Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa Kulttuuristrategia

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa Kulttuuristrategia

2 Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa Kulttuuristrategia Hyväksytty maakuntahallituksessa Julkaisu A:50 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN X Painopaikka: I-Print Oy Painos: 500 kpl Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoki 2014 Yhteistyössä mukana Vapaa pudotus Oy Mainostoimisto Värikäs Oy Visiokuva: Linda Saukko-Rauta, Tmi Redanredan

3 Sisältö 1. ALKUSANAT KULTTUURISTRATEGIAN PERUSTA Mitä on eteläpohjalaisuus? Etelä-Pohjanmaan kulttuurin toimintaympäristö VALMISTELUPROSESSI Visiotyöpajan tuloksia Sähköisen kyselyn yhteenvetoa JOTAKIN PAREMPAA TIE VUOTEEN Visio Megatrendit Digitaalisuus Väestörakenteen muutos Ekologisuus Design Lifestyle Paikallisuus Kulttuurialan kehittämisen kulmakivet Näin ne kivet käännetähän Yhteistyö Hiat kääritähän yhyres Hyvinvointi Tännekki friskaavaa tairetta Liiketoiminta Raha se on, joka komenteeraa Kansainvälisyys Kulttuuri tuloo ja menöö Kulttuurin rooli eri ohjelmissa TOIMEENPANO, SEURANTA JA VIESTINTÄ TAUSTA-AINEISTOA... 44

4 Kuva: Top Focus 1. Alkusanat 2

5 Eteläpohojalaanen on luonteheltansa tasaanen ja jäyhä niinku tämä lakeus. Se sanoo asiansa suorahan eikä se kiertele eikä kaartele. Sei turhia puhu, ei ainakaa mitää suunsa lämpöösiksi. Eteläpohojalaanen seisoo tykysti täs maaperäs, muutoon sen tuulet veis. Se käärii hiansa, sylykääsöö kourahansa ja alakaa töihin. Vaikka moomma jäyhiä ja itteppäisiä, niin kyllä me nauretahanki ja meillon reheristi hauskaa. Kerttu Karhu Kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnan rakentamisessa. Kulttuuri ja taide luovat henkistä ja taloudellista pääomaa. Kulttuuri ja taide kuuluvat meille kaikille. Ne ovat perusoikeuksiamme, joiden luova vaikutus ulottuu elämän kaikille alueille. Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Tarvitsemme uusia toimia ja tapoja vastata eteemme tuleviin haasteisiin. Etelä-Pohjanmaan uudessa kulttuuristrategiassa hahmotetaan ne kehittämisen kulmakivet, joita kääntämällä voimme vaikuttaa kulttuurin kehittämiseen maakunnassamme. Kulttuuristrategiaan on nyt myös yhdistetty Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma ja Etelä- Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma. Näin kaikki olennainen alueellisessa kulttuurin kehittämistyössä löytyy yksistä kansista. Uudella kaudella kehittämistyön fokus on älykkäässä erikoistumisessa ja kansainvälisessä kiinnostavuudessa. Myös kulttuurin merkitys hyvinvoinnin edistäjänä korostuu. Tämän strategian tehtävänä on johdattaa meitä kohti entistäkin parempaa tulevaisuutta. Haluamme tulevaisuudessa edelleen vahvistaa kulttuurin asemaa maakunnassa, kehittää alueen osaamista ja koulutusta kulttuurin alalla, lisätä yhteistyötä niin kulttuuritoimijoiden välillä kuin eri alojen kanssa, mahdollistaa menestyksellisen luovien alojen liiketoiminnan alueella sekä mahdollistaa kulttuurin kansainvälistymisen. Tämä vaatii meiltä omien vahvuuksien tunnistamista ja tiukkojakin valintoja, sillä resurssit edelleen niukkenevat. Näin toimimalla voimme lisätä vetovoimaamme ja houkutella uusia voimavaroja alueellemme. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiaa on tehty osallistamalla maakunnan kulttuuritoimijoita prosessiin monin eri tavoin. Tämä on tarjonnut mahdollisuuden vaikuttaa strategian sisältöön. Kiitokset ydinryhmälle, Vapaa pudotus Oy:lle, kulttuurilautakunnalle ja Etelä-Pohjanmaan liiton henkilökunnalle sekä kaikille strategian kommentointiin ja valmistumiseen osallistuneille henkilöille! Osallistavaa toimintatapaa Etelä-Pohjanmaan liitto haluaa hyödyntää jatkossakin ja haastaa kaikki maakunnan kulttuuritoimijat mukaan kulttuurin kehittämistyöhön yhteisen hyvän aikaansaamiseksi. Ilmari Ylä-Autio Etelä-Pohjanmaan kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja 3

6 Härmä-elokuvaa kuvattiin Kauhavalla. Kuva: Yellow Film & TV. 2. Kulttuuristrategian perusta 4

7 Strategia kertoo, millä keinoilla asetettuun tavoitteeseen (visioon) päästään. Hyvä strategia pohjaa identiteettiin sekä olemassa oleviin vahvuuksiin. 2.1 Mitä on eteläpohjalaisuus? Etelä-Pohjanmaa on Suomen maakunnista ehkä selkeimmin oman kulttuuri-identiteetin omaava maakunta. Etelä-Pohjanmaan oma murre, kansantaide, kansanperinne, rakennustaide ja yrittäjyys luovat vankat perustukset maakunnan kulttuurielämän kukoistukselle. Savolaiskiila lyö oman leimansa Järviseudun alueelle, jossa se näkyy murteessa ja muussa kulttuurissa. Eteläpohjalaisen kulttuurin kivijalka ja perusta on eteläpohjalainen identiteetti, johon kuuluu: Ittellisyys Yritteliäisyys Positiivinen kateus ja kilpailuhenkisyys Perinteiden kunnioittaminen Ylpeys maakunnasta ja kotiseudusta Yhteisöllisyys/ kökkähenki Etelä-Pohjanmaa on vahva kulttuurimaakunta, missä jo 1800-luvulla ymmärrettiin kulttuurin ja sivistyksen merkitys. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1860 Ilmajoelle, ja se oli kuudes Suomen kansakouluista. Ensimmäiset kansanopistot perustettiin lukujen vaihteessa Ilmajoelle ja Lapualle, ja yhteiskoulut vuonna 1904 Lapualle ja 1913 Seinäjoelle. Kansanopistot olivat Etelä-Pohjanmaalla 5

8 merkittävä oppilaitosmuoto talonpoikaisnuorisolle. Niillä oli tärkeä yleissivistävä, kasvatuksellinen ja nuorten kokonaispersoonallisuutta kehittävä merkitys. Eteläpohjalaiseen luonteenlaatuun on perinteisesti yhdistetty suorapuheisuus, ahkeruus, vakavuus, oikeamielisyys ja rohkeus. Ittellisyydellä tarkoitetaan vahvaa itsetuntoa, omatoimisuutta ja yritteliäisyyttä, joita täällä on aina arvostettu. Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien osuus työikäisistä onkin suurempi kuin muualla Suomessa. Eteläpohjalainen yrittäjyys näkyi 1700-luvulla tervakaupan muodossa ja 1800-luvulla siirtolaisuutena. Amerikan siirtolaisista osa palasi takaisin tuoden usein mukanaan huomattavan alkupääoman. Pääomilla ostettiin maatiloja ja perustettiin yrityksiä. Eteläpohjalaiseen yritteliäisyyteen on vaikuttanut myös se, että maatilat olivat itsenäisten talonpoikien hallussa, täällä ei ollut suuria kartanoita. Koska metsät oli kulutettu tervanpoltossa, alueelle ei syntynyt myöskään suuria puunjalostustehtaita. Sääty-yhteiskuntaa ei päässyt syntymään, ja ihmiset olivat tasa-arvoisempia kuin muualla Suomessa. Tyypillistä yritystoiminnalle on ollut saman toimialan yritysten keskittyminen muutaman kunnan alueelle. Kurikan ja Kauhajoen alueelle syntyi huonekaluteollisuutta, Kauhavalle ja Ylihärmään puukko-, metalli- ja maatalouskoneteollisuutta, Kuortaneelle ja Alajärvelle keskittyi huvilaveistämöitä sekä Kauhavan, Lapuan ja Lappajärven alueille kudontatoimintaa ja mattokutomoita. Seinäjoen seudun elintarviketeollisuuden keskittymä käsittää suurten yritysten, Atrian ja Valion, lisäksi useita kymmeniä pienempiä yrityksiä. Vahvat klusterit ovat alueella edelleen elintarviketalous, metalli- ja teknologiateollisuus sekä puutuoteteollisuus. Eteläpohjalaisen yritteliäisyyden polttoaineena on pidetty myös kateutta. Jos tuo, niin kyllä minäkin -hengen sekä kateuden ja kilpailuhenkisyyden avulla syntyi maakuntaan monia yrityksiä. Jonkun löytämää menestyksen tietä haluttiin rohkeasti kokeilla ja saada elinkeinoa ja lisätuloja. Opeteltiin valmistamaan tuotteita, joilla oli kysyntää ja joiden valmistamiseen ei tarvittu paljon alkupääomaa, ja johon raaka-ainetta oli saatavilla. Eteläpohjalaisuuteen kuuluvat vahvasti myös joukkoliikkeet: puukkojunkkarius, herännäisyys ja nuorisoseuraliike. Samoin isänmaallisilla liikkeillä ja aatteilla, kuten jääkäriliikkeellä, suojeluskunnilla ja Lapuanliikkeellä, on maakunnassa ollut vahva sijansa. Perinteiden kunnioittaminen on maakunnassa ollut aina voimakasta. Kansallisen heräämisen, koululaitoksen ja nuorisoseurojen vaikutuksesta alkoi jo 1800-luvun lopulla maakunnassa yleistyä perinnejuhlien pito. Aluksi ne olivat maakunnallisia Suomen sotaan liittyviä muistojuhlia muuttuen pitäjäjuhliksi. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toimesta vietettiin maakun- 6

9 nallisia laulu- ja soittojuhlia aina 1970-luvulle saakka. Paikalliset nuorisoseurat järjestivät omia kesäjuhlia, joissa oli kulttuuriohjelmaa ja urheilukilpailuja luvulla pitäjäjuhlien aiheiksi tulivat merkkitapahtumat ja kulttuuri. Nuorisoseurat ja muut perinnejuhlien järjestäjät ovat kotiseututyöllä ja suurilla maakuntajuhlilla kasvattaneet yhteishenkeä eri paikkakuntien ja yhteiskuntaryhmien kesken, sekä herättäneet ja ylläpitäneet maakuntatietoisuutta ja isänmaallista henkeä. Monilla maakunnan kulttuuritapahtumilla on juurensa näissä perinnejuhlissa. Monet museot sekä perinne- ja kulttuuritapahtumat ovat syntyneet talkootyön eli kökkätyön kautta. Talkoot on perinteinen naapuriavun muoto, johon liittyy vahva yhteisöllisyys. Talkoissa autetaan esimerkiksi talon rakentamisessa, maataloustöissä tai annetaan muuta työpanosta ilman korvausta. Talkoihin liittyi myös olennaisena kestitys ja ilonpito; työurakan jälkeen syötiin ja tanssittiin. Eteläpohjalaista identiteettiä, luonnetta, ittellisyyttä ja yrittäjyyttä kuvaavat hyvin nämä sananparret: Tee mitäs tykkäät, mutta tiärä, jotta yritystä pitää olla. Soot kotkien sukua ekkä kana - lähäre lentohon ja lakkaa räpiköömästä. Ei saa auttaa, sano lapualaanen, ku tervakuarman alla makas. Mun kans on niin heleppo tulla toimehen, teherähän vaan niinku mä sanon. En oo korvaamatoon, mutta paras maharollinen. Kyllä kolloo saa olla, muttei tyhymä. Kylän kohoralla komiasti vaikka mualla kontaten. Sääliä saa ilimaaseksi, mutta kateus pitää ansaata. Vaikka tavallista yritetähän niin priimaa pakkaa tulemahan. Ei me täyrellisiä oo, meiltä puuttuu heikkouret. 7

10 2.2 Etelä-Pohjanmaan kulttuurin toimintaympäristö Etelä-Pohjanmaalla on tehty kulttuurin kehittämistyötä pitkään ja tavoitteellisesti. Ensimmäinen kulttuurin kehittämisohjelma valmistui vuonna 1999, ja erilaisia kulttuurialan kehittämishankkeita on ollut vuosien kuluessa paljon. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin vahvuustekijöitä löytyy lähes kaikilta kulttuurin ja taiteen aloilta. Tänä päivänä maakunta on tunnettu musiikista ja etenkin rytmimusiikista. Provinssirock, Tangomarkkinat sekä Softengine-yhtye ovat hyviä esimerkkejä kansainvälisestikin tunnetuista musiikin toimijoistamme. Maakunnassa on paljon rytmimusiikin ja klassisen musiikin tapahtumia sekä erilaisia toimijoita. Sibelius-Akatemian Seinäjoen koulutusyksikkö tekee hienoa kehittämis-, tutkimus- ja koulutustyötä. Samoin koulutustoiminnassa vahvoja toimijoita ovat musiikkioppilaitosten lisäksi tutkimus- ja koulutuslaitos Rytmi-Instituutti ja Suomen lastenkulttuurikeskusten verkostoon kuuluva Louhimo, jotka ovat erikoistuneet rytmimusiikkiin/populaarimusiikkiin. Ilmajoen musiikkijuhlat ovat tuottaneet maakunnassa oopperaesityksiä jo 40 vuoden ajan. Valtionosuutta saavia taide- ja kulttuurilaitoksia on maakunnassa neljä: Seinäjoen kaupunginteatteri (ainoa ammattiteatteri maakunnassa), Seinäjoen kaupunginorkesteri, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo ja Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo. Valtionosuutta saavia tapahtumia maakunnassa ovat Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkitapahtuma, Ilmajoen Musiikkijuhlat, Provinssirock-festivaali, Seinäjoen Tangomarkkinat ja Seinäjoen Harrastajateatterikesä. Harrastajateatteritoiminta on alueella erittäin vahvaa. Kotiseututyöllä on pitkät perinteet ja museoita maakunnassa on erittäin runsaasti. Niistä suurin osa on kotiseutuyhdistysten ylläpitämiä. Kotiseutumuseoilla on laajat ja edustavat kokoelmat. Taiteen perusopetusta saa Etelä-Pohjanmaalla musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä, teatterissa, tanssissa ja sirkustaiteessa. Taiteen perusopetusta järjestävät musiikkioppilaitokset, kuvataidekoulut, käsityökoulut, tanssiopistot ja kansalaisopistot sekä taideliikuntakoulu. Nämä saavat toimintaansa valtionosuutta. Kulttuurikeskukset toimivat kulttuuritoiminnan vetureina monella paikkakunnalla, näistä esimerkkeinä Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Sella ja Rytmikorjaamo. Näissä kulttuuri- ja taidealan toimijat tekevät yhteistyötä synnyttäen uusia tuotteita ja tapahtumia. 8

11 Maakunta on edelleen myös vahva käsityömaakunta; käsi- ja taideteollisuusyrityksiä on paljon, samoin alan harrastajia. Maakunnassa toimii Taito Etelä-Pohjanmaa ja alan koulutusyksiköitä. Tunnettuja yrityksiä ovat mm. Amfora, VM-Carpet, Lennol, Jokipiin Pellava, Lapuan Kankurit, Rustoopuori sekä Iisakki Järvenpää. Rakennusperintöä edustavat kaksifooninkiset talot antavat yhä oman leimansa lakeuden maisemaan. Rakennuskulttuurin kansainvälisestikin tunnettuja arkkitehtuurikohteita edustavat Seinäjoen ja Alajärven Aalto-keskukset sekä Seinäjoen Apila-kirjasto. Kuvataiteilijoiden teoksia esittelevät alueen taidemuseot, taidehallit, galleriat, ateljeet ja muut näyttelytilat. Nelimarkka-museon yhteydessä toimii maakunnan ainoa kansainvälinen taiteilijaresidenssi. Lapualla toimii Pohjanmaan Valokuvakeskus. Eteläpohjalaiset ihmiset, miljööt ja maisemat ovat päässeet esille suomalaisissa elokuvissa ja erilaisia kuvausryhmiä työskentelee maakunnassa säännöllisesti. Hullunrohkeat Duudsonit ovat nousseet kansainväliseen maineeseen elokuva-, video- ja tv-sarjatuotannoillaan. Etelä-Pohjanmaalla järjestetään monipuolisesti taiteen ja kulttuurin opetusta. Opetusta järjestävät kansalais- ja musiikkiopistot, kansanopistot, ammattioppilaitokset, korkeakoulut sekä yksityiset toimijat. Etelä-Pohjanmaa kuuluu Taiteen edistämiskeskuksen Pohjanmaan aluetoimipisteen piiriin ja Pohjanmaan tanssin aluekeskukseen yhdessä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien kanssa. Vuonna 2011 kulttuurin toimialojen tuotos Suomessa oli 11,3 miljardia euroa ja kulttuurin toimialojen tuottama arvonlisäys oli 5,3 miljardia euroa. Kulttuurin BKTosuus oli n. 3,3 %. Kulttuurin toimialoilla työskenteli lähes henkeä vuonna 2011 eli noin 3,6 prosenttia koko työllisestä työvoimasta. Vuonna 2007 Etelä- Pohjanmaalla kulttuuritoimialan tuotos oli 133,6 milj. euroa ja osuus koko alueen tuotoksesta 1,32 %. Työllisiä kulttuuritoimialalla oli 1894 eli 2,18 % kaikista alueen työllisistä. Kulttuurialan toimipaikkoja oli maakunnassa

12 Luovilla aloilla nähdään paljon kasvupotentiaalia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa Luovuudesta kasvua ja uudistumista (2012) todetaan, että luovassa talou dessa on havaittavissa kaksi merkittävää kehitystrendiä: aineettomien oikeuksien kauppaan liittyvät kasvun mahdollisuudet (tavaramerkit, brändit, tekijänoikeuksien kauppa) sekä luovien sisältöjen (luova osaaminen palveluna) kasvava merkitys kaikkien toimialojen liiketoiminnassa. Nämä muuttavat tuotannon tapoja ja sen seurauksena myös työelämää uudenlaiseksi, ja luovien alojen yritykset ovat tämän muutoksen eturintamassa. Tuotteiden ja palveluiden käyttämisen uudet tavat, digitalisoitumisen tuomat uudet mahdollisuudet ja kysyntälähtöisten tuotteiden ja palveluiden kasvavat markkinat muuttavat tuotantoa ja arvoketjuja kaikilla toimialoilla. Tämä näkyy muun muassa median käytössä. Formaattien ja konseptien merkitys palvelutuotannossa kasvaa, ja juuri luovilla aloilla on pitkä kokemus näiden tuottamisessa. 10

13 Näyttely Jurvan Sellassa Kurikassa. Kuva: Jari Ratilainen. 11

14 Pääsiäistrulli kokolla. Kuva: Marjut Hakkola. 3. Valmisteluprosessi 12

15 Tässä uudessa kulttuuristrategiassa yhdistyvät aiemmin laaditut ohjelmat: Kulttuurisesti kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa Kulttuuristrategia vuosille , Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma päivitys vuosille ja Eurooppalainen kulttuurimaakunta Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman päivitys vuosille Kulttuuristrategian tehtävänä on näyttää maakunnan kulttuuritoimijoille yhteinen väylä, jota kulkemalla kulttuurin vaikutukset ja asema edelleen vahvistuvat maakunnassa, luoville aloille syntyy lisää menestyvää liiketoimintaa ja kulttuuri kansainvälistyy vauhdilla. Erityisesti kiinnitämme huomiota strategiasta viestimiseen niin laadintaprosessin kuin strategian toteuttamisen aikana. Strategia on julkaistu painettuna, ja sähköisenä versiona se löytyy liiton kotisivuilta. Strategiaa viestittäessä hyödynnämme myös mm. videoita. Kulttuuristrategiaa valmisteltiin alusta alkaen yhteistyössä maakunnan eri sidosryhmien kanssa. Prosessista on vastannut Etelä-Pohjanmaan liitto, ja strategiaa työstäneessä ydinryhmässä oli mukana reilu kymmenen eri alan kulttuurivaikuttajaa Etelä-Pohjanmaalta. Kehitystyötä tehtiin jatkuvana vuorovaikutteisena ja oppivana prosessina. Sidosryhmät otettiin alusta asti prosessiin mukaan. Strategiaprosessin suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa kerättiin ja hyödynnettiin sidosryhmiltä kerättyä tietoa, osaamista ja aiemmin kulttuuristrategioista tuotettuja materiaaleja. Tässä vaiheessa myös hahmoteltiin ensimmäisiä hypoteeseja eli oletuksia strategiaan liittyen. Mielipiteitä ja näkemyksiä kerättiin myös erillisessä visiotyöpajassa, johon osallistui yli 60 eri sidosryhmien edustajaa. Tavoitteena oli listata maakunnan kulttuurin vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä pohtia tulevaisuuden menestymisen avaimia. Työskentelyn pohjalta luotiin ensimmäinen strategiahahmotelma, jota testattiin sidosryhmille suunnatulla web-kyselyllä. Internet-kysely lähetettiin Etelä-Pohjanmaan kulttuuritoimen sidosryhmille huhtikuun aikana. Kyselyyn saatiin 111 vastausta. Tavoitteena oli testata oletuksia, joita kyselyyn mennessä oli syntynyt, ja kuulla, mihin erityisesti toivotaan tulevaisuudessa kiinnitettävän huomiota. Kyselyn tulosten pohjalta strategiaa muokattiin, ja työryhmässä keskityttiin tulevaisuuden polun mallintamiseen ja konkreettisten toimenpiteiden kehittämiseen. Kuulemiskierroksen jälkeen strategiaa muokattiin saadun palautteen perusteella. 13

16 3.1 Visiotyöpajan tuloksia Maaliskuussa 2014 järjestettyyn visiotyöpajaan osallistui yli 60 sidosryhmän jäsentä. Visiotyöpajassa käsiteltiin kulttuuristrategiaa monesta eri näkökulmasta. Ryhmissä ideoitiin kulttuurin tulevaisuutta mm. älykkään erikoistumisen, luovien alojen kehittämisen, poikkitaiteellisen ja alojen välisen yhteistyön, osaamisen ja koulutuksen ja tutkimuksen sekä uusien toimintamallien kannalta. Ryhmissä keskusteltiin myös osaamiskärjistä sekä pohdittiin, mihin erityisesti pitäisi panostaa kulttuurin kehittämisessä. Tuloksia on hyödynnetty kulttuuristrategiassa laajasti. Ensisijaisen tärkeäksi työpajassa nähtiin koulutus, kulttuurialan osaaminen sekä sen edelleen kehittäminen. Tulevaisuuden palvelujen ennakointiin ja tuottamiseen halutaan panostaa. Liiketoimintaosaamisen, myynnin ja markkinoinnin sekä tuotteistamisen osaamista on parannettava, ja ammattimaisuutta ja ammattilaisuuteen siirtymistä on tuettava erilaisin keinoin. Rajat ylittävää yhteistyötä on lisättävä niin alueiden, alojen, tilojen, sisältöjen kuin toimijoiden kesken. Ns. ristiinpölytyksen pitäisi olla jatkuvaa. Kansainvälisyys tulisi nähdä kaikkea toimintaa läpileikkaavana. Rakenteita on ravisteltava, mutta ei vain siksi, että pitää uudistaa, vaan siksi, että tehdään paremmin. Kulttuurin asemaa tulee vahvistaa hyvällä viestinnällä: kulttuurilla ei ole vain välinearvoa, vaan myös itseisarvo. Taiteen perusopetukseen, lastenkulttuuriin ja taidekasvatukseen on edelleen panostettava esim. taiteilijavierailuilla kouluihin. On tärkeää lisätä lasten kosketuksia kulttuuriin. Kulttuurin roolia uusien innovaatioiden kehittämisessä ja synnyttämisessä on vahvistettava. Uudistumisen pitää olla rohkeaa ja jatkuvaa. Maakunnassa pitää olla reagointiherkkyyttä ja muutosvalmiutta uusien ilmiöiden edessä. Esim. toimintaympäristön digitalisoitumiseen on reagoitava nyt. Lähipalvelut on turvattava mahdollisuuksien mukaan, ja uusia palveluita, saatavuutta ja käyttäjälähtöisyyttä lisättävä. Uusia toimintamalleja on kehitettävä ennakkoluulottomasti. Jokaisen yrityksen tulee hyödyntää palvelumuotoilua ja synnyttää siitä kilpailuetua. Kehittämisessä on panostettava siihen osaamiseen, joka on jo alueella vahvaa, ja josta voi syntyä myös kansainvälisesti kiinnostavaa osaamista. Tällaisena osaamisena esiin nostettiin erityisesti rytmimusiikki. 14

17 3.2 Sähköisen kyselyn yhteenvetoa Sähköinen kyselylomake lähetettiin Etelä-Pohjanmaan keskeisille kulttuuritoimijoille ja -päättäjille huhtikuussa Kyselyllä kerättiin palautetta nykyisestä kulttuuritoiminnasta, kehittämisen kohteista, unelmatilasta ja painopistealueista. Kyselyyn saatiin 111 vastausta. Oman kunnan kulttuuripalveluissa tyytyväisimpiä oltiin alueen kirjastopalveluihin (yli 84 % hyvä tai erittäin hyvä), tapahtumiin (yli 65 % hyvä tai erittäin hyvä), kansalaisopistoon (yli 72 % hyvä tai erittäin hyvä), musiikkitoimintaan ja konsertteihin (yli 63 % hyvä tai erittäin hyvä) sekä teatteritoimintaan ja -esityksiin (yli 63 % hyvä tai erittäin hyvä). Vähiten tyytyväisiä oltiin mediataide-, sirkus- sekä kuvitus- ja sarjakuvakulttuuripalveluihin sekä ystävyyskaupunkitoimintaan. Kyselyssä arvioitiin myös koko Etelä-Pohjanmaan kulttuuripalveluja. Merkille pantavaa oli, että niin luovien alojen yritystoiminnan kuin kulttuurimatkailun tila määriteltiin hyväksi tai erittäin hyväksi vain hieman reilussa 15 %:ssa vastauksista, ja lähes joka viides vastanneista ei osannut vastata kysymykseen. Suurimmaksi onnistumiseksi kulttuurin kehittämisen saralla nähtiin rytmimusiikki, joka mainittiin useissa avoimissa vastauksissa. Rytmimusiikin kokonaisvaltaisesta kehittämistyöstä olisi malliksi muillekin toimialoille. Rytmimusiikin nostaminen yhdeksi kärjeksi on tuottanut onnistumisia. Resursointia voisi tosin valuttaa enemmän suoraan tekijöille. Rytmikorjaamo on todella mahtava saavutus. Myös tapahtumat nähdään onnistumisena. Sen sijaan markkinointiosaamiseen pitäisi panostaa. Monipuolisten tapahtumien luomisessa on onnistuttu. Parannettavaa olisi näiden tapahtumien markkinoinnissa Suomen rajojen ulkopuolelle, erityisesti muihin Pohjoismaihin. Paikallisesti on kehitetty sinänsä onnistuneita tapahtumakonsepteja, mutta tuotteistamisessa & brändäyksessä on parantamisen varaa. Kulttuuristrategiassa voisi nostaa kulttuurin brändäyksen yhdeksi painopisteeksi - ei vain eteläpohjalaisuuden, vaan paikallisuuttakin voidaan tuotteistaa. Kehittämisen kohteiksi mainittiin useissa vastauksissa kansainvälistyminen, luovien alojen yritysten kehittäminen, markkinointi sekä yhteistyö. 15

18 Unelmien Etelä-Pohjanmaa olisi väkevästi juureva, identiteettinsä tunnistava ja siitä ylpeä, mutta nykyaikaisesti ajan virrassa sukkuloiva. Kulttuurin kehittämistyössä on hyvin otettu esiin kulttuurimatkailun kehittäminen maakunnassa. Matkaa on vielä esim. Lapin tasolle, mutta hyvällä tiellä ollaan. Lisäksi tapahtumat ovat edelläkävijöitä maakunnassa. Rytmimusiikki on nostettu hyvin esiin. Kansainvälistyminen olisi suotavaa, sekä luovien alojen yrityskehityspalveluiden vakiinnuttaminen sekä eri alojen yhteistyön lisääminen, kuten maakunnan rajat ylittävä yhteistyö. Kyselyssä kysyttiin myös mahdollisia kehittämisen esteitä. Tällaisiksi nimettiin mm. nurkkakuntaisuus ja yhteistyön puute, resurssien niukkeneminen ja siitä johtuva oman tontin puolustaminen, päättäjien asenteet kulttuuria kohtaan, osaamisen puute sekä tuotteistamis- ja markkinointiosaamisen puute. Uskalletaanko tehdä valintoja? Kaikille vähän ei tuo tuloksia. Unelmien kulttuurimaakuntaa kuvattiin persoonallisilla ja monipuolisilla tavoilla, mutta yhdistäväksi tekijäksi vastauksissa nousi yhteistyö, rohkeus ja uudet toimintamallit. Unelmien kulttuurimaakunnassa kilpailu on tervettä ja innostaa kilvoitteluun. Ilmapiiri on avoin uusille ajatuksille, ideoille ja toimijoille. Olemme sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnettu rytmimusiikin kehittäjä ja edelläkävijä. Etelä-Pohjanmaalla on leveät rytmimusahartiat joiden päällä lepää vankka osaaminen, tutkimus, koulutus. Hullut ja hauskat ideat siivittävät kaikkea tekemistä. Rytmimusiikin imussa syntyy uutta ja vanhoja yhdistelevää, tulevaisuuden hittejä, tuotteita, kärkiä, mutta myös uutta ruohonjuuritason toimintaa. Unelmoin avoimesta ja kehittämisorientoituneesta kulttuuriympäristöstä. Maakunnassa on kulttuurin alalla monisärmäistä osaamista laaja-alaisesti eri taiteenalojen sisällä ja välillä. Yhteistyöverkostot ovat avoimia ja mukaansatempaavia. Kulttuuri luo hyvinvointia myös kaupunkitiloissa. Taide ei jää vain seinien sisään, vaan tukee ihmistä myös arjen keskellä. Osallistuttaa, antaa syrjäytymiselle vastalääkkeen. Tarvitaan uusia toimintamuotoja kehittämään uutta kulttuurialan työllisyyttä. Uusia matkailualan tuotteita. Ympäri vuoden erilaisia tapahtumia, joissa kulttuurisektori toimii yhteistyössä kolmannen sektorin ja yhdistys-puolen kanssa. Yhdistykset nousevat korvaamaan puutteita, joita seuraa talouden laskusuhdanteesta. Ihmiset aktivoituvat rakentamaan maakuntaa yhdessä, kun sitä vastuuta ei voi antaa enää pelkästään kunnille ja kaupungeille. Avoin, innostunut ja perinteitä kunnioittava Etelä-Pohjanmaan kulttuurimaakunta, jossa maantieteelliset ristiriidat eivät hallitse yhteistä kehittämistä. Unelmissani Etelä-Pohjanmaa olisi lämminhenkinen, luoksensa kutsuva, sopivan taiteellisesti boheemi sekä avoin maakunta! Väkevästi juureva, identiteettinsä tunnistava ja siitä ylpeä, mutta nykyaikaisesti ajan virrassa sukkuloiva. Kyselyn tulokset on huomioitu strategiassa, ja useita kyselyssä esitettyjä kehittämisehdotuksia on myös suoraan hyödynnetty strategiatoimenpiteissä. 16

19 Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian valmisteluprosessi 2014 TAMMIKUU kulttuuristrategiaprosessin käynnistäminen suunnittelutyöpaja Vapaa pudotus Oy:n kanssa HELMIKUU kulttuurilautakunta strategiaprosessin esittely ja edustajien valinta ydinryhmään ydinryhmä aloittaa työskentelynsä MAALISKUU 4.3. visiotyöpaja ideoitiin kulttuurin tulevaisuutta ja kehittämistä eri näkökulmista kulttuurilautakunta tilannekatsaus SYYSKUU kuntien kulttuurivastaavien kokous, strategialuonnoksen esittely ja evästyskeskustelu maakuntahallitus, strategialuonnoksen esittely ja evästyskeskustelu Luovien alojen rahoitusseminaari strategialuonnoksen esittely MYR, strategialuonnoksen esittely ja evästyskeskustelu kulttuurilautakunta tutustuminen nettipalautteeseen ja lausuntoihin kuntien lausunnot strategialuonnos netissä kommentoitavana strategian viimeistelyä HUHTIKUU internet-kysely kulttuuritoimijoille ja päättäjille kerättiin palautetta kulttuuritoiminnasta, kehittämisenkohteista, unelmatilasta ja painopistealueista TOUKOKUU 8.5. ydinryhmän kokous kulttuurilautakunta tilannekatsaus ydinryhmän kokous kirjoittamisprosessi alkaa KESÄKUU visualisointia strategiakuva valmistuu LOKAKUU Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien toiminnanjohtajat luonnoksen esittely ja evästyskeskustelu ydinryhmän kokous taittotyö MARRASKUU kulttuurilautakunta strategian hyväksyminen maakuntahallitus strategian hyväksyminen painotyö JOULUKUU seminaari strategian julkistaminen strategia jakoon julkaisuna ja netissä ELOKUU ydinryhmän kokous kulttuurilautakunta strategialuonnoksen esittely ja evästyskeskustelu EP:n liiton suunnittelupäivä, strategia- luonnoksen esittely 17

20 4. 18 Jotakin parempaa - Tie vuoteen 2020

21 4.1 Visio Visio antaa yhteisen suunnan ja tavoitteen. Työpajakierrosten, muiden alueelle laadittujen strategioiden ja ohjelmien sekä kyselyn pohjalta loimme vision, joka kertoo maakunnan yhteisen tavoitteen ja toivotun kulttuurialan tulevaisuudenkuvan vuonna Etelä-Pohjanmaa on jo nyt vahva kulttuurimaakunta, jonka tulevaisuuden menestys kumpuaa kansainvälisyydestä ja kyvystä uudistua muun maailman mukana. Vuonna 2020 haluamme olla: Haluamme olla vetovoimainen asukkaita, matkailijoita ja yrityksiä innostava kulttuurimaakunta sekä entistäkin kansainvälisempi. Ei riitä, että kiinnostamme muita: tärkeintä on tyytyväiset yritykset ja asukkaat, jotka valitsevat maakunnan pysyväksi olinpaikakseen. Tutkimusten mukaan kulttuuriosallisuus lisää onnellisuuden kokemuksia ja elämän mielekkyyttä sekä vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja pidentää elinikää. Kulttuuri on merkittävä vetovoimatekijä, ja haluammekin olla hyvin profiloitunut, yhteistyötä tekevä ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurimaakunta. 4.2 Megatrendit Hyvä strategia katsoo ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Olemme valinneet tähän strategiaan mukaan seitsemän kulttuuristrategian kannalta olennaisinta megatrendiä. Nämä megatrendit tulee huomioida kaikessa kehittämisessä. 19

22 4.2.1 Tulevaisuudessa ei ole enää liiketoimintaa, johon digitaalisuus ei liittyisi. Digitaalisuus synnyttää täysin uutta liiketoimintaa, uudistaa olemassa olevaa ja muuttaa vanhoja toimintamalleja kokonaan uudenlaisiksi. Digitaalisuus muuttaa myös muotoaan koko ajan, kiitos jatkuvasti kehittyvän teknologian. On ennustettu, että v mennessä tablettien menekki on kasvanut jo yli 350 miljoonaan laitteeseen, ja internetin käyttö onkin siirtymässä yhä enemmän mobiililaitteisiin. Digitaalisuus mahdollistaa paikallisen tarjonnan, kokemusten jakamisen ja paikallisen markkinoinnin Läpinäkyvyys lisääntyy edelleen: esim. digitaaliset On-Site-palvelut, live-chat-palvelut lisääntyvät, jolloin asiakas voi antaa palautteen kokemuksestaan paikan päällä Fyysisen tuotteen tai palvelun kokemusta voidaan parantaa digitaalisuuden avulla esimerkiksi palvelemalla asiakasta henkilökohtaisesti live-chat-palvelun avulla Digitaalisuus tarjoaa myös uudenlaisia kulttuurin jakelu- ja myyntikanavia Verkkoliiketoiminnasta ja markkinoinnista pitää tulla kiinteä osa kulttuuria, kulttuurimatkailua sekä kulttuurin tuontia ja vientiä Tulevaisuudessa Suomea ja myös Etelä-Pohjanmaata kohtaa merkittävä väestörakenteen muutos. Kun vuoden 2012 lopussa Etelä-Pohjanmaalla asui 65 vuotta täyttäneitä henkeä, olisi heidän lukumääränsä v ennusteen mukaan henkeä eli 36 prosenttia korkeampi. Samanaikaisesti työikäisten määrä olisi ennusteen mukaan noin henkeä vähemmän kuin vuoden 2012 lopussa. Väestö ikääntyy, työvoiman määrä pienenee, ja tervey- 20

23 denhuollon kulut kasvavat. Tämä kehitys asettaa suuria haasteita niin kansantaloudelle kuin yhteiskunnalle. Suomessa tarvitaan teknisiä ja sosiaalisia innovaatioita, joiden avulla tulevia haasteita voidaan ratkaista. Tämä luo myös mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan syntymiselle. Väestörakenteen muutos on tulevaisuuden suurimpia haasteita, mutta myös iso mahdollisuus Kulttuurista pitää tulla osa arkea kaikenikäisille, kulttuuri lisää hyvinvointia Tarvitaan uudenlaista sukupolvien rajat ylittävää toimintaa Uusia sosiaalisia innovaatioita kehitetään monialaisessa yhteistyössä Seniorit tulee huomioida entistäkin paremmin merkittävänä kulttuurin kuluttajaja tuottajaryhmänä Yhä useampi kuluttaja on ns. eettinen kuluttaja, joka huomioi palvelun tai tuotteen eettisyyttä ostopäätöksiä tehdessään. Lähi- ja luomuruokaa arvostetaan, ja esim. luomun myynti kasvaa tasaisesti vuosittain. Vaikka Suomessa markkina on kasvanut hitaammin kuin muualla Euroopassa, v luomun myynti kasvoi Suomessakin enemmän kuin päivittäistavarakauppa keskimäärin. Omistamisesta ollaan siirtymässä vaihdantaan ja vaihtotalouteen. Matkailussa ekologisuus on kasvava trendi: ympäristövastuullisuus on noussut toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi monissa matkailupalveluissa, ja yhä useammalle se on myös tärkeä majoituksen valintaperuste. Kulutuspäätöksistä ei haluta tuntea huonoa omatuntoa. 21

24 Ekologisuus on muuttumassa normaaliksi tavaksi toimia, mikä on huomioitava niin kulttuuripalveluissa, tapahtumissa kuin kulttuurimatkailussa Uusia mahdollisuuksia voi kyteä esim. designin ja kierrätysteollisuuden yhdistämisessä sekä luonnon paremmassa hyödyntämisessä kulttuuritapahtumien yhteydessä Etätyömahdollisuuksia on kehitettävä Design on vielä aliarvostettu ja huonosti hyödynnetty kilpailutekijä, mutta pikkuhiljaa myös Suomessa on ymmärretty muotoilun tuoma lisäarvo asiakkaalle. Muotoilulla voidaan lisätä käyttäjälähtöisyyttä ja kokemuksellisuutta, yhdistää monialaista osaamista ja kyseenalaistaa vanhaa. Käytettävyys, visuaalisuus, design ja palvelumuotoilu ovat tärkeimpiä yritysten kilpailutekijöitä tulevaisuudessa On mahdollistettava muotoilijoiden ja yritysten kohtaaminen sekä osaamisten yhdistäminen Erilaiset lifestyle-trendit (elämäntapa-trendit) vaikuttavat kuluttajien ja yritysten ostopäätöksiin ja käyttäytymiseen. Tällä hetkellä pinnalla ovat mm. slow life (hidas elämä, hidastaminen), handmade (käsin tehty, itse tehty), lainaaminen omistamisen sijaan sekä takaisin luontoon. 22

25 Tulevaisuuden trendit ja megatrendit huomioidaan kaikessa suunnittelussa, tuotteistamisessa, markkinoinnissa ja uudistumisessa Trendejä seurataan, ja markkinaa/tarjontaa sopeutetaan niiden mukaan Paikallinen osaaminen on niin liiketoiminnan kuin matkailun ytimessä. Alueiden kehittämisessä korostetaan ns. älykästä erikoistumista, mikä tarkoittaa erikoistumista omille vahvuusalueille, fokusoitumista alueen kasvavien alojen kehittämiseen ja uusien innovaatioiden hyödyntämiseen, kestävään kasvuun ja jatkuvaan yhteistyöhön elinkeinoelämän, yliopistojen ja julkisen hallinnon välillä. Vahvuusalueitamme ovat ruoka, rytmimusiikki, arkkitehtuuri, tapahtumat ja taiteen perusopetus. Paikallisuuden arvostus ja alueen vahvuuksien esille tuominen korostuvat myös matkailussa. Matkailun edistämiskeskus/visit Finland ( alkaen Finpro) on määritellyt markkinointitoimenpiteidensä kohderyhmäksi ns. modernit humanistit. Tätä ryhmää määrittäviä asenteita ja arvoja ovat kiinnostus ja avoimuus vieraita kulttuureja ja uusia kokemuksia kohtaan sekä huolenpito tulevaisuuden yhteiskuntaa ja maailmaa kohtaan yleisesti. He ovat usein omatoimimatkailijoita, jotka haluavat matkustaa eksoottiseen paikkaan, joka ei ole perinteinen turistirysä. Heille Suomi ja vahvan kulttuurin Etelä-Pohjanmaa voi olla varteenotettava ja kiinnostava matkustuskohde. Tärkeää on mahdollisuus yksilölliseen kokemukseen ja joustaviin järjestelyihin. Globaalin rinnalla paikallisuuden arvostaminen on nousussa Kaiken toiminnan perustana ja kivijalkana on oman alueen erityisosaaminen ja sen kehittäminen Modernille matkailijalle juuri alueen erityisyys on kiinnostavinta 23

26 4.3 Kulttuurin kehittämisen kulmakivet Tavoitteenamme on luoda Etelä-Pohjanmaasta vuoteen 2020 mennessä meitä ittiä ja muuta maailmaa innostava kulttuurimaakunta. Strategia, jossa ei ole tehty valintoja, on vaikutusvoimaltaan vähäinen tai olematon. Jotta voimme nousta entistäkin merkittävämmäksi, kansainvälisemmäksi ja vetovoimaisemmaksi kulttuurimaakunnaksi, on kehittämistyössä tehtävä valintoja. Kehittämisen kulmakivet vuosille kertovat, mihin asioihin erityisesti panostamme alueen kulttuurin edistämisessä ja kehittämisessä seuraavien vuosien aikana. Ne perustuvat niin nykyisiin vahvuuksiimme kuin tulevaisuuden tarpeiden ennakointiin. Tarvitsemme lisää lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä, toiminnallisia verkostoja ja innovatiivisia toimintamalleja maakuntaan. Kulttuuri kuuluu kaikille. Tuomme kulttuurin sinne, missä ihmiset ovat. Kulttuuri edistää hyvinvointia ja terveyttä. Edistämme uusin innovatiivisin menetelmin ja mallein niin yrittäjyyttä kuin ammattilaisuutta. Olemme kehittämisessä pitkäjänteisiä. Olemme rohkeasti oma itsemme, ja juuri siksi kansainvälisesti kiinnostava. Kehitämme omia vahvuuksiamme määrätietoisesti kohti kansainvälistä osaamiskärkeä. Toimimme aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. 24

27 Tavoite Miten sen teemme? Yhteistyö Hiat kääritähän yhyres Maakunnassa tehdään jatkuvaa yhteistyötä ja ristiinpölytystä eri toimijoiden ja alojen välillä. Alueen yrityksiä ja elinkeinotoimintaa kehitetään kulttuurin ja luovuuden keinoin. Alueelle syntyy lukuisia uusia lisäarvoa tuottavia luovien alojen verkostoja ja kulttuuriyhteisöjä. Koulutuksesta puretaan siiloja, ja monialainen yhteistyö on opiskelijoiden arkipäivää. Yhteistyöstä saadaan synergiaa. 1 ) Luomme uusia yhteistyön malleja ja tapoja osaksi arkea Teemme yhteistyöstä ja verkostomaisesta toiminnasta ainoan oikean tavan toimia ja kehittää Opimme jo toimivista hyvistä yhteistyömalleista ja levitämme toimivia malleja niin maakunnan sisällä, valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti Luomme ennakkoluulottomasti eri toimialoja ylittäviä verkostoja o Esimerkiksi KUMURU-hanke: kulttuurin, musiikin ja ruoan yhteinen kattaus, josta saatiin hyviä kokemuksia. Hanke synnytti mm. Sensibus-festivaalin, moniaistisen keittokirjan, seminaareja, työpajoja sekä erilaisia tapahtumia. Hanke oli kaksivuotinen tutkimus-, kehitys- ja innovointiprojekti, jonka ytimessä oli pyrkimys löytää täysin uusi näkökulma elämyksen tuottamiseen, missä ruoka ja musiikki nautitaan yhteisenä aistielämyksenä. Yhteistyötä tekivät musiikin, ruoan, kulttuurin ja elämystuotannon ammattilaiset sekä tutkijat. Maakunnassa on useita toimivia toimialakohtaisia verkostoja, jotka ovat hyviä malleja ja joiden toimintaa kehitämme edelleen 25

28 o Esimerkiksi taiteen perusopetuksen verkoston muodostavat taiteen perusopetusta järjestävät oppilaitokset. Ne kehittävät toimintaansa yhteistyön ja verkoston kautta ja järjestävät mm. yhteisen taiteen perusopetuksen tapahtumakuukauden sekä ylläpitävät yhteistä opettajapankkia. Osallistavan suunnittelun malli on aktiivisesti käytössämme o Esimerkiksi osallistavan suunnittelun (co-design) CoGen-kehittämishankkeessa kehitettiin SeAMK-kampuksen Frami F-rakennuksen sisustus yhdessä arkkitehdin, suunnittelijan, henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Hyödynnämme joukkoistamista eri muodoissa o Joukkoistamalla voidaan innovoida (avoin innovaatiotoiminta), jakaa työtä ja ideoita (crowdsourcing), myydä yhteisen kanavan avulla (crowdselling), tuottaa yhdessä (co-creating) tai saada rahoitusta liikeideoiden tai projektien kehittämiseen (crowdfunding). Hyödynnämme sosiaalisen median verkostoja 2) Luomme innovatiivisia oppimis-, yritys- ja yhteistyöympäristöjä Luomme kulttuurin alalle uusia innovatiivisia oppimisympäristöjä Edistämme koulutuksessa moniosaamista esim. lisäämällä kulttuurialan opiskelijoille hyvinvointipuolen osaamista Tuemme alueen älykkään erikoistumisen elinkeinopainoalojen kehittymistä kulttuurin ja luovuuden keinoin Luomme kulttuuritoimijoille yhteisen maakunnallisen keskustelufoorumin Luomme maakunnallisen kuvataiteen verkoston kehittämään taidegallerioiden ja -museoiden sekä kuvataiteilijoiden ja kuvataiteen ystävien yhteistyötä Laajennamme lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimon toimintaa maakunnalliseksi ja kansainväliseksi 26

29 3) Teemme toisin säästääksemme resursseja Lisäämme tilojen yhteiskäyttöä Luomme laajempia hankinta- ja kilpailutusrenkaita toimialueelle Tuemme ja edistämme yhteishankintaa, yhteistuotantoja, yhteistä markkinointiviestintää Edistämme myös rahoitusmalleilla yhteistyön syntymistä Edistämme kuntarajat ylittävää ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä sekä yhteisten resurssien käyttöä Onnistuminen Yhteistyö on synnyttänyt maakuntaan uusia osallistamisen ja yhteisöllisyyden toimintamalleja sekä monialaisia hankkeita. Resurssien yhteiskäytöstä on syntynyt synergiaa. Verkostomainen toimintamalli on tuottanut merkittävää lisäarvoa verkoston toimijoille, ja eri alojen verkostot toimivat yhteistyössä myös keskenään. Monialainen yhteistyö oppilaitosten välillä ja sisällä on synnyttänyt kymmeniä uusia monialaisia projekteja ja käytänteitä alueelle. Monialaiseen osaamiseen perustuvia liikeideoita on kehitetty, ja niistä on syntynyt uusia kannattavia yrityksiä. Keskeiset toimijat Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, koulutusorganisaatiot, kunnat, Seinäjoen kaupunginorkesteri, Seinäjoen kaupunginteatteri, yhdistykset ja seurat 27

30 4.3.2 Hyvinvointi Tännekki friskaavaa tairetta Tavoite Miten sen teemme? Kulttuuri luo tulevaisuudessa hyvinvointia kaikille. Edistämme kulttuurin saavutettavuutta. Tuomme kulttuuria sinne, missä ihmiset ovat, ja sisällytämme sitä entistä enemmän koulutukseen. Hyödynnämme ympäristöä ja luontoa hyvinvoinnin lähteenä. Mahdollistamme kulttuurin levittämisen uusien digitaalisten kanavien avulla. Uskomme asiakaslähtöisyyteen ja siirrymme kysyntälähtöisyydestä tarjontalähtöisyyteen. Osallistamme asiakkaat palvelujen kehittämiseen. Toimimme uusien monialaisten innovaatioiden kehittämisen moottoreina. Mahdollistamme kulttuurin levittämisen. 1 ) Synnytämme uusia kulttuurilähtöisiä sote-innovaatioita Synnytämme monialaisessa yhteistyössä sosiaali- ja terveyspuolelle uusia kulttuurilähtöisiä sosiaali- ja terveyspuolen innovaatioita Hyödynnämme erilaisia palvelumuotoilumenetelmiä kehittämistyössä Mahdollistamme syrjäytyneiden ja erityisryhmien kulttuurin kokemukset Palvelukodeissa ja päiväkodeissa kulttuuri tuodaan osaksi arkea henkilöstöä motivoidaan ja koulutetaan kulttuurin hyvinvointipalvelujen käyttöön ja tuottamiseen 28

31 2) Tuomme kulttuuria sinne, missä ihmiset ovat Luomme mm. vanhainkodeista, palvelukodeista ja päiväkodeista kulttuurikeskuksia ja järjestämme niissä kulttuuri- ja taidetoimintaa Teemme ja tuemme erilaisia uusia kokeiluja. Voiko kulttuuri toimia esim. palvelutalojen perinteisen mallin murtajana? Seniorit toimivat taide-esitysten tuottajina Tuomme kulttuuria neuvoloihin ja vanhemmille Hyödynnämme digitaalisuuden mahdollisuudet Huomioimme kysyntälähtöisyyden kulttuuritarjonnassa 3) Kartoitamme ja hyödynnämme uusia mahdollisuuksia Kehitämme uusia vetovoimaisia tapahtumaympäristöjä valjastamalla museot, kadut, puistot, ostoskeskukset ja yllätykselliset tilat tapahtuma-areenoiksi Perustamme taidepuistoja Lisäämme kulttuuritoimijoiden digiosaamista (esim. taiteen levittäminen eri kohderyhmille digitaalisten kanavien avulla) Hyödynnämme ja vaalimme maakunnan kulttuuriperintöä ja -ympäristöjä 4) Lisäämme kulttuuri- ja taidekasvatusta eri oppilaitoksissa Koulutukseen sisällytämme entistä enemmän kulttuuri-, taide- ja kotiseutuopetusta eri kouluasteilla Teemme aktiivista yhteistyötä ja haemme synergioita oppilaitosten ja koulutusohjelmien välille sekä kulttuuri-, taide- ja koulutoimijoiden kesken 29

32 Tuemme kuntia luomaan peruskouluun paikallisiin kulttuurisiin olosuhteisiin pohjautuvia kulttuurikasvatussuunnitelmia Kokonaiskoulupäivän kehittämiseksi luomme uuden innovatiivisen toimintamallin Etelä-Pohjanmaa profiloituu taiteen perusopetuksen ja taidekasvatuksen edelläkävijäksi ja puolestapuhujaksi Onnistuminen Kulttuuri on luonut alueelle selvästi näkyvää ja mitattavissa olevaa hyvinvointia. Olemme edelläkävijä sosiaali- ja terveyspuolen innovaatioissa: maakunnassa on yhdistetty teknologian, kulttuurin ja sote-puolen osaamista sekä luotu täysin uusia toimintamalleja ja innovaatioita erilaisten kokeilujen kautta etenkin nuorille ja senioreille. Malleja on levitetty aktiivisesti maakunnan sisällä. Etelä-Pohjanmaa on profiloitunut taiteen perusopetuksen ja taidekasvatuksen puolestapuhujana ja uusien toimintamallien ja toimintojen kokeilijana, ja kouluissa kulttuurin opetus painottuu muuta maata enemmän. Alueelle on synnytetty uusia syrjäytymistä ehkäiseviä toimintatapoja yhteistyössä nuoriso- ja kulttuuritoimijoiden sekä sosiaalitoimen kanssa. Syrjäytyneiden määrää on kyetty merkittävästi alentamaan uusien toimintamallien avulla. Keskeiset toimijat Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, kunnalliset ja kuntayhtymien sote-toimijat, kunnat, koulutusorganisaatiot, museot, OKM, Taike/ Pohjanmaan aluetoimipiste, Taito Etelä-Pohjanmaa, yhdistykset ja seurat, yksityiset sote-yritykset 30

33 4.3.3 Liiketoiminta Raha se on, joka komenteeraa Tavoite Miten sen teemme? Edistämme merkittävästi niin luovien alojen yrittäjyyttä kuin kulttuurialan ammattilaisuutta, sillä ammattilaistoiminta ruokkii harrastajakenttää, eikä ilman harrastajia synny ammattilaisia tai yrittäjiä. Mukana kulttuuria tekemässä ja kehittämässä tulee olla niin harrastajia, ammattilaisia kuin yrittäjiä toimijat ruokkivat toisiaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa. 1) Edistämme yrittäjyyttä Luomme pysyvän ja tuloksellisen väylän yrittäjyyden ja yritysten kehittämiseen. Väylän avulla edistämme merkittävästi luovien alojen yrittäjyyttä. o Luomme maakuntaan toimintamallin, jossa luovan alan yrittäjät saavat tarpeisiinsa sopivaa jatkuvaa tukea oman liiketoimintansa kehittämiseen. Lisäämme tukea erityisesti liiketoimintamallin ja ansaintamallin kirkastamisessa sekä markkinoinnin ja myynnin kehittämisessä. o Tuemme yrittäjiä liiketoiminnan kannalta tärkeiden verkostojen löytämisessä o Kannustamme yrittäjiä myös uudenlaisiin yrittäjyyden malleihin, kuten sivutoimiseen yrittäjyyteen, sarja- ja portfolioyrittäjyyteen sekä kimppayrittäjyyteen o Kansainvälistymisen ja kasvun mahdollisuuksien näkemiseen sekä kansainvälisty- 31

34 misen tukemiseen luomme selkeän, asiakaslähtöisen ja yrittäjien tunteman toimintamallin o Uudistamme rahoitusmalleja palvelemaan paremmin luovan alan yrittäjien tarpeita o Teemme muotoilusta ja palvelumuotoilusta normaalin osan yrittäjien ja yritysten toimintaa Korkeakoulut ja oppilaitokset vahvistavat edelleen rooliaan luovien alojen yrittäjyyden edistäjinä o Mahdollistamme pop up -liiketoiminnan opintojen ja täydennyskoulutuksen puitteissa o Luomme hyvän yhteistyömallin alueen korkeakoulujen, oppilaitosten ja yrityskehittäjien välille (asiakaslähtöinen ajattelu keskiössä) o Luomme innovatiivisia hankkeita edistämään liiketoimintaosaamista (esim. Agentti Akatemia hanke, jossa koulutettiin musiikkialan toimijoita musiikkiliiketoimintaan) Edistämme yhteisöllisten tilojen syntymistä ja käyttöä o Synnytämme alueelle monialaisia yrittäjäyhteisöjä (hubit) ja -tiloja. o Edistämme tilojen monikäyttöä Yhteistyö o Käytämme uusien toimintamallien luomisessa yhteistyötä, viestintää ja osallistavaa suunnittelua: yrittäjät, kunnat, asiakkaat, korkeakoulut, opiskelijat jne. yhdessä suunnittelemaan o Levitämme eri tavoin jo testattuja yhteistyömalleja muille aloille ja tarkoituksiin o Ennakoimme ja jaamme tietoa. Asetamme tavoitteeksemme jatkuvan uudistumisen ja uusien kulttuurialan yritysten ja innovaatioiden syntymisen alueelle 32

35 2) Edistämme ammattilaisuutta Vahvistamme nykyisten valtionavustusta saavien kulttuuri- ja taidelaitosten sekä tapahtumien asemaa ja lisäämme uusien määrää (esim. Lapuan kaupungin museot) Luomme uusia toimintamalleja sekä viestimme niistä ja hyvistä käytänteistä maakunnassa ja valtakunnallisesti Selvitämme ja mahdollistamme ammattilaisuutta tukevien ja sitä edistävien mallien kehittymisen alueelle (kuten joukkomanagerointi, managerointi, agenttitoiminta ja virtuaaliset mallit) Luomme polkuja, jotka vievät ammattimaiseen toimintaan Viestimme hyvistä käytänteistä ja levitämme niitä maakunnassa ja valtakunnallisesti. Luomme ja levitämme laajaa harrastajateatterikenttää hyödyttäviä toimintamalleja (kuten esim. ammattituottajien tuki, tapahtuma-helpdesk) Levitämme rytmimusiikkiverkoston toimintamallia muille toimialoille ja valtakunnallisesti Onnistuminen Maakunnassa on useita kasvuhakuisia ja kansainvälisiä luovien alojen yrityksiä. Kulttuurialalle on syntynyt myös merkittävä määrä uusia yrittäjiä ja ammattilaisia. Verkkoliiketoimintaa ja -jakelua tehdään laajasti. Kulttuuriosaajia hyödynnetään monipuolisesti yritysten ja julkisen sektorin kehittämisessä. Maakuntaan on luotu perusrahoituksella toimiva kehittäjäverkosto, joka yhden luukun periaatteella tukee yrittäjää niin alkutaipaleen kuin kasvun haasteissa. Rytmimusiikkiverkoston toimintamalleja on monistettu useampaan kuntaan. Alueella toimii uusia aktiivisia yrittäjä- ja taiteilijayhteisöjä, kuten Hubeja, taiteilijaresidenssejä ja gallerioita. Etelä-Pohjanmaa tunnetaan palvelumuotoilun ja osallistavan suunnittelun mallimaakuntana. 33

36 Keskeiset toimijat Elinkeinoyhtiöt, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät, Etelä-Pohjanmaan liitto, edunvalvonta ja neuvonta (mm. Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Taito Etelä-Pohjanmaa), koulutusorganisaatiot, kunnat, Taike/Pohjanmaan aluetoimipiste, tutkimuslaitokset, yrittäjät Kansainvälisyys Kulttuuri tuloo ja menöö Tulevaisuudessa markkinoimme ja tarjoamme palveluja eri kielillä. Lisäämme kieli- ja kansainvälistymiskoulutusta kaikilla alueilla. Houkuttelemme lisää matkailijoita, kansainvälisiä toimijoita ja maahanmuuttajia alueelle. Haemme kansainvälistymiseen myös hankerahoitusta aktiivisesti ja tuloksellisesti. 1) Edistämme kulttuurimatkailua Tuotteistamme kulttuuritarjonnan helposti ostettavaan ja markkinoitavaan muotoon Tavoite Tuemme alueen yrittäjiä myynnissä ja markkinoinnissa sekä pääasiallisten kohderyhmien määrittämisessä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti Parannamme maakunnan verkkonäkyvyyttä ja teemme verkossa ostamisen helpoksi Otamme verkkosivuilla uusia kieliversioita käyttöön 34

37 T Toimimme aktiivisesti Culture Finland -verkostossa Miten sen teemme? Hyödynnämme kultturiperintöä ja -ympäristöjä 2) Tehostamme kulttuurin tuontia ja vientiä Lisäämme kulttuurinvaihtoa mm. ystävyyskaupunkitoiminnan avulla Lisäämme ja kehitämme taiteilijavaihtoa ja residenssitoimintaa Lähetämme monialaisia delegaatioita maailmalle Hyödynnämme jo luotuja kansainvälisiä verkostoja ja etsimme yhteistyölle uusia muotoja Kehitämme lastenkulttuurin vaihtoa Kehitämme uusia hankeideoita Aloitamme managerien ja/tai agenttien koulutuksen maakunnassa Levitämme Kurikan mallia hyvänä pohjoismaisen yhteistyön mallina Lisäämme yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa Hyödynnämme verkkokaupan mahdollisuudet myynnin kanavina 3) Lisäämme alueen vetovoimaa kulttuurin avulla Nostamme rytmimusiikkiverkoston Euroopan huipulle synnyttämällä maakuntaan kansainvälisesti kiinnostavan rytmimusiikin ekosysteemin, jossa alan ammattilaisten ja yrittäjien tavoitteena on tehdä asiakkaille enemmän ja parempaa kuin yksittäiset toimijat yksin pystyisivät. Ekosysteemi synnyttää myös uusia ammatteja ja osaamista alueelle. 35

38 Kehitämme ja toteutamme lisää kansainvälisesti kiinnostavia tapahtumia Kehitämme kansallisesti kiinnostavia uudenlaisia toimintamalleja Onnistuminen Kulttuurimatkailu on tavoitteellista ja innovatiivista elinkeinotoimintaa, joka tuo alueelle runsaasti matkailijoita ja lisää heidän viipymäänsä alueella. Rytmimusiikkiverkosto on synnyttänyt maakuntaan kansainvälisesti vetovoimaisen ja verkottuneen rytmimusiikin ekosysteemin, ja toimintatapaa benchmarkataan (mallinnetaan) jatkuvasti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. On mahdollistettu kymmenen kansainvälistä läpilyöntiä kulttuurin saralla. Alueella on useampi kansainvälistä mainetta saavuttanut tapahtuma, joista kaksi uusia. Kulttuurinvaihto on arkipäiväistynyt, ja on normaali osa kulttuurituottajien toimintaa. Verkkoon on syntynyt uudenlaisia kulttuuriviennin malleja. Kansainvälistymisen eri muodoista viestitään aktiivisesti eri kanavissa. Keskeiset toimijat Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, eri organisaatioiden omat kvtoimijat, kansainvälistyneet yritykset, matkailuyritykset, SeAMK, tapahtumien järjestäjät, taiteilija- ja kulttuurijärjestöt, kaikki toimijat, joilla on tahto kansainvälistyä 36