, rohkeus ja uudet toimintamallit. Unelmien kulttuurimaakunnassa kilpailu on tervettä ja innostaa kilvoitteluun. Ilmapiiri on avoin uusille ajatuksille, ideoille ja toimijoille. Olemme sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnettu rytmimusiikin kehittäjä ja edelläkävijä. Etelä-Pohjanmaalla on leveät rytmimusahartiat joiden päällä lepää vankka osaaminen, tutkimus, koulutus. Hullut ja hauskat ideat siivittävät kaikkea tekemistä. Rytmimusiikin imussa syntyy uutta ja vanhoja yhdistelevää, tulevaisuuden hittejä, tuotteita, kärkiä, mutta myös uutta ruohonjuuritason toimintaa. Unelmoin avoimesta ja kehittämisorientoituneesta kulttuuriympäristöstä. Maakunnassa on kulttuurin alalla monisärmäistä osaamista laaja-alaisesti eri taiteenalojen sisällä ja välillä. Yhteistyöverkostot ovat avoimia ja mukaansatempaavia. Kulttuuri luo hyvinvointia myös kaupunkitiloissa. Taide ei jää vain seinien sisään, vaan tukee ihmistä myös arjen keskellä. Osallistuttaa, antaa syrjäytymiselle vastalääkkeen. Tarvitaan uusia toimintamuotoja kehittämään uutta kulttuurialan työllisyyttä. Uusia matkailualan tuotteita. Ympäri vuoden erilaisia tapahtumia, joissa kulttuurisektori toimii yhteistyössä kolmannen sektorin ja yhdistys-puolen kanssa. Yhdistykset nousevat korvaamaan puutteita, joita seuraa talouden laskusuhdanteesta. Ihmiset aktivoituvat rakentamaan maakuntaa yhdessä, kun sitä vastuuta ei voi antaa enää pelkästään kunnille ja kaupungeille. Avoin, innostunut ja perinteitä kunnioittava Etelä-Pohjanmaan kulttuurimaakunta, jossa maantieteelliset ristiriidat eivät hallitse yhteistä kehittämistä. Unelmissani Etelä-Pohjanmaa olisi lämminhenkinen, luoksensa kutsuva, sopivan taiteellisesti boheemi sekä avoin maakunta! Väkevästi juureva, identiteettinsä tunnistava ja siitä ylpeä, mutta nykyaikaisesti ajan virrassa sukkuloiva. Kyselyn tulokset on huomioitu strategiassa, ja useita kyselyssä esitettyjä kehittämisehdotuksia on myös suoraan hyödynnetty strategiatoimenpiteissä. 16

19 Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian valmisteluprosessi 2014 TAMMIKUU kulttuuristrategiaprosessin käynnistäminen suunnittelutyöpaja Vapaa pudotus Oy:n kanssa HELMIKUU kulttuurilautakunta strategiaprosessin esittely ja edustajien valinta ydinryhmään ydinryhmä aloittaa työskentelynsä MAALISKUU 4.3. visiotyöpaja ideoitiin kulttuurin tulevaisuutta ja kehittämistä eri näkökulmista kulttuurilautakunta tilannekatsaus SYYSKUU kuntien kulttuurivastaavien kokous, strategialuonnoksen esittely ja evästyskeskustelu maakuntahallitus, strategialuonnoksen esittely ja evästyskeskustelu Luovien alojen rahoitusseminaari strategialuonnoksen esittely MYR, strategialuonnoksen esittely ja evästyskeskustelu kulttuurilautakunta tutustuminen nettipalautteeseen ja lausuntoihin kuntien lausunnot strategialuonnos netissä kommentoitavana strategian viimeistelyä HUHTIKUU internet-kysely kulttuuritoimijoille ja päättäjille kerättiin palautetta kulttuuritoiminnasta, kehittämisenkohteista, unelmatilasta ja painopistealueista TOUKOKUU 8.5. ydinryhmän kokous kulttuurilautakunta tilannekatsaus ydinryhmän kokous kirjoittamisprosessi alkaa KESÄKUU visualisointia strategiakuva valmistuu LOKAKUU Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien toiminnanjohtajat luonnoksen esittely ja evästyskeskustelu ydinryhmän kokous taittotyö MARRASKUU kulttuurilautakunta strategian hyväksyminen maakuntahallitus strategian hyväksyminen painotyö JOULUKUU seminaari strategian julkistaminen strategia jakoon julkaisuna ja netissä ELOKUU ydinryhmän kokous kulttuurilautakunta strategialuonnoksen esittely ja evästyskeskustelu EP:n liiton suunnittelupäivä, strategia- luonnoksen esittely 17

20 4. 18 Jotakin parempaa - Tie vuoteen 2020

21 4.1 Visio Visio antaa yhteisen suunnan ja tavoitteen. Työpajakierrosten, muiden alueelle laadittujen strategioiden ja ohjelmien sekä kyselyn pohjalta loimme vision, joka kertoo maakunnan yhteisen tavoitteen ja toivotun kulttuurialan tulevaisuudenkuvan vuonna Etelä-Pohjanmaa on jo nyt vahva kulttuurimaakunta, jonka tulevaisuuden menestys kumpuaa kansainvälisyydestä ja kyvystä uudistua muun maailman mukana. Vuonna 2020 haluamme olla: Haluamme olla vetovoimainen asukkaita, matkailijoita ja yrityksiä innostava kulttuurimaakunta sekä entistäkin kansainvälisempi. Ei riitä, että kiinnostamme muita: tärkeintä on tyytyväiset yritykset ja asukkaat, jotka valitsevat maakunnan pysyväksi olinpaikakseen. Tutkimusten mukaan kulttuuriosallisuus lisää onnellisuuden kokemuksia ja elämän mielekkyyttä sekä vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja pidentää elinikää. Kulttuuri on merkittävä vetovoimatekijä, ja haluammekin olla hyvin profiloitunut, yhteistyötä tekevä ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurimaakunta. 4.2 Megatrendit Hyvä strategia katsoo ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Olemme valinneet tähän strategiaan mukaan seitsemän kulttuuristrategian kannalta olennaisinta megatrendiä. Nämä megatrendit tulee huomioida kaikessa kehittämisessä. 19

22 4.2.1 Tulevaisuudessa ei ole enää liiketoimintaa, johon digitaalisuus ei liittyisi. Digitaalisuus synnyttää täysin uutta liiketoimintaa, uudistaa olemassa olevaa ja muuttaa vanhoja toimintamalleja kokonaan uudenlaisiksi. Digitaalisuus muuttaa myös muotoaan koko ajan, kiitos jatkuvasti kehittyvän teknologian. On ennustettu, että v mennessä tablettien menekki on kasvanut jo yli 350 miljoonaan laitteeseen, ja internetin käyttö onkin siirtymässä yhä enemmän mobiililaitteisiin. Digitaalisuus mahdollistaa paikallisen tarjonnan, kokemusten jakamisen ja paikallisen markkinoinnin Läpinäkyvyys lisääntyy edelleen: esim. digitaaliset On-Site-palvelut, live-chat-palvelut lisääntyvät, jolloin asiakas voi antaa palautteen kokemuksestaan paikan päällä Fyysisen tuotteen tai palvelun kokemusta voidaan parantaa digitaalisuuden avulla esimerkiksi palvelemalla asiakasta henkilökohtaisesti live-chat-palvelun avulla Digitaalisuus tarjoaa myös uudenlaisia kulttuurin jakelu- ja myyntikanavia Verkkoliiketoiminnasta ja markkinoinnista pitää tulla kiinteä osa kulttuuria, kulttuurimatkailua sekä kulttuurin tuontia ja vientiä Tulevaisuudessa Suomea ja myös Etelä-Pohjanmaata kohtaa merkittävä väestörakenteen muutos. Kun vuoden 2012 lopussa Etelä-Pohjanmaalla asui 65 vuotta täyttäneitä henkeä, olisi heidän lukumääränsä v ennusteen mukaan henkeä eli 36 prosenttia korkeampi. Samanaikaisesti työikäisten määrä olisi ennusteen mukaan noin henkeä vähemmän kuin vuoden 2012 lopussa. Väestö ikääntyy, työvoiman määrä pienenee, ja tervey- 20

23 denhuollon kulut kasvavat. Tämä kehitys asettaa suuria haasteita niin kansantaloudelle kuin yhteiskunnalle. Suomessa tarvitaan teknisiä ja sosiaalisia innovaatioita, joiden avulla tulevia haasteita voidaan ratkaista. Tämä luo myös mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan syntymiselle. Väestörakenteen muutos on tulevaisuuden suurimpia haasteita, mutta myös iso mahdollisuus Kulttuurista pitää tulla osa arkea kaikenikäisille, kulttuuri lisää hyvinvointia Tarvitaan uudenlaista sukupolvien rajat ylittävää toimintaa Uusia sosiaalisia innovaatioita kehitetään monialaisessa yhteistyössä Seniorit tulee huomioida entistäkin paremmin merkittävänä kulttuurin kuluttajaja tuottajaryhmänä Yhä useampi kuluttaja on ns. eettinen kuluttaja, joka huomioi palvelun tai tuotteen eettisyyttä ostopäätöksiä tehdessään. Lähi- ja luomuruokaa arvostetaan, ja esim. luomun myynti kasvaa tasaisesti vuosittain. Vaikka Suomessa markkina on kasvanut hitaammin kuin muualla Euroopassa, v luomun myynti kasvoi Suomessakin enemmän kuin päivittäistavarakauppa keskimäärin. Omistamisesta ollaan siirtymässä vaihdantaan ja vaihtotalouteen. Matkailussa ekologisuus on kasvava trendi: ympäristövastuullisuus on noussut toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi monissa matkailupalveluissa, ja yhä useammalle se on myös tärkeä majoituksen valintaperuste. Kulutuspäätöksistä ei haluta tuntea huonoa omatuntoa. 21

24 Ekologisuus on muuttumassa normaaliksi tavaksi toimia, mikä on huomioitava niin kulttuuripalveluissa, tapahtumissa kuin kulttuurimatkailussa Uusia mahdollisuuksia voi kyteä esim. designin ja kierrätysteollisuuden yhdistämisessä sekä luonnon paremmassa hyödyntämisessä kulttuuritapahtumien yhteydessä Etätyömahdollisuuksia on kehitettävä Design on vielä aliarvostettu ja huonosti hyödynnetty kilpailutekijä, mutta pikkuhiljaa myös Suomessa on ymmärretty muotoilun tuoma lisäarvo asiakkaalle. Muotoilulla voidaan lisätä käyttäjälähtöisyyttä ja kokemuksellisuutta, yhdistää monialaista osaamista ja kyseenalaistaa vanhaa. Käytettävyys, visuaalisuus, design ja palvelumuotoilu ovat tärkeimpiä yritysten kilpailutekijöitä tulevaisuudessa On mahdollistettava muotoilijoiden ja yritysten kohtaaminen sekä osaamisten yhdistäminen Erilaiset lifestyle-trendit (elämäntapa-trendit) vaikuttavat kuluttajien ja yritysten ostopäätöksiin ja käyttäytymiseen. Tällä hetkellä pinnalla ovat mm. slow life (hidas elämä, hidastaminen), handmade (käsin tehty, itse tehty), lainaaminen omistamisen sijaan sekä takaisin luontoon. 22

25 Tulevaisuuden trendit ja megatrendit huomioidaan kaikessa suunnittelussa, tuotteistamisessa, markkinoinnissa ja uudistumisessa Trendejä seurataan, ja markkinaa/tarjontaa sopeutetaan niiden mukaan Paikallinen osaaminen on niin liiketoiminnan kuin matkailun ytimessä. Alueiden kehittämisessä korostetaan ns. älykästä erikoistumista, mikä tarkoittaa erikoistumista omille vahvuusalueille, fokusoitumista alueen kasvavien alojen kehittämiseen ja uusien innovaatioiden hyödyntämiseen, kestävään kasvuun ja jatkuvaan yhteistyöhön elinkeinoelämän, yliopistojen ja julkisen hallinnon välillä. Vahvuusalueitamme ovat ruoka, rytmimusiikki, arkkitehtuuri, tapahtumat ja taiteen perusopetus. Paikallisuuden arvostus ja alueen vahvuuksien esille tuominen korostuvat myös matkailussa. Matkailun edistämiskeskus/visit Finland ( alkaen Finpro) on määritellyt markkinointitoimenpiteidensä kohderyhmäksi ns. modernit humanistit. Tätä ryhmää määrittäviä asenteita ja arvoja ovat kiinnostus ja avoimuus vieraita kulttuureja ja uusia kokemuksia kohtaan sekä huolenpito tulevaisuuden yhteiskuntaa ja maailmaa kohtaan yleisesti. He ovat usein omatoimimatkailijoita, jotka haluavat matkustaa eksoottiseen paikkaan, joka ei ole perinteinen turistirysä. Heille Suomi ja vahvan kulttuurin Etelä-Pohjanmaa voi olla varteenotettava ja kiinnostava matkustuskohde. Tärkeää on mahdollisuus yksilölliseen kokemukseen ja joustaviin järjestelyihin. Globaalin rinnalla paikallisuuden arvostaminen on nousussa Kaiken toiminnan perustana ja kivijalkana on oman alueen erityisosaaminen ja sen kehittäminen Modernille matkailijalle juuri alueen erityisyys on kiinnostavinta 23

26 4.3 Kulttuurin kehittämisen kulmakivet Tavoitteenamme on luoda Etelä-Pohjanmaasta vuoteen 2020 mennessä meitä ittiä ja muuta maailmaa innostava kulttuurimaakunta. Strategia, jossa ei ole tehty valintoja, on vaikutusvoimaltaan vähäinen tai olematon. Jotta voimme nousta entistäkin merkittävämmäksi, kansainvälisemmäksi ja vetovoimaisemmaksi kulttuurimaakunnaksi, on kehittämistyössä tehtävä valintoja. Kehittämisen kulmakivet vuosille kertovat, mihin asioihin erityisesti panostamme alueen kulttuurin edistämisessä ja kehittämisessä seuraavien vuosien aikana. Ne perustuvat niin nykyisiin vahvuuksiimme kuin tulevaisuuden tarpeiden ennakointiin. Tarvitsemme lisää lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä, toiminnallisia verkostoja ja innovatiivisia toimintamalleja maakuntaan. Kulttuuri kuuluu kaikille. Tuomme kulttuurin sinne, missä ihmiset ovat. Kulttuuri edistää hyvinvointia ja terveyttä. Edistämme uusin innovatiivisin menetelmin ja mallein niin yrittäjyyttä kuin ammattilaisuutta. Olemme kehittämisessä pitkäjänteisiä. Olemme rohkeasti oma itsemme, ja juuri siksi kansainvälisesti kiinnostava. Kehitämme omia vahvuuksiamme määrätietoisesti kohti kansainvälistä osaamiskärkeä. Toimimme aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. 24

27 Tavoite Miten sen teemme? Yhteistyö Hiat kääritähän yhyres Maakunnassa tehdään jatkuvaa yhteistyötä ja ristiinpölytystä eri toimijoiden ja alojen välillä. Alueen yrityksiä ja elinkeinotoimintaa kehitetään kulttuurin ja luovuuden keinoin. Alueelle syntyy lukuisia uusia lisäarvoa tuottavia luovien alojen verkostoja ja kulttuuriyhteisöjä. Koulutuksesta puretaan siiloja, ja monialainen yhteistyö on opiskelijoiden arkipäivää. Yhteistyöstä saadaan synergiaa. 1 ) Luomme uusia yhteistyön malleja ja tapoja osaksi arkea Teemme yhteistyöstä ja verkostomaisesta toiminnasta ainoan oikean tavan toimia ja kehittää Opimme jo toimivista hyvistä yhteistyömalleista ja levitämme toimivia malleja niin maakunnan sisällä, valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti Luomme ennakkoluulottomasti eri toimialoja ylittäviä verkostoja o Esimerkiksi KUMURU-hanke: kulttuurin, musiikin ja ruoan yhteinen kattaus, josta saatiin hyviä kokemuksia. Hanke synnytti mm. Sensibus-festivaalin, moniaistisen keittokirjan, seminaareja, työpajoja sekä erilaisia tapahtumia. Hanke oli kaksivuotinen tutkimus-, kehitys- ja innovointiprojekti, jonka ytimessä oli pyrkimys löytää täysin uusi näkökulma elämyksen tuottamiseen, missä ruoka ja musiikki nautitaan yhteisenä aistielämyksenä. Yhteistyötä tekivät musiikin, ruoan, kulttuurin ja elämystuotannon ammattilaiset sekä tutkijat. Maakunnassa on useita toimivia toimialakohtaisia verkostoja, jotka ovat hyviä malleja ja joiden toimintaa kehitämme edelleen 25

28 o Esimerkiksi taiteen perusopetuksen verkoston muodostavat taiteen perusopetusta järjestävät oppilaitokset. Ne kehittävät toimintaansa yhteistyön ja verkoston kautta ja järjestävät mm. yhteisen taiteen perusopetuksen tapahtumakuukauden sekä ylläpitävät yhteistä opettajapankkia. Osallistavan suunnittelun malli on aktiivisesti käytössämme o Esimerkiksi osallistavan suunnittelun (co-design) CoGen-kehittämishankkeessa kehitettiin SeAMK-kampuksen Frami F-rakennuksen sisustus yhdessä arkkitehdin, suunnittelijan, henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Hyödynnämme joukkoistamista eri muodoissa o Joukkoistamalla voidaan innovoida (avoin innovaatiotoiminta), jakaa työtä ja ideoita (crowdsourcing), myydä yhteisen kanavan avulla (crowdselling), tuottaa yhdessä (co-creating) tai saada rahoitusta liikeideoiden tai projektien kehittämiseen (crowdfunding). Hyödynnämme sosiaalisen median verkostoja 2) Luomme innovatiivisia oppimis-, yritys- ja yhteistyöympäristöjä Luomme kulttuurin alalle uusia innovatiivisia oppimisympäristöjä Edistämme koulutuksessa moniosaamista esim. lisäämällä kulttuurialan opiskelijoille hyvinvointipuolen osaamista Tuemme alueen älykkään erikoistumisen elinkeinopainoalojen kehittymistä kulttuurin ja luovuuden keinoin Luomme kulttuuritoimijoille yhteisen maakunnallisen keskustelufoorumin Luomme maakunnallisen kuvataiteen verkoston kehittämään taidegallerioiden ja -museoiden sekä kuvataiteilijoiden ja kuvataiteen ystävien yhteistyötä Laajennamme lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimon toimintaa maakunnalliseksi ja kansainväliseksi 26

29 3) Teemme toisin säästääksemme resursseja Lisäämme tilojen yhteiskäyttöä Luomme laajempia hankinta- ja kilpailutusrenkaita toimialueelle Tuemme ja edistämme yhteishankintaa, yhteistuotantoja, yhteistä markkinointiviestintää Edistämme myös rahoitusmalleilla yhteistyön syntymistä Edistämme kuntarajat ylittävää ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä sekä yhteisten resurssien käyttöä Onnistuminen Yhteistyö on synnyttänyt maakuntaan uusia osallistamisen ja yhteisöllisyyden toimintamalleja sekä monialaisia hankkeita. Resurssien yhteiskäytöstä on syntynyt synergiaa. Verkostomainen toimintamalli on tuottanut merkittävää lisäarvoa verkoston toimijoille, ja eri alojen verkostot toimivat yhteistyössä myös keskenään. Monialainen yhteistyö oppilaitosten välillä ja sisällä on synnyttänyt kymmeniä uusia monialaisia projekteja ja käytänteitä alueelle. Monialaiseen osaamiseen perustuvia liikeideoita on kehitetty, ja niistä on syntynyt uusia kannattavia yrityksiä. Keskeiset toimijat Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, koulutusorganisaatiot, kunnat, Seinäjoen kaupunginorkesteri, Seinäjoen kaupunginteatteri, yhdistykset ja seurat 27

30 4.3.2 Hyvinvointi Tännekki friskaavaa tairetta Tavoite Miten sen teemme? Kulttuuri luo tulevaisuudessa hyvinvointia kaikille. Edistämme kulttuurin saavutettavuutta. Tuomme kulttuuria sinne, missä ihmiset ovat, ja sisällytämme sitä entistä enemmän koulutukseen. Hyödynnämme ympäristöä ja luontoa hyvinvoinnin lähteenä. Mahdollistamme kulttuurin levittämisen uusien digitaalisten kanavien avulla. Uskomme asiakaslähtöisyyteen ja siirrymme kysyntälähtöisyydestä tarjontalähtöisyyteen. Osallistamme asiakkaat palvelujen kehittämiseen. Toimimme uusien monialaisten innovaatioiden kehittämisen moottoreina. Mahdollistamme kulttuurin levittämisen. 1 ) Synnytämme uusia kulttuurilähtöisiä sote-innovaatioita Synnytämme monialaisessa yhteistyössä sosiaali- ja terveyspuolelle uusia kulttuurilähtöisiä sosiaali- ja terveyspuolen innovaatioita Hyödynnämme erilaisia palvelumuotoilumenetelmiä kehittämistyössä Mahdollistamme syrjäytyneiden ja erityisryhmien kulttuurin kokemukset Palvelukodeissa ja päiväkodeissa kulttuuri tuodaan osaksi arkea henkilöstöä motivoidaan ja koulutetaan kulttuurin hyvinvointipalvelujen käyttöön ja tuottamiseen 28

31 2) Tuomme kulttuuria sinne, missä ihmiset ovat Luomme mm. vanhainkodeista, palvelukodeista ja päiväkodeista kulttuurikeskuksia ja järjestämme niissä kulttuuri- ja taidetoimintaa Teemme ja tuemme erilaisia uusia kokeiluja. Voiko kulttuuri toimia esim. palvelutalojen perinteisen mallin murtajana? Seniorit toimivat taide-esitysten tuottajina Tuomme kulttuuria neuvoloihin ja vanhemmille Hyödynnämme digitaalisuuden mahdollisuudet Huomioimme kysyntälähtöisyyden kulttuuritarjonnassa 3) Kartoitamme ja hyödynnämme uusia mahdollisuuksia Kehitämme uusia vetovoimaisia tapahtumaympäristöjä valjastamalla museot, kadut, puistot, ostoskeskukset ja yllätykselliset tilat tapahtuma-areenoiksi Perustamme taidepuistoja Lisäämme kulttuuritoimijoiden digiosaamista (esim. taiteen levittäminen eri kohderyhmille digitaalisten kanavien avulla) Hyödynnämme ja vaalimme maakunnan kulttuuriperintöä ja -ympäristöjä 4) Lisäämme kulttuuri- ja taidekasvatusta eri oppilaitoksissa Koulutukseen sisällytämme entistä enemmän kulttuuri-, taide- ja kotiseutuopetusta eri kouluasteilla Teemme aktiivista yhteistyötä ja haemme synergioita oppilaitosten ja koulutusohjelmien välille sekä kulttuuri-, taide- ja koulutoimijoiden kesken 29

32 Tuemme kuntia luomaan peruskouluun paikallisiin kulttuurisiin olosuhteisiin pohjautuvia kulttuurikasvatussuunnitelmia Kokonaiskoulupäivän kehittämiseksi luomme uuden innovatiivisen toimintamallin Etelä-Pohjanmaa profiloituu taiteen perusopetuksen ja taidekasvatuksen edelläkävijäksi ja puolestapuhujaksi Onnistuminen Kulttuuri on luonut alueelle selvästi näkyvää ja mitattavissa olevaa hyvinvointia. Olemme edelläkävijä sosiaali- ja terveyspuolen innovaatioissa: maakunnassa on yhdistetty teknologian, kulttuurin ja sote-puolen osaamista sekä luotu täysin uusia toimintamalleja ja innovaatioita erilaisten kokeilujen kautta etenkin nuorille ja senioreille. Malleja on levitetty aktiivisesti maakunnan sisällä. Etelä-Pohjanmaa on profiloitunut taiteen perusopetuksen ja taidekasvatuksen puolestapuhujana ja uusien toimintamallien ja toimintojen kokeilijana, ja kouluissa kulttuurin opetus painottuu muuta maata enemmän. Alueelle on synnytetty uusia syrjäytymistä ehkäiseviä toimintatapoja yhteistyössä nuoriso- ja kulttuuritoimijoiden sekä sosiaalitoimen kanssa. Syrjäytyneiden määrää on kyetty merkittävästi alentamaan uusien toimintamallien avulla. Keskeiset toimijat Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, kunnalliset ja kuntayhtymien sote-toimijat, kunnat, koulutusorganisaatiot, museot, OKM, Taike/ Pohjanmaan aluetoimipiste, Taito Etelä-Pohjanmaa, yhdistykset ja seurat, yksityiset sote-yritykset 30

33 4.3.3 Liiketoiminta Raha se on, joka komenteeraa Tavoite Miten sen teemme? Edistämme merkittävästi niin luovien alojen yrittäjyyttä kuin kulttuurialan ammattilaisuutta, sillä ammattilaistoiminta ruokkii harrastajakenttää, eikä ilman harrastajia synny ammattilaisia tai yrittäjiä. Mukana kulttuuria tekemässä ja kehittämässä tulee olla niin harrastajia, ammattilaisia kuin yrittäjiä toimijat ruokkivat toisiaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa. 1) Edistämme yrittäjyyttä Luomme pysyvän ja tuloksellisen väylän yrittäjyyden ja yritysten kehittämiseen. Väylän avulla edistämme merkittävästi luovien alojen yrittäjyyttä. o Luomme maakuntaan toimintamallin, jossa luovan alan yrittäjät saavat tarpeisiinsa sopivaa jatkuvaa tukea oman liiketoimintansa kehittämiseen. Lisäämme tukea erityisesti liiketoimintamallin ja ansaintamallin kirkastamisessa sekä markkinoinnin ja myynnin kehittämisessä. o Tuemme yrittäjiä liiketoiminnan kannalta tärkeiden verkostojen löytämisessä o Kannustamme yrittäjiä myös uudenlaisiin yrittäjyyden malleihin, kuten sivutoimiseen yrittäjyyteen, sarja- ja portfolioyrittäjyyteen sekä kimppayrittäjyyteen o Kansainvälistymisen ja kasvun mahdollisuuksien näkemiseen sekä kansainvälisty- 31

34 misen tukemiseen luomme selkeän, asiakaslähtöisen ja yrittäjien tunteman toimintamallin o Uudistamme rahoitusmalleja palvelemaan paremmin luovan alan yrittäjien tarpeita o Teemme muotoilusta ja palvelumuotoilusta normaalin osan yrittäjien ja yritysten toimintaa Korkeakoulut ja oppilaitokset vahvistavat edelleen rooliaan luovien alojen yrittäjyyden edistäjinä o Mahdollistamme pop up -liiketoiminnan opintojen ja täydennyskoulutuksen puitteissa o Luomme hyvän yhteistyömallin alueen korkeakoulujen, oppilaitosten ja yrityskehittäjien välille (asiakaslähtöinen ajattelu keskiössä) o Luomme innovatiivisia hankkeita edistämään liiketoimintaosaamista (esim. Agentti Akatemia hanke, jossa koulutettiin musiikkialan toimijoita musiikkiliiketoimintaan) Edistämme yhteisöllisten tilojen syntymistä ja käyttöä o Synnytämme alueelle monialaisia yrittäjäyhteisöjä (hubit) ja -tiloja. o Edistämme tilojen monikäyttöä Yhteistyö o Käytämme uusien toimintamallien luomisessa yhteistyötä, viestintää ja osallistavaa suunnittelua: yrittäjät, kunnat, asiakkaat, korkeakoulut, opiskelijat jne. yhdessä suunnittelemaan o Levitämme eri tavoin jo testattuja yhteistyömalleja muille aloille ja tarkoituksiin o Ennakoimme ja jaamme tietoa. Asetamme tavoitteeksemme jatkuvan uudistumisen ja uusien kulttuurialan yritysten ja innovaatioiden syntymisen alueelle 32

35 2) Edistämme ammattilaisuutta Vahvistamme nykyisten valtionavustusta saavien kulttuuri- ja taidelaitosten sekä tapahtumien asemaa ja lisäämme uusien määrää (esim. Lapuan kaupungin museot) Luomme uusia toimintamalleja sekä viestimme niistä ja hyvistä käytänteistä maakunnassa ja valtakunnallisesti Selvitämme ja mahdollistamme ammattilaisuutta tukevien ja sitä edistävien mallien kehittymisen alueelle (kuten joukkomanagerointi, managerointi, agenttitoiminta ja virtuaaliset mallit) Luomme polkuja, jotka vievät ammattimaiseen toimintaan Viestimme hyvistä käytänteistä ja levitämme niitä maakunnassa ja valtakunnallisesti. Luomme ja levitämme laajaa harrastajateatterikenttää hyödyttäviä toimintamalleja (kuten esim. ammattituottajien tuki, tapahtuma-helpdesk) Levitämme rytmimusiikkiverkoston toimintamallia muille toimialoille ja valtakunnallisesti Onnistuminen Maakunnassa on useita kasvuhakuisia ja kansainvälisiä luovien alojen yrityksiä. Kulttuurialalle on syntynyt myös merkittävä määrä uusia yrittäjiä ja ammattilaisia. Verkkoliiketoimintaa ja -jakelua tehdään laajasti. Kulttuuriosaajia hyödynnetään monipuolisesti yritysten ja julkisen sektorin kehittämisessä. Maakuntaan on luotu perusrahoituksella toimiva kehittäjäverkosto, joka yhden luukun periaatteella tukee yrittäjää niin alkutaipaleen kuin kasvun haasteissa. Rytmimusiikkiverkoston toimintamalleja on monistettu useampaan kuntaan. Alueella toimii uusia aktiivisia yrittäjä- ja taiteilijayhteisöjä, kuten Hubeja, taiteilijaresidenssejä ja gallerioita. Etelä-Pohjanmaa tunnetaan palvelumuotoilun ja osallistavan suunnittelun mallimaakuntana. 33

36 Keskeiset toimijat Elinkeinoyhtiöt, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät, Etelä-Pohjanmaan liitto, edunvalvonta ja neuvonta (mm. Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Taito Etelä-Pohjanmaa), koulutusorganisaatiot, kunnat, Taike/Pohjanmaan aluetoimipiste, tutkimuslaitokset, yrittäjät Kansainvälisyys Kulttuuri tuloo ja menöö Tulevaisuudessa markkinoimme ja tarjoamme palveluja eri kielillä. Lisäämme kieli- ja kansainvälistymiskoulutusta kaikilla alueilla. Houkuttelemme lisää matkailijoita, kansainvälisiä toimijoita ja maahanmuuttajia alueelle. Haemme kansainvälistymiseen myös hankerahoitusta aktiivisesti ja tuloksellisesti. 1) Edistämme kulttuurimatkailua Tuotteistamme kulttuuritarjonnan helposti ostettavaan ja markkinoitavaan muotoon Tavoite Tuemme alueen yrittäjiä myynnissä ja markkinoinnissa sekä pääasiallisten kohderyhmien määrittämisessä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti Parannamme maakunnan verkkonäkyvyyttä ja teemme verkossa ostamisen helpoksi Otamme verkkosivuilla uusia kieliversioita käyttöön 34

37 T Toimimme aktiivisesti Culture Finland -verkostossa Miten sen teemme? Hyödynnämme kultturiperintöä ja -ympäristöjä 2) Tehostamme kulttuurin tuontia ja vientiä Lisäämme kulttuurinvaihtoa mm. ystävyyskaupunkitoiminnan avulla Lisäämme ja kehitämme taiteilijavaihtoa ja residenssitoimintaa Lähetämme monialaisia delegaatioita maailmalle Hyödynnämme jo luotuja kansainvälisiä verkostoja ja etsimme yhteistyölle uusia muotoja Kehitämme lastenkulttuurin vaihtoa Kehitämme uusia hankeideoita Aloitamme managerien ja/tai agenttien koulutuksen maakunnassa Levitämme Kurikan mallia hyvänä pohjoismaisen yhteistyön mallina Lisäämme yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa Hyödynnämme verkkokaupan mahdollisuudet myynnin kanavina 3) Lisäämme alueen vetovoimaa kulttuurin avulla Nostamme rytmimusiikkiverkoston Euroopan huipulle synnyttämällä maakuntaan kansainvälisesti kiinnostavan rytmimusiikin ekosysteemin, jossa alan ammattilaisten ja yrittäjien tavoitteena on tehdä asiakkaille enemmän ja parempaa kuin yksittäiset toimijat yksin pystyisivät. Ekosysteemi synnyttää myös uusia ammatteja ja osaamista alueelle. 35

38 Kehitämme ja toteutamme lisää kansainvälisesti kiinnostavia tapahtumia Kehitämme kansallisesti kiinnostavia uudenlaisia toimintamalleja Onnistuminen Kulttuurimatkailu on tavoitteellista ja innovatiivista elinkeinotoimintaa, joka tuo alueelle runsaasti matkailijoita ja lisää heidän viipymäänsä alueella. Rytmimusiikkiverkosto on synnyttänyt maakuntaan kansainvälisesti vetovoimaisen ja verkottuneen rytmimusiikin ekosysteemin, ja toimintatapaa benchmarkataan (mallinnetaan) jatkuvasti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. On mahdollistettu kymmenen kansainvälistä läpilyöntiä kulttuurin saralla. Alueella on useampi kansainvälistä mainetta saavuttanut tapahtuma, joista kaksi uusia. Kulttuurinvaihto on arkipäiväistynyt, ja on normaali osa kulttuurituottajien toimintaa. Verkkoon on syntynyt uudenlaisia kulttuuriviennin malleja. Kansainvälistymisen eri muodoista viestitään aktiivisesti eri kanavissa. Keskeiset toimijat Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, eri organisaatioiden omat kvtoimijat, kansainvälistyneet yritykset, matkailuyritykset, SeAMK, tapahtumien järjestäjät, taiteilija- ja kulttuurijärjestöt, kaikki toimijat, joilla on tahto kansainvälistyä 36

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO

Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO Toukokuu 2015 Hannu Mattinen, Steps Ahead Nina Hyyppä, Newborn Communications Lainaus, kopiointi ilman lupaa kielletty. Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Eeva Snellman: Jätkän tie ja Aalto-reitin esittely 1 EU -

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin 10.10.2012 Irma Jaakkola irma.jaakkola@seinajoki.fi Ruokaprovinssi Ruokaprovinssin käynnistys -hanke Ruokaprovinssin käynnistys

Lisätiedot